Finnish Language Version. the Summary of the Base Prospectus

Transkriptio

1 Finnish Language Version of the Summary of the Base Prospectus dated 20 June

2 TIIVISTELMÄ Yhteenveto on poimittu perusrahastoesitteen loppuosasta. Tiivistelmässä olevat tiedot on luettava ja käsitettävä johdantona perusrahastoesitteeseen. Tiivistelmää on luettava yhdessä perusrahastoesitteen ja sovellettavien lopullisten ehtojen kanssa. Mahdollisten arvopaperisijoittajien kannattaa perustaa sijoituspäätöksensä seuraavien tietojen lisäksi myös muihin perusrahastoesitteen tietoihin riippumatta siitä, sisältyvätkö ne itse rahastoesitteeseen vai viitataanko niihin. Kaikki Saksan liittotasavallassa ( Saksa ) käytävät oikeudenkäynnit ovat Saksan siviiliprosessioikeuden (Zivilprozessrecht) alaisia siten kuin saksalaiset oikeusistuimet soveltavat lakia, joka, muun muassa mutta tähän rajoittumatta, voi edellyttää vieraskielisten asiakirjojen kääntämistä saksan kieleen, ei edellytä asiakirjojen esittämistä ja voi edellyttää kulujen jakamista osapuolten kesken muista lainkäyttöalueista poikkeavalla tavalla ja muuten kuin perusrahastoesitteeseen kuuluvissa asiakirjoissa on todettu. Sen mukaisesti, mikäli perusrahastoesitteen kaltaisessa arvopaperirahastoesitteessä oleviin tietoihin liittyvä kanne tuodaan saksalaiseen tai muun Euroopan talousalueen jäsenvaltion ( ETA-valtio ) oikeusistuimeen, kantaja voi joutua niin Saksan kuin kyseisen ETA-valtion kansallisen lainsäädännön perusteella vastaamaan tarvittavissa määrin käännöskuluista, jotka aiheutuvat perusrahastoesitteen kääntämisestä saksaan ja/tai muuhun asianmukaiseen kieleen, tapauksesta riippuen, ennen oikeusprosessin käynnistämistä. Kaikki Sveitsin konfederaatiossa ( Sveitsi ) käytävät oikeudenkäynnit ovat asianmukaisen kantonin siviiliprosessioikeuden (Zivilprozessordnung) alaisia kantonissa, joissa käynnistetään tällaiset oikeustoimet, jotka, muun muassa mutta tähän rajoittumatta, voivat edellyttää vieraskielisten asiakirjojen kääntämistä johonkin Sveitsin virallisista kielistä (saksa, ranska ja italia), eivät edellytä asiakirjojen esittämistä ja voivat edellyttää kulujen jakamista osapuolten kesken muista lainkäyttöalueista poikkeavalla tavalla ja toisin kuin perusrahastoesitteeseen kuuluvissa asiakirjoissa on todettu. Samoin, jos perusrahastoesitteen kaltaisen arvopaperirahastoesitteen sisältämiä tietoja koskeva kanne tuodaan sveitsiläiseen oikeusistuimeen, kantaja voi joutua sovellettavan kantonin siviiliprosessioikeuden (Zivilprozessordnung) mukaan vastaamaan tarvittavissa määrin kuluista, jotka aiheutuvat perusrahastoesitteen kääntämisestä asianmukaiseen Sveitsin viralliseen kieleen, tapauksesta riippuen, ennen oikeusprosessin käynnistämistä. Liikkeeseenlaskija ja kuka tahansa henkilö, jonka aloitteesta tai aiheuttamana tämä tiivistelmä on käännetty, ottaa vastuun tämän Tiivistelmän sisällöstä, myös sen käännöksestä, mutta vain siinä määrin kuin tämä Tiivistelmä on harhaanjohtava, epätarkka tai ristiriitainen luettaessa sitä muiden osien tai muiden perusrahastoesitteeseen liittyvien tietojen yhteydessä. Kuka on liikkeeseenlaskija? Yleistä UBS AG tytäryhtiöineen (UBS AG myös "liikkeeseenlaskija"; yhdessä tytäryhtiöineen "UBS-konserni", "konserni" tai "UBS") omaa 150 vuoden perinteet yksityishenkilöiden, institutionaalisten ja yritysasiakkaiden palvelemisesta kaikkialla maailmassa ja Sveitsissä. UBS:n liiketoimintastrategia keskittyy globaaliin omaisuudenhoitoliiketoimintaan ja johtavaan yleispankkitoimintaan Sveitsissä. Nämä liiketoiminnat yhdessä asiakaskeskeisen investointipankkitoiminnan ja vahvan eriytetyn globaalin varainhoitoliiketoiminnan kanssa auttavat UBS:ää laajentamaan omaisuudenhoitopalveluitaan ja konsernia kasvamaan. UBS:n pääkonttorit sijaitsevat Sveitsin Zürichissä ja Baselissa. UBS:llä on toimipisteet yli 50 maassa sekä kaikissa merkittävissä rahoituskeskuksissa UBS:n yleisen varallisuuden BIS Basel III tier 1 -pääomasuhde ¹ oli 15,3 % phase-in-pohjaisesti ja 10,1 % täysin sovellettuna. Sijoitettua varallisuutta oli 2373 miljardia Sveitsin frangia. UBS:n osakepääoma ¹ Yleisen varallisuuden BIS Basel III tier 1 -pääomasuhde on yleisen varallisuuden BIS Basel III tier 1 -pääoman suhde riskipainotettuun BIS Basel III -varallisuuteen. Täysin sovellettu -pohjalta annetuissa tiedoissa ei oteta huomioon siirtymäajan vaikutuksia, jolloin uuden pääoman vähennykset otetaan käyttöön ja epäkurantit pääomainstrumentit kirjataan alas. Yleisen varallisuuden BIS Basel III tier 1 -pääoman laskennasta on lisätietoja UBS:n vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen katsauksen Pääomanhallinta-kohdassa. 2

3 oli miljoonaa Sveitsin frangia. Markkina-arvo oli miljoonaa Sveitsin frangia. Samana päivänä UBS työllisti henkilöä 1. Taloudellisia tietoja konsernista UBS on antanut seuraavat tiedot taloudestaan (i) vuoden 2012 vuosikertomuksessaan, joka sisältää tilintarkastetut tiedot 31. joulukuuta 2012 päättyneeltä tilivuodelta (mukana vertailuluvut 31. joulukuuta 2011 ja 2010 päättyneiltä tilivuosilta), sekä (ii) tarkastamattomassa päättyneen vuosineljänneksen neljännesvuosikatsauksessa, joka sisältää vertailuluvut 31. maaliskuuta 2012 päättyneeltä neljännesvuodelta ja valitut vertailuluvut 31. joulukuuta UBS:n konsernitilinpäätös on laadittu Sveitsin frangeissa noudattaen kansainvälisiä IASB:n (International Accounting Standards Board) julkaisemaa IFRS-standardia. Miljoonaa Sveitsin frangia, ellei toisin ole ilmoitettu Konsernin tulokset Päättynyt vuosineljännes Päättynyt tilivuosi tarkastamaton tilintarkastettu, ellei toisin ole ilmoitettu Liikevoitto * Liiketoiminnan kulut Liiketoiminnan voitto/tappio ennen veroja (1 794)* UBS:n osakkeeomistajien osuus voitosta (tappiosta) (2 480)* Osakekohtainen voitonjako (CHF) 0,26 0,27 (0,66)* 1,08 1,94 Keskeiset tunnusluvut, tase, pääomanhallinta ja lisätiedot Suorituskyky Oman pääoman tuotto (RoE) (%) 2 8,5 8,5 (5,1)* 9,1* 18,0* Kiinteän omaisuuden tuotto (%) 3 10,1 10,8 1,6* 11,9* 24,7* Riskipainotetun varallisuuden bruttotuotto (%) 4 11,9 11,5 12,0* 13,7* 15,5* Varallisuuden bruttotuotto (%) 5 2,5 1,9 1,9* 2,1* 2,3* Kasvu Liikevoiton kasvu (%) 6 220,4 * (44,5)* * Uusi varainhankinta (%) 7 3,7 0,6 1,6* 1,9* (0,8)* Tehokkuus Kustannusten ja tulojen suhde (%) 8 81,2 76,4 106,6* 80,7* 76,9* Pääomavahvuus Yleisen varallisuuden BIS Basel III tier 1 - pääomasuhde (%, phase-in) 9, 10 Yleisen varallisuuden BIS Basel III tier 1-9, 10 pääomasuhde (%, täysin sovellettu) 15,3 15,3* 10,1 9,8* Swiss SRB -suhde (%) 9, 11 3,8 3,6* Tase ja pääomanhallinta Varat yhteensä * UBS:n osakkeeomistajien osuus * Osakekohtainen kirjanpitoarvo (CHF) 12,57 12,92 12,26* 12,95* 11,53* Osakekohtainen aineeton arvo (CHF) 10,79 10,45 10,54* 10,36* 8,94* 1 Kokoaikaiseksi henkilöstöksi muunnettuna. 3

4 Yleisen varallisuuden BIS Basel III tier 1 -pääoma (phase-in) 12 Yleisen varallisuuden BIS Basel III tier 1 -pääoma (täysin sovellettu) 12 Riskipainotettu BIS Basel III -varallisuus (phasein) 12 Riskipainotettu BIS Basel III -varallisuus (täysin sovellettu) 12 BIS Basel III -kokonaispääomasuhde (%, phasein) 12 BIS Basel III -kokonaispääomasuhde (%, täysin sovellettu) 12 Lisätietoja * * * * 18,9 18,9* 11,8 11,4* Investoidut varat (miljardia CHF) Henkilöstö kokoaikaiseksi henkilöstöksi muunnettuna * * * Markkina-arvo * * * *tarkastamaton 1 UBS otti käyttöön IASB:n lokakuussa 2012 tekemät muutokset IFRS 10 -konsernitilinpäätöksiin. UBS:n vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksen sisältämät vertailukelpoiset vuoden 2012 kaudet on korjattu IFRS 10:n käyttöönottoa vastaavasti. IFRS 10:n mukaan vuotta 2012 edeltäviä kausia ei tarvitse ilmoittaa uudelleen vuoden 2013 raporteissa. 2 UBS:n osakkeenomistajien osuus nettovoitosta päivämäärää edeltävältä vuoden mittaiselta ajanjaksolta (tarvittaessa annualisoituna) / keskimääräinen UBS:n osakkeenomistajien osuus (päivämäärää edeltävältä vuoden mittaiselta ajanjaksolta). 3 UBS:n osakkeenomistajien osuus nettovoitosta ennen kuolettamista, goodwillin heikkenemistä ja UBS:n osakkeenomistajien osuutta aineettomasta omaisuudesta vähennettynä keskimääräisellä goodwillillä ja aineettomalla omaisuudella. 4 Liiketoiminnan tuotot ennen luottotappioita (kuluja) tai niiden palautumisia päivämäärää edeltävältä vuoden mittaiselta ajanjaksolta (tarvittaessa annualisoituna) / keskimääräinen riskipainotettu varallisuus (päivämäärää edeltävältä vuoden mittaiselta ajanjaksolta). Perustuu riskipainotettuun BIS Basel III -varallisuuteen (phase-in) vuodelta 2013, riskipainotettuun Basel 2.5 -varallisuuteen vuodelta 2012 ja riskipainotettuun Basel II varallisuuteen vuosilta 2011 ja Liiketoiminnan tuotot ennen luottotappioita (kuluja) tai niiden palautumisia päivämäärää edeltävältä vuoden mittaiselta ajanjaksolta (tarvittaessa annualisoituna) / keskimääräinen kokonaisvarallisuus (päivämäärää edeltävältä vuoden mittaiselta ajanjaksolta). 6 Muutos UBS:n osakkeenomistajien osuudessa jatkuvan liiketoiminnan nettovoitosta meneillään olevan ja vertailuajanjakson välillä / UBS:n osakkeenomistajien osuus jatkuvan liiketoiminnan nettovoitosta meneillään olevan ja vertailuajanjakson välillä. Ei merkityksellistä eikä sisälly raportointikauteen tai vertailuajanjaksoon, jos se on tappiollinen. 7 Nettovarainhankinta ajanjakson aikana (tarvittaessa annualisoituna) / sijoitetut varat kauden alussa. Konsernin uusi varainhankinta sisältää vähittäis- ja yrityspankkitoiminnan uuden varainhankinnan ilman korko- ja osinkotuloja. 8 Toimintakulut / palkkiotulot ennen luottotappioita (kuluja) tai niiden palautumisia. 9 BIS Basel III -vaatimukset tulivat Sveitsissä voimaan Jotta keskeiset tunnusluvut olisivat vertailukelpoisia, UBS korvasi BIS tier 1 ratio (%)- ja FINMA leverage ratio (%) -tunnusluvut Yleisen varallisuuden BIS Basel III tier 1 -pääomasuhde (%, phase in / täysin sovellettu)- ja Swiss SRB (järjestelmän kannalta merkitykselliset pankit) -suhde (%) -tunnusluvuilla vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä. BIS Basel III -luvut ovat pro-forma -pohjaisia. 10 Yleisen varallisuuden BIS Basel III tier 1 -pääoma / riskipainotettu BIS Basel III -varallsuus. Täysin sovellettu -pohjalta annetuissa tiedoissa ei oteta huomioon siirtymäajan vaikutuksia, jolloin uuden pääoman vähennykset otetaan käyttöön ja epäkurantit pääomainstrumentit kirjataan alas. 11 Kokonaispääoma / IFRSvarallisuus, joka perustuu yhdistettyyn pääoman riittävyyteen korjattuna nettokorvausarvolla ja muilla korjauksilla, mukaan lukien taseen ulkopuoliset erät. Aiempi FINMA Basel III -suhde. 12 Basel III -vaatimukset tulivat Sveitsissä voimaan BIS Basel III -luvut ovat pro-forma -pohjaisia. 13 Konsernin tekemät investoinnit sisältävät vähittäis- ja yrityspankkitoimintaan tehdyt investoinnit. Corporate Information The legal and commercial name of the Issuer is UBS AG. The company was incorporated under the name SBC AG on 28 February 1978 for an unlimited duration and entered in the Commercial Register of Canton Basel-City on that day. On 8 December 1997, the company changed its name to UBS AG. The company in its present form was created on 29 June 1998 by the merger of Union Bank of Switzerland (founded 1862) and Swiss Bank Corporation (founded 1872). UBS AG is entered in the Commercial Registers of Canton Zurich and Canton Basel-City. The registration number is CH UBS AG is incorporated and domiciled in Switzerland and operates under the Swiss Code of Obligations and Swiss Federal Banking Law as an Aktiengesellschaft, a corporation that has issued shares of common stock to investors. According to Article 2 of the Articles of Association of UBS AG ("Articles of Association") the purpose of UBS AG is the operation of a bank. Its scope of operations extends to all types of banking, financial, advisory, trading and service activities in Switzerland and abroad. UBS AG shares are listed on the SIX Swiss Exchange and the New York Stock Exchange. 4

5 The addresses and telephone numbers of UBS AG's two registered offices and principal places of business are: Bahnhofstrasse 45, CH-8001 Zurich, Switzerland, telephone ; and Aeschenvorstadt 1, CH-4051 Basel, Switzerland, telephone Organizational Structure of the Issuer UBS AG is the parent company of the UBS Group. The objective of the UBS s group structure is to support the business activities of the parent company within an efficient legal, tax, regulatory and funding framework. None of the individual business divisions of UBS or the Corporate Center are legally independent entities; instead, they primarily perform their activities through the domestic and foreign offices of the parent bank. In cases where it is impossible or inefficient to operate via the parent bank, due to local legal, tax or regulatory provisions, or where additional legal entities join the Group through acquisition, the business is operated on location by legally independent Group companies. Ajankohtaista (UBS:n tila ja näkymät julkaistun UBS:n vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen tarkastamattoman osavuosikatsauksen mukaan) Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana markkinoilla virisi uudenlaista mielenkiintoa, mutta tapahtumat Euroopassa osoittavat, että monia rakenteellisia perusongelmia ei ole ratkaistu. Euroalueen valtioiden velkaantuneisuuteen ei ole saavutettu kestävää ja luotettavaa ratkaisua. Euroopan pankkijärjestelmän ongelmat, jatkuvat geopoliittiset riskit ja epävarmuus maailmantalouden kasvusta ja Yhdysvaltojen valtiontalouden ongelmat vaikuttavat voimakkaasti asiakkaiden luottamukseen ja aktiivisuuteen vuoden 2013 toisen neljänneksen aikana. Näissä markkinaolosuhteissa tuloksen paraneminen vaikuttaa epätodennäköiseltä, joten kannattavuuden tai korkomarginaalien parantamiseen ja uuden pääoman saamiseen ei liene mahdollisuuksia. UBS kuitenkin uskoo edelleen, että sen varainhoitoliiketoiminta kokonaisuutena tuottaa uutta pääomaa, sillä asiakkaat luottavat siihen. UBS on varma siitä, että sen tekemät toimenpiteet varmistavat menestyksen pitkällä aikavälillä ja kestävällä pohjalla lepäävät tuotot osakkaille vastaisuudessa. Administrative, Management and Supervisory Bodies of the Issuer UBS AG is subject to, and in compliance with, all relevant Swiss legal and regulatory requirements regarding corporate governance. In addition, as a foreign company with shares listed on the New York Stock Exchange (NYSE), UBS AG is in compliance with all relevant corporate governance standards applicable to foreign listed companies. UBS AG operates under a strict dual board structure, as mandated by Swiss banking law. This structure establishes checks and balances and preserves the institutional independence of the Board of Directors ("BoD") from the day-to-day management of the firm, for which responsibility is delegated to the Group Executive Board ("GEB") under the leadership of the Group Chief Executive Officer ( Group CEO ). The supervision and control of the GEB remains with the BoD. No member of one board may be a member of the other. The Articles of Association and the Organization Regulations of UBS AG with their annexes govern to the authorities and responsibilities of the two bodies. Tilintarkastus UBS AG:n yhtiöjärjestyksen 31. pykälän mukaan UBS AG:n osakkaat valitsevat tilintarkastajat yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Varsinainen yhtiökokous valitsi 28. huhtikuuta 2011, 3. toukokuuta 2012 ja 2. toukokuuta 2013 Ernst & Young Ltd:n, Aeschengraben 9, CH-4002 Basel, Sveitsi UBS AG:n tilinpäätöksen ja UBS-konsernitilinpäätöksen tilintarkastajiksi vuoden kestäväksi kaudeksi. Ernst & Young Ltd. on Zürichissä sijaitsevan Sveitsin tilintarkastajien ja veroneuvojien yhdistyksen jäsen. Miten liikkeeseenlaskija käyttää nettotuotot? Liikkeeseenlaskun nettotuotot käytetään UBS-konsernin rahoitustarkoituksiin, eikä liikkeeseenlaskija käytä niitä Sveitsissä. Liikkeeseenlaskija käyttää arvopapereiden myynnin nettotuotot liiketoiminnan yleisiin tarkoituksiin. Erillistä rahastoa ("erillistarkoituksiin") ei perusteta. 5

6 Liittyykö liikkeeseenlaskijaan riskejä? Koska UBS AG on maailmanlaajuinen rahoituspalveluiden tarjoaja, sen liiketoimiin vaikuttaa voimassa oleva markkinatilanne. Erilaiset riskitekijät voivat heikentää UBS AG:n kykyä toteuttaa liiketoimintastrategioitaan ja samalla suoraan sen tuottoja. Siksi UBS AG:n tulot ja tuotot ovat ja ovat olleet alttiita heilahteluille. Tietyn jakson tulo- ja tuottoluvut eivät siis kerro tulevista tuloksista. Ne voivat vaihdella vuodesta toiseen ja vaikuttaa UBS AG:n kykyyn saavuttaa strategisia tavoitteitaan. Yleinen maksukyvyttömyyden riski Liikkeellelaskijan rahoitustilanne voi heiketä. Sijoittajat kantavat tästä aiheutuvan riskin. Vakuudet koostuvat liikkeellelaskijan takaamattomista obligaatioista. Jos liikkeellelaskija joutuu maksukyvyttömäksi, niillä on pari passu -asema eli ne oikeuttavat samoihin etuihin ja vastuisiin keskenään sekä kaikkien muiden nykyisten ja tulevien liikkeeseenlaskijan vakuudettomien obligaatioiden kanssa. Poikkeuksen muodostavat ne, joilla on etusija lakisäännösten vuoksi. Liikkeellelaskijan obligaatioilla ei ole talletussuojaa. Jos liikkeellelaskija joutuu maksukyvyttämäksi, arvopaperien haltijat voivat menettää koko sijoituksensa. Liikkeellelaskijan luottoluokituksen alentamisen vaikutukset Liikkeellelaskijan luottokelpoisuuden yleinen arviointi voi vaikuttaa arvopaperien arvoon. Esimerkiksi Standard & Poor'sin, Fitchin ja Moody sin kaltaisen luottoluokittajan tekemä arvio yleensä vaikuttaa luottoluokitukseen. Siksi mahdollinen luottoluokittajan heikommaksi arvioima luottokelpoisuus voi heikentää arvopaperien arvoa. UBS:llä on riskipitoisia sijoituksia, joihin rahoitusmarkkinoilla vallitseva tilanne voi vaikuttaa haitallisesti. Tällaisia sijoituksia voi olla vaikea muuttaa likvideiksi. Vuonna 2007 alkanut finanssikriisi vaikutti vakavasti UBS:ään, kuten muihinkin finanssimarkkinatoimijoihin. Tilanne finanssimarkkinoille heikkeni historiallisesti tarkasteltuna voimakkaasti. UBS kirjasi merkittävät kaupankäyntitappiot varsinkin vuosina 2008 ja Vaikka UBS on vuodesta 2008 alkaen vähentänyt merkittävästi altistumisiaan riskeille sekä ottanut käyttöön strategian Basel III -pääomavaatimusten täyttämiseksi, UBS:llä on edelleen huomattavia riskipositioita. Monet näistä riskisijoituksista ovat edelleen epälikvideitä. Lisäksi UBS:n jäljelläolevien positioiden arvo voi heikentyä. Vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä ja vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä osa näistä sijoituksista arvostettiin kirjanpitosyistä käyvästä arvosta amortoituun arvoon. Tällaisen varallisuuden arvo voi laskea markkinakorkojen muuttuessa ja muista syistä. UBS on julkistanut suunnitelmat riskipainotteisten omaisuuserien vähentämiseksi huomattavasti muualla kuin ydinliiketoiminnassaan ja toteuttaa tätä suunnitelmaa. Kuitenkaan ei voida olla varmoja siitä, että UBS pystyy muuttamaan nämä riskit likvideiksi yhtä nopeasti kuin UBS on suunnitellut tai että UBS:lle ei tällöin aiheudu merkittäviä tappioita. Monien riskipositioiden epälikvidiys ja monimutkaisuus voi vaikeuttaa niiden myymistä tai muuttamista likvideksi. Samalla UBS:n strategia perustuu voimakkaasti sen kykyyn vähentää riskipainotteisia omaisuuseriä, jotta pääomanhankintatavoitteet saavutetaan ilman liian suuria tappioita. Lisäksi jos UBS tulevaisuduudessa käyttää optionsa lunastaa SNB StabFundin osakekannan Sveitsin Pankilta, sen positiot voivat kasvattaa UBS:n altistumista riskeille ja riskipainotteisia omaisuuseriä, kunnes ne voidaan muuttaa likvideiksi. UBS:llä on kiinteistöpositioita useissa maissa. Ne voivat aiheuttaa tappioita UBS:lle. Yksi näistä positioista on merkitävä sveitsiläinen kiinnelainasalkku. Vaikka johto uskoo, että tätä salkkua on hoidettu erittäin taitavasti, UBS:lle voi kuitenkin aiheutua tappioita, jos Sveitsin Pankin ja muiden osapuolien ilmaisemat huolet hintojen kehittymisestä Sveitsin kiinteistömarkkinoilla osoittautuvat aiheellisiksi. Lisäksi UBS:llä on välityskaupasta sekä käänteisestä repo- ja Lombard-lainaamisesta aiheutuvia riskejä, koska niiden omaisuuserien arvo voi laskea nopeasti, joita vastaan UBS on antanut rahoitusta. Mahdolliset eturistiriidat Liikkeeseenlaskija tytäryhtiöineen voi osallistua arvopapereihin liittyvään kaupankäyntiin jollakin tavalla, joko omissa nimissään tai asiakkaan nimissä. Tällainen kaupankäynti ei ehkä hyödytä arvopaperinhaltijaa ja voi vaikuttaa myönteisesti tai kielteisesti kohde-etuuden (määritelty jäljempänä) arvoon, viitesalkkuun yhdistettyihin arvopapereihin niiden ehdoissa määritellyllä tavalla tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti viiteyksikön luottokelpoisuuteen ja siten myös arvopapereiden arvoon. Mitä arvopaperit ovat? Perusrahastoesitteen mukaisesti UBS AG ( liikkeeseenlaskija tai UBS AG ), joka voi toimia myös Jerseyn sivukonttorinsa ( UBS AG, Jerseyn sivukonttori ) tai Lontoon sivukonttorinsa ( UBS AG, 6

7 Lontoon sivukonttori ) kautta, voi aika ajoin laskea liikeeseen arvopapereita (arvopaperit tai "arvopaperi"). Jos arvopapereiden asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa on määritelty, arvopaperit voivat perustua osakkeen, indeksin, valuuttakurssin, arvometallin, raaka-aineen, korkotason, muun arvopaperin kuin osakkeen, rahasto-osuuden, futuurisopimuksen tai, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen määritelmien mukaisesti, viitekurssin (mukaan lukien mutta kuitenkaan rajoittumatta:korkotason vaihtosopimukset, valuuttojen vaihtosopimukset tai, tapauksesta riippuen, luottotappioiden vaihtosopimusten tasot) sekä sijoituskorin tai -salkun tuottoon, jos kori tai salkku sisältää edellä mainitut varallisuuserät (kukin näistä erikseen on "kohde-etuus" tai yhteiseltä nimeltään kohdeetuudet, jolloin termi kohde-etuus tarkoittaa myös kaikkia kohde-etuuksia), tai, jos arvopaperien lopullisissa ehdoissa näin määritetään, ne voivat perustua viitesalkkuun, jolla on ennalta määritetty sijoitusstrategia ja joka koostuu lähinnä edellä mainituista varoista (myös "viitesalkkuun yhdistetyt arvopaperit") viitesalkun osina ("kohde-etuus" tai "viitesalkku"). Vaihtoehtoisesti, ja asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaisesti, arvopaperit voidaan sitoa ns. luottotapahtumaan eli tapahtumiin, joilla on vaikutusta viiteyksikön luottokelpoisuuteen (myös "luottosidonnaiset arvopaperit"). Näihin luottotapahtumiin voidaan sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti lukea viiteyksikön konkurssi, viiteyksikön kyvyttömyys suorittaa tiettyjä maksuja niiden erääntyessä tai jokin muu laiminlyönti velvollisuuksien suorittamisessa. Asema Arvopaperit ovat samanarvoisia kuin liikkeeseenlaskijan kaikki muut suorat, samanarvoiset, rajoituksettomat ja vakuudettomat sitoumukset. Sovellettava lainsäädäntö Lopullisissa ehdoissa määritellään aina liikkeeseen laskettavan arvopaperin kohdalla näihin arvopapereihin sovellettava lainsäädäntö, joka on joko Saksan, Englannin tai Sveitsin lainsäädäntö, Saksan ja Ruotsin lainsäädäntö, Saksan ja Suomen lainsäädäntö, Saksan ja Norjan lainsäädäntö tai Saksan ja Tanskan lainsäädäntö. Tässä yhteydessä lopullisissa ehdoissa määritellään kunkin liikkeeseen laskettavan arvopaperin kohdalla, missä oikeusistuimessa liikkeeseenlaskusta syntyvät oikeustapaukset käsitellään. Paikka on joko Frankfurt am Main (Saksan lain alaiset arvopaperit) tai Zürich (Sveitsin lain alaiset arvopaperit). Miten arvopapereita tarjotaan? Arvopapereita voidaan laskea liikkeeseen antihintaan, joka vastaa nimellisarvoa tai on alle tai yli sen.liikkeeseenlaskuhinta ei voi ylittää arvopaperin markkina-arvoa asianmukaisten lopullisten ehtojen julkaisupäivänä (kuten on määritelty yhtiön omissa hinnoittelumalleissa, jotka perustuvat UBS AG:n, UBS AG:n Jerseyn sivukonttorin ja UBS AG:n Lontoon sivukonttorin tunnettuihin rahoitusperiaatteisiin). On sovittu, että arvopapereiden liikkeeseenlaskupäivänä tai sen jälkeen UBS AG, UBS Limited tai toinen salkunhoitaja asettaa arvopapereita myyntiin liikkeeseenlaskuhintaan, kuten lopullisissa ehdoissa on määritelty, ehdoilla, jotka saattavat muuttua. Liikkeeseenlaskuhintaan voidaan sisällyttää myös yhdelle tai useammalle salkunhoitajalle ja/tai jakelijalle maksettavat palkkiot. Onko arvopapereiden myynnille joitakin rajoituksia? Arvopapereita voidaan tarjota, myydä tai toimittaa lainkäyttöalueen sisällä tai sieltä pois, mikäli sovellettavat lait ja asetukset tämän sallivat eikä liikkeeseenlaskijalle koidu tästä mitään lisävelvoitteita. Arvopapereiden tarjonnalle ja myynnille sekä tarjousaineiston jakelulle on erityisrajoituksia Euroopan talousalueella ja Yhdysvalloissa sekä muita rajoituksia, joita sovellettava laki voi edellyttää tiettyjen arvopapereiden liikkeeseenlaskun tarjonnan ja myynnin yhteydessä. Hyväksytäänkö nämä arvopaperit pörssiin? Arvopapereiden liikkeeseenlaskuun liittyvissä lopullisissa ehdoissa ilmoitetaan, noteerataanko arvopaperit pörss(e)issä, mukaan lukien pörssien säätelemättömät markkinat, vai ei, tai saako niillä käydä lainkaan kauppaa. Mitä arvopapereiden haltija saa arvopapereista? Ostaessaan (1) arvopaperin * sijoittaja saa oikeuden tiettyjen ja arvopapereita koskevien ehtojen mukaisesti, pyytää liikkeeseenlaskijaa maksamaan lunastussumman lunastusvaluutassa tai, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen määrittelyiden mukaisesti, toimittamaan oikean määrän fyysisiä kohdeetuuksia ( arvopaperiin liittyvä oikeus ). Kunkin arvopaperin liikkeeseenlaskun lopullisissa ehdoissa määritellään, vastaako arvopapereista maksettava lunastushinta (i) joka tapauksessa vähintään 7

8 pääomasuojattua vähimmäismäärää vai, tapauksesta riippuen (ii), vähintään pääomasuojattua vähimmäismäärää, jonka enimmäismäärä on kuitenkin sovittu vai, tapauksesta riippuen, (iii) sovittua enimmäismäärää. Mikäli asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa on niin määritelty, arvopapereiden haltijalla on lisäksi oikeus saada tietyin ehdoin ja arvopapereiden ehtojen mukaisesti tietty bonussumma, lisäpalkkio tai, tapauksesta riippuen, tietty korkopalkkio tai muu summa, joka perustuu pohjana toimivan varallisuudern tuottoon, tai viitesalkkuun yhdistettyjen arvopaperien tapauksessa lopullisissa ehdoissa määritetyllä tavalla viitesalkusta. Mikäli asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa ei ole erikseen määritelty, mihinkään arvopaperiin ei liity oikeutta saada kiinteää tai vaihtelevaa korkoa tai osinkoa, joten ne eivät tuota säännöllistä tuloa. Onko arvopapereiden haltijan maksettava veroa arvopapereistaan? Mahdollisten sijoittajien on oltava tietoisia siitä, että heidän on ehkä maksettava veroa, muuta asiakirjapalkkiota tai tullia sen maan tai lainkäyttöalueen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti, mihin arvopaperit siirretään. Joillakin lainkäyttöalueilla ei ole saatavilla veroviranomaisten virallisia lausuntoja tai oikeuden päätöksiä arvopapereiden kaltaisista rahoitusinstrumenteista. Sijoittajien kannattaa kysyä veroneuvojaltaan neuvoja henkilökohtaista verotustaan koskevia arvopapereiden hankintaa, myyntiä ja lunastusta varten. Vain tällaiset asiantuntijat kykenevät tarkastelemaan mahdollisen sijoittajan henkilökohtaista tilannetta. Mitä riskejä liittyy arvopaperisijoittamiseen? Arvopaperisijoittaminen aiheuttaa sijoittajalle tuotekohtaisia riskejä. Arvopaperin arvo ei määräydy ainoastaan kohde-etuuden hinnan vaihtelujen mukaan, tai viitesalkkuun yhdistettävien arvopaperien kohdalla lopullisten ehtojen mukaan tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti viiteyksikön luottokelpoisuuden mukaan, vaan se riippuu myös monista muista tekijöistä. Siksi arvopapereiden hinta voi laskea, vaikka kohde-etuuden arvo, tai viitesalkkuun yhdistettävien arvopaperien lopullisten ehtojen mukaan tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla viiteyksikön luottokelpoisuus, pysyy vakaana. Mahdollisten sijoittajien on huomattava, että arvopaperin kohde-etuuden arvonmuutos tai viitesalkkuun yhdistettävien arvopaperien lopullisten ehtojen mukaan tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla viiteyksikön luottokelpoisuus (tai jopa ennakoidut mutta toteutumattomat muutokset) voivat alentaa arvopaperin hintaa. Tämä riski on olemassa riippumatta liikkeeseenlaskijan taloudellisesta tilanteesta. Arvopapereiden ehtojen, kohde-etuuden tai viitesalkkuun yhdistettävien arvopaperien tai hinnanvaihteluiden (volatiliteetin) tiheys ja voimakkuus, tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla viiteyksikön viiteobligaatio ja luottokelpoisuus, voimassa oleva korkotaso ja maksettujen osinkojen taso tai, tapauksesta riippuen, valuuttamarkkinoiden yleisten kehityssuuntien lisäksi seuraavat olosuhteet voivat liikkeeseenlaskijan mielestä olennaisesti vaikuttaa arvopapereiden hintaan ja synnyttää tiettyjä riskejä arvopaperisijoittajalle. Kunkin mahdollisen sijoittajan on määriteltävä oman harkintakykynsä ja kyseisissä oloissa sopivien asiantuntijaneuvojen perusteella, että arvopapereiden hankinta vastaa täysin tämän (tai jos tämä hankkii arvopapereita edunsaajan puolesta) taloudellisia tarpeita, tavoitteita ja tilannetta, kaikkia tähän sovellettavia sijoitusperiaatteita, ohjeita ja rajoituksia (hankkipa tämä arvopapereita itselleen tai edunsaajan puolesta) ja on tämän kannalta sopiva, oikea ja asiallinen (tai jos tämä hankkii arvopapereita edunsaajan puolesta), huolimatta arvopapereihin sijoittamiseen tai niiden omistamiseen liittyvistä selvistä ja huomattavista riskeistä. 1. Arvopaperin rakenteellisiin erityisominaisuuksiin liittyvät erityisriskit Ennen arvopaperisijoittamista mahdollisten sijoittajien on otettava huomioon, että arvopapereiden seuraavat erityispiirteet, jos ne on määritelty asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa, voivat vaikuttaa arvopapereiden hintaan tai, tapauksesta riippuen, mahdolliseen määrään, joka ehtojen mukaan arvopapereista on maksettava tai, tapauksesta riippuen, toimitukseen joka koskee oikeaa määrää fyysisiä kohde-etuuksia, ja että arvopapereilla on tästä johtuen erityiset riskiprofiilinsa: Luottosidonnaisiin arvopapereihin sovelletaan seuraavaa kohtaa: Riippuvaisuus luottotapahtuman toteutumisesta Luottosidonnaiset arvopaperit eroavat tavallisista velkakirjavakuuksista mahdollisesti siten, että arvopaperien ehtojen mukainen maksettava riippuu siitä, onko luottotapahtuma toteutunut ja että 8

9 maksut (eräpäivänä tai aikaisemmin) käynnistyvät luottotapahtuman toteutumisen ja toteutumatta jäämisen mukaan ja että maksu voi olla pienempi kuin arvopaperien haltijan täysimääräinen alkusijoitus, mikä voi johtaa siihen, että arvopaperien haltija ei saa takaisinmaksua liikkeeseenlaskuhinnasta, tai, tapauksesta riippuen, takaisin sijoittamaansa ostohintaa. Mikäli luottotapahtuma ei toteudu, luottosidonnaiset arvopaperit erääntyvät arvottomina, tai, tapauksesta riippuen ja sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti, arvopaperin haltija saa mahdollisen käteissumman, joka on joka tapauksessa alkusijoitussummaa pienempi. Tässä tapauksessa arvopaperien haltijoilla ei ole takaumisoikeutta viiteyksikköä tai liikkeeseenlaskijaa kohtaan menetysten kattamiseksi. Luottotapahtuman toteutumista ei voida varsinkaan määrittää takautuvasti eli luottosidonnaisten arvopaperien erääntymisen jälkeen, kuten arvopaperien ehdoissa ja/tai asiaa koskevissa lopullisissa ehdoissa on määritetty. Luottosidonnaisten arvopaperien riski on siten verrattavissa luottotapahtuman toteutumiselta suojautumiseen suhteessa viiteyksikköön, jossa luottosidonnaisen arvopaperin haltija altistuu myös liikkeeseenlaskijan luottoriskille. Siten arvopaperien haltijat altistuvat sekä liikkeeseenlaskijan luottoriskille että viiteyksikön luottoriskille. Luottosidonnaiset arvopaperit eivät ole viiteyksikön takaamia eiväkä sen velvoitteiden turvaamia. Jos jokin tapahtuma vaikuttaa viiteyksikön luottokelpoisuuteen myönteisesti, luottosidonnaisten arvopaperien arvo voi laskea. Sellaisella hetkellä luottosidonnaiset arvopaperinsa myyvät arvopaperien haltijat voivat siksi menettää koko sijoittamansa pääoman. Osakkuustekijän, vipuvaikutustekijän tai -kertoimen kohdalla sovelletaan tapauskohtaisesti seuraavia kohtia: Osakkuuden laajuus Osakkuus- tai vipuvaikutustekijän tai kertoimen käyttö sekä mikä muu osuustekijä tahansa arvopaperioikeuden erääntymisessä johtaa tapauksesta riippuen siihen, että arvopaperit ovat taloudellisesti katsottuna samanlaisia kuin suorat sijoitukset kohde-etuuksiin tai, viitesalkkuun yhdistettävien arvopaperien kohdalla lopullisten ehtojen mukaan tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti viiteyksikön viiteobligaatioon, mutta nämä eivät kuitenkaan ole täysin verrattavissa sellaiseen suoraan sijoitukseen varsinkaan sen tähden, että arvopaperien haltijat eivät tule osallisiksi tuotosta 1:1 suhteessa, vaan osakkuus- tai vipuvaikutustekijän tai kertoimen suuruussuhteessa sopullisissa ehdoissa määritetyllä tavalla tapauksesta riippuen. Käänteiseen rakenteeseen sovelletaan seuraavaa kohtaa: Käänteisen rakenteen vaikutus Mahdollisten sijoittajien on otettava lisäksi huomioon, että kun arvopapereilla on asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaan niin sanottu käänteinen rakenne, arvopapereiden (riippumatta muista arvopapereihin liittyvistä ominaisuuksista tai niiden arvon kannalta tärkeistä tekijöistä) hinta laskee, jos kohde-etuuden hinta nousee tai viitesalkkuun yhdistettävien arvopaperien lopullisten ehtojen mukaan niiden hinta nousee. Siksi sijoitettu pääoma voi pienentyä, jos kohde-etuuden tai viitesalkkuun yhdistettävien arvopaperien hinta nousee vastaavasti. Lisäksi kunkin arvopaperin mahdollinen tuotto on periaatteessa rajoitettu, koska kohde-etuuden tai viitesalkkuun yhdistettävien arvopaperien negatiivinen tuotto ei voi olla yli 100 %. Pikarakenteeseen sovelletaan seuraavaa kohtaa: Pikarakenteen vaikutus Mahdollisten sijoittajien on otettava huomioon, että kun arvopapereihin kuuluu asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaan niin sanottu pikarakenne, arvopaperit voivat ehtojensa mukaan tietyissä olosuhteissa erääntyä ennen eräpäivää ilman, että liikkeeseenlaskijan tai arvopapereiden haltijan on annettava asiasta ilmoitusta. Mikäli arvopaperit erääntyvät ennen eräpäivää, arvopapereiden haltijalla on oikeus vaatia tiettyä käteissummaa, ja jos lopullisissa ehdoissa on näin määritetty, fyysisiä kohdeetuuksia määränä, joka on suhteessa aikaistettuun eräpäivään. Arvopapereiden haltijalla ei ole silti oikeutta vaatia mitään lisämaksuja arvopapereista eikä, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaisesti, toimitusta joka koskee oikeaa määrää fyysisiä kohde-etuuksia aikaistetun eräpäivän jälkeen. 9

10 Arvopaperien haltija kantaa sen riskin, ettei pääse osalliseksi kohde-etuuden tai viitesalkkuun yhdistettävien arvopaperien tuotosta, tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti viiteyksikön viiteobligaatiosta, odotetussa laajuudessa eikä odotettuna aikana. Mikäli arvopaperit erääntyvät aikaisin, arvopapereiden haltija kantaa myös niin sanotun uudelleensijoitusriskin. Arvopapereiden haltija pystyy ehkä sijoittamaan uudelleen liikkeeseenlaskijan maksaman summan eräpäivän mahdollisesti aikaistuessa vallitsevissa markkinaoloissa, jotka eivät ole yhtä suotuisat kuin arvopapereiden hankinnan aikaan. Tiettyihin kynnysarvoihin, rajoihin tai tasoihin sovelletaan seuraavaa kohtaa: Tiettyjen kynnysarvojen, rajojen tai tasojen soveltamisen vaikutus Mahdollisten sijoittajien on otettava huomioon, että lunastussumma tai, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaisesti, oikeaa määrää fyysisiä kohde-etuuksia koskevan toimituksen arvo riippuu siitä, vastaako kohde-etuuden arvo, tai viitesalkkuun yhdistettävien arvopaperien tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukainen viiteyksikön luottokelpoisuus lopullisissa ehdoissa määriteltyä tiettyä kynnysarvoa, rajaa tai luokitusta ja/vai jääkö se tämän alle tiettynä ajankohtana tai tapauksesta riippuen tiettynä ajanjaksona, joka on määritelty arvopapereiden ehdoissa. Vain sillä ehdolla, että kyseistä kynnysarvoa, rajaa, tasoa tai luokitusta ei ole saavutettu ja/tai on jääty sen alle tai se on vastaavasti ylitetty arvopapereiden ehdoissa määriteltynä ajankohtana tai ajanjaksona, arvopapereiden haltija saa lunastussumman, joka on määritelty etukäteen arvopapereiden ehdoissa. Muutoin arvopaperien haltija saa osuutensa kohde-etuuden tai viitesalkkuun yhdistettävien arvopaperien tuotosta, tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti viiteyksikön viiteobligaatiosta, ja kantaa siten sijoitetun pääoman menettämisen riskin. Enimmäismäärään sovelletaan seuraavaa kohtaa: Mahdollisten tuottojen rajoittaminen enimmäismäärään Mahdollisten sijoittajien on lisäksi otettava huomioon, että lunastussumma tai, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaisesti, oikeaa määrää fyysisiä kohde-etuuksia tai viitesalkkuun yhdistettäviä arvopapereita koskevan mahdollisen toimituksen arvo rajoittuu enimmäismäärään, joka on määritelty arvopapereiden ehdoissa. Toisin kuin suorassa sijoittamisessa kohde-etuuteen, tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla viiteyksikön viiteobligaatioon sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti, mahdollinen tuotto arvopapereista rajoittuu siten enimmäismäärään. Asianmukaisiin kohde-etuuksiin sovelletaan seuraavaa kohtaa: Kohde-etuuteen yhdistämisen seuraus Lunastussumman tason laskeminen tai, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaisesti, oikeaa määrää fyysisiä kohde-etuuksia koskevan mahdollisen toimituksen arvo viittaa ainoastaan asianmukaisen kohde-etuuden tuottoon ja näin ollen kohde-etuuteen, osoittaen tiettyä ennalta määrättyä tuottoa, esimerkiksi heikointa tuottoa tarkastelujaksolla. Mahdollisten sijoittajien onkin otettava huomioon, että vain yhteen kohde-etuuteen liittyviin arvopapereihin verrattuna näihin arvopapereihin liittyy suurempi riski. Tätä riskiä ei ehkä pienennä jäljellä olevien kohde-etuuksien positiivinen tai, tapauksesta riippuen, negatiivinen tuotto, koska jäljellä olevia kohde-etuuksia ei oteta huomioon laskettaessa lunastussumman tasoa eikä, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaisesti, toimitettavan fyysisen kohde-etuuden arvoa. Kohde-etuudesta muodostuvaan koriin tai kohde-etuuksista muodostuvaan salkkuun sovelletaan seuraavaa kohtaa: Koriin tai, tapauksesta riippuen, salkkuun yhdistämisen seuraus Arvopapereiden erityisominaisuus on se, että lunastussumman tason laskeminen riippuu useista tekijöistä koostuvan korin tuotosta tai, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaisesti, useista kohde-etuuksista muodostuvan salkun tuotosta. Sen seurauksena korin yhden osatekijän arvonvaihtelu, tai tapauksesta riippuen, ja sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti, yhden kohde-etuuden arvonvaihtelu voi johtaa korin muiden osatekijöiden suurempiin arvonvaihteluihin, tai tapauksesta riippuen, salkun arvonvaihteluun. Vaikka yhden tai useamman osatekijän tulos olisi positiivinen, korin tulos, tai tapauksesta riippuen ja sovellettavien lopullisten 10

11 ehtojen määrityksen mukaisesti, salkun tulos kokonaisuudessaan, voi olla negatiivinen, jos muiden osatekijöiden tulos on suuressa määrin negatiivinen. Lisäksi myös korin osatekijöiden tai, tapauksesta riippuen, kohde-etuuksien riippuvuus toisistaan eli korrelaatio on tärkeä laskettaessa lunastussumman tasoa. Kun korin osatekijöihin, tai tapauksesta riippuen ja sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti, salkkuun kohdistuu suuri korrelaatio, minkä tahansa koriin kuuluvan osatekijän tai tapauksesta riippuen salkun mikä tahansa epäsuotuisa kehitys voi vaikuttaa koriin tai tapauksesta riippuen salkkuun yli osuutensa ja siten merkittävästi arvopaperien tulokseen. Viitesalkkuun yhdistettäviin arvopapereihin sovelletaan seuraavaa kohtaa. Käsitteelliseen viitesalkkuun yhdistämisen seuraukset Arvopapereilla on ominaisuus, jonka mukaan lunastussumman laskenta määräytyy käsitteellisen viitesalkun kehityksen mukaan, ja huomioon otetaan useita viitesalkun komponentteja. Siksi viitesalkun yhden komponentin vaihtelu voi kumota käsitteellisen viitesalkun muiden komponenttien vaihteluita tai vahvistaa niitä. Vaika viitesalkun vähintään yhden komponentin kehitys on myönteinen, koko käsitteellisen viitesalkun tuotto voi jäädä negatiiviseksi, jos muiden komponenttien negatiivinen kehitys kumoaa myönteisen kehityksen. Viitesalkun komponenttien keskinäinen riippuvuus eli korrelaatio on tärkeää laskettaessa lunastussummaa. Jos käsitteellisen viitesalkun komponenteilla on suuri korrelaatio, viitesalkun minkä tahansa komponentin epäsuotuisalla kehityksellä voi olla suhteeton vaikutus käsitteelliseen viitesalkkuun ja merkittävä vaikutus arvopaperien arvonmuutokseen. Fyysiseen selvittelyyn sovelletaan seuraavaa kohtaa: Fyysisen kohde-etuuden mahdollisen toimittamisen vaikutus Siinä määrin kuin arvopapereiden lopullisissa ehdoissa sovitaan selvittelystä fyysisen kohde-etuuden toimituksella, mahdollisten arvopaperisijoittajien on otettava huomioon, että arvopapereiden eräpäivänä ei fyysisestä kohde-etuudesta makseta lunastussummaa vaan kohde-etuuksia toimitetaan mahdollisesti arvopapereiden ehdoissa kuvaillulla tavalla ja oikea määrä. Mahdollisten sijoittajien onkin siksi otettava huomioon, että mikäli arvopaperit lunastetaan toimittamalla oikea määrä fyysistä kohde-etuutta, sijoittajat eivät saa käteistä vaan oikeuden kyseiseen fyysiseen kohde-etuuteen, joka on siirrettävissä eteenpäin asianmukaisten säilytysjärjestelmien ehdoilla. Koska arvopapereiden haltijoille koituu fyysisestä kohde-etuudesta tällaisessa tapauksessa liikkeeseenlaskijaan ja arvopaperiin liittyviä riskejä, mahdollisten arvopaperisijoittajien on tutustuttava mahdollisesti toimitettavaan fyysiseen kohde-etuuteen ennen arvopapereiden ostamista. Lisäksi sijoittajien ei kannata luottaa siihen, että he pystyisivät myymään fyysisen kohde-etuuden arvopapereiden lunastuksen jälkeen tietyllä hinnalla, varsinkaan hinnalla, joka vastaa heidän arvopapereiden hankintaan sijoittamaansa pääomaa. Fyysinen kohde-etuus, jota on toimitettu tietty määrä, voi tietyissä olosuhteissa menettää arvostaan suuren osan, jopa kaiken. Tällaisessa tapauksessa arvopapereiden haltija kantaa riskin arvopapereiden ostoon sijoittamansa pääoman menetyksestä (mukaan lukien kaupankäyntikulut). Mahdollisten arvopaperisijoittajien on myös otettava huomioon, että arvopapereiden haltija kantaa riskin fyysisen kohde-etuuden hinnan mahdollisista heilahteluista arvopapereiden eräpäivän ja selvittelypäivänä tapahtuvan fyysisen kohde-etuuden varsinaisen toimituksen välillä. Arvopapereiden haltija vastaa fyysisen kohde-etuuden hinnanlaskusta arvopapereiden eräpäivän jälkeen. Valuuttakurssiriskiin sovelletaan seuraavaa kohtaa: Valuuttakurssiriski Mikäli asianmukaisten arvopapereiden lopullisissa ehdoissa on niin määritelty, arvopapereiden haltijan arvopapereihin, tai viitesalkkuun yhdistettävien arvopaperien lopullisten ehtojen mukaan tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti viiteyksikön viiteobligaatioon, liittyvä oikeus määritellään muun kuin lunastusvaluutan, valuuttayksikön tai laskentayksikön perusteella ja/tai myös kohde-etuuden arvo määritellään tuossa valuutassa, joka poikkeaa lunastusvaluutasta, valuuttayksiköstä tai laskentayksiköstä. Mahdollisten sijoittajien onkin siksi otettava huomioon, että näihin arvopapereihin kohdistuviin sijoituksiin voi liittyä riskejä, jotka johtuvat valuuttakurssien heilahteluista, ja että tappioriski ei johdu ainoastaan kohde-etuuden tuotosta, tai viitesalkkuun yhdistettävien arvopaperien tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla 11

12 sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti viiteyksikön viiteobligaatiosta, vaan myös ulkomaan valuutan, valuuttayksikön tai laskentayksikön arvon epäsuotuisasta kehityksestä. Tällainen kehitys voi lisäksi kasvattaa arvopapereiden haltijoiden riskialttiutta, koska kyseisen valuutan epäsuotuisa kurssikehitys voi vastaavasti vähentää ostettujen arvopapereiden arvoa niiden juoksuaikana tai, tapauksesta riippuen, lunastussumman tasoa tai, tapauksesta riippuen, oikeaa määrää fyysistä kohde-etuutta koskevan mahdollisen toimituksen arvoa. Valuuttakurssit riippuvat kysyntä- ja tarjontatekijöistä kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla, jotka puolestaan ovat riippuvaisia taloudellisista tekijöistä, spekuloinnista sekä valtioiden ja keskuspankkien toimenpiteistä (esimerkiksi rahapoliittinen valvonta tai rajoitukset). Valuuttakursseihin, raaka-aineisiin tai arvometalleihin liittyviin arvopapereihin sovelletaan seuraavaa kohtaa: Valuuttakursseihin, raaka-aineisiin tai, tapauksesta riippuen, arvometalleihin liittyvien arvopapereiden erityispiirteitä Mikäli kohde-etuutena käytetään valuuttakursseja, raaka-aineita tai, tapauksesta riippuen, arvometalleja, on huomattava, että näillä käydään kauppaa ympäri vuorokauden Australian, Aasian, Euroopan ja Amerikan aikavyöhykkeillä. Mahdollisten arvopaperisijoittajien on siksi tiedostettava, että arvopapereiden ehdoissa kuvaillut vastaavat rajat tai, tapauksesta riippuen, kynnysarvot voidaan saavuttaa, ylittää tai olla saavuttamatta milloin tahansa ja jopa liikkeeseenlaskijan, laskentaedustajan tai salkunhoitajien noudattaman paikallisen ajan tai työajan ulkopuolella. Pääoman suojaukseen sovelletaan seuraavaa kohtaa: Pääoman suojauksen tapauksessa sovelletaan seuraavaa kohtaa: Mikäli asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa on määritelty vähimmäissumma, arvopapereiden pääoma on suojattu juoksuajan loputtua aina vähimmäismäärään asti (ilman mahdollista liikkeeseenlaskupalkkiota), eli sijoittaja saa juoksuajan loputtua joka tapauksessa vähimmäissumman riippumatta kohde-etuuden, tai viitesalkkuun yhdistettävien arvopaperien kohdalla niiden lopullisten ehtojenmukaan tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti viiteyksikön viiteobligaation, varsinaisesta tuotosta. Mikäli mahdollinen sijoittaja hankkii arvopapereita tätä vähimmäismäärää korkeammalla hinnalla, on hänen tiedostettava, että (suhteellisella) pääoman suojauksella viitataan ainoastaan pienempään vähimmäismäärään. Tässä yhteydessä on otettava huomioon, että pääoman suojaus on voimassa vasta juoksuajan päätyttyä, jos arvopapereiden eräpäivää ei ole aikaistettu. Maksettava käteissumma tai, tapauksesta riippuen, oikeaa määrää fyysistä kohde-etuutta koskevan mahdollisen toimituksen arvo voi jäädä arvopapereiden aikaistetussa lunastuksessa huomattavasti alle tuon summan, joka vähintään maksettaisiin arvopapereiden juoksuajan päätyttyä, jos pääoman suojaus on yhtä suuri kuin vähimmäissumma. Mahdollisten arvopaperisijoittajien on lisäksi huomattava, että huolimatta vähimmäismäärään asti taatusta pääoman suojauksesta, sijoittaja kantaa liikkeeseenlaskijan taloudellisesta tilanteesta johtuvan riskin. Mahdollisten sijoittajien onkin siksi valmistauduttava kestämään se, että heidän sijoittamansa pääoma vähenee osittain tai jopa kokonaan. Arvopapereiden ostajien on joka tapauksessa arvioitava taloudellinen tilanteensa varmistaakseen, että he kykenevät kantamaan arvopapereihin liittyvät tappioriskit. Arvopapereihin, joilla ei ole etukäteen määriteltyä kestoaikaa, sovelletaan seuraavaa kohtaa: Arvopaperien etukäteen määrittelemätön kestoaika Jos arvopaperien lopullisissa ehdoissa niin määritellään, arvopapereilla ei ole - toisin kuin arvopapereilla, joilla on määritelty kestoaika - etukäteen määriteltyä eräpäivää, eikä siten myöskään etukäteen määriteltyä kestoaikaa. Sen tähden arvopapereiden haltijalle uskottu oikeus arvopapereihin on lunastettava kyseisen arvopaperinhaltijan toimesta tiettynä lunastuspäivänä arvopaperien ehdoissa kuvatun lunastusmenettelyn mukaisesti, jos oikeuksia arvopapereihin halutaan puolustaa. Jos vaadittavaa lunastusilmoitusta ei ole saatu asianmukaisesti kyseiseen lunastuspäivään mennessä, arvopapereita ei voida lunastaa ennen arvopaperien ehdoissa mainittua seuraavaa lunastuspäivää. Jos arvopaperioikeuden lunastusta rajoittaa vähimmäislunastusmäärä, sovelletaan seuraavaa kohtaa: Arvopaperioikeuden lunastamista koskeva vähimmäislunastusmäärä 12

13 Jos arvopaperien lopullisissa ehdoissa niin määritellään, jokaisen arvopaperien haltijan täytyy arvopaperien ehtojen mukaisesti tarjota tietty vähimmäismäärä, ns. vähimmäislunastusmäärä, arvopapereita voidakseen lunastaa arvopapereihin uskotun oikeuden. Jos haltijalla on määritettyä vähimmäislunastusmäärää vähemmän arvopapereita, hänen tulee joko myydä arvopaperinsa tai ostaa lisää arvopapereita (mistä aiheutuu käsittelykuluja kussakin tapauksessa). Arvopaperien myynti edellyttää, että markkinatoimijat ovat halukkaita ostamaan arvopaperit tiettyyn hintaan. Jos halukkaita markkinatoimijoita ei ole, arvopaperien arvoa ei voida realisoida. 2. Yleiset arvopapereihin liittyvät riskit Mahdollisten sijoittajien on otettava huomioon, että arvopapereihin liittyvät seuraavat yleiset riskit voivat vaikuttaa arvopapereiden hintaan tai, tapauksesta riippuen, mahdolliseen määrään, joka tulee maksettavaksi arvopaperien ehtojen mukaisesti tai, mikäli niin määritellään lopullisissa ehdoissa, fyysisten kohde-etuuksien toimituksen oikean määrään: Kun liikkeeseenlaskija aikaistaa eräpäivän tai lunastaa arvopaperit ennenaikaisesti Mahdollisten arvopaperisijoittajien on lisäksi tiedettävä, että liikkeeseenlaskijalla on oikeus arvopapereiden ehtojen mukaisesti aikaistaa eräpäivä tai lunastaa kaikki arvopaperit ennen eräpäivää. Mikäli liikkeeseenlaskija aikaistaa eräpäivän ja lunastaa arvopaperit ennen eräpäivää, arvopapereiden haltijalla on oikeus vaatia tiettyä summaa, joka on suhteessa aikaistettuun eräpäivään. Arvopapereiden haltijalla ei ole silti oikeutta vaatia lisämaksuja arvopapereista asianmukaisen eräpäivän jälkeen. Arvopaperien haltija kantaa sen riskin, ettei pääse osalliseksi kohde-etuuden tuotosta, tai viitesalkkuun yhdistettävien arvopaperien lopullisten ehtojen mukaan tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti viiteyksikön viiteobligaatiosta, odotetussa laajuudessa eikä odotettuna aikana. Mikäli liikkeeseenlaskija aikaistaa arvopapereiden eräpäivän, arvopapereiden haltijalla on uudelleensijoitusriski eli sijoittajalla on riski, joka aiheutuu liikkeeseenlaskijan mahdollisesti maksaman summan uudelleen sijoittamisesta vallitsevissa markkinaoloissa, jotka ovat epäsuotuisammat kuin arvopapereiden hankintahetkellä. Arvopapereiden haltijalla ei ole oikeutta aikaistaa eräpäivää. Ei oikeutta aikaistaa eräpäivää Arvopapereiden haltijoilla ei ole oikeutta aikaistaa eräpäivää, eli he eivät voi näin ollen aikaistaa arvopapereiden eräpäivää kesken kestoajan. Ennen arvopapereiden eräpäivää arvopapereiden (tai osan niistä) mahdollisen taloudellisen arvon realisointi on siksi vaikeaa, ja lukuun ottamatta tapausta, jossa liikkeeseenlaskija aikaistaa eräpäivän tai lunastaa arvopaperit tai, tapauksesta riippuen, jos asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa on niin määritelty, on arvopapereiden haltijan arvopaperioikeuden harjoittaminen arvopapereiden ehtojen mukaisesti mahdollista vain myymällä arvopaperit. Kohde-etuuden mahdollinen arvonmuutos arvopapereiden tai viitesalkkuun yhdistettävien arvopaperien kohdalla niiden lopullisten ehtojen mukaan juoksuajan päätyttyä Mikäli liikkeeseenlaskija aikaistaa arvopapereiden eräpäivän arvopapereiden ehtojen mukaisesti, mahdollisen arvopaperisijoittajan on huomattava, että arvopapereiden haltijat kantavat riskin kohdeetuuden tai viitesalkkuun yhdistettävien arvopaperien kohdalla niiden lopullisten ehtojen mukaan arvonmuutoksesta eräpäivän aikaistamisesta koskevan liikkeeseenlaskijan ilmoituksen ja kohdeetuudesta maksettavan käteissumman laskemisen välillä. Arvopaperioikeuden muutosten negatiivinen vaikutus Ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että kohde-etuus joutuu ns. mahdollisten muutostapahtumien eli sellaisten tapahtumien tai (muiden kuin liikkeeseenlaskijan) toimien kohteeksi, jotka mahdollisesti johtavat kohde-etuuden, tai viitesalkkuun yhdistettävien arvopaperin kohdalla niiden lopullisten ehtojen mukaan käsitteellisen viitesalkun tai kohde-etuuden käsitteen muutoksiin. Esimerkiksi osakeyhtiön, jonka osaketta/osakkeita käytetään kohde-etuutena tai on kyse viitesalkkuun yhdistetyistä arvopapereista, osakejaossa (jossa osakkeiden nimellistä määrää vähennetään ja niiden lukumäärää lisätään vastaavasti ilman osakepääoman muutoksia), jonka seurauksena 13