PYHÄSELÄN KOULUN TOIMINTA-AJATUS

Transkriptio

1

2 PYHÄSELÄN KOULUN TOIMINTA-AJATUS Pyhäselän koulu pyrkii yhdessä sidosryhmien ja erityisesti kotien kanssa kasvattamaan oppilaistaan ympäristötietoisia, vastuuntuntoisia, yhteistyökykyisiä, oma-aloitteisia ja itsenäiseen työntekoon pystyviä osaavia nuoria, jotka menestyvät kansainvälisessä maailmassa ja joilla on kyky etsiä tietoa kriittisesti. 2

3 Tervehdys Pyhäselän koulusta! Tämän syystiedotteen tarkoitus on tuoda koteihin tietoa Pyhäselän koulun keskeisistä toimintaperiaatteista ja tärkeistä yhteystiedoista. Samalla rohkaisen kaikkia ottamaan yhteyttä kouluun silloin, kun jokin asia on epäselvä tai mietityttää. Toivon, että ehditte perehtyä tiedotteeseemme. Yhdessä teemme koulustamme paremman paikan olla ja kasvaa. Pyhäselän koulussa on lukuvuonna yhteensä 328 oppilasta, joista yläkoulunsa aloittavia seitsemäsluokkalaisia on 113. Opettajia koulussamme on yhteensä 36. Lisäksi koulussamme on kolme koulunkäynninohjaajaa. Yläkouluaika on erityinen ajanjakso ihmisen elämässä. Ikävuosiin sisältyy paljon muutakin kuin koulunkäynti. On kysymys nuoren kehitysvuosista, jolloin rakennetaan koko elämän kannalta keskeisiä asioita. Kohti aikuisuutta kasvaminen ei ole koskaan helppoa ja se vaatii aina aikuisten ohjausta, tukea ja aikaa. Keskeisiä asioita oman tulevaisuuden rakentamisessa ovat turvallisuus ja usko omiin mahdollisuuksiin. Kouluun pitää olla turvallista ja hyvä tulla. Oppimisen ja onnistumisen kokemukset koulussa sekä hyvä itsetunto ruokkivat opiskelun iloa ja myönteistä elämänasennetta. Niiden eteen teemme töitä. Tänä vuonna yksi keskeisistä toimintaamme ohjaavista keinoista on positiivinen pedagogiikka. Sen avulla pyrimme löytämään oppilaan vahvuuksia sekä kannustamaan nuorta parhaamme mukaan. Huoltajilla on tärkeä tehtävä paitsi kasvattajina myös koulun toiminnan tukijoina ja kehittäjinä. Toivon, että te vanhemmat osallistutte runsain määrin vanhempainiltoihin ja olette muutenkin yhteydessä kouluun. Koulun ja vanhempien välistä yhteistyötä on tarkoitus myös kehittää tulevana lukuvuotena. Kouluyhteistyötoimikunta (KYT) kaipaa lisää vanhempia mukaan toimintaan. Toimikunnasta kiinnostuneet voivat ilmoittautua mukaan esimerkiksi vanhempainilloissa luokanvalvojille. Kerron mielelläni asiasta enemmän (puh ). Koulumme on tunnettu liikunnallisuudestaan ja tämän syystiedotteen kuvitus onkin varsin liikuntapainotteinen. Koulun piha pelikenttineen ja Taisto-ratoineen on otettu hienosti käyttöön koko yhteisön voimin. Tämän hienon lähiliikuntapaikan käyttöön rohkaisemme edelleen kaikkia. Alue on tarkoitettu koulukäytön lisäksi koko kylän lasten, nuorten, aikuisten, vanhusten ja erityisryhmien käyttöön. Yhdessä alueesta huolta pitäen ja sitä käyttäen se pysyy parhaiten myös kunnossa Toivon jokaiselle yläkoululaiselle elämyksellistä ja työn iloa pursuavaa kouluvuotta sekä huoltajille upeaa aikaa nuoren rinnalla. Koulun henkilökunnalle toivotan työn iloa ja positiivista asennetta. Meillä on hyvä koulu Hyvää syksyä! Jari Lemmetty ma. rehtori 3

4 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Vanhempainillat Syyslukukausi: 7. luokat ke klo 18.00, aiheena 7. luokilla opiskelu ja koulun aloitus 7. luokat ke klo 18.00, 8. ja 9. luokkien valinnaisaineita esittelevä messutapahtuma 8. luokat ti klo 18.00, aiheena nuorten kasvuun ja elämään liittyvät kysymykset 9. luokat ke klo 18.00, aiheena yhteishaku ja toisen asteen opiskelumahdollisuudet Kevätlukukausi: 6. luokkien tutustuminen tulevaan kouluun, aika ilmoitetaan myöhemmin Luokkakohtaisia vanhempainiltoja pidetään tarpeen mukaan, niistä aloitteen voi tehdä oppilaan huoltaja tai luokanvalvoja. Luokanvalvojat Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä luokanvalvojilla on keskeinen asema. Luokanvalvoja seuraa luokkansa oppilaiden poissaoloja ja käyttäytymistä. Hän auttaa tarvittaessa oppilaita luokan asioiden hoitamisessa. Näin ollen luokanvalvoja on luokkansa oppilaita lähinnä oleva opettaja, jonka puoleen oppilaan ja hänen huoltajansa tulisi ensisijaisesti kääntyä. Luokanvalvoja tapaa oppilaansa omilla tunneillaan ja luokanvalvojantunneilla. Huoltajat voivat tulla myös kouluun tapaamaan luokanvalvojia ja muita opettajia. Jonkin aineen opiskelua koskevissa asioissa on paras ottaa yhteyttä suoraan kyseisen aineen opettajaan. Vanhempainvartti, uudessa opetussuunnitelmassa oppimiskeskustelu, on tilaisuus, johon luokanvalvoja kutsuu jokaisen 7-luokkalaisen huoltajan ja oppilaan. Keskustelun tarkoituksena on luoda kokonaiskuva yläkoulun aloittamisesta. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille ja heidän huoltajilleen varataan mahdollisuus keskusteluun. Poissaolot Oppilaan ollessa poissa on huoltajan ilmoitettava poissaolon syy luokanvalvojalle ensimmäisenä poissaolopäivänä. Oppilas voi pyytää kesken koulupäivän lupaa loppupäivän poissaoloon luokanvalvojalta tai terveydenhoitajalta. Koulusta ei saa poistua ilman lupaa. Luokanvalvoja voi antaa luokkansa oppilaalle poissaololuvan hyväksyttävästä syystä enintään viideksi (5) koulupäiväksi. Koulun rehtori voi myöntää luvan yli viiden (5) koulupäivän poissaoloon. Huoltajat anovat luvan kirjallisena. Hakemuslomakkeita saa kansliasta tai luokanvalvojalta. 4

5 Mikäli oppilaalla on luvattomia tai selvittämättömiä poissaoloja tai poissaoloja on kertynyt yli 75 tuntia (myös sairauspoissaolot mukaan lukien) luokanvalvoja tiedottaa asiasta oppilaan huoltajaa. Tiedottamisessa käytetään kaupungin koulujen käytössä olevaa lomaketta. Lähtökohtana on huoltajan vastuu oppilaan oppivelvollisuuden suorittamisesta. Wilma Wilma on oppilaitoksen hallinto-ohjelma. Oppilaat seuraavat Wilmassa suorituksiaan, lukevat tiedotteita ja viestivät opettajan kanssa. Opettajat kirjaavat Wilmaan muun muassa arvioinnit, poissaolot, läksyt ja tuntimerkinnät sekä viestivät oppilaiden ja huoltajien kanssa. Huoltajat seuraavat ja selvittävät Wilman kautta opiskelijan poissaoloja, viestivät opettajien kanssa ja lukevat koulun tiedotteita. Wilman aloitussivu löytyy netistä: Helpoiten se löytynee googlettamalla esimerkiksi Wilma Joensuu. Wilman käyttäjätunnusta ja salasanaa varten jokainen huoltaja saa jokaista Joensuun kaupungin koululaista (peruskoulut ja lukiot) kohden avainkoodin, jolla koululta annetun ohjeen avulla tehdään eo. tunnus ja saman tunnuksen alle kerätään kaikki huollettavat koululaiset. Avainkoodi ja ohjeet tulevat huoltajalle kirjekuoressa. Vanhempainillassa kerrotaan asiasta lisää ja neuvoa voi kysyä myös luokanvalvojilta ja koulun kansliasta. Huoltajien Wilma tunnuksia ei missään tapauksessa saa antaa oppilaan käyttöön. KOULUN YLEISIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Moottoriajoneuvot Vain 15 vuotta täyttäneet ja mopokortin suorittaneet oppilaat voivat tulla kouluun mopolla. Mopoille on varattu oma mopoparkki. Mopoautot on parkkeerattava autojen parkkipaikalle. Maksuton oppilaskuljetus Käyttöön on otettu Waltti-kortti, joka luetaan JOJO-logolla merkityissä autoissa. Kortin kadotessa ota yhteyttä kansliaan. Uuden kortin hinta on 7 euroa. Kortti on oltava aina mukana koulumatkalla. Sen puuttuessa oppilas joutuu itse maksamaan matkan. Pikkubusseissa (Savo-Karjalan Linja) korttia ei tarvita. 5

6 Henkilökohtainen lokero Koulutiloissa oppilaalla on käytettävissään henkilökohtainen lokero. Lokeron saa käyttöönsä maksutta. Avain palautetaan 9. luokan keväällä. Mikäli avain on kadonnut tai vaurioitunut, siitä peritään 10 euron pantti. Sisäkenkäkäytäntö Ulkojalkineet jätetään oman lokeron alle, lokeroon (esim. muovikassissa) tai niille varatulle paikalle käytävään. Oppilas voi tuoda sisäjalkineet kouluun ja säilyttää niitä lokerossaan. Ulkojalkineiden käyttö on kielletty muualla kuin alakerran aulassa ja käytävillä. Naulakkoon jätettävien takkien taskut kannattaa tyhjentää. Koulualueelta poistuminen Koulupäivän aikana koulualueelta saa poistua vain opettajan luvalla. Luvattomista poistumisista otetaan yhteys kotiin (Wilman kautta). Oppikirjat Kun kirjat annetaan, ne numeroidaan, jotta palautus voidaan kontrolloida. Jos kirjan jättää palauttamatta tai se on vahingoittunut, niin ettei sitä voida enää käyttää, se täytyy korvata. Puhelimet ja tietotekniikka Puhelimen käyttö oppituntien aikana on ehdottomasti kielletty, ellei opettaja toisin ohjeista. Koulun tietokoneiden käyttämistä varten jokaiselle oppilaalle annetaan oma käyttäjätunnus ja salasana. Virvoitusjuomat Koulussa ei ole virvoitusjuoma-automaattia. Juomapullojen tuominen oppitunnille on kielletty. Energiajuomien tuominen kouluun ei ole sallittua. Yhteiset teemapäivät, retket, juhlat ja muut tapahtumat Lukuvuoden aikana järjestetään teemapäiviä, retkiä ja juhlia, joihin vanhemmatkin ovat tervetulleita. Toivomme saavamme aihe- ja vierailijaideoita myös kotoa. 6

7 KOULUN TYÖRAUHAN YLLÄPITO Jokaisella oppilaalla ja koulussa työskentelevällä on ehdoton oikeus turvalliseen kouluun. Joensuun kaupungin yleissivistävien koulujen järjestyssäännöissä edellytetään kaikkien suojaamista väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa koko sen ajan, kun hän osallistuu opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan. Toiminnalla tarkoitetaan luokkaretkiä, leirikouluja, erilaisia koulun järjestämiä ekskursseja, retkiä ja matkoja. Ne on kirjattu vuosisuunnitelmaan tai sen liitteisiin. Oppilaan vakuutus kattaa sen ajan. Koulu ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa ja koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta ja väkivallasta niihin syyllistyneen ja kohteena olleen huoltajille tai muulle viranomaiselle (sosiaaliviranomainen ja poliisi). Koulumatka ei kuulu koulun toimivaltaan, mutta koulu tukee koulumatkalla tapahtuneen selvittämistä. Oppilas ei saa tuoda kouluun esineitä tai aineita, jotka vaarantavat omaa tai toisten turvallisuutta tai sopivat omaisuuden vahingoittamiseen. Oppilaan velvollisuudet PoL 35: 1. Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Erityinen syy on huoltajan ilmoitus sairaudesta, haettu vapautus luokanvalvojalta (1 5 päivää) tai rehtorilta (yli 5 päivää). 2. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Huoltajan velvollisuudet PoL 26: Oppilaan huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Kasvatuskeskustelu, ojentamis- ja kuritoimet PoL 36a: Koululla on perusopetuslakiin ja Joensuun kaupungin yleissivistävien koulujen järjestyssääntöihin perustuvat selkeät menettelytavat rikkomusten ja epäasiallisen käytöksen käsittelyssä. 7

8 Mikäli oppilas ei noudata koulun järjestyssääntöjä ja muita ohjeistuksia, käytetään seuraavia toimintatapoja: 1. Kasvatuskeskustelu On aina ensisijainen tapa puuttua järjestyssääntöjen vastaiseen käytökseen koulussa. Sen käy oppilaan kanssa mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen luokanvalvoja tai muu tapahtumassa osallisena ollut opettaja. Siitä on ilmoitettava huoltajalle ja se on kirjattava (Wilmaan). 2. Jälki-istunto Mikäli oppilas jatkaa järjestyssääntöjen rikkomista kasvatuskeskustelun jälkeen, voidaan oppilas määrätä 1 2 tunnin jälki-istuntoon. Kaikista kasvatuskeskusteluista sekä ojentamis- ja kurinpitotoimista tiedotetaan koteja. Yhteistyö kotien kanssa yllä kuvatuissa toimissa on erityisen tärkeää. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN OPPIMISESSA Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään oppimisessa monipuolisesti. Tavoitteena on oppia taitavaksi ja vastuulliseksi tieto- ja viestintäteknologian käyttäjäksi. Oppilaitoksessamme noudatettava opetussuunnitelma velvoittaa tieto- ja viestintäteknologian tehokkaaseen ja turvalliseen hyödyntämiseen oppimisen välineenä ja kohteena. Oppilas käyttää oppitunneilla oppilaitoksen tietoteknisiä laitteita. Oppilaitoksemme on sitoutunut myös siihen, että oppimisessa voidaan käyttää oppilaan omaa laitetta. Opettaja valitsee oppimiseen sopivat työtavat ja ohjaa turvalliseen työskentelyyn. Oppilaitoksessa omilla laitteilla opiskellaan opetuksen järjestäjän ylläpitämän ilmaisen ja turvallisen verkkoyhteyden kautta. Oppilaitos ei vastaa oppilaan oman laitteen käytöstä syntyvistä kustannuksista, kuten puhelu-, verkkoyhteys- ja ohjelmistomaksuista. Oman laitteen käyttämisessä ja säilyttämisessä on noudatettava erityistä huolellisuutta. Käyttämällä omaa laitetta oppitunnilla oppilas ja huoltajat osoittavat hyväksyvänsä laitteen käytön oppimisessa. Oppilaitos ei vastaa oppilaan omasta laitteesta vahinkotapauksissa. Oppilaan ja huoltajien tulee sopia siitä, saako omaa laitetta käyttää oppitunnilla. Samalla huoltajan ja oppilaan tulee yhdessä käydä läpi oheiset oppilaitoksessa voimassa olevat oman laitteen käyttöön liittyvät järjestyssäännöt. Tänä syksynä 7. luokkien oppilaat saivat käyttöönsä henkilökohtaisen ipadin. Sen käytössä noudatetaan yllä mainittuja sekä erikseen saatuja ohjeita. Säännöt tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden käyttämisessä 1. Laitteita käsitellään ja säilytetään huolellisesti. 2. Laitteita käytetään opettajan luvalla ja annettujen ohjeiden mukaisesti. 8

9 3. Toisen laitetta tai käyttäjätilejä ei saa käyttää tai ottaa haltuun. 4. Laitteilla ei saa valokuvata, videoida tai äänittää toista henkilöä ilman lupaa. Luvattoman materiaalin jakaminen on kiellettyä. 5. Laitteita ja ohjelmistoja ei saa käyttää toisen vahingoittamiseen tai kiusaamiseen. 6. Oppilaan on poistettava sopimaton tai luvaton materiaali laitteesta välittömästi. 7. Laitteen päivittäminen, ylläpitäminen ja tietoturvasta huolehtiminen on huoltajien vastuulla. 8. Opettajalla on oikeus ottaa väliaikaisesti haltuunsa laite, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. OPPILASHUOLTO Oppilashuoltotyön tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä peruskoulun kasvatustavoitteiden mukaisesti. Oppilashuoltotyö koostuu ennaltaehkäisevästä ja korjaavasta toiminnasta. Ennaltaehkäisevän toiminnan tavoitteena on esimerkiksi kasvatuksellisen tuen ja tiedon antaminen perheille, syrjäytymisen ehkäisy, harrastusten esittely ja mielenterveyden tukeminen (esimerkiksi vanhempainilloissa, teemaviikoilla ja -päivillä). Korjaavan toiminnan tavoitteena on auttaa oppilasta vaikeiden koulunkäyntiä haittaavien ristiriitojen ratkaisemisessa sekä tukea oppilaan selviytymistä peruskouluopinnoista ja pääsemistä jatko-opintoihin. Koulun oma oppilashuoltotyötä koordinoiva ryhmä kokoontuu viikoittain. Kahdesti lukuvuodessa kokoontuu oppilashuollon yhteistyöverkosto, jonka tehtävänä on alueen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen kaikkien nuorten kanssa toimivien tahojen kesken. Miten koululainen jaksaa paremmin? Nukkumaanmeno: Koululainen tarvitsee noin 8 10 tunnin yöunen. Siksi vanhempien tulee huolehtia siitä, että nuori menee ajoissa nukkumaan. Television myöhäisohjelmien katsomista sekä tietokoneen ja muiden elektronisten laitteiden käyttöä on vanhempien syytä kontrolloida. Aamupala: Kun koululainen aamulla herää, on edellisestä ateriasta kulunut ainakin 10 tuntia. Jotta koululainen jaksaisi olla vireä aamutunneilla, tarvitsee hän ennen kouluun lähtöä kunnon aamupalan. Liikunta ja urheilu: Koulutyö on paljolti istumista pulpetin ääressä. Päivittäinen liikunta pitää koululaisen virkeänä ja kunnon yllä. Koulussamme kannustetaan oppilaita liikkumaan ahkerasti välitunneilla. 9

10 Koulukuraattori Koulukuraattori Petteri Kärki, puh Oppilaana voit ottaa yhteyttä kuraattoriin, jos sinulla on mielessäsi asioita, jotka painavat sinua, ja joista haluaisit jutella jonkun aikuisen kanssa. Huoltajana voit ottaa yhteyttä kuraattoriin, jos sinulla on huoli lapsestasi tai perheesi tilanteesta etkä oikein tiedä, mitä tehdä tai kehen ottaa yhteyttä. Kuraattoriin otetaan yhteyttä esimerkiksi silloin, kun koulussa tuntuu vaikealta (kaverisuhteet, kouluun tuleminen, koulussa työskentely), vapaa-ajalla on vaikeaa (kavereiden kanssa, harrastuksissa), kotona on hankalaa (riitaa perheenjäsenten kesken, päihteiden käyttöä, mielenterveysongelmia) tai omat jutut painavat mieltä (yksinäisyys, masennus). Jo huoleen tarttuminen ja asiasta ääneen puhuminen usein helpottaa ja selkiinnyttää omia ajatuksia. Kuraattori pystyy tarjoamaan ulkopuolisen näkökulman tilanteeseesi ja tarvittaessa ohjaamaan eteenpäin oikeaan paikkaan tarvitsemasi tuen saamiseksi. Koulukuraattorin kanssa työskentely on luottamuksellista. Työhuone sijaitsee yläkoululla ensimmäisessä kerroksessa kotitalousluokkia vastapäätä. Koulupsykologi Koulupsykologi Aino Putila, puh Koulupsykologin tehtävänä on tukea oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin, jaksamiseen, kaverisuhteisiin tai muihin elämäntilanteisiin liittyvissä pulmissa. Oppilas ja vanhemmat voivat ottaa yhteyttä suoraan puhelimitse, tekstiviestillä tai sähköpostilla tai opettajan tai terveydenhoitajan välityksellä. Työskentely on yksilö- ja perhetapaamisia sekä koulun ja kodin yhteistyötapaamisia oppilaan koulunkäynnin tukemiseksi. Työhuone sijaitsee yläkoululla toisessa kerroksessa kemian luokan 202 vieressä. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhoitaja Anne Kurkinen, puh Kouluterveydenhoitajan vastaanottoajat: paikalla ma pe klo 8 16 puhelintunti klo 8 9 avoin vastaanotto klo Muina aikoina terveystarkastuksia ja ajanvarausaikoja. 10

11 Kouluterveydenhoitaja on terveydenhuollon asiantuntija koulussa. Jos nuorella esiintyy esimerkiksi ongelmia kaverisuhteissa, koulukiusaamista, kouluhaluttomuutta, syömis- tai nukkumisongelmia, ongelmia näössä tai kuulossa, ihottumia tai kuumeilua, voitte kääntyä kouluterveydenhoitajan puoleen. Kouluterveydenhoitajan vastuualueella koulussa ovat: terveystarkastukset fyysinen ja psyykkinen ensiapu ohjaaminen jatkotutkimuksiin terveyskasvatus (yksilöllinen ohjaaminen, osallistuminen asiaa käsitteleviin teemapäiviin) yhteydenpito huoltajiin oppilaan terveydentilaa koskevissa asioissa Koululääkärin vastaanotolle otetaan ensisijaisesti terveystarkastukseen tulevat oppilaat. Yhteyden koululääkäriin saa terveydenhoitajan kautta. Muussa tapauksessa lääkärin vastaanotolle on varattava aika terveysasemalta. Joensuun kaupungin kouluterveydenhoitajilla ei ole kouluilla sairasvastaanottoa. Sairausasiat kuten flunssat, korvakivut, päänsäryt yms. hoidetaan Hammaslahden terveysasemalla. Nuorten palvelukeskus Nuorten palvelukeskus, Torikatu 17, 2. kerros, puh Nuorten palvelukeskuksen päämääränä on tukea nuorten ja perheiden arkea. Tavoitteena on luoda matalan kynnyksen palvelu nuorille ja heidän perheilleen elämän erilaisiin pulmatilanteisiin. Kouluhammaslääkäri Särkypäivystys ja ajanvaraus arkisin ma to klo 8 15 ja pe klo 8 14 puh Hml Juha Puustinen Shg Sirpa Ovaskainen Hml Ulla Turkka Shg Jaana Heinonen Hml Sirpa-Liisa Kinnunen Oppilailla on oikeus alle 18-vuotiaana maksuttomaan terveyskeskushammashoitoon. Hoito tapahtuu yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Kaikki 7 15-vuotiaat kutsutaan suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolle suu- ja hammastarkastukseen. Peruuttamattomasta poisjäännistä peritään 39,60 euron maksu. 11

12 Oppilaiden vakuutukset Joensuun kaupungin vapaaehtoinen tapaturmavakuutus on vakuutusyhtiö Pohjolan vakuutus Koululaisen tapaturmavakuutus on voimassa oppitunneilla, välitunneilla, koulumatkoilla sekä kaikkialla maailmassa opetussuunnitelman mukaisten luokkaretkien, tutustumiskäyntien ja leirikoulujen aikana. Lisäksi vakuutus on voimassa TET:n aikana sekä siihen liittyvillä matkoilla. Koulun alueen ulkopuolella välituntien ja ns. hyppytuntien aikana vakuutus on voimassa, mikäli opettaja tai rehtori on antanut oppilaalle luvan poistua koulun alueelta. Jos oppilas on luvatta koulualueen ulkopuolella, vakuutus ei ole voimassa. Vakuutuksessa korvataan vamman hoitokulut, lääkärin määräämät tutkimukset ja hoito, tapaturman yhteydessä rikkoontuneet silmälasit, kuulolaitteet ja hammasproteesit sekä lääkärin määräämät välttämättömät koulukuljetukset. Tapaturman sattuessa ota heti yhteyttä opettajaan tai koulun kansliaan. Asiasta on tehtävä tapaturmailmoitus mahdollisimman pian koulun kansliassa, ettei asia vanhene. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Tuen muotoja ovat muun muassa eriyttäminen, tukiopetus, ohjaus, osa-aikainen erityisopetus sekä oppilashuolto. Tuen vaiheita ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Tukiopetus Tukiopetusta annetaan oppilaille, jotka ovat tilapäisesti (esimerkiksi sairauden vuoksi) jääneet opetuksesta jälkeen tai tarvitsevat muutoin lyhytaikaista tukea oppimisessaan. Tukiopetusta antaa etupäässä oppilaan oma aineenopettaja. Aloitteen tukiopetuksesta voi tehdä oppilas itse, huoltaja tai opettaja. Tukiopetuksen avulla on tarkoitus tukea ja auttaa oppilasta hänen opinnoissaan. Matkan tai muun vastaavan ylimääräisen koulusta poissaolon vuoksi tukiopetusta ei anneta. Oppilaan on ennen ennalta tiedettävää poissaoloa otettava selville eri aineiden oppimistehtävät ko. aineiden opettajilta opiskeluissa jälkeen jäämisen välttämiseksi. Tukiopetuksen tarpeesta tiedotetaan oppilaalle ja huoltajalle. Tukiopetusta annetaan pääsääntöisesti oppituntien ulkopuolella. 12

13 Erityisopetus Erityisopettajat: Reetta Kettunen: 8. ja 9. luokkien erityisopetus, puh Minna Niskanen: 7. luokkien erityisopetus, puh Päivi Tahvanainen: Joustava perusopetus -ryhmä (JOPO), puh Timo Pyy: pienluokka, puh Koulussamme annettava osa-aikainen erityisopetus on tarpeen mukaan yksilö, pienryhmä- tai samanaikaisopetusta (eli erityisopettaja on aineenopettajan parina luokassa). Tätä laaja-alaista, oppilaan kannalta osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppituntien aikana ja sen sisällöt määräytyvät yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti. Yksilö- tai pienryhmäopetukseen oppilas voi päästä joko opettajan ehdotuksesta tai oppilaan tai huoltajan pyynnöstä. Pienemmässä ryhmässä opetuksen jäsentäminen ja tehtävien suunnittelu oppilaan omien oppimisedellytysten pohjalta on helpompaa. Tällä tavoin vaikeuden perussyihin (mm. muisti- ja keskittymisvaikeuksiin) kiinnitetään enemmän huomiota. Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseksi laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma. Jos oppija ei säännöllisistä tukitoimista (yleinen ja tehostettu tuki) huolimatta saavuta yleisen oppimäärän tavoitteita hyväksytysti, hänen oppimistavoitteitaan voidaan yksilöllistää (erityinen tuki). Tällöin oppilaalle tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka laaditaan moniammatillisena yhteistyönä oppilaan, opettajien, oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajien kesken. Erityisopettajan luo voi tulla juttelemaan omista huolistaan muutenkin. Tuemme ja autamme parhaamme mukaan. Jos pulmaa ei voi auttaa erityisopetuksen keinoin, ohjaamme jollekin oppilashuollon asiantuntijalle. Koulussamme toimii myös erityisopetuksen pienryhmä. JOPO-TOIMINTA JOPO (joustava perusopetus) on toiminnallisempi tapa suorittaa peruskoulun päättöluokat. Oppilashuoltoryhmä valitsee ryhmään oppilaat hakemusten ja valintahaastatteluiden pohjalta. Tänä vuonna ryhmässä on 9 oppilasta (5 oppilasta 8. luokalta ja 4 oppilasta 9. luokalta). Opetus toteutetaan perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Osa opetuksesta järjestetään koulussa ja osa muissa oppimisympäristöissä kuten työpaikoilla. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai henkilökohtainen opiskelujärjestelyjä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka rakentuu koulussa tapahtuvasta opetuksesta, oppilasta kiinnostavista työpaikkaopinnoista ja tarvittavista tukitoimista. Huoltajien lisäksi tärkeä yhteistyötaho on nuorisotoimi. 13

14 Työpaikkaopiskelujaksot (TOP) ovat kestoltaan 3 4 viikkoa ja niitä on lukuvuosittain 3 tai 4. TOP-jaksojen aikana oppilaalla on myös tavallisia koulupäiviä. Työpaikkojen kanssa tehdään kirjalliset sopimukset ja koulun vakuutukset ovat tavalliseen tapaan voimassa myös TOP-päivinä. JOPO-ryhmän ohjaajina toimivat erityisluokanopettaja ja opinto-ohjaaja Päivi Tahvanainen, nuoriso-ohjaaja Juha Uusitalo ja koulunkäynninohjaaja Hannu Heiskanen. Opinto-ohjauksesta vastaavat tänä lukuvuonna opinto-ohjaajat Jenni Kervinen, Johanna Kuikka ja Päivi Tahvanainen yhdessä. OPPILAANOHJAUS Opinto-ohjaajat: Johanna Kuikka, puh luokat 7 A, B, C, D, 8 A, B, C, 9 A, B, C, D Jenni Kervinen, puh luokat 7 E, F, 8 D, E, 9 E, F Oppilaanohjauksen tavoitteena on, että jokainen oppilas selviää mahdollisimman hyvin opiskelustaan peruskoulussa ja kykenee tekemään tarkoituksenmukaisia, hänelle soveltuvia koulutusta ja uranvalintaa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen osa-alueita ovat kasvatuksellinen ohjaus, opetuksellinen ohjaus ja ammatinvalinnan ohjaus. Oppilaanohjausta toteutetaan henkilökohtaisena ohjauksena sekä luokkamuotoisina oppitunteina. Luokkamuotoista oppilaanohjausta annetaan yläkoulun aikana yhteensä kaksi vuosiviikkotuntia (vvt). Seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla ohjausta on 0,5 vvt ja yhdeksännellä luokalla 1 vvt. Henkilökohtaista ohjausta annetaan oppilaan tarpeitten mukaan koko yläkoulun ajan. Työelämään tutustuminen eli TET Koulun ja työelämän lähentämiseksi sekä oppilaiden uranvalintasuunnitelmien helpottamiseksi yläkoulussa järjestetään työelämään tutustumista seuraavasti: 8. luokkalaiset, yksi viikko (vko 21) valitsemassaan työpaikassa 9. luokkalaiset, yksi viikko (vko 40) jatko-opiskelun kannalta tarkoituksenmukaisessa työpaikassa 14

15 OPPILASKUNTA Oppilaskuntaa ohjaa Sakari Sillanpää Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulumme oppilaat. Oppilaskunnan hallitukseen kuuluvat luokkien edustajat eli luokanvanhimmat. Oppilaskunnan hallituksen tehtävänä on tukea koulun oppilaiden omatoimisuutta ja koulussa viihtymistä. Teemme työtä koulun yhteishengen parantamiseksi toimimalla opettajakunnan, rehtorin ja oppilaiden yhteistoiminnan välikappaleena. Järjestämme ja olemme mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia ja koulun juhlia. TUKIOPPILASTOIMINTA Tukioppilastoimintaa ohjaa Minna Kinnunen Tukioppilaat ovat luottamushenkilöitä, joita koulutetaan tehtäviinsä. Tukioppilaat tukevat uusia 7.- luokkalaisia ja auttavat heitä sopeutumaan uuteen kouluun sekä sen tapoihin ja tutustumaan uusiin ystäviin. Tukioppilaat myös luovat yhteishenkeä kouluun yhdessä kaikkien koulussa toimivien kanssa. Tukioppilailla on omat nimikkoluokkansa 7. luokista. Tukioppilaat pitävät nimikkoluokilleen tukioppilastunteja, joilla tutustutaan, pidetään hauskaa yhdessä ja keskustellaan. Harjoituksilla pyritään hyvään itsetuntoon ja luokan yhteishenkeen. Tukioppilas on kaveri, jolle voi luottamuksella puhua. Tukioppilaat järjestävät yhteisiä tapahtumia myös koko koulun oppilaille. Nuori pystyy usein paremmin vaikuttamaan toisen nuoren käyttäytymiseen kuin aikuinen. Niinpä tukioppilaat toimivat oppilashuollon apuna esimerkiksi kiusaamistilanteiden jälkihoidossa. Tukioppilaat toimivat yhteistyökumppaneina kouluhenkilöstölle. Tukioppilaat toimivat pääosin kouluaikana. Koulutusta ja suunnittelua järjestetään myös kouluajan ulkopuolella. Tukioppilastoiminta on vapaaehtoista Mannerheimin lastensuojeluliiton tukemaa toimintaa. 15

16 Lukuvuonna koulumme tukioppilasryhmään kuuluvat oppilaat ja heidän nimikkoluokkansa: 7a Jenni Turunen 9a Emmi Räsänen 9a Topi Pirinen 9c Taru Puruskainen 9c 7c Milla Jurvanen 9d Peppi Raassina 9e Ella Gorski 9e Sauli Puustinen 9d 7e Janna Pikkuaho 9a Neea Liimatta 9a Aino Puustinen 9d Roope Pölönen 9d 7b Petra Kitunen 9e Emmi Alastalo 9e Maria Turunen 9b Kiia Laakkonen 9f 7d Venla Surakka 9d Inka Vattulainen 9d Janna Kannusmäki 9f Juulia Ovaskainen 9f 7f Minja Koljonen 9b Junna Rantanen 9b Jenna-Maria Kähkönen 9e 16

17 ARVIOINTI Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilasta opinnoissaan. Arvioinnin kohteena ovat oppilaan oppimistulokset, työskentely ja käyttäytyminen. Lukukausien lopussa annetaan lukukausitodistus ja yhdeksännen luokan lopussa päättötodistus. Tarvittaessa on mahdollisuus henkilökohtaiseen arviointikeskusteluun koulun ja kodin välillä. Myös koulu arvioi omaa toimintaansa monipuolisesti muun muassa oppilaiden antaman palautteen, opettajan itsearvioinnin ja kehityskeskusteluiden avulla. Oppiaineiden numeroarvioinnin perusteet: 10 erinomainen Oppilas hallitsee erinomaisesti tavoitteiden edellyttämän tieto- ja taitotason. Hänellä on hyvät valmiudet sekä itsenäiseen että muiden kanssa työskentelyyn, vaativaan opitun soveltamiseen, luovaan ilmaisuun ja ongelmanratkaisuun. Hän toimii tavoitteiden edellyttämällä tavalla ja osoittaa erityistä harrastuneisuutta oppiaineen aihepiiriä kohtaan. 9 kiitettävä Oppilas hallitsee tavoitteiden edellyttämän tieto- ja taitotason keskimääräistä paremmin ja pystyy soveltamaan oppimaansa. Oppilaalla on halu toimia tavoitteiden mukaisesti ja hän hallitsee tarvittavat työtavat. 8 hyvä Oppilas hallitsee oppiaineen keskeiset tavoitteet ja pyrkii niiden mukaisiin työtapoihin. 7 tyydyttävä Oppilas osoittaa osaamista, jota useimmat oppiaineen tavoitteet edellyttävät. Hänen työskentelynsä on puutteellista, mutta ohjattavissa tavoitteiden suuntaan. 6 kohtalainen Oppilas saavuttaa osittain oppiaineen tavoitteet. Hänen työskentelynsä vaatii ohjaamista ja tukea. 5 välttävä Oppilaalla on vaikeuksia tavoitteiden saavuttamisessa. Hän työskentelee jossain määrin tavoitteiden mukaisesti. 4 hylätty Oppilas ei ole saavuttanut asetettuja tavoitteita. 17

18 Käyttäytymisen arvosanat määräytyvät seuraavien kriteerien mukaisesti: 10 erinomainen Oppilas tukee ja kannustaa muita, hyväksyy erilaisuuden, on asenteeltaan positiivinen ja vastuuntuntoinen. 9 kiitettävä Oppilas käyttäytyy samoin kuin edellä, mutta ei ole yhtä aktiivinen. 8 hyvä Oppilas pääsääntöisesti: - noudattaa koulun sääntöjä - käy koulua säännöllisesti - pitää yllä työrauhaa - kunnioittaa omaa ja toisen työtä - välittää toisista ihmisistä - hyväksyy erilaisuutta - on luotettava - kunnioittaa toisen psyykkistä ja fyysistä koskemattomuutta - käyttäytyy kohteliaasti - tuo omat mielipiteensä esille asiallisesti - löytää ja kokeilee rohkeasti uusia vaihtoehtoja - kykenee ja haluaa toimia muutostilanteissa - edistää omaa ja muiden turvallisuutta - kunnioittaa omaa ja toisten omaisuutta sekä ympäristöä 7 tyydyttävä Oppilaalla on joskus käytöshäiriöitä tai luvattomia poissaoloja tai kielenkäytössä epäasiallisuutta. 6 kohtalainen Oppilaan käyttäytymisessä havaitaan toistuvasti edellä mainittuja asioita. 5 välttävä Oppilas on asenteeltaan kielteinen ja välinpitämätön eikä noudata sääntöjä. 4 heikko Oppilas on kouluyhteisöön sopeutumaton. 18

19 VALINNAISAINEET Valinnaisaineita opiskellaan seitsemännellä luokalla kaksi vuosiviikkotuntia, kahdeksannella luokalla kahdeksan vuosiviikkotuntia ja yhdeksännellä luokalla viisi vuosiviikkotuntia. Valinnaisaineiden arvostelu Valinnaisaine, jonka kesto on koko luokkien ajan vähintään kaksi vuosiviikkotuntia, arvostellaan numeroarvioinnilla. Tätä lyhyemmät opintokokonaisuudet (kesto koko luokkien aikana vähemmän kuin kaksi vuosiviikkotuntia) arvioidaan merkinnällä suoritettu tai hylätty. Mikäli tällainen alle kaksi vuosiviikkotuntia kestävä valinnainen opintokokonaisuus katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäväksi opinnoksi, voi sen suoritus vaikuttaa lisäksi kyseisen yhteisen aineen arvosanaan korottavasti. Valinnaisen B2-kielen arvosana voidaan huoltajan anomuksesta jättää pois päättötodistuksesta. Tällöin kielen suorittaminen merkitään suoritettu tai hylätty Valinnaisaineiden merkitys opiskelijavalinnoissa Lukion opiskelijavalinnoissa huomioidaan yhteiset aineet: äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto/elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto ja terveystieto. Valinnaiset kielet, joiden tavoitetaso on vähintään B2-oppimäärän mukainen sekä niihin liittyvät valinnaisainekurssit, joita oppilas on opiskellut vähintään kaksi kurssia luokkien aikana. Valinnaisainekursseilta laskettu keskiarvo on opiskelijavalinnoissa samanarvoinen kuin sen aineen arvosana, johon ne liittyvät. Opiskelijavalinnassa ei oteta huomioon tavoitetasoltaan B2-oppimäärää suppeampia vieraita kieliä eikä muita valinnaisaineita. Ammatillisen perustutkinnon opiskelijavalinnoissa otetaan huomioon: yhteiset aineet: äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto/elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, liikunta, musiikki, kuvataide, käsityö ja kotitalous lisäksi huomioidaan ne valinnaisaineet, joita hakija on opiskellut vähintään kaksi vuosiviikkotuntia luokkien aikana Valinnaiskursseista laskettu keskiarvo on opiskelijavalinnassa samanarvoinen kuin sen aineen arvosana, johon ne liittyvät. 19

20 KOULUN HALLINTO Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Matti Ketonen puheenjohtaja Heino Räty varapuheenjohtaja Katja Asikainen jäsen Sirpa Hyökki jäsen Jenni Laasonen jäsen Harri Hölttä jäsen Mari Ojalammi jäsen Antero Puhakka jäsen Jarkko Riikonen jäsen Pirjo Rämänen jäsen Ville Toivanen jäsen Koululaitoksen hallinto Varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelukeskus (VARKO), Sirkkalantie 12 A, 2. kerros, Joensuu Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Olli Kauppinen Hallinnon aluevastaava (koulu) Anu-Helena Turtiainen Palvelupäällikkö Katja Pussinen Suunnittelija Kirsi Asikainen

21 KOULUN HENKILÖKUNTA Pyhäselän koulu (luokat 7 9), Opettajantie 2, Hammaslahti Suorat puhelinnumerot Rehtori Jari Lemmetty Kanslia Airi Kakkonen (paikalla ma ke) Vahtimestari Ari Kastinen Opettajien huone Apulaisrehtori Jenni Kervinen Keskuskeittiö, emäntä Teknisen työn tilat (Tauno Kareinen) Tekstiilityön tilat (Aija Tahvanainen) Opetuskeittiö, kotitalousluokka Opinto-ohjaaja Johanna Kuikka Opinto-ohjaaja Jenni Kervinen JOPO-ryhmä Päivi Tahvanainen Erityisopetus Minna Niskanen Erityisopetus Reetta Kettunen Koulupsykologi Aino Putila Koulukuraattori Petteri Kärki Pienryhmä Timo Pyy Terveydenhoitaja Anne Kurkinen Kiinteistönhoitaja Urpo Penttinen Koulun opettajat ja ohjaajat Eskelinen Juha Hakkarainen Helena Heiskanen Hannu Hirvonen Merja-Liisa Honkanen Jyrki Honkanen Seija Kareinen Tauno Karttunen Marika Keinänen Timo Kettunen Reetta Kervinen Jenni Kiiski Mikko Kinnunen Marjatta Kinnunen Minna Koistinen Taina Koljonen Hanna (sij. Elina Ukkonen) Konsti Kaija-Liisa MU, TE BG, TE Koulunkäynninohjaaja MA, FK Koulunkäynninohjaaja RU, VE TN UE MA, FK, AT EO OPO HY MA, FK RU, SA KO, TE EN EN, RA 21

22 Koponen Iida Kuikka Johanna Kuiri-Huovinen Riitta Könönen Eero Lemmetty Heli Lemmetty Jari Luukkanen Jaana Mikkonen Jaakko Myller Minna Mänty Dennis Niskanen Minna Parkkonen Juha Parviainen Siljaliisa Pyy Timo Pyykkö Henna Riekkinen Tuomo Sillanpää Sakari Tahvanainen Aija Tahvanainen Marja Tahvanainen Päivi Turunen Irene (sij. Hanna Reijonen) Varis Kaarina Vuomajoki Kirsi Voutilainen Timo AI OPO KO AI, HY LIT LI, rehtori BG EN, koulunkäynninohjaaja TE LIP EO MA, FK UE ERLO AI AT, MA, FK KU, TT MA, TS EN, RU ERLO AI HY UO ET Koulun muu henkilökunta Ikonen Leila laitoshuoltaja Jääskeläinen Eila kokki Kakkonen Airi koulusihteeri Kareinen Leea ruokapalvelun esimies Kastinen Ari vahtimestari Keinänen Anita ruokapalvelun esimies Kilpeläinen Minna kokki Kinnunen Liisa kokki Kurkinen Anne kouluterveydenhoitaja Lehikoinen Sanna laitoshuoltaja Penttinen Urpo kiinteistönhoitaja Turunen Katja kokki 22

23 OPPIAINEISSA KÄYTETTÄVÄT LYHENTEET KÄY AI EN RU UE/UO ET HI MA FK BG LI MU Käyttäytyminen Äidinkieli ja kirjallisuus Englanti A1-kieli Ruotsi B1-kieli Uskonto Elämänkatsomustieto Historia Matematiikka Fysiikka, kemia Biologia, maantieto Liikunta Musiikki KO KU TN TS SA RA AT/TT VE OPO TE YH Kotitalous Kuvataide Käsityö (tekninen) Käsityö (tekstiili) Saksa Ranska Tietotekniikka Venäjä Oppilaanohjaus Terveystieto Yhteiskuntaoppi 23

24 KOULUN OPPILASMÄÄRÄ LUKUVUONNA Luokka Luokanvalvoja kotiluokka pojat tytöt yht. 7A Juha Parkkonen B Helena Hakkarainen C Marja Tahvanainen D Aija Tahvanainen E Iida Koponen F Seija Honkanen luokat yhteensä 110 8A Kaarina Varis B Marika Karttunen C Jaana Luukkanen D Eero Könönen E Taina Koistinen luokat yhteensä 89 9A Kaija-Liisa Konsti B Merja-Liisa Hirvonen C Minna Kinnunen D Tuomo Riekkinen E Heli Lemmetty F Marjatta Kinnunen luokat yhteensä 110 PR Pienryhmäläisiä yhteensä 10 JOPO JOPO yhteensä 9 KAIKKI YHTEENSÄ

25 LUKUVUODEN TYÖ- JA LOMA-AJAT Syyslukukausi 2016 Koulu alkaa ti Syysloma, viikko 42 ma pe Vapaapäivä ma Itsenäisyyspäivä ti Syyslukukausi päättyy to Kouluvalokuvaus ma ti Kevätlukukausi 2017 Koulu alkaa ma Loppiainen pe Talviloma, viikko 10 ma pe Pääsiäinen pe ma Vappupäivä ma Helatorstai to Koulu päättyy la