TIETOA JA TUKEA EPILEPSIAA SAIRASTAVAN LAPSEN VANHEMMILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOA JA TUKEA EPILEPSIAA SAIRASTAVAN LAPSEN VANHEMMILLE"

Transkriptio

1 TIETOA JA TUKEA EPILEPSIAA SAIRASTAVAN LAPSEN VANHEMMILLE HOITOHENKILÖKUNNAN NÄKÖKULMASTA TARKASTELTUNA Jaana Harhala Opinnäytetyö Syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Harhala Jaana. Tietoa ja tukea epilepsiaa sairastavan lapsen vanhemmille hoitohenkilökunnan näkökulmasta tarkasteltuna. Pori, syksy 2005, 47 s. 3 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Porin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK) Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tiedon ja tuen jakamista epilepsiaa sairastavan lapsen vanhemmille. Tutkimuksessa selvitettiin hoitohenkilökunnan näkökulmasta, miten epilepsiatietoa jaettiin ja vanhempia tuettiin lapsen sairastuessa. Tutkimus toteutettiin Lasten ja nuorten sairaalan epilepsiavastaanotossa ja osastolla L11 työskenteleville sairaanhoitajille. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin vapaamuotoisella kyselylomakkeella, joita lähetettiin 22 kappaletta. Kyselyyn vastasi 13 sairaanhoitajaa. Vastaukset analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysia. Asioita haluttiin tutkia niiden luonnollisissa yhteyksissä, joten lähtökohtana oli todellisen elämän kuvaaminen eli fenomenologinen näkökulma. Vastauksista ei tehty yleistyksiä, vaan niitä käsiteltiin ainutlaatuisina ja henkilökohtaisina kokemuksina. Aikaisemmat tutkimukset osoittivat, että lapsen sairastuminen on useimmille vanhemmille hyvin raskas kokemus. Perheen arvot muuttuvat ja vanhemmat joutuvat järjestämään perheen arjen uudelleen. Lisäksi vanhemmat kokivat uupumusta ja väsymystä. Etenkin sairauden alkuvaiheessa perheet toivoivat vielä enemmän tietoa epilepsiasta ja sen hoidosta. Tutkimustulosten mukaan sairaanhoitajat käyttivät erilaisia keinoja tiedon ja tuen jakamisessa. Vastauksista nousi esille, että perheiden saama tuki oli ollut tietoa, neuvontaa ja ohjausta; kuuntelua, keskustelua ja rohkaisua sekä käytännöllistä apua. Tutkimustuloksista ilmeni myös, että halukkuutta yhteistyöhön Epilepsialiiton kanssa löytyi enemmän kuin sitä käytännössä toteutettiin. Lisäksi hoitohenkilökunta on ilmaissut tarvitsevansa lisää koulutusta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön kehittämisessä ja koulutuksen suunnittelussa. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkittua tietoa eri tiedonvälittämismenetelmien vaikuttavuudesta, jotta voidaan edelleen kehittää tehokkaaksi havaittuja menetelmiä. Asiasanat: epilepsia; hoitohenkilöstö; tieto; tukeminen

3 ABSTRACT Harhala, Jaana. Knowledge and Support for Parents of Children With Epilepsy - According the Nursing Staff s Perspective., Pori, Autumn 2005, Language: Finnish, pages, 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Pori Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The aim of the study was to examine knowledge and support for parents of children with epilepsy. The purpose of the study was to find out how the nursing staff dispensed knowledge and support. The study was carried out among the nursing staff s in the epilepsy ward in Department of Paediatrics. The target group consisted of 22 nursing staff members from which 13 responded. This study was qualitative. The data were collected by a questionnaire and analyzed by using theme analysis. The issues were viewed in their natural contexts so the study was based on describing real life or on the phenomenological aspect. No generalizations were made; all the answers were analyzed as unique and personal experiences. Literature reviews showed that for most of the parents child s illness is a very dramatic experience and they feel exhausted and tired. The values in these families change and the parents are forced to reorganise their everyday life. Especially at the early stage of the illness the families wished to have more information about epilepsy and its treatment. According to the results of this study, nurses used different ways to dispense knowledge and support. In this study, the support consists of getting information, advice, guidance and practical help. The results of the research study indicate that the nursing staff s are willing to enlarge cooperation with Finnish Epilepsy Association. Nurses have indicated their need of additional education. The results of this study can be used in improving health care and education. Further research is needed to evaluate effectiveness of different patient education methods. Keywords: epilepsy; knowledge; nursing staff; support

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1. JOHDANTO 6 2. LAPSI JA EPILEPSIA Epilepsiakohtausten luokittelu Epilepsian diagnostiikka ja neurologinen tutkiminen Epilepsian hoito Lääkehoito Muut hoitomuodot Kohtausten hoito AMMATILLINEN PÄTEVYYS HOITOTYÖSSÄ Ammattihenkilöstöä koskevat säädökset Vuorovaikutus hoitotyössä Ammatillinen osaaminen Luottamuksellinen hoitosuhde OPINNÄYTETYÖN AIHEESEEN LIITTYVIÄ AIEMPIA TUTKIMUKSIA Lapsen sairauden näkyminen perheen elämässä Oikeus tiedonsaantiin Hoitohenkilökunnan merkitys tiedon jakajana TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimuksen kulku Aineiston analyysi 22

5 7. TUTKIMUSTULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Keinot epilepsiatiedon jakamiseen Ensitieto epilepsiasta Alkuvaiheessa kertomatta jäävät asiat Hoitajien mahdollisuudet kehittymiseen Vanhemmille tarjotun tuen muodot Toiveet tiedon ja tuen jakamisen suhteen TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS Luotettavuus Eettisyys POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelu Tulosten merkitys käytäntöön ja kehittämisehdotukset Jatkotutkimusehdotuksia 43 LÄHTEET 44 LIITTEET Liite 1. Saatekirje ja kysely 48 Liite 2. Tutkimuslupa-anomus 51 Liite 3. Analyysitaulukko 57

6 1. JOHDANTO Lapsen sairastuminen epilepsiaan voi olla järkytys vanhemmille. Elämään on tullut asia, johon ei voida vaikuttaa. Epilepsiaan sairastuminen aiheuttaa muutoksen lapsen ja perheen elämässä. Perheet tarvitsevat tukea selvitäkseen eteenpäin uudessa tilanteessa. Sopeutumisessa sairauteen on tärkeää, että oikeaa tietoa epilepsiasta on riittävästi saatavilla. Tutustuin ennen tutkimuksen aloittamista Ullamaija Seppälän tutkimukseen: Tää on nyt sitte meidän elämää, jossa tarkasteltiin epilepsiaa sairastavan lapsen ja hänen perheensä elämää ja arkea. Seppälän (2000, 64) mukaan vain puolella tutkimukseen osallistuneista vanhemmista oli mielestään tarpeeksi tietoa epilepsiasta ja lapsen tilasta. Vanhemmat eivät myöskään tunteneet saavansa tarvitsemaansa tukea ja opastusta. Sairaan lapsen perheen tukemiseen liittyviä tutkimuksia on tehty paljon. Niissä lähtökohtana on ollut selvittää tuen toteutumista lähinnä perheen ja omaisten kannalta. Tuloksissa on tullut esiin perheen tyytyväisyys tai tyytymättömyys hoitohenkilökuntaan. Tulevana hoitotyön tekijänä halusin tässä tutkimuksessa selvittää hoitotyöntekijöiden näkökulman siitä, miten epilepsiatietoa jaetaan ja vanhempia tuetaan lapsen sairastuessa. Tietoa hoitajien kokemuksista tiedon ja tuen jakamisesta voidaan pitää tärkeänä. Tiedon avulla löytyy toimintatapoja, joilla voidaan paremmin vastata vanhempien tarpeisiin. Tutkimuksen lukemisen lisäksi myös omakohtaiset kokemukset epilepsiaa sairastavan lapsen äitinä auttoivat tutkimustehtävän rajaamisessa. Oman lapsen sairastuessa huomasin, että on eri asia tietää teoriassa epilepsiasta kuin kohdata se omalla lapsella ja sopeutua tilanteeseen. Seppälä (2000, 34) esittää tutkimuksessaan, että myös ne vanhemmat, joilla on terveydenhuollon koulutus, tarvitsevat runsaasti tietoa voidakseen sopeutua tilanteeseen. Epilepsia, jota aiemmin kutsuttiin kaatumataudiksi, herättää yhä ihmisissä ennakkoluuloja. Seppälän (2000,43) tutkimuksessa kävi ilmi, että epäluuloista suhtautumista epilepsiaa kohtaan esiintyy Suomessa edelleen. Yleisin esiintyvä epäluulo oli tutkimukseen osallistuneiden vanhempien mielestä pelko (Seppälä 2000, 43). Tietoa

7 7 epilepsiasta tarvitaan enemmän. Tiedon avulla voidaan vähentää ihmisten pelkoja epilepsiaa sairastavia kohtaan. Opinnäytetyöhön liittyvään tutkimukseen vastasivat Helsingissä, Lasten ja nuorten sairaalan epilepsiavastaanotolla ja epilepsiaosastolla työskentelevät sairaanhoitajat. Tutkimus on rajattu koskemaan vain sairaanhoitajia. Seppälän (2000, 34) tutkimuksessa korostui juuri hoitohenkilökunnan vaikutus tiedon välittämiseen ja sairauteen sopeutumiseen.

8 8 2. LAPSI JA EPILEPSIA Epilepsialla tarkoitetaan kohtauksittaisia tajunnan, aisti- ja liiketoimintojen, autonomisen hermoston tai käyttäytymisen häiriöitä, joihin liittyy aivosähkötoiminnan purkauksia. Epileptisiä kohtauksia on useita eri tyyppejä, joiden tavallisimmat oireet ovat tajunnan menetys ja kouristelu. Kouristus eli kramppi on lihaksen, lihasryhmän tai kaikkien lihasryhmien supistusta, joka voi olla kestoltaan hetkellistä tai useita päiviä kestävää. Suppeaa ja rajoittunutta kouristusta sanotaan spasmiksi ja vastaavasti laajaa, koko ruumiiseen ulottuvaa konvulsioksi. ( Palo 2001, ) Vuosittain epilepsiaan sairastuu Suomessa lasta. Kaikkiaan Suomesta löytyy melkein 5000 alle 15-vuotiasta epilepsiaa sairastavaa. (Seppälä 2000, 5.) Suurin osa lapsuusiän epilepsioista on idiopaattisia eli itsesyntyisiä. Näillä lapsilla aivojen rakenne on normaali, eikä kuvantamistutkimuksissa (tietokonekerroskuvaus ja magneettikuvaus) löydy poikkeavuuksia. Tavallisemmin nämä kohtaukset alkavat leikki-iässä tai ensimmäisten kouluvuosien aikana. Yksi keskeinen tekijä näissä hyvänlaatuisissa epilepsioissa on vanhemmilta peritty taipumus. (Eriksson, Gaily, Hyvärinen, Nieminen & Vainionpää 2000, 8.) Elimellinen eli symptomaattinen epilepsia on oire aivojen kehityshäiriöstä, vauriosta tai sairaudesta, joka vaikuttaa aivosolujen toimintaan. Tällöin lapsella esiintyy usein myös muita neurologisia oireita. Valtaosalla epilepsiaan sairastuneista lapsista syy sairastumiseen jää kuitenkin tuntemattomaksi. (Eriksson & Nieminen 2003, 20; Eriksson ym. 2000, 13.) 2.1. Epilepsiakohtausten luokittelu Epileptiset kohtaukset jaetaan kahteen pääluokkaan: paikallisalkuisiin ja suoraan yleistyviin kohtauksiin. Sähköinen purkaus alkaa paikallisalkuisessa kohtauksessa yhdestä aivojen osasta, mutta voi myös levitä alkamiskohtaa laajemmalle. Suoraan yleistyvissä kohtauksissa sähköinen purkaus puolestaan leviää molemmille aivopuoliskoille. (Eriksson & Nieminen 2003, ) Näiden lisäksi osa kohtauksista jää luokittelemattomien joukkoon. Tyyppeihin jako antaa viitteitä epilepsian syystä ja myös siihen sopivasta lääkehoidosta. Paikallisalkuiset kohtaukset jakautuvat edelleen

9 9 kolmeen luokkaan: yksinkertaisiin, monimuotoisiin sekä toissijaisesti yleistyviin kohtauksiin. Yksinkertaisessa, paikallisalkuisessa kohtauksessa häiriö on alkanut tietyssä paikassa ja pysyy siinä aiheuttaen vain tuntemuksia esimerkiksi nykimistä, näköoireita, ennen koetun tunnetta (deja-vu). Puhekyky voi olla poissa, mutta henkilö tietää kohtauksen aikaiset tapahtumat ja pystyy ajattelemaan normaalisti. (Eriksson ym. 2000, 8-9.) Monimuotoisen, paikallisalkuisen kohtauksen aikana kyky johdonmukaiseen ajatteluun häviää eikä henkilö muista kohtauksen aikaisia tapahtumia. Hän saattaa toistaa tiettyä mekaanista liikettä, esimerkiksi hypistelee vaatteita, kuljeskelee, nieleskelee tai maiskuttelee. Sekä yksinkertainen että monimuotoinen kohtaus voivat muuttua toissijaisesti yleistyväksi kohtaukseksi, joka näyttäytyy tajuttomuuskouristuskohtauksena. Tämä johtuu aivosähköhäiriön leviämisestä kohtauspesäkkeestä molempiin aivopuoliskoihin. Kohtauksen saanut menettää tajuntansa, kaatuu, suun ympärillä oleva iho sinertyy ja suusta saattaa tulla vaahtoa. Lihakset jäykistyvät ja sitä seuraavat nykivät lihaskouristukset. Kohtausta seuraa usein jälkiuni, josta henkilö on herätettävissä. (Eriksson ym. 2000, 8-9.) Suoraan yleistyvät kohtaukset voidaan jakaa poissaolokohtauksiin, myokloonisiin kohtauksiin ja suoraan yleistyviin tajuttomuus-kouristuskohtauksiin. Absence eli poissaolokohtaus kestää yleensä muutaman sekunnin. Tällöin lapsi keskeyttää toimintansa, kuten syömisen tai kirjoittamisen sekä tuijottaa eteenpäin puhumattomana eikä reagoi ympäristöönsä. Kohtauksen jälkeen toiminta yleensä jatkuu normaalina lapsen itse tiedostamatta kohtaustaan. Kohtauksia voi olla kymmeniä, jopa satoja vuorokaudessa, joten ne luonnollisesti vaikeuttavat lapsen jokapäiväistä elämää. Näin myös opetuksen seuraaminen koulussa hankaloituu. Hyvällä lääkityksellä kohtaukset saadaan tavallisesti loppumaan kokonaan. Ennusteen mukaan suurin osa lapsista paranee useimmiten murrosikään mennessä, mutta osalla on myös muuntyyppisiä kohtauksia, jolloin taudin ennuste on vastaavasti huonompi. (Eriksson & Nieminen 2003, 17; Takala & Joensuu 2000, ) Myokloninen kohtaus on kestoltaan lyhyt (1-2 sekuntia) ja yhtäkkinen. Siinä esiintyy usein symmetrisesti lihasnykäyksiä raajoissa tai vartalolla. Suoraan yleistyvä tajuttomuus-kouristuskohtaus alkaa ilman ennakko-oireita, kuten yleensä muutkin

10 10 suoraan yleistyvät kohtaukset. Kohtauksessa tajuttomuutta, kaatumista ja jäykistymistä seuraa nykiminen tai kouristelu. Kohtauksen jälkeen esiintyy huomattavaa väsymystä. (Eriksson ym. 2003, 17.) 2.2. Epilepsian diagnostiikka ja neurologinen tutkiminen Esitiedoilla, kuten suvun ja perheen sairauksilla, raskauden kululla lasta odotettaessa, synnytyksen kululla, lapsen elämänvaiheilla, kohtaustiedoilla ja tehdyillä tutkimuksilla on tärkeä osa epilepsian diagnosoinnissa. Perheenjäsenten tiedot auttavat epilepsian periytyvyyden arvioinnissa. Vaikka epilepsia ei suoraan periydy, niin alttius saada epileptisiä kohtauksia, kuten poissaolokohtauksia, periytyy. Raskauden aikaiset tapahtumat ovat merkittäviä, sillä suuri osa mahdollisista aivovaurioista saa alkunsa silloin. Lapsen neurologisella kehityksellä liikunta, käsien käyttö, puheen kehitys ja arkielämän taitojen kehitys- on myös merkityksensä epilepsian kannalta. (Eriksson ym. 2000, 8.) Lapselle tehtävät laboratoriotutkimukset ovat joko aivojen rakennetta tai aivojen toimintaa tutkivia. Aivojen rakenteen kuvantamistutkimukset antavat tietoja muutoksista ja poikkeavuuksista, jotka sopivat lapsella esiintyviin kohtauksiin. Tällaisia tutkimuksia ovat aivojen tietokonetutkimus (TT) sekä magneettikuvaus (MRI). Aivojen toimintaa, kuten aivosähkötoiminnan purkauksia mitataan EEG:n eli elektroenkefalografian avulla. Tavallisessa EEG-rekisteröinnissä päänahan pinnalle asetetaan pintaelektrodeja, jotka kiinnitetään myssyn tai kumiverkon avulla. Tutkimuksen yhteydessä rekisteröidään tavallisesti myös silmän liikkeet ja sydämen toiminta. Rekisteröinti kestää noin minuuttia ja sisältää usein vilkkuvaloaktivaation eli fotostimulaation sekä syväänhengitys vaiheen, joiden avulla tutkimuksen herkkyyttä voidaan lisätä. (Eriksson ym. 2000, ) Varsinkin lapsilla vireystilan muutokset (valve-torke-uni) korostavat EEG:n poikkeavia muutoksia, joten tutkimus tehdään usein valvotun yön jälkeen. Poikkeavia ilmiöitä esiintyy joskus jossakin univaiheessa, varsinkin torkahtamisvaiheessa tai kevyen unen vaiheessa. Tämän vuoksi on tärkeää rekisteröidä valveen lisäksi myös unen aikaista aivosähkötoimintaa. Tutkimus on nimeltään unideprivaatio-eeg. Kohtausoireiden

11 11 ongelmallisuus vaatii joskus riittävän pitkän rekisteröinnin, jolloin suoritetaan pitkäaikainen aivosähkötoiminnan rekisteröinti kasetille ja tarvittaessa vielä videoidaan samanaikaisesti lapsen toimintaa ja käyttäytymistä. (Eriksson ym. 2000, ) 2.3. Epilepsian hoito Epilepsian hoidossa on tärkeää asiallisen tiedon saaminen epilepsiasta, sen syistä ja hoidosta sekä ennusteesta. Lapsen hoitoon osallistuvien henkilöiden kannustava ja myönteinen asenne tukee lapsen kehitystä. (Eriksson & Nieminen 2003, 25.) Hoidossa tulee huomioida kohtausten lisäksi lapsen ja perheen elämän kannalta tärkeitä asioita, kuten elämänlaatua, kehitystä ja oppimista. Hoidossa tulee pyrkiä hyvään yhteistyöhön lapsen ja vanhempien kanssa, jotta hoidon onnistuminen varmistuu. Hyvänä esimerkkinä säännöllinen lääkkeen syöminen, josta vanhemmat joutuvat huolehtimaan. (Eriksson ym. 2000, ) Lääkehoito Ensisijainen hoito epilepsiaan on lääkitys, joka ei varsinaisesti paranna, vaan säännöllisesti käytettynä ennaltaehkäisee kohtausten syntymistä. Lääkehoidon aloittamiseen liittyy sivuvaikutuksia, joten lääkitys aloitetaan usein pienillä annosmäärillä. Lapsuusiällä tapahtuvan kasvun myötä joudutaan lääkeannosta yleensä nostamaan. (Seppälä 2000, 6-7.) Epilepsialääkkeille tyypillisiä sivuvaikutuksia ovat väsymys, pahoinvointi, vatsavaivat, päänsärky sekä huimaus. Lääkkeet voivat myös vaikuttaa mielialaan, keskittymiskykyyn sekä ruokahaluun. Lisäksi voi esiintyä käytösongelmia. (Eriksson & Nieminen 2003, ) Tärkeintä lääkehoidon toteuttamisessa on säännöllisyys. Tästä syystä lääkkeiden ottaminen on hyvä liittää johonkin rutiiniin, kuten aamu- ja iltapalaan. Lääkkeiden ottamista voidaan helpottaa myös annostelurasian, dosetin avulla. Lääkkeen unohtuminen suurentaa kohtausriskiä, jos unohduksia on viikon aikana useita. Lääkkeiden ottaminen jää usein vanhempien vastuulle, mutta lapsikin voi osallistua oman ikänsä ja kehitystasonsa mukaan lääkehoidon toteuttamiseen. (Eriksson ym. 2000,

12 12 19; Eriksson & Nieminen 2003, 26.) Mikäli kohtauksettomia vuosia on 2-5, voidaan lääkitys purkaa. Hoidon lopettaminen perustuu yhteiseen päätökseen ja tapahtuu vähittäin kuukausien aikana. Lapsuusiällä alkanut epilepsia voi siis muuttua pysyvästi tai pitkäaikaisesti oireettomaksi. (Eriksson ym. 2000, 22; Seppälä 2000, 7.) Muut hoitomuodot Potilaita, joita ei ole saatu kohtauksettomiksi lääkityksen avulla, voidaan joissakin tapauksissa hoitaa epilepsiakirurgian avulla. Edellytyksenä on, että kohtauksen alkamispaikka voidaan paikantaa. Kirurgian avulla voidaan vaikeasta epilepsiasta parantua kokonaan. (Eriksson & Nieminen 2003, 28.) Kirurginen toimenpide ei saa vaurioittaa tärkeitä alueita, kuten puhekeskusta (Eriksson ym. 2000, 22). Muita hoitovaihtoehtoja ovat vagushermon sähköinen stimulaatio ja ketogeeninen dieetti, jossa pyrkimyksenä on vähentää ravinnon valkuais- ja hiilihydraattipitoisuutta sekä lisätä rasvapitoisuutta. Vagushermon ärsytyksessä asetetaan rintakehän ihon alle sähköstimulaattori, jolla pyritään nostamaan kohtauskynnystä. Luonnonlääkkeiden vaikutuksesta hoitoon ei ole riittävästi tutkittua tietoa. Toiset näistä lääkkeistä voivat jopa nostaa kohtausriskiä. (Eriksson ym. 2000, 22; Eriksson & Nieminen 2003, 28.) Kohtausten hoito Epilepsiakohtaukset ovat yleensä kestoltaan lyhyitä, muutamasta sekunnista pariin minuuttiin. Valtaosa kohtauksista ei vaadi erityistoimenpiteitä tai lääkitystä. Kohtauksille voivat altistaa kuume, tulehdustaudit, lääkityksen epäsäännöllisyys, lääkkeen unohtaminen ja valvomisen aiheuttama väsymys. (Eriksson ym. 2000, 22-24; Seppälä, Nieminen, Mårtensson, Valtonen, Eriksson, Parviainen & Heikkilä 2003, ) Pitkittyessään epilepsiakohtaus vaatii ensiapulääkityksen, kuten nestemäiseen diatsepaami-peräruiskeen. Pitkittynyt kohtaus vaatii usein myös sairaalaseurantaa. Kohtauksen jatkuessa yhtäjaksoisesti yli 5 minuuttia tai useiden kohtausten toistuessa

13 13 peräkkäin, puhutaan pitkittyneestä epilepsiakohtauksesta. Pienten lasten kohdalla, joilla kaatumiseen johtavia kohtauksia esiintyy paljon, voidaan pään suojana käyttää kypärää. (Eriksson ym. 2000, 22-24; Seppälä, Nieminen, Mårtensson, Valtonen, Eriksson, Parviainen & Heikkilä 2003, ) 3. AMMATILLINEN PÄTEVYYS HOITOTYÖSSÄ Hoitosuhde perustuu vuorovaikutukseen potilaan ja hoitajan välillä. Kyseessä on yhteistyö, jonka tarkoituksena on pyrkiä hoidollisiin päämääriin. Yhteistyön sujuvuuteen potilaan ja hoitajan välillä vaikuttaa molempien osapuolten sen hetkinen elämäntilanne, kasvatus, kulttuuritausta, koulutus, asenteet, tunteet sekä ihmiskäsitys. (Mäkelä ym. 2001, ) Pelttari (1997) tarkasteli väitöskirjassaan Sairaanhoitajien työn nykyiset ja tulevaisuuden kvalifikaatiot sairaanhoitajan työlle asetettuja vaatimuksia ja työn edellyttämiä valmiuksia. Hänen mukaansa potilaat korostavat sairaanhoitajan persoonassa parantavia voimavaroja, iloisuutta ja empaattisuutta. Tutkimuksen sairaanhoitajat korostivat puolestaan persoonallisia ominaisuuksia, rohkeutta olla oma itsensä ja arvostavat itseään sekä kykyä ymmärtää erilaisia ihmisiä. (Pelttari 1997, 13.) Koulutuksen avulla pyritään mahdollistamaan hoitajille valmius välittää ja jakaa tietoa (Koskinen-Ollonqvist & Vertio 2002, 137). Hoitajan teoreettinen tieto ei riitä yksistään, vaan lisäksi tarvitaan kykyä vuorovaikutukseen sekä ohjaukseen ja neuvontaan (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2001, 71-72). Vuorovaikutus on ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen sosiaalista vaihtoa, jota tapahtuu kahden yksilön välillä. Tarkoituksena on kehittää yksilön älyllisiä ja kokemuksellisia toimintoja. Onnistunut vuorovaikutussuhde edellyttää hoitajalta avoimuutta ja aitoutta. Avoimuus näkyy hoitajassa taitona kuunnella, ymmärtää ja hyväksyä potilaan erilaisuus. (Mäkelä, Ruokonen & Tuomikoski 2001, )

14 Ammattihenkilöstöä koskevat säädökset Sairaanhoitajan toiminta koskettaa ihmisten arkipäivää ja selviytymistä hyvin laajasti elämänkaaren eri vaiheissa. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) tarkoittaa ammattihenkilöllä henkilöä, joka on saanut ammatinharjoittamisoikeuden tai ammatinharjoittamisluvan. Tässä laissa ei määritellä eri ammattiryhmien tehtäviä, mutta laissa määritellään terveydenhuollon ammattihenkilöiden yleiset velvollisuudet, jotka koskevat ammattieettisiä velvollisuuksia, potilasasiakirjojen laatimista ja säilyttämistä sekä potilastietojen salassapitoa. Laissa säädetään myös täydennyskoulutusvelvollisuudesta, joka velvoittaa ammattihenkilön ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa ja perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säädöksiin ja määräyksiin. Työnantajan on luotava edellytykset koulutukseen osallistumiselle (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä 559/ 1994) Ammatinharjoittamisoikeus merkitään terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. Rekisteröinnin tarkoituksena on varmistaa terveyspalvelujen käyttäjille, että terveydenhuollon ammattihenkilöllä on toiminnan edellyttämät tiedot ja taidot, heidän toimintaansa valvotaan ja että heillä on vakuutus potilasvahinkojen varalta (STM 2001, 7, 36.) 3.2. Vuorovaikutus hoitotyössä Kettusen, Poskiparran ja Karhilan (2002, 221) tutkimuksen mukaan vuorovaikutustilanteessa tulisi keskittyä kysymisen ja vastaamisen muotoihin, taukoihin sekä tilan antamiseen potilaalle. Mahdollisuus kysymysten esittämiseen madaltaa osallistumiskynnystä keskusteluun. Puheen tauot jättävät tilaa lisäkysymyksille sekä luovat mahdollisuuden aktiivisuuteen. Hoitajan antama palaute toimii rohkaisevana kannustimena jatkaa keskustelua. (Kettunen ym. 2002, ) Vuorovaikutustilanteessa potilaalla on mahdollisuus puhua omista henkilökohtaisista tunteistaan ja ajatuksistaan. Hoitajan tehtävänä on puolestaan auttaa potilasta ymmärtämään näitä tuntemuksia. (Mäkelä ym. 2001, ) Hoitajan ja potilaan väliset

15 15 keskustelut sisältävät usein arkaluonteisia tietoja, joten hoitotyön eettiset kysymykset ovat vahvasti esillä vuorovaikutustilanteessa (Kettunen ym. 2002, 221.) Ammatillinen osaaminen Ammatillisessa suhteessa hoitajaa ja potilasta yhdistää jokin asia tai ongelma. Hoitaja on tavallaan asiantuntija, jonka tehtäviin kuuluu ratkaista kyseinen ongelmatilanne. (Roti & Ihanus 1997, 195.) Hyvän ammattitaidon pohjana on kyky yhdistää sekä tarvittava tieto että aiemmat kokemukset. Tiedon ja kokemusten lisääntyessä kasvaa myös hoitajan ammattitaito ja kyky hyödyntää ammattitaitoaan hoitotilanteessa. (Mäkelä ym. 2001, 106.) Ammattitaitoinen toiminta käytännön hoitotyössä edellyttää kliinisen tiedon lisäksi kykyä potilaiden ja heidän omaistensa tarpeiden ymmärtämistä. Omien tiedon rajojen venyttämisen lisäksi vaaditaan rohkeutta myös jälkikäteen oppia epäonnistumisista. (Benner, Tanner & Chesla 1999, ) Luottamuksellinen hoitosuhde Luottamus potilaan ja hoitajan välillä alkaa muodostua heti ensikontaktin myötä, mutta luottamussuhteen kehittyminen vaatii kuitenkin sekä aikaa että hoidon jatkuvuutta. Hoitajan luottamus potilaaseen näkyy uskona potilaan omiin mahdollisuuksiin ja kykyihin kantaa huolta omasta terveydestään. Tärkeää on, että myös potilas voi luottaa hoitajaan. Hoitajan kyky saada potilas tuntemaan olonsa turvalliseksi voi herättää näitä luottamuksen tunteita potilaissa. (Mäkelä ym. 2001, ) Muihin tutkimuksiin vedoten Roti ja Ihanus (1997, 52) toteavat, että luottamuksellisen hoitosuhteen yhtenä edellytyksenä ovat hoitajan sekä lääkärin antamat asialliset tiedot sairaudesta. Kuuntelemalla, mitä potilas sanoo ja noudattamalla vaitiolovelvollisuutta, hoitaja voi vaikuttaa luottamussuhteen syntymiseen. (Roti & Ihanus 1997, 52.)

16 16 4. OPINNÄYTETYÖN AIHEESEEN LIITTYVIÄ AIEMPIA TUTKIMUKSIA 4.1. Lapsen sairauden näkyminen perheen elämässä Lapsen elämä on luonnollisesti voimakkaasti yhteydessä perheeseen, jossa hän elää. Perheessä saaduilla kokemuksilla on vaikutuksensa yksilön kehitykseen, kuten itsenäisyyteen ja yksilön käsitykseen itsestään ja muista. (Saarinen, Ruoppila & Korkeakangas 1994, ) Yksi perheen keskeisistä tehtävistä on huolehtia lasten hoidosta ja kasvatuksesta. Yksilön käsitys omasta itsestään kehittyy juuri perheen myötävaikutuksen kautta. Perheessä saaduilla hyvillä ja huonoilla kokemuksilla on siis vaikutuksensa yksilön kehitykseen, mutta persoonallisuuden kehitys kokonaisuudessaan on myös monien muiden asioiden yhteisvaikutuksen tulos. (Saarinen ym.1994, ) Seppälän (2000, 100) tutkimuksessa epilepsian vaikutus perhe-elämään oli yhteydessä siihen, kuinka usein lapsella esiintyi kohtauksia. Vanhemmat, joiden lapset saivat usein kohtauksia, olivat myös tyytymättömiä elämäänsä. Perheen elämään vaikuttavia tekijöitä olivat valvonnan tarpeen lisääntyminen, lapsen ruoka-ajoista ja riittävästä unen saannista huolehtiminen, hoitojärjestelyjen vaikeutuminen sekä ennen kaikkea lääkityksestä huolehtiminen. (Seppälä 2000, ) Seppälä (2000, 97) näkee tutkimuksessaan vanhempien saaman tuen helpottavan arjen sujumista. Huoli lapsen tulevaisuudesta oli myös vähäisempää, kun tukea saatiin. Tuen saamisen vaikutus oli suurimmillaan lapsen ollessa kouluikäinen. (Seppälä 2000, ) Seppälä (2000,134) toteaa tutkimuksessaan myös, ettei kirjallista materiaalia jaettu vanhemmille tarpeeksi. Löytyi vanhempia, jotka eivät olleet saaneet lainkaan kirjallista tietoa epilepsiasta. Koska kaikkea kerrottua ei voi mitenkään sisäistää tai muistaa, vanhemmille on tärkeää saada kirjallista tietoa. Näin he voivat rauhassa kotona lukea sairaudesta. Ensitiedon jakamiseen tulisi siis kiinnittää entistä enemmän huomiota. (Seppälä 2000, )

17 Oikeus tiedonsaantiin Suomessa on tullut voimaan vuonna 1993 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, jossa todetaan potilaalla olevan oikeus sairauden- ja terveydenhoitoon liittyvään tiedonsaantiin (Leino-Kilpi, Walta, Helenius, Vuorenheimo & Välimäki 1995, 47). Tiedon avulla potilaalla on mahdollisuus oman elämänsä hallintaan, päätöksentekoon ja hoitoon osallistumiseen. Yhtenä tavoitteena on myös tehdä selväksi potilaalle keneltä voi saada hoitoa koskevaa tietoa. (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2001, ) Hiidenhovi, Åstedt-Kurki ja Paunonen-Immonen (2000, 12) viittaavat aikaisempiin tutkimuksiin ja toteavat, että tiedon avulla potilas vapautuu epävarmuuden tunteesta, ahdistus vähenee, käyttäytymisen hallinta ja aktiivinen osallistuminen omaan hoitoon lisääntyy sekä sopeutuminen elämäntilanteeseen mahdollistuu. Potilaan ajan tasalla pitäminen häntä itseään koskevissa asioissa on tärkeää. Henkilökunnan antama tieto asioiden etenemisestä sekä toimenpiteiden että tutkimusten välisenä aikana parantaa potilaiden mahdollisuuksia päätöksenteossa ja tukee omatoimisuutta. (Pellikka, Lukkarinen & Isola 2003, 176.) 4.3. Hoitohenkilökunnan merkitys tiedon jakajana Kvistin (2004) tutkimuksesta saatiin tietoa siitä, miten hoidon laatu toteutui potilaiden sekä henkilöstön arvioimana. Kvist (2004, 20) viittaa aikaisempiin tutkimuksiin ja toteaa, että vuodeosastoilla, poliklinikoilla ja leikkausosastoilla hoidetut suomalaiset potilaat ovat olleet tyytymättömiä tiedon saantiin. Potilaat ovat olleet tyytymättömiä myös saamaansa tiedon määrään ja laatuun (Kvist 2004, 28). Kvistin (2004,43) lähteenä käyttämät tutkimukset osoittavat, että hoitohenkilökunnan ja potilaiden tärkeinä pitämien hoidon osa-alueissa on eroja. Kvist (2004,43-44) siteeraa von Essenin (1994) tutkimusta ja toteaa, että potilaat korostivat enemmän tiedon saamista, kun taas hoitohenkilökunta piti tiedon antamista vähemmän tärkeänä. Kvistin (2004,157) mukaan sairauteen liittyvää tiedon antamista tulisi kehittää ja huomioida myös potilas osana hoitonsa suunnittelua. Seppälän (2000, 123) tutkimuksesta kävi ilmi, että puolet tutkimukseen osallistuneista vanhemmista koki jäävänsä ilman tietoa epilepsiasta. Saatu

18 18 tieto oli peräisin sekä lääkäreiltä että hoitajilta. Enemmän tietoa kaivattiin juuri siinä vaiheessa, kun lapsen sairaus oli uusi asia. (Seppälä 2000, 123.) Leino-Kilven ym. (1995, 72-73) lähteenä käyttämä Sarvimäen (1990) tutkimus osoittaa, että potilaat toivovat hoitajilta enemmän tietoa erilaisista tutkimuksista ja toimenpiteistä. Lisäksi kirjallista tietoa mm. kotihoidosta haluttiin enemmän. Tyytyväisempiä potilaat olivat osaston toimintaan liittyviin tietoihin. Potilaat eivät aina olleet selvillä siitä, kenen puoleen kysymyksineen voisi kääntyä. Tämä herätti heissä tyytymättömyyttä. (Leino-Kilpi ym. 1995, ) Seppälän (2000,64) tutkimuksen mukaan vanhempien tiedon tarpeet koskevat epilepsiaa sairautena, tutkimus- ja hoitomahdollisuuksia, lääkitystä sekä erityisesti kohtauksiin liittyvää tietoa. 5. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää hoitohenkilökunnan näkökulmasta tiedon ja tuen jakamista epilepsiaa sairastavien lasten vanhemmille. Tutkimuksessa selvitetään, miten epilepsiatietoa jaetaan ja vanhempia tuetaan. Kyselyyn vastasivat Helsingissä sijaitsevan Lasten ja nuorten sairaalan epilepsiavastaanoton sekä epilepsiaosaston L11 sairaanhoitajat. Tutkimuksen tavoitteena on etsiä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Epilepsiatiedon jakaminen a) Miten tietoa epilepsiasta annetaan vanhemmille heti lapsen sairastuttua? b) Millaisia keinoja hoitotyöntekijöillä on kehittää itseään tiedonantajina? 2. Millaista tiedollista tukea vanhemmille tarjotaan?

19 19 6. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen aihevalintaan on vaikuttanut hyvin pitkälti oman lapsen sairastuminen epilepsiaan. Myös oma tulevaisuus hoitotyöntekijänä ja työharjoitteluista tekemäni huomio siitä, miten tärkeä osa hoitajan ammattitaitoa koostuu tiedonvälityksestä, lisäsivät entisestään kiinnostusta aihetta kohtaan. Tästä syystä haluan tarkastella tiedon jakamista ja tuen antamista hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Tutkimuksessa halutaan antaa hoitotyöntekijöiden itsensä puhua ja tuoda esille omalla kielellään sekä omalla tavallaan epilepsiatiedon jakamista niin, että kukaan ei tee sitä heidän puolestaan. Tästä syystä käytetään kvalitatiivisia tutkimusaineistoja ja - menetelmiä Tutkimusmenetelmä Kvalitatiivisen tutkimuksen piirteisiin kuuluu kokonaisvaltainen tiedon hankinta luonnollisessa ja todellisessa tilanteessa. Kohderyhmä tutkimukseen valitaan tarkoituksenmukaisesti, eikä käytetä satunnaisotoksia. Kvalitatiiviselle tutkimukselle on ominaista se, että tutkimus etenee joustavasti ja suunnitelmia voidaan muuttaa olosuhteiden niin vaatiessa. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 155.) Kvalitatiivisen tutkimusperinteen sisällä on monia erilaisia lähestymistapoja ja metodeja (Åstedt-Kurki & Nieminen 1997, 152). Fenomenologinen tutkimus kuuluu kvalitatiiviseen tutkimusperinteeseen. Se on lähestymistapa, jonka tavoitteena on kerätä tietoja ihmisen elämänkokemuksesta ja tutkia sen perusrakenteita. Fenomenologiaan pohjautuva menetelmä on luonteeltaan induktiivinen, kuvaileva. Menetelmän päämääränä on tutkia ja kuvata ilmiöitä mahdollisimman tarkasti siten kuin ne aidosti ilmenevät koettuina. Tämä edellyttää tutkijalta, että hän lähestyy tutkittavaa ilmiötä ilman ennalta määrättyjä oletuksia avoimesti. Peruslähtökohtana on, ettei ole olemassa ennalta asetettuja määritelmiä, odotuksia tai teoriakehikkoja, jotka ohjaisivat tutkijaa tutkimuksen analysoinnissa. Fenomenologia ei koskaan yllä päätelmiin. Sen tavoitteena ei ole muodostaa teorioita

20 20 tai malleja eikä liioin kehittää yleistyksiä. Päämääränä on kuvata eletyn kokemuksen rakenne mahdollisimman laajana kokonaisuutena, sisältäen ne merkitykset, joita kokemuksilla on yksilölle. Fenomenologiseen menetelmään sisältyy ankara itsetarkkailun prosessi, jonka avulla pyritään näkemään ilmiön puhdas olemus. Fenomenologia on pohdiskelevaa ajattelua, jonka tarkoitus on lisätä ihmisen ymmärtämistä. (Åstedt-Kurki & Nieminen 1997, ) Fenomenologisen ajattelutavan mukaan ihminen on vapaa antamaan havaitsemalleen merkityksiä. Fenomenologisessa tutkimuksessa tutkija on kiinnostunut niistä merkityksistä, joita ihmiset ilmiölle antavat. Fenomenologiseen lähestymistapaan perustuva aineiston analysointi on eräänlaista kvalitatiivista sisällön erittelyä, jossa tutkimuksen tarkoitus ja aineisto ohjaavat analyysin kulkua. Kvalitatiivisen tutkimusperinteen sisällä on suuri joukko erilaisia lähestymistapoja ja metodeja. Fenomenologiseen filosofiaan pohjautuva fenomenologinen menetelmä soveltuu tutkimukseen, jonka tavoitteena on ihmisten kokemusten kuvaaminen (Åstedt-Kurki & Nieminen 1997, 152). Tässä tutkimuksessa tutkittavan tiedon ja tuen jakaminen tuottaa tietoa hoitamisesta hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin vapaamuotoisen kyselyn avulla. Kyselylomakkeet lähetettiin postitse, mutta noudettiin henkilökohtaisesti ilmoitettuna ajankohtana. Tutkijalla on tällöin mahdollisuus keskustella tutkimukseen liittyvistä kysymyksistä vastauksia noudettaessa (Hirsjärvi ym. 2003, 184). Uutta, laadullista tietoa haluttaessa postitse lähetetyn kyselylomakkeen etuna ovat avoimet kysymykset silloin, kun valmiita vastausvaihtoehtoja ei ole olemassa (Niemi & Tourunen 1996, 44). Tutkimuksessa päädyttiin avoimiin kysymyksiin, koska haluttiin sairaanhoitajien omin sanoin, ilman valmiita vastausvaihtoehtoja, kertovan tiedon ja tuen jakamisesta vanhemmille. Kyselylomakkeen teossa käytettiin apuna esitestausta, jonka avulla saadut vastaukset voitiin tarkistaa ja muotoilla uudelleen Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimuksen kohteena ovat Helsingin, Lasten ja nuorten sairaalan, epilepsiavastaanoton sekä epilepsiaosaston L11 sairaanhoitajat. Tutkimuksen kohteeksi haluttiin yksikkö,

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Valtakunnallinen Harvinaisten sairauksien osaamis- ja resurssikeskus Palvelua harvinaisten parhaaksi Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö, Launeenkatu 10, 15100 Lahti invalidiliitto.fi/harvinaiset

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Epilepsia Rettin oireyhtymässä

Epilepsia Rettin oireyhtymässä Epilepsia Rettin oireyhtymässä Kuinka yleinen epilepsia on Rettin oireyhtymässä? Mitä epilepsia on ja mistä se johtuu? Miksi epilepsian diagnosoiminen Rettpotilailla on vaikeaa? Miten epilepsiaa tutkitaan?

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Yhteenveto tuloksista Hannele Kähkönen Anne Tuovinen Lokakuussa 2014 toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Moni tekijä vaikuttaa vointiisi. Mitä paremmin

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Mitä hyvää masennuksessa?

Mitä hyvää masennuksessa? Mitä hyvää masennuksessa? Yleislääketieteen päivät Helsinki 28.11.2014 Anneli Kuusinen, LL, asiantuntijalääkäri, tohtorikoulutettava, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Akateeminen

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Aikuistuvan nuoren ohjaus nivelvaiheessa. Lastenneurologian hoitotyön työryhmä 17.2.2014 Alueellinen epilepsiakoulutus KYS

Aikuistuvan nuoren ohjaus nivelvaiheessa. Lastenneurologian hoitotyön työryhmä 17.2.2014 Alueellinen epilepsiakoulutus KYS Aikuistuvan nuoren ohjaus nivelvaiheessa Lastenneurologian hoitotyön työryhmä 17.2.2014 Alueellinen epilepsiakoulutus KYS Nuoruudesta aikuisuuteen Hoitovastuu siirretään yleensä aikuisneurologille, kun

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot