TIETOA JA TUKEA EPILEPSIAA SAIRASTAVAN LAPSEN VANHEMMILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOA JA TUKEA EPILEPSIAA SAIRASTAVAN LAPSEN VANHEMMILLE"

Transkriptio

1 TIETOA JA TUKEA EPILEPSIAA SAIRASTAVAN LAPSEN VANHEMMILLE HOITOHENKILÖKUNNAN NÄKÖKULMASTA TARKASTELTUNA Jaana Harhala Opinnäytetyö Syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Harhala Jaana. Tietoa ja tukea epilepsiaa sairastavan lapsen vanhemmille hoitohenkilökunnan näkökulmasta tarkasteltuna. Pori, syksy 2005, 47 s. 3 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Porin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK) Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tiedon ja tuen jakamista epilepsiaa sairastavan lapsen vanhemmille. Tutkimuksessa selvitettiin hoitohenkilökunnan näkökulmasta, miten epilepsiatietoa jaettiin ja vanhempia tuettiin lapsen sairastuessa. Tutkimus toteutettiin Lasten ja nuorten sairaalan epilepsiavastaanotossa ja osastolla L11 työskenteleville sairaanhoitajille. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin vapaamuotoisella kyselylomakkeella, joita lähetettiin 22 kappaletta. Kyselyyn vastasi 13 sairaanhoitajaa. Vastaukset analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysia. Asioita haluttiin tutkia niiden luonnollisissa yhteyksissä, joten lähtökohtana oli todellisen elämän kuvaaminen eli fenomenologinen näkökulma. Vastauksista ei tehty yleistyksiä, vaan niitä käsiteltiin ainutlaatuisina ja henkilökohtaisina kokemuksina. Aikaisemmat tutkimukset osoittivat, että lapsen sairastuminen on useimmille vanhemmille hyvin raskas kokemus. Perheen arvot muuttuvat ja vanhemmat joutuvat järjestämään perheen arjen uudelleen. Lisäksi vanhemmat kokivat uupumusta ja väsymystä. Etenkin sairauden alkuvaiheessa perheet toivoivat vielä enemmän tietoa epilepsiasta ja sen hoidosta. Tutkimustulosten mukaan sairaanhoitajat käyttivät erilaisia keinoja tiedon ja tuen jakamisessa. Vastauksista nousi esille, että perheiden saama tuki oli ollut tietoa, neuvontaa ja ohjausta; kuuntelua, keskustelua ja rohkaisua sekä käytännöllistä apua. Tutkimustuloksista ilmeni myös, että halukkuutta yhteistyöhön Epilepsialiiton kanssa löytyi enemmän kuin sitä käytännössä toteutettiin. Lisäksi hoitohenkilökunta on ilmaissut tarvitsevansa lisää koulutusta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön kehittämisessä ja koulutuksen suunnittelussa. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkittua tietoa eri tiedonvälittämismenetelmien vaikuttavuudesta, jotta voidaan edelleen kehittää tehokkaaksi havaittuja menetelmiä. Asiasanat: epilepsia; hoitohenkilöstö; tieto; tukeminen

3 ABSTRACT Harhala, Jaana. Knowledge and Support for Parents of Children With Epilepsy - According the Nursing Staff s Perspective., Pori, Autumn 2005, Language: Finnish, pages, 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Pori Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The aim of the study was to examine knowledge and support for parents of children with epilepsy. The purpose of the study was to find out how the nursing staff dispensed knowledge and support. The study was carried out among the nursing staff s in the epilepsy ward in Department of Paediatrics. The target group consisted of 22 nursing staff members from which 13 responded. This study was qualitative. The data were collected by a questionnaire and analyzed by using theme analysis. The issues were viewed in their natural contexts so the study was based on describing real life or on the phenomenological aspect. No generalizations were made; all the answers were analyzed as unique and personal experiences. Literature reviews showed that for most of the parents child s illness is a very dramatic experience and they feel exhausted and tired. The values in these families change and the parents are forced to reorganise their everyday life. Especially at the early stage of the illness the families wished to have more information about epilepsy and its treatment. According to the results of this study, nurses used different ways to dispense knowledge and support. In this study, the support consists of getting information, advice, guidance and practical help. The results of the research study indicate that the nursing staff s are willing to enlarge cooperation with Finnish Epilepsy Association. Nurses have indicated their need of additional education. The results of this study can be used in improving health care and education. Further research is needed to evaluate effectiveness of different patient education methods. Keywords: epilepsy; knowledge; nursing staff; support

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1. JOHDANTO 6 2. LAPSI JA EPILEPSIA Epilepsiakohtausten luokittelu Epilepsian diagnostiikka ja neurologinen tutkiminen Epilepsian hoito Lääkehoito Muut hoitomuodot Kohtausten hoito AMMATILLINEN PÄTEVYYS HOITOTYÖSSÄ Ammattihenkilöstöä koskevat säädökset Vuorovaikutus hoitotyössä Ammatillinen osaaminen Luottamuksellinen hoitosuhde OPINNÄYTETYÖN AIHEESEEN LIITTYVIÄ AIEMPIA TUTKIMUKSIA Lapsen sairauden näkyminen perheen elämässä Oikeus tiedonsaantiin Hoitohenkilökunnan merkitys tiedon jakajana TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimuksen kulku Aineiston analyysi 22

5 7. TUTKIMUSTULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Keinot epilepsiatiedon jakamiseen Ensitieto epilepsiasta Alkuvaiheessa kertomatta jäävät asiat Hoitajien mahdollisuudet kehittymiseen Vanhemmille tarjotun tuen muodot Toiveet tiedon ja tuen jakamisen suhteen TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS Luotettavuus Eettisyys POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelu Tulosten merkitys käytäntöön ja kehittämisehdotukset Jatkotutkimusehdotuksia 43 LÄHTEET 44 LIITTEET Liite 1. Saatekirje ja kysely 48 Liite 2. Tutkimuslupa-anomus 51 Liite 3. Analyysitaulukko 57

6 1. JOHDANTO Lapsen sairastuminen epilepsiaan voi olla järkytys vanhemmille. Elämään on tullut asia, johon ei voida vaikuttaa. Epilepsiaan sairastuminen aiheuttaa muutoksen lapsen ja perheen elämässä. Perheet tarvitsevat tukea selvitäkseen eteenpäin uudessa tilanteessa. Sopeutumisessa sairauteen on tärkeää, että oikeaa tietoa epilepsiasta on riittävästi saatavilla. Tutustuin ennen tutkimuksen aloittamista Ullamaija Seppälän tutkimukseen: Tää on nyt sitte meidän elämää, jossa tarkasteltiin epilepsiaa sairastavan lapsen ja hänen perheensä elämää ja arkea. Seppälän (2000, 64) mukaan vain puolella tutkimukseen osallistuneista vanhemmista oli mielestään tarpeeksi tietoa epilepsiasta ja lapsen tilasta. Vanhemmat eivät myöskään tunteneet saavansa tarvitsemaansa tukea ja opastusta. Sairaan lapsen perheen tukemiseen liittyviä tutkimuksia on tehty paljon. Niissä lähtökohtana on ollut selvittää tuen toteutumista lähinnä perheen ja omaisten kannalta. Tuloksissa on tullut esiin perheen tyytyväisyys tai tyytymättömyys hoitohenkilökuntaan. Tulevana hoitotyön tekijänä halusin tässä tutkimuksessa selvittää hoitotyöntekijöiden näkökulman siitä, miten epilepsiatietoa jaetaan ja vanhempia tuetaan lapsen sairastuessa. Tietoa hoitajien kokemuksista tiedon ja tuen jakamisesta voidaan pitää tärkeänä. Tiedon avulla löytyy toimintatapoja, joilla voidaan paremmin vastata vanhempien tarpeisiin. Tutkimuksen lukemisen lisäksi myös omakohtaiset kokemukset epilepsiaa sairastavan lapsen äitinä auttoivat tutkimustehtävän rajaamisessa. Oman lapsen sairastuessa huomasin, että on eri asia tietää teoriassa epilepsiasta kuin kohdata se omalla lapsella ja sopeutua tilanteeseen. Seppälä (2000, 34) esittää tutkimuksessaan, että myös ne vanhemmat, joilla on terveydenhuollon koulutus, tarvitsevat runsaasti tietoa voidakseen sopeutua tilanteeseen. Epilepsia, jota aiemmin kutsuttiin kaatumataudiksi, herättää yhä ihmisissä ennakkoluuloja. Seppälän (2000,43) tutkimuksessa kävi ilmi, että epäluuloista suhtautumista epilepsiaa kohtaan esiintyy Suomessa edelleen. Yleisin esiintyvä epäluulo oli tutkimukseen osallistuneiden vanhempien mielestä pelko (Seppälä 2000, 43). Tietoa

7 7 epilepsiasta tarvitaan enemmän. Tiedon avulla voidaan vähentää ihmisten pelkoja epilepsiaa sairastavia kohtaan. Opinnäytetyöhön liittyvään tutkimukseen vastasivat Helsingissä, Lasten ja nuorten sairaalan epilepsiavastaanotolla ja epilepsiaosastolla työskentelevät sairaanhoitajat. Tutkimus on rajattu koskemaan vain sairaanhoitajia. Seppälän (2000, 34) tutkimuksessa korostui juuri hoitohenkilökunnan vaikutus tiedon välittämiseen ja sairauteen sopeutumiseen.

8 8 2. LAPSI JA EPILEPSIA Epilepsialla tarkoitetaan kohtauksittaisia tajunnan, aisti- ja liiketoimintojen, autonomisen hermoston tai käyttäytymisen häiriöitä, joihin liittyy aivosähkötoiminnan purkauksia. Epileptisiä kohtauksia on useita eri tyyppejä, joiden tavallisimmat oireet ovat tajunnan menetys ja kouristelu. Kouristus eli kramppi on lihaksen, lihasryhmän tai kaikkien lihasryhmien supistusta, joka voi olla kestoltaan hetkellistä tai useita päiviä kestävää. Suppeaa ja rajoittunutta kouristusta sanotaan spasmiksi ja vastaavasti laajaa, koko ruumiiseen ulottuvaa konvulsioksi. ( Palo 2001, ) Vuosittain epilepsiaan sairastuu Suomessa lasta. Kaikkiaan Suomesta löytyy melkein 5000 alle 15-vuotiasta epilepsiaa sairastavaa. (Seppälä 2000, 5.) Suurin osa lapsuusiän epilepsioista on idiopaattisia eli itsesyntyisiä. Näillä lapsilla aivojen rakenne on normaali, eikä kuvantamistutkimuksissa (tietokonekerroskuvaus ja magneettikuvaus) löydy poikkeavuuksia. Tavallisemmin nämä kohtaukset alkavat leikki-iässä tai ensimmäisten kouluvuosien aikana. Yksi keskeinen tekijä näissä hyvänlaatuisissa epilepsioissa on vanhemmilta peritty taipumus. (Eriksson, Gaily, Hyvärinen, Nieminen & Vainionpää 2000, 8.) Elimellinen eli symptomaattinen epilepsia on oire aivojen kehityshäiriöstä, vauriosta tai sairaudesta, joka vaikuttaa aivosolujen toimintaan. Tällöin lapsella esiintyy usein myös muita neurologisia oireita. Valtaosalla epilepsiaan sairastuneista lapsista syy sairastumiseen jää kuitenkin tuntemattomaksi. (Eriksson & Nieminen 2003, 20; Eriksson ym. 2000, 13.) 2.1. Epilepsiakohtausten luokittelu Epileptiset kohtaukset jaetaan kahteen pääluokkaan: paikallisalkuisiin ja suoraan yleistyviin kohtauksiin. Sähköinen purkaus alkaa paikallisalkuisessa kohtauksessa yhdestä aivojen osasta, mutta voi myös levitä alkamiskohtaa laajemmalle. Suoraan yleistyvissä kohtauksissa sähköinen purkaus puolestaan leviää molemmille aivopuoliskoille. (Eriksson & Nieminen 2003, ) Näiden lisäksi osa kohtauksista jää luokittelemattomien joukkoon. Tyyppeihin jako antaa viitteitä epilepsian syystä ja myös siihen sopivasta lääkehoidosta. Paikallisalkuiset kohtaukset jakautuvat edelleen

9 9 kolmeen luokkaan: yksinkertaisiin, monimuotoisiin sekä toissijaisesti yleistyviin kohtauksiin. Yksinkertaisessa, paikallisalkuisessa kohtauksessa häiriö on alkanut tietyssä paikassa ja pysyy siinä aiheuttaen vain tuntemuksia esimerkiksi nykimistä, näköoireita, ennen koetun tunnetta (deja-vu). Puhekyky voi olla poissa, mutta henkilö tietää kohtauksen aikaiset tapahtumat ja pystyy ajattelemaan normaalisti. (Eriksson ym. 2000, 8-9.) Monimuotoisen, paikallisalkuisen kohtauksen aikana kyky johdonmukaiseen ajatteluun häviää eikä henkilö muista kohtauksen aikaisia tapahtumia. Hän saattaa toistaa tiettyä mekaanista liikettä, esimerkiksi hypistelee vaatteita, kuljeskelee, nieleskelee tai maiskuttelee. Sekä yksinkertainen että monimuotoinen kohtaus voivat muuttua toissijaisesti yleistyväksi kohtaukseksi, joka näyttäytyy tajuttomuuskouristuskohtauksena. Tämä johtuu aivosähköhäiriön leviämisestä kohtauspesäkkeestä molempiin aivopuoliskoihin. Kohtauksen saanut menettää tajuntansa, kaatuu, suun ympärillä oleva iho sinertyy ja suusta saattaa tulla vaahtoa. Lihakset jäykistyvät ja sitä seuraavat nykivät lihaskouristukset. Kohtausta seuraa usein jälkiuni, josta henkilö on herätettävissä. (Eriksson ym. 2000, 8-9.) Suoraan yleistyvät kohtaukset voidaan jakaa poissaolokohtauksiin, myokloonisiin kohtauksiin ja suoraan yleistyviin tajuttomuus-kouristuskohtauksiin. Absence eli poissaolokohtaus kestää yleensä muutaman sekunnin. Tällöin lapsi keskeyttää toimintansa, kuten syömisen tai kirjoittamisen sekä tuijottaa eteenpäin puhumattomana eikä reagoi ympäristöönsä. Kohtauksen jälkeen toiminta yleensä jatkuu normaalina lapsen itse tiedostamatta kohtaustaan. Kohtauksia voi olla kymmeniä, jopa satoja vuorokaudessa, joten ne luonnollisesti vaikeuttavat lapsen jokapäiväistä elämää. Näin myös opetuksen seuraaminen koulussa hankaloituu. Hyvällä lääkityksellä kohtaukset saadaan tavallisesti loppumaan kokonaan. Ennusteen mukaan suurin osa lapsista paranee useimmiten murrosikään mennessä, mutta osalla on myös muuntyyppisiä kohtauksia, jolloin taudin ennuste on vastaavasti huonompi. (Eriksson & Nieminen 2003, 17; Takala & Joensuu 2000, ) Myokloninen kohtaus on kestoltaan lyhyt (1-2 sekuntia) ja yhtäkkinen. Siinä esiintyy usein symmetrisesti lihasnykäyksiä raajoissa tai vartalolla. Suoraan yleistyvä tajuttomuus-kouristuskohtaus alkaa ilman ennakko-oireita, kuten yleensä muutkin

10 10 suoraan yleistyvät kohtaukset. Kohtauksessa tajuttomuutta, kaatumista ja jäykistymistä seuraa nykiminen tai kouristelu. Kohtauksen jälkeen esiintyy huomattavaa väsymystä. (Eriksson ym. 2003, 17.) 2.2. Epilepsian diagnostiikka ja neurologinen tutkiminen Esitiedoilla, kuten suvun ja perheen sairauksilla, raskauden kululla lasta odotettaessa, synnytyksen kululla, lapsen elämänvaiheilla, kohtaustiedoilla ja tehdyillä tutkimuksilla on tärkeä osa epilepsian diagnosoinnissa. Perheenjäsenten tiedot auttavat epilepsian periytyvyyden arvioinnissa. Vaikka epilepsia ei suoraan periydy, niin alttius saada epileptisiä kohtauksia, kuten poissaolokohtauksia, periytyy. Raskauden aikaiset tapahtumat ovat merkittäviä, sillä suuri osa mahdollisista aivovaurioista saa alkunsa silloin. Lapsen neurologisella kehityksellä liikunta, käsien käyttö, puheen kehitys ja arkielämän taitojen kehitys- on myös merkityksensä epilepsian kannalta. (Eriksson ym. 2000, 8.) Lapselle tehtävät laboratoriotutkimukset ovat joko aivojen rakennetta tai aivojen toimintaa tutkivia. Aivojen rakenteen kuvantamistutkimukset antavat tietoja muutoksista ja poikkeavuuksista, jotka sopivat lapsella esiintyviin kohtauksiin. Tällaisia tutkimuksia ovat aivojen tietokonetutkimus (TT) sekä magneettikuvaus (MRI). Aivojen toimintaa, kuten aivosähkötoiminnan purkauksia mitataan EEG:n eli elektroenkefalografian avulla. Tavallisessa EEG-rekisteröinnissä päänahan pinnalle asetetaan pintaelektrodeja, jotka kiinnitetään myssyn tai kumiverkon avulla. Tutkimuksen yhteydessä rekisteröidään tavallisesti myös silmän liikkeet ja sydämen toiminta. Rekisteröinti kestää noin minuuttia ja sisältää usein vilkkuvaloaktivaation eli fotostimulaation sekä syväänhengitys vaiheen, joiden avulla tutkimuksen herkkyyttä voidaan lisätä. (Eriksson ym. 2000, ) Varsinkin lapsilla vireystilan muutokset (valve-torke-uni) korostavat EEG:n poikkeavia muutoksia, joten tutkimus tehdään usein valvotun yön jälkeen. Poikkeavia ilmiöitä esiintyy joskus jossakin univaiheessa, varsinkin torkahtamisvaiheessa tai kevyen unen vaiheessa. Tämän vuoksi on tärkeää rekisteröidä valveen lisäksi myös unen aikaista aivosähkötoimintaa. Tutkimus on nimeltään unideprivaatio-eeg. Kohtausoireiden

11 11 ongelmallisuus vaatii joskus riittävän pitkän rekisteröinnin, jolloin suoritetaan pitkäaikainen aivosähkötoiminnan rekisteröinti kasetille ja tarvittaessa vielä videoidaan samanaikaisesti lapsen toimintaa ja käyttäytymistä. (Eriksson ym. 2000, ) 2.3. Epilepsian hoito Epilepsian hoidossa on tärkeää asiallisen tiedon saaminen epilepsiasta, sen syistä ja hoidosta sekä ennusteesta. Lapsen hoitoon osallistuvien henkilöiden kannustava ja myönteinen asenne tukee lapsen kehitystä. (Eriksson & Nieminen 2003, 25.) Hoidossa tulee huomioida kohtausten lisäksi lapsen ja perheen elämän kannalta tärkeitä asioita, kuten elämänlaatua, kehitystä ja oppimista. Hoidossa tulee pyrkiä hyvään yhteistyöhön lapsen ja vanhempien kanssa, jotta hoidon onnistuminen varmistuu. Hyvänä esimerkkinä säännöllinen lääkkeen syöminen, josta vanhemmat joutuvat huolehtimaan. (Eriksson ym. 2000, ) Lääkehoito Ensisijainen hoito epilepsiaan on lääkitys, joka ei varsinaisesti paranna, vaan säännöllisesti käytettynä ennaltaehkäisee kohtausten syntymistä. Lääkehoidon aloittamiseen liittyy sivuvaikutuksia, joten lääkitys aloitetaan usein pienillä annosmäärillä. Lapsuusiällä tapahtuvan kasvun myötä joudutaan lääkeannosta yleensä nostamaan. (Seppälä 2000, 6-7.) Epilepsialääkkeille tyypillisiä sivuvaikutuksia ovat väsymys, pahoinvointi, vatsavaivat, päänsärky sekä huimaus. Lääkkeet voivat myös vaikuttaa mielialaan, keskittymiskykyyn sekä ruokahaluun. Lisäksi voi esiintyä käytösongelmia. (Eriksson & Nieminen 2003, ) Tärkeintä lääkehoidon toteuttamisessa on säännöllisyys. Tästä syystä lääkkeiden ottaminen on hyvä liittää johonkin rutiiniin, kuten aamu- ja iltapalaan. Lääkkeiden ottamista voidaan helpottaa myös annostelurasian, dosetin avulla. Lääkkeen unohtuminen suurentaa kohtausriskiä, jos unohduksia on viikon aikana useita. Lääkkeiden ottaminen jää usein vanhempien vastuulle, mutta lapsikin voi osallistua oman ikänsä ja kehitystasonsa mukaan lääkehoidon toteuttamiseen. (Eriksson ym. 2000,

12 12 19; Eriksson & Nieminen 2003, 26.) Mikäli kohtauksettomia vuosia on 2-5, voidaan lääkitys purkaa. Hoidon lopettaminen perustuu yhteiseen päätökseen ja tapahtuu vähittäin kuukausien aikana. Lapsuusiällä alkanut epilepsia voi siis muuttua pysyvästi tai pitkäaikaisesti oireettomaksi. (Eriksson ym. 2000, 22; Seppälä 2000, 7.) Muut hoitomuodot Potilaita, joita ei ole saatu kohtauksettomiksi lääkityksen avulla, voidaan joissakin tapauksissa hoitaa epilepsiakirurgian avulla. Edellytyksenä on, että kohtauksen alkamispaikka voidaan paikantaa. Kirurgian avulla voidaan vaikeasta epilepsiasta parantua kokonaan. (Eriksson & Nieminen 2003, 28.) Kirurginen toimenpide ei saa vaurioittaa tärkeitä alueita, kuten puhekeskusta (Eriksson ym. 2000, 22). Muita hoitovaihtoehtoja ovat vagushermon sähköinen stimulaatio ja ketogeeninen dieetti, jossa pyrkimyksenä on vähentää ravinnon valkuais- ja hiilihydraattipitoisuutta sekä lisätä rasvapitoisuutta. Vagushermon ärsytyksessä asetetaan rintakehän ihon alle sähköstimulaattori, jolla pyritään nostamaan kohtauskynnystä. Luonnonlääkkeiden vaikutuksesta hoitoon ei ole riittävästi tutkittua tietoa. Toiset näistä lääkkeistä voivat jopa nostaa kohtausriskiä. (Eriksson ym. 2000, 22; Eriksson & Nieminen 2003, 28.) Kohtausten hoito Epilepsiakohtaukset ovat yleensä kestoltaan lyhyitä, muutamasta sekunnista pariin minuuttiin. Valtaosa kohtauksista ei vaadi erityistoimenpiteitä tai lääkitystä. Kohtauksille voivat altistaa kuume, tulehdustaudit, lääkityksen epäsäännöllisyys, lääkkeen unohtaminen ja valvomisen aiheuttama väsymys. (Eriksson ym. 2000, 22-24; Seppälä, Nieminen, Mårtensson, Valtonen, Eriksson, Parviainen & Heikkilä 2003, ) Pitkittyessään epilepsiakohtaus vaatii ensiapulääkityksen, kuten nestemäiseen diatsepaami-peräruiskeen. Pitkittynyt kohtaus vaatii usein myös sairaalaseurantaa. Kohtauksen jatkuessa yhtäjaksoisesti yli 5 minuuttia tai useiden kohtausten toistuessa

13 13 peräkkäin, puhutaan pitkittyneestä epilepsiakohtauksesta. Pienten lasten kohdalla, joilla kaatumiseen johtavia kohtauksia esiintyy paljon, voidaan pään suojana käyttää kypärää. (Eriksson ym. 2000, 22-24; Seppälä, Nieminen, Mårtensson, Valtonen, Eriksson, Parviainen & Heikkilä 2003, ) 3. AMMATILLINEN PÄTEVYYS HOITOTYÖSSÄ Hoitosuhde perustuu vuorovaikutukseen potilaan ja hoitajan välillä. Kyseessä on yhteistyö, jonka tarkoituksena on pyrkiä hoidollisiin päämääriin. Yhteistyön sujuvuuteen potilaan ja hoitajan välillä vaikuttaa molempien osapuolten sen hetkinen elämäntilanne, kasvatus, kulttuuritausta, koulutus, asenteet, tunteet sekä ihmiskäsitys. (Mäkelä ym. 2001, ) Pelttari (1997) tarkasteli väitöskirjassaan Sairaanhoitajien työn nykyiset ja tulevaisuuden kvalifikaatiot sairaanhoitajan työlle asetettuja vaatimuksia ja työn edellyttämiä valmiuksia. Hänen mukaansa potilaat korostavat sairaanhoitajan persoonassa parantavia voimavaroja, iloisuutta ja empaattisuutta. Tutkimuksen sairaanhoitajat korostivat puolestaan persoonallisia ominaisuuksia, rohkeutta olla oma itsensä ja arvostavat itseään sekä kykyä ymmärtää erilaisia ihmisiä. (Pelttari 1997, 13.) Koulutuksen avulla pyritään mahdollistamaan hoitajille valmius välittää ja jakaa tietoa (Koskinen-Ollonqvist & Vertio 2002, 137). Hoitajan teoreettinen tieto ei riitä yksistään, vaan lisäksi tarvitaan kykyä vuorovaikutukseen sekä ohjaukseen ja neuvontaan (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2001, 71-72). Vuorovaikutus on ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen sosiaalista vaihtoa, jota tapahtuu kahden yksilön välillä. Tarkoituksena on kehittää yksilön älyllisiä ja kokemuksellisia toimintoja. Onnistunut vuorovaikutussuhde edellyttää hoitajalta avoimuutta ja aitoutta. Avoimuus näkyy hoitajassa taitona kuunnella, ymmärtää ja hyväksyä potilaan erilaisuus. (Mäkelä, Ruokonen & Tuomikoski 2001, )

14 Ammattihenkilöstöä koskevat säädökset Sairaanhoitajan toiminta koskettaa ihmisten arkipäivää ja selviytymistä hyvin laajasti elämänkaaren eri vaiheissa. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) tarkoittaa ammattihenkilöllä henkilöä, joka on saanut ammatinharjoittamisoikeuden tai ammatinharjoittamisluvan. Tässä laissa ei määritellä eri ammattiryhmien tehtäviä, mutta laissa määritellään terveydenhuollon ammattihenkilöiden yleiset velvollisuudet, jotka koskevat ammattieettisiä velvollisuuksia, potilasasiakirjojen laatimista ja säilyttämistä sekä potilastietojen salassapitoa. Laissa säädetään myös täydennyskoulutusvelvollisuudesta, joka velvoittaa ammattihenkilön ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa ja perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säädöksiin ja määräyksiin. Työnantajan on luotava edellytykset koulutukseen osallistumiselle (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä 559/ 1994) Ammatinharjoittamisoikeus merkitään terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. Rekisteröinnin tarkoituksena on varmistaa terveyspalvelujen käyttäjille, että terveydenhuollon ammattihenkilöllä on toiminnan edellyttämät tiedot ja taidot, heidän toimintaansa valvotaan ja että heillä on vakuutus potilasvahinkojen varalta (STM 2001, 7, 36.) 3.2. Vuorovaikutus hoitotyössä Kettusen, Poskiparran ja Karhilan (2002, 221) tutkimuksen mukaan vuorovaikutustilanteessa tulisi keskittyä kysymisen ja vastaamisen muotoihin, taukoihin sekä tilan antamiseen potilaalle. Mahdollisuus kysymysten esittämiseen madaltaa osallistumiskynnystä keskusteluun. Puheen tauot jättävät tilaa lisäkysymyksille sekä luovat mahdollisuuden aktiivisuuteen. Hoitajan antama palaute toimii rohkaisevana kannustimena jatkaa keskustelua. (Kettunen ym. 2002, ) Vuorovaikutustilanteessa potilaalla on mahdollisuus puhua omista henkilökohtaisista tunteistaan ja ajatuksistaan. Hoitajan tehtävänä on puolestaan auttaa potilasta ymmärtämään näitä tuntemuksia. (Mäkelä ym. 2001, ) Hoitajan ja potilaan väliset

15 15 keskustelut sisältävät usein arkaluonteisia tietoja, joten hoitotyön eettiset kysymykset ovat vahvasti esillä vuorovaikutustilanteessa (Kettunen ym. 2002, 221.) Ammatillinen osaaminen Ammatillisessa suhteessa hoitajaa ja potilasta yhdistää jokin asia tai ongelma. Hoitaja on tavallaan asiantuntija, jonka tehtäviin kuuluu ratkaista kyseinen ongelmatilanne. (Roti & Ihanus 1997, 195.) Hyvän ammattitaidon pohjana on kyky yhdistää sekä tarvittava tieto että aiemmat kokemukset. Tiedon ja kokemusten lisääntyessä kasvaa myös hoitajan ammattitaito ja kyky hyödyntää ammattitaitoaan hoitotilanteessa. (Mäkelä ym. 2001, 106.) Ammattitaitoinen toiminta käytännön hoitotyössä edellyttää kliinisen tiedon lisäksi kykyä potilaiden ja heidän omaistensa tarpeiden ymmärtämistä. Omien tiedon rajojen venyttämisen lisäksi vaaditaan rohkeutta myös jälkikäteen oppia epäonnistumisista. (Benner, Tanner & Chesla 1999, ) Luottamuksellinen hoitosuhde Luottamus potilaan ja hoitajan välillä alkaa muodostua heti ensikontaktin myötä, mutta luottamussuhteen kehittyminen vaatii kuitenkin sekä aikaa että hoidon jatkuvuutta. Hoitajan luottamus potilaaseen näkyy uskona potilaan omiin mahdollisuuksiin ja kykyihin kantaa huolta omasta terveydestään. Tärkeää on, että myös potilas voi luottaa hoitajaan. Hoitajan kyky saada potilas tuntemaan olonsa turvalliseksi voi herättää näitä luottamuksen tunteita potilaissa. (Mäkelä ym. 2001, ) Muihin tutkimuksiin vedoten Roti ja Ihanus (1997, 52) toteavat, että luottamuksellisen hoitosuhteen yhtenä edellytyksenä ovat hoitajan sekä lääkärin antamat asialliset tiedot sairaudesta. Kuuntelemalla, mitä potilas sanoo ja noudattamalla vaitiolovelvollisuutta, hoitaja voi vaikuttaa luottamussuhteen syntymiseen. (Roti & Ihanus 1997, 52.)

16 16 4. OPINNÄYTETYÖN AIHEESEEN LIITTYVIÄ AIEMPIA TUTKIMUKSIA 4.1. Lapsen sairauden näkyminen perheen elämässä Lapsen elämä on luonnollisesti voimakkaasti yhteydessä perheeseen, jossa hän elää. Perheessä saaduilla kokemuksilla on vaikutuksensa yksilön kehitykseen, kuten itsenäisyyteen ja yksilön käsitykseen itsestään ja muista. (Saarinen, Ruoppila & Korkeakangas 1994, ) Yksi perheen keskeisistä tehtävistä on huolehtia lasten hoidosta ja kasvatuksesta. Yksilön käsitys omasta itsestään kehittyy juuri perheen myötävaikutuksen kautta. Perheessä saaduilla hyvillä ja huonoilla kokemuksilla on siis vaikutuksensa yksilön kehitykseen, mutta persoonallisuuden kehitys kokonaisuudessaan on myös monien muiden asioiden yhteisvaikutuksen tulos. (Saarinen ym.1994, ) Seppälän (2000, 100) tutkimuksessa epilepsian vaikutus perhe-elämään oli yhteydessä siihen, kuinka usein lapsella esiintyi kohtauksia. Vanhemmat, joiden lapset saivat usein kohtauksia, olivat myös tyytymättömiä elämäänsä. Perheen elämään vaikuttavia tekijöitä olivat valvonnan tarpeen lisääntyminen, lapsen ruoka-ajoista ja riittävästä unen saannista huolehtiminen, hoitojärjestelyjen vaikeutuminen sekä ennen kaikkea lääkityksestä huolehtiminen. (Seppälä 2000, ) Seppälä (2000, 97) näkee tutkimuksessaan vanhempien saaman tuen helpottavan arjen sujumista. Huoli lapsen tulevaisuudesta oli myös vähäisempää, kun tukea saatiin. Tuen saamisen vaikutus oli suurimmillaan lapsen ollessa kouluikäinen. (Seppälä 2000, ) Seppälä (2000,134) toteaa tutkimuksessaan myös, ettei kirjallista materiaalia jaettu vanhemmille tarpeeksi. Löytyi vanhempia, jotka eivät olleet saaneet lainkaan kirjallista tietoa epilepsiasta. Koska kaikkea kerrottua ei voi mitenkään sisäistää tai muistaa, vanhemmille on tärkeää saada kirjallista tietoa. Näin he voivat rauhassa kotona lukea sairaudesta. Ensitiedon jakamiseen tulisi siis kiinnittää entistä enemmän huomiota. (Seppälä 2000, )

17 Oikeus tiedonsaantiin Suomessa on tullut voimaan vuonna 1993 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, jossa todetaan potilaalla olevan oikeus sairauden- ja terveydenhoitoon liittyvään tiedonsaantiin (Leino-Kilpi, Walta, Helenius, Vuorenheimo & Välimäki 1995, 47). Tiedon avulla potilaalla on mahdollisuus oman elämänsä hallintaan, päätöksentekoon ja hoitoon osallistumiseen. Yhtenä tavoitteena on myös tehdä selväksi potilaalle keneltä voi saada hoitoa koskevaa tietoa. (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2001, ) Hiidenhovi, Åstedt-Kurki ja Paunonen-Immonen (2000, 12) viittaavat aikaisempiin tutkimuksiin ja toteavat, että tiedon avulla potilas vapautuu epävarmuuden tunteesta, ahdistus vähenee, käyttäytymisen hallinta ja aktiivinen osallistuminen omaan hoitoon lisääntyy sekä sopeutuminen elämäntilanteeseen mahdollistuu. Potilaan ajan tasalla pitäminen häntä itseään koskevissa asioissa on tärkeää. Henkilökunnan antama tieto asioiden etenemisestä sekä toimenpiteiden että tutkimusten välisenä aikana parantaa potilaiden mahdollisuuksia päätöksenteossa ja tukee omatoimisuutta. (Pellikka, Lukkarinen & Isola 2003, 176.) 4.3. Hoitohenkilökunnan merkitys tiedon jakajana Kvistin (2004) tutkimuksesta saatiin tietoa siitä, miten hoidon laatu toteutui potilaiden sekä henkilöstön arvioimana. Kvist (2004, 20) viittaa aikaisempiin tutkimuksiin ja toteaa, että vuodeosastoilla, poliklinikoilla ja leikkausosastoilla hoidetut suomalaiset potilaat ovat olleet tyytymättömiä tiedon saantiin. Potilaat ovat olleet tyytymättömiä myös saamaansa tiedon määrään ja laatuun (Kvist 2004, 28). Kvistin (2004,43) lähteenä käyttämät tutkimukset osoittavat, että hoitohenkilökunnan ja potilaiden tärkeinä pitämien hoidon osa-alueissa on eroja. Kvist (2004,43-44) siteeraa von Essenin (1994) tutkimusta ja toteaa, että potilaat korostivat enemmän tiedon saamista, kun taas hoitohenkilökunta piti tiedon antamista vähemmän tärkeänä. Kvistin (2004,157) mukaan sairauteen liittyvää tiedon antamista tulisi kehittää ja huomioida myös potilas osana hoitonsa suunnittelua. Seppälän (2000, 123) tutkimuksesta kävi ilmi, että puolet tutkimukseen osallistuneista vanhemmista koki jäävänsä ilman tietoa epilepsiasta. Saatu

18 18 tieto oli peräisin sekä lääkäreiltä että hoitajilta. Enemmän tietoa kaivattiin juuri siinä vaiheessa, kun lapsen sairaus oli uusi asia. (Seppälä 2000, 123.) Leino-Kilven ym. (1995, 72-73) lähteenä käyttämä Sarvimäen (1990) tutkimus osoittaa, että potilaat toivovat hoitajilta enemmän tietoa erilaisista tutkimuksista ja toimenpiteistä. Lisäksi kirjallista tietoa mm. kotihoidosta haluttiin enemmän. Tyytyväisempiä potilaat olivat osaston toimintaan liittyviin tietoihin. Potilaat eivät aina olleet selvillä siitä, kenen puoleen kysymyksineen voisi kääntyä. Tämä herätti heissä tyytymättömyyttä. (Leino-Kilpi ym. 1995, ) Seppälän (2000,64) tutkimuksen mukaan vanhempien tiedon tarpeet koskevat epilepsiaa sairautena, tutkimus- ja hoitomahdollisuuksia, lääkitystä sekä erityisesti kohtauksiin liittyvää tietoa. 5. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää hoitohenkilökunnan näkökulmasta tiedon ja tuen jakamista epilepsiaa sairastavien lasten vanhemmille. Tutkimuksessa selvitetään, miten epilepsiatietoa jaetaan ja vanhempia tuetaan. Kyselyyn vastasivat Helsingissä sijaitsevan Lasten ja nuorten sairaalan epilepsiavastaanoton sekä epilepsiaosaston L11 sairaanhoitajat. Tutkimuksen tavoitteena on etsiä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Epilepsiatiedon jakaminen a) Miten tietoa epilepsiasta annetaan vanhemmille heti lapsen sairastuttua? b) Millaisia keinoja hoitotyöntekijöillä on kehittää itseään tiedonantajina? 2. Millaista tiedollista tukea vanhemmille tarjotaan?

19 19 6. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen aihevalintaan on vaikuttanut hyvin pitkälti oman lapsen sairastuminen epilepsiaan. Myös oma tulevaisuus hoitotyöntekijänä ja työharjoitteluista tekemäni huomio siitä, miten tärkeä osa hoitajan ammattitaitoa koostuu tiedonvälityksestä, lisäsivät entisestään kiinnostusta aihetta kohtaan. Tästä syystä haluan tarkastella tiedon jakamista ja tuen antamista hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Tutkimuksessa halutaan antaa hoitotyöntekijöiden itsensä puhua ja tuoda esille omalla kielellään sekä omalla tavallaan epilepsiatiedon jakamista niin, että kukaan ei tee sitä heidän puolestaan. Tästä syystä käytetään kvalitatiivisia tutkimusaineistoja ja - menetelmiä Tutkimusmenetelmä Kvalitatiivisen tutkimuksen piirteisiin kuuluu kokonaisvaltainen tiedon hankinta luonnollisessa ja todellisessa tilanteessa. Kohderyhmä tutkimukseen valitaan tarkoituksenmukaisesti, eikä käytetä satunnaisotoksia. Kvalitatiiviselle tutkimukselle on ominaista se, että tutkimus etenee joustavasti ja suunnitelmia voidaan muuttaa olosuhteiden niin vaatiessa. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 155.) Kvalitatiivisen tutkimusperinteen sisällä on monia erilaisia lähestymistapoja ja metodeja (Åstedt-Kurki & Nieminen 1997, 152). Fenomenologinen tutkimus kuuluu kvalitatiiviseen tutkimusperinteeseen. Se on lähestymistapa, jonka tavoitteena on kerätä tietoja ihmisen elämänkokemuksesta ja tutkia sen perusrakenteita. Fenomenologiaan pohjautuva menetelmä on luonteeltaan induktiivinen, kuvaileva. Menetelmän päämääränä on tutkia ja kuvata ilmiöitä mahdollisimman tarkasti siten kuin ne aidosti ilmenevät koettuina. Tämä edellyttää tutkijalta, että hän lähestyy tutkittavaa ilmiötä ilman ennalta määrättyjä oletuksia avoimesti. Peruslähtökohtana on, ettei ole olemassa ennalta asetettuja määritelmiä, odotuksia tai teoriakehikkoja, jotka ohjaisivat tutkijaa tutkimuksen analysoinnissa. Fenomenologia ei koskaan yllä päätelmiin. Sen tavoitteena ei ole muodostaa teorioita

20 20 tai malleja eikä liioin kehittää yleistyksiä. Päämääränä on kuvata eletyn kokemuksen rakenne mahdollisimman laajana kokonaisuutena, sisältäen ne merkitykset, joita kokemuksilla on yksilölle. Fenomenologiseen menetelmään sisältyy ankara itsetarkkailun prosessi, jonka avulla pyritään näkemään ilmiön puhdas olemus. Fenomenologia on pohdiskelevaa ajattelua, jonka tarkoitus on lisätä ihmisen ymmärtämistä. (Åstedt-Kurki & Nieminen 1997, ) Fenomenologisen ajattelutavan mukaan ihminen on vapaa antamaan havaitsemalleen merkityksiä. Fenomenologisessa tutkimuksessa tutkija on kiinnostunut niistä merkityksistä, joita ihmiset ilmiölle antavat. Fenomenologiseen lähestymistapaan perustuva aineiston analysointi on eräänlaista kvalitatiivista sisällön erittelyä, jossa tutkimuksen tarkoitus ja aineisto ohjaavat analyysin kulkua. Kvalitatiivisen tutkimusperinteen sisällä on suuri joukko erilaisia lähestymistapoja ja metodeja. Fenomenologiseen filosofiaan pohjautuva fenomenologinen menetelmä soveltuu tutkimukseen, jonka tavoitteena on ihmisten kokemusten kuvaaminen (Åstedt-Kurki & Nieminen 1997, 152). Tässä tutkimuksessa tutkittavan tiedon ja tuen jakaminen tuottaa tietoa hoitamisesta hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin vapaamuotoisen kyselyn avulla. Kyselylomakkeet lähetettiin postitse, mutta noudettiin henkilökohtaisesti ilmoitettuna ajankohtana. Tutkijalla on tällöin mahdollisuus keskustella tutkimukseen liittyvistä kysymyksistä vastauksia noudettaessa (Hirsjärvi ym. 2003, 184). Uutta, laadullista tietoa haluttaessa postitse lähetetyn kyselylomakkeen etuna ovat avoimet kysymykset silloin, kun valmiita vastausvaihtoehtoja ei ole olemassa (Niemi & Tourunen 1996, 44). Tutkimuksessa päädyttiin avoimiin kysymyksiin, koska haluttiin sairaanhoitajien omin sanoin, ilman valmiita vastausvaihtoehtoja, kertovan tiedon ja tuen jakamisesta vanhemmille. Kyselylomakkeen teossa käytettiin apuna esitestausta, jonka avulla saadut vastaukset voitiin tarkistaa ja muotoilla uudelleen Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimuksen kohteena ovat Helsingin, Lasten ja nuorten sairaalan, epilepsiavastaanoton sekä epilepsiaosaston L11 sairaanhoitajat. Tutkimuksen kohteeksi haluttiin yksikkö,

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti

Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti Valviran asiantuntijasymposium 8.2.2017 Lausunnot Valvirassa vireillä olevat

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Vuorovaikutus: tieto ja tunne Potilaan kohtaaminen Potilaan tulosyyn/tarpeen tunnistaminen Tiedon kerääminen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Sote-lähipalvelut 2030

Sote-lähipalvelut 2030 Sote-lähipalvelut 2030 12 ikääntyvän kokemuksia lähipalveluista Lehtola Tuija, Pätsi Merja Master-tutkinto Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen -koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

HOITOTIEDE: VALINTAKOE /Mallivastaukset ja arviointikriteerit

HOITOTIEDE: VALINTAKOE /Mallivastaukset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö. (5 pistettä) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S, Vehviläinen-Julkunen

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

HOITOTIETEEN VALINTAKOE KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT

HOITOTIETEEN VALINTAKOE KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT Itä-Suomen yliopisto, Kuopio HOITOTIETEEN VALINTAKOE 2012 - KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT Pääsykoemateriaalit: 1) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot