Espoon kaupunki Pöytäkirja 190. Kaupunginhallitus Sivu 1 / Valtuustokysymys lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä (Kv-asia)

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / / /2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta Valtuustokysymys lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Louhio Katja, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Pia Kauman ja Sanna Lauslahden ja 39 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen koskien lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn saattamiseksi asianmukaiselle tasolle sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys lasten ja nuorten syrjäytymisestä Pia Kauma, Sanna Lauslahti ja 39 muuta valtuutettua kysyvät, millaisin toimin Espoo kantaa vastuunsa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisystä uusia toimintatapoja sekä poikkihallinnollista yhteistyötä kehittämällä sekä kolmannen sektorin ja yritysyhteistyön lisäämisellä. Taustaa EVA:n tutkimusraportin (2012) mukaan maamme vuotiaista nuorista nuorta on syrjäytynyt ja heistä syrjäytyneiden varsinaisen ytimen muodostavat koulutuksen ja työnhaun ulkopuolella kokonaan olevat nuorta. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyä painotetaan nuorisolaissa (Nuorisolaki 693/2010), uudessa terveydenhuoltolaissa (2010/1326, 13) ja lastensuojelulaissa (2008). Nuorisolaissa määritellyn etsivän työn tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Uusi terveydenhuoltolaki on tuonut velvoitteena kunnalle järjestää terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille. Näiden palvelujen on tuettava työ- ja toimintakykyä sekä sairauksien

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 ehkäisyä sekä edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Lastensuojelulain 7 :n mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja kunnan muiden viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Tilastotietoja Espoossa on 116 asunnotonta nuorta. Heistä pitkäaikaisasunnottomia on 21 (alle 25 -vuotiaat, poikkileikkaustieto 11/2011). Työttömänä alle 25- vuotiaista nuorista on 541 ja heidän määränsä on 10,4 % edellisvuotta suurempi (4/2012). Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria on ( vuotiaat, 2010). Alle 25 -vuotiaiden nuorten talouksia oli toimeentulotuen saajina vuonna 2011 yht kotitaloutta, mikä oli 24,4% kaikista toimeentulotukea saaneista kotitalouksista. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja vuotiaita oli 483 vuonna Mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia nuoria kirjattiin vuonna 2010 yhteensä 343. Keskivaikeata tai vaikeata masennusta raportoi vuoden 2010 kouluterveyskyselyssä 12,6 % luokkalaisista espoolaisnuorista ja vanhemmuuden puutetta kouluasteesta riippuen %:a lapsista ja nuorista. Mielenterveyteen sairaalahoitoa saaneita vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä 136 ja nuorisoaseman asiakkaina oli 496 nuorta. Espoon nuorisopoliklinikka Nupolissa, missä tarjotaan vuotiaille mielenterveyteen, päihteisiin, ongelmapelaamiseen ja seksuaaliterveyteen liittyvissä pulmissa apua, asiakkaita oli vuonna Mielenterveysja päihdepalvelukeskus Empun avohoidossa nuoria on vuoden 2012 alun aikana ollut 39. HUS:n nuorisopsykiatrian osastolla tai poliklinikalla on ollut tammi-maaliskuun 2012 aikana espoolaisnuorta. Palvelut Espoolaisille nuorille on tarjolla koulujen, oppilaitosten ja nuorisotyön peruspalveluja, jotka sisältävät koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Ne tukevat kouluikäisten lasten ja nuorten kehitystä, kasvua ja hyvinvointia. Peruspalvelujen rinnalle on tarvittaessa kohdennettavissa ehkäisevää ja korjaavia terveydenhuollon palveluja. Nuorisoaseman ja nuorisopoliklinikka Nupolin asiakkuuteen ei edellytetä lähetettä. Näin ollen niiden palvelut tavoittavat myös uuden terveydenhuoltolain määrittämiä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ulkopuolella olevia nuoria. Espoon sosiaali- ja terveystoimi on sijoittanut kaksi terveydenhoitajaa työskentelemään aikuissosiaalityön toimipisteisiin työttömien terveydentilan edistämiseksi. Työvoiman palvelukeskuksen nuorten tiimin palvelut ja työpajat on tarkoitettu vuotiaille. Vuonna 2011 työvoiman palvelukeskuksen asiakkaista vuotiaita nuoria oli kuukausittain Kaupungin työllisyyspalveluiden pajojen asiakkaita ( vuotiaita) on noin 150 vuodessa. Kaupunki rahoittaa lisäksi Omnian työpajat, joissa tarjotaan vuosittain 170 pajapaikkaa yli 17 -vuotiaille nuorille. Alle 17 -

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 vuotiaille Omnia tarjoaa vuosittain ammattistartin noin 30 nuorelle ja starttipajan 12 nuorelle. Lastensuojelussa on kehitetty vuotiaiden nuorten avopalveluja erityisesti Poijupuiston uudessa avopalveluyksikössä, jossa tuettiin intensiivisesti 43 nuorta ja heidän perhettään vuonna Sijaishuollon palveluja on kehitetty ja lisätty vaativahoitoisille mielenterveys- ja päihdetaustaisille nuorille yhteistyössä erikoissairaanhoidon, sivistystoimen kanssa ja yksityisen palveluntuottajan kanssa. Tehostettua perhetyötä nuorille ja heidän perheilleen ostetaan myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi Espoon kaupunki tekee yhteistyötä etsivää nuorisotyötä tekevien tahojen Omnian ja ruotsinkielisiä nuoria pääkaupunkiseudulla palvelevan Svepsin kanssa. Peruskoulunsa päättäneelle nuorelle tarjotaan aktiivisesti mahdollisuuksia hakeutua jatkoopintoihin, starttivalmennukseen tai 10-luokalle. Toimenpiteet Espoolaisten terveyden edistäminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen nähdään tärkeänä. Sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen sekä muiden nuorten toimijoiden välinen yhteistyö on lisääntynyt ja tiivistynyt kaikilla tasoilla. Sosiaali- ja terveystoimessa ja vuoden 2012 alusta myös sivistystoimessa on terveyden edistämisen erityissuunnittelijoiden toimet. Terveydenedistäjät kehittävät mm. sähköistä hyvinvointikertomusta, jonka avulla saadaan jatkossa entistä ajantasaisempaa tietoa väestön terveydentilasta ja sen kehittymisestä. Tietoja voidaan hyödyntää mm. valtuustokausittain laadittavan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimenpiteissä. Espoon sosiaali- ja terveystoimen koordinoima hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä on nostanut tarkasteluun erityisesti työn, koulutuksen ja terveyspalvelujen ulkopuolelle jäävät nuoret. Näiden nuorten tilanteen parantamiseksi ja heidän aktivoimiseksi takaisin työhön tai koulutukseen selvitetään uusia työmuotoja, esimerkkinä Diakonissalaitoksen nk. Vamos -toimintamalli. Työ- ja harjoittelupaikkojen lisääminen yhteistyössä kaupungin hallintokuntien ja yritysten kanssa on tavoitteena. HTE -johtoryhmä toimii laajennetulla kokoonpanolla nuorisolain edellyttämänä nuorten ohjaus- ja palveluverkostona. Johtoryhmän toiveesta on kevään 2012 aikana kartoitettu espoolaisten syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrää sekä järjestetty laajalle osallistujajoukolle suunnattu nuorten syrjäytymisen ehkäisyä käsitellyt työpaja. Työpajasta esiin nousseita asioita jatkotyöstetään vuoden 2012 aikana. Sosiaali- ja terveystoimi on mukana Etelä Suomen Kaste -hankkeessa (nk. Ester -hanke), missä yhtenä tavoitteena on luoda monialainen peruspalvelujen toimintamalli ja verkosto nuorten itsenäistymisen tukemiseksi ja pudokkuuden ehkäisemiseksi kuntoutukseen, koulutukseen

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 ja työhön ohjaaviin palveluihin liittyen. Lisäksi hankkeessa luodaan itsearviointimalli verkostolle, joka tukee nuorten itsenäistymistä ja ehkäisee pudokkuutta sekä testataan ja kehitetään nuorten e-asiointia sekä verkkoneuvontaa. Opetusministeriön laskelmien mukaan syrjäytynyt nuori maksaa elinaikanaan valtiolle 1,2 miljoonaa euroa. Katja Louhio selvitti Jaana Männikön Etsivän työn ja työotteen pika-analyysistä vuonna 2010 valtionavustusta saaneiden etsivän työn hankkeiden kulujen suhdetta työhön tai koulutukseen aktivoitua nuorta kohden. Laskelman mukaan nuoren aktivoinnin hinnaksi tuli tuolloin hieman alle tuhat euroa. Syrjäytymisen ehkäisyn hyödyt ovat sitä suuremmat, mitä varhaisemmassa vaiheessa syrjäytymiskehitykseen puututaan. Espoo tulee jatkossakin panostamaan nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kehittämiseen HTE -johtoryhmän sopimien toimenpiteiden kautta. Näissä toimenpiteissä selvitetään poikkihallinnollisen yhteistyön lisäämisen sekä kolmannen sektorin ja yritysyhteistyömahdollisuuksien lisäämistä sekä tarkastellaan varhaista avointa yhteistyötä tukevien matalankynnyksen palvelujen kehittämismahdollisuuksia Espoossa. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Pia Kauman ja Sanna Lauslahden ja 39 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen koskien lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn saattamiseksi asianmukaiselle tasolle sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5