Yritysvastuu DEBATTI: TEIVO TEIVAINEN VS. RISTO E.J. PENTTILÄ LIIKAKALASTUS VAPAAKAUPPASOPIMUKSET ANTÔNIO CRUZ. yhteiskunnallinen aikakauslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritysvastuu DEBATTI: TEIVO TEIVAINEN VS. RISTO E.J. PENTTILÄ LIIKAKALASTUS VAPAAKAUPPASOPIMUKSET ANTÔNIO CRUZ. yhteiskunnallinen aikakauslehti"

Transkriptio

1 yhteiskunnallinen aikakauslehti #4/2014 Yritysvastuu DEBATTI: TEIVO TEIVAINEN VS. RISTO E.J. PENTTILÄ LIIKAKALASTUS VAPAAKAUPPASOPIMUKSET ANTÔNIO CRUZ

2 Yritysvastuu ei ole pelkkä strategisen johtamisen teema, vaan se koskettaa kansalaisten vapautta ja tasa-arvoisuutta ja on siten poliittinen kysymys. jukka mäkinen & arno kourula Peruste on voittoa tavoittelematon neljä kertaa vuodessa ilmestyvä yhteiskunnallinen aikakauslehti. Julkaisun voi tilata maksutta osoitteesta Päätoimittaja: Kuutti Koski Toimituskunta: Elina Aaltio, Teppo Eskelinen, Jouko Kajanoja, Antti Kurko, Patrizio Lainà, Sakari Laurila, Olivia Maury, Jukka Peltokoski, Johanna Perkiö, Martina Reuter, Riikka Taavetti & Elina Vainikainen Graafinen suunnittelu ja taitto: Anna Kalso Kannen kuva: Laura Lilja (yksityiskohta teoksesta Friikki karttapallo ) Julkaisija: Vasemmistofoorumi Osoite: Peruste / Vasemmistofoorumi, Lintulahdenkatu 10, Helsinki Paino: Miktor/Vammalan Kirjapaino Oy ISSN X Peruste on Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Ulkoasiainministeriö ja Osuuskunta Tradeka-yhtymä ovat tukeneet tämän julkaisun tuottamista. 2014

3 002 Kuutti Koski Vapaakauppafarssi ja yritysvalta pääkirjoitus YRITYSVASTUU 006 Teivo Teivainen / Risto E.J. Penttilä debatti Yritysvastuu kumouksellinen doktriini vai epämääräinen käsite? 018 Matti Ylönen Veropakokeskustelu ei mitään uutta auringon alla? 024 Kukka Ranta Troolarimme Länsi-Afrikassa 034 Martin Khor Uudet vapaakauppasopimukset uhkaavat valtioiden roolia kehitysmaissa 040 Ville Luukkanen kolumni Kehitysrahoitus on kuollut, eläköön kehitysrahoitus 044 Eva Nilsson Suomalaisfirmojen vastuu globaalissa etelässä 050 Kukka-Maria Ahokas haastattelu Yhteistyössä on tulevaisuus haastattelussa Antônio Cruz PERUSTELUJA 055 Juha-Pekka Lauronen Säätiöiden vaikuttavuus syynissä HAASTATTELU 062 Kuutti Koski Hyvinvointia työtä vähentämällä haastattelussa Anna Coote KIRJAT 066 Peter Mair: Ruling the Void. The Hollowing of Western Democracy. (Ruurik Holm) 069 Naomi Klein: This Changes Everything. Capitalism vs. the Climate. (Kristiina Koivunen) TAITEILIJA 072 Taiteilijan esittely: Laura Lilja

4 002 PÄÄKIRJOITUS Peruste # vapaakauppafarssi ja yritysvalta uroopan unioni ja Yhdysvallat ovat neuvotelleet jo jonkin tovin niin kutsutusta vapaakauppasopimuksesta. Sopimuksen varsinainen nimi on Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus ja siitä käytetään usein englannista johdettua lyhennettä TTIP. Kriitikoiden mukaan sopimuksessa ei itse asiassa olekaan kysymys vapaakaupasta. Esimerkiksi Maailmanpankin entisen pääekonomistin Joseph Stiglitzin mukaan sopimuksessa on kyse suunnitelmallisesta kauppajärjestelystä, jossa yritysten intressit on asetettu etusijalle. Hän on kutsunut sopimusneuvotteluja vapaakauppafarssiksi. Suomessa samansuuntaista kritiikkiä on esittänyt esimerkiksi Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi. Erityisesti ulkomaisille sijoittajille kaavailtu investointisuoja on ollut Koskenniemen YRITYSVALTA EI PUOLESTAAN TUNTUISI OLEVAN KOVIN MUODIKAS KÄSITE. YRITYSVASTUU ON KUITENKIN TIIVIISTI SIDOKSISSA YRITYSTEN POLIITTISEEN VALTAAN. kritiikin kohteena. Investointisuoja tarkoittaisi, että yritykset voisivat vaatia korvauksia kansainvälisessä välimiestuomioistuimessa, jos kohdemaa muuttaa lainsäädäntöään sijoittajan kannalta epäedulliseksi. South Centre -järjestön johtaja Martin Khor kirjoittaa tässä lehdessä, kuinka TTIP uhkaa julkisen sektorin asemaa niin kutsutuissa kehitysmaissa. Khorin mukaan sopimuksesta kaavaillaan mallia kahdenkeskisille sopimuksille, joita EU ja Yhdysvallat tekevät myös kehitysmaiden kanssa. Khor liittää sopimuksen osaksi pitkää kansainvälisen politiikan perinnettä, jossa kehittyneet maat ovat pyrkineet rajoittamaan valtioiden talouspoliittista roolia saadakseen lisää jalansijaa omille yrityksilleen kehitysmaissa. TTIP-sopimuksessa vaikuttaisi siis olevan kyse yritysten vallasta niin globaalissa pohjoisessa kuin etelässä. Yritysvastuusta (tai yritysten yhteiskuntavastuusta tai vastuullisesta yritystoiminnasta) on tullut politiikan, yritysmaailman ja kansalaisjärjestöjen peruskäsitteistöä. Yritysvalta ei puolestaan tuntuisi olevan kovin muodikas käsite. Yritysvastuu on kuitenkin tiiviisti sidoksissa yritysten poliittiseen valtaan. Kauppatieteteiden tutkija Jukka Mäkinen on tulkinnut yritysvastuupuheen yleistymisen johtuvan siitä, että yrityksistä on tullut viime vuosikymmenten taloudellisen libe-

5 003 ralisaation seurauksena entistä voimakkaampia poliittisia toimijoita. Taloustieteilijä Milton Friedman piti yritysvastuuta kumouksellisena ja vaarallisena ajatuksena, koska ottaessaan vastuulleen julkiselle vallalle kuuluvia tehtäviä, yrityksistä tulee nimenomaan poliittisia toimijoita (ks. numeron debatti). Tämä tuo muassaan uudenlaisia vaatimuksia. Friedmanin kanta oli, ettei yritysten tulisi lähteä tällaiseen mukaan. Yritykset ovat kuitenkin aina olleet jossain määrin poliittisia toimijoita. Teollistumisen alkuaikojen patruunatalouksissa yritykset saattoivat vastata monista sellaisista palveluista ja toiminnoista, jotka sittemmin hyvinvointivaltion rakentamisen myötä on mielletty yleisesti valtiolle kuuluviksi (esimerkkinä vaikkapa G. A. Serlachius Osakeyhtiön toiminta 1800-luvun lopun Mäntässä). Tänä päivänä yritysten vastuu ja valta ovat korostuneet etenkin kehitysmaissa, joihin suurin osa tämän lehden artikkeleista keskittyy. Köyhissä maissa valtion turvaverkot ovat usein heikot ja ulkomaiset suuryritykset siinä asemassa, että ne kykenevät neuvottelemaan erivapauksia esimerkiksi työlainsäädännöstä tai verotuksesta (ks. esim. Eva Nilssonin artikkeli). Yritysten investoinnit myös suuntautuvat yhä enemmän globaaliin etelään. Jos tarkastellaan ulkopuolista rahoitusta vaikkapa Afrikkaan, on ilmiselvää, että julkisen kehitysavun merkitys on pienentynyt ja yksityisten rahavirtojen kasvanut. Jos kestävä kehitys olisi yökerho, julkinen kehitysapu olisi sen narikkamaksu, kehityspoliittinen sekatyömies Ville Luukkanen kuvaa mittasuhteita kolumnissaan. Luukkasen mukaan kehityksen suunnan ratkaiseekin se, miten yksityisen pääoman rooli ja vuorosanat kirjoitetaan uuteen näytelmään. TTIP-neuvottelut voi nähdä yhtenä paikkana, jossa tällaisia vuorosanoja kirjoitetaan. Sopimuksessa kun tullaan todennäköisesti määrittelemään uudelleen, minkälaisessa asemassa erilaisten yksityisten ja julkisten toimijoiden tulisi olla. Kuutti Koski Päätoimittaja TÄNÄ PÄIVÄNÄ YRITYSTEN VASTUU JA VALTA OVAT KOROSTUNEET ETENKIN KEHITYSMAISSA, JOIHIN SUURIN OSA TÄMÄN LEHDEN ARTIKKELEISTA KESKITTYY.

6 004 Peruste #4 2014

7 Debatti 005 Laura Lilja Philosophiae Absurdus Principia Oeconomica Vol. II kierrätysmateriaali, teräs, valotekniikka / 3-osainen veistosinstallaatio (500 x 380 x 25 cm x 280 x 25 cm x 40 x 40 cm) /

8 006 DEBATTI Peruste # yritysvastuu YRITYSVASTUU KUMOUKSELLINEN DOKTRIINI VAI EPÄMÄÄRÄINEN KÄSITE? Yritysvastuusta on tullut yksi niin poliitikkojen kuin yritys- ja järjestötoimijoidenkin peruskäsitteistä. Yritysvastuu tai yritysten yhteiskuntavastuu määritellään useimmiten toiminnaksi, jossa yritys ottaa toimintansa yhteiskunnallisia vaikutuksia vapaaehtoisesti huomioon. Mutta kenelle yritykset ovat vastuussa ja mistä asioista niiden tulisi olla vastuussa? Ja edistääkö yritysvastuu positiivisia asioita yhteiskunnassa? Onko yritysvastuusta ylipäänsä mielekästä puhua? Peruste kutsui Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivaisen ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Risto E.J. Penttilän debatoimaan aiheesta. Teivainen esittää Milton Friedmaniin viitaten, että yritysvastuu on kumouksellinen doktriini, jonka johdonmukainen soveltaminen johtaisi yritysten demokratisointiin ja sosialismiin. Penttilän mielestä koko käsite on toivottoman epämääräinen. Lue heidän perustelunsa debatista.

9 Debatti 007 teenliittymät voi nähdä sekä valtiota lobbaavina etujärjestöinä että hiukan valtion kaltaisina poliittisina toimijoina. Viime aikoina julkiseen keskusteluun on tullut yhä enemmän tietoa suuryritysten harjoittamasta siirtohinnoittelusta. Merkittävä osa maailmankaupasta pyörii periaatteella, jossa firmojen strategisen suunnittelun konttoreissa päätetään, millä hinnalla yrityksen yksi osa ostaa tuotteita toiselta. Tällainen hintasuunnittelu kuulostaa äkkiseltään enemmän neuvostopolitbyroon meiningiltä kuin taloustieteen perusoppikirjojen kuvaamalta markkinatilanteelta. Olen toistuvasti ihmetellyt, miten oikeistolaiset liberaalien vapausihanteiden kannattajiksi itsensä määrittelevät älykkäät ihmiset onnistuvat esiintymään häkellyttävän sokeina kapitalististen valtakeskusten harjoittamalle byrokraattiselle suunnittelulle. Olen toki lukenut teoreettisesti perusteltuja oikeistolaisia puolusteluja sille, miksi yrityksen on järkevää tukahduttaa markkinoiden toiminta sisäisissä transaktioissaan. Björn Wahlroosillakin on asiasta tuteivo teivainen yritysvastuu kumouksellinen doktriini Kun yritykset sanovat tavoittelevansa yleishyödyllisiä asioita, ne ottavat itselleen julkiselle vallalle kuuluvia tehtäviä. Näin ne myöntävät toimintansa poliittisen luonteen ja altistavat itsensä demokraattisille vaatimuksille. arikymmentä vuotta sitten olin Risto E.J. Penttilän kanssa Café Kafka nimisessä televisio-ohjelmassa. Vaihdoimme pari ajatusta korporatismista, jonka ikäviä piirteitä Risto korosti. Hän viittasi ainakin ammattiyhdistysten kaltaisiin etujärjestöihin ja mutkan kautta myös byrokraattiseen sääntelyyn. Näiden vastakohdaksi Riston käsitelaukusta löytyy käsittääkseni vieläkin termi vapaa talous. Taustalla lienee myös väite, että kapitalismin puolustajat olisivat yleisesti vapauden asialla. Kysyin Ristolta Café Kafkassa, eikö hänen korporatismiin liittämiensä vapautta tukahduttavien piirteiden yksi merkittävimmistä ilmenemismuodoista ole kapitalistinen korporaatio. Tämä on yhä oleellinen kysymys, kun puhutaan yritysvallasta ja yritysvastuusta. Kapitalististen suuryritysten poliittista merkitystä ei ole syytä typistää vain valtion suuntaan vaikuttamiseksi. Vaikka tämä voikin kuulostaa itsestään selvältä, on olennaista ottaa huomioon, miten monilla tavoilla yritysvalta vaikuttaa työntekijöihin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Yritykset ja niiden yh- Teivo Teivainen on maailmanpolitiikan professori Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa, Rio de Janeiron valtionyliopiston vieraileva professori ja Yritysvastuun umpikuja -kirjan kirjoittaja.

10 008 Peruste #4 2014

11 Debatti 009 Laura Lilja Friikki (karttapallo) pronssi, rauta, peilipalat, pulpetti, tuoli, pinspot-valaisin / veistosinstallaatio (115 x 60 x 80 cm) / 2008

12 010 Peruste # SIINÄ, ETTÄ ELINKEINOELÄMÄN EDUSTAJAT PUOLUSTAVAT SUURYRITYSTEN NYKYISENKALTAISIA SIIRTOHINNOITTELUKÄYTÄNTÖJÄ, ON PALJOLTI KYSE SUUNNITELMATALOUDEN PUOLUSTAMISESTA. SEN VERHOAMINEN LIBERAALIEN VAPAUSOIKEUKSIEN PUOLUSTAMISEKSI ON JUKSAAMISTA. tustumisen arvoisia huomioita, kun hän tuo esiin kapitalistisen yritysvallan diktatuuria muistuttavan luonteen. Julkisissa keskusteluissa ja kamppailuissa käsitteiden arkimäärittelystä rahavallan puolustajat onnistuvat kuitenkin kerta toisensa jälkeen asemoimaan itsensä sekä vapaan markkinatalouden että koko vapausaatteen esitaistelijoiksi. Tästä pääsenkin väitteeseen, josta oletan Riston olevan eri mieltä. Siinä, että elinkeinoelämän edustajat puolustavat suuryritysten nykyisenkaltaisia siirtohinnoittelukäytäntöjä, on paljolti kyse suunnitelmatalouden puolustamisesta. Sen verhoaminen liberaalien vapausoikeuksien puolustamiseksi on juksaamista. Kyse on pikemminkin omistamiseen perustuvien etuoikeuksien puolustamisesta. Siksi vapauden lippua heiluttavaa oikeistoa onkin erilaisten liber-määreiden sijaan mielestäni järkevää kutsua omistusoikeistoksi. Sanon tämän myös siksi, koska muistelen Riston suomalaisittain epätavallisesti käyttävän itsestään mieluusti määrettä uusliberaali. Tällä yritysvallan luonteen raapaisulla olen pyrkinyt avaamaan keskusteluamme myös yritysten vastuuseen. Yksi yritysvastuupuheen voimistumista selittävistä tekijöistä on se, että vuosituhannen vaihteessa yritysvallan poliittinen luonne alkoi tulla aiempaa ilmeisemmäksi. Yrityskriittisen kansalaisaktivismin uusi aalto uhkasi nakertaa yritysvallan legitimiteettiä. Konsulttien viesti oli usein yksinkertainen: Jos et halua mielenosoittajien tulevan rikkomaan yrityksesi ikkunoita, tilaa meiltä yritysvastuustrategia. Yritysvastuupuheella kapitalistit pyrkivät lisäämään toimintansa yleistä hyväksyttävyyttä. Samalla he huomaamattaan vähintäänkin puoliksi myöntävät toimintansa poliittisen luonteen. Tämän vuoksi Milton Friedman kutsui yritysvastuuta kumoukselliseksi doktriiniksi. Friedmanin pelkona tuntui olevan, että kun yritykset sanovat tavoittelevansa yleishyödyllisiä asioita, ne ottavat itselleen julkiselle vallalle kuuluvia tehtäviä. Näin ne altistavat itsensä demokraattisille vaatimuksille. Mielestäni Friedman osui naulan kantaan: yritysvastuudoktriinin johdonmukainen soveltaminen johtaisi yritysten demokratisointiin eli siirtymään kohti sosialismia. Mitähän Risto mahtaa ajatella Friedmanin yritysvastuumietteistä?

13 Debatti 011 risto e.j. penttilä entä yhteiskunnan yritysvastuu? Yritysten yhteiskuntavastuu ei ole enää mikään poikkeustapaus. Viisas omistaja ottaa ympäröivästä yhteiskunnasta ja yrityksen sisältä tulevat paineet huomioon ja toimii eettisen koodiston mukaisesti. Mutta pitäisikö meidän puhua myös yhteiskunnan yritysvastuusta? ritysten yhteiskuntavastuusta puhutaan paljon. Entä mikä on yhteiskunnan vastuu yrityksistä? Kuulisin mielelläni Teivo Teivaisen kannan tästä asiasta. Ensin kuitenkin vastaus siihen, mitä mieltä olen Milton Friedmanin ajatuksista yritysten yhteiskuntavastuusta. Olen tietenkin Friedmanin kanssa samoilla linjoilla: Yrityksen omistajat palkkaavat yrityksen johdon hoitamaan omaisuuttaan. Jos yritysjohto päättää jakaa firman kassasta rahaa yleishyödyllisiin tarkoituksiin ilman yhtiön omistajien lupaa, yritysjohto syyllistyy hyväntekoon muiden rahoilla. Tällainen ei ole sopivaa: kaverin rahaa ei saa käyttää ilman hänen lupaansa, oli tarkoitus kuinka hyvä tahansa. Kumouksellisuudella Teivo viittaa kuitenkin Friedmanin ajatukseen, että jos yritykset ryhtyvät edistämään yhteiskunnallisia asioita, niistä tulee poliittisia toimijoita. Ne altistavat itsensä vaatimukselle siitä, että kaikkea niiden toimintaa pitää ohjata demokraattisesti. Tämä logiikka saa Friedmanin kehottamaan yrityksiä pidättäytymään yhteiskuntavastuullisesta toiminnasta kokonaan. Sama logiikka saa Teivon vaatimaan, että yritysten päätöksenteko pitäisi demokratisoida. Mielestäni molemmat ovat harhateillä. Kuvitellaan, että minulla on paljon rahaa. Päätän rakentaa rahoillani lastensairaalan. Lastensairaalan rakentaminen on yhteiskunnallista vallankäyttöä: joku saa lastensairaalan ja joku jää ilman. Pitäisikö minun siis jättää lastensairaala rakentamatta (kuten Friedman ehdottaa) tai alistaa päätöksentekoni demokraattiselle prosessille (kuten Teivo ehdottaa)? Mielestäni molemmat vaihtoehdot ovat huonoja. Teivon ehdotus on huono siksi, että se loukkaa omistusoikeutta. Jos yritys toimii lakien mukaan, ei sen päätöksentekoa voi ohjata poliittisesti. Tai tietenkin voi, mutta silloin puhutaan Putinin johtamasta Venäjästä tai kommunistisen puolueen Kiinasta. Suomeen tuollainen järjestelmä ei sovi. Friedmanin ehdotus taas on huono siksi, että se eristää yritykset muusta yhteiskunnasta. Kirjassaan Kapitalismi ja vapaus (vuodelta 1962) Friedman hyväksyy, että poikkeustapauksissa yrityksen etu voi olla toimia yhteiskuntavastuullisesti. Jos tehdaspaikkakunnalla ei ole koulua, kannattaa yrityksen rakentaa koulu, jot- Risto E.J. Penttilä on Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja ja entinen kansanedustaja (Nuorsuomalaiset). Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori.

14 012 Peruste # NYKYMAAILMASSA PAINE HYVIEN ASIOIDEN EDISTÄMISEEN EI TULE AINOASTAAN POLIITIKOILTA JA KANSALAISAKTIVISTEILTA. SE TULEE YRITYSTEN ASIAKKAILTA JA NIIDEN TYÖNTEKIJÖILTÄ. VIISAS OMISTAJA OTTAA NÄMÄ PAINEET HUOMIOON JA HYVÄKSYY SEN, ETTÄ YRITYS KOHTUULLISESSA MÄÄRIN EDISTÄÄ NIIN SANOTTUJA HYVIÄ ASIOITA. ta sen on helpompi rekrytoida perheellisiä työntekijöitä. Jos yritys toimii koulutus- tai terveydenhuollon alalla, voivat omistajat asettaa sille muita(kin) kuin taloudellisia tavoitteita. Jos kyseessä on omistajan johtama perheyritys, ei ole vaaraa siitä, että yritysjohto käyttäisi muiden rahaa hyväntekeväisyyteen. Väitän, ettei yhteiskuntavastuullinen toiminta ole enää poikkeustapaus. Nykymaailmassa paine hyvien asioiden edistämiseen ei tule ainoastaan poliitikoilta ja kansalaisaktivisteilta. Se tulee yritysten asiakkailta ja niiden työntekijöiltä. Viisas omistaja ottaa nämä paineet huomioon ja hyväksyy sen, että yritys kohtuullisessa määrin edistää niin sanottuja hyviä asioita. Tätä ei välttämättä tarvitse kutsua yhteiskuntavastuulliseksi toiminnaksi. Sitä voisi kutsua myös yleisen eettisen koodiston mukaiseksi toiminnaksi (minkä Friedman itse asiassa kirjassaan hyväksyy) tai yrityksen brändin vahvistamiseksi. Tärkeää on, että yhteiskuntavastuu on vapaaehtoista eikä pakkopullaa. Siinä ei ole mitään järkeä, että velvoitamme jokaista jäätelökioskin pitäjää toimimaan yhteiskuntavastuullisesti. Riittää, että jäätelö maistuu, palvelu pelaa ja lakeja ei rikota. Sitten kolikon kääntöpuoleen. Mitä mieltä olet, Teivo, eikö meidän pitäisi puhua myös yhteiskunnan yritysvastuullisuudesta? Eikö poliitikkojen tulisi kantaa vastuuta siitä, että yritysten on hyvä toimia Suomessa? Tällainen yritysvastuullisuus olisi yhteiskunnalta hyvä sijoitus: se toisi enemmän työpaikkoja, verotuloja ja varallisuutta. Yritysvastuullisuudella en tarkoita yritystukia, vähennyksiä tai start-up -ohjelmia. Tarkoitan vastuuta siitä, että perusasiat ovat kunnossa: verotus on kohtuullista ja ennustettavaa, hallinto ja infra toimivat sutjakkaasti ja koulutus palvelee myös työelämän tarpeita. Sekin riittäisi, että poliitikot vannoisivat Hippokrateen valan: lupaan olla pahentamatta tilannetta yritysten kannalta. Ja mitä tulee siirtohinnoitteluun, olet Teivo väärässä, kun vertaat sitä suunnitelmatalouteen. Hinnoittelun perusteena käytetään markkinahintoja. Jos markkinahintoja ei käytetä, viranomaiset voivat vaatia oikaisun hinnoitteluun. Viime kädessä tuomioistuin päättää, onko markkinahintoja noudatettu.

15 Debatti 013 teivo teivainen demokratiaa ei pidä tukahduttaa len kuullut toistuvasti vaatimuksia siitä, että yrityksille pitäisi antaa nykyistä parempi suoja sitä vastaan, että parlamentit muuttavat lakeja vähemmän yritysystävällisiksi. Riston ehdottama yritysten yhteiskuntavastuu ja muunnelma Hippokrateen valasta lienee esimerkki tällaisista vaatimuksista. Parlamentaarisen demokratian pelisääntöihin kuitenkin kuuluu, että kansanedustajat voivat perustuslain kaltaisten rajoitusten puitteissa säätää lakeja aika vapaasti. Lakien vaikutukset tietenkin jakautuvat usein niin, että toimintaympäristö muuttuu joillekin edullisemmaksi ja toisille taas vähemmän edulliseksi. On häkellyttävää huomata, miten pontevasti merkittävä osa oikeistoa haluaa tältä osin tukahduttaa parlamentaarista demokratiaa. Esimerkiksi Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisissä TTIPkauppaneuvotteluissa on noussut voimakkaasti esiin se, että yritysten pitäisi voida viedä valtioita nykyistä helpommin oikeuteen, jos valtiot säätävät lakeja, jotka vaikeuttavat yritysten ansaintamahdollisuuksia. Ehkäpä Risto osaa selittää, miksi nimenomaan yrityksille pitäisi antaa laajat valtuudet hakea korvauksia, jos uudet lait eivät miellytä. Kuulostaa siltä, että yritysmaailman edustajat haluavat poistaa yrittäjäriskiä uudentyyppisen sääntelykoneiston avulla. Puheet vapaasta kaupasta ovat tässä yhteydessä ainakin osittain harhaanjohtavia. Risto väitti minun olevan väärässä, kun vertasin suuryritysten sisäisessä kaupankäynnissä harjoitettavaa siirtohinnoittelua suunnitelmatalouteen. Riston ensimmäinen peruste oli, että hinnoittelun perusteena käytetään markkinahintoja. Valitettavasti näin ei kuitenkaan läheskään aina ole. Eri tutkimuksissa ja selvityksissä on löydetty valtavasti esimerkkejä siitä, kuinka vaikkapa appelsiinimehupurkkien tai kuulakärkikynien yksikköhinnat ovat saattaneet olla sadoissa dollareissa, kun yritykset pyrkivät kotiuttamaan voitot siellä, missä se on niille edullisinta. Epäsuorasti Risto myöntääkin tämän, koska hänen toinen perusteensa on, että jos markkinahintoja ei käytetä, viranomaiset voivat vaatia oikaisun hinnoitteluun. Käytännössä näin ei kuitenkaan ole, koska nykyiset kirjanpitosäännöt, tilastot ja valvonta eivät mahdollista markkinahinnoista poikkeavien hintojen laajaa selvittämistä. Myös tämä ilmentää yritysten roolia poliittisina instituutioina. Länsimaisen demokratian mukaan poliittisia instituutioita ei tule eristää demokraattisilta arvoilta. Mahdollisuudet yritysten demokratisointiin Risto kumoaa sillä, että se loukkaisi omistusoikeutta. Risto tuo näin hienosti ja rehellisesti esiin omistusoikeiston aatteellisen ytimen. Miten oikeisto sitten perustelee kapitalistisen omistusoikeuden pyhyyttä?

16 014 Peruste # TOKI ON MYÖNNETTÄVÄ, ETTEI VASEMMISTONKAAN SUUNNALTA OLE VIIME AIKOINA KUULUNUT HIRVEÄSTI DEMOKRAATTISIA VAIHTOEHTOJA TUOTANNON JA VAIHDANNAN ORGANISOINNILLE. NIIDEN KEHITTÄMINEN ONKIN YKSI VASEMMISTOLAISEN YRITYSVASTUUKESKUSTELUN TÄRKEIMMISTÄ TEHTÄVISTÄ. Riston perusteluna on, että sen loukkaamisessa olisi kyse Putinin johtamasta Venäjästä tai kommunistisen puolueen Kiinasta. Oletan, että Ristokin on kuullut puhuttavan osuuskunnista tai muista kapitalistisesta omistusoikeudesta poikkeavista demokraattisen talouden malleista, joita Venäjältä tai Kiinasta ei juurikaan löydy. Tältä osin Riston retorinen siirto onkin hiukan kömpelö. Toki on myönnettävä, ettei vasemmistonkaan suunnalta ole viime aikoina kuulunut hirveästi demokraattisia vaihtoehtoja tuotannon ja vaihdannan organisoinnille. Niiden kehittäminen onkin yksi vasemmistolaisen yritysvastuukeskustelun tärkeimmistä tehtävistä. risto e.j. penttilä yritystoimintaa ei pidä tukahduttaa eivo on huolissaan siitä, että yritykset tukahduttavat demokratian. Minä olen huolissani siitä, että demokratia tukahduttaa yritystoiminnan. Ennen kuin Teivo huutaa, että Risto vastustaa demokratiaa, totean, että tästä ei ole kysymys. Kyse on siitä, että länsimainen poliittinen järjestelmä on hyvä laatimaan uusia sääntöjä, mutta huono purkamaan niitä. Hyvä esimerkki purkamisen vaikeudesta on Valtioneuvoston ohjelma, jonka tarkoituksena oli vähentää yritysten hallinnollista taakkaa neljänneksellä. Ohjelma lopetettiin vuonna 2012 ilman tuloksia. Teivo haluaa tietää, miksi Yhdysvaltain ja Euroopan välisissä TTIP-kauppaneuvotteluissa halutaan suojata yrityksiä sellaisilta poliittisilta päätöksiltä, jotka olisivat niiden etujen vastaisia. Mielestäni tämä asia ei oikein mahdu

17 Debatti 015 LUULISI, ETTÄ TÄSSÄ TALOUDELLISESSA TILANTEESSA POLIITTISET PÄÄTTÄJÄT TEKISIVÄT KAIKKENSA HELPOTTAAKSEEN YRITTÄMISTÄ. TÄSTÄ EI JUURI OLE MERKKEJÄ. SEN SIJAAN PUHUTAAN KOVASTI YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUUSTA. yritysten yhteiskuntavastuu -otsikon alle, mutta vastaan silti. Yritykset eivät halua erioikeuksia. Ne haluavat nopean, tehokkaan ja neutraalin riidanratkaisumenettelyn. Palataan sitten perinteisempään keskusteluun yritysten yhteiskuntavastuusta. Eli kysymykseen siitä, riittääkö, että yritykset noudattavat lakia vai voidaanko niiltä edellyttää jotain ekstraa, joka menee pidemmälle kuin lainsäädäntö. Aloitetaan lainsäädännöstä. On hyvä muistaa, että yrityksillä ei ole vaihtoehtoa: niiden on noudatettava lakia. Poliittisilla päättäjillä sen sijaan on vaihtoehto: he voivat tehdä lakeja, jotka vaikeuttavat yritystoimintaa tai edistävät sitä. Luulisi, että tässä taloudellisessa tilanteessa poliittiset päättäjät tekisivät kaikkensa helpottaakseen yrittämistä. Tästä ei juuri ole merkkejä. Sen sijaan puhutaan kovasti yritysten yhteiskuntavastuusta. Voidaanko yrityksiltä sitten edellyttää yhteiskuntavastuullista toimintaa? Jaan kysymyksen useampaan osaan. Ensiksi: voidaanko yritysten omistajilta ja johdolta vaatia eettistä toimintaa? Ehdottomasti! Samalla tavoin eettistä toimintaa voidaan ja tulee vaatia myös yhtiön työntekijöiltä. Kukaan ei halua tehdä bisnestä yrityksen kanssa, joka toimii epäeettisesti. Onko tämä yritysten yhteiskuntavastuuta vai sen omistajien ja henkilöstön normaalia toimintaa? Mielestäni se on jälkimmäistä. Voivatko yrityksen omistajat lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen? Tietenkin voivat. Onko tämä yrityksen yhteiskuntavastuuta vai omistajien yhteiskuntavastuuta? Mielestäni se on jälkimmäistä. Voidaanko yritykseltä (instituutiona) vaatia yhteiskuntavastuuta? Voidaan toki, mutta käsite on mielestäni toivottoman epämääräinen. Joku tarkoittaa yhteiskuntavastuulla sitä, että yritys täyttää raportteja siitä, miten se ehkäisee ilmastonmuutosta, edistää kestävää kehitystä, suojelee ihmisoikeuksia ja varjelee lajien moninaisuutta. Toiselle yhteiskuntavastuu tarkoittaa sitä, että yritys ei saa irtisanoa työntekijöitään. Kolmannelle se tarkoittaa sitä, että yritys ottaa huomioon omistajien, henkilöstön ja asiakkaiden lisäksi myös erilaiset stakeholder -ryhmät. Pidän enemmän käsitteestä yrityskansalainen. Se viestii siitä, että yrityksen tulee ottaa huomioon yhteiskunta tai yhteiskunnat, joissa se toimii. Kansalaisuuden nojalla ei kuitenkaan voida vaatia ihan mitä tahansa.

18 016 Peruste # Laura Lilja Missä oot? Mitä teet? mehiläisvahatuohukset, tekstiviestit / installaatio (n. 30 x 500 x 500 cm) / 2008

19 Debatti 017

20 018 Peruste # Yritysvastuu VEROPAKO- KESKUSTELU EI MITÄÄN UUTTA AURINGON ALLA? Veroparatiiseista ja yritysten tilitietojen avaamisesta puhutaan usein uusina teemoina. Yritysten tulovirtoja yritettiin kuitenkin avata YK:n kautta jo 1970-luvulla. matti ylönen

21 Veropakokeskustelu ei mitään uutta auringon alla? 019 Yritysten veronmaksu ja verojen välttely ovat nousseet viime vuosina otsikoihin eri puolilla maailmaa. Suomessa keskustelu on vellonut sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn holding-yhtiöstä Mehiläisen verosuunnitteluun ja voittoihin, joita Stora Enson sellukauppa on kerryttänyt minimiveroilla konsernin hollantilaiseen rahoitusyhtiöön (Talouselämä 2012). Kansainvälisesti on puhuttu esimerkiksi olutjätti SABMillerin, hakukoneyhtiö Googlen ja muiden IT-yhtiöiden verosuunnittelusta. Keskusteluja on käyty ja tutkivaa työtä tehty talouslehdistössä ja politiikan foorumeilla Yhdysvaltain senaattia myöten. Viime vuosina on tehty myös aiempaa enemmän tutkimuksia veroparatiisien käytön aiheuttamista veromenetyksistä. Esimerkiksi Massachusettsin yliopiston tutkijoiden James K. Boycen ja Léonce Ndikumanan mukaan Saharan eteläpuolisen Afrikan maat ovat menettäneet pääomapakona ulkomaille enemmän kuin mitä maihin on tullut ulkomaisia suoria sijoituksia ja kehitysapua yhteensä (Ndikumana & Boyce 2012). Myös keskustelu verojen välttelyn ja veronkierron kitkemisen ratkaisumalleista on kiihtynyt. Kansainväliset talousjärjestöt, EU ja jopa yksittäiset valtiot kehittävät kilpaa omia ratkaisujaan. Taustalla on isoja arvokysymyksiä: Miten jakaa kansainvälisen liiketoiminnan voitot? Mihin vedetään yrityssalaisuuden ja julkisen tiedon väliset rajat? Monet mahdollisista ratkaisuista hyö- dyttävät enemmän globaalin pohjoisen kuin etelän valtioita. Nyt käynnissä olevat keskustelut esitetään usein kansainvälisen talouden viime vuosien muutoksina. Finanssikriisi loi painetta puuttua verovajeeseen, ja kansainvälisen talouden kasvu synnytti jo sitä ennen lisää ymmärrystä veroparatiisien ja verojen välttelyn luomista ongelmista. Monista nyt kiistelyn kohteena olevista ideoista puhuttiin jo 1970-luvulla. Historiaan sukeltaminen voi auttaa huomaamaan myös oleellisia asioita eri aloitteiden nykytilanteesta ja niiden läpimenon mahdollisuuksista luvun loppu synnytti nykyisen verokeskustelun TAUSTALLA ON ISOJA ARVOKYSYMYKSIÄ: MITEN JAKAA KANSAINVÄLISEN LIIKETOIMINNAN VOITOT? MIHIN VEDETÄÄN YRITYSSALAISUUDEN JA JULKISEN TIEDON VÄLISET RAJAT? MONET MAHDOLLISISTA RATKAISUISTA HYÖDYTTÄVÄT ENEMMÄN GLOBAALIN POHJOISEN KUIN ETELÄN VALTIOITA. Nykyisen kriittisen verokeskustelun yksi alkupiste voidaan paikantaa 1990-luvun puoliväliin. Rikkaiden teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD käynnisti tuolloin G7-maaryhmän aloit-

22 020 Peruste # Laura Lilja Friikki (presidenttien viralliset valokuvat) nahka, niitit / installaatio (11 osaa, kukin 57 x 45 x 1 cm) / 2007 teesta tutkimushankkeen haitallisista verokäytännöistä. Tuloksia saatiin vuonna 1998 raportissa Harmful Tax Competition: An Emerging Global Issue (OECD 1998), suomeksi jotakuinkin Haitallinen verokilpailu nouseva globaali kysymys. Veroparatiiseihin keskittynyt raportti listasi koko joukon toimia, joilla näiden salaisuusvaltioiden ruokkimaa haitallista verokilpailua saataisiin hillittyä. Suosituksia ei kuitenkaan viety käytäntöön, kun Karibian pienet saarivaltiot järjestäytyivät vastarintaan aloitteiden kaatamiseksi. Henki oli kuitenkin päästetty jo pullosta, ja 2000-luvulla veropaon ongelmiin heräiltiin hiljalleen sekä kansallisesti että kansainvälisissä talousjärjestöissä. EU yritti paljastaa yksityishenkilöiden veroparatiisitalletuksia vuonna 2005 voimaan tulleella säästödirektiivillä. Pari vuotta aiemmin perustettu Tax Justice Network -tutkijajärjestö löi nopeasti itsensä läpi talousjärjestöjen ja hallitusten kriitikkona ja kirittäjänä. Kehityspolitiikassa oli kuitenkin hiljaisempaa. Norja aktivoitui nopeasti laittomien rahavirtojen vastaisessa työssä, mutta kehityspolitiikan isot nimet, Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto, pysyivät hiljaa luvulla tilanne on muuttunut. Nyt Maailmanpankki ja IMF ainakin tunnustavat ongelman, vaikka kovin merkittäviä aloitteita niiltä ei ollakaan nähty. OECD on käynnistänyt useita ohjelmia ja uusia foorumeja, joilla pyritään

23 Veropakokeskustelu ei mitään uutta auringon alla? 021 lisäämään yritys- ja sijoitustoiminnan avoimuutta ja estämään veroparatiisien käyttöä. OECD:n aktivoituminen ja osittainen avautuminen kehitysmaiden suuntaan on ollut askel eteenpäin. Kehitysmaat ovat kuitenkin aliedustettuina päätöksentekoryhmissä, sillä päätöksiä OECD:ssä tekevät rikkaat maat. Sama pätee Maailmanpankkiin ja IMF:ään. Kehitysmailla on myös vaikeuksia saada neuvoteltua verotietojen vaihdon takaavia sopimuksia esimerkiksi Sveitsin kanssa. Lisäksi yhtiöverotuksen kansainvälisen tulonjaon säännöt suosivat enemmän rikkaita maita. Verosopimukset kirjoitetaan pääosin OECD:n mallisopimusten pohjalta. Ne antavat merkittävämmät verotusoikeudet maille, joissa kehitysmaista lähtevien tuotteiden jalostus tapahtuu. Kehitysmaat ovat paremmin edustettuina YK:n alaisessa verokomiteassa, mutta rikkaat maat eivät ole halunneet antaa sille valtaa ja resursseja. Verokomitea on tuottanut ohjeita ja neuvoja kehitysmaille, mutta sillä ei ole omia resursseja kunnolliseen tausta- tai tutkimustyöhön. YK:n verokomitean suurin saavutus on ollut OECD:n verosopimuksia täydentävä YK:n verosopimus, joka kohdistaa kehitysmaille OECD:n sopimusta suuremman osan kansainvälisen liiketoiminnan voitoista. OECD:n verosopimusmalli on kuitenkin huomattavasti yleisemmin käytössä. veropakokeskustelun juuret Veroparatiisikeskustelun ajatellaan usein olevan edellä kuvatun mukaisesti melko tuore, ja 2000-luvuilla käynnistynyt ilmiö. Kyse on osittain näköharhasta, osin historiallisen muistin lyhyydestä. Yhdysvaltain senaatin komitea julkaisi vuonna 1971 paljon huomiota herättäneen raportin yhdysvaltalaisten yritysten toiminnasta Chilessä. Raportti paljasti merkittäviä väärinkäytöksiä. Vuotta myöhemmin Chilen edustaja vaati YK:ta perustamaan korkean tason ryhmän tutkimaan ylikansallisten yritysten roolia maailmantaloudessa. Ryhmän loppuraportti julkaistiin vuonna Tuloksia saatiin tämän jälkeen nopeasti. YK:n alaisuuteen päätettiin perustaa ylikansallisten yritysten tutkimuskeskus UNCTC (United Nations Center for Transnational Corporations) ja sen alle useita teemaryhmiä. Näiden tehtävänä oli pohtia uusia tapoja alati kasvavien ylikansallisten yritysten toiminnan säätelemiseksi. (Sagafi-Nejad ym ) Jo 1970-luvulla oltiin huomattu, kuinka ylikansalliset yritykset siirtävät tulojaan tuotannollista toimintaa isännöivistä maista matalan verotuksen valtioihin. Yksi UNCTC:n alaisista ryhmistä keskittyikin yritysten tilinpäätössääntöjen uudistamiseen. Lyhenteellä GEISAR (Group of Experts on International Standards of Accounting and Reporting) tunnettu ryhmä julkaisi ensimmäisen raporttinsa vuonna Se ehdotti pitkälle meneviä uudistuksia yhtiöiden tilitietojen julkisuuteen. Ryhmä ehdotti yhtiöiden maksamien verojen ja muiden keskeisten taloustietojen avaamista merkittävästi. GEISARin vuoden 1980 raportti toisti ja kehitti vaatimuksia eteenpäin. Vuoden 1984 raportissa ne oltiin kuitenkin

VEROPAKO- KESKUSTELU EI MITÄÄN UUTTA AURINGON ALLA?

VEROPAKO- KESKUSTELU EI MITÄÄN UUTTA AURINGON ALLA? 018 Peruste #4 2014 Yritysvastuu VEROPAKO- KESKUSTELU EI MITÄÄN UUTTA AURINGON ALLA? Veroparatiiseista ja yritysten tilitietojen avaamisesta puhutaan usein uusina teemoina. Yritysten tulovirtoja yritettiin

Lisätiedot

YRITYSVASTUU KUMOUKSELLINEN DOKTRIINI VAI EPÄMÄÄRÄINEN KÄSITE?

YRITYSVASTUU KUMOUKSELLINEN DOKTRIINI VAI EPÄMÄÄRÄINEN KÄSITE? 006 DEBATTI Peruste #4 2014 yritysvastuu YRITYSVASTUU KUMOUKSELLINEN DOKTRIINI VAI EPÄMÄÄRÄINEN KÄSITE? Yritysvastuusta on tullut yksi niin poliitikkojen kuin yritys- ja järjestötoimijoidenkin peruskäsitteistä.

Lisätiedot

TROOLARIMME LÄNSI-AFRIKASSA 1

TROOLARIMME LÄNSI-AFRIKASSA 1 024 Peruste #4 2014 yritysvastuu TROOLARIMME LÄNSI-AFRIKASSA 1 Eurooppalaisten ja kiinalaisten alusten tehotroolaus on romahduttanut kalakantoja Länsi-Afrikassa. Tämä on ongelma erityisesti paikallisille

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) Sopimuksen odotetaan lisäävän kauppaa,

Lisätiedot

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 2.6.2014 Marja Pokela Johtava erityisasiantuntija Vastuullisuus Yrityksen verojalanjälkeä on pidettävä osana yritysten yhteiskuntavastuuta Verojen välttäminen,

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0192 (NLE) 10653/16 PECHE 242 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak.

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

EU &USA:n vapaakauppa ja investointisuojasopimushankkeet (TTIP ja TiSA) = 1 %:n liike 99 %.a vastaan.

EU &USA:n vapaakauppa ja investointisuojasopimushankkeet (TTIP ja TiSA) = 1 %:n liike 99 %.a vastaan. Sivu 1 / 8 Pirtin klubin keskustelukerho 3.2.2015 Varatuomari Arjo Suonperä Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry puheenjohtaja: EU &USA:n vapaakauppa ja investointisuojasopimushankkeet (TTIP ja TiSA) =

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Verojalanjälki ja verojen läpinäkyvyys. Reijo Salo Fortum Corporate Tax Team 27.5.2014

Verojalanjälki ja verojen läpinäkyvyys. Reijo Salo Fortum Corporate Tax Team 27.5.2014 Verojalanjälki ja verojen läpinäkyvyys Reijo Salo Fortum Corporate Tax Team 27.5.2014 Agenda Miksi Fortum selvittää verojalanjälkensä? Fortumin verojalanjälki 2013 Miten verojalanjälki raportti syntyy?

Lisätiedot

Mikä TTIP? TTIP: Transatlantic Trade and Investment Partnership

Mikä TTIP? TTIP: Transatlantic Trade and Investment Partnership Mikä TTIP? TTIP: Transatlantic Trade and Investment Partnership Mikä TTIP? TTIP: Transatlantic Trade and Investment Partnership EU:n ja USA:n välinen kauppa- ja investointikumppanuus Virallisena tavoitteena

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Toimittajien menettelyohje

Toimittajien menettelyohje Toimittajien menettelyohje 1 (3) 01/01/2015 Toimittajien menettelyohje Tausta ja tarkoitus Posti on ensisijainen valintasi postin, logistiikan ja verkkokaupan palveluissa. Huolehdimme kaupankäynnin ja

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6. Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Aineettomat oikeudet (Immaterial Properties) kaupan riskienhallinnassa. Foorumi. Tampere 03.09.2008. itä tuoreita esimerkkejä

Aineettomat oikeudet (Immaterial Properties) kaupan riskienhallinnassa. Foorumi. Tampere 03.09.2008. itä tuoreita esimerkkejä Aineettomat oikeudet (Immaterial Properties) kaupan riskienhallinnassa PK-RH Foorumi Verkostojen ja aineettomien oikeuksien riskienhallinta Tampere 03.09.2008 Antti Urrila KPMG Oy Ab Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS VASTUULLINEN VESIENOMISTUS Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla

Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla Saku Vuori, Emma Niemeläinen ja Tero Niiranen 16.4.2010 Långvik 15.-16.4.2010 Långvik 1 Katsauksen tausta Strategiatyön taustaksi kootaan katsaus eri valtioiden

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00)

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 13.11.2014 2014/0250(COD) TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

YRITYKSEN VEROSTRATEGIA - Yhteiskuntavastuu ja verosuunnittelu

YRITYKSEN VEROSTRATEGIA - Yhteiskuntavastuu ja verosuunnittelu YRITYKSEN VEROSTRATEGIA - Yhteiskuntavastuu ja verosuunnittelu Hallitusammattilaiset MIKSI VEROTUS ON NOUSSUT HALLITUSTEN AGENDALLE? (1/2) Kansainvälinen yhteistyö verovalvonnan tehostamiseksi ja verosuunnittelun

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Miten suorien sijoitusten analysointi on vaikeutunut globalisaation myötä?

Miten suorien sijoitusten analysointi on vaikeutunut globalisaation myötä? Miten suorien sijoitusten analysointi on vaikeutunut globalisaation myötä? 22.3.2012 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Kysymyksiä Miten suoriin sijoituksiin

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Parlamentti: Poliittinen (äänestäjien) intressi: - 754 jäsentä + kroaatit 12 vaaleissa

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Vapaaajankalastuksen. eettiset säännöt. EIFAC Code of Practice for Recreational Fisheries 2008.

Vapaaajankalastuksen. eettiset säännöt. EIFAC Code of Practice for Recreational Fisheries 2008. Vapaaajankalastuksen eettiset säännöt EIFAC Code of Practice for Recreational Fisheries 2008. Vapaa-ajankalastuksen eettiset säännöt EIFAC Code of Practice for Recreational Fisheries 2008. Suomennos; Hannu

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld 1 Talous ja tariffiasetanta 2 Rahoitus Talous 3 Rahoitus 4 Mikä määrittää Fingridin rahoitustarpeet Fingridin strategia - oikea tieto investointiohjelmasta Budjetit ja ennusteet - oikea ja riittävä tieto

Lisätiedot

Miksi nimikkeistöön tulee muutoksia vuosittain? Mistä saan apua oikean nimikkeistön löytämiseksi?

Miksi nimikkeistöön tulee muutoksia vuosittain? Mistä saan apua oikean nimikkeistön löytämiseksi? Esityksen sisältö Mikä CN-nimikkeistö on? Mihin sitä käytetään? Miksi nimikkeistöön tulee muutoksia vuosittain? Mistä saan apua oikean nimikkeistön löytämiseksi? 1.11.2011 Tulli CN-nimikkeistö 1 Harmonisoitu

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Miten globalisaatio vaikuttaa kansantalouden tilastointiin? UNECE:n Globalisaatio-ohjekirja Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Mitä

Lisätiedot

HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA. Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013

HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA. Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013 HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013 HARMAA TALOUS VUONNA 2008 (HARMAA HIRVI, 2010) Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan harmaan

Lisätiedot

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin? A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki

Lisätiedot

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 EU ja verotus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 Yleistä EU-veropolitiikan voi jakaa kahteen osaan: Välitön: kunkin jäsenmaan yksinomaisessa toimivallassa Välillinen: vaikuttaa tavaroiden,

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Yhteisen kalastuspolitiikan uudistus; kysymyksiä ja vastauksia

Yhteisen kalastuspolitiikan uudistus; kysymyksiä ja vastauksia MEMO/11/503 Bryssel, 13. heinäkuuta 2011 Yhteisen kalastuspolitiikan uudistus; kysymyksiä ja vastauksia Nykyaikaisempaa ja yksinkertaisempaa yhteistä kalastuspolitiikkaa (YKP) koskevien komission ehdotusten

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa. Helsinki 10.6.2014. Kim Lindström

Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa. Helsinki 10.6.2014. Kim Lindström OMISTAMISEN JULKISUUS SIJOITTAJAN NÄKÖKULMASTA Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa Helsinki 10.6.2014 Kim Lindström Cardia Invest Oy Ab Puh. 09-596859 Mob. 050-3699695 kim.lindstrom@cardia.fi ALUSTAJAN

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot