Käytössä olevien vesimittareiden vaatimustenmukaisuus Kokemuksia asiakirjavalvonnasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käytössä olevien vesimittareiden vaatimustenmukaisuus Kokemuksia asiakirjavalvonnasta"

Transkriptio

1 TUKES-julkaisu 5/2006 Käytössä olevien vesimittareiden vaatimustenmukaisuus Kokemuksia asiakirjavalvonnasta Sari Hemminki Seppo Simonen Tuomo Valkeapää TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki 2006

2 Turvatekniikan keskus Julkaisija Julkaisuaika Turvatekniikan keskus 5/2006 Tekijä(t) Sari Hemminki, Tuomo Valkeapää, Seppo Simonen Julkaisun nimi Käytössä olevien vesimittareiden vaatimustenmukaisuus - Kokemuksia asiakirjavalvonnasta Tiivistelmä Vakauslain mukaisessa käytössä olevilta vesimittareilta vaaditaan tyyppihyväksyntä. TUKES halusi selvittää kuinka hyvin vesimittareita koskevat vaatimukset tunnettiin kentällä ja kuinka paljon tyyppihyväksymättömiä vesimittareita oli edelleen käytössä. Vesihuoltolaitosten yhteystiedot saatiin Suomen alueellisten ympäristökeskusten rekistereistä. Kesällä 2004 vesihuoltolaitoksille lähetettiin 1447 selvityspyyntöä. Vastausprosentti oli 78,8 %. Vastanneista 44 % ilmoitti olleensa tietoisia tyyppihyväksyntävaatimuksista. Hieman pienempi osuus 42 % ei tiennyt vesimittareiden vaatimuksista. Epätietoiset vesihuoltolaitokset olivat tyypillisesti hyvin pieniä vesiosuuskuntia. Vastausten perusteella arvioitiin, että vesimittareita on Suomessa käytössä kaikkiaan yli kpl. Tavallisessa omakotitalossa käytettäviä, tyyppihyväksymättömiä vesimittareita oli kyselyn mukaan yhä käytössä noin kpl eli käytössä olevista vesimittareista arviolta n. 15 % on edelleen vaatimusten vastaisia. Vesihuoltolaitoksista 40 % ilmoitti, että vaatimustenvastaisia vesimittareita on edelleen käytössä. Säädöstenvastaisten mittareiden käytön yleisin syy oli tietämättömyys. Lisäksi syyksi ilmoitettiin usein resurssipula: joko määrärahoja tai henkilöresursseja ei ollut riittävästi säädöstenvastaisten mittareiden poistamiseen. oli vastanneista vesihuoltolaitoksista kaikkiaan 5,6 %. Yksittäisiä asiakkaita on vaikea motivoida vaihtamaan mittarinsa omalla kustannuksellaan. Vastuu mittausten lainmukaisuudesta on näissä tapauksissa epäselvä. Vesihuoltolaitokset kiinnittivät mittausten luotettavuuteen huomiota vaihtelevasti. Pienet, muutaman talouden vesihuoltolaitokset eivät mieltäneet kuuluvansa vakauslain soveltamisalaan. Selvityksessä TUKES kokeili asiakirjavalvontaa valvontakeinona. Kokemuksien perusteella tämä on kustannustehokas tapa kerätä tietoa laajalta valvontakentältä, mikäli ajan tasalla olevat yhteystiedot ovat helposti saatavilla. Jatkuvassa käytössä sen teho kuitenkin oletettavasti laskee vastausinnon laantuessa. Asiakirjahallinta edellyttää huolellisesti laadittua ja selkeää taustamateriaalia. Asiasanat Vesimittari, tyyppihyväksyntä, vesihuoltolaitos Julkaisusarjan nimi ja numero TUKES-julkaisu 5/2006 Projektihankkeen nimi ja projektinumero Rahoittaja/ toimeksiantaja Turvatekniikan keskus Projektiryhmään kuuluvat organisaatiot Julkaisun kustantaja Painopaikka ja aika ISBN Turvatekniikan keskus TUKES, elokuu (PDF)

3 Sisällysluettelo 1 Vesimittareiden luotettavuutta koskevat vaatimukset ja valvonta 4 2 Selvityksen taustaa Lähtökohtia Käytetyt menettelyt 5 3 Selvitysten tulokset Vastausprosentit Tietoisuus vesimittareiden vaatimuksista Tyyppihyväksymättömien vesimittareiden lukumäärä Vuoden 2004 selvityksen tulokset Muistutuskyselyn tulokset Jatkokyselyn tulokset Yhteenveto tavoitettujen vesihuoltolaitosten vastauksista Vesimittareiden lukumäärä Syitä tyyppihyväksymättömien vesimittareiden käyttöön Asiakkaiden omistamat vesimittarit Uusien vesimittareiden tarkastus ennen käyttöönottoa 14 4 Johtopäätökset: Havaintoja ja ehdotuksia tulevaa lainsäädäntöä varten Tietoisuus lainsäädännön vaatimuksista Lain soveltaminen: Mikä on yleistä kauppaa? Asiakkaiden omistamat mittarit ja vastuukysymykset 17 5 Asiakirjavalvonta valvontakeinona Kokemuksia ja ehdotuksia Asiakirjavalvonnan mahdollisuudet muissa laitosmittauksissa 18 Liitteet Liite 1: Saatekirje ja kyselylomake 2004 Liite 2 Muistutuskirje ja kyselylomake 2005 Liite 3 Jatkokyselykirje ja kyselylomake 2005 Liite 4 Vesihuoltolaitosten kommentteja koskien asiakkaiden omistamia mittareita

4 Käytössä olevien vesimittareiden vaatimustenmukaisuus - Kokemuksia asiakirjavalvonnasta 1 Vesimittareiden luotettavuutta koskevat vaatimukset ja valvonta Vesimittarityypiltä edellytetään vakauslain ja asetuksen mukaan hyväksytyn tarkastuslaitoksen antamaa tyyppihyväksyntää tai ETY-tyyppihyväksyntää, kun yleisessä kaupankäynnissä kulutetusta vedestä perittävä hinta määräytyy mittausten perusteella. Tyyppihyväksynnän edellyttämässä tyyppitarkastuksessa varmistetaan, että mittausvälineen ominaisuudet ja rakenne ovat säädösten mukaiset. Kaikkien nimelliskooltaan DN 50 tai sitä pienempien käytössä olevien ja asennettavien vesimittarien tulee olla tyyppihyväksyttyjä, mikäli niitä käytetään tuotteen hinnan määritykseen vakauslain 1 :n mukaisesti. Asetuksen muutoksen (343/2004) jälkeen tyyppihyväksyntävaatimus on koskenut myös nimelliskooltaan yli DN 50 vesimittareita. Suuremmat kuin DN 50 vesimittarit, jotka on asennettu ennen saavat kuitenkin olla toistaiseksi käytössä kunnes toisin säädetään. Vakausasetuksella (1992/370) säädettiin nimelliskooltaan enintään DN 50 vesi- ja lämpöenergiamittareiden tyyppihyväksyntävaatimuksen siirtymäajoista. Siirtymäaika päättyi Tyyppihyväksyntävelvoite perustuu vakauslakiin (219/1965) ja vakausasetukseen (370/1992) sekä niiden nojalla annettuihin teknisiin määräyksiin. Vesimittareita koskevat tekniset vaatimukset perustuvat Teknillisen tarkastuskeskuksen määräykseen, V1-90 (V1-90 on kansallinen määräys, jonka sisältö vastaa direktiiviä 75/33/ETY). Vakauslain noudattamista valvovat Turvatekniikan keskus (TUKES) ja lääninhallitukset. Vakauslaki oikeuttaa valvontaviranomaisen tekemään tarkastuksia paikoissa, joissa mittausvälineitä käytetään, korjataan, huolletaan ja valmistetaan. Viranomaisella on valvontaa varten laajat tiedonsaantioikeudet valvontakohteelta ja muilta viranomaisilta (vakauslain 14 b ). 2 Selvityksen taustaa 2.1 Lähtökohtia Tyyppihyväksyntävaatimuksen siirtymäajan loputtua TUKES halusi selvittää kuinka hyvin vesimittareita koskevat vaatimukset tunnettiin kentällä ja kuinka paljon tyyppihyväksymättömiä mitta- 4

5 reita oli edelleen käytössä. Aikaisemmin vastaavan valvontatutkimuksen tekemiseen ei ollut tarvetta, sillä vasta siirtymäkauden loppumisen jälkeen alkaen vesimittareille oli selkeät vaatimukset, joiden toteutumista viranomaisen oli mahdollista seurata. Huolimatta siirtymäajan pituudesta (12 vuotta) arveltiin, että säädösvaatimuksista tietämättömiä vesihuoltolaitoksia oli Suomessa edelleen olemassa, etenkin etujärjestöjen ulkopuolella. Tutkimuksen tavoitteena oli samalla myös tiedottaa asiasta laajasti. Pelkän tyyppihyväksyntävaatimuksen valvominen on viranomaisen kannalta hankalaa ja työlästä. Tällöin viranomaisella ei ole apuna tarkastuslaitoksen tai ilmoitetun laitoksen kaltaista kolmatta osapuolta, joka tekee teknisiä tarkastuksia toimeksiantojen perusteella. Jos mittauslaitteelle on myös käytön aikaisia vaatimuksia, vaikka löysiäkin, valvonta on kaikkiaan kattavampaa kuin jos kolmannella osapuolella ei ole mitään roolia. Viranomaisen on laajassa valvontakentässä helpompi kohdentaa valvonta niihin kohteisiin, jotka eivät ole kolmannen osapuolen palveluja käyttäneet, esim. jättäneet vaa'an vakaamatta tai muun vaadittavan sopimuksen tekemättä. Vesimittareiden vaatimustenmukaisuuden valvonnan haasteellisuutta lisää niiden suuri lukumäärä ja sijainti. Vesimittarin käyttäjiä ja käyttöpaikkoja on useita; TUKESin kenttävalvojien ja lääninhallitusten valvojien resurssit eivät tahdo riittää laitosmittareiden 1 käytön valvontaan. Ennen tätä selvitystä arvioitiin, että vesimittareita on Suomessa käytössä n kpl. Pääosin ne on asennettu asuntoihin suljettuun tilaan, joihin pääsy on viranomaiselle tiloihin hankalaa paitsi teknisistä syistä, myös kotirauhakysymysten takia. Suoran valvonnan käyttö on siis varsin marginaalinen valvontakeino vesimittareiden tapauksessa. Vesimittareiden tyyppihyväksyntävaatimus on alun perin tullut vakauslain piiriin, jotta lakiin voitaisiin myöhemmin lisätä säädöksiä vesimittareiden käytönaikaisista vaatimuksista. Tässä selvityksessä keskityttiin olemassa olevan lainsäädännön valvontaan, eikä oteta kantaa käytönaikaisia tarkastuksia koskevien säädösten kehittämiseen. 2.2 Käytetyt menettelyt Vesimittareiden vaatimustenmukaisuuden valvonnan haasteiden takia tässä tutkimuksessa päätettiin kokeilla niin sanotun asiakirjavalvonnan toimivuutta vakauslain valvonnassa. TUKESissa on muutamilla toimialoilla, mm. sähkötuotteiden valvonnassa kokeiltu menettelyä, jossa toiminnanharjoittajia pyydetään kirjallisesti toimittamaan pyydetty selvitys ja muihin varsinaisiin valvontatoimenpiteisiin ryhdytään, jos selvitystä ei ole toimitettu tai se ei tyydytä viranomaista. Valvontakeinona asiakirjavalvonta on erittäin 1 veden, sähkön, lämpöenergian ja kaasun kulutuksen mittaukseen tarkoitetut mittarit 5

6 viestinnällinen ja resursseja säästävä. Tavoitteena on käyttää asiakirjavalvonnalla saatuja tietoja varsinaisten valvontatoimien kohdentamiseen ja samalla tiedottaa säädösten asettamista vaatimuksista laajasti. Vesihuoltotoiminta on luvanvaraista. Rekisteröityjen vesihuoltolaitosten tietoja ylläpitävät alueelliset ympäristökeskukset, joten vesihuoltolaitosten yhteystiedot olivat kohtuullisen helposti saatavilla selvitystä varten. Asiakirjavalvonta toteutettiin lähettämällä vesihuoltolaitoksille selvityspyyntö kesällä 2004, jossa pyydettiin selvitystä käytössä olevien tyyppihyväksymättömien vesimittareiden lukumäärästä. Selvityspyynnön toivottiin tavoittavan toiminnanharjoittajat laajasti ja tulosten tuovan kattavan kuvan kentän tämän hetkistä tilanteesta. Selvityspyyntöjen lähettämistä jatkettiin kesällä 2005, jolloin lähetettiin uusintakysely niille vesihuoltolaitoksille, joilta ei vuonna 2004 saatu vastausta sekä jatkokysely niille, jotka olivat vuoden 2004 selvityksessä vastanneet, että käytössä edelleen oli vaatimustenvastaisia vesimittareita tai vesimittareiden vaatimustenmukaisuutta ei tiedetty. Kyselylomakkeet löytyvät liitteistä 1, 2 ja 3. 3 Selvitysten tulokset 3.1 Vastausprosentit Selvityspyyntöjä lähetettiin kesällä 2004 kaikkiaan 1447 kpl. Vastauksia saatiin 831 vesihuoltolaitokselta, eli vastausprosentti oli vuonna ,4 %. Vuonna 2005 selvitystä jatkettiin lähettämällä uusi selvityspyyntö niille vesihuoltolaitoksille, joilta ei oltu saatu vastauksia. Selvityspyyntö lähetettiin osoitteiden tarkistuksen jälkeen 616 vesihuoltolaitokselle. Uuteen selvityspyyntöön vastasi 50,2 % vesihuoltolaitoksista, joten kokonaisvastausprosentti nousi 78,8 %:iin. Kesällä 2005 lähettiin myös jatkokysely 318 vesihuoltolaitokselle, jotka olivat ilmoittaneet, että heillä on vielä käytössä tyyppihyväksymättömiä eli säädöstenvastaisia vesimittareita, tai eivät tienneet vesimittareiden tilannetta. Jatkokyselyn vastausprosentti oli 61,9 %. Kaikkien vastausten lukumäärät ja vastausprosentit on esitetty taulukossa 1. Vesimittariselvityksen vastausprosentit Lähetettyjen lukumäärä Vastausten lukumäärä Vastausprosentti kaikista Kokonaismäärä ,8 % ,4 % 2005 uusinta ,2 % Jatkokysely ,9 % Taulukko 1: Selvityspyyntöjen vastausten lukumäärät ja vastausprosentit 6

7 3.2 Tietoisuus vesimittareiden vaatimuksista Vastaus jäi kokonaan saamatta n. 300 vesihuoltolaitokselta. Kaikkiaan kyselyitä lähti 1447 kpl. Palautettuja kirjekuoria oli 24. Lukuisista puhelin- ja sähköpostikontakteista päätellen tavoittamattomuus selittynee osaltaan osoitetietojen puutteellisuudella, sillä pienten vesi-osuuskuntien yhteystiedoissa oli usein korjattavaa. Myös välinpitämättömyyttä tai unohduksia esiintyi jonkin verran. Pienten vesiosuuskuntien havaittiin myös, että selvityspyyntöön saatettiin jättää vastaamatta, koska ei ajateltu asian koskevan heitä tai viranomaisen puuttumista asioihin pelättiin. Ei tarkkaa kuvaa mitä niille 300 puuttuvalle tapahtui. Noin puolet vastanneista vesihuoltolaitoksista ilmoitti, ettei ollut tietoinen tyyppihyväksyntävaatimuksista. Erityisesti pienet vesiosuuskunnat ja pienet kunnalliset laitokset eivät olleet tietoisia vakauslain vaatimuksista. Oliko laitos tietoinen tyyppihyväksyntävaatimuksia koskevasta määräajasta? lkm Osuus vastanneista Kyllä ,4 % Ei ,8 % Tyhjä ,8 % Taulukko 2: Tietoisuus tyyppihyväksyntävaatimuksesta Myydyn veden määrien perusteella voidaan päätellä, että epätietoiset vesihuoltolaitokset ovat olleet yleensä hyvin pieniä. Suurilla vesihuoltolaitoksilla vaikuttaa olevan paremmat resurssit, paremmat tiedonhankkimiskeinot ja enemmän kiinnostusta seurata alan lainsäädäntöä. Taulukossa 3 esitetyt vuoden 2004 selvityspyyntöön vastanneiden vuosittain myydyn veden määrä laskettiin SYKE:n julkaisemien taulukkotietojen perusteella 2. Vuoden 2005 selvityksessä laitoksen myydyn veden määrää kysyttiin erikseen, joten taulukon 4 tiedot perustuvat selvityksessä saatuihin vastauksiin Oliko laitos tietoinen nimelliskooltaan DN 50 tai sitä pienempien mittareiden tyyppihyväksyntävaatimuksia koskevasta määräajasta? Yhteenlaskettu kulutus m³/a Osuus kokonaiskulutuksesta Ei 376 kpl ,8 % Kyllä 378 kpl ,0 % Tyhjä 77 kpl ,3 % Taulukko 3: Tietoisuus tyyppihyväksyntävaatimuksesta verrattuna myydyn veden määrään vuoden 2004 vastauksissa 2 Lapinlampi, Raassila, Vesihuoltolaitokset , Suomen Ympäristökeskus, Helsinki

8 2005 Oliko laitos tietoinen nimelliskooltaan DN 50 tai sitä pienempien mittareiden tyyppihyväksyntävaatimuksia koskevasta määräajasta? Yhteenlaskettu kulutus m³/a Osuus kokonaiskulutuksesta Ei 101 kpl ,6 % Kyllä 128 kpl ,7 % Tyhjä 80 kpl ,7 % Taulukko 4: Tietoisuus tyyppihyväksyntävaatimuksesta verrattuna myydyn veden määrään vuoden 2005 vastauksissa TUKES sai selvityksen lähettämisen jälkeen paljon puhelinyhteydenottoja erityisesti pieniltä vesihuoltolaitoksilta ja osuuskunnilta. Nämä puhelinkeskustelut vahvistivat vaikutelman, että erityisesti pienet vesihuoltolaitokset eivät tienneet vesimittareiden säädösvaatimuksista juuri mitään. 3.3 Tyyppihyväksymättömien vesimittareiden lukumäärä Vuoden 2004 selvityksen tulokset Taulukossa 5 ja kuvassa on yhteenvetoa tyyppihyväksymättömiä vesimittareita käyttävien vesihuoltolaitosten määrästä. Vastausten yhteenvetoa Lukumäärät Osuus kaikista 2004 vastauksista Ei tyyppihyväksymättömiä ,2 % mittareita käytössä On tyyppihyväksymättömiä ,0 % mittareita ei mittareita 68 8,2 % ei tiedä 43 5,2 % Lopettanut 16 3,7 % epäselvä 39 4,7 % Vastauksia yhteensä % Taulukko 5: Vastausten yhteenveto 2004 Vastausten perusteella suurimmalla osalla vesihuoltolaitoksista vesimittarit täyttävät säädösten vaatimukset. Kuitenkin yli kolmannes ilmoitti, että tyyppihyväksymättömiä on vielä käytössä. 8

9 2004 Onko laitoksella käytössä tyyppihyväksymättömiä vesimittareita? On tyyppihyväksymättömiä mittareita 36,0 % Epäselvät; 4,7 % Lopettanut; 3,7 % Ei tiedä; 4,9 % Ei ole käytössä, mittarit OK; 44,2 % Ei mittareita käytössä; 7,9 % Kuva 1: Tyyppihyväksymättömien mittareiden käyttö 2004 Tyyppihyväksymättömien vesimittareiden käyttöön esitettiin useimmiten syynä resurssien puutetta tai vedottiin asiakkaiden omistamiin mittareihin. Alla vastauksista poimittuja kuvaavia kommentteja: "Vesilaitos ei omista vesimittareita. Vesimittarit kiinteistökohtaisia, jokainen huolehtii omistaan.." "Käyttäjä maksaa oman mittarinsa, on ilmennyt että asiakas ei maksa uutta mittaria jos entinen toimii." "Olemme pieni vesilaitos, joka ei pyri tuottamaan voittoa. Mittarit omistaa asiakas ja myös ostaa. Kun vedestä laskutetaan kulujen mukaan, vesi on halpaa (n.10 snt / m³) olisi uusien mittareiden vaihto todella kallista puuhaa." Lisäksi vesimittareita on vaihtamatta vanhoissa liittymissä, joissa vesimittarin vaihto edellyttää suurempaa putkistoremonttia. Alla esimerkki tilannetta hyvin kuvaavasta vastauksesta: "Vesimittareiden vaihto ei ole niin nopea ja yksinkertainen toimenpide, kuin yleisesti luullaan. Pääsääntöisesti ne ovat lukitussa tilassa, joten vaihtotyö on tehtävä illalla asukkaan ollessa kotona. Yleensä ne on hankalissa paikoissa ja verhoiltu erilaisilla rakenteilla, jotka ensin täytyy purkaa. Suurin ongelma on ennen mittaria olevat epäkuntoiset sulkuventtiilit." Muistutuskyselyn tulokset 2005 Vuonna 2005 lähetettiin muistutuskirje niille vesihuoltolaitoksille, joilta ei saatu vastausta vuoden 2004 selvityspyyntöön. Tulokset on esitetty taulukossa 6. Vastausten perusteella havaitaan, että 9

10 näillä vesihuoltolaitoksilla oli edelleen enemmän ongelmia kuin vuonna 2004 vastanneilla: yli 50 % vastanneista ilmoitti, että käytössä on edelleen tyyppihyväksymättömiä vesimittareita. Vastausten yhteenvetoa 2005, muistutus Lukumäärät Vastausosuus kaikista Ei tyyppihyväksymättömiä 88 28,5 % mittareita käytössä On tyyppihyväksymättömiä ,4 % mittareita Kiinteä hinta/ ei mittareita 27 8,7 % Lopettanut 32 10,4 % Vastausten lukumäärä % Taulukko 6: Vuoden 2005 vastaukset, muistutuskirjeet Jatkokyselyn tulokset 2005 Jatkokyselyyn ja muistutuskirjeeseen vuonna 2005 vastanneiden vesihuoltolaitosten yhteenlasketut vastaukset on esitetty seuraavassa taulukossa ja kuviossa. Jatkokyselyn saivat ne vesihuoltolaitokset, jotka 2004 vastasivat, että käytössä on edelleen tyyppihyväksymättömiä vesimittareita. Alla olevassa taulukossa on verrattu jatkokyselyyn vastanneiden vesilaitosten ilmoittamia käytössä olevien tyyppihyväksymättömien vesimittareiden lukumääriä. Vuodessa pienten tyyppihyväksymättömien vesimittareiden lukumäärä on tämän perusteella vähentynyt näissä vesihuoltolaitoksissa n. 23 %. Käytössä olevien tyyppihyväksymättömien vesimittareiden lukumäärä* Ero Ero % DN ,4 % > DN ,4 % * lukumäärät ovat likimääräisiä, sillä vastaukset olivat osin arvioita. Taulukko 7: Käytössä olevien vesimittareiden lukumäärä 2004 ja 2005, jatkokyselyn saaneiden vastaukset Vähennys on merkittävä, jatkokyselyn saivat 318 vesihuoltolaitosta, kukin vaihtanut keskimäärin 36 mittaria. Kehitystä voidaan pitää varsin hyvänä. Isoja mittareita on vastausten perusteella vaihdettu ahkerammin, vuoden aikana yli kolmannes. Ennen asennetut, tyyppihyväksymättömät vesimittarit, joiden nimelliskoko on suurempi kuin DN 50, saavat toistaiseksi olla käytössä. Isojen mittareiden suurempi vaihtuvuus saattaa johtua siitä, että näiden mittareiden luotettavuudella on suurempi taloudellinen merkitys. 10

11 3.3.4 Yhteenveto tavoitettujen vesihuoltolaitosten vastauksista Alla olevissa taulukoissa on yhteenveto kaikkien tavoitettujen vesihuoltolaitosten vastauksista kysymykseen, onko vesihuoltolaitoksella käytössä tyyppihyväksymättömiä vesimittareita. Tähän on laskettu yhteen vuoden 2004 vastaukset ja muistutuskyselyyn tulleet vastaukset. Vastausten yhteenvetoa, kaikki Vastausosuus kai- tavoitetut Lukumäärät kista Ei tyyppihyväksymättömiä ,9 % mittareita käytössä On tyyppihyväksymättömiä ,4 % mittareita Kiinteä hinta/ ei mittareita 95 8,3 % Lopettanut* 16 4,2 % Ei tiedä / epäselvä* 82 7,2 % Vastausten lukumäärä % Taulukko 8: Vastausten yhteenveto; kaikki tavoitetut vesihuoltolaitokset * tilastointierojen takia nämä vain 2004 vastauksista Onko laitoksella tyyppihyväksymättömiä vesimittareita? On tyyppihyväksymättömiä mittareita 40 % Ei ole, mittarit OK 41 % Ei osaa sanoa 7 % Lopettanut 4 % Kiinteä hinta/ ei mittareita 8 % Kuva 2: Tyyppihyväksymättömien mittareiden käyttö, yhteenveto tavoitettujen vesihuoltolaitosten vastauksista Kaiken kaikkiaan noin 40 % kaikista vesihuoltolaitoksista ilmoitti, että vesimittarit ovat säädösten mukaisia. Noin yhtä suuri osuus vastanneista ilmoitti, että tyyppihyväksymättömiä vesimittareita on vielä käytössä. Noin 8,3 % vastanneista ilmoitti, että vesimittareita ei käytetä lainkaan laskutuksessa. 11

12 3.4 Vesimittareiden lukumäärä Kaikkien laskutuskäytössä olevien vesimittareiden lukumäärää kysyttiin vasta vuoden 2005 selvityspyynnössä. Vastaukset taulukossa 10. Laskutuksessa käytettävien vesimittareiden lukumäärä 2005, 506 vesihuoltolaitosta* Tyyppihyväksymättömien osuus DN ,0 % > DN ,9 % * lukumäärät ovat likimääräisiä, sillä vastaukset olivat osin arvioita. Taulukko 9: Kaikkien laskutuskäytössä olevien vesimittareiden lukumäärä selvitysvastauksissa 2005 Käytössä olevien vesimittareiden lukumäärää kysyttiin vuonna 2003 toteutetussa, Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen VVY:n jäsenille lähetetyssä kyselyssä, jossa selvitettiin vesimittareiden vaihtovälejä 3. Tähän kyselyn vastanneet vesilaitokset kattoivat myynniltään n. 64 % koko Suomessa myydystä vesimäärästä. Kun vuoden 2003 kyselyn vastauksista saatuun lukumäärään lisätään taulukossa 9 esitetyt luvut ja poistetaan päällekkäisyydet, saadaan laskutuskäytössä olevien pienten vesimittareiden lukumäärän arvioksi noin mittaria. Näiden laskettujen vesimittareiden kautta laskutettiin n. 195 milj. m 3 /a vettä vuosina VVY:n jäsenten ilmoittama myyty vesimäärä v oli n. 270 milj. m 3, joten arvioidut vesimittaria kattaa ainakin 73 % myydystä vesimäärästä. Yhä käytössä olevien tyyppihyväksymättömien vesimittareiden lukumäärät on esitetty taulukossa 10. Lukumäärissä on laskettu yhteen vuoden 2004 ja 2005 vastaukset. Jatkokyselyyn vastanneiden ilmoittamia lukumääriä ei tässä ole huomioitu, koska näiden vesilaitosten ilmoittamat lukumäärät on jo laskettu mukaan vuoden 2004 tietoihin. Kuinka paljon laitoksella on käytössä tyyppihyväksymättömiä mittareita?* DN Arvioitu osuus kaikista 15% > DN * lukumäärät ovat likimääräisiä, sillä vastaukset olivat osin arvioita. Taulukko 10: Käytössä olevien tyyppihyväksymättömien vesimittareidenlukumäärä. Yhä laskutuskäytössä olevien tyyppihyväksymättömien vesimittareiden, joiden nimelliskoko on suurempi kuin DN 50, käyttöä voidaan jatkaa toistaiseksi, jos ne on asennettu ennen Vesimittarikyselyn vastaukset, Metrologian neuvottelukunta,

13 3.5 Syitä tyyppihyväksymättömien vesimittareiden käyttöön Selvityspyynnössä annettiin vesihuoltolaitoksille mahdollisuus vapaamuotoisesti vastata kysymykseen, miten tyyppihyväksyntävaatimuksen siirtymäajan loppuminen on huomioitu toiminnassa. Vastaajat kommentoivat usein myös syitä siihen, miksi vakauslain vastaisia vesimittareita edelleen oli käytössä. Puhelinyhteydenottojen perusteella tietämättömyyttä tuntuu olevan myös vesimittareita myyvillä liikkeillä. Kommenttien perusteella liikkeissä ei tunnettu tyyppihyväksyntävaatimusta ja tyyppihyväksymättömiä mittareita oli edelleen markkinoilla. Muutamat vesihuoltolaitokset harmittelivat, että vesimittarit oli vaihdettu muutama vuosi sitten uusiin tyyppihyväksymättömiin, jotka nyt säädösten mukaan pitäisi vaihtaa jälleen. Tietämättömyyden lisäksi suurin syy näyttää olevan resurssien puute: joko määrärahoja tai työntekijöitä oli liian vähän. Jos laitos on ollut tietoinen siirtymäajan umpeutumisesta, kertoo resurssipulaan vetoaminen laskutuksen perusteena olevan mittauksen arvostuksesta: Resursseja käytetään mieluummin johonkin muuhun kuin vesimittareiden luotettavuuden ylläpitämiseen. Ohessa muutamia yksittäisiä valittuja kommentteja: Pienenä vesiosuuskuntana emme ole asiaan paneutuneet. Oletamme, että mittarit ovat asianmukaisia, koska ne on hankittu kyseisen alan liikkeistä (valmistaja Valmet). Laitos toiminut noin 18 vuotta, joten kaikki mittarit pitäisi olla tyyppihyväksyttyjä (koska laki astunut voimaan ). Kiinteistön omistaja vastaa taloputkesta ja vesimittarista (uusitaan kun toiminta heikkenee). Vesiosuuskunta omistaa runkoputken ja pumppaamon. Ei ole huomioitu, koska asiaa ei ole tiedossa. Oletus, että kaikki hankkimamme mittarit ovat kelvollisia, koska ne on hankittu suurilta tukkureilta esim. Alshell. Mittareiden ikää ja toimintakuntoa tarkkaillaan jatkossa tarkemmin. Vanhat mittarit ovat pääasiassa hyvin vähän kuluttavilla vanhuksilla, koska mittarit ovat asiakkaiden omia. Olisi yhtiön mielestä kohtuutonta pakottaa tällaiset ostamaan jopa viiden vuoden vesimaksujen kustannuksilla uutta. (10-30m³/V) Yleensä nämä muuttuvat myöhemmin vielä kesäasuntokäyttöön, jolloin kulutus putoaa muutamaan m³/v. Vanhojen rikkoutuessa ostetaan vain tyyppihyväksyttyjä mittareita. Ei ole tiedetty siirtymäajasta, joten sitä ei ole huomioitu mitenkään. Kaikki käytössä olevat mittarit ovat hyväksyttyjä. Suuremmat mittarit osuuskunnan sisäisessä käytössä omaa pumppaustarkkailua varten. Pienet mittarit kiinteistön omistuksessa. Osuuskunta on välittänyt mittareita, osin myös putkiliikkeet. Mittareiden vaihtotyö on aloitettu kunnassa, mutta määräaikaan mennessä työtä ei saada valmiiksi, vaihtotyö tehdään olemassa olevilla resursseilla mahdollisimman nopeasti. 3.6 Asiakkaiden omistamat vesimittarit Selvityspyyntöjen vastauksista käy ilmi, että etenkin pienillä vesihuoltolaitoksilla mittareiden uusimista vaikeuttaa se, että asiakas omistaa vesimittarit ja vastaa myös niiden kunnosta. Puhelinkeskustelujen ja vastausten perusteella vesihuoltolaitosten yleinen 13

14 mielipide tuntuu olevan, ettei vesihuoltolaitoksen tarvitse välittää asiakkaiden omistamien vesimittareiden kunnosta. Mittareiden omistajuutta ei selvityksessä tiedusteltu erikseen, mutta vastanneista vesihuoltolaitoksista kaikkiaan 5,6 % (4,8 % vuonna 2004 ja 7,8 % vuonna 2005) ilmoitti asiakkaiden vapaamuotoisissa vastauksissa omistavan vesimittarit. Voidaan olettaa, että luku olisi ollut suurempi, jos tätä olisi kysytty erikseen. Vaikka tämä tuntuu olevan erityisesti pienten vesilaitosten toimintatapa, eikä siten koske kovin suurta osaa vesimyynnin asiakkaista tai myydyn vesimäärän osuutta, aiheuttaa menettely kuitenkin sen, että näiden mittareiden hallinnointi on erityisen vaikeaa ja motivaatio mittareiden vaihtamiseen olematonta. Kaupankäynnin tasapuolisuus ei näissä tapauksissa toteudu kovinkaan helposti. Selvityksen takia TUKES sai erityisen paljon puheluja etenkin näiltä vesihuoltolaitoksilta, joissa asiakkaat omistavat mittarit. Vesihuoltolaitoksille oli epäselvää, miten he voivat motivoida tai vaatia asiakkaita vaihtamaan mittarit ja kuka työn maksaa. Heitä kiinnosti myös, miten mahdollisessa sanktiotapauksessa meneteltäisiin: koskisivatko toimenpiteet vesihuoltolaitosta vai mittarin omistajaa? Asia on epäselvä myös vakauslain valvojan kannalta. Tilannetta hankaloittaa sekin, jos asiakas on äskettäin hankkinut uuden mittarin, josta vaadittu tyyppihyväksyntämerkintä puuttuu. Ymmärrettävästi asiakkaan motivaatio ostaa jälleen uusi mittari ei tällaisessa tilanteessa ole kovin korkea. Tällaiset tapaukset osoittavat, että tietämys vesimittareiden vaatimuksista on ollut vajaata sekä vesimittareiden toimittajilla että hankkijoilla Selvityksessä oli mahdollisuus ilmaista vapaamuotoisesti vesimittareita koskevia näkemyksiä. Tämän kohdan vastauksista osa koski asiakkaiden omistamia mittareita ja tuovat esiin sen, kuinka vaikeaa on hallinnoida asiakkaiden omistamia mittareita. Poimitut vastaukset on kerätty liitteeseen Uusien vesimittareiden tarkastus ennen käyttöönottoa Vuoden 2004 selvityksessä tiedusteltiin myös vesihuoltolaitosten havaintoja uusien mittareiden kunnosta. Taustalla oli kentällä liikkuneet huhut uusien vesimittareiden heikentyneestä laadusta. Asennettavien mittareiden tarkastus on vapaaehtoinen toimenpide. Vastausten perusteella uusien vesimittareiden kunnossa ei ole yleisesti havaittu erityistä huomautettavaa. Selvitysvastausten perusteella näyttäisi siltä, että uusia mittareita tarkastavat ne vesihuoltolaitokset, joilla on enemmän resursseja. 14

15 Tarkistetaanko uusien mittareiden toimivuus ennen käyttöönottoa? kpl Osuus vastauksista Kyllä ,7 % Ei ,4 % Ei vastausta ,8 % Onko uusien mittareiden toiminnassa havaittu huomauttamista? kpl Osuus vastauksista Kyllä 27 3,2 % Ei ,8 % Ei vastausta ,0 % Taulukko 11: uusien vesimittareiden tarkistus Mittareissa havaittu huomautettavaa - Mitä? Valmiin vesipostin mittariasennus puutteellinen Hyvin harvoin. Joskus jokin osa irti. vrt. 3 kohta Ei aina lähde pyörimään 1% mittareista ei pyöri Yhden mittarimerkin osalta havaittu toimintahäiriöitä. Ei mitannut. Merkkiä ei käytetä enää. Erään valmistajan mittarit näyttivät liikaa heti uutena. Yksi mittari ei pyörinyt Lasi rikki sekä säätökuvun 0-rengas oli pois paikaltaan, vähäistä puutetta. 130 mm pituisissa vesimittareissa ääniongelmia. 1/200 viallinen; vuotaa valmistusvikoja Virhe - % liian suuri (rajana pidetty ± 1 %) Yksi toimimaton mittari havaittu Kuljetusvaurioita (rungossa hiushalkeamia), koneisto ei toimi. Vesitornin vanhan ultraäänimittarin kanssa on ollut ongelmia. Mittauspaikka vaihdetaan myöhemmin. Ei aina lähde pyörimään pienehkö häiriötä Asennettu vääränkokoinen mittari kulutukseen / virtaukseen nähden ei aina lähde "käyntiin". Noin 0,5-1 % uusista mittareista pysähtyy ensimmäisen käyttökuukauden aikana ei ole lähtenyt mittaamaan (noin 1% luokkaa) kts. kohta 5 Joskus mittarit (jotkut) tarttuvat epäpuhtauksien vuoksi. Eivät kestä käyttöä, painevaihtelut, kuumat vedet, likaantuminen Mittarin jumittuminen, ei mittaa. Yksi mittari vaihdettu toimimattomana. muutamia jumissa 4 Johtopäätökset: Havaintoja ja ehdotuksia tulevaa lainsäädäntöä varten 4.1 Tietoisuus lainsäädännön vaatimuksista Vesimittareiden luotettavuuteen kiinnitetään vesihuoltolaitoksissa hyvin vaihtelevasti huomiota. Vesihuoltolaitosten varaamat resurssit vesimittareiden luotettavuuden ylläpitämiseksi vaihtelevat. 15

16 Suuri osa eli 39 % vastanneista vesihuoltolaitoksista oli hyvin perillä vesimittareiden tyyppihyväksyntävaatimuksista ja on ilmoituksensa mukaan poistanut tyyppihyväksymättömät mittarit käytöstä. Etenkin pienille vesihuoltolaitoksille vakauslain vaatimukset ovat olleet tuntemattomia ja tyyppihyväksymättömiä mittareita on edelleen käytössä. Tilanne vaihtelee kovasti eri vesihuoltolaitosten kesken, toisilla saattaa tyyppihyväksymättömiä mittareita olla vaihtamatta verkostossa muutama, toisissa miltei kaikki vesimittarit ovat säädösten vastaisia. 4.2 Lain soveltaminen: Mikä on yleistä kauppaa? Vakauslain ensimmäisen pykälän mukaan lakia on sovellettava yleisessä kaupassa ja liikkeessä, yleisellä myyntipaikalla sekä julkisessa toiminnassa, kun mittaaminen on perusteena taloudellisen edun määräämiselle mitan mukaan. Vakauslaki tai asetus eivät rajaa mitään vesihuoltolaitoksia vakauslain ulkopuolelle, vaan vesimittareille asetetut vaatimukset koskevat kaikkia mittauksia, joita käytetään laskutuksen perusteena. Osa vesiosuuskunnista on hyvinkin pieniä, alle kymmenen osakasta, joista osa kesäasukkaita. Vedestä perittävät kustannukset ovat pieniä. Osuuskunnat eivät miellä kuuluvansa julkisen kaupankäynnin piiriin, kun eivät pyri tuottamaan voittoa. Missä menee raja yksityisen ja julkisen toiminnan välillä? Pienet vesiosuuskunnat, joilla saattaa olla vain muutamia osakkaita, eivät miellä kuuluvansa vakauslain sovelluspiiriin. Siksi heidän motivointinsa mittareita koskevien säädösten tiukentamiseen voi olla vaikeaa. Joko mittausten luotettavuuden merkitystä ei ymmärretä tai sitä ei arvosteta. Voidaanko tällaiset vesihuoltolaitokset kannustaa käyttämään kiinteään maksuun tai arviointiin perustuvaa kulutuslaskutusta? Vesimittareiden kautta laskutetun veden taloudellinen merkitys on jätevesimaksujen takia yleensä taajamissa suurempi kuin hajaasutus-alueilla. Jätevesimaksut määräytyvät yleensä kulutetun vesimäärän mukaan, jolloin vesimittarin mittausvirheestä aiheutuva riski kasvaa. Omakustannusperusteisissa vesiosuuskunnissa vesimaksut ovat yleensä verrattain pieniä ja mittauspoikkeamasta aiheutuvan virheen riskikin on vähäinen. Vesihuoltolain (119/2001) mukaan vesiosuuskunnat ovat vesihuoltolain tarkoittamia vesihuoltolaitoksia silloin, kun liittyjiä on vähintään 50 asukasta, tai silloin, kun vedenkulutus tai jätevesimäärä on yli 10 m 3 vuorokaudessa. Tämä rajaa kaikkein pienimmät vesiosuuskunnat lain velvoitteiden ulkopuolelle. Kenties vastaava rajaus voisi olla käytännöllinen myös vakauslain uudistuksen yhteydessä. Selvityspyyntöön vastanneista tällaisia vesiosuuskunta oli n. 130 kpl. 16

17 4.3 Asiakkaiden omistamat mittarit ja vastuukysymykset Asiakkaiden omistamat mittarit ja vesihuoltolaitoksen vastuu: jos asiakas ei suostu vaihtamaan omistamaansa lainvastaista mittaria, olisiko valvontatapauksessa rangaistava vesihuoltolaitosta vai asiakasta? Vakauslain mukaan mittarin omistaja, haltija tai käyttäjä vastaa lainmukaisuudesta. Tämän perusteella vastuu on nykyisen lainsäädännön mukaan mittarin omistavalla asiakkaalla, eikä vesihuoltolaitoksella. Ottaen huomioon yksittäisen asiakkaan asema, tilannetta ei voida pitää hyvänä. Olisi syytä miettiä onko syytä rajoittaa vesimittareiden asiakasomistusta jollakin tapaa. Esimerkiksi vesiosuuskuntien mallisääntöjä on syytä tutkia kriittisesti ja yrittää vaikuttaa niihin, jos siellä on tätä omistusmallia koskevia suosituksia. Osa vesihuoltolaitoksista omistaa vain runkoverkon, tontille tuleva verkosto ja vesimittari kuuluvat asiakkaalle. Kun verkosto ja mittarikanta vanhenevat, tulee niiden uusimisesta todella vaikeaa, sillä asiakkaat eivät välttämättä suostu vaihtamaan mielestään "täysin toimivaa" mittaria tai uusimaan kallista putkitusta. Myös mittarin käytönaikainen valvonta on näissä tapauksissa varsin satunnaista. Jos tulevassa lainsäädännössä on vaatimuksia vesimittareiden käytönaikaisen valvonnan suhteen, tulee tämä olemaan hankalaa asiakasomistuksessa olevien vesimittareiden kohdalla, sillä vastuutahoa on vaikea osoittaa. Asiakkaan tietämys mittauslaitteiden luotettavuuden ylläpidosta on usein vähäinen ja etenkin pienissä vesiosuuskunnissa saatetaan mieltää, että vedenmyynti voidaan sopimuksilla irrottaa julkisen kaupankäynnin mittauslaitteita koskevasta lainsäädännöstä ja tällä tavoin välttää mittarin vaihtaminen tai tarkastuttaminen. 5 Asiakirjavalvonta valvontakeinona 5.1 Kokemuksia ja ehdotuksia Vesihuoltolaitosten yhteystiedot olivat kohtuullisen helposti saatavilla Suomen alueellisten Ympäristökeskusten ylläpitämistä rekistereistä. Tällaisella laajalla selvityksellä tavoitettiin vesihuoltolaitokset laajasti ja viesti mittauslaitteita koskevista vaatimuksista saatiin tehokkaasti perille. Selvityspyynnön avulla vesimittareiden tilanteesta vesihuoltolaitoksissa saatiin nopeasti laaja kokonaiskuva. Jatkoselvityksen vastausten perusteella selvityspyyntö oli vaikuttanut vesihuoltolaitosten toimintaan myös käytännön tasolla, joten tämän kokemuksen perusteella asiakirjavalvontaa voidaan pitää tehokkaana tapana valvoa näin laaja-alaista kenttää. Saatekirjeiden ja selvityspyyntöjen laatimisessa vaaditaan huolellisuutta. Laajan jakelun takia mukaan liitettävän ohjeistuksen tulee olla selkeää ja informaation tulee olla riittävän kattavasti esitetty väärinkäsitysten välttämiseksi. Lisätiedusteluihin vastaaminen pu- 17

18 helimitse vaatii paljon resursseja. Jos lähetetyn selvityspyynnön 1500 vastaanottajasta prosenttikin soittaa tiedustellakseen jotain epäselväksi jäänyttä kohtaa, tulee puheluita paljon. Nyt toteutetussa selvityksessä ei ensimmäisellä kierroksella ollut mukana esimerkkikuvia tyyppihyväksyntämerkinnöistä Vastausprosenttien mukaan kaikkiaan n. 79 % vesihuoltolaitoksista vastasi selvityspyyntöön. Karhukirjeiden melko kireästä sävystä huolimatta kaikki vesihuoltolaitokset eivät siis innostuneet vastaamaan siihen, joten siltä osin viranomaisvalvonta ei ollut aivan kattava. Lukumäärä on kuitenkin parempi kuin aikaisempien vapaaehtoisten kyselyjen vastausprosentti. Ajan tasalla olevat osoitteet ovat avainasemassa selvityksen onnistumisessa. Vaikka palautuneita kirjekuoria oli lähetettyihin nähden suhteellisen vähän (24 kpl), on puhelinyhteydenottojen perusteella selvää että selvityspyyntöjen perille saaminen oli ongelma laajemmaltikin vajavaisten tai vanhentuneiden yhteystietojen takia. Kaiken kaikkiaan on epäselvää, minne puuttuvat vastaukset hävisivät tai miksi osa vesihuoltolaitoksista ei reagoinut aikaisemmin. Valvonnan kannalta pitäisi pohtia, miten käsitellä niitä n. 300 vesihuoltolaitosta, jotka eivät reagoineet selvityspyyntöön. Riittävätkö resurssit ottaa jokaiseen yhteyttä erikseen? Jatkokyselyn saaneista n. 62 % vastasi selvityspyyntöön. Vastausinto oli siis selvästi pudonnut edellisvuodesta. Tämän - ja joidenkin vapaamuotoisten vastaustenkin perusteella voidaan päätellä, että säännöllisenä valvontakeinona vastaavat selvityspyynnöt eivät todennäköisesti olisi tehokkaita pidemmän päälle. Ainakin selvityspyyntöjen aikavälin tulisi olla selkeästi vuotta pidempi. Kertaluontoisena urakkana asiakirjavalvonta antoi kohtuullisen kuvan valvontakentän tilanteesta. Dokumenttivalvontakokeilu havainnollisti myös sitä, miten työlästä valvonta on, jos käytössä olevilta mittareilta vaaditaan pelkästään tyyppihyväksyntä. Kenttä on laaja ja hankalasti hallittavissa ilman kolmannen osapuolen tekemää käytössä olevien mittareiden tarkastusta. Valvontaa ei tällöin voi tehostaa ja kohdistaa pääosin ongelma-alueisiin, koska valvoja ei saa ongelmista ennakkoon mitään tietoa. 5.2 Asiakirjavalvonnan mahdollisuudet muissa laitosmittauksissa Periaatteessa valvonnan kannalta kaasu-, sähköenergia- ja lämpöenergiamittareiden asiakirjavalvonnalla olisi saavutettavissa vastaavia hyötyjä kuin vesimittareiden valvonnassa: Tiedon välittäminen kentälle ja valvontatoimenpiteiden kohdentaminen dokumenttivalvonnan perusteella. Ongelmatonta asiakirjavalvonta ei ole: Ilman olemassa olevan rekisterin yhteystietoja vastaavan selvityksen toteuttaminen kattavasti on haastavaa. Vesihuoltolaitostoiminta on luvanvaraista ja siten yhteystiedot olivat kohtuullisen helposti saatavilla tätä selvitystä 18

19 varten. Vastaavasti kaasun- ja sähkönjakelu ovat luvanvaraisia, ja näitä toimintoja harjoittavien yritysten yhteystietojen pitäisi olla saatavilla. Näille aloille asiakirjavalvonta voisi sopia. Lämpöenergiayhtiöt sen sijaan eivät tarvitse toimilupaa, eikä niiden yhteystietoja ole kootusti saatavilla. Kattavien yhteystietojen saaminen on siten liki mahdotonta. Järjestäytyneet suuremmat laitokset tavoitettaisiin, mutta ongelmallisin kenttä, pienet toiminnanharjoittajat jäisivät helposti saavuttamatta. Asiakirjavalvonnasta olisi vaikea saada kattavaa, eikä se näin ollen oikein sovellu lämpöenergialaitosten valvontaan. 19

20 Vesihuoltolaitokset SELVITYSPYYNTÖ 2004 Liite 1 Sivu 1 SELVITYSPYYNTÖ KÄYTÖSSÄ OLEVILTA VESI- JA LÄMPÖENERGIAMITTAREILTA VAADITAAN TYYPPIHYVÄKSYNTÄ Vakauslain (219/1965) mukaan mittauslaitteiden, joita käytetään yleisessä kaupassa ja liikkeessä, yleisellä myyntipaikalla sekä julkisessa toiminnassa taloudellisen edun määrittämiseen, on täytettävä vakauslain ja vakausasetuksen (370/1992) vaatimukset. Vesija lämpöenergiamittarit kuuluvat lain soveltamispiiriin, jos niitä käytetään vakauslain 1 mukaisesti yleisessä kaupassa hinnan määritykseen. Käytännössä vakauslain vaatimukset koskevat suurinta osaa käytössä olevista vesi- ja lämpöenergiamittareista. Uusilta vesimittareilta on vaadittu tyyppihyväksyntä alkaen. 4 Voimassaolevan vakausasetuksen mukaan tyyppihyväksymättömiä vesimittareita saa käyttää ilman tyyppihyväksyntää saakka. Tämä siirtymäaika päättyy siis tänä vuonna ja alkaen kaikkien vakauslain mukaisessa käytössä olevien vesimittareiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä. Vakauslain noudattamista valvoo Turvatekniikan keskus TUKES. Turvatekniikan keskus pyytää Vakauslain 14 b nojalla 5 vesihuoltolaitoksilta selvitystä siitä, kuinka siirtymäajan loppuminen on otettu huomioon laitoksen toiminnassa. Selvitys tulee lähettää TUKESille mennessä joko postitse tai käyttämällä oheista palautuskuorta tai toimittamalla selvitys sähköpostilla osoitteeseen Lisätietoja asiasta antaa luotettavuusinsinööri Sari Hemminki Puh. (09) Yli-insinööri Tuomo Valkeapää Luotettavuusinsinööri Sari Hemminki 4 Asetus lämpöenergian ja veden mittauslaitteiden vakaamisesta 399/ Vakauslaki 14 b ( /321): Valvontaviranomaisella on oikeus saada tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvontaa varten tarpeelliset tiedot mittaamisvälineen omistajalta, haltijalta ja käyttäjältä sekä muulta, jota tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten velvoitteet koskevat. Valvontaviranomaisella on myös salassapitosäännösten estämättä oikeus saada valvontaa varten tarpeellisia tietoja toiselta viranomaiselta, jolle on tässä laissa tai sen nojalla säädetty tehtäviä.

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Toiminnanhoitajan katsaus. Vuodet 2013-2014

Toiminnanhoitajan katsaus. Vuodet 2013-2014 Toiminnanhoitajan katsaus Vuodet 2013-2014 Vuosi 2013 Kuluja saatu huomattavasti karsittua Tilitoimiston palveluita käytetty aiempaa vähemmän,n. 10.000 kuin edellisenä vuonna Kokouksia aiempaa vähemmän

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN HINNASTO 1.3.2012 ALKAEN

HEINOLAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN HINNASTO 1.3.2012 ALKAEN HEINOLAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN HINNASTO 1.3.2012 ALKAEN Hyväksytty: KV 14.11.2011 168 Vesihuoltolaitoksen toiminnan kustannusten korvaamiseksi perii Heinolan kaupungin vesihuoltolaitos laitokseen

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.9.2014 90 Kunnanhallitus 6.10.2014 225 Kunnanvaltuusto 27.10.2014 63 Voimaantulo 1.1.2015 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2

Lisätiedot

PALVELUMAKSUT Noudatetaan 1.4.2015 Järvenpään Vesi TJ 1 5.1.2015

PALVELUMAKSUT Noudatetaan 1.4.2015 Järvenpään Vesi TJ 1 5.1.2015 PALVELUMAKSUT Noudatetaan 1.4.2015 Järvenpään Vesi TJ 1 5.1.2015 Vesihuollon kustannusten kattamiseksi Järvenpään kaupungin vesiliikelaitos perii tässä palveluhinnastossa mainittuja maksuja. Verokannan

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014

Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014 Punkalaitumen kunta VESIMAKSUTAKSA Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014 Vesilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi Punkalaitumen kunta perii laitokseen liittymisestä ja sen käytöstä annetut

Lisätiedot

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Marttilan vesihuoltolaitos Hyväksytty: Marttilan kunnanvaltuuston kokouksessa 17.11.014 53 ja 54 Voimaantuloaika 1.1.015 Vesihuoltolaitos

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.12.2015 129 Kunnanhallitus 11.1.2016 9 Kunnanvaltuusto 25.1.2016 7 Voimaantulo 1.3.2016 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 LIITTYMISMAKSUT...

Lisätiedot

Painelaitteiden seuranta

Painelaitteiden seuranta Ohje 11/2015 13.11.2015 0 (5) Tukes-ohje 11/2015 Painelaitteiden seuranta Painelaitteiden seuranta Ohje 11/2015 13.11.2015 1 (5) Sisältöalue Painelaitteen määräaikaistarkastuksen korvaaminen painelaitteiden

Lisätiedot

Uudenkaupungin Vesi Hinnasto 2013

Uudenkaupungin Vesi Hinnasto 2013 Uudenkaupungin Vesi Hinnasto 2013 Hinnat sisältävät 24 % arvonlisäveroa. Käyttömaksut / m 3 Vesi m 3 Jätevesi m 3 Yhteensä 1,88 2,63 4,51 Perusmaksut /vuosi Perusmaksu määräytyy vesimittarin koon mukaan

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA Rauman Veden taksa 7 05 11

RAUMAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA Rauman Veden taksa 7 05 11 RAUMAN VEDEN TAKSA Kaupunginvaltuusto hyväksynyt taksarakenteen 18.11.2002, voimaan 22.11.2002 Rauman vesi- ja viemäriliikelaitoksen johtokunta hyväksynyt maksujen suuruudet 25.11.2014 Voimaantulopäivä

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Taustaa Pohjaveden puolesta kansalaisaloite (2007) LrV esitys Lpr KH:lle toiminta-alueista 30.3.2010 Lpr Seudun Ympäristötoimen selvitys alueen vesihuollosta

Lisätiedot

Vesilaitoksen taksa 1.1.2015 alkaen

Vesilaitoksen taksa 1.1.2015 alkaen Vesilaitoksen taksa 1.1.2015 alkaen 1 Vesilaitoksen toimittaman veden käyttö- ja perusmaksu 2 Liittymismaksu 4 Vesimittarin tarkistusmaksu 6 Sammutusvesilaitteistojen liittämisestä perittävä maksu 9 Vesimittarin

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

Kouvolan Vesi Vesihuoltolaitoksen taksat ja palvelumaksut 2012

Kouvolan Vesi Vesihuoltolaitoksen taksat ja palvelumaksut 2012 Kouvolan Vesi Kouvolan Vesi Vesihuoltolaitoksen taksat ja palvelumaksut 2012 Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖMAKSUT 1.4.2011 JA 1.4.2012... 2 1.1 VESIMAKSU... 2 1.2 JÄTEVESIMAKSU... 2 2 PERUSMAKSUT 1.1.2012...

Lisätiedot

Henkilöstö norm. työaika Iltaisin ja viikonloppuna Miestyö 38,00 /h 76,00 /h Työnjohto I 60,00 /h 120,00 /h Työnjohto II 75,00 /h 150,00 /h

Henkilöstö norm. työaika Iltaisin ja viikonloppuna Miestyö 38,00 /h 76,00 /h Työnjohto I 60,00 /h 120,00 /h Työnjohto II 75,00 /h 150,00 /h VESIHUOLTOLAITOS VESI-JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSAT 1.2.2013 ALKAEN Kuluttaja-asiakkaat (hinnat sis. alv:n 24 %) Vesimaksut /m³ 2,11 Jätevesimaksut /m³ 3,15 Perusmaksu vedestä /vuosi - mittari 15 20 mm -

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015

Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015 Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA 1.1.2015 alkaen Arvonlisäverollinen hinta on noin hinta. Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS KULUTTAJA JA KAUPANKÄYNNIN MITTAUKSET

TURVATEKNIIKAN KESKUS KULUTTAJA JA KAUPANKÄYNNIN MITTAUKSET TURVATEKNIIKAN KESKUS KULUTTAJA JA KAUPANKÄYNNIN MITTAUKSET MITTAUSLAITTEET Kaupankäynnin mittaukset kuuluvat kuluttajan arkipäivään. Ostamme hedelmiä itsepalveluna ja leikkeleitä lihatiskiltä, tankkaamme

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011 Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011 Painelaitteita koskevien säädösten vaikutus sammutuslaitteistoihin 21.10.2011 Hannu Nuolivirta

Lisätiedot

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI OHJEITA UUDELLE LIITTYJÄLLE 2015 Paavolan Vesi Oy vastaa vesihuollosta eli talousveden toimittamisesta ja jäteveden poisjohtamisesta Siikajoen kunnan alueella.

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys 1 KUNTARAKENNELAKI 1.7.2013 (ent.

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Tavaraliikenneluvanhaltijat

Tavaraliikenneluvanhaltijat Tavaraliikenneluvanhaltijat HTSY Verohallinto 20.8.2012 Verohallinto 2 (5) TAVARALIIKENNELUVANHALTIJAT Yleistä Verovelat Ammattimainen tavarankuljetus tieliikenteessä on pääsääntöisesti luvanvaraista toimintaa.

Lisätiedot

1. Maskun kunta (myöh. Masku), Keskuskaari 3 21250 MASKU, itse ja perustettavan

1. Maskun kunta (myöh. Masku), Keskuskaari 3 21250 MASKU, itse ja perustettavan VEDENJOHTAMISSOPIMUSLUONNOS SOPIJAOSAPUOLET SOPIMUKSEN AIHE SOPIMUSEHDOT 1. Maskun kunta (myöh. Masku), Keskuskaari 3 21250 MASKU, itse ja perustettavan osakeyhtiön lukuun. 2. Nousiaisten kunta (myöh.

Lisätiedot

Kiinteistöjen turvallisuusjärjestelmien toimivuus 19.11.2015 Helsinki. Hannu Eromäki, Inspecta Tarkastus Oy

Kiinteistöjen turvallisuusjärjestelmien toimivuus 19.11.2015 Helsinki. Hannu Eromäki, Inspecta Tarkastus Oy Kiinteistöjen turvallisuusjärjestelmien toimivuus 19.11.2015 Helsinki Hannu Eromäki, Inspecta Tarkastus Oy Kiinteistöjen turvatekniikka ja sen toimivuus Kysymys: Ovatko tarkastuslaitokset havainneet ettei

Lisätiedot

Silloin kun muuta myöhemmin tehtyä käyttösopimusta ei ole voimassa, sovelletaan liittyjän ja laitoksen välistä käyttösopimusta.

Silloin kun muuta myöhemmin tehtyä käyttösopimusta ei ole voimassa, sovelletaan liittyjän ja laitoksen välistä käyttösopimusta. SOPIMUSEHDOT Yleistä 1 Asiakkaalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa kiinteistön haltijaa tai muuta osapuolta, joka on vesihuoltolaitoksen (jälj. laitos) sopijapuoli. Liittyjällä tarkoitetaan tässä sopimuksessa

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015 Vakauksesta varmennukseen Tukes ja metrologia Valvonta - Viestintä - Kehittäminen Lakisääteinen metrologia Legal Metrology www.tukes.fi

Lisätiedot

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HTSY Verohallinto 11.6.2014 2 (5) HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ Harmaan talouden selvitysyksikössä

Lisätiedot

PALVELUMAKSUT Noudatetaan 1.7.2010 Arvonlisäveromuutos/Voimaan 1.1.2013

PALVELUMAKSUT Noudatetaan 1.7.2010 Arvonlisäveromuutos/Voimaan 1.1.2013 PALVELUMAKSUT Noudatetaan 1.7.2010 Arvonlisäveromuutos/Voimaan 1.1.2013 Vesihuollon kustannusten kattamiseksi Järvenpään kaupungin vesihuoltolaitos perii tässä palveluhinnastossa mainittuja maksuja. Verokannan

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA VESIHUOLTOMAKSUTAKSA 1 (4) Hyväksytty teknisessä lautakunnassa 29.10.2013 120 Voimaantulopäivä 1.1.2014

ASIKKALAN KUNTA VESIHUOLTOMAKSUTAKSA 1 (4) Hyväksytty teknisessä lautakunnassa 29.10.2013 120 Voimaantulopäivä 1.1.2014 ASIKKALAN KUNTA VESIHUOLTOMAKSUTAKSA 1 (4) Hyväksytty teknisessä lautakunnassa 29.10.2013 120 Voimaantulopäivä 1.1.2014 1. Vesilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi perii Asikkalan kunnan vesihuoltolaitos

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 0 YLEISHALLINTO 03 RAHOITUSASIAT VESIHUOLLON TAKSA 2016 1 Liittymismaksu Hyväksytty valtuusto 16.11.2015/38 Voimaantulo 1.1.2016 Vesihuollon kustannusten

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

Ammattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset

Ammattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010 Ammattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT, Helsinki 13.02.2014 ylitarkastaja Jari Knuuttila 1 AIMD D 90/385/

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata?

Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata? Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Ryhmäpäällikkö, Jarno Ilme Energiamarkkinavirasto Tarkkailun lähtötilanne pk-sektorilla

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA VESIMAKSUTAKSA

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA VESIMAKSUTAKSA KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA VESIMAKSUTAKSA Nakkilan kunta Voimaantulo 1.8.2015 VESILAITOKSEN TAKSA (VESIMAKSUTAKSA) SISÄLLYSLUETTELO 1 VESILAITOKSEN LIITTYMISMAKSU... 2 2 VESILAITOKSEN KULUTUSMAKSU... 3

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Lattiakaivot Tyyppihyväksyntäohjeet 2006 Ympäristöministeriön asetus lattiakaivojen tyyppihyväksynnästä Annettu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2006 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 1 ASIA HAKIJA ON Kuusamo-työhönvalmennuskeskus ry:n ympäristöluvan rauettaminen, Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA-BoS-15/106 FI Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1-60327 Frankfurt Germany - Tel. + 49 69-951119-20; Fax. +

Lisätiedot

YHTEENVETO ELINTARVIKKEIDEN SUOLAPITOISUUKSIEN VALVONTASELVITYKSESTÄ

YHTEENVETO ELINTARVIKKEIDEN SUOLAPITOISUUKSIEN VALVONTASELVITYKSESTÄ YHTEENVETO ELINTARVIKKEIDEN SUOLAPITOISUUKSIEN VALVONTASELVITYKSESTÄ JOHDANTO Valtakunnallisesta valvonnan tilasta saadaan tietoa vuosittaisen valvontatietojen keruujärjestelmän kautta, valtakunnallisten

Lisätiedot

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

VEDENKULUTUKSEN SEURANTA. Pinsiön alueen vesiosuuskunta Hannu Pihlajamäki

VEDENKULUTUKSEN SEURANTA. Pinsiön alueen vesiosuuskunta Hannu Pihlajamäki VEDENKULUTUKSEN SEURANTA Pinsiön alueen vesiosuuskunta Hannu Pihlajamäki Pinsiön alueen vesiosuuskunta lyhyt esittely! Perustettu 1997 Alunperin perustaminen lähti liikkeelle, koska talouksien porakaivovesissä

Lisätiedot

Laitos perii liittyjältä kulutusmaksun toimitetusta vedestä mitatun tai arvioidun veden käytön perusteella. Kulutusmaksun suuruus on 1,70 /m 3.

Laitos perii liittyjältä kulutusmaksun toimitetusta vedestä mitatun tai arvioidun veden käytön perusteella. Kulutusmaksun suuruus on 1,70 /m 3. 1 FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS TAKSA 1.1.2015 0 YLEISTÄ Kaikki tässä taksassa esitetyt maksut perustuvat vesihuoltolain voimassa oleviin vesihuollon hinnoittelua koskeviin lakeihin ja asetuksiin. Hinnat

Lisätiedot

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010 Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa Ajankohta helmikuu 2010 Seurantakysely verkkolaskutuksesta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa 41 Yli

Lisätiedot

kokouksessa päivänä kuuta 20

kokouksessa päivänä kuuta 20 VUOLIJOEN KUNNAN VESIMAKSUTAKSA Hyväksytty kokouksessa päivänä kuuta 20 Voimaantulopäivä: Vesilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi perii Vuolijoen kunta laitokseen liittymisestä ja sen käytöstä annetut

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSAT

VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSAT VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSAT Kunnanhallitus hyväksynyt taksan muutoksen 27.1.2014 (Voimaantulo 1.3.2014) Kunnanhallitus hyväksynyt taksan muutoksen 14.11.2011 (Voimaantulo 1.3.2012) Kunnanhallitus hyväksynyt

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo. Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.

Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo. Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10. Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.2014 Tuiri Kerttula Johtaja Tuote- ja laitteistovalvonta 2 Markkinavalvonta

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki Tekniset palvelut Kalajoentie 5 85100 Kalajoki

Kalajoen kaupunki Tekniset palvelut Kalajoentie 5 85100 Kalajoki Tekniset palvelut Kalajoentie 5 85100 Kalajoki 1.4.2014 alkaen Himangan vesihuoltolaitos 1 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA...2 1 Liittymismaksu...2 2 Perusmaksu...4 3 Käyttömaksu...5 4 Poikkeukset...5 5 Viivästyskorko

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

PARGAS FJÄRRVÄRME AB - LÄMPÖTARIFFI 1.1.2014 PARAISTEN KAUKOLÄMPÖ OY Rantatie 28 21600 PARAINEN 1(5)

PARGAS FJÄRRVÄRME AB - LÄMPÖTARIFFI 1.1.2014 PARAISTEN KAUKOLÄMPÖ OY Rantatie 28 21600 PARAINEN 1(5) 21600 PARAINEN 1(5) YLEISTÄ Paraisten Kaukolämpö Oy:n hinnoittelu perustuu kolmeen tariffipohjaiseen maksuun: Liittymismaksu Perusmaksu Energiamaksu on kertaluonteinen maksu, jonka asiakas maksaa liittyessään

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

LUVASTA VAPAUTETUT RADIOLAITTEET LVR 1 / 2010 VIESTINTÄVIRASTO

LUVASTA VAPAUTETUT RADIOLAITTEET LVR 1 / 2010 VIESTINTÄVIRASTO LUVASTA VAPAUTETUT RADIOLAITTEET LVR 1 / 2010 VIESTINTÄVIRASTO Luvasta vapautetut radiolaitteet 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. TÄRKEIMMÄT RADIOLAITTEITA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET... 2 3. RADIOLAITTEITA

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 1( 5 ) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja

Lisätiedot

1 Sopijapuolet. Juuan rengasvesiosuuskunta. 2 Kaupan kohde

1 Sopijapuolet. Juuan rengasvesiosuuskunta. 2 Kaupan kohde KAUPPAKIRJA LUONNOS 1 Sopijapuolet Myyjä: Ostaja: Juuan kunta Juuan rengasvesiosuuskunta 2 Kaupan kohde Kaupan kohteena on liiketoiminta (vesihuoltotoiminnan liikearvo) ja siihen liittyvä liitteen 1 kartassa

Lisätiedot

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Kunnallistekniikan päällikkö Jarmo Hietala s-posti jarmo.hietala@lapua.fi puh. 06 4384 640, 044 4384 640 Rakennusmestari

Lisätiedot

OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI

OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI FI LIITE OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI Taulukko 1 Perustiedot Jäsenvaltio: Suomi Raportointipäivä: 30.9.2014 Viitepäivä, jonka avulla tunnistetaan vaatimustenvastaisuudet tai erääntyvät

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

Veden hinnan määräytymisperusteet

Veden hinnan määräytymisperusteet Veden hinnan määräytymisperusteet Seminaari 5.11.2015 Säätytalo, Helsinki Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain muutoksista 1.9.2014 Muutoksia maksuja ja taloutta koskeviin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

SOPIMUSMALLIN SELITYKSET. Sopimusmallin käyttö

SOPIMUSMALLIN SELITYKSET. Sopimusmallin käyttö VVY/AT Liite 2 MUISTIO 25.7.2006 SOPIMUSMALLIN SELITYKSET Sopimusmallin käyttö Vesihuoltolaitos voi käyttää apuna 25.7.2006 päivättyä sopimusmallia sopiessaan liittyjien kanssa kiinteistöjen yhteisen (tontti)

Lisätiedot

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Sisältö Lainsäädäntöä ja taustaa Tukimuodot Investointituet Lainatakaukset Neuvonta ja asiantuntija-apu

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 157/2009 Jussi Holmalahti, johtaja Lupaosasto Tietojärjestelmät

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNNAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSA

VESILAHDEN KUNNAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSA VESILAHDEN KUNNAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSA 1 Tämä taksa korvaa edellisen, Vesilahden kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 1.1.2015 alkaen. Tämän taksan on Vesilahden tekninen lautakunta

Lisätiedot

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Sisältö Lainsäädäntöä ja taustaa Tukimuodot Investointituet Lainatakaukset Neuvonta ja asiantuntija-apu

Lisätiedot

Perusmaksut vuodessa (vanha taksa suluissa):

Perusmaksut vuodessa (vanha taksa suluissa): Kunnanhallitus 164 27.10.2014 Kunnanhallitus 184 10.11.2014 Kunnanvaltuusto 45 09.12.2014 Vesimaksutaksan tarkistaminen 2015 169/02.05.00/2011 Kh 27.10.2014 164 Kyyjärven kunnan voimassaolevaa vesimaksutaksaa

Lisätiedot

TR Building Investment Research

TR Building Investment Research Uusien asuntojen kauppa Suomessa Kesäkuu 2015 Yhteystiedot: p. 040-595 3156 tuomasr@building-research.fi Data uusien asuntojen kaupasta Suomessa - myynti Asuntojen myynti - kuukausi (kesäkuu 2015) Yhtiö

Lisätiedot

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvettä koskeva lainsäädäntö Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Vesi- ja ympäristöalan 19.5.2008 TALOUSVEDEN VALVONTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JA YMPÄRISTÖNSUOJELUN KOKONAISUUDESSA

Lisätiedot

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2014

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2014 RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2014 Sähköverkonhaltijoille (jakelu-, alue- ja kantaverkko) lähetettiin keväällä 2015

Lisätiedot

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011)

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012

Lisätiedot

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013.

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. Voimaantulopäivä 1.1.2014 Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän

Lisätiedot

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013)

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö (2014) Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2014

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 114/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 193 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2006. Iskalan pengerrysyhtiön sääntöjen vahvistaminen, Nurmo

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 114/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 193 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2006. Iskalan pengerrysyhtiön sääntöjen vahvistaminen, Nurmo LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 114/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 193 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2006 ASIA HAKIJA Iskalan pengerrysyhtiön sääntöjen vahvistaminen, Nurmo Iskalan pengerrysyhtiö

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Kemiönsaaren vesiliikelaitos

Kemiönsaaren vesiliikelaitos Kemiönsaaren vesiliikelaitos KEMIÖSAAREN VESILIIKELAITOKSEN TAKSA Hyväksytty Kemiönsaaren Veden Johtokunnan kokouksessa 01.10.2012 Taksan voimaantulopäivä 1.1.2013 Uudet liittymät ovat siirtokelpoisia

Lisätiedot

Lain velvoitteet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanteista ilmoittamiselle

Lain velvoitteet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanteista ilmoittamiselle Lain velvoitteet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanteista ilmoittamiselle Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Biomedicum Haartmaninkatu

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot