Moottoriurheilukeskuksen ympäristölupahakemus

Transkriptio

1 Moottoriurheilukeskuksen ympäristölupahakemus Viite

2 2 Pvm Hyväksynyt Suunnittelupäällikkö, Tapio Siikaluoma, Oulun kaupunki Tarkistanut Joonas Haverinen, Ramboll Finland Oy Kirjoittanut Piia Sassi-Päkkilä, Ramboll Finland Oy Ramboll Kiviharjuntie Oulu Finland Puhelin:

3 1 Sisällysluettelo 1. Toiminta, jolle lupaa haetaan 3 2. Hakijan yhteystiedot 4 3. Tiedot kiinteistöstä 4 4. Voimassa olevat luvat, päätökset ja muut sopimukset 5 5. Tiedot kiinteistöistä, niillä sijaitsevista toiminnoista ja näiden haltijoista yhteystietoineen 5 6. Tiedot toiminta-alueesta Sijanti Ympäristöolosuhteet Maa- ja kallioperä Pohjavesiolosuhteet Alapuolisen vesistön yleiskuvaus Ympäristön laatu Sulfaattimaat Arvokkaat luontokohteet Asutus Kaavoitus Rajanaapurit ja muut asianosaiset Toiminta Toiminnan perustelut Yleiskuvaus toiminnasta Toiminnan ajankohta Laitteistot, rakenteet ja niiden sijainti Ensimmäinen rakennusvaihe Seuraava rakennusvaihe Kemikaalien ja polttoaineiden säilytys sekä vedenkäyttö Kemikaalien ja polttoaineiden käyttö ja säilytys Vedenkäyttö Energian käyttö Vedenhankinta ja viemäröinti Arvio ympäristöriskeistä ja onnettomuuksista ja niiden estämisestä Liikenne ja liikennejärjestelyt Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Toiminnan päästöt Päästöt vesistöön ja viemäriin Päästöt ilmaan Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melupäästöt ja tärinä Maksimimelutasot Keskiäänitasot Selvitys päästöjen vähentämisestä 25

4 2 19. Toiminnassa syntyvät jätteet Jätteiden määrän tai niiden haitallisuuden vähentäminen Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Arvio päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutuksista Ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Toiminnan vaikutukset ympäristöön Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen Vaikutukset luontoon, luonnonsuojeluarvoihin ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Melun ja tärinän vaikutukset Ympäristövaikutusten arviointi Tarkkailu ja raportointi Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Melupäästöjen tarkkailu Pölypäästöjen tarkkailu Vesipäästöjen tarkkailu Vaikutustarkkailu Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät sekä niiden laadunvarmistus Vahinkoarvio 32 LIITTEET Liite 5 Liite 6 Liite 7A Liite 7B Liite 8B Liite 10A Liite 10B Liite 10C Liite 10D Liite 10E Liite 10F Liite 10G Liite 10H Liite 10I Liite 17D Liite 20 Liite 24G2 Monitoimikeskuksen alueen kiinteistökartta ja kiinteistötunnukset Osayleiskaava Luettelo rajanaapureista osoitetietoineen Luettelo muista asianosaisista osoitetietoineen Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä toiminnasta K1-1 Yleiskartta (koko alue) K1-2 R1 Motocross, R2 Rallicross ja R4 Speedway radat (suunnitelmakartta) K1-3 R3 Karting rata (suunnitelmakartta) K1-5 R6 Enduro Sprint rata (suunnitelmakartta) K1-6 R8 Snowcross rata (suunnitelmakartta) K1-4 R9 Rallisprint rata (suunnitelmakartta) K2-5 Tyyppipoikkileikkauksia, R6 Enduro sprint rata Pesupaikka ja öljynerotuskaivo (suunnitelmakartta, pituusleikkaus) K11-1 Yleiskartta (ympäristösuunnitelma) Meluselvitys Jätehuoltosuunnitelma Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto seudullisen monitoimikeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

5 3 1. Toiminta, jolle lupaa haetaan Ouluzone Kiinteistöyhtiö Oy on jättänyt Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitokselle ympäristölupahakemuksen, joka koskee moottoriurheilukeskuksen toimintaa Oulun kaupungin Ylikiimingin kylässä tilalla Monitoimikeskus 1:159. Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta teki asiasta päätöksen ( 52). Johtokunnan päätöksestä jätettiin viisi valitusta. Vaasan hallinto-oikeus kumosi ja jätti tutkimatta osan valituksista ja päätti (päätös nro 12/0362/1) palauttaa asian johtokunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Palauttamisen pääasialliset syyt olivat puutteelliset meluntorjuntaa ja kuivatus- ja hulevesien käsittelyä koskevat selvitykset ja suunnitelmat. Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta on myöntänyt Ouluzone Kiinteistöyhtiö Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan ampumaradan toiminnalle tilalla Monitoimikeskus 1:159. Vaasan hallinto-oikeus on hylännyt ampumaradan ympäristölupaan liittyvät valitukset, mutta muuttanut lupamääräyksiä 2,4,10 ja 12 (päätös nro 12/0362/1). Ampumaradan ympäristölupa on saanut lainvoiman Lupa on voimassa viisi vuotta. Tämä lupahakemus koskee moottoriurheilukeskuksen toimintaa Oulun kaupungin Ylikiimingin kylässä tilalla Monitoimikeskus 1:159. Lupaa haetaan moottoriurheilukeskukselle, joka käsittää motocross-, rallicross-, karting-, speedway-, enduro sprint-, snowcross- ja rallisprint -radat tukitoimintoineen. Tämä lupahakemus korvaa aikaisemman moottoriurheilukeskuksen lupahakemuksen. Lupahakemuksessa on huomioitu Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunnan päätöksen ( 52) lupaehdot sekä ampumaradan lupamääräykset. Moottoriurheilukeskus rakennetaan vaiheittain (Kuva 1). Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan R1 motocross- ja R2 rallicross radat tukitoimintoineen. Toisessa vaiheessa rakennetaan R3 karting-, R4 speedway-, R6 enduro sprint-, R8 snowcros- ja R9 rallisprint -radat tukitoimintoineen. Moottoriurheilukeskuksen alueelle on laadittu moottoriradan suunnitelma, jonka ympäristölupa haetaan erikseen. Kuva 1. Rakentamisen vaiheistus (1.vaihe mustalla viivalla).

6 4 Ouluzone Kiinteistöyhtiö Oy hakee ympäristönsuojelulain 101 mukaista lupaa toiminnan aloittamiseen motocross- ja rallicross- radalla muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen seuraavilla perusteilla: Alueelle on laadittu osayleiskaava, joka on hyväksytty Ylikiimingin kunnanvaltuustossa ( 39). Kaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Oulun kaupungin rakennuslautakunta on myöntänyt Ouluzone moottoriurheilukeskuksen rakennuksille ja radoille rakennusluvan ( 6 ja 7). Rakennuslupa on lainvoimainen. Myös liittymän tiesuunnitelma valtatieltä 20 on hyväksytty liikennevirastossa Toiminnan aloittaminen mahdollistaa melumittaukset ja muiden toiminnan aikaisten ympäristövaikutusten todentamisen. Luvan täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminnan aloittamisella ei ole sellaisia ympäristövaikutuksia, joista aiheutuisi palautumattomia muutoksia. 2. Hakijan yhteystiedot Hankkeen nimi: Hakija: Moottoriurheilukeskus (osa seudullista monitoimikeskusta) Ouluzone Kiinteistöyhtiö Oy Osoite: PL Oulun kaupunki Yhteyshenkilö: Johanna Koskelainen (hallituksen puheenjohtaja) puh sähköposti: johanna.koskelainen@pp.inet.fi Tapio Siikaluoma (hallituksen sihteeri) puh sähköposti: tapio.siikaluoma@ouka.fi 3. Tiedot kiinteistöstä Moottoriurheilukeskus sijoittuu kokonaisuudessaan Oulun kaupungin omistamalle kiinteistölle (Monitoimikeskus) ja alue on vuokrattu Ouluzone Kiinteistöyhtiö Oy:lle. Vuokraoikeus on tällä hetkellä voimassa vuoden 2040 loppuun saakka. Kiinteistön alue on pääosin metsätalousaluetta. Osa alueesta on suomaata. Kiinteistön alueella ei ole asutusta eikä muuta laitostoimintaa.

7 5 4. Voimassa olevat luvat, päätökset ja muut sopimukset Seudullisen monitoimikeskuksen ympäristövaikutusten arviointi on päättynyt yhteysviranomaisen lausuntoon arviointiselostuksesta YVA-selostus sekä yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta ovat liitteenä 24G2. Valtatien 20 liittymäjärjestelyä koskeva tiesuunnitelma on hyväksytty liikenneviraston päätöksellä (1575/0720/2019). Ouluzone moottoriurheilukeskuksen rakennussuunnitelmat ovat valmistuneet vuonna 2009 kaikkien ratojen osalta. Suunnitelmia on tähän lupahakemukseen täydennetty ja enduro sprint -radan linjausta tarkistettu siten, että rata sijaitsee osayleiskaavan kaavamerkinnän E-3/k sisäpuolella. Oulun kaupungin rakennuslautakunta on myöntänyt Ouluzone moottoriurheilukeskuksen rakennuksille ja radoille rakennusluvan ( 6 ja 7). Rakennuslupa on lainvoimainen. Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta on myöntänyt Ouluzone Kiinteistöyhtiö Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan moottoriurheilukeskuksen toiminnoille Oulun kaupungin Ylikiimingin kylässä tilalla Monitoimikeskus 1:159 hakemuksen ja sen täydennysten mukaisesti lupamääräyksissä tarkemmin ilmenevällä tavalla Vaasan hallinto-oikeus on kumonnut (päätös nro 12/0362/1) Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunnan tekemän päätöksen ja palauttanut asian johtokunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Palauttamisen pääasialliset syyt olivat puutteelliset meluntorjuntaa ja kuivatus- ja hulevesien käsittelyä koskevat selvitykset ja suunnitelmat. Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta on myöntänyt Ouluzone Kiinteistöyhtiö Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan ampumaradan toiminnalle Oulun kaupungin Ylikiimingin kylässä tilalla Monitoimikeskus 1:159 hakemuksen ja sen täydennysten mukaisesti lupamääräyksissä tarkemmin ilmenevällä tavalla Vaasan hallintooikeus on hylännyt ympäristölupaan liittyvät valitukset, mutta muuttanut lupamääräyksiä 2,4,10 ja 12 (päätös nro 12/0362/1). Lupa on saanut lainvoiman ja voimassa viisi vuotta. Moottoriurheilukeskuksen lupahakemuksen valmistelussa on huomioitu Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunnan päätöksen ( 52) lupaehdot sekä ampumaurheilukeskuksen lupapäätös ja annetut lupamääräykset. 5. Tiedot kiinteistöistä, niillä sijaitsevista toiminnoista ja näiden haltijoista yhteystietoineen Monitoimikeskuksen alueen kiinteistökartta rekisterinumeroineen on esitetty liitteessä 5. Alue on pääosin metsätalouskäytössä. Luettelo rajanaapureista osoitetietoineen on esitetty liitteessä 7A.

8 6 6. Tiedot toiminta-alueesta 6.1 Sijanti Vuonna 2002 valmistuneen Oulun seudun kuntien ja Ylikiimingin kunnan kanssa tehdyn selvitystyön tuloksena on seudullinen monitoimikeskus päätetty sijoitettaa Ylikiimingin Kokkokankaan alueelle. Alue sijaitsee valtatie 20:n pohjoispuolella Hannuksen kylästä 4 km, Kiimingin keskustasta 12 km ja Oulusta 35 km Kuusamoon päin (Kuva 2). Koko monitoimikeskuksen alueen laajuus on n. 754,1 hehtaaria, josta moottoriurheilukeskuksen aluetta on noin 173,85 ha. Kuva 2. Sijaintikartta.

9 7 6.2 Ympäristöolosuhteet Maa- ja kallioperä Moottoriurheilukeskuksen alue on osaksi kangasmetsää ja osaksi suoaluetta. Sakarinahon alueella, johon sijoittuvat radat R1 motocross ja R2 rallicross, maaperä on moreenia yli 2 m vahvuisena kerroksena. Kuvassa 3. on esitetty alueen maaperäkartta. Speedway rata sijoittuu puoleksi moreenialueelle ja puoleksi alueelle, jossa on noin metrin turvekerros kivennäismaan päällä. Enduro sprint- rata tulee sijoittumaan pääosin suoalueelle (turvetta < 1 m kivennäismaan päällä), rallisprint- ja karting-radat sijoittuvat Sakarinahon moreenialueelle. Snowcross rata sijoittuu pääosin moreenialueelle, osaksi myös turvepintaiselle kivennäismaa-alueelle. Kuva 3. Alueen maaperä (FCG Suunnittelukeskus Oy 2007) ja rata-alueet.

10 8 Monitoimikeskuksen alueen länsi- ja keskiosissa kallio on lähellä maan pintaa ja kalliopaljastumia on alueella runsaasti. Moottoriurheilukeskuksen alueella kalliopaljastumia ei esiinny. Alue kuuluu kallioperältään Kiimingin liuskejaksoon. Liuskejakson kallioperä alueella koostuu pääosin fylliiteistä, grauvakka- ja mustaliuskeista sekä gneisseistä. Sakarinahon ja Mäkikankaan alueet itäosassa ovat kivilajiltaan tummaa metabasalttia, vihreäkiveä ja amfiboliittia. (FCG Suunnittelukeskus Oy 2007) Lähimmät mustaliuske-esiintymät sijaitsevat moottoriurheilukeskuksesta noin 30 km kaakkoon (Kuva 4). Kuva 4. Alueen kallioperä (pohjakartta: GTK) Pohjavesiolosuhteet Moottoriurheilukeskuksen pohjoispuolelle sijoittuu Siliäkankaan pohjavesialue. Samassa harjujaksossa on useita muita luokiteltuja pohjavesialueita: Onkamonselkä-Hietakangas, Kallioselkä ja Suoperä lähimpinä (Kuva 5). Ympäristöhallinnon yllä pitämän OIVA-tietokannan mukaan muut pohjavesialueet on luokiteltu II-luokkaan, Onkamonselkä-Hietakangas on I-luokan pohjavesialue. Onkamonselkä- Hietakankaan pohjavesialueelle on moottoriurheilukeskukselta matkaa yli 3 km. Siliäkankaan pohjavesialue sijoittuu lähimmillään n. 600 m etäisyydelle moottoriurheilukeskuksesta. Pohjavesialueen ja moottoriurheilukeskuksen väliin sijoittuu Pikku-Martimojoki.

11 9 Kuva 5. Lähimmät pohjavesialueet (sininen) sekä pohjaveden muodostumisalue (sininen viivarasteri), Vähäoja ja Kauvonoja, Loukkojärvi sekä eri vesistöjen valuma-aluerajat (punainen katkoviiva) ja moottoriurheilukeskus (violetti katkoviiva, radat mustalla viivalla). Pohjaveden laatua seurataan rakentamisen ja toiminnan aloittamisen aikana kahdesta pohjavesiputkesta (PVP1 ja PVP2), joiden sijainti on esitetty kuvassa 6. Pohjavesiputki PVP1 on tarkoitettu nimenomaan Pikku-Martimon suuntaan tapahtuvan pohjavesivalunnan tarkkailuun Alapuolisen vesistön yleiskuvaus Moottoriurheilukeskuksen alue sijoittuu pääosin (141,85 ha) Vähäojan valuma-alueelle. Vain aivan keskuksen pohjoisosalla noin 32 ha alue sijoittuu Pikku-Martimon valuma-alueelle. Vähäoja laskee Kauvonojan kautta Loukkojärveen, josta vedet purkautuvat Loukonojan kautta Tervajärveen ja edelleen muiden pienten järvien (Kotajärvi, Raatelammet, Alajärvi) kautta Onkamojokeen ja lopulta Onkamonjärven kautta Kiiminkijokeen. Pikku-Martimo laskee Martimojoen kautta Iijokeen. Vähäojan virtaamat Vähäojasta ei ole virtaamahavaintoja. Vähäoja sijaitsee Onkamojoen valuma-alueella (60.012). Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä vesistömallijärjestelmästä on saatu Onkamojoen alueelle hydrologista tietoa. Malli laskee virtaamia reaaliajassa, mutta siihen on sisällytetty virtaamalaskenta takautuvasti vuodesta 1962 lähtien jokaiselle 3. jakovaiheen mukaiselle vesistöalueelle. Mallin virtaamatiedot on ilmoitettu vuosilta Mallissa ei kuitenkaan ole mitattuja virtaamia tai järven vesipinnan korkeuksia (havaintoja) Onkamojoen valuma-alueella. Pienten alueiden, esimerkiksi yksittäisten 3.jakovaiheen alueiden, laskenta voi olla huonoa vääristyneiden parametriarvojen vuoksi, vaikka malli laskisikin hyvin alapuolisessa vesistössä olevat havaintopisteet. Tämän vuoksi on tarkasteltu myös alapuolista Haukiputaan valuma-aluetta (60.011), josta on myös havaintotietoja. Vähäojan virtaamat on laskettu näiden kahden alueen valuman keskiarvosta.

12 10 Onkamojoen ja Haukiputaan valuma-alueiden tietojen perusteella on arvioitu Vähäojan virtaamia. Vähäojan valuma-alue on karttatarkastelun perusteella noin 5,69 km 2. Vähäoja F = 5,69 km 2 (valuma-alue) MQ = 0,06 m 3 /s (keskivirtaama) MNQ = 0,005 m 3 /s (keskialivirtaama) MHQ = 0,853 m 3 /s (keskiylivirtaama) Vähäojan vedenlaatu Vähäojasta ja Vähäojaan laskevasta metsäojasta on talvella 2013 otettu rakentamisen aikaisia vesinäytteitä (taulukko 1). Ensimmäinen näytteenottokierros ( ) edustaa ojavettä ennen vedenlaatua huonontavia rakennustöitä (kasteluvesiallas, metsäojan perkaus). Seuraavat näytteenottokierrokset on tehty rakennustöiden aikana, noin viikoittain. Tarkkailupisteiden (P1-P3) sijainti on esitetty kuvassa 6. Vähäojan vedenlaadussa näkyy selvästi Valtatien 20 vaikutus etenkin näytteenottopisteissä P1 ja P3 (kloridi, sinkki, typpi, kiintoaine). Vuosina (OIVA-tietokanta) otettuihin vesinäytteisiin verrattuna Vähäojan kuormitus on selvästi kasvanut. Tällä hetkellä kokonaisfosforipitoisuus pisteissä P1 ja P3 on kertainen, rautapitoisuus lähes 10-kertainen, kiintoainepitoisuus ja sähkönjohtavuus noin 5-kertaisia 70-luvun puolivälin pitoisuuksiin verrattuna. Vähäojan kauempana tiestä olevalla näytepisteellä (P2) vedenlaatu on huomattavasti parempaa. Moottoriurheilukeskuksen rakennustoiminta ei ole vaikuttanut Vähäojan vedenlaatuun. Rakentaminen näkyy ainoastaan pisteellä P2 lisääntyneenä veden sameutena sekä lisääntyneinä kiintoaine- ja fosforipitoisuuksina ( otettu vesinäyte) näytteenottopiste P2 on ollut kuiva, eikä näytettä ole saatu tältä kohtaa ojaa. Taulukko 1. Vähäojan vedenlaatu rakentamisen aikana. Paikka/aika ph Happi Sameus Väri CODMn Kiinto- Sähkön- Kok.P Kok.N Cl Fe Cd Cr Cu Ni Zn mg aine johtavuus mg/l kyll.% NTU Pt/l mg/l mg/l ms/m µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Vähäoja P1 ( , ) ,4 1, <0,5 <5,0 <10 < ,3 0,2 < ,4 3, Vähäoja P2 ( , ) ,4 9, , ,3 9, , Vähäoja P3 ( , ) ,5 3, , <0,5 5,9 <10 <10 < ,3 10, , ,5 11, , Taulukko 2. Vähäojan vedenlaatu vuosina Paikka/aika ph Sameus Väri CODMn Kiinto- Sähkön- Kok.P Kok.N Fe aine johtavuus FNU mg Pt/l mg/l mg/l ms/m µg/l µg/l µg/l Vähäoja: ,7 1, , ,0 1, , , , ,9 2, , Keskiarvo 6,1 5, ,

13 11 Kuva 6. Rakentamisen aikaisen pinta- (P1-P3) ja pohjavesitarkkailun (PVP1, PVP2) näytteenottopisteet sekä aikaisemman tarkkailun pisteet (Loukkojärvi, Vähäoja, Pikku-Martimo ap ja yp). Loukkojärven vedenlaatu Loukkojärven vedenlaatua on seurattu satunnaisesti aikavälillä Järven vedenlaatu ei ole juuri muuttunut 80-luvun lopulta tähän päivään. Järvi on fosforipitoisuuden perusteella rehevä ja talvella on esiintynyt hapettomuutta pohjan läheisyydessä. Kesäaikaan esiintyy levähaittoja. Taulukko 3. Loukkojärven vedenlaatu vuosina Paikka/aika ph Happi Sameus Väri CODMn Kiinto- Sähkön- Kok.P Kok.N Fe Klorofylli-a aine johtavuus mg/l kyll.% FNU mg Pt/l mg/l mg/l ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l Loukkojärvi 1 ( , ) ,5 9,2 87 2, ,4 3, ,1 0,2 1 7, ,8 7, ,8 8,8 98 3, , ,9 3, , ,0 8,5 93 2, ,9 3, ,9 7, ,1 7, Keskiarvo 6,4 6, , ,8 8,9 90 4, ,9 3, ,1 11, , ,6 5,9 42 1, ,2 4, ,2 8,4 87 1, ,7 2, ,4 7,9 80 6, ,0 3, Keskiarvo 6,2 8, ,

14 12 Pikku-Martimon virtaamat Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän vesistömallijärjestelmästä saadut virtaamat (v ) Pikku-Martimojoelle ovat seuraavat: Pikku-Martimo F = 40,02 km 2 (valuma-alue) MQ = 0,456 m 3 /s (keskivirtaama) MNQ= 0,104 m 3 /s (keskialivirtaama) MHQ= 4,584 m 3 /s (keskiylivirtaama) Pikku-Martimon vedenlaatu Pikku-Martimojoen ekologista tilaa ei ole luokiteltu Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Kainuun ELY-keskus 2009). Alapuolisen Martimojoen tila on luokiteltu hyväksi. Ympäristöhallinnon ylläpitämän OIVA-tietokannan mukaan Pikku-Martimon vedenlaatua on tarkkailtu 90-luvun alkupuolella. Näytteenottopisteet sijoittuvat moottoriurheilukeskuksen yläpuoliselle alueelle siten, että näytteenottopiste ap on Sodinharjun kohdalla ja piste yp Sompaharjun kohdalla noin 1,8 km moottoriurheilukeskuksesta ylävirtaan (kuva 6). Vesinäytteiden perusteella Pikku-Martimo kuuluu pääsääntöisesti vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaiseen luokkaan hyvä-tyydyttävä. Käyttökelpoisuusluokituksessa on arvioitu veden kokonaisfosforipitoisuutta, värilukua, sameutta, happipitoisuutta ja indikaattoribakteerien määrää. Kesällä Pikku-Martimon koliformisten bakteerien pitoisuudet ovat olleet yllättävän suuria (> 600 kpl/100 ml, jolloin käyttökelpoisuusluokka on ollut välttävä). Taulukko 4. Pikku-Martimon vedenlaatu vuosina Paikka/aika ph Happi Sameus Väri CODMn Kiinto- Sähkön- Kok.P Kok.N Fe Indik. aine johtavuus bakteerit mg/l kyll.% FNU mg Pt/l mg/l mg/l ms/m µg/l µg/l µg/l kpl/100 ml Pikku-Martimo, ap ( , ) ,5 8,8 89 6, , ,1 9, , , ,5 10, , , ,0 8,3 81 8, , ,2 9,0 85 9, , ,7 8, , , , , , Keskiarvo 6,7 9, , , Pikku-Martimo, yp ( , ) ,1 9,1 91 6, , ,1 9, , , ,6 12, , , ,0 8,4 82 9, , ,4 9, , , ,1 8, , , , , , ,7 12, Keskiarvo 6,8 9, , ,

15 Ympäristön laatu Sulfaattimaat Happamilla sulfaattimailla tarkoitetaan maaperässä luonnollisesti esiintyviä rikkipitoisia sedimenttejä (sulfidisedimenttejä), joista vapautuu hapettumisen seurauksena happamuutta ja metalleja maaperään ja vesistöihin. Happamat sulfaattimaat ovat savea, hiesua tai hienoa hietaa ja usein myös liejupitoisia. Happamien sulfaattimaiden geotekniset ominaisuudet ovat yleisesti heikot. Ongelmana näillä mailla ovat muun muassa maaperän huono kantavuus, painuminen sekä löysyys, mikä johtuu sedimenttien korkeasta lieju- ja vesipitoisuudesta. Pohjois-Pohjanmaalla alueella esiintyy happamoituvia sulfaattimaita, jotka tulee yleisesti huomioida mm. ojituksissa. Suurin osa tunnetuista sulfaattimaista sijaitsee länsi- ja lounaisrannikolla alle 60 metrin korkeudella merenpinnasta. Ensimmäisen rakennusvaiheen radat sijoittuvat maanpinnan korkeusalueelle: R1 motocross R2 rallicross Toisen rakennusvaiheen radat sijoittuvat korkeusalueille: R3 karting R4 speedway R6 enduro-sprint R8 snowcross R9 rallisprint Rata-alueet alueet sijaitsevat vähintään noin 10 m korkeammalla kuin potentiaalinen happamien sulfaattimaiden alue. Ratojen rakentaminen ei ole edellyttänyt maaperän kaivamista tai suurempia maaleikkauksia. Rakentaminen keskittyy moreenialueille, ei pehmeiköille. Moottoriurheilukeskuksen alueella on tehty kairauksia (täry- ja painokairaus) sekä näytteenottoa yhteensä lähes 200 pisteessä. Lisäksi Mäki- ja Kauvonsuon alueella on tehty maatutkaluotauksia. Kaikissa Sakarinaholle sijoittuvissa maaperätutkimuksissa maaperä on pintaosiltaan karkeaa moreenia (SrMr, HkMr) ja syvemmällä hienoainesta sisältävää moreenia (sihkmr). Kantavuudeltaan huonoja, liejupitoisia maakerroksia ei esiinny. Suurin osa moottoriurheilukeskuksen radoista ja tukitoiminnoista sijoittuu Sakarinahon alueelle. Maatutkaluotausten perusteella Mäkisuon turvekerroksen alla on pääosin moreenia. Kolmessa yksittäisessä kohdassa (VE4, PL , PL , PL3750) on turvekerroksen alla ohuelti silttistä liejua. Enduro sprint radan alueella ei maatutkaluotauksen eikä tehtyjen kairausten perusteella ole liejupitoisia kerrostumia. Luotauslinja ja kairauspisteet sijoittuvat enduro sprint -radan pohjoisosalle. Rataa ei voida kantavuussyistä edes sijoittaa tällaisille pehmeikköalueille. Radan eteläosa on suunniteltu Mäkisuon kangassaarekkeille. Happamien sulfaattipitoisten hienoainesmaalajien esiintyminen moottoriurheilukeskuksen alueella ei ole todennäköistä. Ratojen rakentamisesta tai käytöstä ei aiheudu maaperän hapettumista.

16 Arvokkaat luontokohteet Moottoriurheilukeskuksen lähialueella on Mäkisuon maakunnallisesti arvokas kohde. Mäkisuo on pääosin ojittamatonta, vähäpuustoista ja suolla esiintyy mäntyvaltaisia metsäsaarekkeita. Perusteena luokitukselle on alueilla tavattava uhanalainen kasvilajisto: valtakunnallisesti silmälläpidettävät (NT) punakämmekkä ja velttosara, alueellisesti uhanalainen (RT) suovalkku sekä alueilla tavattavat metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt (vähätuottoiset kitu- ja joutomaan elinympäristöt, vähäpuustoiset suot). Enduro sprint rata tulee sijoittumaan lounaisosaltaan osin Mäkisuon alueelle. Enduro sprint rata rakennetaan siten, että ajoradan alueelta kaadetaan puut. Radalle ei tehdä erityisiä kuivatusrakenteita, kuten ojia tai salaojia. Rata tekee yhden ylityksen säilytettäviä ympäristöarvoja sisältävälle maakunnallisesti arvokkaalle alueelle. Sakarinahon alue on pääosin mäntykangasta, jolla on tehty metsänuudistustoimenpiteitä. Sakarinahon pohjoispuolella oleva paikallisesti arvokas kohde on ojittamaton, vähäpuustoinen suo. Lähi suojelualue (Natura 2000 alue, Iso Kalliosuo - Satamosuo) sijaitsee luoteessa lähimmillään noin 3 km etäisyydellä moottoriurheilukeskuksesta. Kuva 7. Arvokkaat luontokohteet (Pohjakuva FCG Suunnittelukeskus Oy 2007)

17 Asutus VT20-tien eteläpuolella Mannisenjärven rannalla on 9 asuinrakennusta ja 9 loma-asuntoa. Lähimmät rakennukset sijaitsevat noin 960 m etäisyydellä enduro sprint -rataan nähden. Rata-alueen ja asutuksen välissä on valtatie 20. Moottoriurheilukeskuksen itäpuolella lähin asutus sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä (1150 m) rata-alueista, Lastulammen rannalla. Länsipuolella lähin asutus on yli 2,2 km etäisyydellä. Lähin suurempi asutuskeskittymä on Hannuksen kylä, jossa on useita kymmeniä asuinrakennuksia. Hannuksen kylä asutus sijoittuu valtatien 20 molemmin puolin. Myös Loukkojärven rannoilla on sekä pysyvää että loma-asutusta runsaasti. Loukkojärvelle moottoriurheilukeskuksesta on matkaa yli 4 km. Kuva 8. Lähin asutus (pysyvä =punainen ympyrä, loma =vihreä ympyrä, moottoriurheilukeskuksen alue magentalla katkoviivalla ja radat mustalla viivalla).

18 Kaavoitus Alueella on voimassa oleva osayleiskaava. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään (1287) kaavasta jätetyt valitukset. Asiasta on virallisesti kuulutettu ja monitoimikeskuksen osayleiskaava on siten lainvoimainen Ylikiimingin kunnanvaltuuston ( 39) hyväksymässä muodossa, täydennettynä kaavamääräyksiin tehdyillä oikaisuluonteisilla tarkistuksilla. Osayleiskaava on liitteenä 6. Osayleiskaava ja ratojen sijoittuminen on esitetty myös kuvassa 9. Enduro sprint -radan suunnitelmaa on tarkistettu tämän lupahakemuksen valmistelun yhteydessä Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunnan päätöksen ( 52) mukaisesi siten, että rata sijaitsee osayleiskaavan kaavamerkinnän E-3/k sisäpuolella. Kuva 9. Moottoriurheiluratojen sijoittuminen osayleiskaavaan. 7. Rajanaapurit ja muut asianosaiset Hankealueen kiinteistökartta on esitetty liitteessä 5 ja luettelo naapurikiinteistöjen omistajista on esitetty liitteessä 7A. Luettelo muista vaikutusalueen asianosaisista on esitetty liitteenä 7B. Muita asianosaisia ovat mm. lähialueen kiinteistöt, joilla on asutusta sekä vesialueet. Muut asianosaiset on rajattu niihin asuinkiinteistöihin (pysyvä/loma), jotka sijaitsevat yli 40 db:n melualueella (keskiäänitaso, kaikkien ratojen yhteismelu).

19 17 8. Toiminta 8.1 Toiminnan perustelut Oulun nykyinen moottoriurheilukeskus sijaitsee Kaakkurissa. Kaakkurin moottoriurheilukeskus on rakennettu Oulun kaupungin toimesta 1980-luvun alkupuolella ja 1970-luvuilla käytössä olleen Kaakkurin kaatopaikan alueelle. Lisäksi Ruskossa sijaitsee tilapäinen jääspeedway-rata, joka on vain talvikäytössä. Oulun kaupunginhallitus päätti ( 159), että Kaakkurin moottoriurheilukeskus siirretään uuteen paikkaan niin, ettei harrastusmahdollisuuksiin tule katkoksia paikan vaihdon takia. Samalla kaupunginhallitus päätti perustaa uuden moottoriurheilukeskuksen suunnittelua ja rakentamista varten seudullisen projektin. Kaakkurin korvaavan seudullisen moottoriurheilukeskuksen valmistelu alkoi tämän kaupunginhallituksen päätöksen perusteella vuonna Hankkeen sijoituspaikaksi valikoitui vuonna 2002 laaditun sijoitusselvityksen perusteella Ylikiimingin Kokkokangas. Kokkokankaalle sijoittuva hankekokonaisuus on laaja ja sisältää ampuma- ja moottoriurheilukeskuksen sekä harrasteilmailukeskuksen. Kokonaisuudesta käytetään nimeä monitoimikeskus. Oulun ja Ylikiimingin kuntaliitoksen myötä hanke on siirtynyt Oulun kaupungin vastuulle. Oulun kaupunki on perustanut vuonna 2008 Ouluzone Kiinteistöyhtiö Oy:n, jonka tehtävänä on rakennuttaa, omistaa ja hallita Kokkokankaalle toteutettavan monitoimikeskuksen kiinteistöjä, rakennuksia ja rakennelmia. Ouluzone Kiinteistöyhtiö Oy on Oulun kaupungin omistama yhtiö. Monitoimikeskuksen alueelle on laadittu osayleiskaava, joka on hyväksytty Ylikiimingin kunnanvaltuustossa ( 39). Kaava sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Yleiskuvaus toiminnasta Monitoimikeskus toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan moottoriurheilukeskuksen motocross- ja rallicross radat tukitoimintoineen. Toisessa vaiheessa rakennetaan moottoriurheilukeskuksen karting-, speedway-, enduro sprint-, snowcross- ja rallisprint -radat tukitoimintoineen. Moottorirata, ampumaurheilukeskus ja harrasteilmailukeskus ovat myöhemmin toteutettavia maankäyttövarauksia. Tämän ympäristölupahakemuksen toimintoja ovat: Motocross -rata moottoripyörille kesä / talvikäyttö Rallicross -rata autoille kesä / talvikäyttö Karting -rata mikroautoille/(moottoripyörille) kesä /talvikäyttö Speedway -rata moottoripyörille (kesä) / talvikäyttö Enduro Sprint -rata moottorikelkoille/-pyörille kesä / talvikäyttö Snowcross -rata moottorikelkoille talvikäyttö Rallisprint -rata autoille kesä / talvikäyttö R1 Motocross Rata on käytössä ympäri vuoden. Radalla ajetaan pääasiassa moottoripyörillä ja rata on hiekkapintainen. Motocross-pyörät ovat kuutiotilavuudeltaan cm 3. Kilpailuja järjestetään kesäaikana (kesä-elokuu) noin 4 kpl ja talviaikana 2 kpl. Harjoitusleirejä (toukoelokuu) on 3 kpl. Harjoittelu on vilkkaita kesäaikana (klo 15 20) ja viikonloppuisin (klo 12 18). Harrastajia on alueella noin henkilöä. R2 Rallicross ja jokamiesluokka Rata on käytössä ympäri vuoden. Radalla ajetaan pääasiassa autoilla. Rata on osaksi asfalttipintainen, osaksi sorapintainen. Kilpailuja järjestetään kesällä (touko-elokuu) noin 6 kpl ja talvella 4 kpl. Harjoittelu on vilkkaita kesäaikana (klo 15 20) ja viikonloppuisin (klo 12 18). Harrastajia on alueella noin 450 henkilöä. Radalla järjestetään lisäksi ajokoulutusta. R3 Karting Rata on käytössä ympäri vuoden. Karting-radalla ajetaan mikro-autoilla ja myös mopoilla/moottoripyörillä. Rata on asfalttipintainen. Kilpailuja järjestetään vuodessa noin 6 kpl (touko-elokuu) ja harjoitusleirejä 4 kpl. Harjoittelu on vilkkainta kesäaikaan (klo 14 19). Harrastajia alueella on noin henkilöä.

20 18 R4 Speedway Rata on pääosin talvikäytössä, koska se on suunniteltu tasaiseksi eikä velodromimaiseksi, minkä speedwayn kesäkäyttö vaatii. On mahdollista, että rataa käytetään myös kesäisin. Kilpailuja järjestetään vuodessa noin 2 kpl. Harjoitus on vilkkainta viikonloppuisin (klo 12 18). Harrastajia alueella on noin henkilöä. R6 Enduro sprint Rata on käytössä ympäri vuoden. Talvella radalla ajetaan moottorikelkoilla ja kesällä moottoripyörillä. Kilpailuja järjestetään kesäaikana (touko-elokuu) noin 2 kpl ja talviaikana noin 2 kpl. Harjoitusleirejä on 3 kpl (touko-elokuu). Harjoitus on vilkkainta viikonloppuisin (klo 12 18) ja kesäaikana arki-iltaisin (klo 15 20). Enduro sprint radan pinta on luonnonmaa, josta poistetaan puusto ja suuremmat kivet. Harrastajia alueella on noin henkilöä. R8 Snowcross Rata on käytössä vain talviajan ( ) ja radalla ajetaan moottorikelkoilla. Snowcross -radan pintana toimii luonnonmaa, josta on poistettu puusto. Kilpailuja järjestetään noin 2-3 kaudessa. Harjoittelu painottuu viikonloppuihin (la-su, klo 12 18). Radalla järjestetään myös liiketoimintaa. Harrastajia alueella on noin 400 henkilöä. R9 Rallisprint Rata on käytössä ympäri vuoden. Rata on sorapintainen ja siinä ajetaan pääasiassa autoilla. Kilpailuja järjestetään kesäaikana (touko-elokuu) noin 3 kpl ja talviaikana noin 5 kpl. Harjoittelu on vilkkainta arkisin (klo 15 18) ja viikonloppuisin (klo 12 18). Radalla järjestetään lisäksi liiketoimintaa ja ajokoulutusta. Harrastajia alueella on noin 500 henkilöä. Moottoriurheilukeskuksen harjoitus- ja kilpailutoiminnasta vastaa operointiyhtiö. Käytöstä peritään ylläpitokulut kattavaa käyttäjämaksua ja kilpailutoiminnasta peritään kilpailumaksua. Toimintaa harjoitetaan ympäristöluvan mukaisten toiminta- ja käyttöaikojen ja muiden lupaehtojen mukaisesti. Ouluzone moottoriurheilukeskus tulee palvelemaan koko Pohjois-Suomen aluetta ja ei sisällä päällekkäisiä tai kilpailevia toimintoja minkään seudulla tai lähialueella toimivan radan kanssa. Moottoriurheilun harrastustoimintaa Oulun seudulla on kartoitettu seudullisen monitoimikeskuksen yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä. Selvityksen mukaan Oulun seudulla toimii 12 eri lajien moottoriurheiluseuraa, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin Alueella on kilpailutapahtumia vuosittain riippuen valtakunnallisten liittojen kilpailujen myöntämispäätöksistä. Lisäksi järjestetään harjoituksia ja erilaisia tapahtumia. Moottoriurheilukeskus mahdollistaa paikallisen tason, SM-, EM- ja MM-tason harjoittelun ja kilpailutoiminnan. Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä toiminnasta ja sen vaikutuksista on liitteenä 8B.

21 19 9. Toiminnan ajankohta Ouluzone moottoriurheilukeskuksen ensimmäisen rakennusvaiheen rakentaminen on alkanut kesällä 2012 ja radat (motocross, rallicross) on tarkoitus ottaa käyttöön, kun ympäristölupa sen mahdollistaa. Aikataulu mahdollistaa Kaakkurin kaatopaikan sulkemisen ympäristöluvan mukaisesti, eikä harrastus- ja kilpailutoimintaan tule katkoksia paikan vaihdon takia. Muiden ratojen rakennustyöt alkavat myöhemmin erikseen päätettävänä ajankohtana. Ratoja käytettään kesä- ja talvikaudella seuraavasti: Kesäkäyttö Rata ma - pe la - su R1 Motocross R2 Rallicross ja jokamiesluokka R3 Karting R4 Speedway R6 Enduro sprint R8 Snowcross - - R9 Rallisprint Talvikäyttö ja Rata ma - su R1 Motocross R2 Rallicross ja jokamiesluokka R3 Karting R4 Speedway R6 Enduro sprint R8 Snowcross R9 Rallisprint Ratojen käyttö on kielletty pyhä- ja juhlapäivinä (loppiainen, pitkäperjantai, 1. ja 2. pääsiäispäivä, helatorstai, vapunpäivä, juhannusaatto, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja uudenvuodenpäivä). Hiljainen jakso, jolloin rata-alueella ei saa ajaa moottoriajoneuvoilla, on vähintään 4 päivää touko-, elo- ja syyskuussa ja siihen sisällytetään yksi viikonloppu. Kesä- ja heinäkuun hiljainen jakso alkaa juhannusaattona ja jatkuu siitä katkeamattomana juhannusaatto mukaan lukien yhteensä 17 päivää. Hiljaiset jaksot sijoitetaan samoille päiville ampumaurheilukeskuksen hiljaisten jaksojen kanssa. Edellä esitetyistä toiminta-ajoista voidaan poiketa: moottoriurheilukeskuksen kunnallistekniikan, tiestön, ratojen ja kiinteistöjen kunnossapito ja huoltotöissä kilpailujen järjestämiseksi, korkeintaan 10 kertaa vuodessa, mikäli asia sovitaan etukäteen Oulun seudun ympäristötoimen kanssa. Lisäksi poikkeavista toimista ilmoitetaan melualueen kiinteistöjen omistajille ilmoituksella vähintään yhdessä alueelle laajasti levitettävässä lehdessä ja moottoriurheilukeskukselle johtavan tien varteen sijoitettavassa ilmoitustaulussa. Alue on aidattu, joten toiminta-aikojen ulkopuolella ajotoimintaa ei pääse harjoittamaan.

22 Laitteistot, rakenteet ja niiden sijainti Rata-alueiden ja niihin liittyvien tukipalvelujen sijoittuminen on esitetty liitteissä 10A-10I Ensimmäinen rakennusvaihe Moottoriurheilukeskus rakennetaan ja käyttöönotetaan kaksivaiheisesti. Nyt rakenteilla ovat R1 motocross- ja R2 rallicross radat, varikkoalue 1b, tuomaritorni (TT1), huoltorakennus (HR1) sekä huoltotie näiden rata-alueiden ympäri ja liittymäjärjestelyt valtatieltä 20. Alue on aidattu ja varustetaan lukittavalla kulkuportilla. Myöhemmin rakennetaan loput radat tukipalveluineen. R1 motocross rata on hiekkapintainen, noin 70 cm paksuisesti. Radan väleissä on hiekkasuojavalleja tai noin 5 m leveitä, turvepeitteisiä turva-alueita. Pohjamaa on kivistä, tiivistä moreenia. Motocross -radan ympärille rakennetaan sorapäällysteinen huoltotie. Radan kokonaispituus on noin 1600 m. R2 rallicross -rata on puoleksi asfaltti- ja puoleksi sorapintainen. Radan sisäpuoliset alueet ovat karkeaa soraa. Alue on osittain salaojitettu. Radan kokonaispituus on 1260 m. Varikkoalueen 1b rakenne on seuraava: pinnassa on 550 mm (#0-55) mursketta, jonka alla on suodatinkangas. Varikkoaluetta on jouduttu osin pengertämään soralla ja moreenilla. Perusmaa penkereen alla on kivistä ja tiivistä moreenia. Lisäksi varikkoalueelle rakennettaan asfaltoitu pesupaikka (PP), josta pesuvedet johdetaan öljyn- ja hiekanerotuskaivon kautta laskeutusaltaaseen ja pintavalutukseen. Pesupaikka ja öljynerotuskaivo on esitetty tarkemmin liitteessä 10H. Huoltorakennuksen ja tuomaritornin ympärille rakennetaan asfalttialueet. Kaikki rata-aluilta tulevat hulevedet puhdistetaan vähintään laskeutusaltaiden ja pintavalutuksen avulla. Maapohjaisia laskeutusaltaita rakennetaan kolme kappaletta, kaksi alueen pohjoisosalle ja yksi alueen eteläosalle. Lisäksi rakennetaan kasteluvesiallas, johon kerätään alueen puhtaita hulevesiä. R2 rallicross radan pohjoispuolelle tuleva laskeutusallas rakennetaan siten, ettei se sijoitu paikallisesti arvokkaalle luontokohteelle (ojittamaton, vähäpuustoinen suo). Pesu- ja tankkauspaikan hulevedet menevät öljynerotuskaivon kautta laskeutusaltaaseen ja siitä pintavalutukseen. Laskeutusaltaiden sijainti on esitetty kuvassa Seuraava rakennusvaihe Seuraavassa vaiheessa rakennetaan karting-, speedway-, enduro sprint-, snowcross- ja rallisprint -radat. Alue aidataan ja varustetaan lukittavalla kulkuportilla. Karting -rata on pääsääntöisesti asfalttipintainen ja muistuttaa rataprofiililtaan suuria moottoriratoja. Radan kokonaispituus on noin 1350 m. Speedway -radalle ei rakenneta erillisiä kerroksia, vaan pohja muotoillaan ja tarvittaessa pengerretään soralla ja tasataan hienolla murskeella. Rata sijaitsee osittain moreenikankaan reunalla ja osittain turvepintaisella alueella. Radan keskialue on suota. Pinta jäädytetään huoltotien varteen sijoittuvan kasteluvesialtaan vedellä. Radan kokonaispituus on 440 m. Enduro sprint radan rakenne muodostuu lähinnä metsäalueelle avattavasta, n. 10 m leveästä väylästä, josta poistetaan puusto ja kivet. Myös suurimmat mättäät tasataan. Rataa ei kuivateta erillisillä oja- tai salaojarakenteilla. Radan kokonaispituus on noin 4500 m. Rata ylittää Vähäojan kahdessa kohtaa. Kohtiin rakennetaan rummut ja ympärystäyttö. Snowcross -rata on lumesta tehty rata-alue. Radan rakentaminen vaatii lähinnä puuston poistamisen alueelta ja mahdollista ajoradan muotoilua hyppyjä varten. Radan kokonaispituus on noin 900 m. Rallisprint (jokamiesluokka) - rata on sorapintainen. Rallisprint- radan kokonaispituus on n m.

23 Kemikaalien ja polttoaineiden säilytys sekä vedenkäyttö 11.1 Kemikaalien ja polttoaineiden käyttö ja säilytys Moottoriurheilukeskuksen alueella käytetään kilpa-autoissa ja moottoripyörissä tarvittavia polttoaineita ja moottoriöljyjä sekä muita moottoriurheiluun tarvittavia kemikaaleja. Toiminnassa tarvittavat öljytuotteet ja muut kemikaalit varastoidaan asianmukaisesti merkityissä tiloissa ja säiliöissä siten, ettei niistä aiheudu maaperän, vesistön tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Esim. kilpailun aikana polttoaineet säilytetään lukittavissa konteissa. Öljyjen pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään suojaamalla rikkoutuneen ajoneuvon kohta imukykyisellä suojamatolla. Päällystetyt varikkoalueet salaojitetaan ja viemäröinnin yhteyteen rakennetaan täyttymishälyttimellä varustettuja öljynerotuskaivoja Vedenkäyttö Vettä tullaan käyttämään varikkoalueille rakennettavissa keittiöissä ja saniteettitiloissa. Lisäksi ajoneuvojen pesu on mahdollista erikseen varatulla pesupaikalla. Vesijohtovettä käytetään ainoastaan keittiöissä ja saniteettitiloissa (suihkut, wc). Ajoneuvojen pesuun ja ratojen kasteluun tarvittava vesi otetaan huoltotien 1 läheisyyteen rakennetusta kasteluvesialtaasta, johon kerätään rata-alueiden ulkopuolisia, puhtaita hulevesiä. 12. Energian käyttö Moottoriurheilukeskus liitetään suurjänniteverkkoon. Alueelle rakennetaan voimalinja ja pienjänniteverkkoa. 13. Vedenhankinta ja viemäröinti Vesi hankitaan alueelle rakennettavasta Oulun kaupungin vesijohtoverkostosta. Moottoriurheilukeskus liitetään Oulun kaupungin jätevesiviemäröintiin, kun viemärin rakentaminen ulottuu alueelle. Sitä ennen toiminnassa muodostuvat jätevedet kootaan umpisäiliöihin ja toimitetaan jätevedenpuhdistamolle säiliöautoilla. Kilpailutilanteisiin varaudutaan riittävällä määrällä tilapäisillä kuivakäymälöillä. Ensimmäisen rakennusvaiheen huoltorakennukseen (HR1) tulevat suhkut, wc:t ja keittiötilat. Jätevesisäiliö sijoitetaan huoltorakennuksen eteläpuolelle ja säiliön koko on 11 m 3. Säiliö on täyttymishälyttimellä varustettu (Kuva 10). Moottoriurheilukeskuksen pintavedet johdetaan rata-alueiden reunaojiin, josta ne johdetaan laskeutusaltaiden (LA1, LA2 ja LA3) ja pintavalutuksen kautta ympäröivään maastoon. Tankkaus- ja pesupaikan hulevedet johdetaan 1-luokan öljynerotuskaivon kautta laskeutusaltaaseen ja altaasta pintavalutuksen avulla ympäröivään maastoon. Alueen muita puhtaita pintavesiä kerätään huoltotien yhteyteen rakennettuun kasteluvesialtaaseen, josta vettä hyödynnetään ajoneuvojen pesuun ja ratojen kasteluun pölyämisen estämiseksi (Kuva 11). Huoltorakennusten yhteyteen rakennetaan umpinaiset jätevesisäiliöt, ellei aluetta ole jo tällöin liitetty Oulun jätevesiverkostoon.

24 22 Kuva 10. Huoltorakennus (HR1), varikkojätepiste (JPV1), jätevesisäiliö ja pesupaikka. Kuva 11. Laskeutusaltaat (LA1, LA2 ja LA3) sekä kasteluvesiallas.

25 Arvio ympäristöriskeistä ja onnettomuuksista ja niiden estämisestä Toimintaan liittyviä ympäristöriskejä ovat mahdolliset polttoaine- ja öljyvuodot kilpaajoneuvoista joko varikkoalueella tai kilparadalla. Onnettomuusriskit ovat suurimmat kilpailutilanteissa. Kilpa-ajoneuvojen polttoaine- ja öljysäiliöiden tilavuudet ovat kuitenkin siviilikäytössä oleviin ajoneuvoihin nähden pienemmät ja säiliöt ovat paremmin suojatut. Kaikkia ajoneuvoja valvotaan moottoriradalla jatkuvasti. Jos niistä valuu nesteitä maahan, estetään radalle pääsy tai ajon jatkaminen jo turvallisuussyistä. Rata-alueilla on saatavissa öljyntorjuntakalustoa (esimerkiksi imeytysmatot, öljynimeytysrakeen levitysyksikkö, harjausyksikkö, imu- ja lakaisuyksikkö ja palo-/pelastusauto) ja ohjeet niiden käyttämiseen. Öljyvahinkojen torjuntaan nimetään ja koulutetaan vastaavat henkilöt. Torjuntatoimenpiteisiin ryhdytään välittömästi onnettomuuden tapahduttua ja onnettomuuksista ilmoitetaan viranomaiselle. Mikäli polttoainetta tai öljyä on vaarassa päästä maaperään tai pohjaveteen, ilmoitetaan onnettomuudesta myös Oulu-Koillismaan palo- ja pelastusviranomaiselle. Varikko- ja rata-alueilla öljy- ja polttoainepäästöt minimoidaan käyttämällä öljynimeytysmattoja, tiiviitä pohjarakenteita (asfaltti) ja öljynerotuskaivoja. Kilpailujen aikana kolaroinut tai epäkuntoon joutunut ajoneuvo haetaan radalta välittömästi. Onnettomuudet ja häiriötilanteet pyritään estämään ennakoivin toimenpitein. Näitä ovat mm. radan ja huoltoalueiden tekniset ratkaisut, kunnossapitokaluston ja radankäyttäjien ajoneuvojen kunnon valvonta sekä radankäyttäjien opastaminen. Useat moottoriurheilukeskuksen radat ovat talvikäytössä. Tällöin maaperä on jäässä eikä pintavesiä virtaa alueella. Talviaikaan tapahtuvat öljy- tai polttoainevuodot saadaan helpommin eristettyä ja poistettua alueelta. Kaikki radankäyttäjät tutustuvat rataan ja ajoneuvoihin ennen ajoharjoittelun aloittamista. Kaikille radankäyttäjille tiedotetaan rata-alueella noudatettavista turvatoimenpiteistä sekä toimenpiteistä onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Poikkeus- ja häiriötilanteisiin varaudutaan laatimalla poikkeustilannesuunnitelma ja kouluttamalla radan käytöstä vastaava henkilökunta tällaisten tilanteiden varalle. Poikkeustilannesuunnitelma sisältää varautumisen poikkeustilanteisiin ja sammutusvesien käsittelyn ja johtamisjärjestelyt alueella. Poikkeustilannesuunnitelma toimitetaan tiedoksi Oulun seudun ympäristötoimelle. Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti vähintään 5 vuoden välein, tarpeen vaatiessa useammin. 15. Liikenne ja liikennejärjestelyt Alueelle on rakennettu tieyhteys valtatieltä 20 noin 600 m Ylikiiminki-Kaarela maantien (8341) liittymän koillispuolelta. Yleisötapahtumissa voidaan käyttää liikenteenohjausta alueella. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa pysäköintipaikkoja on varattu alueelle n. 240 ajoneuvolle. Seuraavassa rakennusvaiheessa pysäköintipaikkoja on noin 700 ajoneuvolle. Vanhan talvitiepohjan käyttö tilan Monitoimikeskus alueella estyy, mutta kulku Martimo-ojan eteläpuolisten tilojen maapalstoille on mahdollista esimerkiksi Soidinharjun yksityistieltä länteen erkanevaa tietä pitkin. 16. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Toiminnan laajentuessa koko monitoimikeskuksen alueella voidaan ottaa käyttöön erillinen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä.

26 Toiminnan päästöt 17.1 Päästöt vesistöön ja viemäriin Ratojen ja niihin liittyvien tukipalveluiden (varikko- ja pysäköintialueet, huoltotiet) rakentaminen vaatii puuston poistoa, maan pintaosan humuskerroksen kuorimista ja rakennusmassojen siirtelyä alueella. Maan pintaosien rikkoutuminen ja pintakasvillisuuden poisto voivat lisätä hiukkasmaisen aineksen (kiintoaine ja humus) huuhtoumia. Fosfori ja typpi ovat pääasiassa sitoutuneina kivennäismaahan. Koska suuria kaivutöitä tai ojituksia ei alueella suoriteta, fosforia ja typpeä tuskin huuhtoutuu kivennäismaasta merkittäviä määriä. Rakentamisen aikaisia pinta- ja pohjavesipäästöjä seurataan tarkkailulla. Ilmansaasteet (pakokaasu- ja pölypäästöt) tulevat maahan joko märkänä tai kuivana laskeumana. Laskeutuneet hiukkaset kulkeutuvat sadeveden mukana maaperään tai valuvat hulevesien mukana alueen vesienkäsittelyjärjestelmiin. Rata-alueilta peräisin olevien hulevesien sisältämät epäpuhtaudet eivät poikkea normaaleista maanteiden hulevesien epäpuhtauksista. Kuparia, nikkeliä, sinkkiä ja kromia voi kulkeutua hulevesiin lähinnä jarruista ja renkaista. Sinkkiä voi irrota myös sinkkigalvanoiduista ratalaitteista. Polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH) irtoaa tiepäällysteen bitumista, renkaista, voiteluaineista sekä polttoaineista. Ratojen pinnoista irtoaa myös pölyä. Hulevesiä ei johdeta suoraan mihinkään vesistöön, vaan laskeutusaltaan ja pintavalutuksen kautta ympäröivään maastoon (Kuva 11). Pesu-, huolto- ja tankkausalueen vedet johdetaan lisäksi täyttymishälyttimellä varustetun öljynerotuskaivon kautta Päästöt ilmaan Moottoriurheilussa aiheutuu mm. pakokaasu- ja pölypäästöjä ilmaan. Pakokaasupäästöissä on lähinnä typen oksideja ja hiukkasia. Ajoneuvoista aiheutuu päästöjä myös polttoaineen haihtumisen, renkaiden ja jarrujen kulumisen sekä päällysteen kulumisen seurauksena. Moottoriurheilukeskuksessa päästöjä syntyy eniten kilpailujen aikana ja ne ovat hetkellisiä. Tieliikenteeseen rekisteröityjen ajoneuvojen pakokaasupäästöjä koskevat ajoneuvolainsäädännön ja kilpailuajoneuvojen pakokaasupäästöjä puolestaan lajisääntöjen määräykset Päästöt maaperään ja pohjaveteen Onnettomuuksien yhteydessä on mahdollista, että polttoaineita tai öljyjä pääsee vähäisessä määrin maaperään ja sitä kautta pohjaveteen. Onnettomuudet ja häiriötilanteet pyritään estämään ennakoivin toimenpitein (tekniset ratkaisut, kunnossapito, valvonta, opastus). Öljyja polttoaineonnettomuuksissa suojaustoimenpiteisiin ryhdytään välittömästi radalla olevan öljyntorjuntakaluston avulla Melupäästöt ja tärinä Toiminnasta aiheutuva melukuorma vaihtelee sen mukaan, minkä tyyppisillä ajoneuvoilla radalla ajetaan, kuinka paljon ajoneuvoja radalla on ja käytetäänkö alueella äänentoistolaitteistoja. Moottoriratojen aiheuttaman melun arviointiin käytetään tavallisimmin melun A- painotettua maksimitasoa mitattuna fast aikapainotuksella( L AFmax )sekä melun ekvivalenttitasoa eli keskiäänitasoa (LAeq), joka useimmiten määritetään päiväajalle klo Toiminnasta aiheutuva tärinä on vähistä Maksimimelutasot Moottoriurheilukeskuksen melua on selvitetty mallintamalla eri rata-alueiden melun leviämistä laskennallisesti. Moottoriradoille sallittuna enimmäismelutasona on yleisesti sovellettu asuntoalueilla 60dB (LAFmax ) ja loma-asutus-, sekä ulkoilu- ja virkistysalueilla 55 db (LAFmax ). Suoritettujen melulaskentojen perusteella ratakohtaiset ajonaikaiset maksimimelutasot jäävät yleisesti sovellettavien enimmäismelutasoarvojen alapuolelle lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Rallicross-rata aiheuttaa noin 50 db LAFmax-tason Lastulammen asuinrakennuksen kohdalle. Speedway-radan LAFmax-taso Lastulammella on noin 53 db ja noin 50 db Mannisenjärven asuinrakennuksen ja loma-asunnon kohdalla. samoin enduro sprint-rata aiheuttaa Mannisenjärven rannalle noin 50 db LAFmax-tason. Muilta radoilta tulevat maksimiäänitasot jäävät alhaisemmiksi.