1(17) SUOMI-YHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS (sisältää myös vaalijärjestyksen)

Transkriptio

1 1(17) SUOMI-YHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS (sisältää myös vaalijärjestyksen) Yhtiökokous vahvistanut Finanssivalvonta vahvistanut Merkitty kaupparekisteriin

2 2(17) KESKINÄISEN HENKIVAKUUTUSYHTIÖN SUOMEN YHTIÖJÄRJESTYS Yhtiön toiminimi 1 Yhtiön toiminimi on suomeksi ruotsiksi englanniksi saksaksi ranskaksi Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi Ömsesidiga Livförsäkringsbolaget Suomi Suomi Mutual Life Assurance Company Suomi Lebensversicherungs-Gesellschaft auf Gegenseitigkeit Société d'assurances Vie Suomi (Société Mutuelle de Droit Finlandais) Yhtiön kotipaikka 2 Yhtiön kotipaikka on Helsinki. Yhtiön toiminta-alue ja toiminnan käsittämät vakuutusluokat 3 Yhtiö harjoittaa henkivakuutusluokkiin 1, 3 ja 6 ja vahinkovakuutusluokkiin 1 ja 2 kuuluvaa vakuutusta sekä näiden vahinkovakuutusten ja henkivakuutuksen jälleenvakuutusta Euroopan talousalueella ja sen ulkopuolella. Yhtiön osakkuus 4 Yhtiön osakkaita ovat vakuutuksenottajat ja takuuosuuden omistajat. Jälleenvakuutuksen ottaminen ei kuitenkaan tuota osakkuutta yhtiössä. Osakkuuden tuottaa myös sulautumisen ja vakuutuskannan luovuttamisen yhteydessä yhtiöön siirtynyt vakuutus. Osakkuus päättyy, kun vakuutus raukeaa tai muuten lakkaa. Osakas ei ole vastuussa yhtiön sitoumuksista.

3 3(17) Yhtiön johto 5 Yhtiöllä on hallitus ja toimitusjohtaja. Hallituksen ja toimitusjohtajan on johdettava yhtiötä ammattitaitoisesti, terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden sekä luotettavaa hallintoa koskevien periaatteiden mukaisesti. Hallitus 6 Hallitukseen kuuluu vähintään neljä ja enintään seitsemän jäsentä. Jäsenen on oltava hyvämaineinen ja hänellä on oltava tehtävän hoitamisen vaatima ammatillinen pätevyys ja kokemus. Lisäksi hallituksessa on oltava edustettuna sellainen yleinen vakuutustoiminnan tuntemus kuin yhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen. Hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä 7 Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta, ja se on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on saapuvilla. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut, tai jos äänet menevät tasan se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. Hallituksen kokouksesta laaditaan pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja yksi hallituksen siihen valitsema jäsen. Toimitusjohtaja 8 Yhtiöllä voi olla toimitusjohtajan lisäksi toimitusjohtajan sijainen. Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen valitsee ja erottaa hallitus, joka päättää myös heidän palkkaeduistaan. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

4 4(17) Yhtiön edustaminen 9 Yhtiötä edustavat 1. hallituksen puheenjohtaja tai toimitusjohtaja kumpikin yksin 2. hallituksen muut jäsenet kaksi yhdessä 3. muut henkilöt, joille hallitus on antanut oikeuden yhtiön edustamiseen yhdessä jonkun 1- tai 2-kohdassa mainitun henkilön tai toisen oikeutetun kanssa. Tilintarkastajat 10 Yhtiössä on yksi tilintarkastaja. Ellei tilintarkastaja ole tilintarkastusyhteisö, yhtiöön on valittava lisäksi yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajan toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilikausi 11 Yhtiön tilikautena on kalenterivuosi. Yhtiökokous 12 Yhtiön yhtiökokouksena toimii edustajisto. Edustajiston jäsenet valitaan yhtiöjärjestykseen sisältyvän yhtiön vaalijärjestyksen mukaisesti ja siinä määriteltyä suhteellista vaalitapaa ja vaalipiirijakoa noudattaen. Edustajistoon kuuluu vuoden 2009 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä 75 jäsentä seuraavin toimikausin: * 25 jäsenen toimikausi vuoden 2000 vaaleista vuoden 2009 vaalien tuloksen vahvistamiseen * 25 jäsenen toimikausi vuoden 2003 vaaleista vuoden 2012 vaalien tuloksen vahvistamiseen * 25 jäsenen toimikausi vuoden 2006 vaaleista vuoden 2012 vaalien tuloksen vahvistamiseen. Edustajistoon valitaan vuoden 2009 vaaleissa 25 edustajaa kolmen vuoden toimikaudeksi. Kun kaikkien edustajien toimikausi päättyy vuoden 2012 vaaleihin, siirrytään näistä vaaleista alkaen järjestelmään, jossa edustajistoon valitaan 40 edustajaa kuuden vuoden toimikaudeksi.

5 5(17) Äänioikeus edustajiston vaalissa on henkilöllä, jonka osakkuus on ollut voimassa vaalivuoden kesäkuun 30. päivänä. Edustajistoa valittaessa kullakin äänioikeutetulla on yksi ääni. Takuuosuuden omistajilla ei kuitenkaan ole äänioikeutta. Edustajantoimi päättyy, kun edustaja eroaa tai kuolee taikka hänet valitaan yhtiön tai sen tytäryhtiön vakinaiseen palvelukseen tai hallituksen jäseneksi. Jos edustajantoimi on päättynyt, hallitus kutsuu poisjääneen edustajan tilalle vaalijärjestyksen mukaisesti määrätyn varamiehen siksi ajaksi, joka poisjääneellä olisi ollut jäljellä. Edustaja ei voi valtuuttaa toista käyttämään äänivaltaa yhtiökokouksessa. Kullakin edustajalla on kokouksessa yksi ääni. 13 Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä ennen kesäkuun loppua. Kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan jokaiselle edustajalle ja takuuosuuden omistajalle viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta joko kirjatussa kirjeessä tai muulla todistettavalla tavalla. Muut tiedonannot edustajille ja osakkaille toimitetaan samalla tavalla kuin kutsu yhtiökokoukseen. 14 Yhtiökokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja, sen varapuheenjohtaja tai iältään vanhin hallituksen jäsen, minkä jälkeen edustajat valitsevat kokouksen puheenjohtajan. Kokouksen päätökseksi tulee, jollei asia ole lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan määräenemmistöä vaativa, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, tai jos äänet menevät tasan se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaalissa tulee valituksi se, joka saa eniten ääniä. Jos äänet menevät tasan, ratkaistaan vaali arvalla. Vaali toimitetaan suljetuin lipuin, jos joku läsnä oleva edustaja sitä vaatii. Kokouksessa pitää pöytäkirjaa puheenjohtajan kutsuma sihteeri. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja kahden kokouksessa sitä varten valitun tarkastajan allekirjoitettava. 15 Yhtiöjärjestystä voidaan muuttaa, mikäli muuttamista kannattaneilla edustajilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa annetuista äänistä.

6 6(17) 16 Varsinaisessa yhtiökokouksessa on esitettävä 1. tilinpäätös ja toimintakertomus 2. tilintarkastuskertomus päätettävä 3. tilinpäätöksen vahvistamisesta 4. taseen osoittaman voiton käyttämisestä 5. vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle 6. hallituksen jäsenten lukumäärästä sekä heidän palkkioistaan ja matkakorvausten perusteista 7. tilintarkastajan palkkiosta ja matkakorvausten perusteista 8. nimitysvaliokunnan puheenjohtajan ja muiden jäsenten palkkioista ja matkakorvausten perusteista 9. edustajiston jäsenten palkkioista ja matkakorvausten perusteista valittava 10. tilintarkastaja ja mahdollisesti tarvittava varatilintarkastaja 11. hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet 12. nimitysvaliokunnan puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä käsiteltävä 13. kokouskutsussa mainitut muut asiat. Nimitysvaliokunta 17 Nimitysvaliokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä, jotka kaikki varsinainen yhtiökokous valitsee edustajiston jäsenten keskuudesta. Nimitysvaliokunnan toimikausi kestää valinnan tekevän varsinaisen yhtiökokouksen päättymisestä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen.

7 7(17) Nimitysvaliokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta laatimaan varsinaista yhtiökokousta varten seuraavat päätösehdotukset: 1. varsinaisen yhtiökokouksen puheenjohtaja 2. hallituksen jäsenten lukumäärä 3. hallituksen jäsenten palkkiot ja matkakorvausten perusteet 4. hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet 5. tilintarkastajan palkkio ja matkakorvausten perusteet 6. tilintarkastaja ja mahdollisesti tarvittava varatilintarkastaja. Takuupääoma 18 Yhtiön täysin maksettu takuupääoma on ,78 euroa, ja se jakautuu kolmeen nimetylle henkilölle asetettuun järjestysnumerolla varustettuun takuuosuuteen, joiden nimellisarvo on ,93 euroa (ei tarkka arvo). Takuuosuudet tuottavat yhtäläiset oikeudet yhtiössä. Takuupääomalle maksetaan korkoa enintään kymmenen prosenttia vuodessa. Yhtiöllä on oikeus lunastaa takuuosuus tai -osuudet takaisin nimellisarvosta sitä varten muodostetun rahaston varoilla. Lunastamisen tulee tapahtua siten, että järjestysnumeroltaan suurin takuuosuus lunastetaan ensin, jollei asianomaisten kesken toisin sovita. Jos takuuosuus on siirtynyt muulle kuin yhtiön takuuosuusluetteloon merkitylle takuuosuuden omistajalle, on takuuosuuden vastaanottajan viipymättä ilmoitettava siirrosta kirjallisesti yhtiön hallitukselle. Yhtiöllä on tällöin oikeus lunastaa takuuosuus tarkoitukseen varatuilla varoilla sen nimellisarvosta. Jollei yhtiö käytä lunastusoikeuttaan, hallituksen on viimeistään 15 päivän kuluessa tiedoksisaannista annettava siitä kirjatuilla kirjeillä tieto muille takuuosuuden omistajille, jolloin näillä on oikeus lunastaa osuus sen nimellisarvosta. Takuuosuuden omistajan, joka haluaa käyttää lunastusoikeuttaan, on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle 45 päivän kuluessa siitä lukien, kun osuuden siirtymisestä on yhtiön hallitukselle ilmoitettu, ja suoritettava samalla hallitukselle lunastussumma. Jos yksi takuuosuus on lunastettavana ja kumpikin muu takuuosuuden omistaja haluaa käyttää lunastusoikeuttaan, arvotaan lunastusoikeus heidän keskensä. Arvonta on toimitettava hallituksen kokouksessa. Tämä pykälä on merkittävä takuuosuuskirjoihin.

8 8(17) Pohjarahasto 19 Pohjarahasto on vähintään ,75 euroa. Se voidaan yhtiöjärjestystä muuttamatta yhtiökokouksen päätöksellä korottaa enintään euroon. Yhtiön omaisuuden jakaminen yhtiön purkautuessa 20 Yhtiön purkautuessa on jäljelle jäävä omaisuus jaettava niiden vakuutuksenottajien kesken, jotka selvitystilan alkaessa olivat yhtiön osakkaita. Omaisuuden jakamisen perusteista päättää yhtiökokous selvitys- tai toimitusmiesten antaman lopputilityksen tarkastamisen yhteydessä siten, että omaisuus jakautuu osakkaille oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, kun otetaan huomioon jako-osaan oikeutettujen vakuutusten laatu, suoritetut vakuutusmaksut, vakuutussopimusten solmimisajankohta sekä muut asiaan vaikuttavat seikat. Jos jaettava omaisuus on vähäinen, yhtiökokous voi kuitenkin päättää omaisuuden luovuttamisesta johonkin yhtiön toiminnalle läheiseen tarkoitukseen.

9 9(17) KESKINÄISEN HENKIVAKUUTUSYHTIÖN SUOMEN VAALIJÄRJESTYS Vaaliaika ja jako vaalipiireihin 1 Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen osakkaiden edustajiston vaalit toimitetaan tässä vaalijärjestyksessä määrättyä suhteellista vaalitapaa noudattaen. Vaalit toimitetaan joka kolmas vuosi marraskuun päivinä. Vuoden 2012 vaaleista alkaen vaalit toimitetaan joka kuudes vuosi. 2 Edustajiston vaaleja varten maa on jaettu viiteen vaalipiiriin seuraavasti: I vaalipiiri:helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Sipoon, Keravan, Tuusulan, Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon kunnat II vaalipiiri:uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien kunnat, I vaalipiiriin kuuluvia kuntia lukuun ottamatta sekä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakuntien kunnat III vaalipiiri: Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakuntien kunnat IV vaalipiiri: Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien kunnat V vaalipiiri: Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien kunnat. Kullakin äänioikeutetulla on äänioikeus siinä vaalipiirissä, jossa hänellä yhtiön kirjoissa olevien osoitetietojen tai muun selvityksen mukaan on asuinpaikka. Äänioikeutettu, jonka asuinpaikka on Suomen ulkopuolella, kuuluu I vaalipiiriin. Edustajistoon valitaan vuoden 2009 vaaleissa yhteensä 25 edustajaa ja vuoden 2012 vaaleista alkaen yhteensä 40 edustajaa. Kussakin vaalipiirissä valittavien edustajien lukumäärä on se pyöristetty kokonaisluku, joka osoittaa kyseisessä vaalipiirissä vaalivuoden 1. päivänä asuvien osakkaiden osuuden kaikista yhtiön osakkaista. Hallitus toteaa viimeistään vaalivuoden maaliskuussa edellä 3 momentissa mainitulla tavalla lasketut valittavien edustajien määrät vaalipiireittäin.

10 10(17) Äänioikeus 3 Äänioikeutettu on jokainen yhtiöjärjestyksen 12 :n 5 momentissa tarkoitettu osakas. Vajaavaltaisen äänioikeutetun puolesta äänioikeutta käyttää hänen edunvalvojansa, paitsi jos alaikäinen vajaavaltainen on ottanut osakkuuden tuottavan vakuutuksen omilla varoillaan. Äänioikeutta ei voi käyttää valtakirjan nojalla. Vaaliluettelona käytetään vaalilautakunnan laatimaa äänioikeutettujen luetteloa, joka on tarkistusta varten nähtävänä vaalilautakunnan ilmoittamassa osoitteessa vaalivuoden elokuussa vähintään viikon ajan. Luetteloa koskevat huomautukset tulee esittää vaalilautakunnalle viikon kuluessa nähtävänä oloajan päättymisestä. Vaaliluettelo tulee lainvoimaiseksi vaalilautakunnan käsiteltyä mahdollisesti tehdyt huomautukset. Vaalikelpoisuus 4 Ehdokkaaksi edustajiston vaalissa voidaan asettaa ja valituksi voi tulla Suomessa asuva täysivaltainen yhtiön osakas, joka ei ole yhtiön tai sen tytäryhtiön vakinaisessa palveluksessa tai hallituksen jäsen. Edustajiston jäsen voidaan asettaa ehdokkaaksi vain niissä vaaleissa, joihin hänen toimikautensa päättyy. Edustajiston jäsenen toimikausi alkaa, kun vaalin tulos on vahvistettu. Vaalilautakunta 5 Hallitus asettaa edustajiston vaalien toimittamista ja sen tuloksen laskemista varten vaalilautakunnan sekä määrää sen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajan tulee olla lakimiestutkinnon suorittanut. Vaalilautakuntaan kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kolme jäsentä. Se on asetettava viimeistään vaalivuoden kesäkuun 1. päivänä. Vaalilautakunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja lisäksi vähintään kaksi jäsentä on saapuvilla. Läsnä on oltava vähintään yksi lakimiesjäsen. Vaalilautakunta on oikeutettu ottamaan itselleen sihteerin ja määräämään avukseen riittävän määrän nimettyjä vaalitoimitsijoita.

11 11(17) Valitsijayhdistykset 6 Vähintään kolme äänioikeutettua voi perustaa valitsijayhdistyksen. Valitsijayhdistyksen perustajat sopivat allekirjoittamallaan asiakirjalla siitä, että he edustajiston vaaleissa kannattavat asiakirjassa nimeltä mainittua heidän yhteisessä vaalipiirissään asuvaa henkilöä. Valitsijayhdistyksen tulee pyytää vaalilautakunnalta yhdistyksen ehdokaslistan ottamista vaaleja varten laadittavaan kyseisen vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmään. Ehdokaslistaan voidaan 13 ja 14 :ssä mainittujen tapausten varalta ottaa yksi varaehdokas. Äänioikeutettu voi olla perustajana vain yhdessä valitsijayhdistyksessä. Ehdokkaaksi asetettu henkilö ei voi olla oman valitsijayhdistyksensä jäsen eikä toisen valitsijayhdistyksen ehdokas. 7 Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perustetaan, on päivättävä ja allekirjoitettava omakätisesti, ja siinä on mainittava asianomaisen vaalipiirin numero. Ehdokaslistalle voidaan antaa poliittinen tai muu tunnus, joka ei saa olla sopimaton eikä merkitykseltään yleistävästi tai muutoin harhaanjohtava. Tunnuksen hyväksymisestä päättää vaalilautakunta. Allekirjoittajista on nimettävä yksi valitsijayhdistyksen asiamieheksi ja toinen hänen varamiehekseen. Nämä eivät saa olla vaalilautakunnan jäseniä. Ehdokkaan samoin kuin perustamisasiakirjan allekirjoittajien etu- ja sukunimet, heidän ammattinsa tai toimensa sekä asuinkuntansa on asiakirjassa mainittava niin selvästi, ettei saata syntyä erehdystä henkilöstä. 8 Valitsijayhdistyksen asiamiehen tulee viimeistään 60. päivänä ennen vaalien alkamista ennen kello toimittaa vaalilautakunnalle allekirjoittamansa kirjallinen hakemus valitsijayhdistyksen ehdokaslistan ottamista vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmään. Hakemukseen on liitettävä valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja. Hakemuskirjassa asiamiehen on vakuutettava, että ehdokkaaksi asetettu henkilö ja mahdollinen varaehdokas suostuvat vastaanottamaan edustajatoimen. Asiamies voi toimittaa vaalilautakunnalle osoitetun hakemuksen liitteineen vaalilautakunnan ilmoittamaan osoitteeseen joko henkilökohtaisesti tai postia, sähköistä tiedonsiirtomenetelmää tahi asiamiestä käyttäen.

12 12(17) Vaaliliitot 9 Valitsijayhdistykset, jotka haluavat vaalissa toimia yhdessä, voivat samassa vaalipiirissä yhtyä vaaliliitoksi. Vaaliliitto muodostetaan siihen yhtyvien valitsijayhdistysten kirjallisella sopimuksella. Siinä on mainittava vaalilautakunnan antamat ehdokaslistojen järjestysnumerot asetettuina siihen järjestykseen kuin ne halutaan vaaliliittoon otettaviksi. Vaaliliittoa koskevan sopimuksen allekirjoittavat valitsijayhdistysten puolesta niiden asiamiehet. Vaaliliitolle voidaan antaa tunnus, johon sovelletaan sitä, mitä 7 :n 2 momentissa on sanottu. Jos vaaliliitolle annetaan tunnus, niin samalla katsotaan luovutuksi vaaliliittoon sisältyvän ehdokaslistan tunnuksesta. Sopimuksessa on yksi allekirjoittajista valtuutettava vaaliliiton asiamieheksi ja toinen hänen varamiehekseen. Samaan vaaliliittoon kuuluvilla valitsijayhdistyksillä saa olla yhteensä ehdokkaita enintään kulloinkin edustajistoon asianomaisesta vaalipiiristä valittavien jäsenten kaksinkertainen määrä. Asiamiehen on toimitettava vaaliliittoa koskeva sopimus liitteineen vaalilautakunnalle vaalilautakunnan asettamaan määrähetkeen mennessä. Edellä mainittujen asiakirjojen toimittamisen vaalilautakunnalle tulee tapahtua sillä tavoin kuin 8 :ssä on sanottu. 10 Valitsijayhdistys ei saa liittyä useampaan kuin yhteen vaaliliittoon. Eri vaaliliitot eivät myöskään saa tehdä liittoa keskenään. Vaalilautakunnan toiminta 11 Vaalilautakunta ilmoittaa vaalien suorittamisesta ainakin yhdessä suomen- ja yhdessä ruotsinkielisessä lehdessä julkaistavalla ilmoituksella. Sen tulee sisältää myös tieto siitä, kuinka monta edustajaa edustajistoon on valittava sekä siitä, kenelle, milloin ja minne vaaliin kuuluvat asiakirjat on toimitettava. Samassa ilmoituksessa on mainittava myös 3 :n 3 momentissa tarkoitetun vaaliluettelon nähtävänä pitämisestä ja luetteloa koskevien huomautusten tekemisestä. 12 Vaalilautakunta tarkastaa sille saapuneet valitsijayhdistysten muodostamista koskevat hakemukset. Samalla on ehdokaslistat varustettava juoksevalla järjestysnumerolla niiden saapumisjärjestyksen mukaisesti.

13 13(17) Jos vaalilautakunta havaitsee, ettei hakemus ole asianmukaisesti tehty, valitsijayhdistys laillisesti perustettu tai että sen ehdokkaana on henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen tai on asetettu myös toisen valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, lautakunnan tulee antaa siitä asiamiehelle kirjallisesti tieto. Mikäli lautakunta muusta syystä katsoo lisäselvityksen tarpeelliseksi, on siitäkin asiamiehelle ilmoitettava. Määräaikana perille toimitetut hakemukset, joita vastaan ei ole esitetty huomautuksia, on hyväksyttävä. 13 Asiamiehellä on oikeus vaalilautakunnan asettamaan määrähetkeen mennessä oikaista vaalilautakunnalle annettavassa kirjelmässä ne vaalilautakunnalle annettujen asiakirjojen kohdat, joita vastaan huomautuksia on esitetty, sekä tehdä ehdokkaan nimeä, ammattia tai tointa taikka ehdokaslistan tunnusta koskevia tarkistuksia. Jos huomautuksen syynä on ollut se, että ehdokkaana on ollut sellainen henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen tai joka on asetettu myös toisen valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, on asiamiehellä oikeus saman ajan kuluessa poistaa tällainen ehdokas sekä panna tilalle 6 :n 2 momentissa mainittu varaehdokas. Oikaisua ei kuitenkaan voi tehdä, jos asiakirjassa, jolla valitsijayhdistys on perustettu, ei ole allekirjoittajina riittävää määrää vaalipiirissä äänioikeutettuja tai jos hakemusta ei ole ajoissa toimitettu vaalilautakunnalle. 14 Jos ehdokkaaksi asetettu henkilö on kuollut valitsijayhdistyksen perustamisen jälkeen, on asiamiehellä oikeus ilmoittaa vaalilautakunnalle valitsijayhdistyksen varaehdokas hänen tilalleen 6 :n 2 momentin mukaisesti. 15 Vaalilautakunta käsittelee lopullisesti ne valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat, joita vastaan on esitetty huomautuksia tai joiden johdosta on pyydetty lisäselvityksiä. Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja, jota ei voida hyväksyä, on hylättävä. Vaalilautakunta antaa heti tiedon valitsijayhdistysten asiamiehille kaikista hyväksytyistä ehdokaslistoista ja asiamiesten nimistä sekä osoitteista. 16 Vaalilautakunta tarkastaa sille saapuneet vaaliliittojen muodostamista koskevat hakemukset. Jos havaitaan, ettei hakemusta ole asianmukaisesti tehty tai vaaliliittoa vaalijärjestyksen mukaisesti perustettu, lautakunnan tulee antaa siitä asiamiehelle kirjallisesti tieto.

14 14(17) 17 Asiamiehellä on oikeus vaalilautakunnan asettamaan määrähetkeen mennessä oikaista vaalilautakunnalle annettavassa kirjelmässä ne vaalilautakunnalle annettujen asiakirjojen kohdat, josta vastaan huomautuksia on tehty, sekä tehdä vaaliliiton tunnusta koskevia tarkistuksia. Oikaisua ei kuitenkaan voi tehdä, jos vaaliliiton perustamista koskevaa sopimusta ei ole asianmukaisesti allekirjoitettu tai jos hakemusta ei ole ajoissa toimitettu vaalilautakunnalle. 18 Vaalilautakunta tarkastaa 17 :n 1 momentin nojalla tehdyt korjaukset ja määrää arvalla valitsijayhdistysten muodostamien vaaliliittojen keskinäisen järjestyksen ehdokaslistojen yhdistelmää varten. Kun keskinäinen järjestys on arvottu, vaalilautakunta varustaa hyväksytyt ehdokaslistat juoksevilla järjestysnumeroilla siten, että arvonnassa ensimmäiseksi tulleeseen vaaliliittoon kuuluvat ehdokaslistat varustetaan vaaliliittosopimuksen mukaisessa numerojärjestyksessään ensimmäisillä numeroilla, alkaen numerosta kaksi, toiseksi tulleen vaaliliiton ehdokaslistat samalla tavalla seuraavilla järjestysnumeroilla ja niin edelleen sekä erillisiksi jääneet ehdokaslistat viimeisillä järjestysnumeroilla. 19 Vaalilautakunta laatii ehdokaslistojen lopullisen yhdistelmän kunkin vaalipiirin hyväksytyistä ehdokaslistoista. Yhdistelmään otetaan ehdokaslistat niin järjestettyinä, että samaan vaaliliittoon kuuluvat ehdokaslistat numerojärjestyksessä yhdistetään vaaliliiton yhteisen otsikon alle ja erotetaan kehysviivoilla muista vaaliliitoista siten, että selvästi ilmenee, mitkä ehdokaslistat kuuluvat kuhunkin vaaliliittoon. Vaaliliittojen ulkopuolelle jäävät ehdokaslistat otetaan yhdistelmään viimeisinä järjestysnumeronsa mukaan. Yhdistelmässä ei saa olla muuta kuin yhteinen yleisotsikko, josta käy selville, mitä vaalia varten yhdistelmä on laadittu sekä vaaliliitot otsikkoinaan isot kirjaimet aakkosjärjestyksessä mahdollisine tunnuksineen ja ehdokaslistat järjestysnumeroineen sekä vaaliliittojen ulkopuoliset ehdokaslistat järjestysnumeroineen ja mahdollisine tunnuksineen. Kunkin vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmä on viipymättä painettava ja lähetettävä siihen kuuluvien valitsijayhdistysten asiamiehille. Äänioikeutetuille on lähetettävä heidän vaalipiirinsä ehdokaslistojen yhdistelmä äänestyslippujen mukana, kuten jäljempänä 22 :ssä on määrätty. 20 Jos jonkin vaalipiirin vaalia varten hyväksytyissä ehdokaslistoissa mainittujen ehdokkaiden yhteismäärä on enintään sama kuin vaalipiiristä valittavien edustajien lukumäärä, ei siinä vaalipiirissä toimiteta vaalia, vaan vaalilautakunta julistaa hyväksymissään ehdokaslistoissa mainitut henkilöt valituiksi edustajan toimeen.

15 15(17) 21 Vaalilautakunta hyväksyy vaalissa käytettävän äänestyslipun. Äänestyslipussa on oltava otsikko, jossa mainitaan, missä vaalissa ja missä vaalipiirissä lippua käytetään sekä lisäksi ympyrä ja tämän ympyrän sisäpuolella selvästi havaittava merkintä N:o... sen ehdokaslistan numeron merkitsemistä varten, jolle valitsija antaa äänensä. 22 Äänestyslippu, asianomaisen vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmä ja vaalilautakunnalle osoitettu palautuskuori lähetetään ennen vaalien alkamista kullekin yhtiön yhtiöjärjestyksen 15 :ssä tarkoitetulle äänioikeutetulle sillä osoitteella, joka on yhtiön tiedossa. Mikäli äänioikeutettu ennen vaalitoimituksen päättymistä osoittaa tai tekee todennäköiseksi, ettei hän ole saanut äänestyslippua sen johdosta, että hänen 1 momentissa tarkoitettu osoitteensa on muuttunut, tai että äänestyslippu on hävinnyt tai turmeltunut, hän voi pyynnöstä saada kuittausta vastaan uuden äänestyslipun. Vaalitoimitus 23 Äänestäminen tapahtuu siten, että valitsija kirjoittaa äänestyslipussa olevaan ympyrään vaalipiirinsä sen ehdokaslistan numeron, jota hän äänestää. Valitsija ei saa tehdä äänestyslippuunsa muuta kuin edellä mainitun merkinnän. 24 Äänestyslippu on kuoreen suljettuna lähetettävä postitse vaalilautakunnalle osoitettuna vaalilautakunnan ilmoittamaan osoitteeseen siten, että se on perillä viimeistään marraskuun 28. päivänä ennen kello Myöhemmin saapunutta äänestyslippua ei oteta vaalissa huomioon. ' Äänten laskeminen ja vaalin tuloksen määrääminen 25 Vaalilautakunta aloittaa 24 :ssä mainitun määrähetken päätyttyä vaalituloksen laskemisen. Laskenta on saatettava loppuun niin pian kuin mahdollista. Vaalitulosta laskettaessa on vaaliliittojen ja niiden ulkopuolelle jääneiden valitsijayhdistysten asiamiehillä tai heidän varamiehillään oikeus olla saapuvilla.

16 16(17) 26 Äänestyslippu on mitätön 1. jos äänestyslipussa on numeroin osoitettu useampia kuin yksi ehdokaslista 2. jos ehdokaslistan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, mitä ehdokaslistaa se tarkoittaa 3. jos äänestyslippuun on tehty asiaton merkintä 4. jos äänestyslippuna on käytetty muuta kuin vaalilautakunnalta saatua äänestyslippua tai vieraan vaali-piirin äänestyslippua 5. jos äänestyslippu saapuu liian myöhään vaalilauta- kunnalle. 27 Äänestyslipun hylkäämisen ratkaisee lopullisesti vaalilautakunta. Ratkaistaessa, onko äänestyslippu katsottava mitättömäksi, ei asiattomana pidetä merkintää, joka ainoastaan selventää, ketä ehdokasta valitsija on tarkoittanut äänestää. 28 Vaalipiirissä saman ehdokaslistan hyväksi annetut äänet muodostavat yksinkertaisen ääniryhmän, jonka äänimäärä on äänestyslippujen luku. Ne äänet, jotka valitsijat ovat antaneet vaalipiirissä samaan vaaliliittoon kuuluvien ehdokaslistojen hyväksi, muodostavat yhdistetyn ääniryhmän, jonka äänimäärä on siihen kuuluvien yksinkertaisten ääniryhmien yhteenlaskettu äänimäärä. Jos valitsijan osoittamassa ehdokaslistassa oleva ehdokas ei ole vaalikelpoinen tai ehdokas on kuollut, on sellaisen ehdokkaan nimi katsottava mitättömäksi, mutta valitsijan ääni lasketaan sen vaaliliiton hyväksi, johon ehdokaslista kuuluu. 29 Vaalipiirin samaan vaaliliittoon kuuluvien yksinkertaisten ääniryhmien ehdokkaat järjestetään valitsemisjärjestykseen saamiensa äänimäärien mukaan suurimmasta äänimäärästä pienimpään. Tässä järjestyksessä annetaan yhdistetyn ääniryhmän ehdokkaille vertausluvut siten, että ensimmäinen ehdokas saa vertausluvukseen yhdistetyn ääniryhmän äänestyslippujen koko lukumäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen, neljäs neljänneksen ja niin edelleen.

17 17(17) 30 Äänestyksen tuloksen määräämiseksi menetellään seuraavalla tavalla: 1. Yksinkertaisten ääniryhmien ehdokkaiden nimet kirjoitetaan järjestykseen heidän saamiensa äänimäärien suuruuden mukaan, joka merkitään nimien kohdalle niiden vertauslukuna. 2. Yhdistetyn ääniryhmän ehdokkaiden nimet kirjoitetaan 29 :n 2 momentin määräämään järjestykseen ja nimen kohdalle merkitään ehdokkaan vertausluku. 3. Vaalipiirin kaikkien ehdokkaiden nimet kirjoitetaan uudestaan heidän lopullisten vertauslukujensa suuruuden mukaiseen järjestykseen ja kunkin ehdokkaan nimen kohdalle merkitään hänen lopullinen vertauslukunsa. 31 Jos äänimäärät tai vertausluvut ovat yhtä suuret, ratkaistaan niiden keskinäinen järjestys arpomalla. 32 Kun vaalilautakunta on noudattaen 29 ja 30 :n määräyksiä järjestänyt ehdokkaat heille annettujen lopullisten vertauslukujen suuruuden mukaan, vaalilautakunta vahvistaa vaalin tuloksen ja ilmoittaa sen hallitukselle. Hallitus antaa kullekin valitulle kirjallisen tiedon hänen valitsemisestaan. 33 Valitun edustajan varamieheksi kussakin vaalipiirissä vahvistetaan 32 :ssä mainituin tavoin ensimmäinen valitsematta jäänyt ehdokas siitä vaaliliitosta, josta edustaja on valittu. Jos varamies on yhtiöjärjestyksen 12 :n 6 momentin mukaisesti kutsuttu edustajiston jäseneksi, hänen tilalleen tulee uusi varamies noudattaen, mitä 1 momentissa on sanottu. Vähäiset virheet 34 Jos vaalilautakunta toteaa, että vaalimenettelyn aikana on tapahtunut virhe, jota se pitää vähäisenä, vaalilautakunnalla on oikeus päättää toimenpiteistä, joihin virheen johdosta on ryhdyttävä, tai vaalimenettelyn jatkamisesta toimenpiteisiin ryhtymättä. Määräpäivän siirtyminen 35 Jos tämän vaalijärjestyksen 1, 8 tai 24 :ssä tarkoitettu määräpäivä sattuu lauantaiksi tai sunnuntaiksi, pidetään seuraavaa arkipäivää määräpäivänä.