Vuosikertomus

Transkriptio

1 - 1 -

2 Tapahtui vuonna 2013 Uusi RAKLI Järjestökuvan kehittäminen Internetsivujen uudistaminen Kestävä kehitys ERA17-puheenjohtajuus Työkaluja KSE13:n valmistuminen TELU-uudistus Rakentamispalvelujen tiedonantovelvollisuuden valmistelu Yhteiskunnallista keskustelua Hallitusohjelman puolivälitarkastelu Asumisen tukijärjestelmät MRL-arviointityö AIFM-direktiivin kansallinen soveltaminen Kohtaamisia Aamukahvi Annankadulla jäsentilaisuudet Johtoryhmä- ja toimikuntakauden päätös Soppajuhlissa henkilökunnan videotervehdys Klinikoilta ratkaisuja Östersundom Plusenergia Kuivat rakennukset ja rakenteet Kosteuden hallinta Lahden monitoimitalot Lahden keskustan radanvarsi Pellervon koulu - 2 -

3 Sisällysluettelo Tapahtui vuonna Entistä vahvempana jäsenten asialla... 4 Puheenjohtajan katsaus... 5 RAKLI mukana ministeriöiden valmistelutyössä... 6 Kohtaamisia johtoryhmissä ja toimikunnissa... 8 Aamukahvi Annankadulla maistui jäsenille... 9 RAKLI ja muut järjestöt Rakennamme energiaviisasta Suomea RAKLIn toimisto on vihreä TETS: Energiaa säästettiin lämmityksestä ja ilmanvaihdosta VAETS: Lämmöntuotannon muutoksista raportoitiin 13 Klinikoilta uutta energiaa Hankkeen johtamisen ja suunnittelun tehtäväluettelot KSE95-sopimusehtojen uudistaminen Elinkaarihankkeiden sopimusmallin kehitys Tilaajan ja päätoteuttajan tiedonantovelvollisuudet 16 Klinikoilta ideoita hankkeiden toteutukseen Mitä, miten, millainen? Osaamista ja intoa Perusta tasapainossa

4 Puheenvuoro Entistä vahvempana jäsenten asialla Vuosi 2013 oli RAKLIssa vaikuttamistoiminnan kehittämisen aikaa. Tätä palvelua jäsenet ovat jo vuosia pitäneet tärkeimpänä, ja nyt hihat käärittiin RAKLIn tunnettuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Edellisvuonna työ aloitettiin liiton toiminnan ydinviestien pohdinnalla ja toimintatapojen kehittämisellä. Vuonna 2013 valmistelimme uuden RAKLIn ulostuloa. Työ on jo kantanut hedelmää. Jäsenkysely mukaan lähin sidosryhmämme, jäsenyritysten henkilöstö, on yhä tyytyväisempää RAKLIn toimintaan. Myös yhteistyömme päättäjäverkoston kanssa on ollut erittäin tiivistä ja sujuvaa. Juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan RAKLIn maine on parantunut ja toteutetut viestinnän uudistukset on otettu hyvin vastaan. RAKLI tunnetaan laaja-alaisena rakennetun ympäristön omistajien edustajana ja aloitteellisena yhteiskunnan kehittäjänä. Sidosryhmien odotukset meitä kohtaan ovat kuitenkin tutkimuksen mukaan kasvaneet, joten jatkamme toiminnan kehittämistä vastataksemme odotuksiin jatkossakin. Vaikuttamiskentällä meillä on vielä työtä siinä, että saamme tilaajavastuukysymyksissä paikan nyt kolmikannan valtaamasta pelipöydästä. Talousrikollisuuden tehokkaan torjunnan kannalta olisi oleellista saada jo valmisteluvaiheeseen mukaan myös tilaajien näkemykset. Näin velvoitteet olisivat käytännössä paremmin toimivia ja osuisivat sinne, missä rikollisuutta pitää estää. RAKLI jatkaa valitsemallaan tiellä aktiivisena keskustelukumppanina ja alan toimintaedellytysten varmistajana. Näin voimme jatkossakin tarjota Suomessa tilaa laadukkaalle elämälle. Helena Kinnunen toimitusjohtaja - 4 -

5 Puheenvuoro RAKLIn sana painaa Ensimmäinen vuosi RAKLIn puheenjohtajana on vahvistanut entisestään käsitystäni siitä, että yhteinen liitto on alan ja sen toimintaympäristön kehittämisen kannalta erittäin tärkeä. Me RAKLIn jäsenet tarjoamme tilaa elämälle suomalaisten arjessa, minkä vuoksi meillä tulee myös olla vahva ääni yhteiskunnallisessa keskustelussa. Maailma ympärillämme muuttuu huimaa vauhtia, eikä säädösympäristömme ole kehittynyt toivotulla tahdilla. Mielestäni on välttämätöntä, että historian painolasti jätetään taakse, eikä enää tyydytä vanhan paikkaamiseen. Esimerkiksi kaupungistumisen kiihtyminen pakottaa meidät ravistelemaan asuntopolitiikan perusteita, ja rakentamaan tukimuodot nykytilanteessa toimiviksi. Kotien pitää olla siellä, missä niitä tarvitaan ja sellaisia, että asukkaat ovat niihin tyytyväisiä. Toinen asia, jonka eteen RAKLIssa on paiskittu paljon töitä, on maankäytön kehittäminen. Luonnostaan hidastempoisella kiinteistöalallakin kaivataan nopeutta ja joustavuutta päätöksiin, jotka ohjaavat hankkeiden toteutumista. Tarpeet ja toiveet tiloille näyttäisivät muuttuvan radikaalisti lähivuosina. Tähän pitää vastata muun muassa täydennysrakentamista helpottamalla, mikä on sekä taloudellisesti että ekologisesti järkevää. Kertomusvuonna saatiin tulosta aikaan myös RAKLIn omimmalla alueella, tilaajaosaamisen ja rakennuttamisen toimintamallien kehittämisessä. Neuvottelut konsulttitoiminnan yleisistä sopimusehdoista päättyivät ja ne päivitettiin vastaamaan nykyajan tarpeita. Valmiiksi saatiin myös uudet hankkeen johtamisen ja suunnittelun tehtäväluettelot sekä elinkaarihankkeiden sopimusmallit. Näitä työkaluja toivon kaikkien alalla toimivien hyödyntävän arjessa ahkerasti. Timo Stenius hallituksen puheenjohtaja - 5 -

6 Yhteisellä asialla RAKLI mukana ministeriöiden valmistelutyössä Työryhmillä on keskeinen rooli uutta lainsäädäntöä tai säädännön muutoksia valmisteltaessa. RAKLIn lakimies Johanna Aho oli vuonna 2013 mukana työja elinkeinoministeriön EED-direktiivin kansallista täytäntöönpanoa valmistelleessa ryhmässä sekä ympäristöministeriön maankäyttö- ja maanrakennuslain kokonaisarviointiryhmässä ja laajarunkoisten hallien rakenteellisen turvallisuuden toimintaryhmässä. EED Työryhmistä tulevaisuuden Energiatehokkuusdirektiivin (Energy Efficiency Directive, EED, 2012/27/EU) tavoitteena on varmistaa, päätöksiä että EU:n kokonaisenergiankulutus jäisi vuonna 2020 vähintään 20 prosenttia alemmalle tasolle kuin miltä kehitys näyttäisi vuonna 2007 julkaistun perusuran mukaan. Energiatehokkuusdirektiivin implementointia valmistelleessa työryhmässä todettiin, että Suomen osalta on pääsääntöisesti kyse nykyisen energiatehokkuusjärjestelmän kuvaamisesta lainsäädäntöön. Lisäksi tarvitaan uusia säännöksiä koskien muun muassa suurten yritysten katselmusvelvoitetta. RAKLI pitää tärkeänä energiatehokkuuden toteuttamista markkinalähtöisesti. Kansallisen lainsäädännön tulee olla voimassa Muita rakennusten energiatehokuuteen liittyviä direktiivejä ovat EPBD ja RES. RAKLI on ollut mukana keskusteluissa näiden viemisestä kansalliseen lainsäädäntöön erityisesti nollaenergiarakentamisen osalta. MRL Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi käynnistettiin hallitusohjelman mukaisesti. Arvioinnin perusteella käynnistettäneen rakennepoliittiseen ohjelman toimeenpanoon liittyvät hankkeet, joiden tarkoituksena on vähittäiskaupan sääntelyn vähentäminen sekä kilpailun ja täydennysrakentamisen edistäminen. Lisäksi uudistetaan kuntien rakennusvalvontoja. RAKLI kokosi loppuraporttiinsa jäsentensä toiveita, jotka liittyvät kaavoituksen nopeuttamiseen ja ennakoitavuuteen, joustavuuden lisäämiseen sekä täydennysrakentamisen helpottamiseen

7 Yhteisellä asialla AIFM AIFM - Alternative Investment Fund Managers direktiivin kansallista soveltamista valmisteltiin vuonna Keskustelua 2013 ja RAKLI jäsenineen oli tiiviisti mukana lainsäädäntötyössä. Vaihtoehtorahastojen hoitajia koske- poliittisten sääntelyn ja vat säädökset ovat Suomessa uusia ja RAKLI vaikutti päätösten siihen, että niiden soveltamisala ja lainsäädännön piiriin kuuluvien velvoitteet olisivat käytännössä toteuttamiskelpoisia. Vuoden aikana yhteistyö lain vaikutuksista noudattamista sen voimaantulon jälkeen seuraavan Finanssivalvonnan kanssa oli tiivistä. RAKLI toimi neuvotteluissa ja keskustelutilaisuuksissa kiinteistöalan erityispiirteiden asiantuntijana. RAKLI kertoi näkemyksensä RAKLI antoi 38 toimintaympäristön kehitykseen liittyvää kirjallista lausuntoa vuonna Ne ovat luettavissa RAKLIn internetsivuilla. Lausuntojen lisäksi liiton asiantuntijat olivat ministeriöissä ja eduskunnassa kuultavina liittyen tilaajavastuuseen, rakentamismääräyksiin ja rakentamisen laatuun, asuntopolitiikkaan, verolainsäädäntöön sekä AIFM-direktiivin kansalliseen lainsäädäntöön viemiseen. RAKLIn lausunnot 2013 Ympäristöministeriö 11 Valtiovarainministeriö 7 Työ- ja elinkeinoministeriö 4 Eduskunta 5 Verohallinto 2 Rakennustietosäätiö 4 Uudenmaan liitto 1 Viestintävirasto 1 HKI/Kaupunkisuunnitteluvirasto 1 ELY-keskus 1 Motiva 1-7 -

8 Yhteisellä asialla Kohtaamisia johtoryhmissä ja toimikunnissa RAKLIn jäsenistöstä nimetyistä luottamushenkilöistä koostuvissa johtoryhmissä ja toimikunnissa vietettiin kauden päätösvuotta. Ryhmät työskentelivät kokemusten vaihdon, toimintatapojen kehittämisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen merkeissä kokoontuen viisi-kuusi kertaa vuoden 2013 aikana. Nostoja vuoden 2013 johtoryhmä- ja toimikuntatyöstä: Asunnot Vuokra-asuntotuotannon lisäämisen keinojen esiin tuonti hallitusohjelman puolivälitarkastelun ja kehysriihen yhte ydessä Omakustannusvuokran määräytymistä, tasausta ja 20-vuotista korkotukea koskevan lainsäädäntöpaketin toimivuuteen vaikuttaminen Aija Tasa RAKLIn edustajana ARAvuokra-asuntojen asukasrakenteesta ja ARA-ASO-asuntojen asukasvalintaa koskeneen selvityksen ohjausryhmässä Toimitilat Kiinteistö- ja toimitilamarkkinan rakenne selvityksen teettäminen Ratkaisuja muuttuvien toimistoalueiden kehittämiseksi Erillinen käyttäjäryhmä käsitteli toimitilajohtamisen ja tietotyön kehitystä Infra- ja yhdyskunta Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen, julkinen yksityinen yhteistyön edistäminen Toimivien pysäköintikäytäntöjen tunnistaminen ja yhteistyö kaupunkien kanssa Infran tarkoituksenmukaisen kunnossapidon edistäminen Sijoittaminen ja rahoitus Kaikkien kiinteistösijoitusmuotojen menestys eri markkinatilanteissa Osallistuminen KTI Kiinteistötieto Oy:n Riskit kiinteistösijoittamisessa hankkeeseen, kiinteistösijoittamisen riskit ja riskimäärittely, eläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuuskehikon uudistusta käsittelevä työ Rakennuttaminen ja hankinta Rakentamista koskevien säädösten muutokset, korjausrakentamisen viranomaisohjaus Rakentamisen laatu ja johtaminen: laadukas sisäympäristö ja tilan käyttäjän terveys Talousrikollisuuden torjunta: tilaajavastuut ja tilaajan menettelyt, tietojärjestelmäpohjaisten työkalujen käyttö Käyttö ja omistus Ekotehokkuuden mittarit, osallistuminen Green Building Council Finlandin Värkki-hankkeeseen Käyttäjien sitouttaminen ympäristötavoitteisiin Kiinteistöpalveluiden markkinatieto, kuntien palveluiden ulkoistukset - 8 -

9 Yhteisellä asialla Aamukahvi Annankadulla maistui jäsenille RAKLIn perjantaiaamujen Aamukahvi Annankadulla tilaisuudet järjestettiin kahdeksan kertaa. Toista vuotta käytössä ollut tiiviiden aamutapaamisten konsepti on osoittautunut toimivaksi ja suosittuja alustuksia on ollut kuuntelemassa täysi sali jäsenorganisaatioiden edustajia. Vuonna 2013 ajankohtaista oli: Helmikuu Maaliskuu Toukokuu Kesäkuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Korjausrakentamisen energiamääräykset ja energiatodistus Pysäköinti tiiviissä kaupunkirakenteessa Maankäyttö ja kaavoitus Tilaajien ja päätoteuttajien ilmoitusmenettelyt Verohallinnolle ja työturvallisuuslain muutokset Työympäristöjen muutos ja käyttäjien tarpeet Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 Rahastosijoittaminen kiinteistöalalla Yhdyskuntarakenteen kehityssuunnat kasvukeskuksissa RAKLIn Ilpo Peltonen (vas.) kertoi hankkeiden johtamisen työkalusta. Finnairin Kaisa Tuuliainen ja Ilmarisen Niina Rajakoski (oik.) osallistuivat onnistuneeseen HOTT-hankkeeseen

10 Yhteisellä asialla RAKLI ja muut järjestöt KIRA-foorumi Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin mukana RAKLI toi esiin elinkaarimallien hyötyjä kiinteistöjen rakentamisessa ja ylläpidossa. Myös kuntatalouden haasteet nousivat esiin alan yhteisissä keskusteluissa muun muassa KIRA-foorumin mediapäivässä ja neuvottelukunnassa. Keväällä RAKLIn edustajat olivat tiiviisti mukana ROTI-työskentelyssä, jonka pohjalta laadittu Rakennetun ympäristön tila raportti julkaistiin huhtikuussa. Marraskuun vuositapahtumassa Finlandia-talossa aiheena oli fiksu rakennettu ympäristö. Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Juha Tiuraniemi toimi KKY:n toiminnanjohtajana. Vuonna 2013 muun muassa kehitettiin kauppakeskussijoittamisen- ja johtamisen tunnuslukuja yhdessä KTI Kiinteistötiedon ja 20 kauppakeskuksen kanssa osallistuttiin keskusteluun vähittäiskaupan aukiololainsäädännöstä tuotettiin Kauppakeskukset 2013 julkaisu koottiin alan tulevaisuuden näkemyksiä Kauppakeskusbarometrilla järjestettiin Kauppakeskusliiketoiminnan vuosiseminaari yli 200 osallistujalle Vuoden Kauppakeskusteko 2013 kilpailun voitti Willa Hyvinkäältä Suomen opiskelija-asunnot SOA ry Aija Tasa toimi SOA:n asiamiehenä. Vuonna 2013 muun muassa järjestettiin asiakkuuspäivät, joilla käsitetiin viestintää ja hyvää vuokratapaa talouspäivillä aiheena olivat tietojärjestelmät, palvelujen ulkoistus ja rahoitusasiat kiinteistöpäivillä keskusteltiin energiatehokkuudesta, suunnitteluja valaistusratkaisuista sekä palvelusopimusten kilpailuttamisesta tulevaisuusseminaarissa pohdittiin opiskelija-asumisen tulevia näkymiä sekä SOA-yhteistyötä määriteltiin edunvalvonnan painopisteitä annettiin lausunnot valtion talousarviosta ja asukasvalintaoppaasta Rakennuttajatoimistojen Liitto RTL ry RTL:n asiamiehenä toimi Johanna Aho. Liitto valitsi vuoden 2013 rakennuttajakonsultiksi Kari Vornasen, joka palkittiin marraskuussa Aulangolla kiinteistöliiketoiminnan vuosiseminaarissa

11 Yhteisellä asialla Rakennuttajapäivillä palkittiin vuoden 2013 parhaat. Ylhäällä vasemmalla: Vuoden rakennuttajapalkinnon vastaanottivat Sisko Marjamaa ja Risto Mykkänen Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT:stä. Ylhäällä oikealla: Rakennuttajatoimistojen Liitto RTL valitsi Rakennuttajatoimisto HTJ:n Kari Vornasen Vuoden rakennuttajakonsultiksi. Palkitsemassa Johanna Aho. Sijoittajapäivässä keskusteltiin sääntelyn muutoksista ja tulevaisuuden näkymistä. Jeff Rupp INREV:stä (oik.) kertoi EU-tason toimista

12 Kestävän kehityksen kärjessä Rakennamme energiaviisasta Suomea Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika ERA17 toimintaohjelmaa vietiin vuonna 2013 eteenpäin RAKLIn puheenjohtajuudessa. Ohjelman alkuperäisistä toimenpiteistä valittiin vuosille seitsemän painopistettä, joiden edistämiseen keskitytään. RAKLIn vastuulla on kiinteistöjen energiatehokkaan käytön kehittäminen Kestävän ja tätä tehtiin yhteistyössä Green Building Council maankäytön Finlandin kanssa. Käyttöön saatiin muun muassa suunnittelutyökalut käytöön Rakennusten elinkaarimittarit. Lokakuussa järjestetyssä vuosipäivässä teeman oli energiatehokas korjausrakentaminen. ERA17-ohjelmassa ovat RAKLIn lisäksi mukana ympäristöministeriö, Sitra, Tekes, Kuntaliitto, Kiinteistöliitto ja Rakennusteollisuus RT, jolle puheenjohtajuus vuodenvaihteessa siirtyi. RAKLIn toimisto on vihreä Vuoden 2013 RAKLI liittyi WWF:n Green Office verkostoon. Henkilöstön innostus asiaan oli kiitettävää ja ensimmäisenä vuonna saavutettiin hyviä tuloksia: Sähköenergian käyttö vähentyi huomattavasti - sähköä kului 26,1 prosenttia vähemmän kuin vuonna Jätteiden lajittelua lisättiin ja toimistolla alettiin eritellä sekajätteestä paperi-, kartonki-, bio-, metalli- ja lasijäte. Tulostus- ja kopiomääriä seurataan kuukausitasolla ja jo ennestään pieniä määriä on onnistuttu pienentämään edelleen TETS: Energiaa säästettiin lämmityksestä ja ilmanvaihdosta Vuonna 2011 käynnistettyyn toimitilojen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2013 loppuun mennessä liittynyt 33 yhteisöä, mikä on yli 80 prosenttia RAKLIn toimitilajäsenistä. Kesäkuussa vuoden 2012 tietojen pohjalta laaditusta vuosiraportista ilmeni, että säästöä on saavutettu erityisesti lämmityksessä ja ilmanvaihdossa. Vuoden 2012 aikana raportoitiin yhteensä 554 toteutettua energiansäästötoimenpidettä, joilla saavutettiin 30,6 GWh/a:n säästö. Sähkön osuus kokonaissäästöstä oli 9,9 GWh/a (32 %) ja lämmön ja polttoaineiden osuus

13 Kestävän kehityksen kärjessä 20,7 GWh/a (68 %). Merkittävä osuus säästöistä on saavutettu säätämällä ilmanvaihtoa. Sähkön säästössä korostuu kiinteistöjen käyttäjien rooli. Toteutettujen toimenpiteiden investointikustannuksiksi raportoitiin yhteensä 9,1 miljoonaa euroa. Vuosina toteutetuilla toimenpiteillä yhteisöt säästävät vuosittain energiakustannuksissa yhteensä noin 4,1 miljoonaa euroa. Kumulatiivinen säästö on 58 GWh/a, joka vastaa noin 35 prosenttia vuoteen 2016 asti asetetusta kokonaissäästötavoitteesta. VAETS: Lämmöntuotannon muutoksista raportoitiin Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman sopimusyhteisöt raportoivat vuodelta toteutettua tyyppitoimenpidettä, joiden energiansäästövaikutus oli yhteensä 22,6 GWh/a. Näihin toimenpiteisiin investoitiin 3,2 miljoonaa euroa. Sähkön osuus säästöstä oli 15 prosenttia ja lämmön sekä polttoaineiden osuus 85 %. Lämmitysjärjestelmien ja ilmanvaihdon muutoksilla aikaansaatiin 60 prosenttia tyyppitoimenpiteiden tuottamasta säästöstä. Sähkönkulutuksen vähennyksestä lähes 90 prosenttia saavutettiin valaistusta uusimalla. Kun mukaan lisätään myös ne toimenpiteet, joiden säästövaikutukset ilmoittajat itse arvioivat, syntyi kokonaissäästöä 47,1 GWh/a. Merkittävää säästöä syntyi muun muassa sähkö- ja lämmitysjärjestelmien säätämisestä. Uutena toimenpiteenä mukana olivat lämmöntuotantoon liittyvät toimenpiteet, jotka sisältävät kaukolämmön alakeskuksien uusintoja sekä siirtymistä öljylämmityksestä maalämpöön. Toimenpideohjelmassa on mukana 26 vuokra-asuntoja omistavaa yhteisöä, joiden omistuksessa on hieman yli asuntoa

14 Kestävän kehityksen kärjessä Klinikoilta uutta energiaa Östersundom Vuosina 2012 ja 2013 toteutetulla Östersundom-klinikalla selvitettiin Lahden tiede- ja yrityspuiston ja Helsingin kaupungin toimeksiannosta aurinkoenergian hyödyntämistä sekä uusiutuviin energiamuotoihin liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä. Lisäk- Uusia liiketoiminta- ja palvelumalsi klinikalla täsmennettiin yritysten, Helsingin kaupungin ja Helsingin Energian näkemyksiä leja energiaratkaisuihin tutkimuksesta. Klinikka tuotti kaavoituksen ja klinikan jälkeen hankittavasta laajemmasta suunnittelun tueksi konsepteja, näkemyksiä ja ideoita aurinkoenergian hyödyntämisestä Östersundomin alueella. Lisäksi klinikka tuotti yleisiä ja Östersundomin alueen energiaratkaisuja koskevia kuvauksia ja suosituksia. Plusenergia Plusenergia-klinikan työ päättyi tammikuussa RAKLIn ja Green Building Council Finlandin järjestämä klinikalla pohdittiin sitä, miten edetään kohti uusiutuvaan energiaan perustuvaa hiilineutraaliutta ja lähes nollaenergia-alueita ja -rakennuksia. Nollaenergiaratkaisuja Isoksi tavoitteeksi klinikalla kiteytyi hyvä, viisas ja kestävä energiatulevaisuus Suomelle. Plusenergia-keskustelut tiivistyivät siihen, että erityi- taloudellisesti kestävästi sen tärkeää energiatarkasteluissa on huomioida alueellinen näkökulma, ja tätä pitää pystyä analysoimaan myös täydennys- ja korjausrakentamisessa. Konkreettisia esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista kaivataan ja näitä pitää pystyä monistamaan, jotta skaalaetu saavutetaan

15 Hankkeet hallussa Hankkeen johtamisen ja suunnittelun tehtäväluettelot Uudet tehtäväluettelot julkaistiin RT-ohjekortteina. Niitä käytetään talonrakennusta koskevien rakennuttamis- ja suunnittelutehtävien sisällön ja laajuuden määrittelyyn. Uudet tehtäväluettelon mahdollistavat hankekohtaisen tehtävien ja niiden suorittajien määrittelyn. Luettelot sisältävät tavanomaisen talorakennushankkeen suunnittelutehtävät RAKLI toimintamallien kehittämisen ja niiden ohjeelliset tulokset. Tehtäväluetteloita voidaan käyttää kaikenlaisissa ytimessä kohteissa erilaisten toteutus- ja palkkiomuotojen kanssa. KSE95-sopimusehtojen uudistaminen KSE-neuvotteluryhmä sai joulukuussa valmiiksi KSE13-sopimusehtojen uudistustyön. Sopimusehtojen määritelmiä, osapuolten vastuita Uudet työkalut 2013: ja velvoitteita täsmennettiin ja TELUt, Elinkaarisopimusmallit ajanmukaistettiin sekä veloitusperusteita selkeytettiin. Viivästymissakon määrä kaksinkertaistui ja KSE13 ja laskentaperuste muuttui työpäiväpohjaiseksi. KSE13 julkaistiin tammikuussa Elinkaarihankkeiden sopimusmallin kehitys RAKLI on ollut mukana kehittämässä Elinkaarihankkeiden sopimusmallia, joka julkaistiin syyskuussa. Tavoitteena oli kehittää vakiintunut toimintatapa talonrakennusalan kumppanuusmallien toteutukseen Suomen markkinoille

16 Hankkeet hallussa Tilaajan ja päätoteuttajan tiedonantovelvollisuudet RAKLI oli mukana vaikuttamassa voimaan tuleviin säädöksiin tilaajan ja päätoteuttajan ilmoitusvelvollisuuksista. Verohallinnon ohjeistukseen esitettiin muutoksia ja tarkennuksia ilmoitusvelvollisuuden alaisten töiden määrittelyyn kiinteistöjen ja lii- Yhteisillä pelisäännöillä sujuvasti tavoiteltuun kenneväylien kunnossapidossa sekä urakka- ja työntekijätietojen tietosisältöön. tulokseen Klinikoilta ideoita hankkeiden toteutukseen Lahden keskustan radanvarren kehittäminen Lahden radanvarren kehittämiselle on asetettu kovat ja kunnianhimoiset tavoitteet. Klinikkatyöskentelyn kiteytyksen mukaan radanvarresta halutaan toteuttaa Lahden keskustan uusi osa, jonne sijoittuu satoja yrityksiä ja tuhansia koteja. Alueesta halutaan kehittää Pohjois-Euroopan vetovoimaisin yritysalue sekä erinomainen asuinalue sujuvan arjen elämiseen. Näitä tavoitteita ja toteutusvaihtoehtoja hiottiin RAKLIn vetämällä klinikalla, jonka tilaajia olivat Lahden kaupunki ja Renor. Työssä olivat mukana myös LADEC, VR-Yhtymä, Liikennevirasto ja Uudenmaan ELY-keskus. Kuivat rakennukset ja kosteudenhallinta rakennushankkeessa Senaatti-kiinteistöt ja Helsingin kaupunki tilasivat RAKLIlta riihen, jonka kahdessa työpajassa vuoden 2013 alussa pohdittiin sitä, mitä on tehtävissä rakennusten kosteusongelmien poistamiseksi. Näiden keskustelujen pohjalta toukokuussa aloitettiin Kosteudenhallinta rakennushankkeissa klinikka, jolla kehitetään systemaattista prosessia kosteushallintaan rakennushankkeissa. Mukaan kutsuttiin laaja joukko tilaajia, rakentajia, suunnittelijoita ja asiantuntijoita. Klinikka tekee myös yhteistyötä ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoiden kanssa. Klinikan tuottamia ohjeita ja suosituksia sekä aihioita jatkokehityshankkeista julkistetaan keväällä 2014, kun työ on päättynyt

17 Hankkeet hallussa Lahden monitoimitalot -klinikka Hankintaklinikkamenettelyllä haettiin yhdessä palvelutuottajien kanssa parhaita sopimuksellisia ja taloudellisia ratkaisuja SR-urakkamuodon tekniselle toteutukselle ja sopimusten sisällölle Jalkarannan ja Liipolan koulurakennushankkeissa. Monitoimitaloissa yhdistyivät sivistys-, sosiaali- ja terveystoimialan alueelliset palvelutarpeet. Pellervon koulu RAKLI järjesti Tampereen kaupungin toimeksiannosta kaksi aivoriihtä, joissa pohdittiin Pellervon koulun ja koulutontin hyödyntämistä sekä elinkaaritalon toteuttamista alueelle. Alueen tavoitteeksi kiteytyi neljälle sukupolvelle hyvää elämää neljänä vuodenaikana. Pellervon koulu ja koulutontti ympäristöineen tarjoavat oivat mahdollisuudet uusien asumiskonseptien, elinkaaritalon, alueen ja palveluiden kehittämiselle. Kokonaisuudessa on potentiaalia kansainvälisestikin merkittäville kehitysaskelille. RAKLIn Tuomas Lesonen ja Mikko Nousiainen olivat mukana kehittämässä Lahden keskustan radanvartta

18 RAKLI - Tilaa elämälle Mitä, miten, millainen? RAKLIn järjestökuvan ja toiminnan kehittäminen kulki vuonna 2013 mainetutkimuksesta mainetutkimukseen. Edellisvuonna toteutettu sidosryhmäkysely toimi alkusysäyksenä vaikuttamisen kehittämiselle, joka vuoden 2013 aikana alkoi konkretisoitua näkyviksi muutoksiksi uusien viestinnän linjausten, visuaalisen ilmeen ja nettisivujen muodossa. Vuoden lopussa valmisteltiin uudistuksen lanseeraus tammikuussa 2014 sekä mainetutkimuksen uusintakierros, joka kertoo, miten tehty työ on sidosryhmille alkanut näkyä. Kuva: RAKLIn persoona Uudistus alkoi syksyllä 2012 toimiston henkilöstön ja luottamushenkilöiden yhteistyönä. Tuolloin pohdittiin, millainen RAKLI haluaa olla ja mitkä ovat sen pääviestit. Samalla pohdittiin vallitsevia toimintatapoja ja niiden uudistustarpeita. Työpajoissa kirkastettiin sitä, mitä RAKLI edustaa ja kiteytettiin koko toimintaa kuvaavaksi sloganiksi RAKLI - Tilaa elämälle. Uutena hissipuheena otettiin käyttöön: RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset. RAKLIn jäsenet varmistavat, että Suomessa on tilaa hyvälle elämälle

19 RAKLI - Tilaa elämälle Internetsivu-uudistuksessa lähtökohtana oli tiedon parempi löydettävyys ja RAKLIn keskeisten viestien parempi esille tuominen. Sivuille määriteltiin kuusi pääteemaa: asuminen, yhdyskunta, toimitilat, energia & tehokkuus, rakennuttaminen ja kiinteistösijoittaminen. Sivuille tuli myös Tilaa elämälle blogi, joka toimii rakennetun ympäristön ajankohtaisena keskustelufoorumina. Viestinnän uudistusten myötä RAKLI profiloituu yhä aktiivisemmaksi yhteiskunnalliseksi keskustelijaksi. Kuva: RAKLIn ohjauspyörä Vuosi 2013 oli raklilaisille kovan työn ja rutistuksen vuosi. Nyt toimeen on entistä helpompi tarttua, kun työkalut on päivitetty ja tavoitteita kirkastettu. Kiitos uudistuksen onnistumisesta kuuluu myös osaaville kumppaneillemme Futurelabin Kari Korkiakoskelle, Maineentekijöiden Satu Juvoselle ja Sari Uusituvalle, Studio Obran Päivi Hänniselle ja Eeva Kassarille sekä Koodiviidakon Mikko Saaviselle

20 Toimisto & talous Osaamista ja intoa RAKLIn toimistossa työskenteli vuoden 2013 lopussa neljätoista henkilöä. Vuodenvaihteessa toteutetussa jäsenkyselyssä toimistomme palvelukyky sai erinomaiset arviot ja sen koettiin entisestään parantuneen. Asteikosta yhdestä viiteen osaamisen koettiin olevan 4,2:n tasolla, palveluasenteen 4,32:n tasolla ja tavoitettavuus 4,19 tasolle. Toukokuussa 2013 toimiston henkilöstö kävi yhdistetyllä opinto- ja virkistysmatkalla Varsovassa. Vierailukohteista mieleenpainuvin oli yliopiston kirjasto upeine viherkattoineen. Perusta tasapainossa RAKLIn talous on vakaalla pohjalla. Aiempina vuosina on toteutettu sijoitusomaisuuden uudelleen järjestelyjä, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että tulos on ollut erittäin positiivinen. Nyt tilanne on tasaantunut. RAKLI omisti vuoden 2013 lopussa kiinteistöosakkeidensa ja sijoitussalkkujensa lisäksi 35 prosenttia KTI Kiinteistötieto Oy:n osakkeista, 4 prosenttia Kiinteistöalan Koulutuskeskus Kiinko Oy:stä sekä 2,4 prosenttia Suomen Talokeskus Oy:stä

21 Luottamushenkilöt Hallitus 2013 (vuosikokous ) Puheenjohtaja Sijoitusjohtaja Timo Stenius, Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Sijoittaminen Toimitusjohtaja Vesa Immonen, LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy (Toimitusjohtaja Ari Talja, Exilion Capilal Oy) Liiketoimintajohtaja Ossi Hynynen, Sponda Oyj (Talousjohtaja, varatoimitusjohtaja Eero Sihvonen, Citycon Oyj) Aluepäällikkö Aarne Markkula, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (Kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera) Asunnot Toimitusjohtaja Jani Nieminen, VVO-yhtymä Oyj (Toimitusjohtaja Antti Mäntynen, Avara Oy) Toimitusjohtaja Juhani Jokelainen, Lahden Talot Oy (Toimitusjohtaja Kari Keränen, Niiralankulma Oy) Toimitusjohtaja Eero Maijala, Kiinteistö Oy Nikkarinkruunu (Toimitusjohtaja Tuomo Väänänen, Wartalo Kodit Oy) Toimitilat Real estate manager Esa-Pekka Timonen, Rautaruukki Oyj (Johtaja Samuli Eerolainen, UPM-Kymmene Oyj) Toimitusjohtaja Kari Kontturi, Aalto-yliopistokiinteistöt Oy (Toimitusjohtaja Jari Sarjo, Senaatti-kiinteistöt) Johtaja Kari J. Heiskanen, Ruokakesko Kiinteistötoiminnot (Kiinteistöjohtaja Janne Rytkönen, SOK) Infra Ylijohtaja Kari Ruohonen, Liikennevirasto (Johtaja Jukka Karjalainen, Liikennevirasto) Kaupungit ja kunnat Tulosryhmän johtaja Olavi Tikka, Helsingin kaupunki (Toimialajohtaja Jouko Turto, Turun Kiinteistöliikelaitos) Rakennuttamis- ja toimitilajohdonpalvelut Toimitusjohtaja Jyrki Keinänen, Sweco PM Oy ( alkaen A-Insinöörit Oy) (Liiketoimintajohtaja Lea Jokinen, Realia Management Oy) Neuvottelukunta 2013 (vuosikokous ) Asunnot Toimitusjohtaja Erkka Valkila, SATO Oyj Kiinteistöjohtaja Eero Saastamoinen, VVO-yhtymä Oyj Toimitusjohtaja Teija Ojankoski, VAV Asunnot Oy Toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi, Järvenpään Mestariasunnot Oy Toimitusjohtaja Birgit Mäkinen, Kiinteistö Oy Pikipruukki Fastighets Ab Toimitusjohtaja Jaana Närö, Helsingin kaupungin asunnot Oy Toimitusjohtaja Tuija Häkämies, Kotkan Asunnot Oy Toimitusjohtaja Tuomo Svanberg, Kiinteistö Oy Itätuuli Toimitusjohtaja Timo Hyttinen, Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy

22 Luottamushenkilöt Toimitilat Director of Procurement Real Estate Jukka Lehtelä, VAASAN Oy Ympäristöneuvos Antti Kivipelto, Puolustusministeriö Kiinteistöjohtaja Kai Heinonen, Helsingin seurakuntayhtymä Kiinteistöjohtaja Kaj-Erik Lindberg, UPM-Kymmene Oyj Head of Operations Esa Kojo, Nokia Asset Management Oy Johtaja Hannu Lonka, Nordea Pankki Suomi Oyj Luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen, Metsähallitus General Manager Real Estate Thomas Hollfast, Wärtsilä Oyj Abp Kiinteistöt Toimitusjohtaja Ilkka Marttila, HUS-Kiinteistöt Oy Kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen, Helsingin Osuuskauppa Elanto Toimialajohtaja Jari Panhelainen, Senaatti-kiinteistöt Infra Johtaja Mirja Noukka, Liikennevirasto Apulaisjohtaja Tapani Määttä, Liikennevirasto Pääjohtaja Antti Vehviläinen, Liikennevirasto Johtaja Henri Hansson, Finavia Oyj Yksikön päällikkö Markku Maunula, Suomen ympäristökeskus Kaupungit ja kunnat Kiinteistöjohtaja Esko Eriksson, Jyväskylän Tilapalvelu Toimitusjohtaja Ilkka Ojala, Tampereen kaupunki/tilakeskus Tilapalvelujen johtaja Martti Kuitunen, Turun Kiinteistöliikelaitos Teknisen toimen johtaja Olavi Louko, Espoon kaupunki Toimitusjohtaja Sisko Marjamaa, Helsingin ATT Apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen, Vantaan kaupunki Rakennuttamis- ja toimitilajohdonpalvelut Chairman of the Board Timo Nurminen, Amplion Asset Management Oy Toimitusjohtaja Valtter Kari, Pöyry CM Oy Toimitusjohtaja Juhani Reen, Newsec Advice Oy Sijoittaminen Toimitusjohtaja Keith Silverang, Technopolis Oyj Toimitusjohtaja Kari Inkinen, Sponda Oyj Kiinteistöjohtaja Kari Karvonen, Pohjola Pankki Oyj Pääomasijoitusjohtaja Mikko Räsänen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Head of Fund Management, Property Pertti Vanhanen, Aberdeen Asset Management Finland Oy Kiinteistöjohtaja Kari Louhenkilpi, Nordea Henkivakuutus Suomi Oy Operatiivinen johtaja Harri Holmström, Citycon Oyj Johtaja Esko Torsti, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Toimitusjohtaja Markku Mäkiaho, Pohjola Kiinteistösijoitus Oy