Masentuneen nuoren kohtaaminen Seulonta ja hoitoon ohjaaminen

Transkriptio

1 Ajankohtaista pediatriaa yleislääkäreille ja pediatrian erikoistumista aloittaville, Biomedicum , klo11: Masentuneen nuoren kohtaaminen Seulonta ja hoitoon ohjaaminen Henna Haravuori, LT nuorisopsykiatrian erikoislääkäri kliinisen opettajan tehtävät, HYKS Nuorisopsykiatrian linja erikoistutkija, THL

2 Depressio määritelmästä Depressio = Vakava masennustila tai masennusjakso (engl. major depressive disorder, major depressive episode) Mieluiten puhutaan ammatillisessa kielessä masennustilasta pelkän masennuksen sijaan, joka voi viitata ohimenevään tunnetilaan Nuorilla depression eli masennustilan diagnoosikriteerit ovat samat kuin aikuisilla Hämäävästi vakava masennustila voi olla lievä, keskivaikea, vaikea tai psykoottinen Masennustila voi olla kerran tai paremminkin ensimmäisen kerran elämässä (F32.x) tai sitten voi olla toistuva masennus eli toistuva masennustila (F33.x)

3 Depression etiologia Haavoittuvuus-stressi -malli Sairastumisalttius, ajankohtainen elämäntilanne, suojaavien tekijöiden puute Alttiutta lisäävät 1) Biologiset taustatekijät perinnöllinen alttius (35 %), stressiin reagoimisen biologia, temperamentti 2) Psykologiset taustatekijät erokokemukset, laiminlyönnit, pitkäaikaiset ristiriidat 3) Persoonallisuustekijät ulkomaailman pelottavana kokeminen ("neuroottisuus"), vaativuus, ym. 4) Sosiaaliset taustatekijät sosiaalisen tuen puute (yksinäisyys), yhteiskunnan muutokset 5) Suojaavien tekijöiden puute läheiset ihmissuhteet, sosiaalinen tuki

4 Depression etiologia Ajankohtainen stressi laukaisee depression Useimmiten sairastumista edeltää joku negatiivinen elämäntapahtuma menetys, ero, kaltoinkohtelu, siirtymävaiheet perheen vaikeudet, epäonnistuminen voi syntyä noidankehä, jossa depressio "synnyttää" uusia kuormittavia elämäntapahtumia, vetäytyminen -> ei mielihyvää tuottavia kokemuksia somaattiset sairaudet => useimmiten sairastumisessa on kyse usean tekijän yhteisvaikutuksesta

5 Miten tunnistaa nuoren masennustila? Käytöksen muutos Vetäytyminen, sensitiivisyys, herkkyys kritiikille, itkuherkkyys Keskittymisvaikeudet, aloitekyvyttömyys Häiriökäyttäytyminen (pojat?) Koulu/opiskelumenestyksen heikkeneminen, poissaolot Masennusoireilun seulonta (esim. terveystarkastuksessa) Kaksi kysymystä masennuksesta ei ehkä ihan riittävä Masennusoirekyselyt: RBDI, BDI, PHQ-9

6 Mielialakysely RBDI 13 kysymystä millaiseksi olet tuntenut itsesi viimeisen viikon aikana. Pisteytys Summapisteet 0 4 ei masennusoireita, 5 7 lieviä masennusoireita, 8 15 pistettä kohtalaisia masennusoireita Minkälainen on mielialasi? 1 mielialani on melko valoisa ja hyvä 2 en ole alakuloinen tai surullinen 3 tunnen itseni alakuloiseksi ja surulliseksi 4 olen alakuloinen jatkuvasti enkä pääse siitä 5 olen niin masentunut ja alavireinen, etten enää kestä Miten suhtaudut tulevaisuuteen? 1 suhtaudun tulevaisuuteen toiveikkaasti 2 en suhtaudu tulevaisuuteen toivottomasti 3 tulevaisuus tuntuu minusta melko masentavalta 4 minusta tuntuu, ettei minulla ole tulevaisuudelta mitään odotettavaa 5 tulevaisuus tuntuu minusta toivottomalta, enkä jaksa uskoa, että asiat muuttuisivat parempaan päin Miten tyytyväiseksi tai tyytymättömäksi tunnet itsesi? 1 olen varsin tyytyväinen elämääni 2 en ole erityisen tyytymätön 3 en nauti asioista samalla tavalla kuin ennen 4 minusta tuntuu, etten saa enää tyydytystä juuri mistään 5 olen täysin tyytymätön kaikkeen

7 Nuoren masennustilan arvioinnin erityispiirteitä Nuoren subjektiivinen kokemus nuori ei aina itse tunnista masennusoireita nuoren subjektiivinen kokemus voi jäädä piiloon ellei masennusoireista suoraan ja systemaattisesti nuorta haastateltava kahden kesken Ikään liittyvät epätyypilliset oireet voivat vaikeuttaa tunnistamista ärtyneisyys, vihaisuus, reaktiivinen epäsosiaalinen oireilu mielialan reaktiivisuus yleisempää kuin aikuisilla somaattiset oireet: päänsärky, vatsakivut, muu epämääräinen kipu Nuoruuden moodiness erottaminen depressio-oireista voi olla vaikeaa

8 Nuorten depression diagnoosi (1) Kliinisesti merkittävä oireyhtymä - oireyhtymän kesto ainakin 2 viikkoa - aiheuttaa selvää toimintakyvyn laskua - aiheuttaa subjektiivista kärsimystä - kokemus laadullisesti erilainen kuin masennuksen tunnetila tai suru => Normatiivisen kehityksen juuttuminen, myöhempien kehitysvaiheiden viivästymien, vaarantuminen

9 Nuorten depression diagnoosi (2) Ydinoireet: 1. Mielialan lasku kestää viikkoja 2. Mielenkiinnon ja mielihyvän kokemisen menetys tärkeät asiat menettävät merkityksensä, kaverit eivät kiinnosta 3. Väsymys ja voimattomuus, uupumus Muut oireet: 4. Keskittymisvaikeudet näkyvät usein koulussa ja opiskelussa 5. Unen häiriintyminen liittyy mielialan muutokseen, ei esim. yöllinen pelaaminen 6. Ruokahalun ja painon muutokset

10 Nuorten depression diagnoosi (3) Muut oireet (jatk.): 7. Ruumiinliikkeiden hidastuminen tai levottomuus vaikeus istua aloillaan pidempään 8. Arvottomuuden- ja syyllisyydentunteet, itsetunnon lasku 9. Kuolemantoiveet, itsetuhoinen käyttäytyminen, itsemurhasuunnitelmat tai yritykset, toivottomuus, umpikujan tunne Masennustila diagnosoidaan, kun ainakin kaksi ydinoiretta ja kaksi muuta oiretta (lievä 4-5 oiretta, keskivaikea 6-7, vaikea 8-9 oiretta) esiintyvät samaan aikaan ainakin kahden viikon ajan ison osan hereilläoloajasta aiheuttaen kärsimystä ja/tai toimintakyvyn selvää laskua

11 Arvioinnista Monipuolinen arvio tarpeen, tieto eri tahoilta 1. Nuorelta itseltään Nuorta haastateltava kahden kesken => subjektiivinen kokemus Masennusoireista kysyttävä suoraan ja systemaattisesti 2. Nuoren vanhemmilta Muutos nuoren käyttäytymisessä Perhetilanteen selvittely 3. Opettajilta ja muilta koulun aikuisilta Koulussa esiin tulleet oireet: keskittymisvaikeudet, häiriökäyttäytyminen, kiusaaminen, koulumenestyksen heikkeneminen, poissaolot

12 Nuoren depression arviointi muista! Komorbiditeetti eli samanaikaissairastavuus ahdistuneisuushäiriöt päihteiden käyttö, päihdehäiriöt käytöshäiriöt syömishäiriöt Itsetuhoisuus kuolemantoiveet, itsemurha-ajatukset, -yritykset, niiden letaliteetti intention arvio! Toimintakyvyn arvio kouluselviytyminen sosiaaliset suhteet

13 Axis I comorbidity among adolescent outpatients with mood disorder (N=218) 1) Pure mood disorder 28.0% Anxiety disorders 57.3% Disruptive disorders 10.1% Any Axis I disorder 72.0% (N=157) 2) 2.8% (6) 2.8% (6) 2.8% (6) 1.8% (4) Comorbid anxiety disorder only 40.8% (89) Substance use disorders 16.5% Eating disorders 10.1% 4.6% (10) 4.6% (10) 1.8% (4) 0.9% (2) 5.5% (12) 1.8% (4) 1) Comorbid psychoses (N=3) and other diagnoses (N=14) not presented. 2) Includes 4 cases with comorbid other diagnoses. In the chart: Cross-sections of second and third level comorbidities not in scale.

14 Nuorten depressiot ja itsetuhoisuus Depressioista kärsivistä nuorista itsemurha-ajatuksia 85 % Itsemurhayrityksiä 32 % Itsetuhoisten nuorten masennustilat pidempikestoisia Itsetuhoisten nuorten toimintakyky huonompi Vakavasti masentuneilla nuorilla kohonnut itsetuhoisuusriski 3 vuoden seurannassa itsetuhoisuutta 70 % Aikuisuuteen mennessä itsemurhayritys 32 % 6 vuoden seurannassa kuoli 5.7 % 10 vuoden seurannassa teki itsemurhan 4.4 %

15 Itsetuhoisuuden arviointi Aina päivystystilanteissa Myös muulloin psyykkisesti oireilevilta Itsetuhoajatuksista tulee kysyä suoraan ja avoimesti Kaikkiin viittauksiin itsemurhasta tulee suhtautua vakavasti

16 Itsetuhoisuuden arviointi Itsemurha-ajatuksien vakavuusaste vaihtelee ja vastaavasti niihin liittyvä itsemurhariski on erilainen Ajatusten vakavuutta voidaan arvioida jatkumolla kuoleman toiveet itsemurhan ajattelu itsemurhan suunnittelu tekotavan miettiminen valmistautuminen Ajatusten intensiteetti, toistuvuus ja kesto sekä ajatusten hallittavuus ovat myös tärkeitä kysymyksiä HUOM! Kriisisuunnitelma, jos ei välitön hoidon tarve

17 Itsemurhayritys On itseä vahingoittava teko, jossa on ainakin jonkinasteinen aikomus (intentio) kuolla teon seurauksena Teon seurauksena ei tarvitse olla mitään vammaa tai haittaa, vamman tai haitan mahdollisuus riittää Itsemurhayrityksen tehneet nuoret tulee ohjata erikoissairaanhoitoon jatkohoitoon tai erikoissairaanhoidon arvioon päivystyksellisesti tai kiireellisesti Jos nuori on jo hoidon piirissä, hoidon jatkuvuus on varmistettava Nuori tulee ottaa välittömästi sairaalahoitoon, jos hän on niin vakavassa itsemurhariskissä, ettei läheisten aikuisten seuranta riitä turvaamaan hänen henkeään

18 Intentio? Kun arvioidaan itsetuhoista tekoa, tulee kysyä itseä vahingoittaneen teon tavoitteesta Oliko teon tavoite itsemurha ja ajatteliko nuori kuoleman olevan mahdollinen teon seuraus? Onko hänellä edelleen itsemurha-ajatuksia tai suunnitelma? Asian tutkiminen on tärkeää tuoreeltaan, koska käsitys teosta voi myöhemmin muuttua. Lapsi tai nuori tulee ottaa välittömästi sairaalahoitoon, jos hän on niin vakavassa itsemurhariskissä, ettei läheisten aikuisten seuranta riitä turvaamaan hänen henkeään

19 NSSI = non-suicidal self-injury Viiltelystä ja muusta itsensä vahingoittamisesta tulee kysyä erikseen Viiltelyyn ja muuhun toistuvaan itsensä vahingoittamiseen liittyy myös kohonnut myöhemmän itsemurhayrityksen ja itsemurhan riski On kysyttävä mihin hän pyrkii viiltelyllä Vain osalla on tarkoituksena kuolla, yleisempää on pyrkimys ahdistuksen tai muiden tunteiden hallintaan. Useimmiten itseään toistuvasti vahingoittava nuori tulee ohjata nuorisopsykiatriseen arvioon vaikka perusteet välittömälle sairaalahoidolle eivät täyttyisikään

20 Eriasteisiin itsemurha-ajatuksiin liittyy erisuuruinen itsemurhariski Epäspesifiset kuolema-ajatukset elämä ei ole elämisen arvoista Spesifiset kuolema-ajatukset haluaisin kuolla Itsemurha-ajatukset ilman itsemurhaintentiota voisin tappaa itseni Itsemurha-ajatukset, joihin liittyy itsemurhasuunnitelma aion tappaa itseni Esimerkkikysymyksiä - Oletko viimeaikoina tai aiemmin ajatellut paljon kuolemaa? - Oletko toivonut vakavaa sairastumista? - Onko sinusta tuntunut siltä, että elämä ei ole elämisen arvoista? - Nuoret, joilla on paha olla, toivovat joskus olevansa kuolleita tai ajattelevat, että olisi parempi, jos he olisivat kuolleita. Onko sinulla ollut koskaan tällaisia ajatuksia? - Oletko toivonut ettet esimerkiksi herää enää aamulla? - Olet kertonut, että sinulla on. Nuoret, joilla on tällaisia. saattavat ajatella itsemurhaa tai itsensä vahingoittamista. Oletko sinä koskaan ajatellut sellaista? Milloin? - Oletko ajatellut itsemurhaa tai sen tekemistä? - Miten usein sinulla on sellaisia ajatuksia? - Onko näitä ajatuksia helppo vai vaikea vastustaa? - Pystytkö siirtämään nämä ajatukset helposti syrjään? - Miten sinä tekisit itsemurhan? - Oletko ajatellut, miten vahingoittaisit itseäsi? Mitä siitä seuraisi? - Onko sinulla suunnitelma? Millainen?

21 Itsensä vahingoittaminen Ei itsemurhatarkoituksella tapahtuva itseä vahingoittava käytös paha ahdistunut olo helpottaa ansaitsen rangaistuksen Itsemurhayritykset kuolen teon seurauksena voin kuolla teon seurauksena Esimerkkikysymyksiä - Oletko koskaan yrittänyt satuttaa itseäsi? - Oletko esimerkiksi viillellyt tai raapinut itseäsi? - Miksi teit niin? - Kuinka usein? - Oletko koskaan vahingoittanut itseäsi tarkoituksella? - Oletko yrittänyt tappaa itsesi? Oletko yrittänyt itsemurhaa? Milloin? Mitä teit? Teitkö jotain muuta? - Halusitko todella kuolla? - Kuinka läheltä piti, että olisit toteuttanut sen? - Oliko kukaan muu samassa huoneessa? Tai asunnossa? Kerroitko heille siitä etukäteen? - Miten sinut löydettiin? - Pyysitkö apua sen jälkeen? - Olitko päihtynyt?

22 Toimintakyvyn arviointi Osa-alue Kysymyksiä Esimerkkejä masennuksessa Koulunkäynti tai Miten koulunkäynti sujuu yleisesti? Uupumus ja motivaation lasku voivat vaikuttaa opiskeluun opiskelu Onko poissaoloja ja mistä syystä? Keskittymisvaikeudet vaikuttavat oppimiskykyyn, opetus Ovatko arvosanat laskeneet merkittävästi? menee ohi korvien ja laajojen tekstien lukemiseen Onko käytösongelmia? keskittymiskyky ei riitä Onko keskittymisen vaikeuksia? Istuminen tunnilla on levottomuuden vuoksi piinallista Unihäiriön vuoksi nuori ei jaksa nousta aamulla kouluun Itsestä ja asioista huolehtiminen Suhteessa ikään ja kehitystasoon: Huolehtiiko koulutehtävistä? Huolehtiiko päivärytmistä? Sujuuko aamulla herääminen ja liikkeelle lähtö? Huolehtiiko terveydestään ja lääkityksiä vaativista sairauksistaan? Huolehtiiko hygieniastaan? Huolehtiiko pukeutumisestaan ja ulkomuodostaan? Sosiaaliset suhteet Onko nuorella kaverisuhteita ja minkälaisia? Jaksaako nuori tavata kavereitaan? Ärsyttävätkö kaverit ajanko? Onko kaverisuhteissa ristiriitoja? Onko nuori vetäytynyt kaverisuhteista? Seurusteleeko nuori? Onko seurustelusuhde ikätasoinen? Onko nuorella harrastuksia ja jaksaako käydä niissä? Perhesuhteet Minkälaiset nuoren ja vanhempien välit ovat? Pystyykö nuori puhumaan asioistaan vanhemmille? Onko riitoja? Onko kurinpidollisia vaikeuksia? Onko nuori vetäytynyt omiin oloihin? Masentunut nuori voi olla ylihuolestunut koulutehtävien tekemisestä Koulutehtävien tekemättä jättäminen on mahdollista Tärkeät asiat esim. ratkaisut opiskelupaikan haun suhteen voivat lykkääntyä tai jäädä tekemättä Unihäiriö ja uupumus voivat vaikuttaa vuorokausirytmiin aina sängyn pohjalle jäämiseen saakka Masennus voi vähentää ulkonäöstä huolehtimiseen, lievimmillään nuori ei jaksa meikata ja vaikeimmillaan kulkee hoitamattomana likaisissa vaatteissa Nuori voi kokoa kaverit ärsyttävinä, ärtyneisyyden ja kritiikkiherkkyyden lisääntymisen myötä Nuori voi vetäytyä kaverisuhteista koska ei koe niistä mielihyvää tai on liian uupunut Harrastukset voivat jäädä koska ei koe niistä mielihyvää tai on liian uupunut Nuori voi vetäytyä omiin oloihin Vanhempien kanssa voi tulla riitoja pikkuasioista ärtyneisyyden ja kritiikkiherkkyyden lisääntymisen myötä tavallista useammin

23 Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito nuorten depression hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset, nuorisoneuvolat, jne.) Nuorten masennusoireilun tunnistaminen => riskiryhmien preventiiviset interventiot (stressinhallintakurssit, Maestro) Depression tunnistaminen ja arvio Lievien / keskivaikeiden depressioiden akuutti hoito (keskusteluhoidot, kuormituksen vähentäminen) Keskivaikeiden / vaikeiden depressioiden jatkohoito erikoissairaanhoidon ohjeistuksen mukaisesti Erikoissairaanhoito Kattava diagnostiikka Hoidon oikean toteuttamispaikan arvio Keskivaikeiden vaikeiden depressioiden (akuutti)hoito Perusterveydenhuollon konsultoiminen

24 . Masennuksen hoitomalli opiskeluterveydenhuollossa Epäily masennustilasta: masennusoireita terveyskyselyssä, terveystarkastuksessa kaksi kysymystä masennuksesta, opiskelija hakeutuu vastaanotolle oireiden vuoksi tai muu huolen herääminen Terveydenhoitaja tekee alkukartoituksen + täytättää mielialakyselyn (RBDI, BDI, PHQ-9) Lievät oireet (esim. RBDI 5-7), tai riski sairastua Lääkärin diagnostinen arvio (esim. RBDI 8, PHQ-9 10) Lääkärin konsultaatio tarvittaessa Lievä tai keskivaikea komplisoitumaton masennustila Keskivaikea tai vaikea masennustila, toimintakyvyn lasku tai itsetuhoisia oireita Konsultaatio, kommunikaatio ja dokumentaatio eri tahojen välillä Opiskeluterveydenhuollon tuki: psykoedukaatio, kuormituksen keventäminen, ryhmämuotoinen tai nettiavusteinen interventio (esim. Maestro, MoodGym, Hyvän elämän kompassi) Opiskeluterveydenhuollon määrämittainen 2-3kk interventio: psykoedukaatio, kuormituksen keventäminen, tukea antava keskusteluhoito, IPC, Maestro, Depressiokoulu, MoodGym, Hyvän elämän kompassi, masennuksen nettiterapia (18-v), lääkehoito (18-v) Oireiden uudelleen arviointi, mielialakysely Erikoissairaanhoito: laaja diagnostinen arvio, psykoterapeuttiset hoidot ja lääkehoito, sairaalahoito, kuntoutuspsykoterapia Jatkohoito opiskeluterveydenhuollossa erikoissairaanhoidon ohjeistuksen mukaan, seuranta ja hoidon päättäminen Remissio tai oireiden huomattava lievittyminen: harvajaksoinen jatkohoito tai seuranta 4-6 kk ja hoidon päättäminen Ei remissiota: harkitaan lähetettä erikoissairaanhoitoon, lääkehoitoa (täysi-ikäiset, alaikäisille nuorisopsykiatrin konsultaation perusteella), psykoterapia-arviota erikoissairaanhoidossa Hoidon muokkaus, tehostaminen

25 Nuorten depressioiden varhainen hoito Varhaisen hoidon etuja lyhentää depression kestoa ehkäisee uusiutumista mahdollistaa nuoruuskehityksen jatkumisen Lievät depressiot usein hoidettavissa muutamilla selvittävillä ja tukea anatavilla käynneillä Ensimmäisen depressiojakson hoito tuloksellisempaa kuin uusiutuneen Tarvittaessa erikoissairaanhoidon konsultaatio, lähettäminen, saattaminen

26 Psykososiaalinen tuki - keskustelut Masennuksesta puhuminen Luottamuksellinen ja kiireetön ilmapiiri Aikuisen rooli, ammatillinen rooli, kiinnostunut ja kuunteleva ote Vaikeistakin asioista voi kysyä suoraan (im-ajatukset!) Apuna voi käyttää arviointilomakkeita (R-BDI) Selventävät keskustelut Masennusoireiden selvittely ja seuranta Elämäntilanteen ja -tapahtumien selvittely, perhetilanne, ihmissuhteet, erot, menetykset, epäonnistumiset Sosiaalinen ja kouluselviytyminen Vanhempiin yhteys, kun nuori on valmis perheen tuki Oppilas ja opiskelijahuollon psykologien ja kuraattorien tehtävänkuvaan kuuluu nopeasti tarjottava psykososiaalinen tuki ja tarvittaessa koulun tukitoimien miettiminen

27 Psykososiaalinen tuki - koulujärjestelyt Koulu on iänmukaisen kehityksen kenttä tiedot, taidot, sosiaaliset kyvyt, ikätoverit, auktoriteetit => ei pitkiä sairauslomia koulusta Joustavat koulunkäyntijärjestelyt lyhyemmät koulupäivät, vähemmän kursseja Tukihekilö(itä) koulusta opo, kouluterveydenhoitaja, -kuraattori, -psykologi, tukioppilaat Huomio myös mahdolliseen koulukiusaamiseen

28 Psykososiaalinen tuki - modernisti Ryhmämuotoiset (esim.): Riskiryhmien preventiiviset interventiot Stressinhallintakurssi eli MAESTRO (Coping with Stress for Adolescents) Nettipohjaiset (esim.): Nettiterapiat (esim. Mielenterveystalo) Oma-apu ohjelmat (esim. MoodGYM, HeadSted Hyvän elämän kompassi, Mielenterveystalon Masennuksen omahoito Elämänhallintaa tukevat kurssit Vertaistuki, kirjoittaminen

29 Nuorten depressioiden kulku Nuoruudessa ensi kertaa vakavasti masentuneista Toipunut < 1 vuoden kuluessa % Uusi episodi 2 vuoden kuluessa 40 % 5 vuoden kuluessa 70 % Depressioepisodin keskimääräinen kesto kliinisissä aineistoissa 7-9 kuukautta väestöaineistoissa 1-6 kuukautta

30 Nuorten depressioiden ennuste Nuoruuden depressiot ennustavat nuoren aikuisuuden - Masennustiloja - Ahdistuneisuushäiriöitä - Itsetuhoisuutta - Päihdeongelmia - Huonoa sosiaalista selviytymistä - Tyytymättömyyttä omaan elämään - parisuhde, työ, somaattinen terveys Uusiutuvan masennuksen ennuste huonompi kuin niillä, jotka sairastaneet vain yhden masennusjakson => Ensimmäisen masennusjakson tunnistaminen ja hoito!

31 Tutkimustulokset ja nuorten palvelujärjestelmä Nykyistä varhaisempi puuttuminen Interventiot lievistä masennusoireista (mutta ei depressioista) kärsiville nuorille esim. stressinhallintakurssit koulussa Hoidon alkamisen viive lyhyemmäksi nuorten lievien ja keskivaikeiden masennustilojen hoito perustasolla, erityistason konsultaatiot Nuorten masennustilojen hoidon tehostaminen Intensiivisempää ja monipuolisempaa hoitoa, nopea hoitovaste Itsetuhoisuuden ja komorbidien häiriöiden tunnistaminen ja hoito Hoidon jälkeinen seuranta Uusiutumisriskin pienentäminen Kaksisuuntaisen mielialahäiriön havaitseminen

32 Katse vanhempien vointiin! Masennusta sairastavien vanhempien lapsilla on 3 4 x suurentunut masennusriski. Sekä äidin synnytyksen jälkeiseen masennukseen, että myöhempään masennukseen liittyy riskin kasvua. Psyykkiselle stressille, menetyksille, kaltoinkohtelulle tai muille traumoille altistuneilla on suurentunut masennusriski. Ihmissuhteisiin liittyvät ongelmat, perheen ristiriidat tai kiusaamiskokemukset lisäävät sairastumisriskiä. Vanhempien mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoito ja lasten huomioiminen vanhempien sairastaessa. Nuoren masennuksen hoito ei tehoa, jos vanhempi on samanaikaisesti masentunut! Masennukselta suojaavat läheiset ihmissuhteet, sosiaalinen tuki, hyvä itsetunto, hyvä koulusuoriutuminen, hyvät tunnesäätely-, ongelmanratkaisu- ja selviytymiskeinot, sitkeys ja joustavuus.

33 Kiitos!