Erätär & Eräjäbä 2/2014

Transkriptio

1 Erätär & Eräjäbä 2/2014

2 Soudellaan! Tunnustaudun jahkailijaksi. Kun tähän yhdistää päämäärätietoisuuden ja halun päättää kaikesta aina itse sekä vähentää ylimääräisen spontaaniuden ja taidon nauttia siitä, että voi itse vain astua veneeseen jonkun muun huolehtiessa airot mukaan, saa lopputulokseksi alati (muka paremmiksi) muuttuvia suunnitelmia ja loputonta sumplimista. Soudan ja huopaan menojen, aikataulujen ja kaupunkien väliä toisinaan niin, etten ehdi keskittyä itse hetkiin kun mietin jo, mihin ja miten seuraavaksi risteilen. Kesällä kaikki on kuitenkin lomasta tai lomattomuudesta riippumatta helpompaa: päivät ovat pidempiä ja kiire kivempaa. Silloin jos koska päämäärätön soutelu ja tyynestäkin nauttiminen onnistuu paremmin. Tänä kesänä aionkin soutaa Helsinkiä pakoon Porvooseen (tai Lopelle!) ja jättää paatistani moottorin rannalle. Kun perusasiat ovat reilassa ja tulppa veneessä, voi virran antaa viedä! Mini Partioviikko Haastattelin 18-vuotiasta Uudenmaan partiopiiriin kuuluvaa medialähettilästä Bea-Linaa, joka osallistui vapaaehtoisena Partioviikolle Mistä olet kotoisin? Mihin lippukuntaan kuulut? Olen Tuuspartiosta, Tuusulasta. Olit mukana Partioviikolla ! Mitä kaikkea toimenkuvaasi kuului? Olin vapaaehtoisena, mutta voisin käyttää ennemmin nimikettä jokapaikanhöylä. Tiistai- ja keskiviikkoaamuna jaoin norsupukuun 2

3 ahtautuneena Helsingin Narinkkatorilla aikaisin aamulla ilmaista kahvia ohikulkijoille Keskiviikkona oli myös Toiseksi maailmannopein -partiotaitokisa, jossa olin medialähettiläiden eli YSPien pitämän rastin rastipäällikkönä. Torstaina oli seikkailijoiden ja samoajien päivä, jolloin pidin pop up -koloa ja osallistuin Ei vihapuheelle - kampanjaan. Sunnuntaina partioviikon päättyessä oli vielä Kohtaaminen Lintsillä, jossa promosin partiota ei-vielä-partiolaisille, hypetin ihmisiä ja toimin jonkin näköisenä kamera-apulaisena. Paljon kaikkea erilaista toimintaa siis! Miten pääsit mukaan osallistumaan Partioviikon järjestämiseen? Kahvin jakamiseen haettiin mukaan vapaaehtoislomakkeella, mutta muut tehtävät tulivat partiotuttujen kautta. Mikä oli kivaa Partioviikossa? Positiivinen ilmapiiri, hieno sää, ihmisten lämmin suhtautuminen partioon ja se, kun sai ilahduttaa sekä parantaa ihmisten päivää pelkällä kupilla kahvia! Varmasti menen ensi vuonnakin vapaaehtoiseksi. Partioviikko on joka vuosi vain suurempi ja hienompi! Miten muutkin voisivat päästä mukaan Partioviikkoon ensi vuonna? Lähempänä kannattaa tsekata Partioviikon Facebook-sivu. Kontakteilla Uusimaalta tai pääkaupunkiseudulta voi osallistua Partioviikkoon. Aina voi ja kuuluukin rikkoa partion piirirajoja! Kaikki kynnelle kykenevät siis ensi vuonna mukaan Partioviikolle! Joka kerran on erilaisia tapahtumia ja varmasti hauskoja kokemuksia! :) -Emilia 3

4 Malvakävely Vihreän nahkaliljan raportti Retkueemme sai saunakokouksessa (sattumanvaraisena ajankohtana syksynä 2013) hyvän idean lähteä kävelemään Malvalle vanhan perinteen mukaan itsenäisyyspäivän soihtukulkueen jälkeen yötä vasten. Seurue starttasi soihtukulkueen jälkeen partiotalon pihasta kello Alkumatka sujui vaivattomasti ja mielialakin oli korkealla. Pidimme taukoja etukäteen suunnitelluissa kohdissa aina puoliväliin saakka. Yön pimeys aiheutti matkaan muutamia muuttujia, kuten erään Nimeltämainitsemattoman sankarin (Jesse) kengän kastumisen. Retkikunta arvosti kovasti Jessen uhrautumista muun ryhmän puolesta. Jessen ansiosta muut saivat kävellä lähes kuivin jaloin (Mitä nyt VÄHÄN hiki haittasi ). Kaikilla oli kivaa ja juttua riitti. Loppi näkyy! Halutaanko seikkailla ja mennä vähän epävarmaa reittiä? EI! Eli kierretään Loppi asfalttia pitkin. Ryhmä oli hiukan jo kävelleen oloinen, joten helpotimme urakkaamme jättämällä pimeän metsikön väliin ja kävelimme kamalaa asfalttia pitkin. Olipa fiksua Puoliväli, Vanha kirkko, Loppi Pitkä tauko (17,5 min, aina täytyy olla vähän tarkka) Jalkojen huoltoa, sukkien vaihtoa yms. Konstan jalat särki :DDD (Vitsinä, särki on kala!) Eväitä naamariin ja Konstan vinkunan saattelemana matkaan. 4

5 Alku oli taas tauon jälkeen hiukan tahmea, mutta kyllä se siitä. Jännin osuus oli vasta edessä: poluton polku jossain Vanhan kirkon ja Nummenrannantien puolivälin välissä. Keskellä pimeää metsää, kello Välillä mieliala meinasi laskea hälyyttävän alas muttei kuitenkaan luovuttamisen tasolle. Pasi oli nukahtaa pystyyn ja Konsta vinkui tuttuun tapaan. Nummenrannantie Jäiseksi höylätty hiekkatie (Kyllä, silloin oli noin 10cm lunta). Ihana kävellä, kun jokaista askelta joutui varomaan, mikä johtikin Pasin kaatumisen ja polven loukkaamiseen. Tämän johdosta matka hidastui, koska Konsta keskittyi kävelemiseen ja Pasi suoritti sisulla viimeiset 5(?)km. Puheensorina lakkasi. Muhvin kysellessä kuulumisia muilta kävelijöiltä, vastaukset olivat luokkaa: Joo, Hmh ja En voi puhua, keskityn kävelemiseen! Rajalan kohdalla oli aika herättää saunanlämmittäjä: Muhvi: Moi! Onko jo liian aikaista sanoa huomenta? Simo: Mmmm. M: Me ollaan Rajalan kohdalla. S: Mmmmm. M: Pasi loukkasi polvensa, menee hetki. S: Mm. M: Mene lämmittämään sauna. S: Mm. Kävelemistä jatkettiin Kalattoman kämpällä ruvettiin saunanlämmittäjää pommitamaan viesteillä, ja vastaukseksi saatiin lopulta: Tulkee jo ku mie iha kuumana käyn. Perillä sauna tosiaan oli kuuma. Saapumisaika Malvalle oli noin Aikaa kului yhteensä taukoineen siis 10 tuntia ja 45 minuuttia. (Mielestämme varsin hyvä suoritus yökävelyksi lähes ensikertalaisporukalla kaikkine kommelluksineen.) Menossa mukana: Konsta Keskittyjä, Muhvi Valekartturi, Pasi Kiintiöinvalidi ja Jesse Pabahitsaakiinni. -Heikki Muhvi Lohilahti ja Konsta Ylä-Soininmäki 5

6 POMOPALSTA -Tiedätkö oikeasti, ketkä lippukuntiamme johtavat?- Esittelyssä Olli Sirkiä Ikäsi? Partioikäsi? Riittävän ikäinen ja joskus äkäinen tällaisten kysymysten ääressä! Mitä teet lippukunnassa? Olen Lintujen viikkotoiminnassa Tapsun ja Päivin apuna. Leireillä kiukuttelen ohikulkijoille! Entä siviilissä? En tahtoisi tehdä mitään mutta joskus on pakko. Taloushallintoa. Eka partioleirisi/retkesi? Huhhaa. En muista. Ensimmäinen lippukuntani Helsingin Kotkat järjesti viikonloppuretkiä Nuuksion kämpällä. Siellä ja silloin milloin se nyt sitten olikaan mutta pieni olin ja pelkäsin Helsingin Sinisiä Lipunryöstöissä. Vuoden paras partiotapahtuma? Kaikki on ollut hienoja. Omalla tavallaan. Soihtukulkue nousee nyt ehkä juhlallisuutensa vuoksi enemmän esille. 6

7 Mitä teet mieluiten leirillä? Lepään, tietenkin. Sen jälkeen kun olen syönyt. Sitten onkin jo välipalan aika! Lempipartioruokasi? Leireillä yleensä maistuu kaikki. Raitis ilma ja niin edelleen. Rinkan pohjalta keskellä yötä kaivetut keksinmurut sekä muodokkaasti sulanut suklaa. Mitä ilman et lähtisi leirille? Riippuu vähän leiristä Mutta jos nyt ihan vaikka joku ruokapuolen homma, suuhun laitettava. Ilman sitä tulee kyllä nälkä, kun en ole oikein kalamiehiäkään enkä hirviä kiinni juokse. Kauhein leirikokemuksesi? Varmaan se on ollut joku sellainen, jossa ruoka on kerta kaikkiaan loppunut! Mahtavin partiomuistosi? Suomen Partiolaisten suurleiri Kiehinen vuonna 1010 ekr. Se on jäänyt hyvin mieleen, vaikka paljon unohtelenkin. Että mistäpä sitä tätäkään nyt tietää mutta suunnilleen. On kyllä ollut hienoa olla nyt mukana Lintujen toiminnassa! Kenet haluaisit seuraavaksi Pomopalstan tenttiin? Minä kun en nyt oikein tunne tyyppejä. Kaikki muut on täällä varmaankin jo haastateltu. Mutta Lassea tuskin on vielä. Eli Lasse on Lintujen toinen sampo, joka silloin tällöin osallistuu toimintaan. On valansa antanut partiolainen. Mini 7

8 ps. Olli valittiin tänä vuonna Vuoden Erätytöksi ja kuvassa hän poseeraa lippukunnanjohtajan Sonjan sekä tuoreen erätyttökuksansa kanssa. Valinnan suorittanut hallitus oli yksimielinen valinnastaan. Olli aloitti Lintujen johtajana viime syksynä, kun seikkailijajoukkueeseen kaivattiin lisää johtajia. Ollin oma partioura on ollut aikuisiän jäissä, mutta kun hänen tyttärensä aloitti syksyllä Erätyttöjen sudenpentulauma Leppäkertuissa, mies sai kimmokkeen lähteä mukaan toimintaan. Hallitus on ollut erittäin vaikuttunut siitä, miten innokkaasti Olli on tullut toimintaan mukaan. Hyvä kiva bra antaa tulla Olli lisää vaan! Mikä ihmeen Vuoden Erätyttö? Joka vuosi palkitaan vuoden ansioitunein Erätyttö Vuoden Erätyttö - kuksalla. Vuoden Erätyttö on osoittanut toiminnassaan erätyttömäistä asennetta ja ansioitunut erityisellä tavalla toiminnassa. Kuksalle ei ole ikärajaa, vaan kaikilla sudenpennuista aikuisiin on mahdollisuus tulla valituksi vuoden Erätytöksi. 8