Ekologisten käytävien huomioiminen kuntatason kaavoituksessa FT, MBA Heli Jutila Ekologiset käytävät SYKE, Helsinki. 9.4.

Transkriptio

1 Ekologisten käytävien huomioiminen kuntatason kaavoituksessa FT, MBA Heli Jutila Ekologiset käytävät SYKE, Helsinki

2 Käsitteitä Ekologinen käytävä eli ekokäytävä: kapea elinympäristökaistale, jonka toivotaan edistävän ja ohjaavan yksilöiden liikkumista elinympäristölaikkujen välillä (Hanski 2007); palvelee luontaisen lajiston leviämistä (Haila ym. 2010); Metapopulaatioteoriassa olennaista laikkujen kytkeytyneisyys toisiinsa eli ekologisten yhteyksien verkosto; Elinympäristöjen pirstoutuneisuus Onko siis apua yksittäisistä esiintymien välisistä kapeista ekokäytävistä? Tietyt lajit ovat sopeutuneet reunavyöhykkeille esim. eli rannan lajit Liian kapeat ekokäytävät ovat kokonaan reunavaikutteisia eivätkä suojaa enemmän vaativat lajit voi asettua niihin. Ekokäytävien tarpeellisuus ja toimivuus on sidoksissa alueen lajistoon ja luontotyyppeihin; siilille, sammakoille ja matelijoille siirtyminen saarekkeesta toiseen on hankalaa; linnuille helppoa Maa- ja vesiympäristön ekologiset käytävät; purokäytävät; sinirakenne Viherkäytävä: jota ihmiset käyttävät siirtyessään ulkoillessaan ja virkistäytyessään paikasta toiseen; viherverkosto

3 Viheraluesaarekkeet ja ekokäytävät Kaupungin viheralueet ovat ympäristöstään erottuvia saarekkeita, joiden erillisyys vaikeuttaa joidenkin kasvien ja eläinten levittäytymistä alueelta toiselle -> Muodostuu erillisiä osapopulaatioita Tilannetta voidaan parantaa ja lajistoa lisätä: a) jättämällä (tai rakentamalla) ekologisia käytäviä viheralueiden välille, esim. kevyen liikenteen väylät, tienvarret, ratapenkat ja puronvarret. Eläinten liikennekuolevuutta näillä reiteillä voidaan vähentää liikkumista ohjaavilla aidoilla ja tunneleilla. b) ylläpitämällä monia eri biotooppeja samalla alueella. c) suosimalla elinympäristöjen luonnonmukaisuutta. Hallitusti hoitamattomat pienetkin viheralueet tarjoavat elinolosuhteet monille kasvi- ja eläinlajeille Ekokäytävät ovat lisänneet migraatiota habitaattilaikkujen välillä tutkituilla päivä- ja yöperhosilla, pikkunisäkkäillä ja linnuilla. Kaupunkiluonnon monimuotoisuutta voidaan lisätä myös tarjoamalla keinotekoisia pesimäpaikkoja lajeille (esim. linnunpöntöt, kivet muurahaisille ym.); Arvokkaita myös lahopuut

4 Ekologisten verkostojen huomioiminen kaavoituksessa tulee ottaa huomioon kaavoituksen kaikilla tasoilla EU:n vihreä infrastruktuuri Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavassa Yleiskaavassa Asemakaavassa

5 Maakuntataso metsäyhteys Evon Natura Aulangonjärven takamaasto Rengon suot Katumajärven itäpuoli Tammelan ylänkö Pellot, asutus ja moottoritie liikkumisesteitä

6 Hämeen maakuntakaava (vahvistettu) metsäyhteys Aulangon alue Ahveniston-Hattelmalanharjun alue Hämeen liitto Pellot, asutus ja moottoritie liikkumisesteitä

7 Esimerkkejä ekologisten käytävien huomioimisesta Hämeenlinnan kaavoituksessa Hämeenlinnassa ekologisesti merkittäviä yhteyksiä on säilynyt mm. luode-kaakko -suuntaisella harjualueella; useita luonnonsuojelu- ja Natura-alueita, yleiskaavan SL; lehtoja, puolilehtoja ja paisterinteitä Hämeenlinnaan perustettu Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto turvaa kantakaupungin ytimessä Vanajaveden ranta-alueille sijoittuvaa kaupunkivihreää; ranta- ja niittylajiston ekologinen käytävä

8

9

10 Viheryhteydet Katumajärven itäpuolen osayleiskaavassa (päätös 2006/vahv. 2008) Ekologisia yhteyksiä ja verkostoja nähtävissä kartalla, mutta ei mainittu kaavaselostuksessa; viheryhteys mainitaan pari kertaa Ekologiset käytävät on luonteva rajata yleiskaavatasolla Suunnittelija: Jaakko Välimaa

11 Siiri II Kyheröinen & Honkala 2008: Siiri II, luontoselvitys: Ehdotettu ekologinen käytävä: Mikäli alue 2 säästyy, olisi perusteltua säilyttää yhtenäinen puustovyö Siirin pellon etelälaidassa. Nykyisellään pellonreunusmetsä on nuorehkoa ja tiheähköä kuusisekametsää, jolla ei ole erityisiä luontoarvoja. Turvaisi nisäkkäiden ja lintujen suojaisan kulkureitin Lepakoille sopivien saalistusympäristöjen ja kulkuväylien turvaamiseksi Kuva Luontoarvoiltaan huomionarvoiset Heli Jutila kohteet. 1 = Vanhat männyt, 2 = Lehto ja lehtomainen kangas, 3 = Ehdotettu ekologinen käytävä.

12 Siiri II Ilmakuva

13 Osin vahvistunut Heli Jutilaasemakaava

14 Kesällä 2013 selvitetään liito-oravat, lepakot ja linnusto sekä viitasammakot ja sammalet

15 Äikäälä Suunnittelija: Jaakko Välimaa

16 Jutila Heli & Metsänen Timo 2011 Äikäälä luontoarvot Suojeltavat luontotyypit: Päivölän itäpuolinen lehtoalue (3, 8 ja osin 9) paikallisesti arvokas Ekologinen käytävä: Päivölän lehdon kohdalle tulee säästää riittävän leveä metsäkäytävä (tuulituhot, metsänhoito) Harvinaisia putkilokasvilajeja jänönsalaatti ja velholehti Liito-oravalle (Pteromys volans) varttunutta kuusimetsää; Metsänen 2005, 2010 Lepakkoselvitys (+kysely)(metsänen 2010) Huomioidaan kaavoituksessa mm. VL, luo, lo (puusto on säilytettävä ja tarvittaessa täydennettävä liito-oravan liikkumisen kannalta) ja s8 (Rakennus, jossa lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja; korjausja purkutyöt tulee suorittaa syyskuussa-huhtikuussa) -merkinnöin sekä metsänhoitoon liittyvä yleismääräys: Virkistysalueiden hoidossa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilymisen edellytykset. Ekologista käytävää myös hulevesien hallinnan lähtökohdista (hv)

17 Äikäälä Ilmakuva

18 k-m² tontteja AO AP AKR PL Yht asemakaavaluonnos

19 HAVAINNEKUVA

20 Sampo-Alajärvi osayleiskaava, luonnosvaihe Tärkein, maakuntakaavaankin sisältyvä virkistysyhteys Ahveniston ja Tervaniemen välillä. Alueen arvokas luontokohde Loimalahdentien pohjoispuolella ja Sammonojan sekä maakaasulinjan varsi tarjoavat virkistysreittien suunnittelulle hyvät lähtökohdat. Suunnittelija: Jaakko Välimaa

21 Sampo III asemakaava Jutila 2010: Hämeenlinnan Sampo III asemakaava-alueen luonto- ja ympäristöselvitys Pohjoisempi metsäinen ekologinen käytävä levenee lampien kohdalla Sammon- ja Sammonsuonojan varrella avoin puoliavoin käytävä Suunnittelijat: Pöyry ja Marja Suutari

22 Koonta Kaava* Vaihe Ekoyhteys selvityksessä Ekoyhteys huomioitu Siiri II ak Osin vahvistunut yksi Ei, mutta kaatui osin HaOikeudessa Äikäälä ak luonnos kaksi Kyllä; ekokäytävissä kapeita kohtia Sampo III ak vahvistettu kaksi Kyllä; kapea ekokäytävä Katumajärven itäpuolen oyk Sampo- Alajärven oyk vahvistettu luonnos viheryhteys mainittu virkistysyhteys mainittu Kartalla viheryhteyksiä Kartalla viheryhteys *ak= asemakaava, oyk=osayleiskaava Ekologisten yhteyksien huomiointi lisääntynyt viime vuosina Etelärannan yleiskaavassa tullaan huomioimaan kansallisen kaupunkipuiston viheryhteys etelään

23 Yhteenveto Yleiskaavakartoilla on pyritty säästämään viherkäytäviä tai ekologisia käytäviä, vaikka varsinaisesti niitä ei olekaan kaavaselostuksessa tai kaavakartoilla mainittu Ekologiset käytävät kannattaa rajata yleiskaavatasolla ja pyrkiä myös säilyttämään detaljikaavoituksessa; Hämeenlinnassa kantakaupungin osayleiskaavan käynnistäminen ajankohtaista Ekokäytävien tarvetta tulisi pohtia kaavaselvityksissä nykyistä enemmän ja arvioida viher- ja virkistysyhteyksien merkitystä ainakin uhanalaisten ja direktiivilajien kannalta Ulkoilumetsät: virkistyskäytön ja suojelu synergiat ja erot Olennaista on eko- tms. käytävien hoito: luonnonmukaisessa kasvillisuudessa viihtyy enemmän lajeja kuin tarkkaan hoidetussa; VL, VR merkintä ei takaa, että metsähoito huomioisi ekokäytävän; annettava erikseen kaavamääräyksiä; asemakaava-alueilla maisematyölupa Ekologisista yhteyksistä tarvitaan lisää tietoa, koulutusta ja ohjeistusta, jotta ne pysyttäisiin paremmin huomioimaan kaavoituksessa; ELYn ohjaus Kaavoitus nähdään usein kehittämisen ja rakentamisen lähtökohdista; suojelulähtöiset kaavat ovat harvinaisempia

24 Kiitos! Yhteystiedot: Heli Jutila Nuottaruoho (Lobelia dortmanna) koristaa Tuuloksen kirkasvetisiä järviä.