Ekologiset yhteydet kaavaselvityksissä

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ekologiset yhteydet kaavaselvityksissä"

Aapo Mikkonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ekologiset yhteydet kaavaselvityksissä FT, MBA Heli Jutila Ekologiset yhteydet Tieteiden talo, Helsinki Versio, josta kuvia poistettu

2 Käsitteitä Ekologinen käytävä eli ekokäytävä: kapea elinympäristökaistale, jonka toivotaan edistävän ja ohjaavan yksilöiden liikkumista elinympäristölaikkujen välillä (Hanski 2007); palvelee luontaisen lajiston leviämistä (Haila ym. 2010); Käsite nousi esiin saarieliömaantieteen luonnonsuojelusovellusten (Wilson & Willis 1975) yhteydessä yksittäisten suojelualueiden näkökulmasta Elinympäristöjen pirstoutuneisuus ja kytkeytyneisyys ekologisen tutkimuksen kohteena Metapopulaatioteorian kannalta olennaista on laikkujen kytkeytyneisyys toisiinsa eli ekologisten yhteyksien verkosto; Onko siis apua yksittäisistä esiintymien välisistä kapeista ekokäytävistä? Viherkäytävä: jota ihmiset käyttävät siirtyessään ulkoillessaan ja virkistäytyessään paikasta toiseen.

2010); Käsite nousi esiin saarieliömaantieteen luonnonsuojelusovellusten (Wilson & Willis 1975) yhteydessä yksittäisten suojelualueiden näkökulmasta Elinympäristöjen pirstoutuneisuus ja

3 Viheraluesaarekkeet ja ekokäytävät Ekokäytävät ovat lisänneet migraatiota habitaattilaikkujen välillä tutkituilla päivä- ja yöperhosilla, pikkunisäkkäillä ja linnuilla. Kaupungin viheralueet ovat ympäristöstään erottuvia saarekkeita, joiden erillisyys vaikeuttaa joidenkin kasvien ja eläinten levittäytymistä alueelta toiselle -> Muodostuu erillisiä osapopulaatioita Leviämisvaikeus vaihtelee eliöryhmittäin ja lajeittain: siilille, sammakoille ja matelijoille siirtyminen saarekkeesta toiseen on hankalaa; linnuille helppoa Tilannetta voidaan parantaa ja lajistoa lisätä: a) jättämällä (tai rakentamalla) ekologisia käytäviä viheralueiden välille, esim kevyen liikenteen väylät, tienvarret, ratapenkat ja puronvarret. Eläinten liikennekuolevuutta näillä reiteillä voidaan vähentää liikkumista ohjaavilla aidoilla ja tunneleilla. b) ylläpitämällä monia eri biotooppeja samalla alueella. c) suosimalla elinympäristöjen luonnonmukaisuutta. Hallitusti hoitamattomat pienetkin viheralueet tarjoavat elinolosuhteet monille kasvi- ja eläinlajeille Kaupunkiluonnon monimuotoisuutta voidaan lisätä myös tarjoamalla keinotekoisia pesimäpaikkoja lajeille (esim. linnunpöntöt, kivet muurahaisille ym.); Arvokkaita myös lahopuut Ekokäytävien tarpeellisuus ja toimivuus on sidoksissa alueen lajistoon ja luontotyyppeihin Ekokäytävät ovat usein liian kapeita Ekologiset käytävien leveys vaikuttaa reunavaikutuksen merkitykseen; peltojen suojakaistoilla ei juuri esiinny harvinaisia kasvilajeja, mutta leveämmillä suojavyöhykkeillä jo paremmin (Tarmi ym. 2011), syynä mm. lannoitteiden ja torjunta-aineiden leviäminen; toisaalta kapeatkin pellonreunakaistaleet on havaittu tärkeiksi tietyille hyönteislajeille, vst. Iso-Britanniassa kapeilla pensasaidoilla suojeluarvoa Tietyt lajit ovat sopeutuneet reunavyöhykkeille esim. veden ja maan rajan eli rannan lajit Maa- ja vesiympäristön ekologiset käytävät; purokäytävät

Leviämisvaikeus vaihtelee eliöryhmittäin ja lajeittain: siilille, sammakoille ja matelijoille siirtyminen saarekkeesta toiseen on hankalaa; linnuille helppoa Tilannetta voidaan parantaa ja lajistoa

4 Hämeen maakuntakaava (vahvistettu) metsäyhteys Aulangon alue Ahveniston-Hattelmalanharjun alue Copyright: Hämeen liitto Heli Jutila Pellot, asutus ja moottoritie liikkumisesteitä

5 Viheryhteydet Katumajärven itäpuolen osayleiskaavassa (päätös 2006/vahv. 2008) Ekologisia yhteyksiä ja verkostoja nähtävissä kartalla, mutta ei mainittu kaavaselostuksessa; viheryhteys mainitaan pari kertaa Ekologiset käytävät on luonteva rajata yleiskaavatasolla Suunnittelija: Jaakko Välimaa

mainittu kaavaselostuksessa; viheryhteys mainitaan pari kertaa Ekologiset

6 Siiri II Kyheröinen & Honkala 2008: Siiri II, luontoselvitys: Ehdotettu ekologinen käytävä: Mikäli alue 2 säästyy, olisi perusteltua säilyttää yhtenäinen puustovyö Siirin pellon etelälaidassa. Nykyisellään pellonreunusmetsä on nuorehkoa ja tiheähköä kuusisekametsää, jolla ei ole erityisiä luontoarvoja. Turvaisi nisäkkäiden ja lintujen suojaisan kulkureitin Lepakoille sopivien saalistusympäristöjen ja kulkuväylien turvaamiseksi Kuva Luontoarvoiltaan huomionarvoiset Heli Jutila kohteet. 1 = Vanhat männyt, 2 = Lehto ja lehtomainen kangas, 3 = Ehdotettu ekologinen käytävä.

Nykyisellään pellonreunusmetsä on nuorehkoa ja tiheähköä kuusisekametsää, jolla ei ole erityisiä luontoarvoja.

7 Nykyversio; ei vielä vrs. Asemakaavaluonnosta Pohjakartta: Hml kapunki

8 Äikäälä Suunnittelija: Jaakko Välimaa Pohjakartta: Hml kapunki

9 Jutila Heli & Metsänen Timo 2011 Suojeltavat luontotyypit: Päivölän itäpuolinen lehtoalue (3, 8 ja osin 9) on paikallisesti arvokas ja tulee kaavoituksella säästää (SL tai luo merkintä) Ekologinen käytävä: Päivölän lehdon kohdalle tulee säästää riittävän leveä metsäkäytävä (tuulituhot, metsänhoito; SL tai luo merkintä) Alueen 8 hoidossa tulee huomioida lepakoiden kulkuyhteys. Harvinaisia putkilokasvilajeja jänönsalaatti ja velholehti Liito-oravalle (Pteromys volans) varttunutta kuusimetsää; Metsänen 2005, 2010 Lepakkoselvitys (+kysely)(metsänen 2010) Äikäälä luontoselvitys Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 60/MML/11.

merkintä) Alueen 8 hoidossa tulee huomioida lepakoiden kulkuyhteys.

10 Äikäälä Lepakoiden elinympäristö ja kulkuyhteydet Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 60/MML/11. Jutila & Metsänen 2011

11 Äikäälä Liito-oravien kulkuyhteydet Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 60/MML/ Heli Jutila Jutila & Metsänen 2011

12 Asemakaavaluonnos Suunnittelija: Markku KailaHeli Jutila Pohjakartta: Hml kapunki

13 Sampo-Alajärvi osayleiskaava, luonnosvaihe Tärkein, maakuntakaavaankin sisältyvä virkistysyhteys Ahveniston ja Tervaniemen välillä. Alueen arvokas luontokohde Loimalahdentien pohjoispuolella ja Sammonojan sekä maakaasulinjan varsi tarjoavat virkistysreittien suunnittelulle hyvät lähtökohdat. Suunnittelija: Jaakko Välimaa Pohjakartta: Hml kapunki

Alueen arvokas luontokohde Loimalahdentien pohjoispuolella ja Sammonojan sekä

14 Sampo III asemakaava Jutila 2010: Hämeenlinnan Sampo III asemakaava-alueen luonto- ja ympäristöselvitys Pohjoisempi metsäinen ekologinen käytävä levenee lampien kohdalla Sammon- ja Sammonsuonojan varrella avoin puoliavoin käytävä Suunnittelijat: Pöyry ja Marja Suutari Pohjakartta: Hml kapunki

ekologinen käytävä levenee lampien kohdalla Sammon- ja Sammonsuonojan

15 Koonta Kaava* Vaihe Ekoyhteys Ekoyhteys huomioitu selvityksessä Siiri II ak luonnos yksi Ei; muita viherkäytäviä kyllä Äikäälä ak luonnos kaksi Kyllä; ekokäytävissä kapeita kohtia Sampo III ak vahvistettu kaksi Kyllä; kapea ekokäytävä Katumajärven itäpuolen oyk vahvistettu viheryhteys mainittu Kartalla viheryhteys Sampo- Alajärven oyk luonnos virkistysyhteys mainittu Kartalla viheryhteys *ak= asemakaava, oyk=osayleiskaava

kaksi Kyllä; kapea ekokäytävä Katumajärven itäpuolen oyk vahvistettu viheryhteys mainittu Kartalla

16 Yhteenveto Maakuntakaava on paras taso huomioimaan leveät ekologiset yhteydet, monikäyttöalueet; ohjausta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Yleiskaavakartoilla on pyritty säästämään viherkäytäviä tai ekologisia käytäviä, vaikka varsinaisesti niitä ei olekaan kaavaselostuksessa tai kaavakartoilla mainittu Ekologiset käytävät kannattaa rajata yleiskaavatasolla ja pyrkiä myös säilyttämään detaljikaavoituksessa Ekologisen käytävän merkitykseen vaikuttavat säästettävän lajin elinympäristövaatimukset ja aikaskaala Ekokäytävien tarvetta tulisi pohtia kaavaselvityksissä nykyistä enemmän ja arvioida viher- ja virkistysyhteyksien merkitystä ainakin uhanalaisten ja direktiivilajien kannalta Olennaista on eko- tms. käytävien hoito: luonnonmukaisessa kasvillisuudessa viihtyy enemmän lajeja kuin tarkkaan hoidetussa; VL, VR merkintä ei takaa, että metsähoito huomioisi ekokäytävän; annettava erikseen kaavamääräyksiä; asemakaava-alueilla maisematyölupa Ekologisista yhteyksistä tarvitaan lisää tietoa, koulutusta ja ohjeistusta, jotta ne pysyttäisiin paremmin huomioimaan kaavoituksessa Kaavoitus nähdään usein kehittämisen ja rakentamisen lähtökohdista; suojelulähtöiset kaavat ovat harvinaisempia

säilyttämään detaljikaavoituksessa Ekologisen käytävän merkitykseen vaikuttavat säästettävän lajin elinympäristövaatimukset ja aikaskaala Ekokäytävien tarvetta tulisi pohtia kaavaselvityksissä

17 Kiitos! Yhteystiedot: Heli Jutila Nuottaruoho (Lobelia dortmanna) koristaa Tuuloksen kirkasvetisiä järviä.

Samankaltaiset tiedostot

Ekologisten käytävien huomioiminen kuntatason kaavoituksessa FT, MBA Heli Jutila Ekologiset käytävät SYKE, Helsinki. 9.4.

Ekologisten käytävien huomioiminen kuntatason kaavoituksessa FT, MBA Heli Jutila Ekologiset käytävät 27.3.2013 SYKE, Helsinki Käsitteitä Ekologinen käytävä eli ekokäytävä: kapea elinympäristökaistale,