Peruskoulu samuuden, erilaisuuden ja toiseuden kokemuksien tilana

Transkriptio

1 Peruskoulu samuuden, erilaisuuden ja toiseuden kokemuksien tilana Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin -seminaari Anna-Leena Riitaoja Helsingin yliopisto

2 Keskeiset kysymykset Miten samuuden, erilaisuuden, toiseuden, osallisuuden ja ulkopuolisuuden kokemukset koulussa muodostuvat? Millaisia erotteluja näihin voi liittyä? Millaisiin isompiin rakenteisiin erottelut ja kokemukset kiinnittyvät? Toisin näkeminen Mitä voi tehdä? Toisin tekeminen

3 Käsitteistä Samuus Yhteinen, jaettu, tunne/kokemus osallisuudesta Erilaisuus Kaikki erilaisuus ei ole toiseutta: erilaisuus määrittämättömänä ja arvottamattomana Toiseus Sisältää arvoeron ja hierarkian suhteessa Ensimmäisyyteen Huonompi parempi, puutteellinen ideaali, erilainen normia edustava Ulkopuolisuus Ensimmäisyydestä Osallisuus (osa jostain, koettu osallisuus) vs. osallistuminen (toiminta jossain rakenteessa) Millä tasoilla ja millaisten erottelujen kautta samuus, erilaisuus ja toiseus ja niitä koskevat kokemukset muodostuvat?

4 Lähde: Riitaoja (tulossa) Dimensioita Tiedonkäsitys Puhetavat Institutionaalinen Sosiaalinen Fyysinen & tilallinen Ruumiillinen Taloudellinen Sosiaalisia kategorioita Ihonväri, etnisyys, (maahan)muuttajuus, kansallisuus, kieli, yhteiskuntaluokka, uskonnollinen/ei-uskonnollinen katsomus, sukupuoli, seksuaalisuus, vammaisuus/vammattomuus, ikä, ruumiin koko, alakulttuurinen ryhmä jne. Subjektiviteettikategorioita Autonominen-epäautonominen, vapaa-sidottu, rationaalinen-epärationaalinen, järkevä-järjetön, looginen-epälooginen, tasa-arvoinen-epätasaarvoinen, demokraattinen-epädemokraattinen, aikuismainen-lapsellinen, kehittynyt-taantunut, taitava-taidoton (harjoittelija), ekspertti-noviisi, opettaja-oppilas, auttaja-autettava, ammattimainen-epäammattimainen, tietäjätiedon kohde jne.

5 Ensimmäinen Paras Etuoikeutettu Epäsymmetrioiden jatkumot Toinen, vähempiarvoinen, alistettu (subaltern) Normaali, tavallinen, luonnollinen (normatiivi) Valkoinen, eurooppalainen/läntinen, suomalainen, suomenkielinen, keskiluokkainen, sekulaari luterilainen, heteroseksuaalinen, vammaton, aikuinen, miessubjekti Itsenäinen, vapaa, rationaalinen, looginen, järkevä, aikuismainen, demokraattinen, tasa-arvoinen, kehittynyt/edistynyt, suvaitseva, auttaja, tietäjä, paremmintietäjä, taitava, ammattimainen Epänormaali, poikkeava, epätavallinen, luonnoton (normatiivin vastainen/normatiivista poikkeava) Ei-valkoinen, ei-eurooppalainen/läntinen, ei-suomalainen, eisuomenkielinen, työväenluokkainen, ei sekulaari eikä luterilainen, eiheteroseksuaalinen, vammainen, lapsi, naissubjekti Epäitsenäinen, sidottu, epärationaalinen, epälooginen, järjetön, lapsellinen, epädemokraattinen, epätasa-arvoinen, suvaitsematon, autettava, tiedon kohteena oleva, opettelija, epäammattimainen Täysi ihmisyys Moderni humanistinen ihmiskäsitys Ali-ihmisyys

6 Oppilaan kulttuuri Epävirallisen Virallisen koulun koulun kulttuuri kulttuuri

7 Nuoren ääni Saa erilaisia merkityksiä koulun kulttuurissa ja oppilaskulttuurissa Opiskelevat ja metelöivät Puheliaat ja hiljaiset Äänen lisäksi kysymys on myös ääntä koskevista normeista (koulun tavoitteiden suuntainen/tavoitteiden vastainen ääni) Millainen äänen käyttö on hyväksyttyä koulussa? Mistä voi puhua? Miten voi puhua? (puhetyylit, sanasto, yhteiskuntaluokkatausta jne.) Kuka saa puhua? Oppilaille asetetaan erilaisia odotuksia ja rajoja esim. sukupuolen, ihonvärin tai koulumenestyksen mukaan (Youdell 2003; Tolonen 2008)

8 Koulumenestys vs. yolo swag Kilpailu arvosanoista, suorituskeskeisyys, tulevaisuudensuunnitelmat selvillä Paineet tulee, kun mietin, että mitä teen tulevaisuudessa. Pitäisi olla hyvä keskiarvo, jotta pääsisi hyvään lukioon. Sieltä pitäisi päästä hyvään yliopistoon ja sieltä hyvään ammattiin, jotta saisi hyvää palkkaa millä pitäisi elättää mahdollinen tuleva perhe. (Op2.) Pelkään, että saan huonot numerot ja en pääse haluamaani jatkokoulutuspaikkaan. (Op52.) Vs. Itsevarma hetkeen heittäytyminen ja elämästä nauttiminen yolo swag Yolo swag -asennoituminen vastapuhetta suorituskeskeisyyttä kohtaan? Jännitteet virallisen ja epävirallisen koulun välillä Nuoret kertoivat yolo swag -asennoitumisen olevan virallisen koulun näkökulmasta epätoivottavaa Toiseen identiteettiin panostaminen kääntyy toista vastaan? (myös Youdell 2003, 2006)

9 Vapaa-aika ja harrastukset: henkilökohtaisia mieltymyksiä vai taloudellisista mahdollisuuksista riippuvia?...perhe voi olla yhdessä, näkee uusia paikkoja, oppii eri kulttuureista, saa paljon, paljon muistoja. (Op13.) Perheeni matkustaa paljon, koska kaikki meidän perheessä pitää siitä. (Op3.) Perheeni matkustaa hyvin harvoin, koska ei ole hirveesti rahaa lomiin... (Op40.) ei kauheen usein minnekään muualle, koska eron jälkeen mun vanhemmilla ei ole kauheesti rahaa. (Op31.) Tutkija: No oottekste matkustellu ulkomailla? Oppilas 1: En oo koskaan ollu edes lentokoneessa (naurahtaa). Oppilas 2: Joo. Tutkija: Sä oot matkustanut, missä sä oot käyny? Oppilas 2: Mm, mä oon ollu Thaimaassa, Kreikassa, Italiassa, Espanjassa ja Ruotsissa ja Virossa. Oppilas 1: Oon mä ollu, siis mäkin oon ollu kyl Virossa ja Ruotsissa mutta se on niinku niin, silleen lähellä (naurahtaa). (Haastattelu 11, )

10 Mahdollisen rajat opitaan jo alakouluvuosina? AL: Tuleeko tämä nuorten puheessa sitten ilmi semmoiset harrastukset jotka menee yli sen budjetin ettei ole harrastuksia, että haluaisin harrastaa mutta en minä pysty kun se maksaa liikaa? H1: Mä luulen että ei ehkä tässä vaiheessa [=yläkoulussa] enää niin paljon. Että ehkä ne on tulleet alakouluaikana nämä valinnat ja muut sitten. Että ehkä silloin joku on ajatellut että en minä pääsekään futisharrastukseen että se on liian kallista ja muuta. Ja ei ne oikeastaan täällä enää nuorten puheessa ainakaan näin enää hirveästi tule esille. (haastattelu, kevät 2013)

11 Taloudellinen tilanne ja subjektiviteettikategoriat AL: Joo. Entä sitten joku tämmöinen harrastukset tai että onko harrastusta niin onko nämä semmoisia joiden perusteella tehdään jakoja? H2: Tota tämä on tosi sääli se että minun luokalla yksikään ei harrasta mitään. Ja valitettava tosiasia on että erityisluokalla aika harva aina harrastaa. [syiksi kuvataan sosiaalisten taitojen puute, säännöllisyyden ja johdonmukaisuuden puuttuminen, heikko itsetunto] AL: Miten itse puhuuko he koskaan tämmöisestä harrastamisesta tai vertaileeko he itseään niinkun muihin oppilaisiin? Tai vertaako muut niinkun tässä suhteessa tuleeko heihin? H2:No siis kyllä ne ei oikeastaan, mutta kauhean usein minä kuulen kyllä puhetta, että olisi kiva tehdä sitä tai olisi kiva tehdä tätä. Olisi kiva ehkä kokeilla mutta ei meillä ole varaa tai en minä sinne kuitenkaan pääse tai. (haastattelu, kevät 2013)

12 Rajattomat vai rajatut valinnanmahdollisuudet? Ajatus siitä, että henkilö on itse omilla valinnoillaan aiheuttanut oman (hyvän tai huonon) tilanteensa on tullut osaksi paitsi poliittista puhetta myös ammatillisia puhetapoja (esim. sosiaalityö, kasvatusala) Oppilaan ulkopuolisuus koulusta ja toverisuhteista nähdään usein ainakin osittain itse valittuna ja tuotettuna Yhteiskunnan rakenteiden (ks. dimensiot edellä) vaikutus jää näkymättömäksi Sosiaalisten suhteiden dynamiikka jää näkymättömäksi Muutoksen kohteena yksittäinen oppilas/nuori Valinnat oletettujen/koettujen/ asetettujen mahdollisuuksien rajoissa Kuka minä voin olla? Millaiseksi voin tulla? Mitä voin tehdä? Miten rakenteet ohjailevat valintoja ja tuottavat erilaiset valinnan mahdollisuudet eri ihmisille? Miten näitä rakenteita voi tunnistaa ja muuttaa?

13 Ulkopuolisuus & kiusaaminen koulussa 1: Ulkonäköön, taustaan, kieleen tms. liittyvät syyt (poikkeavuus sosiaalisissa kategorioissa) 2: Ajattelun ja toiminnan logiikkaan liittyvät syyt (poikkeavuus subjektiviteettikategorioissa) Ensimmäinen ei yksinään johda välttämättä ulkopuolisuuteen ja kiusaamiseen, mutta yhdistyessään jälkimmäiseen kyllä (Juva tulossa) Sosiaalisia kategorioita ei pidetä niinkään itse valittuina, mutta subjektiviteetteja pidetään Ajatellaan että poikkeavuus itse valittua > oppilas itse vastuussa asiasta > itse vastuussa kiusatuksi tulemisesta > tilanteen ajatellaan ratkeavan sillä, että oppilas muuttaa itse itseään Ajatellaan, että oppilas itse jättäytyy ulkopuolelle eikä yritä päästä mukaan Yksittäisiin tilanteisiin keskittyminen, ikään kuin tapahtuisivat tyhjiössä, irrallaan aiemmasta ja rakenteista Kiusaamiseen ei puututa riittävän napakasti eikä taitavasti, laajempaa kontekstia ei välttämättä huomioida (Riitaoja tulossa)

14 Yhteenvetoa Samuuden, erilaisuuden, toiseuden ja ulkopuolisuuden kokemukset rakentuvat monilla tasoilla samanaikaisesti Ei riitä, että keskitytään yhteen tasoon Valintojen ja toiminnan näkeminen kontekstissaan, rajattuina mahdollisuuksina Emme tarvitse ainoastaan vastauksia jo kysyttyihin kysymyksiin, vaan myös kysymyksiä, jotka saavat näkemään asiat uudella tavalla ja löytämään uudenlaisia vastauksia.

15 Kiitos!