SOSIAALI- JA TERVEYSPOLIITTINEN HYVINVOINTIOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALI- JA TERVEYSPOLIITTINEN HYVINVOINTIOHJELMA"

Transkriptio

1 - 1 - SOSIAALI- JA TERVEYSPOLIITTINEN HYVINVOINTIOHJELMA 1. Hyvinvointiselonteon tausta, tarkoitus ja toteutus 2. Mitä hyvinvointi on 3. Lähtökohdat 3.1. Lapuan kaupungin strategiat vuoteen Terveys 3.3. Taloudelliset resurssit 4. Elinolot ja elintaso 4.1. Elinolot Väestö ja ikärakenne Yhdyskuntarakenne ja elinoloja edistävät palvelut Asuminen 4.2. Elintaso Koulutustaso Työllisyys ja työttömyys Taloudellinen toimeentulo ja elinkeinorakenne 5. Hyvinvointia edistävät kunnalliset palvelut 5.1. Lapset, nuoret ja perheet Neuvolapalvelut Lasten päivähoito Varhaiskasvatukseen liittyvä esiopetus Lasten ja nuorten oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen Lapsiperheiden kotipalvelu Sosiaalityö ja lastensuojelu Perheneuvola Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Koulutoimi Nuoriso- ja raittiustoimi 5.2. Koko väestö Terveyskeskuksen lääkäripalvelut ja väestövastuualueet Hammashuolto Ympäristöterveydenhuolto Työterveyshuolto Fysioterapia- ja kuntoutuspalvelut Kotisairaanhoito Terveyskeskuksen vuodeosastohoito

2 Ehkäisevä ja korjaava päihdetyö Kehitysvammahuolto Vammaispalvelut Mielenterveystyö Ehkäisevä mielenterveystyö, avo- ja laitoshoitopalvelut Kunnalliset mielenterveystyöntekijät Paikallinen psykiatrinen palveluasuminen Kulttuuri- ja harrastustoimi Kirjastotoimi 5.3. Ikäihmiset Yli 65-vuotiaiden kotipalvelu Vanhusten kotisairaanhoito Hopearinteen pienkodit Hopearinteen hoivaosasto Muut pienkodit 6. Muut hyvinvointia edistävät palvelut 6.1. Seurakuntatyö Lapuan tuomiokirkkoseurakunta Muut seurakunnat 6.2. Julkisia palveluja täydentävät palvelut 6.3. Poliisi, rikoksentorjunta- ja sovittelutoiminta 7. Visio tulevaisuuden hyvinvoinnista ja strategiset linjat 8. Toimenpiteet hyvinvoinnin edistämiseksi 9. Seuranta Lähteet

3 - 3 - SOSIAALI- JA TERVEYSPOLIITTINEN HYVINVOINTIOHJELMA 1. Hyvinvointiselonteon tausta, tarkoitus ja toteutus Kansainvälisesti arvioituna Suomi on ollut sosiaalisesti ja taloudellisesti turvallinen maa. Väestön tuloerot ovat olleet vähäiset. Sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä koulutuspolitiikan avulla kansalaisten tasa-arvoisuutta on lisätty. Kuitenkin taloudellinen lama 1990-luvulla on heikentänyt lapsiperheiden taloudellista tilannetta ja kasvattanut lapsiperheiden välisiä tuloeroja muita väestöryhmiä enemmän. Perheen hyvinvointi ja onnellisuus ei ole sidoksissa yksinomaan taloudelliseen tilanteeseen. Huoltajien turvattomuutta voivat lisätä esimerkiksi lasten kasvatukseen, koulutukseen ja tulevaisuuteen liittyvät huolet. Pahoinvointia lisäävät myös arvojen koveneminen, itsekkyys, kilpailuhenki ja ihmisten välinpitämättömyys toisistaan (Niemelä & Kraav 1995). Lapset ja nuoret ovat yhteiskunnan järjestämän huolenpidon, kasvatuksen ja opetuksen kohteena laajemmin kuin aiempina vuosikymmeninä. Tämä on hämärtänyt vastuun jakoa vanhempien ja lasten kanssa työskentelevien työntekijöiden välillä. Taloudellinen ja henkinen tilanne näkyy lapsiperheiden ongelmina ja lastensuojelun toimenpiteiden tarpeen lisääntymisenä. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat sekä alkoholin ja muiden päihteiden käyttö ovat yleistyneet. Erityisopetuksen tarve päiväkodeissa ja koulussa on lisääntynyt ja jonot lasten- ja nuorisopsykiatriseen hoitoon ovat kasvaneet. Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2001 periaatepäätöksen Terveys kansanterveysohjelmasta, joka linjaa Suomen terveyspolitiikkaa seuraavien 15 vuoden ajan. Ohjelmassa painotetaan terveyden edistämistä. Sen taustana on Maailman terveysjärjestön WHO:n Terveyttä kaikille -ohjelma, joka on uudistettu vuonna 1998, ja se jatkaa Suomen kansallista Terveyttä kaikille vuoteen 2000 mennessä -ohjelmaa. Ohjelmaa on valmistellut valtioneuvoston asettama Kansanterveyden neuvottelukunta. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen suunnitelman v mukaan kunnan oman hyvinvointipolitiikan tavoitteellinen ja suunnitelmallinen toteuttaminen edellyttää käytännössä kunnan hyvinvointipoliittisen ohjelman laatimista. Ohjelman laatiminen on tehokas keino koota yhteen kunnan eri toimintalohkot ja yksityiset tahot. Kunnan hyvinvointipoliittinen ohjelma konkretisoi kuntastrategiassa määriteltyjä kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistavoitteita. Nyt laadittava sosiaali- ja terveyspoliittinen hyvinvointiohjelma on tarkoitettu perusselvitykseksi, jonka pohjalta voidaan laatia erikseen kohdennettuja strategioita, mm. päihde- ja huumetyön strategia sekä mielenterveystyön kokonaissuunnitelma. Tässä ohjelmassa on myös viitattu jo tehtyyn vanhustyön strategiaan, joka korvaa vanhustenhuollon tarkemman selvittelyn.

4 - 4 - Hyvinvointiohjelman toimeksiantajana on ollut perusturvalautakunta ja virkamiehistä koostuva johtoryhmä. Ohjelman laadinnasta ja kokoamisesta ovat vastanneet sosiaalisihteeri Marjatta Kärnä ja johtava hoitaja Oili Ylihärsilä. Hyvinvointiohjelman laadinnassa on käytetty hyväksi selvityksiä, jotka on saatu hallintokuntien päälliköiltä, vastuualueiden esimiehiltä ja käytännön toteutuksesta vastaavilta henkilöiltä sekä eri yhteistyötahoilta. Koska työ on edellyttänyt eri hallintokuntien ja muiden hyvinvointipalveluihin liittyvien yhteisöjen sitoutumista, on prosessi vaatinut aikaa, useita yhteydenottoja ja yhteisiä keskusteluja. Työyksiköt ovat ennen tietojen antamista käyneet sisäistä keskustelua ja ovat voineet osaltaan olennaisesti vaikuttaa tehtyyn hyvinvointiohjelmaan. Työhön ovat osallistuneet mm. Autio Sirkka, koulupsykologi Eväsoja Sirkka, vanhustyönjohtaja Harju Asko, elinkeinotoimenjohtaja Härsilä Maria, terveyskeskuspsykologi Kangas Vappu, pastori Kuisti Tuula, kaupunginkamreeri Kuoppala Marja-Terttu, ylilääkäri Kärnä Marjatta, sosiaalisihteeri Lahtinen Helena, terveydenhoitaja Lahtinen Henna, asuntosihteeri Laitila Tuomo, sivistysjohtaja Laurila Sirpa, vt. vastaava hammaslääkäri Luomala Martti, ylilääkäri Mäkinen Satu, johtava hoitaja Mäki-Paavola Eliisa, avopalvelun ohjaaja Ojala Esa, poliisipäällikkö Peltokangas Annastiina, vastaava eläinlääkäri Perälä Marketta, perhepäivähoidon ohjaaja Pitkäjärvi Tuula, päiväkodin johtaja Rajala Anita, sosiaalityöntekijä Rintala Paula, osastonhoitaja Sipilä Maritta, nuoriso- ja raittiussihteeri Sivonen Esa, kulttuurisihteeri Takamaa Leena, fysioterapeutti Talvitie Leila, psykologi Tuohimaa-Kari Leena, työvoimatoimiston toimistonjohtaja Vähämäki Mauno, kaavoituspäällikkö Ylihärsilä Oili, johtava hoitaja Yli-Mannila Oiva, perusturvajohtaja Ylinen Eija, puheterapeutti 2. Mitä hyvinvointi on

5 - 5 - Hyvinvointi on moniulotteinen ilmiö, jota voidaan tarkastella joko tarve- tai resurssipohjaisilla lähestymistavoilla. Tarveperusteisessa lähestymistavassa hyvinvointi voidaan käsittää lopputuotteena, kun hyvinvoinnin toteutumisen edellyttämät tarpeet on tyydytetty. Tarveperusteisen hyvinvoinnin määrittely on kuitenkin pulmallista. Toinen mahdollisuus hyvinvoinnin tutkimiseksi on tarkastella niitä resursseja, jotka mahdollistavat tarpeentyydytyksen. Nämä resurssit voivat olla aineellisia tai aineettomia (Marski 1996, Rasinkangas 1998). Yleisimmin käytetyssä resurssiperusteisessa lähestymistavassa hyvinvointi toteutuu, kun riittävät resurssit hyvinvoinnin saavuttamiseksi ovat käytössä (Marski 1996, Rasinkangas 1998). Tarkastelu voidaan tuolloin toteuttaa ulkoapäin esimerkiksi eri tilastojen kautta. Hyvinvoinnin määrittelyä selkeyttää myös sen vastakohdan eli syrjäytymisen ymmärtäminen. Yleisesti sillä tarkoitetaan joutumista yhteiskunnan normaalitilan ulkopuolelle, ulos sosiaalisesti ja kulttuurisesti arvostetun elämän valtavirrasta (Raitasalo 1995). Syrjäytymisen voidaan määritellä tarkoittavan yksilöä ja yhteiskuntaa yhdistävien siteiden heikkoutta. Nyky-yhteiskunnassa työ ja perhe ovat ihmisten välisen yhteisyyden tärkeimmät instituutiot ja lapsilla/nuorilla myös koulu. Voidaan myös esittää, että syrjäytymisilmiössä on kysymys taloudellisesta, sosiaalisesta, terveydellisestä ja koulutuksellisesta huono-osaisuudesta sekä syrjäytymisestä vallankäytöstä, osallistumisesta, työmarkkinoilta ja yleensä yhteiskunnasta. Allardtin (1996) määrittämät hyvinvoinnin ulottuvuudet ovat: elinolot ja elintaso (HAVING) yhteisyyssuhteet (LOVING) itsensä toteuttamisen muodot (BEING). Elintaso: tulot asumistaso koulutus terveys Yhteisyyssuhteet: paikallisyhteisyys perheyhteisyys ystävyyssuhteet Itsensä toteuttamisen muodot: arvonanto (status) korvaamattomuus

6 - 6 - poliittiset resurssit mielekäs vapaa-ajan toiminta (Heino 2000). Tässä selonteossa hyvinvointia tarkastellaan osittain Allardtin (1996) määrittämien hyvinvoinnin ulottuvuuksien kautta. Tarkastelu perustuu pääasiassa objektiivisiin ulkonaisia olosuhteita kuvaaviin indikaattoreihin. Subjektiivisten kokemusten osuus on suppea, mutta sitä pyritään laajentamaan jatkossa tehtävien ihmisten kokemuksia kuvaavien tutkielmien avulla yhteistyössä ammattikorkeakoulun yksiköiden kanssa. 3. Lähtökohdat 3.1. Lapuan kaupungin strategiat vuoteen 2011 Lapuan kaupungin strategioiden taustana on asukkaiden valitsemien kaupunginvaltuutettujen visio Lapuasta vuoteen 2011, sen voimavarat, menestys- ja kilpailutekijät, taloudelliset resurssit ja yhteistyö sekä asukkaiden perusoikeudet, kulttuuri ja liikunta. Se toimii myös taustana tälle hyvinvointiohjelmalle. Lähtökohtana on ollut selvittää Lapuan hyvinvoinnin nykytila, muodostaa tulevaisuuden visio ja esittää toimenpiteet sen saavuttamiseksi. Liite Terveys Elintavoilla on keskeinen merkitys monien sairauksien synnyssä ja kehityksessä. Elintapoihin vaikuttavat mm. väestön terveystiedot ja -taidot ja kulttuuriset tekijät. Elintapojen jatkuva seuranta ja niihin vaikuttaminen ovat tärkeä osa terveyspolitiikkaa (Sosiaali- ja terveyskertomus 2000). Suomalaisten elinikäennuste on jatkuvasti kohentunut, mikä kuvaa yleisellä tasolla myönteistä sosiaalista ja terveydellistä kehitystä. Viimeisimpien vuodelta 1998 peräisin olevien kuolleisuustietojen mukaan syntymähetkellä suomalaisen pojan odotettavissa oleva elinikä on 73,5 ja tytön 80,8 vuotta. Lasten terveys on pelkästään kuolleisuusluvuin arvioiden Suomessa jo pitkään ollut varsin hyvä. Imeväiskuolleisuus alitti 5 :n lukeman jo 1990-luvun alussa. Suomalaisten elinennusteen paranemiseen on vaikuttanut ennen kaikkea sepelvaltimotaudista johtuvan kuolleisuuden väheneminen keski-iässä. Tapaturma- ja väkivaltakuolleisuuden erot selittävät suuren osan sukupuolten elinennusteiden eroista. Erityisesti alkoholin käyttöön liittyvien kuolemien yleisyys miehillä lyhentää tuntuvasti heidän elinennustettaan naisiin nähden (Sosiaali- ja terveyskertomus). Sairauksien merkitys korostuu ihmisen elämänkaaren loppua kohti. Eliniän lisääntyminen merkitsee sitä, että suurin osa länsimaiden

7 - 7 - väestöstä saavuttaa vanhuuden. Se mitä tämä merkitsee sairastavuudelle, ei ole itsestään selvää. Ikääntymisen myötä sairaudet lisääntyvät, mutta toisaalta on myös opittu ehkäisemään sairauksien syntyä. Länsi-Suomen läänissä kuolleisuusindeksi on 97. Tällä mittarilla mitaten sairastavuus on läänissä vähän alhaisempi kuin koko maassa. Kuntien kuolleisuuslukujen mediaani on 99, mikä puolestaan kertoo, että puolessa kunnista kuolleisuus on tätä korkeampi ja puolessa luku jää alle mediaanin. Lapualla vakioitu kuolleisuus koko väestöstä on sama kuin mediaani eli 99 (Länsi- Suomen läänin väestön sairastavuuden analyysi, Kunta- ja maakuntakohtainen tarkastelu 1997). Kuolleisuutta tarkastellaan usein erikseen alle eläkeikäisten (0-64 v) osasta, jolloin puhutaan myös ennenaikaisista kuolemista. Länsi-Suomen läänissä alle eläkeikäisten kuolleisuus on 94. Tällä mittarilla mitaten sairastavuus läänissä on alhaisempi kuin koko maassa. Vakioitu kuolleisuus Etelä-Pohjanmaan osalta osoittaa, että Lapualla luku on 87 (Länsi-Suomen läänin väestön sairastavuuden analyysi, Kunta- ja maakuntakohtainen tarkastelu 1997). Nykyisin kuolleisuustilastojen rinnalla käytetään yhä enemmän myös sairastavuutta ja muita terveydentilan mittareita. Yleisesti sairastavuuserot eivät ole yhtä jyrkkiä kuin kuolleisuuserot. Suomessa on vuosittain tiedusteltu aikuisväestöä hyvin edustavilta otoksilta elintapoja ja koettua terveydentilaa. Viime vuosien kuluessa terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi tunteneiden osuus on melko vakaasti pysynyt lähes 70 %:n tuntumassa. Terveytensä huonoksi kokeneiden väestöosuus on hiukan pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yksittäisistä sairauteen liittyvistä oireista rintakipuoireiden tunteminen on vähentynyt ja tuki- ja liikuntaelinsairauksiin viittaavien oireiden hiukan lisääntynyt miehillä, mutta vähentynyt naisilla. Selvin muutos on havaittavissa yksittäisissä psykosomaattisissa oireissa, kuten päänsäryssä, unettomuudessa ja stressaantuneisuudessa, joiden kokeminen on selvästi yleistynyt. STAKES:n kuntatilaston mukaan (Janavertailu 2000) Lapualla toteutui ,4 perusterveydenhuollon lääkärikäyntiä asukasta kohden, kun vastaava luku oli muissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa 2,2. Erikoissairaanhoidon käyntejä toteutui vuonna ,0 asukasta kohden, kun vastaava luku muissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa oli 1,1. Alkoholijuomien myynti Lapualla 100 %:na alkoholina oli 4,8 litraa/asukas, kun koko maassa vastaava luku oli 6,9. Lapualla myytiin muuta maata enemmän väkeviä juomia, kun sen sijaan sekä viinien että mallasjuomien osuus oli selvästi muuta maata vähäisempää vuonna Huumausainerikoksia ja liikennejuopumuksia Lapualla oli 1000 asukasta kohden muuta maata

8 - 8 - vähemmän, mutta väkivaltarikoksia enemmän kuin muualla; Lapualla 5,9/1000 asukasta, Etelä-Pohjanmaalla 3,8 ja koko maassa 5,5/1000 asukasta. Alkoholisairaudet aiheuttivat Lapualla 30,7 hoitopäivää/1000 asukasta, kun vastaava luku koko maassa oli 39,7. Huumesairauksien aiheuttamia hoitopäiviä vuonna 1998 oli 0,4/1000 asukasta, kun vastaava luku Etelä-Pohjanmaalla oli 2,9 ja koko maassa 9,0. Sairauspäivärahaa maksetaan vuotiaille. Sen tarkoituksena on korvata sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Jos mittarina käytetään sairauspäivärahan saajien vakioitua indeksiä, on Länsi-Suomen läänissä sairastavuus vähän korkeampaa kuin koko maassa. Läänin kunnissa sairauspäivärahan saajien vakioidun indeksin kuntakohtainen mediaani on 102 ja vaihteluväli Lapualla sairauspäivärahan saajien vakioitu indeksi on 112 (Länsi-Suomen läänin väestön sairastavuuden analyysi, Kunta- ja maakuntakohtainen tarkastelu 1997). Erityiskorvattavien lääkkeiden saajia oli vuonna 1998/1000 asukasta kohti Lapualla 201,7 ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä yhteensä 207,1/1000 asukasta vuotiaita erityiskorvattavien lääkkeiden saajia oli Lapualla 25,1/ vuotiasta ja vastaava luku koko sairaanhoitopiirissä oli 33,8 (Kuntaprofiili 2000). Vuoden 1997 lopussa eläkkeensaajia oli 1,2 miljoonaa. Heistä työkyvyttömyyseläkettä sai Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 1997 lopussa 9525 varsinaisen työkyvyttömyyseläkkeen saajaa ja 1765 yksilöllisen varhaiseläkkeen saajaa. Jos mittarina käytetään työkyvyttömyyseläkettä saavien vakioitua indeksiä, on sairastavuus Länsi-Suomen läänissä vähän alhaisempi kuin sairastavuus koko maassa. Läänin kunnissa vakioidun indeksin mediaani on 95 ja vaihteluväli Lapuan osalta työkyvyttömyyseläkkeiden saajien vakioitu indeksi on 103. Suurimmat työkyvyttömyyseläkkeen aiheuttajat ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (35,4 %) ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä sidekudosten sairaudet (29 %) (Länsi-Suomen väestön sairastavuuden analyysi 1997) Taloudelliset resurssit Kuntien tehtävistä on säädetty mm. kuntalaissa, jonka 1 :n 3 momentin mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. 2 :n 1 momentin mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä siitä lailla. Kuntien tulorahoituksen kannalta keskeisiä lakeja ovat mm. perustuslaki, jonka 121 :n 3 momentin mukaan kunnilla on verotusoikeus sekä kuntien rahoitusta koskevat valtionosuuslait.

9 - 9 - Kaupungin taloudelliset resurssit eli tulot, joilla kaupungin tarjoamat sekä lakisääteiset että muut palvelut rahoitetaan, muodostuvat verotuloista, valtionosuuksista ja palveluista perittävistä maksuista. Kaupungin menot jakautuvat käyttötalouden eli palvelutuotannon menoihin, investointi- ja rahoitusmenoihin. Kokonaismenoista käytetään palvelutuotantoon vuosittain %. Verotuloilla rahoitetaan kokonaismenoista yli 40 %, valtionosuuksilla yli 30 % ja loput palvelumaksuilla, kassavaroilla ja lainoituksella. Kaupungin palvelutuotantoon käytetyn rahoituksen jälkeen tulorahoituksesta on viime vuosina jäänyt investointien rahoittamiseen vain n. 40 %, loput on rahoitettu kassavaroilla ja lainoituksella. Verotulot koostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta luvulla aloitettujen valtionosuusleikkausten ja valtionosuuksien kustannustason tarkistusten jälkeenjääneisyyden vuoksi verotulojen osuus rahoituksesta on korostunut viime vuosina. Kunnallisveron kehitykseen vaikuttavat mm. yleinen taloudellinen tilanne ja sen vaikutus työllisyyteen ja ansiotulojen kasvuun, elinkeinorakenteen muutokset, väestökehitys, yleinen palkkakehitys, kunnallisveron vähennysten muutokset sekä tuloveroprosentin suuruus. Kunnallisveron veropohjan pienentäminen vähennysjärjestelmän muutosten ja vähennysten lisäysten kautta on syönyt verotulojen kasvua. Yhteisöveron jako-osuusjärjestelmän muutokset, jotka tulivat täysimääräisenä voimaan vuoden 2001 alusta, merkitsivät kaupungin yhteisövero-osuuden pienentymistä aikaisemmasta. Yhteisövero on rahoituksen kannalta epävakaa tulonlähde, sillä sen tuotto riippuu yritysten tuloskehityksestä ja niiden maksamien verojen suuruudesta. Seuraavassa taulukosta näkyy Lapuan verotulojen kehitys vuosina : Verotulojen tilityserittely v v v v v.2001 euroa Kunnallisvero Osuus yhteisöverosta Kiinteistövero Verotulot yht Tulovero % Ansioäyrit Muutos % Äyrit/asukas 1000 kpl Kpl Verovuosi , ,

10 Verovuosi , , Verovuosi , , Verovuosi , , Valtion ja kuntien välinen vastuunjako ja rahoitussuhde eli kunnille maksettavien laskennallisten valtionosuuksien riittävyys lakisääteisten tehtävien hoitamiseen on ollut viime aikoina jatkuva kiistan aihe. Kunnille on 1990-luvun alusta alkaen säädetty useita uusia pakollisia tehtäviä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa ja kansalaisten subjektiivisia oikeuksia on laajennettu. Kuitenkin valtion osallistuminen kuntien tuottamien palvelujen rahoitukseen on pudonnut samaan aikaan valtionosuusleikkausten ja järjestelmän muutosten johdosta. Valtionosuudet koostuvat yleisestä valtionosuudesta, verotulojen tasauksesta, sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta. Kaupungille maksetut valtionosuudet vuosilta ovat seuraavassa taulukossa: v v v v v Osuus euroa verotulojen tasauksesta Yleinen valtionosuus % Sos. ja terv.toimi % Opetus ja kultt.toimi % Valt.osuudet aik.vuos Yhteensä Sisältyvät edellä oleviin: Verotulojen tasaus Siirtymätasausvähennys Palveluista perittävät maksut kattavat kaupungin toimintamenoista vajaan viidenneksen. Kuntien mahdollisuudet vaikuttaa rahoituksellisesti merkittävimpiin palvelumaksuihin ovat vähäiset, mm. sosiaali- ja terveyspalveluista perittävien maksujen suuruus määritellään lainsäädännöllä. Kaupungin talouden kehitystä voidaan tarkastella edellä esitettyjen lisäksi seuraavien tärkeimpien tunnuslukujen avulla: Toimintakate= käyttötalouden v v v v v euroa

11 nettomenot Toimintatuotot/ toimintakulut, % 19,1 18,7 18,5 19,0 17,1 Arvonlisäveron takaisinperintä Vuosikate Vuosikate, euroa/as. 158,8 125,0 173,1 177,8 140,1 Poistot Tilikauden yli-/alijäämä Investoinnit netto Investointien tulorahoitus-% = vuosikatteella katettu 43,0 45,7 41,9 38,7 37,8 Lainamäärä Lainamäärä, euroa/as Kassavarat Päättäjien keskeisin haaste on ollut ja on tulevinakin vuosina taloudellisten resurssien riittävyyden turvaaminen kasvaviin palvelutarpeisiin ja palvelutuotannon kustannusten nousuun. Jos kunnille säädetään uusia pakollisia tehtäviä, olisi samalla myös huolehdittava siitä, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua tehtävistään. Kokonaistaloudellisten resurssien kuvaamiseksi liitteenä on vuoden 2002 talousarviosta ja -suunnitelmasta kaavioita rahoituksen jakautumisesta, tulos- ja rahoituslaskelmat sekä sosiaalija terveyspalvelujen kustannus- ja toimintatietoja vuodelta 2000 tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilaston mukaisina. Liitteet Elinolot ja elintaso 4.1. Elinolot Väestö ja ikärakenne Lapua kuuluu Härmänmaan seutukuntaan, jossa asui asukasta Väestömäärältään seutukunta on maakunnan kolmanneksi suurin Seinänaapureiden ja Suupohjan jälkeen. Etelä- Pohjanmaan väestöstä Härmänmaan kunnissa asuu 16 %. Väestön kehitys on muun maakunnan tapaan ollut laskeva koko 1990-luvun ajan. Etelä-Pohjanmaan väkiluvun ennakoidaan laskevan tämän vuoden aikana 0,6 % eli 1151 hengellä. Tilastokeskuksen mukaan Lapualla väkiluku on vähennyt vuoden 2001 aikana 0,9 %. Väkiluvun kehitys Lapualla oli seuraava:

12 Lapua Väestörakenne Väestö ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan Lapualla Yhteensä Yhteensä Miehet Naiset Lapuan väestörakenne on verrattain edullinen. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä (18,5 %) on koko maan tasoa ja yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä (18,4 %) on hieman korkeampi kuin koko maassa ja shp:n kunnissa keskimäärin. Yli 85 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä (1,88 % = 268) on suurempi kuin koko maassa ja shp:n alueella keskimäärin. Vuoteen 2010 mennessä nuorten ikäluokkien osuus hieman vähenee (17,5 %). Yli 65-vuotiaiden osuus (19,1 %) ja yli 85 täyttäneiden osuus (2,68 % = 368) kasvaa. Huoltosuhde (58 %) pysyy ennallaan vuoteen 2010 mennessä. Etelä-Pohjanmaalla se on 57 % ja koko maassa 50 %. Tilastoissa perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä lapsettomat avio- tai avopuolisot. Lapsiperhe on perhe, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Vuonna 1997 lapsiperheitä Lapualla oli 1724 ja henkilöitä perheessä 7085, eli lapsia keskimäärin 1,93 hlöä. Tilastokeskuksen mukaan avioliittoja arvioidaan solmittavan vähemmän kuin vuonna Vastaavasti avioerojen määrän arvioidaan vähenevän. Yksinhuoltajia oli 202 eli 11,9 % lapsiperheistä v Etelä-Pohjanmaalla vastaava %-luku oli 13,7 % ja Suomessa 19,1 % Yhdyskuntarakenne ja elinoloja edistävät palvelut Asuntoalueet Yhdyskuntarakenteessa eri toiminnoille osoitetut alueet voidaan jakaa karkeasti yleisen hallinnon alueisiin, tuotantoalueisiin (mm. teollisuusalueet), asuntoalueisiin, virkistysalueisiin ja liikennealueisiin. Lapuan keskustan kaavoituksessa on pyritty siihen,

13 että asuntoalueet sijoittuvat lähelle muita toimintoja kuitenkin niin, että asuntoalueiden omat asumiseen liittyvät viihtyisyystekijät on erityisesti huomioitu alueita suunniteltaessa. Alueen asutushistoriallisella rakenteella ja maiseman topografialla on ollut suuri merkitys alueita osoitettaessa ja yksityiskohtaisia kaavoja laadittaessa. Asuntoalueet on pyritty istuttamaan rakennettuun ympäristöön maiseman ehdoilla. Viihtyisien ja samalla terveellisten asuntoalueiden luomisella on samalla haluttu korostaa Lapuaa vanhana Etelä-Pohjanmaan keskeisenä asumis-alueena, jolle joet, harjanteet ja Alajoen lakeus luovat ympäristöllisen kehyksen. Kerros- ja rivitaloalueet sijoittuvat keskustassa ydinkeskustaan ja sen välittömään läheisyyteen. Tasapainoisen yhdyskunnan rakentaminen edellyttää, että sillä on tarjota asukkailleen vaihtoehtoisia asumisen muotoja. Keskustan kaupunginosassa kerrostaloasunnot sijoittuvat puhtaasti asuinkerrostalojen ohella myös asuinliiketalojen kerroksiin. Kiviristin, Ilkan, Siirilän ja Liuhtarin asuinkerrostalot sijoittuvat palvelujen viereen samalla kun ne tukevat toimivan ydinkeskustan luomista. Rivitaloalueiden suunnittelussa on kiinnitetty huomiota sijainnin ohella alueiden rakenteiden yhtenäisyyteen. Myös asumisviihtyvyyteen vaikuttavat maisemalliset seikat on korttelialueiden sommittelussa huomioitu. Keskustassa on vanha omakotiasutus syntynyt yksityisille maille teiden varteen. Lapuan tultua kauppalaksi ja edelleen kaupungiksi kaupunki on hankkinut maata pientaloalueiden muodostamiseksi. Alueiden suunnittelulla on pyritty eheyttämään keskustan vanhastaan osittain hajanaista asutusta. Omakotialueitten väljyyttä on lisätty ja 1990-luvuilla. Omakotitontin keskikoko asemakaava-alueilla on n m 2 kun se 1970-luvulla oli n m 2. Keskikoon suurentamisella on haluttu vastata kysynnän vaatimuksiin. Asukkaat arvostavat väljää asumista. Asumisviihtyisyydessä myös puutarhalla on huomattava merkitys. Omakotialueita on kaavoitettu sekä peltoalueille jokivarsille Siirilään, Välilään, Liuhtariin ja Alanurmoon, mutta myös Ritamäen - Ränkimäen ja Simpsiön metsäisille reunarinteille. Palvelut Keskustan alueella koulut sijaitsevat asuntoalueilla. Lasten koulumatkat ovat suhteellisen lyhyitä ja turvallisia. Turvallisuutta liikenteessä lisäävät kevyen liikenteen väylät. Keskustassa toimii kolme viihtyisää päiväkotia. Päiväkodit sijaitsevat tasapainoisesti keskustassa ja asuntoalueilla. Hallinto- ja liikepalvelut sijaitsevat pääosiltaan ydinkeskustan alueella, terveys- ja sosiaalipalvelut Liuhtarissa sekä urheilupalvelut ja seurakunnalliset palvelut Siirilässä. Kulttuuripalvelut on sijoitettu Vanhan Paukun kulttuurikeskukseen. Vanhan Paukun kulttuurikeskus on maakunnallisestikin katsoen merkittävä palvelukeskus. Keskuksessa sijaitsevat kirjasto, kansalaisopisto,

14 musiikkiopisto, taidenäyttelytilat, juhlatilaisuuksia varten Alajokisali, Ison Prässin kahvila, elokuvateatteri ja Pajakappeli, aikuiskoulutuskeskuksen tiloja sekä yksityisiä palveluputiikkeja. Kaikki palvelut ovat lähellä ja helposti sekä turvallisesti saavutettavissa. Kaikkiaan niin liikunta- kuin kulttuuripalvelutkin on Lapualla hyvin järjestetty Asuminen Lapua on maapinta-alaltaan laaja 737,5 km 2 ja vesipinta-alaa 13,6 km 2 eli yhteensä 751,1 km 2. Kaava-alueita on yhteensä 986,0 ha, josta kaupunki omistaa 211,1 ha. Asunnot talotyypin ja huoneistotyypin mukaan sekä asuntokunnat hallintaperusteen ja henkilöluvun mukaan, liite 9. Asumisviihtyvyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Erityisesti viime vuosina on pyritty rakentamaan rivitalovuokra-asuntoja. Lähes jokainen vuokra-asunnon hakija esittää asuntohakemuksessaan toivomuksen saada asunnokseen rivitaloasunnon. Vapautuvissa vuokra-asunnoissa pidetään aina muuttoremontit. Myös asukasvalinnoissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että vuokraasuntoalueesta muodostuu väestörakenteeltaan monipuolinen. Varsinaisia ongelma-alueita ei ole. Lapuan kaupungilla on tällä hetkellä 703 aravarahoitteista vuokraasuntoa sekä vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja 82. Vuosina on Lapuan kyläkeskuksiin rakennettu rivitaloja (vanhustentaloja). Suunnitelma oli, että kylässä asuvat vanhukset muuttaisivat asumaan ko. rivitaloihin. Tällä hetkellä vain osa asunnoista on vuokrattuna vanhuksille ja pääosin asunnot on vuokrattu eri ikäisille lähinnä perusturvakeskuksen suosittamille henkilöille. Korjausavustusta voidaan myöntää mm. vanhusten ja vammaisten ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan asuinrakennuksen peruskorjaukseen sosiaalisin perustein (tulo- ja varallisuusrajat). Hissiavustuksilla on tavoitteena pyrkiä saamaan esteetön kulku rakennuksen ulkopuolelta asuntoihin ja yhteisiin tiloihin. Lähtökohtana on se, että hissin avulla myös apuvälineitä, kuten pyörätuolia tai rollaattoria käyttävät voivat kulkea pihalta asuntoihinsa. Pääsääntöisesti hissiavustusta myönnetään 40 % hyväksytyistä hissin rakennuskustannuksista ja aravalainoitetun vuokratalon hissin rakentamiseen 50 % kustannuksista. Lapualle hissiavustuksia on myönnetty Sahankartanon (Virastokatu 6) aravavuokratalon kahden hissin rakentamiseen. Tavoitteena on rakentaa myös muihin kolmikerroksisiin aravavuokrataloihin hissejä,

15 että asumisviihtyvyys parantuisi. Taloyhtiöiden hallitukset päättävät hissien rakentamisesta (taloudellinen tilanne). Vanhusten ja vammaisten asuinolojen menestyksekäs hoito edellyttää kaupungin eri hallinnonalojen kiinteää yhteistyötä, jossa osallisina ovat asunto- ja sosiaaliviranomaiset, rakennusteknisiä asioita hoitavat viranomaiset sekä kotipalvelu- ja kotisairaanhoitopalveluja tuottavat tahot. Sosiaalihuoltolaissa asumispalvelut on määritelty palvelu- ja tukiasumisen järjestämiseksi. Päävastuu kohtuullisen asumistason turvaamisesta on kuitenkin asuntoviranomaisilla. Sosiaalihuollon asumispalveluja annetaan, kun asumiseen liittyy kiinteästi hoidon ja tuen tarve. Asumispalvelujen järjestäminen yhteensovitetaan avohuollon palvelujen kanssa siten, että voidaan vähentää laitoshuollon tarvetta. Tukiasunnot ovat joko kunnan perusturvalautakunnan suorassa omistuksessa tai välivuokrattuja. Asunnottomia päihdeongelmaisia varten perusturvalautakunnalla on muutamia omakotitaloja Elintaso Koulutustaso Koulutusasteet voidaan tilastokeskukseen tiedon mukaan jakaa seuraavasti: Esiaste, jolloin koulutus annetaan päiväkodeissa tai peruskoulussa pääsääntöisesti 3-6-vuotiaille lapsille. Alempi perusaste käsittää kansakoulun suoritukset, ylempi perusaste sisältää peruskoulun suorituksen sekä aikaisemman keskikoulun suorituksen. Keskiasteen pohjakoulutusvaatimuksena on ylemmän perusasteen oppimäärän suorittaminen. Siihen luetaan ylioppilastutkinnot, 1-3- vuotiset ammatilliset tutkinnot, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Alin korkea-aste kestää yhteensä vuotta peruskoulun aloittamisen jälkeen. Alimman korkea-asteen koulutuksiksi luetaan mm. teknikon, agrologin tai hortonomin tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Alempi korkeakouluaste vaatii 3-4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen antaa kelpoisuuden siirtyä ylemmälle korkeakouluasteelle, mutta ei tieteelliseen jatkokoulutukseen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot.

16 Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5-6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Tutkinnon suorittaminen antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen tutkijakoulutusasteella tai valmistaa korkean vaatimustason ammatteihin. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan korkeakoulututkinnot (maisterin tutkinnot) sekä myös lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Tutkijakoulutusaste edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Näin tarkoilla jaotteluilla ei tietoja koulutuksesta ole käytettävissä. Sotka-tiedostossa keskiasteen koulutuksen saaneita ovat lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa koulutusammattiin tai tutkintoon johtaneen koulutuksen suorittaneet. Korkea-asteen koulutuksen saaneita ovat korkeakouluissa koulutusammattiin tai tutkintoon johtaneen koulutuksen suorittaneet. Etelä-Pohjanmaalla oli keskiasteen koulutus 15 vuotta täyttäneistä vuonna ,06 %:lla (koko maa 43,48 %) ja korkea-asteen koulutus 8,88 %:lla (koko maa 13,41 %). Lapua sijoittuu Etelä-Pohjanmaalla hiukan keskimääräistä paremmin koulutetun väestön osalta, mutta verrattaessa muuhun maahan, on Etelä-Pohjanmaan väestön koulutustaso maan alhaisin. Tutkinnon suorittaneet 15 vuotta täyttäneet, liite Työllisyys ja työttömyys Lapualla työttömyysaste oli vuoden 2001 lopussa 10,6 %. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 10,8 %. Koko Etelä-Pohjanmaalla vastaavien lukujen keskiarvo on 12,4 % vuonna 2001 ja 12 % vuonna Tiedot kunnittain Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen alueella olevista työttömistä on liitteessä 11. Tiedoista käy ilmi, että työttömistä oli naisia Lapualla 52,71 %, alle 25-vuotiaita 16,2 % sekä pitkäaikaistyöttömiä 15,8 % joulukuun 2001 tilaston mukaan. Liitteenä on selvitys työmarkkinoiden kehityksestä vv , alueen työmarkkinoiden keskeiset kehityksen päälinjat ja ongelmat sekä ennuste työttömyyden kehityksestä ja rakenteesta 1990-luvulla, liite 12. Lapuan työpaikkakehitys 1990-luvulla, liite Taloudellinen toimeentulo ja elinkeinorakenne Elinkeinorakenne voidaan jakaa kolmeen luokkaan: alkutuotanto, teollisuus ja palvelut. Vuoden 1996 lopussa alkutuotannossa oli koko

17 maassa 6,7 % työpaikoista, Etelä-Pohjanmaalla 16,7 % ja Lapualla 15,7 %. Teollisuudessa vastaavasti työpaikkoja oli koko maassa 26,2 %, Etelä-Pohjanmaalla 26,4 % ja Lapualla 31,6 %. Palveluissa työpaikkoja oli koko maassa 65,1 %, Etelä-Pohjanmaalla 54,2 % ja Lapualla 50,1 %. Työpaikkojen määrä väheni Lapualla välisenä aikana 15 % eli 5223 työpaikasta 4442 työpaikkaan, kun Etelä- Pohjanmaalla yhteensä työpaikat vähenivät kyseisenä aikana 18,4 %. Työpaikkakehitys 32 suurimman teollisen yrityksen osalta Lapualla on vuosina muuttunut arvioidusta 795 henkilöstä 1020 henkilöön. Vuonna 1998 oli Lapualla yhteensä 711 yritystä. Vuosien 1990 ja 1998 välillä nettomuutos yrityksien määrässä oli Vuonna 1999 Lapualla oli 58 yritystä/1000 asukasta, kun Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vastaava luku oli 62 ja koko maassa 57. Ongelmana Lapualla on sekä nais- että nuorisotyöpaikkojen vähäisyys sekä työpaikkojen kysynnän ja tarjonnan ero, johon vaikuttaa väestön ikääntyminen ja koulutuksen puute. Toimeentulotukea Lapualla sai 516 asiakasta v Toimeentulotukea myönnettiin Lapualla 236 mk/asukas, Etelä- Pohjanmaalla 372 mk/asukas ja koko maassa 498 mk/asukas. 5. Hyvinvointia edistävät kunnalliset palvelut Hyvät elinolot ja ympäristö sekä oma toiminta ovat avaintekijöitä ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ja riskien ennakoinnissa ja ehkäisyssä. Kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat eri hallinnonaloilla tehdyt ratkaisut, joten kaiken suunnittelun ja päätöksenteon yhteydessä on tarpeen selvittää toimenpiteiden sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset. On tärkeää, että kunnan johto sitoutuu terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, koska se kantaa vastuun sekä kunnan sosiaali- ja terveyspoliittisista strategioista että niiden käytännön toteuttamisen taloudellisista ja hallinnollisista edellytyksistä. Sosiaali- ja terveystoimen päämääränä on kaupunkilaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, ongelmien syntymisen ehkäisy ja kaupunkilaisten tarpeita vastaavien palveluiden järjestäminen kohtuullisin kustannuksin. Palvelujärjestelmä ylläpitää ja edistää kaupungin asukkaiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä, vahvistaa omatoimisen selviytymisen edellytyksiä ja ehkäisee syrjäytymistä. Kaupungin toimesta järjestettävän perusterveydenhuollon toiminnan tavoitteena on ylläpitää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia

18 tukemalla jokaista ottamaan vastuuta omasta ja ympäristönsä terveydestä, sekä järjestämällä korkeatasoiset terveyden ja sairaanhoidon palvelut. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vastaa lapualaisten tarvitsemista erikoissairaanhoidon palveluista. Kansanterveystyö voidaan jakaa yksilöön kohdistuvaan terveydenhoitoon ja ympäristöterveydenhuoltoon. Yksilöön kohdistuva terveydenhoito voidaan jakaa terveyskasvatukseen/terveydenedistämiseen, neuvolatoimintaan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon, kotisairaanhoitoon, työterveyshuoltoon, vastaanottotoimintaan ja sairaalatoimintaan. Täydentäviä palveluita ovat laboratorio ja röntgenpalvelut, sairaankuljetus, fysioterapia, psykologipalvelut ja puheterapia Lapset, nuoret ja perheet Neuvolapalvelut Lasten päivähoito Äitiyshuollon tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheenjäsenten optimaalinen terveys, raskaudenaikaisten häiriöiden ehkäisyn ja toteamisen sekä sujuvan hoitoon ohjaamisen sekä kuntoutuksen avulla. Lisäksi tavoitteena on tukea perheen terveyttä ja hyvinvointia valmentautumisessa vanhemmuuteen. Lastenneuvolatoiminnan tavoitteena on turvata lapsen ja hänen perheensä paras mahdollinen terveys ja luoda hyvä pohja myös aikuisiän terveydelle. Tavoitteeseen pyritään lasten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen seurannan ja tukemisen avulla sekä neuvoen että tukien vanhempia lapsen kasvatus- ja hoitotehtävässä. Neuvolapalveluihin oikeutetuista perheistä 100 % käyttää näitä palveluja ja palvelujen saatavuus sekä saavutettavuus ovat hyvät. Palveluja annetaan 5 äitiysneuvolassa ja 7 lastenneuvolassa. Neuvoloissa työskentelee yhteensä 15 terveydenhoitajaa ja 8 lääkäriä omilla väestövastuualueillaan. Psyykkisen hyvinvoinnin tukemismahdollisuudet ovat terveydenhoitajien työssä parantuneet lähinnä koulutuksen myötä. Neuvolatyön painopistealueet: 1. Vanhemmuuden tukeminen 2. Lasten kasvun ja kehityksen seuranta ja mahdollisten häiriöiden varhainen toteaminen ja hoitoon ohjaaminen 3. Lasten terveyttä ja kasvua ja kehitystä vaarantavien tekijöiden tunnistaminen (vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat). Päivähoito on koulun rinnalla lasten elämän julkisista kasvuympäristöistä merkittävin. Sen laatu on siten heidän hyvinvointinsa ja kasvunsa kannalta hyvin tärkeä.

19 Lasten päivähoitoa on Suomessa vuoden 1973 päivähoitolain voimaantulon jälkeen voimakkaasti laajennettu ja sen sisältöä kehitetty. Kasvatustavoitteet kirjattiin lakiin 1983, päivähoidon henkilöstörakenteesta säädettiin asetuksella Vuonna 1990 säädettiin lailla alle 3-vuotiaiden oikeudesta kotihoidontukeen tai kunnalliseen hoitopaikkaan. Vuonna 1996 tulivat lait kaikkien lasten subjektiivisesta oikeudesta päivähoitoon ja yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta. Toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia: - Uudet perhemuodot ovat yleistyneet perinteisen perheen rinnalle. - Sosiaaliset verkostot ovat kaventuneet. - Muutokset työelämässä - työn perässä muuttaminen, työsuhteiden epävakaistuminen ja toisaalta työttömyys ovat muuttaneet lasten ja perheitten olosuhteita. - Kansainvälistyminen ja yhteiskunnan monikulttuuristuminen vaikuttavat lapsiperheiden arkeen ja palveluihin. Lasten kasvuympäristön muutokset vaikuttavat lasten hyvinvointiin ja siihen, millaisia palveluja lasten myönteisen kasvun edistämiseksi tarvitaan. Keskustelu lasten hyvinvoinnista ja vanhemmuuden merkityksestä sekä yhteiskunnan velvollisuudesta osaltaan huolehtia perheiden hyvinvoinnista ja tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään on virinnyt voimakkaana (Valtioneuvoston varhaiskasvatuksen linjaukset ). Lasten kasvatus monikulttuurisessa ympäristössä edellyttää keskustelua, dialogia ja neuvottelua. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa erityisenä painopistealueena ovat: varhaiskasvatuksen laatuun vaikuttaminen vanhempien ja henkilöstön kasvatuskumppanuus lastenneuvolan, päivähoidon, esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteistyö Suomalaisessa päivähoidossa vahvuutena on hoidon, kasvatuksen ja opetuksen toteuttaminen ehyenä kokonaisuutena sekä koulutettu henkilökunta, hyvät tilat ja varusteet. Lasten päivähoidon keskeisenä tehtävänä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Tällöin korostuu varhaisen tukemisen näkökulma ja sitä kautta ehkäisevän toiminnan

20 merkitys. Varhaiskasvatuspalveluilla ehkäistään tehokkaasti lasten syrjäytymistä. Lasten päivähoidolla tarkoitetaan lasten hoidon järjestämistä päiväkotihoitona ja perhepäivähoitona (hoitajan omassa kodissa, lapsen kotona, kolmiperhehoitona ja ryhmäperhepäivähoitona). Lasten päivähoitoa voivat saada lapset, jotka eivät ole oppivelvollisuusikäisiä sekä, milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty, myös sitä vanhemmat lapset (Laki lasten päivähoidosta). Päiväkoteja Lapualla on kolme: Päiväkoti Kissankello; kaksi ryhmää, toinen sisarusryhmä, jossa alle 3-vuotias vie kahden paikan Liuhtarin päiväkoti; kaksi ryhmää, joista toinen sisarusryhmä, jossa alle 3-vuotias vie kahden paikan Päiväkoti Päiväranta; kaksi ryhmää, joista toinen pienten ryhmä, 12 alle 3-vuotiasta. Varhaiskasvatus koskee kaikkia päivähoidossa olevia alle kouluikäisiä lapsia. Esiopetusta päiväkotihoidossa olevista lapsista saa noin 40 lasta. Päiväkotien lisäksi sosiaalitoimen alaista esiopetusta annetaan erillisessä osapäiväryhmässä noin 20 lapselle. Perhepäivähoito Lapualla tapahtuu pääsääntöisesti perhepäivähoitajan kotona (80 %). Muina perhepäivähoitomuotoina ovat luvulta lähtien mukaan tulleet lasten kotona toimiva perhepäivähoito (5 %) ja kolmiperhepäivähoito (2 %) luvulla perustettiin Liuhtarin ja Siirilän ryhmäperhepäiväkodit (13 %), jotka toimivat tällä hetkellä myös iltahoitopaikkoina. Perhepäivähoidolle pidetään tunnusomaisena päivähoidon kodinomaisuutta ja päiväkodeille ryhmätyötaitojen kehittymistä isommissa ryhmissä. Henkilöstö koostuu kolmesta perhepäivähoidon ohjaajasta ja noin 95 perhepäivähoitajasta. Perhepäivähoitolasten määrä vaihtelee vuosittain noin välillä. Perhepäivähoito on jaettu kolmeen vastuualueeseen, jolloin jokainen perhepäivähoidon ohjaaja vastaa hallinnollisesti ja pedagogisesti oman alueensa perhepäivähoidosta, ryhmäperhepäiväkodeista ja iltahoitopaikoista. Perhepäivähoitopaikka järjestetään pääsääntöisesti kahden viikon kuluessa siitä, kun vanhemmat ovat hakeneet paikkaa, mikäli päivähoidon tarpeen syynä on työllistyminen, opiskelu tai muu kiireellinen päivähoitopaikan tarve. Myös ns. virikepaikka pyritään järjestämään lyhyellä aikavälillä. Perhepäivähoitopaikka on 1980-luvulta lähtien pystytty järjestämään kaikille hakijoille. Iltahoitoa tarvitsevien lasten päivähoito järjestetään kahdessa ryhmäperhepäiväkodissa, perhepäivähoitajan kodissa ja Kissankellon päiväkodin tiloissa, jossa perhepäivähoitaja huolehtii

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Kunnan itse tuottamat palvelut Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti 1(6) 29.9.2014 KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti Tuottavuus ja taloudellisuus Palvelujen laatu

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 2-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen 24.09.2014 Sivu 1 / 1 3856/05.10.01/2014 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen Valmistelijat / lisätiedot: Hanna Lehtinen, puh. 050 321 6289 Marja-Leena

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, 20.5.2016 LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA Alueuudistuksen yleiskuva Lähde: Alueuudistus.fi-verkkosivut 1 Uudistuksessa on monenlaisia tietotarpeita

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa Marja Kosonen Perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelujohtaja ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 31.3.2009 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot