TURVATEKNOLOGIA Pohjois-Savossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURVATEKNOLOGIA Pohjois-Savossa"

Transkriptio

1 TURVATEKNOLOGIA Pohjois-Savossa Selvitystyön raportti 2002 Ruoka Terveys Rakennukset Liikenne Rikollisuus Ympäristö Sosiaalinen Työ Pelastus Kansallinen Kansainvälinen Perusinfrastruktuuri Liisa Hyvärinen

2 2

3 1 JOHDANTO Esiselvityksen tavoitteet Tutkimusmenetelmät Tutkimusraportin rakenne TURVA, TURVALLISUUS JA TURVALLISUUSTEKNOLOGIA Mitä on turvallisuus ja mikä sitä uhkaa? Mitä tai ketä vastaan suojaudutaan? Mitä on turva(llisuus)teknologia? Miten luodaan turvallisuutta? Turvallisuusammatit Turva, turvallisuus ja turva(llisuus)teknologia aiemmassa kirjallisuudessa ja tutkimuksissa Turvallisuus lehdistössä tutkimuksen aikana POHJOISSAVOLAINEN TURVATEKNOLOGIA Pohjoissavolaiset turvallisuusalan toimijat Terveys, sosiaalinen turvallisuus ja hyvinvointiklusteri Ruokaturvallisuus ja elintarvikeklusteri Rakennus- ja ympäristöturvallisuus ja ympäristöklusteri Turvallisuusteknologia-alan koulutus Pohjois-Savossa ja muualla Yhteenveto pohjoissavolaisten turvallisuuden osa-alueista HAASTATTELUTULOKSET Esiselvitykseen haastatellut pohjoissavolaiset turvallisuusalan yrittäjät ja asiantuntijat Vastaajaorganisaatioiden koko Vastaajaorganisaatioiden käytettävissä olevat varat ja omistuspohja Vastaajien organisaation merkitys alalla Pohjois-Savossa Näkemys turvallisuudesta vaihtelee Vastaajien turvallisuusnäkökulma Mitä on pohjoissavolainen turvallisuus ja mikä sitä uhkaa? Turvateknologia vai turvallisuusteknologia? Pohjoissavolainen turvallisuusteknologia Yhteistyö alalla Alan yhteistyön kehittämistarpeet Alan koulutustarve ja -tarjonta Pohjoissavolaisen turvallisuusteknologian tulevaisuus Pohjois-Savon alueellinen tulevaisuus Turvallisuusalan tulevaisuus Pohjois-Savossa ICT ja turvallisuusalan tulevaisuus Tuoteideoita Tutkimusideoita TURVALLISUUSTEKNOLOGIA-ALAN MARKKINOISTA Yhteistyön kehittäminen ICT-sovellutukset turvallisuusalalla Muita sovellutuksia turvallisuusalalla Analyysimenetelmiä, lääkkeitä, terveysvaikutteisia elintarvikkeita Turvallisuusalan liiketoiminnan kehittäminen Numerotietoja turvallisuusteknologia-alan markkinoista YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Yhteenveto esiselvityksestä Tulosten arviointia Ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi LÄHTEET KIRJALLISET LÄHTEET

4 7.2 HAASTATTELUT INTERNET LÄHTEET TURVALLISUUSALAN HYÖDYLLISET LINKIT á la Turvallisuusmessut ENGLANNINKIELISET LINKIT LIITTEET Liite 1: Turvallisuuden osa-alueita 10 eri lähteestä Liite 2: Yhteenveto Tilastokeskuksen tietokannasta ja Pohjois-Savon toimipaikkarekisteristä poimituista pohjoissavolaisista turvallisuus toimijoista Liite 3: Haastateltujen listat Liite 4: TURVALLISUUSSUUNNITELMA Liite 5: Turvallisuusalan messuja ja muita tapahtumia

5 3 1 JOHDANTO Turvallisuuden tarve on toisella sijalla ihmisen tarpeista, heti fysiologisten perustarpeiden (nälkä, jano, vilu, uni) jälkeen. Ihmisen perustarpeisiin kuuluu halu saada ja säilyttää turvallinen, tasainen elämä ilman suuria muutoksia. Turvallisuus on merkityksellistä ihmisten hyvinvoinnille. Turvallisuuden tarve ilmenee pysyvyyden, riippuvuuden ja suojeltuna olemisen tuntemuksina. Siihen liittyvät varmuuden tunne, luottamus tulevaisuuteen ja uhkien poissaolo. Erilaiset pelot, hermostuneisuus, epävarmuus, jopa kaaoksen tunne hallitsevat mieltä silloin, kun elämä koetaan turvattomaksi. Kolmas tarpeiden taso on Maslowin mukaan läheiset, tärkeäksi koetut ihmissuhteet, rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tarpeet. Alimpien tarvetasojen toteutuminen luo ihmisille perusturvallisuuden ja ne ovat ehtona ylempien tasojen toteutumiselle, esim. uran luomiselle ja muulle itsensä toteuttamiseen ja kehittämiseen liittyvälle toiminnalle. Alemmat tarvetasot ovat aina läsnä elämässä, vaikka pyrkimys on vapautua alempien tarpeiden määräävyydestä siten, että ihminen voi valita olemisen arvot ja elämänfilosofian (totuus, eheys, kauneus, hyvyys, oikeudenmukaisuus, leikkisyys, mielekkyys ja yksinkertaisuus) elämäänsä ohjaaviksi tekijöiksi. Pienellä lapsella perustarpeiden tyydyttäminen tulee puhtaimmillaan esiin. Lasten turvallisuus lähtee perustarpeiden tyydyttämisestä. Huumorilla katsotaan olevan tiivis yhteys ihmisen perusturvallisuuteen. Varhaislapsuuden nauru rakentaa pohjaa iloita myös aikuisena. Aikuiset haluavat turvata vapaan, luovan toimintansa, ihmisyytensä kehittymisen ja kehittämisen. Ääritapauksessa yksilön on uhrauduttava, jotta yhteisö eläisi turvassa. (Rieppo 1999, Karvinen 2002 ja Vaikka länsimaissa turvallisuus on ollut yleisesti ottaen suhteellisen hyvä, vaikuttaa siltä, että sen merkitys tulee korostumaan työttömyyden, väkivaltaisuuden ja taloudellisten supistusten lisääntyessä. (www.occuphealth.fi/ttl/osasto/f/turva) Syksyjen 2001 ja 2002 tapahtumat maailmalla ja syksyn 2002 tapahtumat kotimaassa osoittavat myös, että turvallisuus voi järkkyä hyvin dramaattisesti. Asiat, joiden ei pitäisi koskaan tapahtua, vain tapahtuvat. Huumeet, talousrikollisuus, terrorismi ja hallitsemattomat väestöliikkeet ovat nousseet vakavammaksi ja todennäköisemmäksi uhkaksi ihmisten turvallisuudelle kuin sodat (Häkämies 2001). Sodan ja ydinsodan varjo väistyy, mutta muut globaaliset ongelmat, kuten ilman ja ympäristön turmeltuminen alkavat varjostaa myös yksilöiden turvallisuutta. Nekin voivat heikentää ihmisen elinehtoja yhtä paljon kuin suurimittainen sota. (Sipponen 1990, s. 46) Ihmisen biologisten perustarpeiden tyydyttäminen ei nykyisin ole Suomessa ongelma. Sen sijaan pettymykset keinotekoisten tarpeiden, kuten ylettömän kulutuksen, nopean rikastumisen ja menestyksen rahassa mittaamisen tyydyttämisessä ovat yksi syy ihmisten turhautumiseen ja syrjäytymiseen. (Suomi kurssin 3. loppuraportti, 2001, s. 6) Suomi on taloudellisesti vakaa korkean elintason maa. Yhteiskunta on normiohjaava, jolloin talousasiat ja informaatio ohjaavat sitä. Suomalainen yhteiskunta on myös erittäin turvallisuushakuinen. Siihen ovat vaikuttaneet kova menneisyytemme paitsi kansakunnan olemassaolon taistelussa myös vuosisataiset yksilötason kamppailut ankaria luonnonolosuhteita vastaan. Vakauden ja turvallisuuden tavoittelu on ehkä merkittävin kansallinen ominaisuutemme. Maailman muuttuessa ympärillämme ja avautuessa ja toimimme yhä laajemmassa, kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kansallinen turvallisuus sekoittuu kansainväliseen. Ihmisten vapaa liikkuvuus tarkoittaa myös mm. rikollisten vapaata liikkuvuutta. Tiedustelutoiminta on osa eri maiden turvallisuus- ja talouspolitiikkaa, mutta kohdemaalle se voi olla uhka. Suomi on kiinnostava tiedustelutoiminnan kohde yhtenä EU:n jäsenmaana (Suojelupoliisi Vuosikertomus 2001).

6 Suomalaisten suhtautuminen turvallisuuteen jakautuu kahtia: joko nähdään turvattomuutta kaikkialla tai sitten tätä pidetään turvallisena lintukotona. Kumpikaan ei ole koko totuus. Korkea työttömyys, taloudellisten olojen nopea eriarvoistuminen ja voimakas muuttoliikenne kasvukeskuksiin lisäävät rikollisuutta, häiriökäyttäytymistä ja huumeiden käyttöä. Myös väkivalta on osa suomalaista elämää, sillä väkilukuun nähden Suomi on USA:n jälkeen maailman toiseksi väkivaltaisin maa. (Karpela 2002) Poliisille ilmoitetaan vuosittain rikosta, joista 40 % kohdistuu omaisuuteen. Valtaosa on kuitenkin pieniä rikoksia. Omaisuusrikoksista ilmoitetaan poliisille vain noin joka viides. Edelleen poliisille ilmoitetaan vuosittain väkivaltarikosta ja 1400 ryöstöä. Kuitenkin jo Työterveyslaitokselle ilmoitetaan nelinkertainen määrä väkivaltarikoksia, vuodessa. Yhden vuoden aikana Suomessa on väkivaltatilannetta, joista valtaosassa on kyse parisuhdeväkivallasta. Poliisin turvallisuusbarometrin mukaan yksin oloa kotona ja liikkumista kodin lähistöllä tai keskustassa päiväsaikaan ei pidetä erityisen turvattomana. Joka kolmas tuntee turvattomuutta myöhään perjantai ja lauantai-iltoina paikkakunnan keskustassa ja lähes joka viides pankkiautomaatilla asioidessaan. Yleisesti ottaen turvattomuus ei kuitenkaan ole lisääntynyt viime vuosina. Lähiympäristön rikollisuusongelmaa ei myöskään pidetä yhtä vakavana kuin vuonna 1999, vaikka esimerkiksi huumeiden käytöstä ja myynnistä sekä pahoinpitelyistä ollaan entistä huolestuneempia. (Poliisin turvallisuusbarometri 2001) Suomi on oikeusvaltio, jossa jokainen kansalainen on lain mukaan yhdenvertainen lain edessä. Tämän pitäisi luoda turvallisuutta kansalaisille. Kuitenkin oikeuslaitoksen puolueettomuudesta ja yhdenvertaisuusperiaatteesta keskustellaan yhteiskunnassa. Järjestäytynyt rikollisuus sotii oikeusvaltion periaatteita vastaan ja siihen usein liittyvä huumeidenkäyttö ja myynti lisäävät ennalta-arvaamatonta käytöstä ja rikollisuutta. (Suomi kurssin 5. loppuraportti, 2002, s. 9-10) Turvallinen oikeusvaltio edellyttää yhteiskunnan vahvaa sisäistä yhtenäisyyttä, lujaa kansainvälistä yhteistyötä ja turvallisen oikeusvaltion tulevaisuudesta huolehtimista. Luottamus syntyy yhteiskunnan jäsenten kesken kansalais-, yhteisö- ja yksilötasolla. Kansalaisen täytyy voida luottaa valtiojärjestelmään, demokratian toteutumiseen, oikeusjärjestykseen, verotuksen oikeudenmukaisuuteen, työmarkkinoiden toimintaan ja hallinnon tasapuolisuuteen. Yhteisön luottamus mitataan mm. rikollisuudella, tuloeroilla, tasa-arvolla ja ympäristön turvallisuudella. Yksittäisen ihmisen turvallisuuden keskeiset tekijät ovat oma terveys, koulutus, työ ja toimeentulo. (Suomi kurssin 5. loppuraportti, 2002, s. 9-10) Suomen sisäinen turvallisuuden ympäristö muuttui täydellisesti Neuvostoliiton kadottua. Entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen ei kohdistunut rikollisia ilmiöitä ollenkaan. Sitä vastoin nykyiset huumereitit kulkevat pääosin Venäjän ja Viron kautta Suomeen. Afganistanin sodan jälkeen vähentyneiden heroiini- ja oopiumivirtojen tilalle tulevat lääkkeiden väärinkäyttö ja kokaiini. Vaikka Suomen huumetilanne ei ole niin vaikea kuin muissa läntisen Euroopan maissa, kasvuluvut ovat meilläkin erittäin huolestuttavia. Huumerikollisuuteen liittyy tapa-, talous- ja omaisuusrikollisuus ja tämä puolestaan tuntuu ihmisten arkipäivässä. Usein rikolliset käyttävät hyväksi myös sitä, etteivät ihmiset kotona, työpaikallaan ja liikkuessaan muualla välitä nykyään kuin omista asioistaan. (Häkämies 2001 ja Karpela 2002) Sisäisessä turvallisuudessa seurataan myös suomalaisten ulkomaalaisasenteita, eläinoikeusaktivisteja, radikaalia ympäristöliikettä, globalisaation ja uusliberalismin vastustajia. Laittomuuksiin Suomessa syyllistyvät ryhmät ovat aatteellisesti sekavia ja heikosti järjestäytyneitä. Suomi ei ole terrorismin varsinainen kohde, mutta erilliskohteiden suojausta on lisätty. (Suojelupoliisi Vuosikertomus 2001) 4

7 5 1.1 Esiselvityksen tavoitteet Pohjois-Savoon turvateknologia-alan esiselvitys toteutettiin Pohjois-Savon TE-keskuksen Teknologiayksikön (TEKES) aloitteesta touko-lokakuussa Tässä esiselvityksessä tarkastellaan turvateknologia-alan yritysten, julkisten organisaatioiden sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten nykytilannetta, tulevaisuuden suunnitelmia ja yhteistyötarpeita Pohjois- Savossa. Tavoitteena on tutkia, millaiset mahdollisuudet turvateknologian osaamiskeskittymälle on Pohjois-Savossa. Kun turvallisuusala ja kulttuuri ovat yhteiskunnassamme kuitenkin vielä nuoria ja niiden keskeinen sisältö ja käsitteistö ovat vasta muotoutumassa, tarkastellaan tässä myös turvallisuusajattelun keskeisiä käsitteitä ja niiden sisältöä. Selvityksessä keskitytään tarkastelemaan arkipäivän tavallisia turvallisuustilanteita. Kriisitilanteet rajataan tarkastelun ulkopuolelle, mutta otetaan kuitenkin soveltuvin osin mukaan niihin varautuminen. Arkipäivän poikkeustilanteet otetaan mukaan soveltuvin osin, keskittyen poikkeustilanteisiin varautumiseen. Alueellisesti kiinnostus kohdistuu Pohjois-Savoon. Esiselvityksessä tarkastellaan mm. Mitä Pohjois-Savossa ja muualla on aiemmin tutkittu tai selvitetty turvateknologiasta? (keskitytään kotimaahan) Mitä on pohjoissavolainen turvateknologia? Poikkeavatko turvallisuuskäsitykset muusta maasta? Mitä turvateknologiaan liittyviä toimintoja, tuotteita ja palveluja, kohderyhmiä ja toimijoita nyt on Pohjois-Savossa? Tarkasteltavina ovat yritykset, julkiset organisaatiot, koulutus- ja tutkimuslaitokset. Mitä pohjoissavolaisessa turvateknologiassa on uutta tai ainutlaatuista verrattuna muualle kotimaahan tai maailmaan? Pohjoissavolaisten turvateknologia-alan toimijoiden tulevaisuuden visiot vuoteen 2005 mennessä ja vuoteen 2015 mennessä Pohjoissavolaisten turvateknologia-alan toimijoiden koulutus-, kehittämis- ja yhteistyötarpeet 1.2 Tutkimusmenetelmät Alussa turvallisuusalaa koskevan tiedon hankkimiseksi tehtiin kirjallisuusselvitys sekä hankittiin erilaisista lähteistä tietoa turvallisuusalan toimijoista, kehityksestä ja tulevaisuuden näkymistä. Selvitykseen liittyen tutustuttiin myös alan uutuuksiin ja alueen osaajien esittäytymiseen messuilla: Apua arkielämään -seminaariin elokuussa Outokummussa, Internet Expo messuihin elokuun lopulla Helsingissä, Turvallisuus messuihin syyskuun alussa Tampereella, Maanpuolustus messuihin Jyväskylässä syyskuun alussa, BIOTEC messuihin syyskuun puolivälissä Helsingissä ja Skydd messuihin syyskuun lopulla Tukholmassa. Tilastollisia menetelmiä ja erilaisia tietokantoja sekä aiempia toimialaselvityksiä käytetään Pohjois- Savon turva-alan yritysten ja toimijoiden määrän selvittämisessä. Kesän 2002 aikana turvateknologia-alan toimijoiden nykytilan ja tulevaisuuden tarpeiden selvittämiseksi tehtiin yhteensä 50 puhelin-, sähköposti- ja tapaamishaastattelua. Kootut tiedot tallennettiin sekä koodattuina taulukkoina että teksteinä. Niitä analysoitiin hyödyntäen sekä tilastollisia että laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Laadullisten menetelmien avulla kootaan mm. kehittämisteemojen ja tulevaisuuden hahmotelmien päälinjoja. Tilastollisten yhteenvetojen pohjalta laaditaan graafisia esityksiä koko vastausjoukosta. Tässä raportissa on esillä myös poimintoja haastatteluvastauksista, jolloin vastaajien ääni kuuluu yhteenvetojen selittäjänä ja täydentäjänä. Tämä nähtiin tarpeelliseksi, koska haastateltavat edustavat turvallisuudesta hyvinkin erilaisia yhteiskunnan puolia ja toimijoita eikä joukossa aina synny esimerkiksi hallitsevia mielipideryhmiä, vaan useita erilaisia teemoja nousee esiin.

8 Selvityksessä etsitään pohjoissavolaista ydinosaamista ja avainteknologioita sekä selvitetään markkinoita ja niiden laajuutta näille tuotteille ja palveluille. Kehittämistarpeet pohjoissavolaisessa turvallisuudessa ja sen luomisessa sekä paikallisten alan toimijoiden innokkuus osallistua turvallisuusalan kehittämistyöhön on myös selvityksen kohteena. Tulevaisuuden hahmottamista käytetään tukena näille selvityksille. Koska kysymyksessä on esiselvitys, jatkon suuntaamiseksi ja kiinnostuksen virittämiseksi aiheeseen selvityksen valmistuttua järjestetään aktivointitilaisuus alan yrityksille, jossa esitellään tutkimuksen tuloksia. Tarkoituksena on myös sitouttaa kiinnostuneita aihepiirin osaamisen ja yritystoiminnan kehittämiseen Pohjois-Savon alueella. Lokakuun alussa Kuopion yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus järjesti turvallisuusjohtamisen teemaan liittyvän kaksipäiväisen koulutustilaisuuden Strategic Approaches to Emergencies and Disasters Kuopiossa, mutta se peruuntui vähäisen ilmoittautujamäärän (3) vuoksi. Turvallisuuden eri puolien asiantuntijoista kootun ohjausryhmän tuki antoi arvokkaan lisän esiselvityksenrakenteelle ja sisällön suuntaamiselle. Ohjausryhmään kuuluivat: erikoistutkija Jari Jääskeläinen Pohjois-Savon TE keskukselta, toim.joht. Jarmo Matilainen JSOP Oy:stä, kehitysjohtaja Markku Kangasaho Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy:stä, yliopettaja Ilkka Kaarakainen Pelastusopistolta, teknologia-asiantuntija Eero Moisala Pohjois-Savon TE keskuksen teknologiayksiköstä (TEKES), sekä Kuopion yliopistolta prof. Juhani Ruuskanen Ympäristötieteen laitokselta ja prof. Juha Kinnunen Terveyshallinnon ja -talouden laitokselta Tutkimusraportin rakenne Tässä raportissa esitetään Pohjois-Savon turvallisuusteknologia-alan esiselvityksen tulokset. Luvussa 2 kuvataan esiselvityksessä käytettyä ajatusmallia turvallisuudesta ja turvallisuusteknologiasta sekä käytettyjen käsitteiden sisältöä. Se perustuu pääosin kirjallisuustutkimukseen. Luvussa on myös katsaus turvallisuutta eri tahoilla sääteleviin lakeihin ja säädöksiin sekä alan ammatteihin. Paitsi kirjallisuutta, myös aiheen käsittelyä mediassa esiselvityksen aikana tarkastellaan, koska se kertoo, millä tavalla turvallisuus kohdataan arkielämässä. Luvussa 3 on kuvattu pohjoissavolaisia turvallisuusteknologia-alan toimijoita ja alan toimintaympäristöä. Samalla kuvataan turvallisuusalan tuotteiden ja palvelujen tuottajia ja kuluttajia Pohjois-Savossa ja alan koulutusta Pohjois-Savossa ja muualla. Luvussa 4 esitellään tehtyjen asiantuntija- ja yrittäjähaastattelujen vastauksia turvallisuudesta ja se uhista, pohjoissavolaisesta turvateknologiasta, alan kehitystarpeista alueella ja tulevaisuuden näkymistä. Luvussa 5 tarkastellaan turvallisuusalan kysyntää Pohjois-Savossa ja pohjoissavolaisten turvallisuustuotteiden markkinointia kotimaan ja viennin kannalta. Luku 6 esittää yhteenvedon ja jatkoa varten toimenpide-ehdotuksia. Ne pohjautuvat sekä koottuun tausta-aineistoon että haastatteluvastauksiin. 2 TURVA, TURVALLISUUS JA TURVALLISUUSTEKNOLOGIA 2.1 Mitä on turvallisuus ja mikä sitä uhkaa? Seuraavaan on koottu muutamia mielipiteitä turvallisuudesta, jotka ovat olleet äskettäin mediassa ja kuvaavat erilaisia näkemyksiä turvallisuuteen. Niistä hahmottuu käsitys, että turvallisuus voi olla laajakin käsite riippuen tarkastelunäkökulmasta. Turvallisuus voi liittyä hyvinvointiin, arkeen, johtamiseen, terveyteen ja uskontoon. Turvallisuuden osa-alueina voi olla sähkö-, palo-, tieliikenne-, rikos-, työ-, yritys- ja ruokaturvallisuus sekä terveydenhuolto ja pelastustoimi. Turvallisuus on yksi hyvinvoinnin kulmakivi. sisäasianministeriön kansliapäällikkö

9 7 Kari Häkämies Turvallisuusseminaarin avauksessa 2002 Mistä puhuisin, kun puhun arjen turvallisuudesta? Puhunko sähkö-, palo-, tieliikenne- vai rikosturvallisuudesta? Valitsin rikosturvallisuuden. Olen poliisi. Totti Karpela Maanpuolustus messuilla Turvallisuus on tärkeintä johtamisessa, majuri Jukka Kentala Maanpuolustus messuilla Turvallisuus on lakiin kirjattu kansalaisen perusoikeus. Se on osa hyvää asuin- ja työympäristöä. Kuntakohtaiset tai kihlakunnittain tehdyt turvallisuussuunnitelmat ovat yksi työkalu ongelmien ja rikollisuuden ennaltaehkäisyssä, mutta se toteutuu vain useiden toimijoiden yhteistyöllä, poliisiylitarkastaja Jorma Vuorio Ylä-Savon Turvallisuusseminaarissa Iisalmen Sanomien mukaan Taksikuski ei pidä uhkana asiakastaan, sillä suurempi riski on liikennesäännöistä piittaamaton autoilija, joka paahtaa vastaan väärällä kaistalla. Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten suurin tappaja. Meidän pitää pelätä läskiä ja tupakkaa. kuvailee psykologi, prof. Kirsti Lonka Polemiikki-lehdessä, mikä on vaarallista elämässä. Usko antaa sisäisen turvallisuuden tuntee tässä usein kaaosmaiselta vaikuttavassa maailmassa, Pelastusopiston yliopettaja Sakari Halmemies merkkipäivähaastattelussaan. Kun Suomessa lapset huutavat hätätilaleikeissään pii-paa tai aapuva, Tanskassa hiekkalaatikolta kuuluukin jo Falck, Falck!, kertoi Falckin edustaja osastollaan Turvallisuus messuilla Tampereella. Tässä tutkimuksessa turvallisuus ja siihen liittyvä teknologia pyritään ymmärtämään mahdollisimman laajasti, liikoja rajaamatta, jotta esiselvityksen rajaus ei olisi esteenä jatkotoimista ja niiden kehityskohteesta päätettäessä. Turvallisuutta voidaan tarkastella esimerkiksi maailman-, valtio- ja yksilökeskeisesti. Yhteisön turvallisuus, valtion alueellinen koskemattomuus, valtiollisen ja oikeudellisen järjestelmän itsenäisyys, kansakunnan säilymisen perusehtojen turvaaminen on yksilön, kansalaisen turvallisuuden ehto. Yksilöiden toiveet, vaatimukset ja panokset täydentävät turvallisuuskysymyksissä ulkoisten sopimusten muotoa ja rakenteita. (Sipponen 1990, s. 46) Turvallisuuden yksilö- tai yhteisötasoja ei monestikaan voi erottaa. Uhan tai vaaran aiheuttaja vaihtelee elinympäristön tilan, yksilöllisen tilanteen ja ajan mukana. Myös yritystaso voi edustaa yhteisötarkastelua turvallisuudessa. Mahdollinen on myös uhka, joka koskettaa kaikkia näistä tasoista. Seuraavan sivun kuviossa on esitelty turvallisuusalan peruskäsitteitä sellaisena kuin se nähtiin 1989.

10 8 Ensisijainen vahinkotapahtuma Turvallisuus Vahingontorjunta Ehkäisevä vahingontorjunta Jälki- ja seurausvahinko Riskinhallinta Vahinkotapahtuman jälkeinen vahingontorjunta Tekninen suojaus Suojelu Muu Rakenteellinen suojaus Turvallisuusvalvonta Tietojen suojelu Muu Tekninen valvonta Ilmoitus Vartiointi Kulunvalvonta Hälytys Kuvio 1. Turvallisuusalan peruskäsitejärjestelmä Lähde: Turvallisuusalan sanasto 1989, s. 9. Nyky-yhteiskunta on riskiyhteiskunta, sitten Tshernobylin (Ulrich Wecks). Riskit kasvavat, jolloin turvallisuustasovaade kasvaa. Riskiyhteiskunnan vaaroja ei aina havaita aistein tai ei ainakaan ajoissa. Haavoittuvuus sekä yksilö- että yhteisötasolla lisääntyy. Ikääntyvät ihmiset tarvitsevat turvallisuutta lisää, koska oma havainnointi- ja reagointikyky ei ole entisensä. Kansainvälistyminen yhä tavallisempaa, jolloin kohdataan uusia tuotteita, toimintatapoja, normeja ja asenteita. Riskiyhteiskunnan vaaroja ja riskejä ei voi enää rajata paikallisesti, ajallisesti eikä sosiaalisesti. Riskejä voidaan vain minimoida eikä yksilö voi pelkällä omalla toiminnallaan enää välttää useimpia tarjolla olevia riskejä. Riskien siirtäminen vakuutusyhtiöille on tullut yhä yleisemmäksi. (Susineva 2002) Riski on ei-toivotun tapahtuman toteutumistodennäköisyys tai epäonnistumisen, vaaran yms. uhka. Uhka on tulevaisuudessa pelättävissä oleva vaara tai mahdollisesti toteutuva epäedullinen tai vahingollinen asia. Vaara on konkreettinen ja useimmiten myös objektiivisesti havaittava. Varautuminen uhkaan tai riskiin voi olla uhalta suojautumista, uhan välttämistä, uhan poistoa tai muuta, esim. vakuutta-

11 mista. Henkilökohtaisella mielialalla, arvoilla, terveys- ja taloustilanteella ja voimavaroilla on merkitystä sille, mikä turvallisuuden tai riskiltä suojautumisen taso kulloinkin on riittävän hyvä tai tavoiteltava. Kriisit ja vaaratilanteet kuten sodat, tautiepidemiat, terroristihyökkäykset ja luonnonmullistukset muuttavat ihmisten asenteita vaaraan ja uhkiin varautumiseen. Yleisimpiin ja pahimpiin vaaroihin ihmiset suojautuvat yhteisönä, osaan vain yksilöinä. Kaikkein tärkeimmät ja samalla kaikkein haavoittuvimmat yhteiskunnan toiminnot pyritään turvaamaan eri keinoin, jotta yhteisön toiminta säilyisi toivotulla tasolla ja halutun muotoisena. Tästä muodostuvat markkinat turvallisuuspalvelujen tuottajille. Turvallisuuden tunne syntyy, kun jokin uhka, riski tai vaara on poissa, jää toteutumatta tai kun sen toteutumiseen on varauduttu niin hyvin, ettei se vaaranna yksilön tai yhteisön olemassaoloa. Turvallisuudeksi voidaan myös kutsua tilannetta tai järjestelmän tilaa, jossa riskit ovat hyväksyttävällä tasolla. (Henttonen 2000, s. 12) Turvattomuutta aiheuttaa, kun tavoiteltu ihannetila, turvallisuuden tila ei toteudu riittävän hyvin. Toisaalta turvallisuuden tavoittelu voi olla myös välttämättömän muutoksen vastustamisen yksi ilmenemismuoto. Arvot ja asenteet vaikuttavat siihen, missä asioissa muutos ja sen alkuun tuoma turvattomuus hyväksytään ja mihin asti. Turvallisuus eli suojautumisen ja puolustautumisen tarve ulkoisia vaaroja kohtaan ilmenee myös jatkuvuuden ja järjestyksen tarpeena sekä ihmisen pyrkimyksenä sisäiseen, henkiseen tasapainoon. Turvallisuus on myös arvo, jolloin se merkitsee varmuutta, luotettavuutta, levollisuutta ja vaarattomuutta. Vaarattomuus on mm. onnettomuuksien, tapaturmien, rikollisuuden, väkivallan ja muiden erilaisten vaarojen poissaoloa. Luotettavuus on ennustettavuutta ja sillä yhteys jatkuvuuden kokemiseen. Levollisuus liittyy rauhaan ja rauhallisuuteen eli tasapainoon. (Kaufman 1970, s , Riepon 1999 lainaamana) Turvallisuutta on perinteisesti mitattu jälkikäteen, ei-toivottujen tapahtumien avulla, tapaturma-, vahinko-, onnettomuus- ja vauriotilastoilla. Esimerkiksi viranomaiset kuitenkin tarvitsevat etukäteistietoa turvallisuuden tasosta ja turvallisuuden varmistamiseksi tehdyistä järjestelyistä esimerkiksi yrityksen toimilupatarkasteluissa. Arviointityökaluina ovat turvallisuuden tason tarkkailuun käytettävät menetelmät ja mittarit. Mittaamalla turvallisuuden positiivisia tekijöitä ja soveltamalla sekä laadullisia että määrällisiä mittareita vähennetään riippuvuutta jälkikäteisestä tiedosta. Turvallisuuden ennakoiva mittaaminen ei kuitenkaan ole vakiintunut käytäntö yrityksissä. Jo valmiina niissä olevaa tietoa ei useinkaan mielletä turvallisuuteen liittyväksi tai soveltuvaksi ennakoivaan mittaamiseen. (Henttonen 2000) Onnettomuuksille on pyritty löytämään syitä, jotka ovat johtuneet teknisistä virheistä, ihmisten käyttäytymisestä tai vallitsevista olosuhteista onnettomuuden sattuessa. Syiden perusteella on tehty torjuntatoimia, jotka ovat olleet esimerkiksi teknisiä parannuksia tai sääntöjä työtavoista (Booth & Lee 1995). Onnettomuuden syntymiseen vaikuttaa neljä tasoa: suojausjärjestelmä, välitön tekninen tai inhimillinen virhe, toimintaolosuhteet ja organisaation toimintatavat. Ketjureaktiomallissa onnettomuus on seurausta peräkkäisistä, teknisistä ja muista (virhe)tapahtumista, ihmisen virhetoiminto on ketjureaktion viimeinen lenkki. Tapahtumasarjan alkuunpanijana on usein kontrollin puute eli virhe johtamisjärjestelmässä. Lukuisat suuronnettomuudet ovat vakuuttaneet asiantuntijat siitä, että virheet ihmisten käyttäytymisessä ja teknisissä järjestelmissä ovat oireita organisaation ongelmista, virheistä, joita tehdään esimerkiksi suunnittelussa, järjestelmissä ja prosesseissa, koulutuksessa, toimintatapojen määrittelyssä, kunnossapidossa, budjetoinnissa sekä tiedonkulussa. Piilevät virheet voivat olla ajallisesti ja paikallisesti etäällä vahingosta ja niitä voi olla vaikea tunnistaa. (Reason 1994, Heinrich et al ja Henttonen 2000, s ) Turvallisuusjohtamisen kannalta turvallisuus on pahimmin pettänyt katastrofin tapahtuessa, jolloin sekä tiedonkulku, tiedotus että toimintojen järjestelyt pettävät. Katastrofi ylittää kriisinhallintaan yhteisössä käytettävät voimavarat ja koskettaa kaikkia. Monen tapaturman yhtäaikainen sattuminen on toiseksi pahin tilanne, lievin on yksittäinen hätä tai hätätilanne. Hätätilajohtaminen (emergency management), muodostaa pohjan ja toimintamuodot myös tuhotila-, suuronnettomuus- ja katastrofijohtamiselle. (Dykstra haastattelu 2002) 9

12 10 Jokainen yhteiskunta on ollut ja on tietoyhteiskunta, jonka luonteeseen kuuluu tiedon tuottaminen, tulkinta ja vaihto. Tietoa tulvi kaikkiin aisteihin koko ajan, jopa nukkuessa, vaikka se ei aina ole koodatussa muodossa. Myöskin tieto siitä, ettei lähistöllä ole merkkejä tai ärsykkeitä, joihin pitäisi välittömästi reagoida, on tietoa. Suurin osa tällaisen tiedon vastaanottamisesta, prosessoinnista ja käytöstä on tiedostamatonta ja tapahtuu hiljaisen tiedon alueella. Tunteilla ja kätketyllä todellisuudella on suuri osuus jokaisen ihmisen tiedossa. (Koivunen 2000, s ja 210) Demokraattisissakin maissa salaisuus ja hiljaisuus ovat keskeinen osa poliittisen vallan käyttöä. Turvallisuuspolitiikan keskeisenä periaatteena on aina ollut salaisuus.(koivunen 2000, s ) Turvallisuuskäsityksen voidaan ajatella olevan yksi osa ihmisten hiljaisesta tiedosta. Hiljainen tieto vaikuttaa ihmisessä, vaikka sitä ei voida ilmaista tai muotoilla. Sen kautta ihminen tietää, milloin eksplisiittinen tieto on totta. Tieto on yleistä ja myös hyvin suurelta osin persoonallista. Se on ihmisten konstruoimaa, ja siksi siihen ovat vaikuttaneet tunteet ja intohimot. Numeroina, karttoina, kirjoina, datana ja niin edelleen ilmaistun, eksplisiittisen tiedon pohjalla on aina ilmaisematonta, kokemukseen ja ymmärrykseen liittyvää hiljaista tietoa. (Koivunen 2000, s ) 2.2 Mitä tai ketä vastaan suojaudutaan? Yhteisö tai yksilö suojautuu 1) Niitä yhteisöjä vastaan, jotka pyrkivät alistamaan ja sulattamaan toisia. 2) Niitä aatteita vastaan, jotka ehkä sopivat hyökkääjälle, mutta eivät kohteelle, ja ovat ehkä toiselle kuolinmyrkkyä. 3) Niitä yksilöitä vastaan, jotka tahtovat käyttää toisia yksilöitä ja toisia kansoja omien yksityispyyteittensä välineinä. 4) Sisästä päin tulevaa vihollista vastaan, yleistä yksilön nousua vastaan. Oikeudenmukaisuus, sisäinen turvallisuus kasvaa perheessä, yksilöpohjalta, perherakkauden yleistuloksena. (Airas 1990) Uusia uhkia tämä päivän yhteisössä ovat informaatiouhat, terrorismi, kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus, väestöliikkeet, terveyteen liittyvät uhat (mm. lääkkeille vastustuskykyiset bakteerikannat, huumeiden käytön seuraukset, epidemiat, AIDS), ympäristöuhat ja suuronnettomuudet. Erityisesti informaatiouhkien toteutuessa vaikutukset voivat lamaannuttaa (tieto)yhteiskunnan toiminnot. Jos yhteiskunta on varautunut kestämään strategisen iskun, se todennäköisesti kestää myös muiden uusien tai muuttuneiden uhkamallien vaikutukset. (Uuden suunnittelukauden painopistealueet 2001) Turvallisuutta vaarantava uhka voi tänään olla myös perinteisempi, sähkökatkos, vesipula, liikenneonnettomuus, tulipalo, tapaturma tai onnettomuus kotona. Maahantunkeutumista ei enää pidetä uhkana nykyään. Suomalaisissa varmuusvarastoissakin tämä on huomioitu: ne ovat pienentyneet 7 kk kestosta 5 kk kestoon. (TV1 uutiset ) Väkivalta tai väkivallanteko on merkittävä uhka. Asuntojen, koulujen ja työpaikkojen turvallisuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota asuin- ja oleskelutiloina, samoin ruokaturvallisuus puhuttaa. Rahaliikenne, tietoturvallisuus ja liikenneturvallisuus ovat myös tämän päivän turvallisuuspuheenaiheita. Turvallisuus voidaan järjestää ei-toivotuiksi tapahtumiksi, tekniseksi turvallisuudeksi, johtamisjärjestelmiksi ja menettelytavoiksi sekä turvallisuuskulttuuriksi. Menestyvät yritykset johtavat tasapainoisesti kaikki yritystoiminnan osa-alueita: laatua, ympäristöasioita ja turvallisuutta. Turvallisuuden merkitys myös tuotteiden ja toiminnan laadun kriteerinä on entistä tärkeämpi. (Henttonen 2000, s. 12)

13 Mitä on turva(llisuus)teknologia? Teknologia (kreik. logos = tieto) niiden tieteiden yhteisnimitys, jotka käsittelevät teknisiä järjestelmiä ja menetelmiä; oppi työmenetelmistä, joita käyttäen raaka-aineista muokataan jalostustuotteiksi (Aikio 1993, s. 604) Teknologia on tekniikan ja siihen liittyvän osaamisen hankintaa, hallintaa ja käyttöä. Mitä on turvateknologia? Vai onko turvallisuusteknologia oikeampi termi samalle asialle? Vielä määrittelemätön turva(llisuus)teknologia voidaan jaotella sovellettavaksi a) arkipäivän tavallisissa tilanteissa b) arkipäivän poikkeustilanteissa c) kriisitilanteissa. Kriisitilanteet rajataan tämän tarkastelun ulkopuolelle, mutta mukaan otetaan kuitenkin soveltuvin osin niihin varautuminen. Tässä selvityksessä keskitytään tarkastelemaan arkipäivän tavallisia tilanteita. Arkipäivän poikkeustilanteet otetaan mukaan soveltuvin osin, keskittyen niihin varautumiseen. Kokonaisvaltainen yritysturvallisuus sisältää organisaatioiden turvallisuusasioiden strategiseen suunnitteluun, ohjaamiseen, kehittämiseen ja toimeenpanoon liittyviä toimintoja. Kokonaisvaltaisen turvallisuusajattelun lähtökohtina ovat organisaatioiden toiminta ajatuksen toteuttaminen, yhteiskunnan asettamien velvoitteiden täyttäminen ja yhteisön arvojen kunnioittaminen. Turvallisuuspalvelut ja niiden suunnittelu, ohjaaminen ja kehittäminen ovat osa organisaatioiden tukitoimintoja ja perustuvat palveluajatukselle. (http://www.evamk.fi/opintoopas/) 2.4 Miten luodaan turvallisuutta? Turvatoimina uhkia ja vaaroja vastaan ovat olleet erilaiset välineet, menetelmät ja toimintatavat. Yksi keino turvallisuuden takaamiseksi on järjestyksen valvonta. Laeilla on säädelty yhteisön turvallisuutta määräämällä rangaistus ei-toivottua toimintaa harjoittavalle. Varhaisimmat lait turvasivat ihmisten henkeä ja omaisuuden säilymistä. Yhteiskunnan toiminnoista turvattiin rahalähetysten yksityisyys 1746, postin kulku 1752 ja pyhäinpäivän vietto Tänään turvallisuutta varmistavia lakeja ja asetuksia on milteipä jokaiselle elämänalalle. Lisäksi on EU-maiden säännöksiä ja toimintaa ohjaavia direktiivejä, joilla pyritään harmonisoimaan menettelytapoja jäsenmaiden kesken ja siten luomaan turvallisuutta yhä lisääntyvälle, eri maiden väliselle vapaalle liikkumiselle koskien pääomaa, tavaroita, ihmisiä ja palveluja. Seuraavaan on lueteltu turvallisuusalan toimintaa sääteleviä lakeja. Luettelo ei ole kattava, vaan suuntaa-antava. Osa turvallisuuteen liittyvistä laeista on aivan uusia. Perustuslaki Henkilötietolaki Laki yksityisyyden suojasta työelämässä Laki televiestinnän yksityisyyden suojasta ja teletoiminnan tietoturvasta 1999 Tieliikennelaki Rikoslaki Pelastustoimilaki Hätäkeskuslaki Kansanterveyslaki 66/1972 ja -asetus 802/1992, erikoissairaanhoitolaki 1062/1989 Työterveyshuoltolaki 743/1978 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992

14 Rekisterinpito ja henkilötietojen käsittely: Henkilötietolaki 523/1999 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 Vartioimisliikelaki Laki järjestyksenvalvojista ja heidän toiminta-alueestaan Tapaturmavakuutuslaki Laki kuolemansyyn selvittämisestä (459/73) Laki kunnille palo ja pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista valtionosuuksista ja avustuksista annetun lain muuttamisesta Valtioneuvoston päätös pelastustoimen alueista Laki pelastustoimen alueiden muodostamisesta Valtioneuvoston asetus hätäkeskuslaitoksesta Pelastustoimilaki (561/99) Laki pelastustoimen alueiden muodostamisesta Laki pelastustoimilain muuttamisesta Pelastustoimiasetus (857/99) Uusi pelastustoimilaki Laki pelastustoimen laitteiden teknisistä vaatimuksista ja tuotteiden paloturvallisuudesta (562/99) Hätäkeskuslaki Laki Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) Laki turvallisuusselvityksistä Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista Laki huoltovarmuuden turvaamisesta 1390/92 Asetus Huoltovarmuuskeskuksesta 1391/92 Valmiuslaki (1080/91) viranomaisten etukäteisvalmisteluista poikkeustilanteisiin Terveydensuojelulaki 763/1994 Kemikaalilaki Jätelaki Vesiensuojelulaki Vesilaki (254/61) Maa-aineslaki Rakentamismääräyskokoelma Asetus hygieniaosaamisvelvoitteesta 2001 Lisäksi ainakin toimeentuloturvaa, sosiaaliturvaa ja turvapaikkaa määrittävät lait ja säädökset kuuluvat turvallisuuden formaaliseen rajaukseen. Elintarvikevalvonnan säädösviidakko on tiheä, samoin EU:n ympäristödirektiivien määrä on suuri. Esimerkiksi kotimaan elintarvikekuljetuksia koskevat seuraavat määräykset: Pakasteasetus No 165/94 KTM:n päätös pakasteasetuksen valvonnasta ja siinä käytettävistä menetelmistä No 340/94 Elintarvikeviraston ohjeet pakasteasetuksen valvontaan liittyvistä lämpötilan mittaus- ja tallennuslaitteista No E44/299/94 Maitohygienialaki No 671/94 Laki maitohygienian muuttamisesta No 1564/94 MMM:n päätös No 19/EEO/94 Lihahygienialaki No 511/94 Laki lihahygienialain muuttamisesta No 1563/94 MMM:n päätös No 11/EEO/94 Asetus hygieniaosaamisvelvoitteesta marraskuussa

15 13 EU-direktiivejä: Euroopan yhteisöjen talousvettä koskeva direktiivi EY:n direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (98/83/EY) (eli juomavesidirektiivi, EU:n vesipuitedirektiivi) Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskeva direktiivi (IPPC direktiivi) EU-direktiivi turvavyön käyttöpakosta kaikissa ajoneuvoissa, joihin vyö on asennettu EU:n puitedirektiivi 89/109/ETY materiaaleista, jotka ovat kosketuksissa elintarvikkeiden kanssa. Muita EU:n menettelytapoja turvallisuudelle esittelevät EU:n lainsäädännön kehittämistä varten laadittavat vihreät ja valkoiset kirjat, joista muutamia, viimeisimpiä esimerkkejä: Valkoinen kirja elintarvikkeiden turvallisuudesta, KOM (1999)719, tammikuu 2000 Vihreä kirja Vaihtoehtoisista riidanratkaisumenettelyistä siviili ja kauppaoikeudellisissa asioissa, KOM (2002)196, huhtikuu 2002 Vihreä kirja yhteisön taloudellisten etujen rikosoikeudellisesta suojaamisesta ja Euroopan syyttäjäntoimen perustamisesta, KOM (2001)715, joulukuu 2001 Vihreä kirja kuluttajansuojasta Euroopan unionissa, KOM (2001)531, lokakuu 2001 Vihreä kirja Rikoksen uhreille maksettavat korvaukset, KOM (2001)536, syyskuu 2001 Vihreä kirja yritysten sosiaalisen vastuun eurooppalaisten puitteiden edistämisestä, KOM (2001)366, heinäkuu 2001 Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan sopimusoikeudesta, KOM (2001)398, heinäkuu 2001 Vihreä kirja yhdennetystä tuotepolitiikasta, KOM (2001)68, helmikuu 2001 Vihreä kirja PVC ja ympäristö, KOM (2000)469, heinäkuu 2000 Vihreä kirja: Tuotevastuu, KOM(1999)396, heinäkuu 1999 (Lähde: Euroopan komission Suomen edustusto off/green/index_fi.htm) Esimerkkejä standardeista: HACCP-standardi elintarvikkeiden valvontaan Rakentamisen eurooppalainen CEN-standardi, sisäilmalle on tekeillä oma standardi Tietoturvallisuuden hallinta. Osa 1: Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmiä koskeva menettelyohje BS :fi, Tietoturvallisuuden hallinta. Osa 2: Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmiä koskevat vaatimukset BS :fi, Pohjoismainen INSTA-650 standardi palo- ja pelastustoimen laitteiden turvallisuusmääräyksille 2.5 Turvallisuusammatit Sosiaalinen yhteisö rajoittaa yksilöiden toimintaa myös normeilla ja rankaisee poikkeavaa käytöstä sulkemalla sitä harjoittava yhteisön ulkopuolelle. Yhteiskunnan muuttuessa perheyhteisön tuoma sosiaalinen turvallisuus on korvautunut lakisääteisillä yhteiskunnan tuottamilla turvallisuuspalveluilla. Tulossa on esimerkiksi turvallisuusohjeet päiväkodeille, joissa käsitellään menettelyä mm. karkaamistapauksessa. Ensimmäiseksi väkivalta eri muodoissaan koskettaa turvallisuusammateissa toimivia henkilöitä. He turvaavat suoraan tai välillisesti kansalaisten terveyttä, fyysistä koskemattomuutta ja omaisuutta. Väkivalta eri muodoissa lisää työn kuormittavuutta ja riskejä ja heikentää turvallisuusammateissa toimivien terveyttä, työkykyä ja elämänlaatua. Työterveyslaitoksen Turvallisuusammattiohjelmaan on turvallisuusaloina otettu mukaan hätäkeskus- ja kriisinajan viestintä, palo- ja pelastustoimi, poliisitoimi, puolustusvoimat, rajavartiointi, tulli, vankeinhoito, yritysvartiointi. Näiden piirissä on kuntien palvelukses-

16 sa vakinaista ja vapaaehtoista, valtion palveluksessa ja yksityissektorilla henkilöä, yhteensä noin (www.occuphealth.fi/ttl/osasto/f/turva) Muita mahdollisia turvallisuusaloja ovat ruoan tuotannon, valmistuksen ja jakelun, ympäristöturvallisuuden, terveydenhuollon, sosiaalihuollon, yhteiskunnan perusinfrastruktuurin, liikenneturvallisuuden, rakennusturvallisuuden ja tietoturvallisuuden kanssa tekemisissä olevat. Poliisin turvallisuusbarometri 2001 tutkimuksen mukaan poliisi on kansalaisten mielestä tärkein rikostorjunnasta ja lähiyhteisön turvallisuudesta vastaava viranomainen tai taho. Poliisin tehtävistä kaikkein tärkeimpinä ihmiset pitävät kiireellisiin hälytyksiin vastaamista, huumerikosten selvittämistä ja paljastamista sekä väkivaltarikosten selvittämistä ja torjuntaa. Poliisin jälkeen seuraavaksi tärkeimpiä ovat palo ja pelastustoimi, tulli, rajavartiolaitos, koulut ja terveydenhuolto. Yksityiset vartiointiliikkeet tulevat puolustusvoimien ja sosiaalitoimen jälkeen. (Poliisin turvallisuusbarometri 2001) Monet turvallisuusammateista ovat ns. kutsumusaloja, esim. pelastus- ja turva-ammatit kuten palomies, lääkäri, sairaanhoitaja ja poliisi. Keväällä 2002 sekä Pelastusopistoon, Kuopion yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan että Poliisikouluun hakeutuvien nuorten määrä kasvoi huomattavasti edellisestä vuodesta. Syinä tähän voidaan pitää edellisvuoden syyskuun 11. päivän tapahtumia, yhteisöllisyyden arvostuksen nousua pitkään jatkuneen yksilöllisyyden korostamisen ja itsekkyyden jälkeen sekä turvallisuuden, hyvinvoinnin ja jännityksen tarpeiden välisestä suhteesta hakijoiden arvoissa. Myös lääkäripulasta keskustelu julkisuudessa keväällä 2002 saattoi nostaa siihen hakijoiden määrää. (Palomieheksi, lääkäriksi ja poliisisi halusi ) Turva, turvallisuus ja turva(llisuus)teknologia aiemmassa kirjallisuudessa ja tutkimuksissa Silmäys tieteelliseen kirjallisuuteen antaa kuvan siitä, mitä turvallisuudesta on aiemmin tutkittu ja mikä turvallisuusaihe on ollut ihmisten puheissa pinnalla. Haku Suomen yliopistojen kirjastojen tietokantaan Lindaan tuotti toukokuun alussa 2002 seuraavat tulokset: a) turva-hakusanalla yhteensä 123 julkaisua, joiden aiheita oli runsaasti. Mukana olivat vanhukset, lapset, yksinhuoltajat, ensihoito, ensiapu, hoitokodit, turvakodit, terveystietopankki, alkoholi, huumeet, jalkineet, standardi, vähemmistöt, ammattiryhmät, sosiaaliturva, taloushistoria, vakuutusyhtiö, työntekijä, työturvallisuus, teollis- ja tekijänoikeudet, laki ja oikeus, teollisuus, talous, puolustusvoimat, politiikka, rakennukset, asuminen, turvallisuusvalvonta, viestintä, oppikirjat, koulutus ja aiheeseen liittyvän projektin kuvaus. Julkaisuja oli koko viime vuosisadan ajalta ja myös aivan viime vuosilta, luvulta. Teemat vaihtelivat hieman eri vuosikymmeninä. Turvallisuusvalvontaa koskeva kirjallisuus 1990-luvulta näyttäisi kuitenkin olevan ainoa selkeä keskittymä. b) turvallisuus hakusanalla löytyi yhteensä julkaisua ja runsaasti lisää aihepiirejä edelliseen turva-sanahakuun verrattuna. Selkeitä keskittymiä olivat laitteiden ja työpaikkojen työturvallisuuteen liittyvät tekstit 1980-luvulla ja vielä 1990-luvullakin, vaikkakin määrällisesti jo vähentyen luvulla tutkittiin myös turvallisuuspolitiikkaa (ETY-kokouksen aktivoimana), liikenteen, merenkulun ja vesiliikenteen ja -rakenteiden turvallisuutta, ydinvoimaa ja eri ammattiryhmien työhön ja lapsiin liittyviä turvallisuusnäkökohtia luvulla yleisiä olivat edellisistä työturvallisuuden lisäksi liikenteen, merenkulun ja vesiliikenteen ja -rakenteiden turvallisuutta koskevat tekstit luvullakin työturvallisuutta tutkittiin vielä. Tuolloin mukaan tuli jo uusiakin turvallisuuden aihepiirejä: poliisin työ ja rajavalvonta, ruokaturvallisuus ja bioteknologian soveltaminen sekä turvaseksiin ja tietotekniikan käyttöön liittyvät turvallisuutta koskevat tekstit. Ympäristön muuttuminen mm. uudet kehittyvät toimialat ja EUjäsenyys vaikuttivat tutkimusaiheisiin taustalla. c) turvateknologia- ja turvallisuusteknologia -hakusanoilla ei löytynyt tietokannoista yhtään hakutulosta d) turvallisuus ja teknologia sanaparilla löytyi 12 julkaisua, jotka tai joiden teemat olivat: turvallisuusjohtamisen sanakirja, geeniteknologian säännökset, inhimillinen erehdys, inhimillinen turvallisuus,

17 meriturvallisuus, ydinvoiman turvallisuus, turvallisuusjohtamisen oppikirja, teknologia ja yksityisyys, vanhustyö, tietoturvallisuus, kodin teknologia ja minimaalinen prosessointi. On mielenkiintoista, miten monta erilaista turvallisuuden aihepiiriä hakutulokseen mahtui eikä kuitenkaan joukossa ollut yhtään päällekkäistä. Turvallisuuden monista puolista tutkimusteemoina kuvastaa mm. Turvallisuustieteellisen Tutkimuskeskuksen toinen vuosikirja (1990) Oikeus turvallisuuteen. Perusturvallisuuden elementtien tarkastelua. Siinä pohdittiin television katselun vaikutusta lasten ja nuorten käyttäytymismallien oppimiselle, kouluväkivaltaa ja koulukiusaamista yksilön turvallisuuskysymyksenä, väkivaltarikollisuutta Suomen historiassa, yhteisön turvallisuutta kansalaisen turvallisuuden ehtona, maan turvallisuutta kristillisesti tulkittuna, Saksaa muuttuvassa Euroopassa, tieteen hyväksikäyttöä poliittisessa päätöksenteossa ja Saksan työmarkkinajärjestöjen neuvottelujärjestelmää. SITRAn uudessa tutkimuksessa suomalaisesta riskien hallinnasta riskialueina eli turvattomuutta aiheuttavina seikkoina käsiteltiin demografisia muutoksia, energian ja materiaalien saatavuutta sekä infrastruktuurin haavoittuvuutta, rikollisuutta ja terrorismia, kansainvälisten väestönliikkeiden mukanaan tuomia riskejä, luonnonkatastrofeja, ympäristöriskejä, sotilaallisia turvallisuusriskejä, kansantaloudellisia riskejä, terveysriskejä ja tietoturvallisuusriskejä. (Riskien hallinta Suomessa 2002) Turvallisuutta voidaan lähestyä myös vastakkaisen käsitteen kautta: Mitä on turvattomuus? Turvattomuutta voidaan kuvata pelkona, erityisesti rikollisuuden pelkona, mutta myös esim. turvattomuuden reaalisena vai kuviteltuna tunteena niin, ihminen pelkää mennä ulos omasta asunnostaan. Siihen vaikuttavat asuinalue, asuintalon kerrosten määrä, kauneus ja siisteyskin sekä rikollisuuden todellinen taso talon ympärillä. Eniten pelätään väkivaltaa ja varkauksia. Tällöin turvattomuudesta tulee hyvinvointiin vaikuttava tekijä. (Tuunala 2002) Suhonen ja Suhonen (1973) löysivät turvattomuutta aiheuttaviksi tekijöiksi toimeentulon, sairauden, työttömyyden, sodan, liikenteen, ihmissuhteiden, maatalouden aseman, lasten ja nuorten tulevaisuuden, väkivallan, saastumisen ja muun yhteiskunnallisen turvattomuuden liittyvät tekijät. Riepon (1999) mukaan turvallisuuden käsite on hyvin laaja liittyen läheisesti hyvinvoinnin käsitteeseen, ollen olennainen osa psyykkistä hyvinvointiamme. Sanaa turvallisuus ei kuitenkaan hyvinvointia koskevassa kirjallisuudessa ole niinkään käytetty, ennemminkin puhutaan elämänlaadusta, toivosta, elämään tyytyväisyydestä ja onnellisuudesta. Riepon (1999) tutkimuksessa turvallisuuden kokemuksia tarkasteltiin kuuden aihealueen kautta seuraavasti: * ihmissuhteet tuottavat eniten turvallisuutta * fyysinen turvallisuus luo turvallisuutta * materiaalinen ja taloudellinen turvallisuus * tiedon hallinta ja tekniikka tuottivat epävarmuuden ja hallitsemattomuuden tunteita * eniten turvattomuutta aiheuttavat maailmanlaajuiseen turvallisuuteen liittyvät asiat * tulevaisuuteen suuntautuminen ja odotukset luovat turvallisuutta. Näitä aiheita tutkittiin kolmea erilaista mittaria käyttäen. Yhtenä mittarina oli psykologian prof. Markku Ojasen laatima psyykkistä hyvinvointia ja yleistä turvallisuutta kuvaava asteikko. Valitsevalla elämäntilanteella on vaikutus siihen, kuinka turvalliseksi tai turvattomaksi ihminen olonsa tuntee. Hyvä elämäntilanne lisää ja ylläpitää hyvinvoinnin ja elämänhallinnan tuntemuksia, ja päinvastoin. Taustatekijöistä lapsuuden kokemukset, ikä, sukupuoli, terveydentilanne, perheenjäsenten määrä, työtilanne, sairastavuus sekä mahdollisuus ystäviltä saatavaan apuun vaikuttavat turvallisuuden tuntemuksiin. Turvattomuus puolestaan ilmenee erilaisina pelkoina ja/tai kielteisinä asenteina itseen, tulevaisuuteen, muihin ihmisiin, laajimmillaan kaikkeen. Silloin ihminen ei hallitse elämäänsä eikä usko kykyihinsä vaikuttaa siihen. (Rieppo 1999, s. 2-3) 15

18 Lapsuuden turvallisuuskokemuksilla on hyvin tärkeä merkitys sille, miten ihminen myöhemmin pitää yllä ihmissuhteita. Bartholomew'n mukaan suhteet toisiin ihmisiin perustuvat turvallisuuteen, takertuvuuteen, itseriittoisuuteen tai pelokkuuteen. (Männikkö 1999) Niemelä et al.:n (1997) tutkimuksen mukaan Suomessa turvallisuutta tuottavat eniten ihmissuhteet, sitten terveydentila, talous, työ, asuminen, yhteiskunnalliset asiat, sosiaaliset asiat, ihmisten arvot, maailmanpoliittiset asiat, ympäristöasiat ja opiskelu. Turvattomuutta Suomessa aiheuttavat eniten luonnon saastuminen, välinpitämättömyys ja elämän tuhoutuminen. Etäiset globaalit tekijät eivät pysty luomaan turvallisuutta, vaikka vähentävätkin turvattomuutta ollessaan kunnossa. Näkökulmia turvallisuuteen on erittäin monta. Liitteen 1 taulukkoon on koottu 10 eri lähteestä turvallisuuden eri osa-alueita. Lähteinä käytettiin Finnsecurity ry:n turvallisuusaloja ja jäsenjärjestöjä, Turvallisuusalan toimijoita Turvallisuus osto oppaassa, Tuoteryhmät FinnSec 2001 messuilla, Tuoteryhmät Turvallisuus 2002 messuilla, Tuoteryhmät Skydd 2002 messuilla, sanalla turva Wanha Sataman messujärjestäjän kotisivuilta ja VTT:n kotisivuilta (http://www.vtt.fi) tehtyjä nettihakuja, Vankeinhoitolaitoksen yleiseen turvallisuuteen vaikuttavia seikkoja, TEKESin julkaisua Teknologia ja tulevaisuus (1998) ja teknisen turvallisuuden mittaamismenetelmien sisältöä Henttosen (2000, s. 29) esittämänä. Niissä kaikissa useimmin esiintyivät turvallisuuden osa-alueina tekniset turvalaitteet ja lukitus ja yritysturvallisuus (7 lähteessä 10:stä). Muita usein esiintyneitä osa-alueita olivat ympäristöturvallisuus ja -suojelu, sähköiset turvajärjestelmät, työsuojelu ja -turvallisuus, palovarusteet ja - sammuttimet, tietoturva, riskienhallinta ja pelastusala Turvallisuus lehdistössä tutkimuksen aikana Turvallisuus liittyy myös ihmisten arkipäivään monin tavoin. Esimerkiksi tämän esiselvityksen laatimisen aikana turvallisuuteen liittyviä teemoja uutisoitiin paikallisissa sanomalehdissä, ellei päivittäin, niin ainakin viikoittain. Usein turvallisuusteeman uutiset olivat, sattuivat tai kenties ne satutettiin samoihin lehtiin, jolloin muodostui eräänlaisia turvallisuuden teemanumeroita, esim. Savon Sanomat , , , ja Seuraavassa ovat lyhyet luettelot kuukausittain käsitellyistä turvallisuusaiheista. Huhtikuun lopulta 2002 mediassa olivat esillä seuraavat aiheet: ruokaturvallisuus: ruotsalaisten akryyliamiditutkimusten tulokset, luonnonkasvien tuntemusta opastava kurssi kesäyliopistossa, toksikologien koulutusta vain Kuopiossa vesistö: veden laatu, jätevesien puhdistaminen armeija: koulutus metsä- ja kaupunkisotaan, aseistus, Suomen allekirjoittamaton Ottawan sopimus jalkaväkimiinojen käytöstä palo- ja pelastustoimi: harjoitukset tuhoamalla rakennuksia, aluepelastuksen uudelleen organisointi suunnitelmat, ambulanssihenkilöstön koulutus oikeustoimi: vankilalomat, elinkautisvangin pako lomalla, tuomarien ja oikeuslaitoksen riippumattomuus eri-ikäinen väestö: Suomen vanhusväestön huomioivasta teknologiapolitiikasta mallia Japaniin, dementiapotilaiden liikunnan tarpeellisuus, uuden turvallisuusalan valvontayksikön sijoitukset Mikkeliin ja Helsinkiin Toukokuussa 2002 turvallisuus ilmeni sanomalehtikirjoituksissa seuraavasti: energiakeskustelu: lisäydinvoimalaäänestys eduskunnassa ja sitä edeltänyt debatti ydinvoiman puolesta ja sitä vastaan sekä kirjoitukset ydinvoimalan sijaintipaikasta myönteisen äänestyspäätöksen jälkeen maahanmuuttajat: turvapaikkaa hakevat romanialaispakolaiset

19 vesi: puhdasvesi tukkuvesiyhtiön kautta, uudet jätevesisäädökset terveydenhuolto: sairaanhoitajien pikakoulutus lääkäreiksi poistamaan lääkäripulaa ja sairaanhoitajien työttömyyttä, yksityisten lääkäriasemien yhdistyminen, SPR:n veripulauutinen luovuttajien aktivoimiseksi, lääkäripäivystyksen kokeiluvaihe pelastushelikopteri Ilmariin alan yritykset: hyvinvointiyritysten liikevaihdon kasvutavoitteet, ambulanssivalmistaja vaihtaa yritysnimeä terveydentila: erilaisten elämäntapatutkimusten julkaisu, alustavat tutkimustulokset lapsuuden kotieläinaltistuksen vaikutuksista allergiaan, aikuisiän diabeteksen periytymistutkimuksen tulokset rakennukset: taloihin tulossa olevat huoltokirjat onnettomuudet ja rikokset: räjähdys Vihtavuoren ammustehtaalla, suuri huumetakavarikko Itä- Suomessa, piraattiäänitetakavarikko Nuijamaalla, myyjän otto panttivangiksi ilkivaltaiskut Kuopion yliopistolle eläinkokeita vastaan Kesäkuussa uutisotsikoissa esiintyivät armeijan suurkertausharjoitus heti puolustusvoimien lippujuhlan jälkeen energiakeskustelu: kirjoitukset uuden ydinvoimalan sijaintipaikasta myönteisen äänestyspäätöksen jälkeen rakennusturvallisuus: Kuopion uimahallin katon romahdus liikenne: taksiautoilijoiden turvaopas ja turvakoulutus Siilinjärvellä terveydenhuolto: kesän joukkotapahtumat, maahanmuuttajat: turvapaikkaa turhaan hakeneiden Romanian romanipakolaisten palautuksen ylimitoitettu saatto-operaatio, mutta pohdiskelu romanien turvapaikan haun taustoista ja syistä nuorten ammatinvalinnan kiinnostus ns. kutsumusammatteihin lisääntyi Heinäkuussa uutisotsikoita hallitsivat Unto-myrskyn tuhot ja vaikutukset mm. hätäkeskukseen ja viranomaisverkkoon, sähkökatkokset ja siitä johtuvat toimintaongelmat matkapuhelinten tukiasemilla, junaliikenteessä, sairaaloissa, maatiloilla ja muissa yrityksissä, metsävakuutukset, yksityishenkilön turvallisuus myrskyn aikana, turvalaiteviat terveydenhuolto: keikkalääkärit, yksityisten lääkäriasemien omistus, hammaslääkärikoulutuksen lisääminen, Profile Vehicles Oy:n uusi ambulanssimalli autopommiräjähdys Helsingissä, rikollisten välien selvittelynä sekä eläinaktivistien mellakointi ja ilkivalta Kuopion yliopiston Karttulan koe-eläinlaitoksella ja minkkitarhalla Vaasan lähellä kesätapahtumat eri puolilla EU:n kehitteillä oleva huvipuistojen turvanormisto, tanskalaisen ja ruotsalaisen huvipuiston onnettomuuksien jälkimainingeissa ympäristö: vesistöjen sinileväkasvustot, kemikaalien uusi ympäristövaaran merkki, koloradonkuoriaishavainnot, geenikoivikot ja terveysriskit Elokuussa kirjoitettiin liikenne: koululaisten liikenneturvallisuudesta Helsingissä koulujen alkaessa tapahtuneen päälleajon jälkitunnelmissa, nuorten liikennekäyttäytymisestä Kuopiossa sattuneen, tuhoisan onnettomuuden jälkeen, punaista päin ajamisesta ja ylinopeuksista, autonavigointijärjestelmästä, koululaisten uimataitokampanjasta poliisihallinnon uudistuksesta tietoturva: kodin tietoturva Petteri Järvisen kirjan ilmestyttyä, nettikaupan pelisäännöistä ruokaturvallisuudesta: maitotilojen hygieniatarkastuksista, lypsykarjojen terveydenhuollosta terveydestä: reseptilääkkeiden vaihdosta halvempiin vastaaviin, koulujen kosteusvaurioiden korjauksen vaikutuksista lasten hengitystieoireiluun, Iisalmen sairaalan mahdollisesta irtautumisesta sairaanhoitopiiristä, alkavasta lasten ylipainotutkimuksesta, alokkaiden kunnosta 17

20 18 Kiuruveden kanahaukka kirkossa -jutusta, karhunpyynnistä Pelastusopiston 10-vuotisjuhlasta ympäristöstä: biohajoavasta vaipasta, viljelykasvien siirtogeenien karkaamisesta luontoon, Ylä- Savon luomumetsistä, koloradonkuoriaisista, Siilinjärven talousveden laadusta ja kloorauksesta, Unto-myrskyn aiheuttamien vahinkojen suuruudesta, Keski-Euroopan ja Kiinan tulvista eläkeuudistuksen eläkkeen laskentamalleista korkeakoulutettujen muuttotappion puoliintumisesta Pohjois-Savoon työministeriön vähemmistövaltuutetun toimenkuvasta Pulkkilan perhekotisurmasta Syyskuussa lehdet kirjoittivat Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin rahoitusongelmista ja ratkaisuista, mm. Iisalmen sairaalan toiminnasta ja toimivasta perusterveydenhuollosta Kiuruveden terveyskeskuksen 50-vuotisjuhlan yhteydessä Itä-Suomen lääketiedepäivien tiimoilta: talojen homekorjauksista, hoitojonoista, laboratorioiden tietojärjestelmistä Iisalmen sairaankuljetuksen järjestelyistä matkapuhelimen pelastamasta moottorikelkkailijasta syksyn asunto- ja mökkimurroista Iisalmen tullin lopettamisesta työpaikkaväkivallasta ja -uhkailusta pohjoissavolaisten muuta maata enemmän sairastamista kansantaudeista tutkanpaljastimien ilmaisimista USA:n ja Irakin suhteesta Lokakuussa uutisoitiin Vantaan Myyrmäen pommiräjäytyksestä Siilinjärven juomavesiverkoston ongelmista suomalaisinnovaatiosta, Giwano-turvatietokoneesta turva-aloista: voimaan tulleesta laista yksityisistä turvallisuuspalveluista, Mikkelissä toimintansa aloittaneesta turvallisuusalan valvontayksiköstä, Ylä-Savon turvallisuusseminaarista Iisalmessa ja lääninhallituksen poliisibarometrin tuloksista työssä jaksamisesta Maa- ja kotitalousnaisten kasviskampanjasta ympäristömääräysten mukaisten uudistusvaatimusten vaikutuksesta huoltoasemien määrään Keski-Pohjanmaan turkiseläinten myrkytyskuolemasta tekeillä olevasta potilaiden toipumisaikaa koskevasta tutkimuksesta tsetseenien panttivankitilanteesta ja heidän vapauttamisestaan Moskovassa 3 POHJOISSAVOLAINEN TURVATEKNOLOGIA Pohjois-Savossa maakuntaa kehitetään teknologian keinoin ja erilaisten klusterien toimintaa tukemalla. Klusteriin kuuluu maantieteellisesti keskittyneitä, toisiinsa yhteydessä olevia, tietyllä alalla toimivia yrityksiä ja laitoksia, jotka eivät noudata tavanomaista elinkeinoelämän luokittelua ja saattavat siksi jäädä huomaamatta (Porter 1999). Maakunnallisessa teknologiastrategiassa on kehityskohteiksi määritetty hyvinvointi-, ICT-, elintarvike-, matkailu-, metalli- ja metsä- ja puuklusterit (Pohjois-Savon teknologiastrategia tiivistelmä, s. 32). Maakuntasuunnitelmassa klustereita on jo 8 kappaletta. Teknologiastrategiaan verrattuna lisää on tullut kulttuuriklusteri ja kehitteillä oleva ympäristöklusteri. (Pohjois Savon maakuntasuunnitelma v. 2020, 2002)

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun. Keskiyön Savotta Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö

Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun. Keskiyön Savotta Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun Keskiyön Savotta 20.6.2011 Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö 30.6.2011 Sisäasiainministeriön tulevaisuuskatsaus sisältää

Lisätiedot

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen Pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimi

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 28.1.2004: Henkilöstöturvallisuus yleisesti Henkilöstöturvallisuus Henkilöstöturvallisuus on osa yritysturvallisuutta

Lisätiedot

Pelastussuunnittelu taloyhtiössä. Katja Ahola Varautumispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Pelastussuunnittelu taloyhtiössä. Katja Ahola Varautumispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Pelastussuunnittelu taloyhtiössä Katja Ahola Varautumispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Valtakunnan tason suunnitelmat/ohjelmat Ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä puolustuspolitiikka Turvallisuus-

Lisätiedot

T Yritysturvallisuuden

T Yritysturvallisuuden T-110.260 Yritysturvallisuuden perusteet Henkilöstöturvallisuus 11.2.2004 Ronja Addams-Moring Teknillinen korkeakoulu Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedialaboratorio http://www.tml.hut.fi/opinnot/t-110.260/

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

/ RA

/ RA raimo.aarnio@turku.fi 050-5662555 TURVALLISUUSSUUNNITELMIEN TARKISTUSTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Paikallisella tasolla on laadittava turvallisuussuunnittelun prosessikuvaus. Turvallisuussuunnitteluprosessi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden perusteet

Yritysturvallisuuden perusteet Yritysturvallisuuden perusteet Teemupekka Virtanen Helsinki University of Technology Telecommunication Software and Multimedia Laboratory teemupekka.virtanen@hut.fi 1. Luento Kurssin järjestelyt Yritysturvallisuuden

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA PELASTUSTOIMEN JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA chemical (kemiallinen), b iological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) j a explosives( räjähteet) MIKKELI 10.9.2013

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (valtioneuvosto) SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA (sisäministeriö) Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (L-S AVI) Keski-Suomen

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden seminaari, T-110.5690. Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva

Yritysturvallisuuden seminaari, T-110.5690. Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva Yritysturvallisuuden, T-110.5690 Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva Kirjan tiedot Turvallisuusjohtaminen Pertti Kerko ISBN 952-451-0413 PS-kustannus Aavaranta-sarja no. 49, v.2001 Sivuja 368 Hinta ~50 eur

Lisätiedot

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa Espoo 28.1.2015 Ari Evwaraye Tausta Sähköinen hyvinvointikertomus Terveydenhuoltolaki 12 - hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa, kuntalaisten terveyden

Lisätiedot

Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki 17.1.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 18.1.2013 Turvallisuudesta ja turvallisuuspuheesta subjektiivisia havaintoja parilta vuosikymmeneltä 18.1.2013 2 Mitä

Lisätiedot

Riistan laadunarviointi

Riistan laadunarviointi Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutus Hygienia - käsite Koulutus sisältää terveyteen vaikuttavien seikkojen tutkimisen ja terveyden ylläpitämiseen sekä tautien ennaltaehkäisyn. Sisältää myös puhtauden

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lasse Kylén Turvallisuuspäällikkö Turvallisuuspäällikkö sairaalassa Riskienhallintaa Turvallisuussuunnittelua Sisäisen kokonaisturvallisuuden kehittämistä

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293. EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293. EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293 EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Yhteisön säädösten mukauttaminen Bulgarian tasavallan ja Romanian

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

T Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 10.2. 2005: Henkilöstöturvallisuuden käsitteet, tavoitteet ja hallintakeinot Henkilöstöturvallisuus Henkilöstöturvallisuus

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Kotitalouksien varautuminen Suomessa

Kotitalouksien varautuminen Suomessa 21.10.2016 Kotitalouksien varautuminen Suomessa Varautumisen opintopäivät 2016 Tutkija Heikki Laurikainen SPEK 21.10.2016 2 Kotitalouksien varautumisen peruspilarit Materiaalinen / fyysinen Perustarpeet:

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. helmikuuta 2017 (OR. en) 10121/96 ADD 1 DCL 1 PI 52 CULT 82 TURVALLISUUSLUOKITUKSEN POISTAMINEN Asiakirja: 10121/96 CONFIDENTIEL Päivämäärä: 8. lokakuuta 1996 Muuttunut

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Jokainen voi varautua - omatoiminen varautuminen ilmastovaikutuksiin

Jokainen voi varautua - omatoiminen varautuminen ilmastovaikutuksiin Jokainen voi varautua - omatoiminen varautuminen ilmastovaikutuksiin Helsingin seudun ilmastoseminaari 11.2.2016 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Karim Peltonen, karim.peltonen@spek.fi Twitter:

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0823 (CNS) 15778/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ENFOPOL 499 JAIEX 127 JAI 1113 NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Sinikka Rajaniemi ylijohtaja, Fimea Terveysakatemia, Oulu 24.8.2010 Fimea Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla lääkealan tehtävistä vastaava viranomainen Perustettiin

Lisätiedot

Vaaliohjelma 2014 Haaparannan Moderaatit

Vaaliohjelma 2014 Haaparannan Moderaatit Vaaliohjelma 2014 Haaparannan Moderaatit Målgrupp: Haparanda Ingress: Haaparanta tarvitsee uuden poliittisen johdon Brödtext: Sosiaalidemokraatit ovat olleet vallassa Haaparannassa vuosikymmenien ajan.

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kuntien varautumisseminaari 19.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Pitkä Uhkat sähkökatko Arvio, miten uhka vaikuttaa

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksien ehkäisy 2012, Espoo 7.2.2012 Johtaja, dosentti Direktör, docent Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Olycksutredningscentralen Uutisointia:

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot