DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 PIDÄ MINUT TURVASSA. Elokuvan esittely:

Transkriptio

1 lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 PIDÄ MINUT TURVASSA Elokuvan esittely: Pidä minut turvassa on tarina kolmesta nuoresta tytöstä, jotka asuvat väliaikaisesti skotlantilaisessa turvayksikössä oman väkivaltaisen ja haitallisen käytöksensä vuoksi. Turvayksikössä asuu nuoria, joilla on käyttäytymisongelmia tai ongelmia tunteidensa ilmaisemisen kanssa. Shannonilla, Shaunaughilla ja Mirrenillä on kaikilla vaikea menneisyys ja sen takia muihin ihmisiin, keskuksen työntekijöihin sekä yhteiskuntaan luottaminen on heille haastavaa. He kuitenkin viihtyvät yksikössä ja tuntevat olonsa turvalliseksi. Pidä minut matkassa kuljettaa katsojan mukanaan näiden nuorten ajatuksiin, pelkoihin sekä unelmiin paremmasta tulevaisuudesta. Uskaltavatko he kohdata pelkonsa ja toteuttaa unelmansa? Ohjaus: Ellen Fiske & Joanna Karlberg Teemat: nuoret, käyttäytyminen, asuinolot, toiveet, unelmat, perhesuhteet, tulevaisuus, kasvaminen Elokuvan katsomisen jälkeen: Palauta mieleesi mistä elokuvassa oli kyse. Osaatko vastata seuraaviin kysymyksiin? Mikä asia elokuvasta jäi parhaiten mieleesi? Minkälaisia ajatuksia elokuva sinussa herätti? Oliko jotain, mitä et ymmärtänyt? Minkälaiselta turvayksikkö sinusta vaikutti? Elokuvan trailer: (vain alkuperäiskielellä, ei ole saatavana tekstitettynä)

2 YHTEISKUNNALLINEN ELOKUVA-ANALYYSI Pohdittavaa: 1. Elokuvan nuoret Shaunaugh, Shannon ja Mirren asuvat turvayksikössä. Turvayksikössä asuu nuoria, joilla on käyttäytymisongelmia ja jotka ovat vaaraksi itselleen tai muille. Pohtikaa luokassa: Miltä turvayksikkö vaikutti? Minkälainen ilmapiiri siellä oli? Viihtyisitkö itse vastaavanlaisessa turvayksikössä? Perustele miksi viihtyisit tai miksi et. Minkälaisia käyttäytymisongelmia nuorilla havaitsit, tai minkälaisia ongelmia luulet heillä olevan? Millä tavalla nuoret saattavat olla vaaraksi itselleen tai muille? 2. Nuoret käyttäytyivät melko huonosti ja heidän kielenkäyttönsä oli välillä hurjaa. Mikä on mielestäsi huonoa käytöstä? Milloin viimeksi itse käyttäydyit huonosti? Mitä teit ja miksi? Miten olisit voinut käyttäytyä toisin? Aiheutuiko käytöksestäsi jotain? 3. Kootkaa edellistehtävän vastauksia taululle. Keksikää yhdessä ratkaisu, millä tavalla ikävät tilanteet olisi voitu välttää ja miten olisi ollut hyvä toimia huonon käytöksen sijaan. 4. Shannonin suuri haave on päästä mukaan X-factor kilpailuun. Mikä on sinun haaveesi ja mitä olisit valmis tekemään sen eteen? 5. Kuvittele itsesi tilanteeseen, jossa joutuisit asumaan jossakin muualla kuin kotonasi. Kuvittele, että asuisit turvayksikössä, jossa nuoret asuivat. Vastaa kysymyksiin: Mitä jäisit kaipaamaan? Uskoisitko elämisen turvayksikössä helpoksi vai vaikeaksi? Miksi? Tehtävää: 1. Tehtävä: Käyttäydy! juliste Tehkää luokan seinälle juliste tai useampia julisteita, joissa annetaan käyttäytymisohjeita juuri teidän luokallenne. Miten teidän tulisi käyttäytyä? 2. Tehtävä: Huolireppu/huolihattu Suurimmalla osalla elokuvan nuorista oli jonkinlaisia ikäviä kokemuksia lapsuudestaan. Monilla meistä saattaa olla ikäviä kokemuksia tai muistoja, joista ei välttämättä edes huvita kertoa muille. Elokuvan nuoret puhuivat kokemuksistaan avoimesti ja tiedostivat tilanteen. Välillä elämässä tapahtuu asioita, jolloin tuntee olonsa surulliseksi tai voi joutua pettymään. Huolia on meistä jokaisella, niin lapsilla kuin aikuisellakin. Huolet voi olla pieniä tai suuria, mutta niille ei kannata antaa valtaa vaan niitä kannattaa käsitellä tai niistä voi vaikka jutella vanhempien, opettajan tai ystävän kanssa.

3 Miettikää luokassa yhdessä, kuinka surua tai pettymystä voisi parhaiten käsitellä. Mikä auttaa, kun olo on surullinen? Kuinka ystävää voi auttaa? Ottakaa yksi reppu, hattu tai pussukka johon jokainen saa kirjoittaa paperilapulle nimettömänä huolensa. Voi tehdä jo hyvää kirjoittaa asia ylös ja heittää se hetkeksi pois mielestä tai voi olla hyvä keskustella huolista yhdessä. Valitkaa, haluatteko jättää huolet huolireppuun vai haluatteko keskustella niistä yhdessä opettajan kanssa. Voitte tehdä huolirepusta/huolihatusta myös pitkäaikaisen tehtävän. Kirjoittakaa esimerkiksi kerran viikossa tai kerran kuussa ylös huolenne ja keskustelkaa niistä sitten yhdessä opettajan johdolla. Onko viikon takaiset huolet jo kaikonneet? Voisiko niiden eteen tehdä jotain? Tehtävän voi toteuttaa myös niin, että otatte käyttöön sekä huolirepun että ilorepun. Kumpaan tahansa saa laittaa lappuja. Kumpi täyttyy nopeammin? Jakakaa luokassa myös ilon aiheita, sillä mikä olisikaan parempaa kuin ilahtua myös toisen iloisista asioista. 3. Tehtävä: Minulla on oikeus -väittämäjana Elokuvan nuoret eivät voineet tehdä mitä halusivat ja mennä mihin halusivat, sillä heitä valvottiin jatkuvasti ja kulkemista tilasta toiseen säädeltiin kulkuluvin. Miltä tällainen tilanne tuntuisi? Onko sinulla oikeus päättää omasta elämästäsi vai hyväksyisitkö sen, että joku muu päättäisi miten tehdään? Miten koulussa toimitaan, onko sinulla oikeus päättää kaikesta vai tekeekö opettaja päätökset puolestanne? Perustele. Tehtävä: 1. Jakakaa jokaiselle paperilappu, johon kirjoitatte yhden väittämän. Väittämä alkaa sanoilla Minulla on oikeus Lopun voitte keksiä itse. Laittakaa kaikki laput yhteen hattuun, josta ne nostetaan leikin aikana vuorotellen. 2. Kuvitelkaa, että luokan toinen pääty on väittämä OLEN TÄYSIN SAMAA MIELTÄ ja luokan toinen pääty on väittämä OLEN TÄYSIN ERI MIELTÄ. Kaikki päätyjen välinen oleva alue tarkoittaa jotakin näiden kahden väittämän väliltä. 3. Nostakaa nyt yksi lappu vuorotellen hatusta ja lukekaa lapun väittämä ääneen. Sijoittukaa janalle sen mukaan, miten itse ajattelette. Oletteko samaa vai eri mieltä kuin luokkatoverinne? Vaihteliko sijoittumisenne väittämäjanalla?

4 ESTEETTINEN ELOKUVA-ANALYYSI Kuvakoot: Elokuvantekijät käyttävät yleensä kahdeksanportaista kuvakokojärjestelmää. Kuvakokojen ja niiden lyhenteiden muistaminen helpottaa filmiryhmän työskentelyä, kun kaikki puhuvat samasta asiasta. Kuvakokoja kannattaa vaihdella, sillä se tuo kerrontaan eloisuutta. Leikkauksessa kuvakoon täytyy kuitenkin muuttua tarpeeksi, vähintään kaksi kuvakokoa - ei siis esimerkiksi kokokuvasta suureen puolikuvaan. Muuten kuva tuntuu vain nytkähtävän kummallisesti. Lähikuvia ei kannata käyttää liikaa. Yleensä lähikuvat ja erikoislähikuvat varataan kaikkein voimakkaimpia hetkiä varten. Esimerkiksi lähikuva ihmisen kasvoista paljastaa tunteet ja saa myös katsojan eläytymään voimakkaasti. Yleisesti käytössä on kahdeksan kuvakokoa: Yleiskuva (YK) on niin laaja kuva kuin paikasta on mahdollista ottaa. Ihminen on siinä tunnistamaton. Kokokuvassa (KK) ihminen näkyy kokonaan. Puolikuvassa (PK) ihmisestä näkyy puolet. Lähikuvassa (LK) kasvot ovat lähellä, niin että olkapään kaarta vielä näkyy. Nämä on helppo muistaa. Vielä on Erikoislähikuva (ELK), kuten nimikin sanoo, on äärimmäisen läheltä kuvattu otos, vaikka vain silmä. Puolilähikuva (PLK) on puolikuvan ja lähikuvan välissä: rajaus kulkee kainaloiden paikkeilla. Laaja puolikuva (LPK) on nimensä mukaisesti laajempi kuin puolikuva, mutta tiiviimpi kuin kokokuva, joten se on siltä väliltä: rajaus kulkee reiden puolivälistä, mutta ei polvista. Polvikuva olisi hassu, koska vaikuttaisi siltä, että jalka menee polvesta poikki. Sama koskee kaikkia niveliä. Laaja kokokuva (LKK) on laajempi kuin kokokuva. Siinä kohteen ylä- ja alapuolelle jää reilusti tilaa, joten se näyttää ihmisen ympäristössään. Yleensä ihmisen pään päälle ei jätetä tyhjää tilaa. Voit tarkastaa Mediametka ry:n sivulta miltä erilaiset kuvakoot käytännössä näyttävät: Kuvakulma: Yleensä kuvattaessa kamera pidetään ihmissilmän korkeudella. Erilaisilla kuvakulmilla voi kerrontaan tuoda dramatiikkaa ja ilmaista esimerkiksi valtasuhteita. Alakulmasta kuvattu kohde korostaa kuvattavan mahtavuutta, vahvuutta tai pelottavuutta. Käyttämällä yläkulmaa voi korostaa kohteen henkistä tai fyysistä pienuutta. Voit tarkastaa Mediametka ry:n sivuilta esimerkkejä kuvakulmista:

5 Pohdittavaa: 1. Kuvakulmien valinnalla ja erilaisilla kuvausratkaisuilla voidaan osaltaan kertoa tarinaa ja tehdä tietynlaisia painotuksia. Katso alla olevia kuvakaappauksia elokuvasta. Miksi mielestäsi kuvakulma ja kuvakoko on valittu kyseisiin kohtauksiin juuri tuollaiseksi? Mitkä kuvakoot on kyseessä? Mitä kuvissa tapahtuu? 2. Mieti lempielokuvaasi: pystytkö palauttamaan mieleesi minkälaisia kuvakokoja siinä on käytetty? Keksitkö jonkun mieleesi painuneen kohtauksen, jossa olet miettinyt mitenköhän tuo on saatu kuvattua?. Mieti kameran asettelua: missä kameran on täytynyt olla, jotta kuva on saatu aikaan? Tehtävää: 1. Piirrä sarjakuva, jossa kuvaat Pidä minut turvassa-elokuvan tarinaa neljällä kuvalla. Pyri käyttämään neljää erilaista kuvakokoa. Mitkä neljä kuvaa valitset, miksi juuri ne? 2. Mikä elokuvasta jäi kaikkein parhaiten mieleesi? Miksi juuri se kohtaus tai asia? Kirjoita paperille mikä henkilö, tapahtuma, repliikki ja/tai kohtaus jäi vahvimmin mieleesi. Vertailkaa vastauksia parin kanssa. Pohtikaa mistä syystä juuri nämä tietyt asiat olivat

6 mieleenpainuvia. 3. Kokeilkaa erilaisia kuvakulmia kameralla. Kuvatkaa samaa kohdetta erilaisista kulmista. Miten kohde muuttuu? Minkälaisilla kuvakulmilla kohteen saa näyttämään isolta? Entä pieneltä? Miten pitäisi kuvata, että kohde näyttäisi olevan liikkeessä? 4. Suunnittele oma dokumenttisi. Mistä aiheesta haluat kertoa ja mikä sen tavoite on? Missä sen kuvaisit? 5. Dokumenttielokuvan aiheiden ideapaja: a. Sekopään päiväkirja Sekopään päiväkirja on hyvää alkuverryttelyä käsikirjoitusta varten. Oppilaat voivat jakautua pieniin ryhmiin, joista jokainen kirjoittaa oman osuutensa päiväkirjaan. Alkuun voidaan yhdessä sopia alkutilanne, josta lähdetään liikkeelle, sekä henkilöhahmot, jotka ovat osallisena tarinassa. Yhteisesti sovitut asiat on hyvä kirjoittaa näkyviin esimerkiksi taululle. Ensimmäinen ryhmä keksii alun, taittaa paperin niin, että viimeinen lause on luettavissa. Seuraava ryhmä jatkaa tästä. Kun koko tarina on valmis, se luetaan luokalle. Sekopään päiväkirja tekniikka toimii hyvin, kun käsikirjoitus on vielä ideointivaiheessa. Tästä, usein aivan epäloogisesta tarinasta voidaan nyt alkaa muokata toimivaa käsikirjoitusta. b. Ideointi parin kanssa Muodostakaa parit ja ottakaa molemmille kyniä ja paperia. Molemmat piirtävät paperille henkilön, sekä henkilöön liittyviä asioita. Vaihtoehtoisesti voitte leikata kuvia lehdistä ja tehdä kuvakollaasin. Kun paperi on täynnä kuvia, vaihtakaa papereita keskenään. Parin tehtävänä, on toisen kuvakollaasin/piirustuksen perusteella kertoa paperin henkilöstä ja keksiä hänen tarinansa. Kuka hän on? Minkä ikäinen hän on? Mitä hän harrastaa? Missä hän asuu? Mistä hän pitää, mistä ei? Mitä haluaisit kertoa hänestä. 6. Tee oma dokumentti. Apuna voit käyttää DOKKINOn dokumentin teon ohjeita: