DOKKINO-OPETUSMATERIAALI 2014

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DOKKINO-OPETUSMATERIAALI 2014"

Transkriptio

1 DOKKINO-OPETUSMATERIAALI 2014 Ei kenenkään maalla Tanskalaisessa vastaanottokeskuksessa alaikäiset turvapaikanhakijat odottavat viranomaispäätöksiä. Oma perhe on jossain kaukana. Välillä turhautuminen, ikävä ja epävarmuus purkautuvat itkuna, joskus riehumisena ja raivona. On pelottavaa odotella tietoa kohtalostaan vailla mahdollisuutta vaikuttaa asiaan. Eräs nuorista kiteyttää: Syöt ja nukut. Onko se elämää? Työntekijät auttavat ja tukevat mahdollisuuksiensa mukaan. Keskuksessa kuitenkin myös pelataan, piirretään ja nauretaan. Ehkä jo huomenna saadaan hyviä uutisia? Ohjaus: Michael Graversen Teemat: alaikäiset turvapaikanhakijat / vastaanottokeskus YHTEISKUNNALLINEN ELOKUVA-ANALYYSI Pohdittavaa Elokuvassa Ei kenenkään maalla kuvataan elämää vastaanottokeskuksessa. Siellä alaikäiset, ilman huoltajaa turvapaikkaa hakevat lapset ja nuoret odottavat päätöstä siitä saavatko he jäädä maahan pysyvämmin. He saavat majoituksen, ruokaa ja kouluopetusta, mutta he ovat sidottuja vastaanottokeskukseen, eivätkä pysty liikkumaan ja elämään täysin vapaasti. Monesti heillä ei ole tarkkaa tietoa vanhempien olinpaikasta tai heidän voinnistaan. Pystytkö kuvittelemaan itsesi vastaavaan tilanteeseen? Miten luulet, että jaksaisit päivästä toiseen? Mihin asioihin turvautuisit, olisiko esimerkiksi jokin harrastus sinun henkireikäsi?

2 Mistä asioista sinä olet kiitollinen? Mitkä asiat ovat erityisen hyvin elämässäsi? Huomaatko joskus ottavasi jotkin asiat itsestäänselvyyksinä? Elokuvassa vastaanottokeskuksen pojat tekevät asioita yhdessä ja tukevat toisiaan, vaikka kärhämääkin välillä syntyy. Onko sinulla ollut elämässäsi jokin sellainen tilanne, että olet tukeutunut ystäviisi, perheeseesi tai vaikka opettajaan? Miten he auttoivat sinua? Oletko itse ollut jonkun tukena vaikeassa paikassa? Tehtävää 1. Selvittäkää mitä seuraavat termit tarkoittavat ja kiinnittäkää erityistä huomiota siihen miten ne eroavat merkityksiltään: pakolainen Pakolaisiksi kutsutaan ihmisiä, joiden on eri syistä ollut pakko jättää kotinsa. He tarvitsevat kansainvälistä suojelua, koska heidän henkensä, vapautensa ja koskemattomuutensa on vaarassa kotimaassa. Heitä vainotaan esimerkiksi heidän rotunsa, kansallisuutensa, uskontonsa tai poliittinen mielipiteensä vuoksi. Paenneilla on oikeus hakea turvaa ulkomailta ja saada kansainvälistä suojelua. Maailmassa on yli 45 miljoonaa pakolaista. kiintiöpakolainen Kiintiöpakolainen on henkilö, joka otetaan Suomeen eduskunnan päättämässä vuosikiintiössä, yleensä suoraan pakolaisleiriltä. Kiintiöpakolaiset sijoitetaan suoraan kuntiin. Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on ollut viime vuodet 750 henkeä. turvapaikanhakija Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta maasta. Henkilö, jolle myönnetään turvapaikka vainon perusteella, saa pakolaisstatuksen. Vaihtoehtoisesti turvapaikanhakijalle voidaan myöntää oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella häntä uhkaavan vakavan vaaran tai ihmisoikeusloukkausten riskin takia tai humanitaarisen suojelun perusteella esimerkiksi lähtömaan vaikean ihmisoikeustilanteen, konfliktin tai luonnonkatastrofin takia.

3 Alle 18-vuotiasta, ilman huoltajaa turvapaikkaa hakevaa lasta kutsutaan yksintulleeksi alaikäiseksi turvapaikanhakijaksi. Henkilön iällä on merkitystä monien laissa säädettyjen oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta. Myös turvapaikkamenettelyssä ja turvapaikanhakijoiden vastaanotossa alaikäisille ilman huoltajaa tulleille turvapaikanhakijoille on turvattu erityisjärjestelyjä. Ilman huoltajaa tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat sijoitetaan erityisesti lapsille tarkoitettuihin vastaanottokeskuksiin. Käräjäoikeus määrää heille edustajan, jonka tehtävänä on toimia lapsen edunvalvojana turvapaikkamenettelyssä. Lapset puhutellaan Maahanmuuttovirastossa edustajan läsnä ollessa. 2. Voitte myös selvittää seuraavien sanojen merkityksen: vastaanottokeskus, oleskelulupa, turvapaikkapäätös, karkotuspäätös. 3. Elokuvassa vastaanottokeskuksen nuorilla on varmasti monenlaisia unelmia. He haaveilevat myönteisestä turvapaikkapäätöksestä, omasta pysyvästä kodista ja turvallisesta, vapaasta elämästä. Minkälaisista asioista sinä unelmoit? Tehkää oma unelmakartta. Leikatkaa tai tulostakaa kuvia ja sanoja lehdistä ja liimatkaa ne paperille kollaasiksi. Unelmat voivat olla pieniä tai suuria, sijoittua lähiaikaan tai kurkottaa pitkälle tulevaan. Mitä haluat tehdä ensi kesänä? Mistä ammatista unelmoit? 4. Mitä tarkoittaa olla pakolainen? Oppilaat piirtävät tai kirjoittavat erillisille papereille viidestä kymmeneen mieluisinta asiaa heidän elämässään liittyen kouluun, kotiin, perheeseen, harrastuksiin. Sitten opettaja kertoo, että maahamme on yhtäkkiä tullut suuri tulva, ja joudumme kaikki lähtemään kotoamme. Kukin saa ottaa mukaansa vain yhden lapuilla olevista asioista. Muut laput revitään. Oppilaat mielikuvamatkaavat ja -muuttavat maahan, jonka kieltä he eivät ymmärrä, josta he eivät tunne ketään ja jossa kaikki tuntuu oudolta ja erilaiselta. Miltä tällainen muutos tuntuisi? Mitä niistä asioista, joita joutui jättämään taakseen, kaipaisi? Millaista apua toivoisi uudessa maassa saavansa? Miten toivoisi lasten ja aikuisten suhtautuvan?

4 ESTEETTINEN ELOKUVA-ANALYYSI Pohdittavaa Yleisesti käytössä on kahdeksan kuvakokoa: Yleiskuva on niin laaja kuva kuin paikasta on mahdollista ottaa. Ihminen on siinä tunnistamaton. Kokokuvassa ihminen näkyy kokonaan. Puolikuvassa ihmisestä näkyy puolet. Lähikuvassa kasvot ovat lähellä, niin että olkapään kaarta vielä näkyy. Nämä on helppo muistaa. Vielä on Erikoislähikuva, kuten nimikin sanoo, on äärimmäisen läheltä kuvattu otos, vaikka vain silmä. Puolilähikuva on puolikuvan ja lähikuvan välissä: rajaus kulkee kainaloiden paikkeilla. Laaja puolikuva on nimensä mukaisesti laajempi kuin puolikuva, mutta tiiviimpi kuin kokokuva, joten se on siltä väliltä: rajaus kulkee reiden puolivälistä, mutta ei polvista. Polvikuva olisi hassu, koska vaikuttaisi siltä, että jalka menee polvesta poikki. Sama koskee kaikkia niveliä. Laaja kokokuva on laajempi kuin kokokuva. Siinä kohteen ylä- ja alapuolelle jää reilusti tilaa, joten se näyttää ihmisen ympäristössään. Yleensä ihmisen pään päälle ei jätetä tyhjää tilaa. Voit tarkastaa Mediametka ry:n sivulta miltä erilaiset kuvakoot käytännössä näyttävät: Kuvakulmien valinnalla ja erilaisilla kuvausratkaisuilla voidaan osaltaan kertoa tarinaa ja tehdä tietynlaisia painotuksia. Ei kenenkään maalla -elokuvassa muutamassa kohtauksessa kamera on aseteltu niin, että se kuvaa vastaanottokeskuksen sisältä ulos pihalle, ikkunan läpi. Mitä luulet, että kuvauksella pyritään tässä viestittämään? Pystytkö nimeämään muita kohtauksia, joissa kameran asettelulla vaikuttaisi olevan erityinen merkitys?

5 Voit myös miettiä lempielokuvaasi: pystytkö palauttamaan mieleesi minkälaisia kuvakokoja siinä on käytetty? Keksitkö jonkun mieleesi painuneen kohtauksen, jossa olet miettinyt.. mitenköhän tuo on saatu kuvattua?. Mieti kameran asettelua: missä kameran on täytynyt olla, jotta kuva on saatu aikaan? Tehtävää 1. Piirrä sarjakuva, jossa kuvaat Ei kenenkään maalla -elokuvan tarinaa neljällä kuvalla. Pyri käyttämään neljää erilaista kuvakokoa. Mitkä neljä kuvaa valitset, miksi juuri ne? 2. Mikä elokuvasta jäi kaikkein parhaiten mieleesi? Miksi juuri se kohtaus tai asia? Kirjoita paperille mikä henkilö, tapahtuma, repliikki ja/tai kohtaus jäi vahvimmin mieleesi. Vertailkaa vastauksia parin kanssa. Pohtikaa mistä syystä juuri nämä tietyt asiat olivat mieleenpainuvia. 3. Kokeilkaa erilaisia kuvakulmia kameralla. Kuvatkaa samaa kohdetta erilaisista kulmista. Miten kohde muuttuu? Minkälaisilla kuvakulmilla kohteen saa näyttämään isolta? Entä pieneltä? Miten pitäisi kuvata, että kohde näyttäisi olevan liikkeessä? Lähteet: SPR: Amnesty International: Pakolaisneuvonta ry: Maahanmuuttovirasto: _tullut_lapsi Sisäministeriö:

tytti solantaus kuvitus: antonia ringbom

tytti solantaus kuvitus: antonia ringbom tytti solantaus kuvitus: antonia ringbom sisällysluettelo aluksi mitä mielenterveyden ongelmat ovat? tunteiden häiriöt toiminnan häiriintyminen ajattelun häiriintyminen mistä mielenterveyden häiriöt johtuvat?

Lisätiedot

ENEMMÄN KUIN NUMEROITA OPETTAJAN KÄSIKIRJA SIIRTOLAISUUTEEN JA TURVAPAIKANHAKUUN EUROOPASSA

ENEMMÄN KUIN NUMEROITA OPETTAJAN KÄSIKIRJA SIIRTOLAISUUTEEN JA TURVAPAIKANHAKUUN EUROOPASSA ENEMMÄN KUIN NUMEROITA OPETTAJAN KÄSIKIRJA SIIRTOLAISUUTEEN JA TURVAPAIKANHAKUUN EUROOPASSA IOM:n päämäärä on edistää hallittua siirtolaisuutta ottamalla huomioon sekä valtioiden että siirtolaisten tarpeet.

Lisätiedot

10 väitettä ja faktaa. turvapaikanhakijoista ja pakolaisista

10 väitettä ja faktaa. turvapaikanhakijoista ja pakolaisista 10 väitettä ja faktaa turvapaikanhakijoista ja pakolaisista 2 10 väitettä ja faktaa turvapaikanhakijoista ja pakolaisista sisältö Euroopan rajat...4 Turvapaikkashoppailu...5 Paperittomat siirtolaiset...6

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

Kaveritaidot kaikille. Opas luokanopettajalle

Kaveritaidot kaikille. Opas luokanopettajalle Kaveritaidot kaikille Opas luokanopettajalle Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. MLL:n keskusjärjestön

Lisätiedot

Kirjan voi ladata maksutta osoitteesta www.nektaria.fi

Kirjan voi ladata maksutta osoitteesta www.nektaria.fi Mitä ihmettä? Opas ammattilaisille. Seksuaalikasvatusta 3-9 -vuotiaille. Katriina Bildjuschkin, Susanna Ruuhilahti Nektaria ry Kansi: Nina Cord Piirros, sivu 4, Mervi Lahkela Graafinen suunnittelu ja taitto:

Lisätiedot

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut?

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Opas läheisille sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa ja Laimio Anne 1 Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa, Laimio

Lisätiedot

LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ

LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ 1 Oppaan suunnittelussa on ollut apuna työryhmä Kaisu Johansson Mika Niemelä Arja Mainio Kaisa-Mari Paananen Sami Räsänen Kuvat Tarja Paananen OPAS VANHEMMILLE LASTEN TUKEMISEEN,

Lisätiedot

Kun vanhempi on trans*

Kun vanhempi on trans* Seta Transtukipiste Kun vanhempi on trans* Linda Korpikoski 15.3.2013 Sisällys 1 Apua, vanhempani on trans!... 3 1.1 Mitä minun kannattaa tehdä?... 4 1.2 Transmikä?... 4 1.3 Eikö sukupuoli ole itsestään

Lisätiedot

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa Toimittaneet Milja Laakso, Paula Marjomaa ja Kaisi Peltoniemi EDUNVALVOJA SE ON MINUA

Lisätiedot

Oma suunta. yksilökeskeisen suunnittelun kansio. Asumisen yksilölliset tukimallit -projekti, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö

Oma suunta. yksilökeskeisen suunnittelun kansio. Asumisen yksilölliset tukimallit -projekti, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Oma suunta yksilökeskeisen suunnittelun kansio Asumisen yksilölliset tukimallit -projekti, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Sisällys 1. Mikä Oma suunta -kansio on ja miten sitä käytetään s. 4 2. Kommunikaatio

Lisätiedot

NUOREN HYVÄ TULEMINEN PERHEHOITOON

NUOREN HYVÄ TULEMINEN PERHEHOITOON RAPORTTI NUOREN HYVÄ TULEMINEN PERHEHOITOON Nuorten foorumi Siikarannassa 11.10.2014 Paikalla oli 15 14-19-vuotiasta nuorta lastensuojelun perhehoidon piiristä, 3 Selviytyjät-tiimin jäsentä sekä 4 aikuista.

Lisätiedot

Monikulttuurisuus on hyvä asia! Poika 9.lk

Monikulttuurisuus on hyvä asia! Poika 9.lk Erilaisuus on massateinien vastakohta. Ne uskaltavat sanoa mielipiteensä kuuluvasti ja ottavat kantaa asioihin. Erilaisuus voi näkyä myös pukeutumisessa ja vaikka musiikissa. Tyttö 9.lk Monikulttuurisuus

Lisätiedot

Pia Henttonen - Tuula Puranen Kun perhe tarvitsee tukea. Enemmän otetta ja osallisuutta -projekti

Pia Henttonen - Tuula Puranen Kun perhe tarvitsee tukea. Enemmän otetta ja osallisuutta -projekti Pia Henttonen - Tuula Puranen Kun perhe tarvitsee tukea Enemmän otetta ja osallisuutta -projekti Enemmän otetta ja osallisuutta -projekti Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Teksti: Pia Henttonen ja Tuula

Lisätiedot

Alkoholi jokaisen oma asia? Tehtäviä ja näkökulmia nuorten alkoholikasvatukseen

Alkoholi jokaisen oma asia? Tehtäviä ja näkökulmia nuorten alkoholikasvatukseen Alkoholi jokaisen oma asia? Tehtäviä ja näkökulmia nuorten alkoholikasvatukseen Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen

Lisätiedot

Mitä haluaisit tehdä kerhossa? Lapsen kuulemisen menetelmiä

Mitä haluaisit tehdä kerhossa? Lapsen kuulemisen menetelmiä Mitä haluaisit tehdä kerhossa? Lapsen kuulemisen menetelmiä Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen.

Lisätiedot

Pelottaa! Työkirja lapsen pelkojen kohtaamiseen. Marjo Kankkonen Anna Suutarla

Pelottaa! Työkirja lapsen pelkojen kohtaamiseen. Marjo Kankkonen Anna Suutarla Pelottaa! Työkirja lapsen pelkojen kohtaamiseen Marjo Kankkonen Anna Suutarla Tämä työkirja on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tukea vanhemmille -aineistoa. Työkirjan on tuottanut MLL:n Joka kodin

Lisätiedot

Djid _Zc\^ engi_ohjekirja_091107.indd 1 9.11.2007 10:47

Djid _Zc\^ engi_ohjekirja_091107.indd 1 9.11.2007 10:47 Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia! Jokainen meistä on jollain tavalla erilainen kuin muut: yhdellä on valtava punainen kiharapehko, toisella tumma iho, kolmannella hörökorvat, iso peppu tai jotain

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA I: TIETOA HYVINVOINNISTA. Tässä vihkossa kerrotaan hyvinvoinnista ja siitä, mitkä asiat vaikuttavat hyvinvointiin.

MINUN HYVÄ OLONI OSA I: TIETOA HYVINVOINNISTA. Tässä vihkossa kerrotaan hyvinvoinnista ja siitä, mitkä asiat vaikuttavat hyvinvointiin. MINUN HYVÄ OLONI OSA I: TIETOA HYVINVOINNISTA Tässä vihkossa kerrotaan hyvinvoinnista ja siitä, mitkä asiat vaikuttavat hyvinvointiin. Vihkossa on myös vinkkejä siihen, miten omaa hyvinvointia voi edistää.

Lisätiedot

Päihteiden käytön ehkäisyn toimintamateriaali AITOUS HUOLI TERVEYS KIPU EN KÄYTÄ. Suomen Punainen Risti Päihdetyö 2013

Päihteiden käytön ehkäisyn toimintamateriaali AITOUS HUOLI TERVEYS KIPU EN KÄYTÄ. Suomen Punainen Risti Päihdetyö 2013 RIIPPUVUUS ELÄMÄ HUOLI AITOUS KIPU TERVEYS EN KÄYTÄ Päihteiden käytön ehkäisyn toimintamateriaali Suomen Punainen Risti Päihdetyö 2013 Suomen Punainen Risti Päihdetyö 2013, sivu 1 Suomen Punaisen Ristin

Lisätiedot

Ei nettikiusaamiselle! Opetusmateriaali 4. 6.-luokille

Ei nettikiusaamiselle! Opetusmateriaali 4. 6.-luokille Ei nettikiusaamiselle! Opetusmateriaali 4. 6.-luokille Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. MLL:n

Lisätiedot

Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23. Sanni Mäkelä & Elina Peltonen. Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja

Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23. Sanni Mäkelä & Elina Peltonen. Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23 Sanni Mäkelä & Elina Peltonen Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Sanni Mäkelä & Elina Peltonen Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Perustuu STM:n ja Suomen Kuntaliiton julkaisemaan Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositukset -oppaaseen

Oma tupa, oma lupa. Perustuu STM:n ja Suomen Kuntaliiton julkaisemaan Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositukset -oppaaseen Oma tupa, oma lupa Perustuu STM:n ja Suomen Kuntaliiton julkaisemaan Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositukset -oppaaseen KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO RY. FDUV Sisältö Lukijalle... 3 Perustuslaki

Lisätiedot

Yhteistyö on voimaa! Yhteistyö on voimaa. Sisällys. Sivu 1/30 Virikemateriaalia lastenkirjaan Yhteistyö on voimaa!

Yhteistyö on voimaa! Yhteistyö on voimaa. Sisällys. Sivu 1/30 Virikemateriaalia lastenkirjaan Yhteistyö on voimaa! Sivu 1/30 Virikemateriaalia lastenkirjaan Yhteistyö on voimaa! Yhteistyö on voimaa! Sisällys 2 Esipuhe 3 Kirja minusta! 9 Hengittäminen vahvistaa! 11 Näytä minulle, miten sinä voit! 13 Roolileikkiä eläinhahmoilla

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Mitä se oikeesti on? Raportti. - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla

Mitä se oikeesti on? Raportti. - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla Raportti Mitä se oikeesti on? - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla Anu Sipilä Bestis Nuorisotakaajat Porvoossa Sisällys Mistä aloittaa?... 1 Peruskoulu... 2

Lisätiedot

Sisältö. Valtasuhteet koulussa. Aluksi. normatiivisuus rakentuu? Bongaa hetero! Kertomus Ei tarvitse olla vahvempi kuin on

Sisältö. Valtasuhteet koulussa. Aluksi. normatiivisuus rakentuu? Bongaa hetero! Kertomus Ei tarvitse olla vahvempi kuin on Sisältö 1 Aluksi 9 14 Kertomus Ei tarvitse olla vahvempi kuin on 15 Kertomus Sori vaan kaverit, mutta olen somali 19 2 Valtasuhteet koulussa 22 25 Kertomus Onko sinulla poikaystävää? 27 Kertomus Kelaten

Lisätiedot

oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset

oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset Tutortoiminta hyvinvoivan oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset Kirjoittaja Susanna Ågren menetelmäkehittäjä Suomen ammatillisen

Lisätiedot

KUVAT: Lahja Kallinen. nuoret lastensuojelun kehittäjät

KUVAT: Lahja Kallinen. nuoret lastensuojelun kehittäjät N TEKSTI: Johanna Barkman, Pesäpuu ry Riina Pekkala, Perhehoitoliitto ry ja Sinut ry Anna Rainio, Helsingin yliopisto Suvi ja Milla-Kristiina, foorumilaiset KUVAT: Lahja Kallinen 1 nuoret lastensuojelun

Lisätiedot

OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA

OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA MULLA ON ASIAA OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA 1 OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA Sisältö Aluksi...5 Miksi hyvinvointitietoa kerätään?...6 Lasten hyvinvoinnin tietolähteitä...8

Lisätiedot