DOKKINO-OPETUSMATERIAALI 2014

Transkriptio

1 DOKKINO-OPETUSMATERIAALI 2014 Ei kenenkään maalla Tanskalaisessa vastaanottokeskuksessa alaikäiset turvapaikanhakijat odottavat viranomaispäätöksiä. Oma perhe on jossain kaukana. Välillä turhautuminen, ikävä ja epävarmuus purkautuvat itkuna, joskus riehumisena ja raivona. On pelottavaa odotella tietoa kohtalostaan vailla mahdollisuutta vaikuttaa asiaan. Eräs nuorista kiteyttää: Syöt ja nukut. Onko se elämää? Työntekijät auttavat ja tukevat mahdollisuuksiensa mukaan. Keskuksessa kuitenkin myös pelataan, piirretään ja nauretaan. Ehkä jo huomenna saadaan hyviä uutisia? Ohjaus: Michael Graversen Teemat: alaikäiset turvapaikanhakijat / vastaanottokeskus YHTEISKUNNALLINEN ELOKUVA-ANALYYSI Pohdittavaa Elokuvassa Ei kenenkään maalla kuvataan elämää vastaanottokeskuksessa. Siellä alaikäiset, ilman huoltajaa turvapaikkaa hakevat lapset ja nuoret odottavat päätöstä siitä saavatko he jäädä maahan pysyvämmin. He saavat majoituksen, ruokaa ja kouluopetusta, mutta he ovat sidottuja vastaanottokeskukseen, eivätkä pysty liikkumaan ja elämään täysin vapaasti. Monesti heillä ei ole tarkkaa tietoa vanhempien olinpaikasta tai heidän voinnistaan. Pystytkö kuvittelemaan itsesi vastaavaan tilanteeseen? Miten luulet, että jaksaisit päivästä toiseen? Mihin asioihin turvautuisit, olisiko esimerkiksi jokin harrastus sinun henkireikäsi?

2 Mistä asioista sinä olet kiitollinen? Mitkä asiat ovat erityisen hyvin elämässäsi? Huomaatko joskus ottavasi jotkin asiat itsestäänselvyyksinä? Elokuvassa vastaanottokeskuksen pojat tekevät asioita yhdessä ja tukevat toisiaan, vaikka kärhämääkin välillä syntyy. Onko sinulla ollut elämässäsi jokin sellainen tilanne, että olet tukeutunut ystäviisi, perheeseesi tai vaikka opettajaan? Miten he auttoivat sinua? Oletko itse ollut jonkun tukena vaikeassa paikassa? Tehtävää 1. Selvittäkää mitä seuraavat termit tarkoittavat ja kiinnittäkää erityistä huomiota siihen miten ne eroavat merkityksiltään: pakolainen Pakolaisiksi kutsutaan ihmisiä, joiden on eri syistä ollut pakko jättää kotinsa. He tarvitsevat kansainvälistä suojelua, koska heidän henkensä, vapautensa ja koskemattomuutensa on vaarassa kotimaassa. Heitä vainotaan esimerkiksi heidän rotunsa, kansallisuutensa, uskontonsa tai poliittinen mielipiteensä vuoksi. Paenneilla on oikeus hakea turvaa ulkomailta ja saada kansainvälistä suojelua. Maailmassa on yli 45 miljoonaa pakolaista. kiintiöpakolainen Kiintiöpakolainen on henkilö, joka otetaan Suomeen eduskunnan päättämässä vuosikiintiössä, yleensä suoraan pakolaisleiriltä. Kiintiöpakolaiset sijoitetaan suoraan kuntiin. Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on ollut viime vuodet 750 henkeä. turvapaikanhakija Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta maasta. Henkilö, jolle myönnetään turvapaikka vainon perusteella, saa pakolaisstatuksen. Vaihtoehtoisesti turvapaikanhakijalle voidaan myöntää oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella häntä uhkaavan vakavan vaaran tai ihmisoikeusloukkausten riskin takia tai humanitaarisen suojelun perusteella esimerkiksi lähtömaan vaikean ihmisoikeustilanteen, konfliktin tai luonnonkatastrofin takia.

3 Alle 18-vuotiasta, ilman huoltajaa turvapaikkaa hakevaa lasta kutsutaan yksintulleeksi alaikäiseksi turvapaikanhakijaksi. Henkilön iällä on merkitystä monien laissa säädettyjen oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta. Myös turvapaikkamenettelyssä ja turvapaikanhakijoiden vastaanotossa alaikäisille ilman huoltajaa tulleille turvapaikanhakijoille on turvattu erityisjärjestelyjä. Ilman huoltajaa tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat sijoitetaan erityisesti lapsille tarkoitettuihin vastaanottokeskuksiin. Käräjäoikeus määrää heille edustajan, jonka tehtävänä on toimia lapsen edunvalvojana turvapaikkamenettelyssä. Lapset puhutellaan Maahanmuuttovirastossa edustajan läsnä ollessa. 2. Voitte myös selvittää seuraavien sanojen merkityksen: vastaanottokeskus, oleskelulupa, turvapaikkapäätös, karkotuspäätös. 3. Elokuvassa vastaanottokeskuksen nuorilla on varmasti monenlaisia unelmia. He haaveilevat myönteisestä turvapaikkapäätöksestä, omasta pysyvästä kodista ja turvallisesta, vapaasta elämästä. Minkälaisista asioista sinä unelmoit? Tehkää oma unelmakartta. Leikatkaa tai tulostakaa kuvia ja sanoja lehdistä ja liimatkaa ne paperille kollaasiksi. Unelmat voivat olla pieniä tai suuria, sijoittua lähiaikaan tai kurkottaa pitkälle tulevaan. Mitä haluat tehdä ensi kesänä? Mistä ammatista unelmoit? 4. Mitä tarkoittaa olla pakolainen? Oppilaat piirtävät tai kirjoittavat erillisille papereille viidestä kymmeneen mieluisinta asiaa heidän elämässään liittyen kouluun, kotiin, perheeseen, harrastuksiin. Sitten opettaja kertoo, että maahamme on yhtäkkiä tullut suuri tulva, ja joudumme kaikki lähtemään kotoamme. Kukin saa ottaa mukaansa vain yhden lapuilla olevista asioista. Muut laput revitään. Oppilaat mielikuvamatkaavat ja -muuttavat maahan, jonka kieltä he eivät ymmärrä, josta he eivät tunne ketään ja jossa kaikki tuntuu oudolta ja erilaiselta. Miltä tällainen muutos tuntuisi? Mitä niistä asioista, joita joutui jättämään taakseen, kaipaisi? Millaista apua toivoisi uudessa maassa saavansa? Miten toivoisi lasten ja aikuisten suhtautuvan?

4 ESTEETTINEN ELOKUVA-ANALYYSI Pohdittavaa Yleisesti käytössä on kahdeksan kuvakokoa: Yleiskuva on niin laaja kuva kuin paikasta on mahdollista ottaa. Ihminen on siinä tunnistamaton. Kokokuvassa ihminen näkyy kokonaan. Puolikuvassa ihmisestä näkyy puolet. Lähikuvassa kasvot ovat lähellä, niin että olkapään kaarta vielä näkyy. Nämä on helppo muistaa. Vielä on Erikoislähikuva, kuten nimikin sanoo, on äärimmäisen läheltä kuvattu otos, vaikka vain silmä. Puolilähikuva on puolikuvan ja lähikuvan välissä: rajaus kulkee kainaloiden paikkeilla. Laaja puolikuva on nimensä mukaisesti laajempi kuin puolikuva, mutta tiiviimpi kuin kokokuva, joten se on siltä väliltä: rajaus kulkee reiden puolivälistä, mutta ei polvista. Polvikuva olisi hassu, koska vaikuttaisi siltä, että jalka menee polvesta poikki. Sama koskee kaikkia niveliä. Laaja kokokuva on laajempi kuin kokokuva. Siinä kohteen ylä- ja alapuolelle jää reilusti tilaa, joten se näyttää ihmisen ympäristössään. Yleensä ihmisen pään päälle ei jätetä tyhjää tilaa. Voit tarkastaa Mediametka ry:n sivulta miltä erilaiset kuvakoot käytännössä näyttävät: Kuvakulmien valinnalla ja erilaisilla kuvausratkaisuilla voidaan osaltaan kertoa tarinaa ja tehdä tietynlaisia painotuksia. Ei kenenkään maalla -elokuvassa muutamassa kohtauksessa kamera on aseteltu niin, että se kuvaa vastaanottokeskuksen sisältä ulos pihalle, ikkunan läpi. Mitä luulet, että kuvauksella pyritään tässä viestittämään? Pystytkö nimeämään muita kohtauksia, joissa kameran asettelulla vaikuttaisi olevan erityinen merkitys?

5 Voit myös miettiä lempielokuvaasi: pystytkö palauttamaan mieleesi minkälaisia kuvakokoja siinä on käytetty? Keksitkö jonkun mieleesi painuneen kohtauksen, jossa olet miettinyt.. mitenköhän tuo on saatu kuvattua?. Mieti kameran asettelua: missä kameran on täytynyt olla, jotta kuva on saatu aikaan? Tehtävää 1. Piirrä sarjakuva, jossa kuvaat Ei kenenkään maalla -elokuvan tarinaa neljällä kuvalla. Pyri käyttämään neljää erilaista kuvakokoa. Mitkä neljä kuvaa valitset, miksi juuri ne? 2. Mikä elokuvasta jäi kaikkein parhaiten mieleesi? Miksi juuri se kohtaus tai asia? Kirjoita paperille mikä henkilö, tapahtuma, repliikki ja/tai kohtaus jäi vahvimmin mieleesi. Vertailkaa vastauksia parin kanssa. Pohtikaa mistä syystä juuri nämä tietyt asiat olivat mieleenpainuvia. 3. Kokeilkaa erilaisia kuvakulmia kameralla. Kuvatkaa samaa kohdetta erilaisista kulmista. Miten kohde muuttuu? Minkälaisilla kuvakulmilla kohteen saa näyttämään isolta? Entä pieneltä? Miten pitäisi kuvata, että kohde näyttäisi olevan liikkeessä? Lähteet: SPR: Amnesty International: Pakolaisneuvonta ry: Maahanmuuttovirasto: _tullut_lapsi Sisäministeriö: