MINÄ & ME ELÄMME ELÄMÄN AARTEET MITÄ SYÖN KOTIKYLÄSSÄMME UNELMAKOTINI

Transkriptio

1 MINÄ & ME ELÄMME ELÄMÄN AARTEET UNELMAKOTINI KOTIKYLÄSSÄMME MITÄ SYÖN Minä & Me -tehtäväosio käsittelee nuorten elämän teemoja; terveyttä, arvoja ja ystävien kanssa yhdessä toimimista. Tehtävät voidaan toteuttaa joko koulussa tai nuorison toimintakeskuksissa. Tehtävät ovat Lapin yliopistossa taiteiden tiedekunnassa taidekasvatusta opiskelleiden opiskelijoiden suunnittelemia ja toteuttamia.

2 1. Miettikää ensin koko ryhmän kanssa ja sitten pienemmissä ryhmissä, mitkä asiat ovat yleensä ihmisille tärkeitä ja minkälaisilla symboleilla niitä voi kuvata. Esimerkkinä voisi olla vaikka rikkaus, symbolina usein dollarin seteli tai rahan merkki. 2. Yhteisten teemojen jälkeen pienet ryhmät voivat koota omia tärkeitä henkilökohtaisia asioita (kuten vaikkapa seurustelu, perhe, pärjääminen kaveripiirissä) ja ryhtyä etsimään niihin lehdistä ja/tai piirtämällä A5 kokoisille korteille. MINÄ & ME Elämän Aarteet Mitkä asiat ovat sinulle tärkeimpiä? Mistä voisit luopua ja taas mistä pitäisit kiinni loppuun saakka? Ohessa Sofia Leskisen tekemä Elämän Aarteet -peli, jota voi soveltaa myös koulumaailmaan. Monille asioille löytyy jokaisessa kulttuurissa omat symbolinsa. Luokassa voidaan pohtia oman kulttuurin ja yhteiskunnan arvostamia asioita ja kaikkien tunnistamia asioita. Pohtia voi tunnistetaankohan niitä myös toisissa kulttuureissa. Omien arvojen kohdalle on välillä hyvä pysähtyä. Mikäs sen mukavampi tapa pohtia asiaa kuin pelaamalla aiheesta tehtyä peliä! Kuvat Sofia Leskinen 3. Tehtyjä piirroksia voi halutessa viimeistellä kuvankäsittelyohjelmissa, jos koululla voi tulostaa väritulosteita. Valmiilla korteilla voidaan pelata arvojärjestyspeliä, jossa korteista käännetään nurin vähiten arvokkaimmasta arvokkainta kohti vuorotellen. Kenen arvo jää viimeiseksi? Onko se kaikkien mielestä tärkein asia?

3 MINÄ & ME Elämme kotikylässämme Ivalon työpajat Esittelyssä Ivalon yhteisölliset videotyöpajat ja otoksia kuvaustilanteista. Jos videot eivät näy, täältä pääset katsomaan ne: IVALO ( Tekijät: Roope Huhtamella, Emma Krupula, Sami Kokkoniemi, Venla Rapakko & Hannamari Kukkola OPE ( Tekijät: Heidi Harju, Ada Lähdekorpi, Johanna Knuutila, Iina Kyrö & Tiina Mikkola Kuvat ja Työpaja: Marja Sarkimaa ja Silja Korhonen

4 1. Lämmittelytehtävässä etsitään aikakauslehdistä kuvia ja tekstejä videoteoksen otsikkoon Elämämme kotikylässämme liittyen. MINÄ & ME Elämme kotikylässämme Videotyöpaja Yhteisöllisen videotyöpajan tarkoituksena on käsitellä ryhmässä omaa paikallisidentiteettiä toteuttamalla lyhyt, musiikkivideotyyppinen videotaideteos, jossa käsitellään nuorten elämää heidän omassa kotikylässään. Työpaja muodostuu kahdesta osasta: ajatuksia virittävästä lämmittelytehtävästä ja itse videotyöskentelystä. Linkit Ivalon työpajan videoihin: Muita esimerkkivideoita, joita näytimme oppilaille Ivalossa: Kuvat ja Työpaja: Marja Sarkimaa ja Silja Korhonen 2. Kuvat ja tekstit liimataan esimerkiksi A3-kokoiselle paperille. Tarkoituksena on, että oppilaat miettivät kollaasia kootessaan, mitkä asiat heille itselleen ovat kotikylässä merkittäviä ja mistä heidän arkensa koostuu. 3. Ajatusten kokoaminen kuvin ja sanoin auttaa virittämään ajatuksia siitä, millaisia asioita varsinaisessa videoteoksessa halutaan tuoda esiin, ja se auttaa myös hahmottamaan lopullisen videon rakennetta. 4. Kun kollaasit ovat valmiit, ne käydään ohjaajan tai koko ryhmän kanssa yhdessä läpi ja ideointia jatketaan videoteoksen suuntaan.

5 1. Kuvakäsikirjoitus Kuvakäsikirjoitus on tärkeä osa videoteoksen tekemistä. Se on kuvallinen ja kirjoitettu suunnitelma siitä, miten video etenee. MINÄ & ME Elämme kotikylässämme Videotyöskentely 2. Kuvakäsikirjoitukseen kirjoitetaan ja piirretään kohtauksissa käytettävät kuvakoot ja kuvakulmat, otoksen kesto, äänet ja musiikki. Alla olevan kuvakäsikirjoituspohjan voit tulostaa täältä. Elokuvasanastoa: Yksi otos syntyy kun kamerasta painetaan nauhoitus päälle ja pois. Pienin yksittäinen, yhtenäinen osa elokuvaa. Otto on otoksen kuvausyritys. Kohtaus muodostuu yhdestä otoksesta tai useista otoksista. Yhden kohtauksen tapahtumat käydään samassa paikassa ja/tai ajassa esimerkiksi luokkahuoneessa. KUVAKOKO ja OTOKSEN KESTO TOIMINTA, REPLIIKIT ÄÄNET, MUSIIKKI KAMERAN LIIKE Kuvat ja Työpaja: Marja Sarkimaa ja Silja Korhonen

6

7 Kuvakulmat MINÄ & ME Elämme kotikylässämme Kuvaus Silmäntaso: neutraali Yläkulma: alistava Alakulma: ylistävä, uhkaava Kun kuvataan videota, on tärkeää muistaa kameran käytöstä muutamia perusasioita, joiden avulla aloittelevakin kuvaaja pääsee hyvin vauhtiin. Kuvakulmien ja kuvakokojen vaihtelu luo elokuvaan kiinnostavuutta ja vaihtelevuutta. Jos kuvakulma ja -koko olisi koko ajan sama, elokuvasta tulisi helposti yksitoikkoinen. Niillä ilmaistaan visuaalisessa kerronnassa erilaisia asioita. Esimerkiksi kuvakulmilla voidaan luoda tiettyä tunnelmaa tai mielikuvaa kuvattavasta kohteesta (ks. Kuvat). Kuvakoot valitaan sen mukaan, mitä kulloinkin halutaan näyttää, esimerkiksi yleiskuvassa näytetään laajasti vaikkapa tapahtumapaikka ympäristöineen, kun taas erityislähikuvassa tarkennetaan esimerkiksi päähenkilön ilmeeseen. Kuvakulmat joko vahvistavat tai heikentävät elokuvassa kerrottua viestiä. Kuvakoot ja -kulmat ovat elokuvailmaisun keskeisiä elementtejä ja niiden harkittu, mutta monipuolinen käyttö viestivät usein kuvaamisen taidosta ja kuvakerronnan laadusta. Hyvänä nyrkkisääntönä on, että kaikella mitä kuvassa näkyy on jokin merkitys tai tehtävä. Kuvassa ei tulisi näyttää mitään ylimääräistä. Kuvat ja Työpaja: Marja Sarkimaa ja Silja Korhonen

8 Yleiskuva YK Laaja kokokuva LKK Kuvakoot Kokokuva KK Laaja puolikuva LPK Puolikuva PK Puolilähikuva PLK Lähikuva LK Erikoislähikuva ELK

9 Kameran liike Kameran liike tekee videokerronnasta eläväisempää ja kiinnostavampaa. a) panorointi Kameran sivuttaisliike paikaltaan MINÄ & ME Elämme kotikylässämme Kuvaus ja editointi Videotyöskentely etenee oppilaiden omien suunnitelmien mukaisesti. Ohjaaja auttaa tarvittaessa ideoinnin ja kameran käytön kanssa. Kuvaamisessa voidaan käyttää videokameroita jalustoineen tai vaikkapa oppilaiden omia älypuhelimia tai tabletteja. c) pyöritys, kameran liike akselinsa ympäri d) kamera-ajot, kärry / käsivara. Liikkuva kamera seuraa liikkuvaa kohdetta. b) tilttaus Kameran pystyliike paikaltaan Editointi Kuvat ja Työpaja: Marja Sarkimaa ja Silja Korhonen Editoinnin tarkoituksena on koota kuvatuista otoksista yksi saumattomasti etenevä kokonaisuus, videoteos. Editointiohjelmassa kuvatut otokset leikataan ja koostetaan halutunlaiseksi kokonaisuudeksi. Videoteokseen voidaan lisätä myös tehosteääniä ja musiikkia. Editointiohjelmia on erilaisia. Tavallisimpia niistä ovat usein tietokoneiden käyttöjärjestelmien mukana tulevat imovie (Apple) ja MovieMaker (Windows).

10 MINÄ & ME Unelmakotini 1. Talon rakennusmateriaaleina voidaan käyttää Finnfoam eristyslevyä. Levyä on helpoin leikata vesisahalla, mutta tavallinen saha tai puukko soveltuvat myös leikkaamiseen. 2. Osat kiinnitetään toisiinsa kuumaliimalla. Talon saatua muotonsa, pinnat päällystetään pakkauspaperilla liisteriä apuna käyttäen. 3. Talon pintoja voidaan päällystää erilaisilla materiaaleilla ja /tai maalaten. Koti on merkittävä osa ihmisen minuutta. Unelmakoti saattaa olla huvila merenrannalla tai kattohuoneisto ison kaupungin keskustassa. Joku haaveilee punaisesta mökistä ja perunamaasta maaseudun rauhassa, kun taas toiselle sopisi parhaiten koti tiheässä naapurustossa kaupunkimiljöössä. Tämän unelmakoti-tehtävän voi tehdä itsenäisenä työnä tai ryhmässä joko kuvataiteen tunneilla tai integroituna muihin oppiaineisiin. Talotehtävää voi soveltaa unelmakaupungin tai -kylän suunnitteluun, jossa koko luokan kanssa rakennetaan taloista toimiva kaupunkitila. Kuvat Maria Huhmarniemi 4. Erilaisia yksityiskohtia kannattaa hahmotella ennen toimeen ryhtymistä. Pullomaalit ja akryylit toimivat maalamisessa parhaiten. Oviaukot ja yksityiskohdat voi nostaa erilaisilla materiaaleilla esille. 5. Talon katto voidaan tehdä kartongista tai tukevammasta levystä. Koululta ja lähialueelta löytyvät kierrätysmateriaalit kannattaa hyödyntää tässäkin projektissa. Katot voi tehdä myös finnfoamista ja päällystää tervapaperilla, jota myydään rullina rautakaupoissa.

11 1. Etsikää ennen elokuvan käsikirjoittamista, oikeaa tietoa mediasta. Trendejä löytyy hyvin aikakauslehdistä ja esimerkkidokumentissa niitä on käytetty myös kuvakerronnan keinona. MINÄ & ME Mitä Syön 2. Kuvakäsikirjoituksen ohjeet löydät Elämme kotikylässämme -osiosta. Miettikää käsikirjoituksen valmisteluissa kenen näkökulmasta haluatte dokumentin kertoa. Onko tavoitteena neutraali, asiaa esittelevä dokumentti vai provosoiva puolesta vastaan -dokumentti. Syöminen on nykymaailmassa jo monenlaisten trendien kohteena. Erilaiset muotivirtaukset saavat eri määrän ihmisiä innostumaan uudenlaisista ruokavalioista. Jotkut niistä sinnittelevät pinnalla pitkään, toiset taas häviävät yhtä nopeasti kuin tulivat. Ohessa on tehty fiktiivinen dokumentti Karppaus -ruokavalion ilmiöstä. Nuorten kanssa voi tutkia, minkälaisia virtauksia tällä hetkellä ruokamaailmoissa ilmenee. Mitä mieltä he ovat näistä ja minkälaisia kokemuksia heillä on. Aihetta on helppo lähestyä videoilmaisun keinoin ja keksiä vaikkapa fiktiivinen tarina aiheesta. Karppaus -dokumentti Mikko Kuosmanen, Teppo Heikkinen, Ilona Juntura & Aino Elsilä

12 3. Näkökulman päätöksen jälkeen roolihahmot on hyvä miettiä ja puheenvuorot kirjoittaa auki. Esimerkkidokumentissa dokumentaristi Unto Aarnio kertoo karppauksesta faktatietoa. Aito Karppaaja Vallu puolestaan antaa rohkeasti kasvot karppaukselle. Normaali Irma kertoo ilmiön kääntöpuolista. Hahmot ovat kaikki fiktiivisiä. 4. Kuvakerronnassa on hyvä käyttää erilaisia kamera-ajoja ja kuvakulmia. Esimerkkidokumentissa faktatiedon kerronnassa on hyödynnetty dokumentaristin liikkumista ja kuvattu myös ympäristöä kerronnan taustalle. Niitä kannattaa hyödyntää! Videokuvaamisen ja editoinnin ohjeet löytyvät Elämme Kotikylässämme -osiosta. 5. Valmiit dokumentit voidaan esittää joko koko koulun tilaisuudessa tai ryhmän yhteisessä elokuvasessiossa popcornia unohtamatta!

13

14