Multippeli myelooma. Potilaan opas. Pitkän tähtäimen suunnitelmia multippeli myelooma -potilaalle. MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 1 25/09/15 14:33

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Multippeli myelooma. Potilaan opas. Pitkän tähtäimen suunnitelmia multippeli myelooma -potilaalle. MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 1 25/09/15 14:33"

Transkriptio

1 Multippeli myelooma Potilaan opas Pitkän tähtäimen suunnitelmia multippeli myelooma -potilaalle MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 1 25/09/15 14:33

2 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 2 25/09/15 14:33

3 Sisällys Lukijalle 5 Mikä myelooma on? 7 Mitä oireita myelooma aiheuttaa? 9 Miten tauti todetaan? 11 Miten myeloomaa hoidetaan? 15 Mitä sivuvaikutuksia hoidoilla on? 23 Entä sitten, kun tauti on todettu? 26 Valtakunnallinen Myelooma-potilasverkosto 29 Syöpäyhdistysten yhteystietoja 33 Maakunnalliset syöpäyhdistykset 34 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 3 25/09/15 14:33

4 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 4 25/09/15 14:33

5 Lukijalle Sinulle on juuri kerrottu, että sairastat multippeli myeloomaa. Mielessäsi risteilee tällä hetkellä varmasti satoja kysymyksiä; mikä tämä sairaus on, miten sitä hoidetaan, mitä tulee tapahtumaan ja miten tämä kaikki vaikuttaa juuri minun elämääni? Tämä opas on tarkoitettu sinulle ja läheisillesi avuksi sairauden ja hoitojen ymmärtämiseen. Äkillinen tieto vakavasta sairaudesta saa aikaan elämän muutostilanteen ja kriisin, jolloin voimavarat menevät diagnoosin käsittelyyn. Toivomme, että oppaasta on sinulle apua sairauden eri vaiheissa. Yksityiskohtaista, juuri sinun tapaukseesi liittyvää tietoa saat parhaiten suoraan sinua hoitavilta lääkäreiltä ja hoitajilta. Älä epäröi kysyä lisää mieltäsi askarruttavista asioista. 5 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 5 25/09/15 14:33

6 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 6 25/09/15 14:33

7 Mikä myelooma on? Myelooma on plasmasolujen muodostama pahanlaatuinen luuydinsairaus, plasmasolusyöpä. Myelooman aiheuttajaa ei tunneta. Myelooma kehittyy hiljalleen, yleensä vuosien kuluessa. Myelooma on myöhemmällä aikuisiällä esiintyvä sairaus, nuorilla se on harvinainen. Suomessa todetaan vuosittain noin 350 uutta myeloomatapausta. Myeloomapotilas on keskimäärin 65-vuotias taudin toteamishetkellä. Tämän hetken tiedon mukaan myelooma on parantumaton sairaus. Nykyhoidoilla voidaan kuitenkin poistaa oireet, parantaa elämänlaatua ja pidentää elinaikaa. Myelooma ilmenee monella eri tavalla. Se voidaan löytää hyvin erilaisten oireiden takaa tai joskus jopa sattumalöydöksenä. Esimerkiksi yllättävä kipu tai jatkuva väsymys pakottavat potilaan hakeutumaan lääkäriin ja tutkimukset johtavat myelooman jäljille. Myelooman yleisimmät oireet ovat luustokipu, väsymys, hermoston toimintahäiriöt, toistuvat infektiot ja munuaisvaivat. Myelooma kehittyy, kun luuytimessä sairaat plasmasolut alkavat lisääntyä ja erittää poikkeavaa immunoglobuliinia eli valkuaispitoista vasta-ainetta. Tästä käytetään nimitystä M-komponentti tai paraproteiini. M-komponentti pienenee hoidon vaikutuksesta, joten sen avulla voidaan seurata hoidon tehoa. Tätä poikkeavaa valkuaista voidaan mitata verestä ja/tai vuorokausivirtsasta. Kun sairaat plasmasolut lisääntyessään vievät tilaa luuytimestä, häiriintyy luuytimen normaali verenmuodostus. Se ilmenee ensimmäiseksi anemiana eli hemoglobiinin laskuna. 7 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 7 25/09/15 14:33

8 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 8 25/09/15 14:33

9 Mitä oireita myelooma aiheuttaa? Myelooman oireet ja eteneminen ovat yksilöllisiä. Tyypillisimmin oireet tulevat anemiasta, luustomuutoksista, munuaisten vajaatoiminnasta ja veren korkeasta kalsiumpitoisuudesta. Myelooma saattaa edetä pitkään ilman oireita varhaisen toteamisen jälkeen. Joskus taas luustomuutos saattaa kehittyä nopeasti aiheuttaen liikuntavaikeuksia tai jopa murtumia. Anemia, eli matala hemoglobiini, johtaa kudosten ja lihasten hapenpuutteeseen, mikä aiheuttaa väsymystä, sydämen tykytystä ja/tai hengenahdistusta. Usein potilas hakeutuu lääkäriin juuri väsymyksen vuoksi. Anemia on yleisin oire myelooman toteamisvaiheessa. Koska luuydintä on kaikissa pitkissä luissa (raajojen luut) ja myös useimmissa litteissä luissa (kallon luut, lapaluut) voivat myös myelooman paikalliset luustomuutokset esiintyä monissa kehon eri kohdissa. Tästä juuri tulee nimitys multippeli myelooma. Siihen kohtaan missä sairaat plasmasolut lisääntyvät voimakkaimmin, saattaa kehittyä luustopesäke. Nämä voivat olla oireettomia, vain röntgenkuvauksissa näkyviä kirkastumia tai oireisia, eli kipua aiheuttavia pesäkkeitä. Joskus tällaiseen heikentyneeseen luuston kohtaan voi syntyä murtuma hyvin pienenkin vamman seurauksena, joskus jopa itsestään. Myelooma voi aiheuttaa myös yleistä luuston haurastumista eli osteoporoosia. Mikäli myeloomapotilaalle ilmaantuu uusi luusto- tai selkäkipu, selvitetään tilannetta luustoröntgenkuvauksin. Lisäselvityksiä voidaan tehdä myös tietokonekerroskuvauksella tai magneettikuvauksella. 9 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 9 25/09/15 14:33

10 Myeloomasolujen paikallisesta kasaumasta käytetään nimeä plasmasytooma eli myeloomasolujen aiheuttama paikallinen kasvain. Näitä saattaa ilmentyä myeloomassa juuri luustossa. Plasmasytooma syrjäyttää kasvaessaan normaalin luuston ja kudoksen. Plasmasytoomaa voi ilmentyä myös muualla elimistössä, kuten iholla, aivoissa tai muualla keskushermostossa, jolloin oireet riippuvat sijaintipaikasta. Kivuliaat, laajat luustopesäkkeet hoidetaan useimmiten sädehoidolla. Kiireellinen sädehoito annetaan myös, jos esimerkiksi selkärangan lähellä oleva myeloomapesäke aiheuttaa paineoireita selkäydinkanavaan. Munuaisten vajaatoiminta voi myös olla oire myeloomasta. Munuaisten vajaatoiminnan oireita ovat väsymys, turvotus, pahoinvointi ja virtsamäärien pieneneminen. Myeloomassa munuaisten vajaatoiminnan voi aiheuttaa runsas myelooman valkuaisaineen erittyminen virtsaan ja/tai veren liiallinen kalsiumpitoisuus. Myeloomaan liittyy tulehdusherkkyys, erityisesti hengitystietulehduksia kohtaan. Tulehdusherkkyys johtuu normaalin vastustuskyvyn heikkenemisestä. Myelooman seurauksena normaalit terveet plasmasolut puuttuvat elimistöstä, joten tulehduksilta suojaavien vasta-aineiden tuotanto on heikentynyt. Lisäksi terveiden valkosolujen määrä voi vähentyä itse taudin, mutta myös hoitojen vaikutuksesta. Valkosolujen normaali määrä ja toiminta suojaavat erilaisilta bakteerien, sienien tai virusten aiheuttamilta tulehduksilta. 10 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 10 25/09/15 14:33

11 Miten tauti todetaan? Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset Kun myelooman epäily herää, otetaan veri- ja virtsanäytteitä myeloomavalkuaisen löytämiseksi. Verinäytteistä tarkistetaan kokoverenkuva, josta näkyy ensimmäisenä yleensä anemia. Myeloomalle tyypillistä on myös korkea senkka, koska veren runsas poikkeava valkuaisaine nostaa senkkaa. Näiden lisäksi tutkitaan verestä kalsium sekä munuaisten ja maksan toimintaa kuvaavat kokeet. Immunoglobuliinit eli valkuaisvasta-aineet (IgG, IgA ja IgM) määritetään ja selvitetään niiden määrä veressä. Virtsanäytteet ovat yleensä vuorokausivirtsan keruunäytteitä, joista tutkitaan myeloomavalkuaisen määrä. Myelooman valkuaisaine saattaa esiintyä virtsassa kevytketjuina, joko kappana tai lambdana. Osalla potilaista myeloomavalkuaista ei erity ollenkaan virtsaan, vaan ainoastaan vereen. 11 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 11 25/09/15 14:33

12 Röntgenkuvauksilla haetaan mahdollisia luustomuutoksia ja kuvauksia täydennetään luustoon kohdennetulla tietokonekerroskuvauksella tai magneettikuvauksella. Luuydinnäyte Tavalliset röntgenkuvat otetaan seuraavista paikoista: kallo, pitkät luut eli käsivarret ja jalat, lantio ja selkäranka. Luuydinnäytteen otto on tärkeä osa diagnostiikkaa. Kaikkien verisolujen muodostus tapahtuu luuytimessä, joten luuydinnäytteestä voidaan nähdä mahdolliset poikkeavuudet luuytimen toiminnassa. Myeloomapotilaan luuydinnäytteestä nähdään lisääntynyt plasmasolujen määrä ja ovatko plasmasolut ulkonäöltään poikkeavia. Yleensä terveitä plasmasoluja on luuytimessä noin 1 5 %. Kun myeloomasolujen määrä lisääntyy luuytimessä, heikkenee punasolujen, valkosolujen ja verihiutaleiden, eli normaalien verisolujen tuotanto. Luuytimen toimintaa arvioidaan luuydinnäytteellä. Luuydinnäyte otetaan erityisellä neulalla rintalastasta (sternaalipunktio) tai selän puolelta suoliluun takaharjanteesta (kristapunktio). Näytteenottoalue puudutetaan huolellisesti ennen toimenpidettä. Siitä huolimatta näytteen imaisu ruiskulla voi aiheuttaa nopeasti ohimenevän vihlaisun. Vihlaisu johtuu paineen vaihtelusta luuytimessä. Lääkäri imee näytteen ruiskuun erityisellä tähän tarkoitukseen suunnitellulla neulalla. Luuydinbiopsia Luuydinbiopsiassa otetaan näytteeksi pieni koepala suoliluusta selän puolelta. Ennen luuydinbiopsian ottoa annetaan tarvittaessa esilääkitys kipua ja jännitystä ievittämään. 12 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 12 25/09/15 14:33

13 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 13 25/09/15 14:33

14 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 14 25/09/15 14:33

15 Miten myeloomaa hoidetaan? Myelooman hoidon tavoitteena on mahdollisimman pitkä ja oireeton elinaika sekä hyvä elämänlaatu mahdollisimman vähäisin haittavaikutuksin. Tämän hetken tiedon perusteella myeloomaan ei ole parantavaa hoitoa, mutta solunsalpaajahoidoilla ja uusilla lääkkeillä tauti saadaan yleensä hallintaan. Hoitojen avulla lievitetään oireita ja siten saadaan parannettua elämänlaatua sairauden alkuvaiheeseen verrattuna. Hoito aloitetaan, mikäli ilmenee anemiaa, oireisia luustomuutoksia, munuaisten vajaatoimintaa tai muita myelooman aiheuttamia oireita. Lääkäri arvioi hoitoa aloittaessaan, millainen hoito on juuri tässä tilanteessa paras mahdollinen. Myelooman lääkehoito on useimpien lääkkeiden osalta potilaalle kokonaan korvattavaa. Lääkäri laatii Kansaneläkelaitokselle B-todistuksen tätä varten. Lääkäri ottaa kantaa myös työkykyisyyteen ja sairauslomaan. Seuranta Jos myelooma todetaan hyvin varhaisessa vaiheessa, voidaan tilannetta jäädä seuraamaan. Tällöin tautimassa on kovin pieni, eikä myelooman oireita ole. Myelooma voi pysyä pitkään rauhallisena. Mikäli taudissa on nopean etenemisen merkit tai on oireita, aloitetaan tarkoitukseen sopiva hoito. Lääkehoito Hoito aloitetaan yleensä sairaalassa vuodeosastolla, mutta jatkossa hoidot ja kontrollit pyritään järjestämään poliklinikalla vastaanottokäynteinä. Paras hoitovaikutus saadaan antamalla myelooman hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä yhdessä. Useimmiten ensihoito muodostuu 2 3 lääkkeen yhdistelmähoidosta, jossa yleensä aina yhtenä lääkkeenä on kortisoni. Yhdistelmän muut lääkkeet valitaan potilaan kokonaistilanne huomioiden seuraavista: bortetsomibi, lenalidomidi, talidomidi, solunsalpaajat (melfalaani tai syklofosfamidi). 15 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 15 25/09/15 14:33

16 Hoitojen aloituksen jälkeen vastetta seurataan kuukausittain. Mikäli aloitetulla hoidolla ei saada hoitovastetta 2 3 kuurin jälkeen, vaihdetaan yleensä toiseen hoitoyhdistelmään. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman hyvä hoitovaste ja pysäyttää taudin eteneminen mahdollisimman pitkäksi ajaksi. Mikäli myelooma myöhemmin alkaa aiheuttaa oireita, mietitään hoito tapauskohtaisesti. Solunsalpaajat Solunsalpaajia on käytetty myelooman hoitoon jo 1960-luvulta. Tärkeimpiä ovat melfalaani ja syklofosfamidi, joita molempia voidaan käyttää sekä tablettina että suonensisäisesti. Ne annostellaan yleensä kortisonin kanssa. Kortisonilla on itselläänkin myeloomasoluja tuhoava vaikutus, joka tehostuu vielä entisestään solunsalpaajan kanssa annettuna. Kortisoni tukee luuytimen tervettä verisolujen muodostusta ja vähentää pahoinvointia. Talidomidi Talidomidi on vanha lääke, jonka on todettu estävän myeloomasoluja ruokkivien verisuonien kasvua luvulla sitä käytettiin raskausajan pahoinvoinnin estoon ja rauhoittavana lääkkeenä. Sittemmin lääkkeen käyttö lopetettiin vaikeiden sikiöepämuodostumien vuoksi luvulla talidomidi otettiin uudelleen käyttöön, kun huomattiin, että se estää syöpäkasvaimien verisuonien kasvua. Talidomidi otetaan väsyttävän vaikutuksensa vuoksi suun kautta kapseleina iltaisin. Talidomidin sivuvaikutuksia voivat olla ihottuma, väsymys, ummetus, pistely ja puutuminen käsissä ja jaloissa sekä verisuonten tukostaipumus. Tämän takia talidomidihoitoon liitetään verisuonitukoksia ehkäisevä lääkitys. Ummetusta ehkäisevä hoito on usein aiheellinen. Talidomidin käyttö myelooman hoidossa on nykypäivänä vähäisempää johtuen uusien tehokkaampien ja paremmin siedettyjen hoitojen saatavuudesta. 16 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 16 25/09/15 14:33

17 Bortetsomibi Bortetsomibi on proteasomiestäjiin kuuluva lääke. Bortetsomibi estää myeloomasolujen lisääntymistä ja kasvua lisäämällä syöpäsoluja (pahanlaatuisia plasmasoluja) tuhoavia välittäjäaineita, jotka aiheuttavat myeloomasolujen tuhoutumisen. Bortetsomibi annostellaan nykyisin lähes aina ihonalaisena pistoksena suonensisäisen hoidon sijasta; tablettimuodossa sitä ei ole. Tavallisesti lääke annetaan alkuhoidossa nuoremmille potilaille kahdesti viikossa kahden viikon ajan ja tämän jälkeen on kymmenen päivän tauko. Iäkkäämmille potilaille ja taudin uusiutumisvaiheessa käytetään yleensä kerran viikossa annostelua haittavaikutusten hallitsemiseksi, tehokkuutta silti menettämättä. Näitä kuureja annetaan useampia peräkkäin kortisonihoidon kanssa. Bortetsomibin yleisimmät sivuvaikutukset ovat väsymys, pahoinvointi, ripuli, ummetus, kuume, verisolujen lasku (valkosolujen lasku, verihiutaleiden lasku) sekä tunnottomuus ja pistely käsissä ja jaloissa (perifeerinen neuropatia). Lenalidomidi Suun kautta otettava lenalidomidi on talidomidista kehitetty uudempi myeloomaan vaikuttava immunologinen lääke. Lenalidomidihoito voidaan toteuttaa taudin alkuvaiheessa ja/tai taudin uusiutuessa. Lenalidomidi vaikuttaa estämällä syöpäsolujen kehittymistä, estämällä uudisverisuonten kasvua syöpäkasvaimessa ja stimuloimalla osan immuunijärjestelmää tuhoamaan syöpäsoluja. Lenalidomidihoidon aikana on käytettävä tukoksia ehkäisevää lääkitystä. Lenalidomidi voi aiheuttaa verisolujen laskua. Väsymys ja ummetus ovat yleisiä haittoja. Munuaisten vajaatoiminnassa annosta on vähennettävä. Lenalidomidi aiheuttaa hyvin vähäisessä määrin puutumis- ja pistelyoireita. 17 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 17 25/09/15 14:33

18 Pomalidomidi Pomalidomidi kuten lenalidomidi on talidomidista kehitetty edenneen myelooman hoitoon tarkoitettu suun kautta otettava lääke. Hoidon käyttöaihe on taudin vaiheessa, jossa potilas on jo saanut bortetsomibi- ja lenalidomidihoitoa, ja myelooma etenee viimeisimmän hoidon aikana. Pomalidomidi on haittavaikutuksiltaan hyvin samankaltainen lenalidomidin kanssa. Myös pomalidomidihoidon aikana suositellaan käytettäväksi verisuonitukoksia estävää lääkitystä. Hoidot kehittyvät Myelooman hoitoon tutkitaan uusia lääkkeitä enemmän kuin mihinkään muuhun veritautiin. Uudet lääkkeet ovat monipuolistaneet olennaisesti hoitomahdollisuuksia. Myelooman hoitoon odotetaan lähivuosina hyväksyttäväksi useita uusia lääkkeitä. Lisää tärkeää tietoa kustannuksiin, korvauksiin ja sosiaalietuuksiin liittyen on Suomen Syöpäpotilaat ry:n julkaisemassa potilasoppaassa Syöpäpotilaan sosiaaliopas, joka päivitetään vuosittain. Tilausohjeet ovat tämän oppaan lopussa. Lisää tärkeää tietoa syövän lääkehoidosta on Suomen Syöpäpotilaat ry:n julkaisemassa Ohjeita sinulle joka saat syöpälääkehoitoa -potilasoppaassa. Tilausohjeet ovat tämän oppaan lopussa. 18 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 18 25/09/15 14:33

19 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 19 25/09/15 14:33

20 Luustoa vahvistava lääkitys Luustopesäkkeiden syntyä estävä ja luustoa vahvistava lääkitys on myös osa myelooman hoitoa. Luustolääkitys voidaan antaa tablettilääkityksenä tai kerran kuukaudessa laskimonsisäisenä tiputuksena muun hoidon ohella. Hammaslääkärin tarkastus ja hoidot on tehtävä ennen luustolääkityksen aloitusta. Luustolääkitys voi aiheuttaa hankalia haittavaikutuksia leukaluuhun, jos hampaat ovat hoitamattomat. Hammasoperaatioiden ja laajojen hoitotoimenpiteiden yhteydessä luustolääkitys on keskeytettävä. Luustokipujen hoito Riittävä luustokipujen hoito on tärkeä osa myelooman hoitoa, koska kipu vaikuttaa paljon elämänlaatuun. Vaihtoehtoisia kipulääkkeitä on paljon, joten sopiva lääkitys etsitään yhdessä lääkärin kanssa. Kivuliaita, paineoireita aiheuttavia luustopesäkkeitä hoidetaan paikallisella sädehoidolla. Sädehoitoon yhdistetään usein kortisonihoito. Kipulääkkeen sopivuus tulee aina tarkistaa lääkäriltä. Aspiriinia, ibuprofeenia ja sen kaltaisia tulehduskipulääkkeitä tulee välttää, koska ne voivat lisätä verenvuotoriskiä ja munuaisten vajaatoimintaa. Kantasolujen siirto Alle 65-vuotiailla myelooman vakiintunut hoito on korkeaannos solunsalpaajahoito omien kantasolujen siirrolla tuettuna. Ensin on kuitenkin hoidettava myelooman tautimassa mahdollisimman pieneksi. Kantasolujen siirtohoito voidaan tehdä joko potilaan omia kantasoluja (autologinen siirto) tai kudossopivan sisaruksen/vapaaehtoisen luovuttajan (allogeeninen siirto) kantasoluja käyttäen. 20 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 20 25/09/15 14:33

21 Sisarus- ja/tai vapaaehtoisluovuttajan kantasolujen siirtohoitoa harkitaan vain nuoremmille, muutoin hyväkuntoisille myeloomapotilaille, joilla on korkean riskin tauti. Omien kantasolujen keräys tehdään, kun myelooma on ensin saatu hoidettua mahdollisimman hyvään hoitovasteeseen. Kantasolut kerätään laskimokanyylin kautta solujenerottelijalaitteella verenkierrosta. Verenkiertoon kantasolut saadaan vapautettua luuytimestä valkosolukasvutekijallä tai solunsalpaajan ja valkosolukasvutekijän yhdistelmähoidolla. Sisarussiirrossa kantasolut kerätään luovuttajalta pelkästään kasvutekijän avulla. Valkosolukasvutekijä on pistoksena ihon alle annettava injektio. Injektio voimistaa kantasolujen siirtymistä luuytimestä verenkiertoon, josta ne on mahdollista kerätä. Keräyksen jälkeen solut pakastetaan syväjäähän nestetyppeen odottamaan sovittua kantasolujen palautusta. Kantasolujen siirtohoidossa potilaalle annetaan ensin voimakas solunsalpaajahoito, jonka toivotaan sammuttavan myeloomataudin koko elimistöstä mahdollisimman pitkäksi aikaa. Kantasolut annetaan takaisin elvyttämään luuytimen toimintaa. Kantasolut sulatetaan ja ne tiputetaan takaisin suoneen kantasolusiirteenä, joka muistuttaa verensiirtoa. Hoito tapahtuu yliopistosairaaloissa ja hoitojakso kestää noin 3 4 viikkoa. Sisarus- ja vapaaehtoisluovuttajasiirtoja tehdään vain Helsingissä ja Turussa. Kantasolujen siirron saaneille potilaille on oma valtakunnallinen potilasverkosto. Lisätietoa löytyy osoitteessa 21 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 21 25/09/15 14:33

22 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 22 25/09/15 14:33

23 Mitä haittavaikutuksia hoidoilla on? Suurin ja merkittävin tavoite hoidoilla on pysäyttää myelooman eteneminen ja saada mahdollisimman pitkä oireeton vaihe. Hoidoilla pyritään palauttamaan luuytimen normaali toiminta, vähentämään tulehdusalttiutta ja korjaamaan mahdollinen munuaisten vajaatoiminta. Elämänlaadun kannalta kipujen tehokas poistaminen on tärkeää. Veriarvojen lasku ja tulehdusherkkyys Kaikilla lääkkeillä ja hoidoilla on haittavaikutuksia. Myelooman alkuvaiheessa, hoitojen alussa, saattaa esiintyä veriarvojen laskua ja tulehdusherkkyyttä. Valkosolujen laskiessa tulehdusriski kasvaa, eikä valkosoluja ole siirrettävinä tuotteina. Valkosolujen tuotantoa voidaan tukea kasvutekijän avulla. Tulehdusten hyvä hoitaminen on tärkeää. Punasolujen laskiessa eli anemian pahentuessa annetaan punasolusiirtoja. Punasolujen kasvuhormonia, erytropoietiinia, käytetään oireisessa anemiassa. Verihiutaleiden laskiessa annetaan verihiutaleita, jotka vähentävät vuotoherkkyyttä. Hiusten ja ihokarvojen lähteminen Usein pelätty solunsalpaajahoitojen aikana tapahtuva hiustenlähtö ei ole todennäköinen myelooman alkuvaiheessa, etenkään jos hoitona on talidomidi, lenalidomidi tai bortetsomibi kortisonin kanssa. Kantasolujen siirtohoidossa solunsalpaajan määrä on niin suuri, että tällöin hiusten lähtö tapahtuu. Hiukset kasvavat kuitenkin takaisin hoidon jälkeen. Pahoinvointi Pahoinvointi ei ole yleensä ongelma myelooman ensihoidoissa. Korkea-annoshoitojen aikana käytetään tehokasta pahoinvoinnin estolääkitystä. Suolisto-oireet Hoitojen aikana voi esiintyä ripulia tai ummetusta. Ripuli voi olla merkki suolistotulehduksesta. Ripulin aikana alapään suihkuttelua suositellaan jokaisen ulostamiskerran jälkeen. 23 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 23 25/09/15 14:33

24 Tärkeää on ehkäistä peräaukon alueen ihotulehdusta käyttämällä tarvittaessa suojaavia ja puhdistavia voiteita. Huolehdi huolellisesti intiimialueen hygieniasta ja kerro heti mahdollisista muutoksista limakalvoilla tai iholla hoitohenkilökunnalle. Riittävä nesteiden juominen on tärkeää munuaisten toiminnan turvaamiseksi ja elimistön kuivumisen ehkäisemiseksi. Ummetukseen löytyy lääkkeitä mikäli ruokavalioon lisätyt luumut, pellavansiemenet ja kuitua sisältävät ruuat eivät auta. Kuume Kuumeen nousuun hoitojen aikana on suhtauduttava vakavasti. Yleensä kuumeen takana on tulehdus, joka saattaa vaatia pikaista antibioottihoidon aloitusta. Hakeudu sen vuoksi lääkäriin kuumeen syyn selvittämiseksi. Hyvä hygienia on välttämätöntä Hoitojen aikana on tärkeää huolehtia käsien puhtaudesta, koska suurin osa tulehduksista välittyy käsien kautta. Ihon ja limakalvojen kunnossapito ja hoitaminen on myös tärkeää, koska rikkinäisen ihon tai limakalvojen kautta bakteerit pääsevät helpommin aiheuttamaan tulehduksia. Hoidot aiheuttavat ihon ja limakalvojen kuivumista, josta oireina voivat olla kipu, kirvely tai kutina. Ihon perusrasvauksesta tulee huolehtia. Keskustele limakalvo-oireiden ja haavaumien hoitamisesta lääkärisi tai hoitajasi kanssa. Suun ja hampaiden hoito on tärkeää tulehdusten välttämiseksi. Hampaat on hyvä harjata pehmeällä harjalla aamuin illoin. Mietojen puhdistavien suuvesien käyttö on suositeltavaa ruokailujen jälkeen. 24 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 24 25/09/15 14:33

25 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 25 25/09/15 14:33

26 Entä sitten, kun tauti on todettu? Tunteet hallitsevat Vakava sairastuminen muuttaa äkillisesti elämän ja nostaa esiin paljon enemmän kysymyksiä, kun on olemassa vastauksia. Diagnoosin kuuleminen aiheuttaa kriisin, joka kuitenkin on yksilöllinen, samoin kun siitä selviytymisen keinot. Kriisi ja tilanteen esiin nostamat tunteet koskettavat niin potilasta kun hänen läheisiäänkin. Tieto tulee yleensä yllätyksenä ja kuluu aikaa, ennen kuin ihminen pystyy tässä tilanteessa ottamaan kaiken tiedon vastaan. Monenlaiset reaktiot ja tunteet risteilevät mielessä. Omat surun, vihan ja masennuksen tunteet sekä tunteiden vuoristorata saattavat yllättää ja aiheuttaa hämmennystä, mutta ne ovat hyvin tavallisia varsinkin sairastumisen alkuvaiheessa. Tärkeää on pyrkiä saavuttamaan mahdollisimman hyvä henkinen tasapaino, ja hyväksyä esiin nousevat tunteet sairaudesta huolimatta. Toiset saavuttavat sen helpommin yksin ja toiset lähiomaisten, ystävien tai ryhmätuen avulla. Myös hoitava lääkäri ja muu hoitohenkilökunta voivat olla tukena. Potilaalla on oikeus saada sairauteensa liittyvää tietoa. Riittävä tiedon saanti edesauttaa myös henkistä selviytymistä. Oma hyvinvointi on tärkeää Omien voimavarojen mukaan myönteisen elämänasenteen säilyttäminen helpottaa yleensä elämistä ja arkea sairauden kanssa. On tärkeää jaksaa pitää itsestään hyvää huolta. Riittävä lepo ja monipuolinen, terveellinen ruokavalio ovat hyvä perusta. Myöskään liikuntaa ei pidä unohtaa, vaan harrastaa sitä omien voimien ja tilanteen mukaan sekä sellaisessa muodossa, joka tuntuu hyvältä. Joillakin on voimia reippaaseen kävelylenkkiin, joidenkin käynti postilaatikolla voi tuntua maratonilta. Kummaltakin se on saavutus. Voimien mukaan on myös hyvä jatkaa entisiä harrastuksia, tai tehdä jotain uutta ja mielenkiintoista, joka sopii paremmin uusiin olosuhteisiin. Myelooman kulkua ei voi etukäteen tietää, ja siksi on tärkeää nauttia elämästä ja hyvästä arjesta päivä kerrallaan. 26 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 26 25/09/15 14:33

27 Lisää tietoa terveellisestä ravitsemuksesta on Suomen Syöpäpotilaat ry:n tuottamassa oppaassa Syöpäpotilaan ravitsemus. Tilausohjeet ovat tämän oppaan lopussa. Ihmissuhteet tarvitsevat huomiota Ihmissuhteet ovat tärkeitä. Sairastumisen yhteydessä ne joutuvat usein koetukselle, kun elämään tulee niin paljon muutoksia. Läheisiin ja vähän kaukaisempiinkin suhteisiin kannattaa panostaa, ja olla itse aktiivinen. Liian usein käy niin, että ihmiset eivät uskalla ottaa sairastuneeseen yhteyttä tai läheistenkään kesken ei oikein tahdo löytyä yhteistä kieltä, ja toisen tunteita voi olla vaikea ymmärtää. Avoimella keskustelulla saadaan paljon aikaan. Ei kannata odottaa muiden yhteydenottoja, vaan tehdä itse aloite. Muutostilanne voi vaikuttaa merkittävästi myös parisuhteeseen. Parhaimmillaan se lujittuu, mutta usein se on myös haaste. Arjen muuttuminen, kyvyttömyys keskustella, kunnioituksen puute, paineet seksuaalisessa kanssakäymisessä ja monet muut yksilölliset syyt voivat rasittaa suhdetta. Lisää tietoa tunteista, ihmissuhteista, selviytymisestä ja arjen muutoksista löytyy Suomen Syöpäpotilaat ry:n tuottamista potilasoppaista; Selviytyjän matkaopas, Nuoren syöpäpotilaan selviytymisopas, Opas syöpäpotilaan läheiselle ja Seksuaalisuus ja syöpä. Tilausohjeet ovat tämän oppaan lopussa. 27 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 27 25/09/15 14:33

28 Tietoa hoitoyksiköstä Tässä kirjasessa on yleistä tietoa multippeli myeloomasta. Tarkempaa ja yksilöllisempää tietoa saat hoitavalta lääkäriltä ja hoitajilta. Sairaus on elämässäsi uusi asia ja tarvitaan tietoa ja tukea myös arkeen ja muuhun selviytymiseen liittyvissä asioissa niin henkisellä kuin käytännönkin tasolla. Potilaalla on aina oikeus kysyä lisää mieltään askarruttavista asioista. Syöpäjärjestöjen palvelut Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille monipuolista neuvonta- ja tukitoimintaa. Myeloomapotilaat ja heidän läheisensä voivat saada tietoa ja tukea valtakunnallisesta syöpäneuvontapuhelimesta, maakunnallisten syöpäyhdistysten neuvonta-asemilta, kuntoutumisen tuen eri toiminnoista ja Suomen Syöpäpotilaat ry:n ylläpitämästä valtakunnallisesta potilasverkostosta. Yhteystiedot ovat tässä oppaassa. Potilasoppaat Suomen Syöpäpotilaat ry tuottaa erilaisia ja eri tilanteisiin liittyviä opaskirjasia, joita voi tilata puhelimitse numerosta tai sähköpostilla osoitteesta Oppaat ovat syöpäpotilaille maksuttomia. Opaskirjaset ovat luettavissa myös sähköisinä osoitteessa Multippeli myeloomaa sairastavalle sopivia oppaita ovat esimerkiksi: Selviytyjän matkaopas, Nuoren syöpäpotilaan selviytymisopas, Opas syöpäpotilaan läheiselle, Nuoren perheen selviytymisopas, Ohjeita sinulle joka saat syöpälääkehoitoa, Syöpäpotilaan ravitsemusopas, Kun mitään en jaksa, Syöpäpotilaan sosiaaliopas ja Seksuaalisuus ja syöpä. 28 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 28 25/09/15 14:33

29 Valtakunnallinen Myelooma-potilasverkosto Suomen Syöpäpotilaat ry:llä on valtakunnallinen Myelooma-potilasverkosto. Verkoston tarkoituksena on mahdollistaa myeloomapotilaille ja heidän läheisilleen tarvittavan tiedon ja tuen sekä vertaistuen saaminen. Verkosto toimii pääosin sähköisesti, avoimena valtakunnallisena verkostona. Se ei edellytä liittymistä yhdistykseen, eikä verkostolla ole jäsenmaksua. Lisää tietoa verkoston toiminnasta saa osoitteesta sähköpostilla osoitteesta tai puhelimitse numerosta MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 29 25/09/15 14:33

30 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 30 25/09/15 14:33

31 Muistiinpanoja 31 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 31 25/09/15 14:33

32 32 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 32 25/09/15 14:33

33 Syöpäyhdistysten yhteystietoja Suomen Syöpäpotilaat ry Cancerpatienterna i Finland rf Malminkaari Helsinki Suomen Syöpäyhdistys ry Unioninkatu Helsinki puh Syöpäyhteys Cancerkontakt palveleva puhelin ma klo ti-pe klo MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 33 25/09/15 14:33

34 Maakunnalliset syöpäyhdistykset Etelä-Suomen Syöpäyhdistys ry Liisankatu 21 B Helsinki puh Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Gummeruksenkatu 9 B Jyväskylä puh Kymenlaakson Syöpäyhdistys ry Kotkankatu 16 B Kotka puh Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry Seiskarinkatu Turku puh Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry Hämeenkatu 5 A Tampere puh Pohjanmaan Syöpäyhdistys ry Raastuvankatu Vaasa puh MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 34 25/09/15 14:33

35 Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry Karjalankatu 4 A Joensuu puh Pohjois-Savon Syöpäyhdistys ry Kuninkaankatu 23 B Kuopio puh fi Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry Rautatienkatu 22 B Oulu puh Saimaan Syöpäyhdistys ry Maakuntagalleria Kauppakatu 40 D Lappeenranta puh Satakunnan Syöpäyhdistys ry Yrjönkatu Pori puh Ålands Cancerförening rf Nyfahlers Skarpansvägen Mariehamn puh MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 35 25/09/15 14:33

36 Teksti Kirsi Mattila sairaanhoitaja YAMK, kliininen asiantuntija, TAYS Raija Silvennoinen sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkäri, KYS Leena Rosenberg toiminnanjohtaja, sairaanhoitaja, seksologi Toimitus Leena Rosenberg Celgene OY Lentäjäntie Vantaa puh (0) NS-CELG /2014 MM_Celgene_potilasohje_NEW.indd 36 25/09/15 14:33

Multippeli myelooma Potilaan opas

Multippeli myelooma Potilaan opas Multippeli myelooma Potilaan opas Si sällys Lukijalle...3 Mikä myelooma on?...4 Mitä oireita myelooma aiheuttaa?...5 Miten tauti todetaan?...7 Entä sitten, kun tauti on todettu?...8 Miten myeloomaa hoidetaan?...

Lisätiedot

Multippeli myelooma Potilaan opas

Multippeli myelooma Potilaan opas 1 Multippeli myelooma Potilaan opas Te ksti J u lk a i s ij a K a n n e n k u va P a i n o Raija Silvennoinen, LT, sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkäri, HYKS Syöpäkeskus, KYS Susanna Luukkonen,

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

Myelodysplastiset oireyhtymät

Myelodysplastiset oireyhtymät Myelodysplastiset oireyhtymät Potilaan opas 1 Sisällysluettelo Lukijalle Lukijalle 3 Oireet 4 Miten MDS todetaan 5 MDS:n luokittelu ja ennuste 8 Yleiset hoitoperiaatteet 9 Tukihoidot 10 Hoito 13 Seuranta

Lisätiedot

Myelodysplastiset oireyhtymät Potilaan opas

Myelodysplastiset oireyhtymät Potilaan opas Myelodysplastiset oireyhtymät Potilaan opas S i s ä l l y s Lukijalle... 3 Myelodysplastiset syndroomat... 4 Miten MDS todetaan... 4 Oireet... 6 Tautien luokittelu ja ennuste... 6 Yleiset hoitoperiaatteet...

Lisätiedot

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Lääkärisi on suositellut sinulle VELCADE (bortetsomibi) -hoitoa. VELCADE

Lisätiedot

Multippeli myelooma. Satakunnan sairaanhoitopiiri Sisätautien osasto SISO4 Päivitys 04/2015 Päivittäjä HO,ll

Multippeli myelooma. Satakunnan sairaanhoitopiiri Sisätautien osasto SISO4 Päivitys 04/2015 Päivittäjä HO,ll Multippeli myelooma Satakunnan sairaanhoitopiiri Sisätautien osasto SISO4 Päivitys 04/2015 Päivittäjä HO,ll Sisällys Lukijalle... 3 1. Multippeli myelooma... 4 1.1 Myelooman oireet... 5 1.2 Taudin toteamiseen

Lisätiedot

Myelooma- pieni opas sairastuneelle

Myelooma- pieni opas sairastuneelle Myelooma- pieni opas sairastuneelle Savilaakso Marja-Kaisa Tiainen Eevi Kuvat: Saara Nieminen Yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopistollinen sairaala, osasto 36 (veritaudit). 6/2011

Lisätiedot

Rautaisannos tietoa myeloomapotilaille

Rautaisannos tietoa myeloomapotilaille Lukijalle: Multippeli myelooma informaatiopäivä järjestettiin Tampereella 30.10.2010. Informaatiopäivän tarkoituksena oli antaa vertaistukea ja ajankohtaista tietoa myelooma-potilaille, heidän läheisilleen,

Lisätiedot

Tietoa Waldenströmin taudista

Tietoa Waldenströmin taudista Tietoa Waldenströmin taudista Pekka Anttila Sisällys Lukijalle..... Miten verisolut muuttuvat Waldenströmin taudissa?..... Millaisia oireita Waldenströmin tauti aiheuttaa?..... Mistä oireet johtuvat?.....

Lisätiedot

Tekijöiden alkusanat. Arvoisa lukija

Tekijöiden alkusanat. Arvoisa lukija Multippeli myelooma Tekijöiden alkusanat Arvoisa lukija Lukuisten keskustelujen perusteella tiedämme, että potilaiden ja heidän läheistensä on usein vaikea muodostaa selkeä kuva multippelista myeloomasta.

Lisätiedot

Myelodysplastiset oireyhtymät. Potilaan opas. MDS-patientfolder_finsk_rentegnet.indd 1

Myelodysplastiset oireyhtymät. Potilaan opas. MDS-patientfolder_finsk_rentegnet.indd 1 Myelodysplastiset oireyhtymät Potilaan opas 1 MDS-patientfolder_finsk_rentegnet.indd 1 03/11/14 11.00 Sisällysluettelo Lukijalle 3 Oireet 4 Miten MDS todetaan 5 MDS:n luokittelu ja ennuste 8 Yleiset hoitoperiaatteet

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

Kun mitään en jaksa. Fatigue eli hoitoväsymys. Tuijotan ikkunasta pimeyteen, jossakin siellä on elämä.

Kun mitään en jaksa. Fatigue eli hoitoväsymys. Tuijotan ikkunasta pimeyteen, jossakin siellä on elämä. Kun mitään en jaksa Fatigue eli hoitoväsymys Tuijotan ikkunasta pimeyteen, jossakin siellä on elämä. Julkaisija: Suomen Syöpäpotilaat ry Teksti: Taija Tuominen ja työryhmä Kuvitus: Bosse Österberg Paino:

Lisätiedot

Potilas saa valmisteen käyttöä koskevaa tietoa pakkausselosteesta, lääkäriltä tai apteekista.

Potilas saa valmisteen käyttöä koskevaa tietoa pakkausselosteesta, lääkäriltä tai apteekista. EMA/113870/2017 EMEA/H/C/000717 Julkinen EPAR-yhteenveto lenalidomidi Tämä on yhteenveto Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee valmistetta. Tekstissä selitetään, miten virasto on

Lisätiedot

Multippeli myelooma mikä se on ja miten sitä hoidetaan?

Multippeli myelooma mikä se on ja miten sitä hoidetaan? Multippeli myeloomaa sairastavien potilaiden ja heidän omaistensa verkostopäivä pidettiin 24.3.2012 Oulussa. Tässä lyhennelmät esityksistä. Multippeli myelooma mikä se on ja miten sitä hoidetaan? Sisätautien

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito

Lisätiedot

KLL-potilaan opas. Krooninen lymfaattinen leukemia ja sen hoito Sairauden vaikutus elämään. Marika Javanainen

KLL-potilaan opas. Krooninen lymfaattinen leukemia ja sen hoito Sairauden vaikutus elämään. Marika Javanainen KLL-potilaan opas Krooninen lymfaattinen leukemia ja sen hoito Sairauden vaikutus elämään Marika Javanainen Teksti Lääketieteen toimittaja Marika Javanainen, Juttutoimisto Helmi Asiantuntija Veritautien

Lisätiedot

Ohjeita. sinulle joka saat syöpälääkehoitoa. Petri Bono

Ohjeita. sinulle joka saat syöpälääkehoitoa. Petri Bono Ohjeita sinulle joka saat syöpälääkehoitoa Tietoa syöpälääkkeistä ja hoitojen toteutuksesta sivuvaikutuksista ja niiden hoidosta sairastamisesta ja tunteista Petri Bono Leena Rosenberg-Ryhänen Sisällys

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

Novartis Finland Oy. Aclasta-potilasopas osteoporoosin hoidossa

Novartis Finland Oy. Aclasta-potilasopas osteoporoosin hoidossa Novartis Finland Oy Aclasta-potilasopas osteoporoosin hoidossa Tämä potilasopas on tarkoitettu osteoporoosia sairastaville potilaille, joilla on suurentunut luunmurtumariski ja jotka saavat Aclasta-hoitoa.

Lisätiedot

Rautaisannos tietoa myeloomapotilaille

Rautaisannos tietoa myeloomapotilaille Lukijalle: Suomen Syöpäpotilaat ry:n valtakunnallinen Myelooma-potilasverkosto järjesti Turussa, Meri-Karinassa, verkostoviikonlopun 14.-16.10.2011. Viikonlopun tarkoituksena oli antaa tietoa ja vertaistukea

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Levinneen suolistosyövän hoito

Levinneen suolistosyövän hoito Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

Aineisto julkista yhteenvetoa varten

Aineisto julkista yhteenvetoa varten STADA Arzneimittel AG Sivu 1 / 7 VI.2 Aineisto julkista yhteenvetoa varten Paminject 3 mg/ml infuusiokonsentraatti liuosta varten VI.2.1 Katsaus sairauden epidemiologiaan Hyvää lääketurvatoimintatapaa

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Syöpäjärjestöjen. tukihenkilötoiminta

Syöpäjärjestöjen. tukihenkilötoiminta Syöpäjärjestöjen tukihenkilötoiminta S i s ä l l y s Lukijalle... 3 Tietoa Syöpäjärjestöistä... 4 Tukihenkilötoiminta... 4 Tukihenkilötoiminnan periaatteet... 6 Tukihenkilö... 8 Tukihenkilön toiminnan

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry. V.1951 perustettu kansanterveysjärjestö ja Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö Toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhdistyksen

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

Plasmasolutaudit. Myelooma ja muut plasmasolutaudit. Plasmasolut - immunoglobuliinit. Seerumin proteiinien elektroforeesi

Plasmasolutaudit. Myelooma ja muut plasmasolutaudit. Plasmasolut - immunoglobuliinit. Seerumin proteiinien elektroforeesi Myelooma ja muut plasmasolutaudit Plasmasolutaudit Monoklonaalinen gammapatia (MGUS) monoclonal gammopathy of undetermined significance Multippeli myelooma 4/100 000/vuosi Plasmasytooma (luussa, pehmytkudoksessa)

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA?

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? (nimi) (sairaus ja sairastumisajankohta) (arvio hoidon kestosta) MITÄ SAIRASTUMINEN MUUTTAA ARJESSA? Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perheen arki muuttuu

Lisätiedot

Opas Tietoja potilaille

Opas Tietoja potilaille Opas Tietoja potilaille Tärkeää turvallisuutta koskevaa tietoa immuunivälitteisten haittavaikutusten riskin minimoimiseksi Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

GIST-potilaan opas. GISTin hoito Täsmälääkehoito Mistä ja miten saan apua. Raija Kallio

GIST-potilaan opas. GISTin hoito Täsmälääkehoito Mistä ja miten saan apua. Raija Kallio GIST-potilaan opas GISTin hoito Täsmälääkehoito Mistä ja miten saan apua Raija Kallio Si sällys Lyhyesti: Mikä on GIST? 3 Hyvänlaatuisen ja pahanlaatuisen 3 kasvaimen ero GIST on yleisin tukikudossyöpä

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Lapsen kasvaminen ja kasvuhormoni. Opas kasvuhormonihoidosta lapsille ja vanhemmille

Lapsen kasvaminen ja kasvuhormoni. Opas kasvuhormonihoidosta lapsille ja vanhemmille Lapsen kasvaminen ja kasvuhormoni Opas kasvuhormonihoidosta lapsille ja vanhemmille Sisällys Lapsen kasvu ja kasvuhormoni Kasvuhormonihoito Lääkkeen antaminen Kasvuhormonin saa apteekista Todistukset ulkomaanmatkaa

Lisätiedot

Sisällys. Tiina Palva, Syöpätautien erikoislääkäri, ylilääkäri Leena Rosenberg-Ryhänen, toiminnanjohtaja, sairaanhoitaja.

Sisällys. Tiina Palva, Syöpätautien erikoislääkäri, ylilääkäri Leena Rosenberg-Ryhänen, toiminnanjohtaja, sairaanhoitaja. Ohjeita sinulle joka saat sädehoitoa Tietoa Sädehoidosta ja sen toteuttamisesta Sivuvaikutuksista ja niiden helpottamisesta Sairastamisesta ja tunteista Sisällys Lukijalle... 3 Sädehoidosta... 4 Sädehoito

Lisätiedot

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Pseudomyksooma peritonei (PMP) potilaan opas. Anna Lepistö

Pseudomyksooma peritonei (PMP) potilaan opas. Anna Lepistö Pseudomyksooma peritonei (PMP) potilaan opas Anna Lepistö 1 Sisällys Lukijalle..... Mikä on pseudomyksooma peritonei?..... Mitä oireita tauti aiheuttaa ja miten se todetaan?..... Miten tautia hoidetaan?.....

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Dira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute

Dira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Dira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute Versio 2016 1. MIKÄ ON DIRA? 1.1 Mikä se on? DIRA on lyhenne sanoista "Deficiency of IL-1-Receptor Antagonist"

Lisätiedot

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) EMA/639793/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) Tämä on Kyprolis-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista?

Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista? Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista? Teksti Marika Javanainen Kuva Bosse Österberg Tiivistelmä esityksestä, jonka Syöpätautien klinikan (TAYS) erikoistuva lääkäri Leena Tiainen

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys

Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys Paula Timonen Proviisori LHKA Toimitusjohtaja Pro dosis Oy paula.timonen@prodosis.fi Käsiteltävät aiheet Miksi iäkkäät ovat erityisryhmä? Miten ikä tulee ottaa huomioon

Lisätiedot

Lapsen. epilepsia. opas vanhemmille

Lapsen. epilepsia. opas vanhemmille Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17

TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pronaxen 250 mg tabletti OTC 25.9.2015, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Pronaxen 250 mg on tarkoitettu

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Paminject 3 mg/ml, infuusiokonsentraatti, liuosta varten 25.2.2016, Versio V3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Paminject 3 mg/ml, infuusiokonsentraatti,

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

sädehoitoa Ohjeita sinulle joka saat

sädehoitoa Ohjeita sinulle joka saat Ohjeita sinulle joka saat sädehoitoa Tietoa Sädehoidosta ja sen toteuttamisesta Sivuvaikutuksista ja niiden helpottamisesta Sairastamisesta ja tunteista Tiina Palva, Leena Rosenberg, Kauko Saarilahti 1

Lisätiedot

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon

Lisätiedot

NINLARO 2,3 mg, 3 mg, 4 mg, kovat kapselit (iksatsomibi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO v1.0

NINLARO 2,3 mg, 3 mg, 4 mg, kovat kapselit (iksatsomibi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO v1.0 NINLARO 2,3 mg, 3 mg, 4 mg, kovat kapselit (iksatsomibi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 16.9.2016 v1.0 VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Multippeli

Lisätiedot

Keuhkosyöpäpotilaan. opas. Keuhkosyöpä ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään Seksuaalisuus ja parisuhde

Keuhkosyöpäpotilaan. opas. Keuhkosyöpä ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään Seksuaalisuus ja parisuhde Keuhkosyöpäpotilaan opas Keuhkosyöpä ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään Seksuaalisuus ja parisuhde S i s ä l l y s Johdanto Keuhkosyöpä kehittyy hitaasti Keuhkosyövän toteaminen Keuhkosyövän levinneisyysluokittelu

Lisätiedot

kalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista.

kalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista. 1 kalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista. 2 3 Sisältö Miten Uptravi otetaan?............................................ 4 Miten

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito

Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Näiden sivujen tarkoituksena on antaa tietoa Sinulle ja perheellesi lasten ruokaaineallergian siedätyshoidosta. Tiedon avulla haluamme auttaa sinua selviytymään

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Syöpäpotilaan. kivun hoito. Opas potilaalle. Eero Vuorinen

Syöpäpotilaan. kivun hoito. Opas potilaalle. Eero Vuorinen Syöpäpotilaan kivun hoito Opas potilaalle Eero Vuorinen S i s ä l l y s Lukijalle.... Mikä on syöpä?... Mitä on kipu?.... Kivun yleisyys syöpätaudeissa.... Kivun hoito... Syöpäkivun hoitomenetelmät....

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Mikä on valtimotauti?

Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot