ClimBus- ja ClimTech-ohjelmien arviointi

Transkriptio

1 ClimBus- ja ClimTech-ohjelmien arviointi ClimBus-ohjelman loppuseminaari TkT Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy

2 Arvioinnin taustaa Tekes suorittaa kunkin teknologiaohjelman päätyttyä ohjelman ulkopuolisen arvioinnin Arviointien tavoitteena on antaa palautetta ohjelman tavoitteiden toteutumisesta ja vaikuttavuudesta sekä tuottaa tietoa ohjelmatoiminnan ja Tekesin toiminnan strategisen kehittämisen tueksi Tämän toimeksiannon kohteena on ollut ClimBus-ohjelman loppuarviointi ja ClimTech-ohjelman jälkiarviointi Painopiste vahvasti ClimBus-ohjelmassa Arviointi on kohdistunut ohjelmien tavoitteisiin, tuloksiin ja vaikutuksiin sekä laajemmin ohjelman toimintaympäristöön Arvioinnin suorituksesta on vastannut Gaia Consulting Oy alihankkijana GWP Oy

3 Arvioinnin viitekehys 15 tausta- ja sidosryhmähaastattelua viitekehyksen eri näkökulmista 6 mikroklusteria, joissa kussakin 4-9 projektia, haastateltu yhteensä 21 henkilöä Työpaja tulosten varmentamiseksi Marjatta Aarniala, Tekes Raija Pikku-Pyhältö, Tekes Pia Salokoski, Tekes Sirkka Vilkamo, TEM Pirkko Heikinheimo, VNK (ISTO) Petri Peltonen, TEM Jouko Kinnunen, Motiva Jatta Jussila, TEM Ilkka Savolainen, VTT Jussi Nykänen, GSN Risto Talja, Metso Paper Matti Rautanen, Metso Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Sami Tuhkanen, Sitra Kirsti Kärkkäinen, Ideapoiju Mikroklusterit: Raskaan liikenteen energiatehokkuus Skenaariohankkeet Hiilidioksidin talteenotto ja hyötykäyttö Biopolttonesteet Kierrätys- ja monipolttoaineratkaisut Mittauspalvelut

4 ClimBus-ohjelman tavoitteiden asetanta ClimBus-ohjelman kokonaistavoitteet ja visio olivat relevantit käynnistysajankohta ja globaali kehitys huomioiden Oltiin ajoissa ja ennakoitiin tarpeita Numeerinen tavoite (60 % liikevaihdon kasvu vuoteen 2010 mennessä) on vaikea todentaa ja laajempi kuin ohjelman oma toiminta Mittaaminen on haasteellista huomioiden ilmastoteknologian käsitteen rajauksen vaikeus, kaupallisen soveltamisen aikaviive ja muut ilmastoliiketoimintaa kasvattavat tekijät Painopistealueet olivat onnistuneet Ohjelma oli energiapainotteinen, sopeutuminen katettiin vain kevyesti ja maatalous ja maankäyttö jäivät ulkopuolelle Tavoitteiden saavuttaminen: Tavoitteet toteutuneet kokonaisuutena hyvin, numeerista tavoitetta ei ole kuitenkaan voitu todentaa

5 ClimBus-ohjelman yleisiä tuloksia (1/2) Oikea-aikainen laajan yritysjoukon herättäjä Herätty ilmastonmuutokseen myös liiketoimintamahdollisuutena Yritysten ja tutkimustahojen verkostoituminen lisääntynyt ja poikkitieteellistynyt Ilmastosektorin klusteroituminen ja tarkastelusektorin laajentuminen ohjelman sisällä Osaamisen ylläpito, kehittäminen ja uusien osaajien kasvattaminen Asioita on pystytty tutkimaan pitkäjänteisesti Tutkimusorganisaatioiden tutkimuksen suuntaus ilmastoliiketoimintaa tukevaksi Uusien ohjelmien synnyttämisen tukeminen BioRefine Kestävä yhdyskunta

6 ClimBus-ohjelman yleisiä tuloksia (2/2) Ohjelma erityisesti alussa teknologiaorientoitunut Energiatehokkuuden tärkeys korostunut ja juurtunut teemana tutkimusmaailmaan Hankkeita kuitenkin vähemmän kuin toivottiin ja keskittyneet teknologiaratkaisuihin ja perusosaamiseen Palveluliiketoiminta on nostettu vahvemmin esille Varsinaisen palveluliiketoiminnan kehittämisen osuus jäi kuitenkin ohjelmassa pieneksi Uusista sektoreista CCS-klusteri on saatu aktiivisen kehittämisen alkuun Ohjelma painottunut puhtaaseen energian tuotantoon ja bioenergiaan Tämä jatkoa vankalle kansalliselle osaamispohjalle

7 ClimBus-ohjelmaan osallistuminen ja asiakkaiden tarpeet Mukana varsin laajasti ja sektoreittain varsin tasapuolisesti sekä yrityksiä että tutkimustahoja Tavoitteisiin asetetut sektorit tavoitettiin hyvin Toimijat olivat tyytyväisiä erityisesti demonstraatiopainotteisissa hankkeissa Business breakfast-kiertue tavoitti myös alueellisia pk-yrityksiä Laajemmalle jalkautumiselle ja tulosten välittämiselle olisi ollut kuitenkin enemmänkin tarvetta Ohjelma oli hyvin organisoitu ja hallinnointi ammattimaista Ohjelman seminaareja arvostettiin erityisesti verkostoitumisen näkökulmasta Kansainvälistä verkottumista ja tiedottamista kaivattiin lisää Koettiin, että jatko-ohjelmia alueelle tarvitaan

8 ClimTech- ja ClimBus-ohjelmien synergia ClimTech loi perustan ilmastoklusterille. Se oli ensimmäinen suomalainen tutkimusohjelma, jossa selvitettiin: mitkä ovat ilmastonmuutoksen hillinnän teknologiat mikä rooli suomalaisilla teknologioilla voi olla ilmastonmuutoksen hillinnässä mitkä teknologiat ovat Suomessa relevanteimmat päästöjen kustannustehokkaassa rajoittamisessa ClimTech oli vahvasti tutkimusvetoinen Sopi täysin uuden teeman käynnistämiseen mutta ei yleiseksi toimintamalliksi ClimBus rakentui ClimTechissä kootulle tietopohjalle ja näkemyksille painopistealueista ClimBus ja ClimTech ohjelmien selkein jatkumo löytyy tutkimuslaitosten (lähinnä VTT) skenaariohankkeista

9 Kytkentä muuhun ohjelmatoimintaan Tekesin ohjelmat ClimBus ohjelma oli erittäin poikkiteknologinen ja kokosi teknologia-alueita, jotka olivat aiemmin olleet useissa eri teknologia ohjelmissa mm. Bioenergia, Puuenergia, Tesla, Liekki, Streams, Jätteiden energiakäyttö, Promotor, Mobile ClimBus ohjelman oli osaltaan tukemassa Kestävä yhdyskunta ja BioRefine ohjelmien syntymistä, mikä on hyvä osoitus ohjelmatoiminnan dynamiikasta ClimBus ja ja Densy ohjelmien työnjako mm. uusiutuvien energialähteiden osalta oli häilyvä Käytännön tasolla yhteistyö onnistui koordinaattoreiden hyvällä yhteistyöllä (mm. yhteinen vuosiseminaari) Rakennusten energiatehokkuus löysi kodin Kestävä yhdyskunta ohjelmasta ja mallinnushankkeet Masi -ohjelmasta

10 Kytkentä muuhun ohjelmatoimintaan Muiden toimijoiden ohjelmat ja toimintamallit Toiminnallisen tason kytkennät muihin alan samanaikaisiin ohjelmiin (mm. Ilmastonmuutoksen sopeutumisen tutkimusohjelma ISTO, Akatemian Kestävä energia SusEn ja Sitran Ympäristöohjelma) olivat heikkoja huolimatta aktivointiyrityksistä Eri ohjelmat toimivat omissa siiloissaan, jolloin toimijat verkottuvat lähinnä ohjelmien sisällä Syinä mm. erilainen tutkimusperinne (tekninen vs. luonnontieteellinen), aikaperspektiivi ja tavoitteet (liiketoiminta vs. tieteellinen meritoituminen) Kytkentä OSKE toimintaa myös heikkoa, vaikka erityisesti pk-sektorilla sillä voisi olla suurempikin merkitys Useille toimijoille koko OSKE-maailma oli tuntematon SHOKit olivat vasta syntymässä ohjelman aikana Suuret yritykset näkivät, että alan teknologioita voidaan jatkossa kehittää SHOKien puitteissa; pienet yritykset kokivat ainakin tässä vaiheessa SHOKien olevan enemmän suuryritysten tarpeisiin

11 Vaikutukset toimintaympäristöön Ilmasto- ja innovaatiopolitiikka Ohjelmien skenaariohankkeet ovat hyödyttäneet kotimaista energia- ja ilmastopolitiikan valmistelua tarjoamalla taustatietoa päätöksentekijöille Päätöksentekijät kokevat että jo ClimTechissä tehdyt selvitykset ovat edelleen hyödyllisiä, Skenaario- ja strategiahankkeita toivottiin ohjelmiin mukaan myös jatkossa niiden laajan hyödyllisyyden (eri sidosryhmille) vuoksi Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja päästöihin liittyvä regulaatio on Climbus-ohjelman aikana kehittynyt erittäin nopeasti. Suuren kotimaisen teknologiaohjelman, kuten Climbus, tulisi seurata tätä kehitystä aktiivisemmin ja reagoida siihen ohjelman suuntaamisessa Ohjelmat nostivat esille ilmastoliiketoiminnan tärkeyttä ja olivat myötävaikuttamassa ilmastoasioiden ottamiseksi SHOKien sisältölinjauksiin

12 Vaikutukset toimintaympäristöön Ilmastoliiketoiminnan markkinat Markkinoiden muodostuksessa lainsäädäntö ja muut ohjauskeinot edelleen keskeisessä asemassa Selkeimpiä markkinavaikutuksia näkyi teknologia-alueilla, joissa lainsäädäntö ajoi muutosta (mm. mittauspalvelut, liikenteen biopolttoaineet, kierrätyspolttoaineet) Kuluttajakysynnän muutos ei näkynyt vielä merkittävänä markkinoiden synnyttäjänä ainakaan kotimaassa Toimijat olivat tyytyväisiä erityisesti demonstraatiopainotteisissa hankkeissa; niissä koettiin saavutetun merkittävää lisäarvoa ja verkostoitumishyötyjä Onnistuneet demonstraatiot toimivat markkinoiden avaajina (esim. raskaan liikenteen energiatehokkuus) Teknologian kehittämisen rinnalle kaivattiin markkinoita stimuloivia ohjauskeinoja Näin edistetään parhaiten suomalaisten ratkaisujen pääsyä markkinoille Pienet toimijat toivoivat Tekesiltä enemmän apua kansainvälistymiseen suomalaiselle osaamiselle on kysyntää, mutta markkinoille pääsy on työlästä

13 Vaikutukset toimintaympäristöön Ilmastoteknologia Ohjelma edisti ajoissa uuden teknologian ja kehittymistä erityisesti lainsäädännön synnyttämille uusille markkinoille (mm. mittauspalvelut, kierrätys- ja monipolttoaineratkaisut, liikenteen biopolttoaineet) Muutoinkin ohjelman ajoitusta pidettiin teknologian kehittämisen kannalta hyvänä ja oikea-aikaisena Ohjelman aikana CCS tutkimuksen aktivointi ja teknologian kehittäminen nousi uutena asiana vahvasti esille Tämän osa-alueen jatkokehitykselle löytynee koti Cleen Oy:ssä Ohjelman skenaariohankkeet toivat hyvin esille eri teknologioiden mahdollisuudet päästöjen vähentämisessä Ohjelman aikana energiatehokkuus ja kulutuspuolen teknologiset ratkaisut nousivat vahvemmin esille perinteisen tuotantopuolen ratkaisujen rinnalle; energiatehokkuuden tutkimuksen käynnistäminen vaati ponnistuksia Uusien teknologioiden kehittyminen ei saanut rinnalleen täysipainoisesti niihin perustuvien palvelujen kehittymistä

14 Vaikutukset toimintaympäristöön Ilmastoasenteet Yleinen ilmapiiri, ilmastotietoisuus ja asenteet ovat muuttuneet todella paljon ohjelman aikana Vaikea erottaa ohjelman vaikutus muusta asenteisiin vaikuttavasta toiminnasta Ohjelman vaikutus yleiseen ilmastoasenteiden muutokseen arvioitiin kaiken kaikkiaan vähäiseksi Merkittäviä vaikuttimia kansalaisten ilmastoasenteisiin ovat tiedotusvälineet, lumettomat talvet ja muut arkielämässä näkyvät asiat sekä arvostettujen vaikuttajien puheenvuorot asiasta Ohjelman vaikutus ilmastoasenteiden muutoksiin Tekesin asiakaspiirissä ja kohdeyrityksissä on merkittävämpi Ilmastonmuutos nähdään yrityksissä laajasti myös liiketoimintamahdollisuutena, ja teknologia ratkaisuna

15 Johtopäätöksiä ja suosituksia Tekesin ohjelmatoiminta Tekesin ohjelmilla pitää olla selkeät ja mitattavat tavoitteet Mittareita on pystyttävä seuraamaan jo ohjelman aikana Markkinatarpeen ennakointi varmistaa ohjelman onnistuneen ajoituksen Tekesin tulisi panostaa enemmän markkinoita lähellä oleviin demonstraatiohankkeisiin Tarve korostuu nyt, kun SHOKit panostavat pitkän aikavälin kehityshankkeisiin Tekesin ohjelmiin pitäisi nivoutua laajapohjaista ennakointi- ja skenaariotyöskentelyä

16 Johtopäätöksiä ja suosituksia Ilmastoalan t&k&i toiminnan kehittäminen Tutkimusohjelmat eivät saa olla siiloja - niiden väliseen vuorovaikutukseen on panostettava nykyistä enemmän Vuorovaikutusta lisättävä erityisesti toiminnallisella tasolla Tarvitaan voimakkaampaa panostusta palvelutoiminnan ja loppukuluttajasektorin ratkaisujen kehittämiseen Yhtenä merkittävänä alueena energiatehokkuus Ohjelmassa syntyneiden uusien klustereiden tukemisen jatkuvuus on varmistettava Kotipesä joko SHOKeissa tai uusissa Tekesin ohjelmissa

17 Johtopäätöksiä ja suosituksia Innovaatio- ja ilmastopolitiikka Pk-sektoria voitaisiin aktivoida OSKE:n ja Tekesohjelmien vahvemmalla vuorovaikutuksella Vahvemmalla vuorovaikutuksella voitaisiin saada pk-sektori aktivoitumaan kansainvälisen tason liiketoiminnan kehittämiseen Kaupallistamista on tuettava voimakkaammin markkinoita aktivoivilla ohjauskeinoilla Erityisesti ensimmäiset referenssilaitokset saatava markkinoille Pk-sektorin kansainvälistymistä on tuettava uusilla keinoilla Voisimmeko oppia muiden maiden kokemuksista?

18 Kiitos!