Ilmastonmuutos Tekesin strategiassa - mitä ClimBus-ohjelman jälkeen Veli-Pekka Saarnivaara Tekes

Transkriptio

1 Copyright Tekes Ilmastonmuutos Tekesin strategiassa - mitä ClimBus-ohjelman jälkeen Veli-Pekka Saarnivaara Tekes

2 Sisältö ClimBus-ohjelman tavoitteita ja lopputulemia Miten ilmastonmuutos näkyy Tekesin strategiassa Tekesin rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa Toimenpiteiden kokonaisuus ilmastoinnovoinnissa Tekesin jatkotoimenpiteet

3 Copyright Tekes Ohjelman lähtökohdat Kansainvälinen ilmastopolitiikka muuttaa yritysten toimintaympäristöä Ilmastopolitiikka ohjaa investointeja ja teknologiavalintoja CO 2 -päästölle on muodostunut hinta päästökaupan myötä Sähkön hinnan arvioidaan nousevan Kioton mekanismit luovat tarpeita uudenlaiselle yritystoiminnalle Ilmastomyötäisten teknologioiden kysynnän arvioidaan kasvavan merkittävästi Markkinat kasvavat vuoteen 2010 mennessä 60 % vuoden 2004 tasosta

4 Copyright Tekes Päätavoite Kehittää ilmastomarkkinoille sellaisia kilpailukyvyltään vahvoja tuotteita, palveluita ja liiketoimintamalleja, jotka ovat: kustannustehokkaita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä kansainvälistä huippuluokkaa vientipotentiaaliltaan merkittäviä ilmastomyönteistä toimintaa edistäviä

5 Climbus hankkeiden jakautuminen miniklustereittain

6 Asetettujen tavoitteiden toteutuminen Climbus ohjelma ajoittui hyvin käynnistyneeseen poliittiseen ilmastokeskusteluun ja ilmastomarkkinoihin nähden Climbus ohjelma synnytti vahvan ja monipuolisen ilmastoklusterin Ilmastomarkkinat edelleen regulaatiovetoiset Merkittävimmät markkinavaikutukset niillä alueilla, joilla kansallinen lainsäädäntö ja EU:n direktiivit vauhdittivat muutosta Visiona ollut ilmastomarkkinoiden 60% kasvu vuoteen 2010 mennessä vuoden 2004 tilanteesta osoittautui vaikeasti mitattavaksi; tavoitetason aikajänne ehkä epärealistinen Klusteritarkastelu kuitenkin osoitti, että joidenkin klustereiden kohdalla, kuten vähäpäästöinen energiantuotanto, polttoainejalosteet ja jalostus sekä energian tehokkaan loppukäytön osaaminen ja teknologiat, tavoite saavutetaan, kun taas palveluiden kohdalla ei uusien liiketoimintojen synty ole ollut yhtä vauhdikasta. Nyt vallitsevalla taloudellisella taantumalla on myös vaikutusta

7 Climbus ohjelman lopputarkastelussa esiin nousseita asioita Suuret yritykset ovat pystyneet hyödyntämään kasvavat ilmastomarkkinat pieniä ja keskisuuria yrityksiä nopeammin Päästökauppa on tuonut ilmastoliiketoiminnan yritysten taseisiin Teknologian kehittämisen rinnalle tarvitaan markkinoita stimuloivia ohjauskeinoja, niiden pitäisi olla teknologianeutraaleja, jotta kilpailu toimisi Energian loppukäytön tehostamisen potentiaali on kaikista ilmastomuutoksen hillinnän keinoista yli 50% Tästä liiketoimintapotentiaalista on suurin osa vielä hyödyntämättä Energiatehokkuuden merkitys näkyy kuitenkin läpikäyvästi yritysten kehityshankkeissa Kuluttajien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä kasvaa koko ajan, mutta se ei vielä Climbus ohjelman aikana noussut merkittävään rooliin uusien markkinoiden synnyttäjänä Suomalaisen teknologian ja osaamisen menestyminen ilmastomarkkinoilla edellyttää jatkossakin Tekesiltä panostuksia

8 Vuonna 2008 Tekesin rahoitus palvelualan yrityksille Tekesin rahoitus energia- ja ympäristöhaasteita ratkoviin hankkeisiin 150 milj. euroa 207 milj. euroa 15 % palveluyritysten tutkimus- ja kehitysmenoista 39 % Tekesin rahoituksesta Tekesin rahoitus projekteihin, joissa keskeisin sisältö on eitekninen (liiketoimintaosaaminen, organisointitapa, palvelukonsepti, design, kuluttajakäyttäytyminen..) 190 milj. euroa 37 % Tekesin rahoituksesta DM Copyright Tekes

9 Ilmastonmuutos ja Tekesin strategia Ilmastonmuutos nähdään Tekesissä merkittävänä ja laajavaikutteisena muutosajurina, joka muuttaa rakenteita ja toisaalta luo uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Ilmastonmuutos sisältyy Tekesin strategiaan: Tekesin tulostavoitteisiin on kirjattu osallistuminen kansallisen ilmastoja energiastrategian tavoitteiden saavuttamiseen Kestävä energiatalous ja ympäristö on yksi Tekesin valitsemasta kolmesta painopisteestä hyvinvoinnin edistämisessä Tekesin sisältölinjauksissa (strategisissa painopistevalinnoissa) teemoiksi on nostettu Puhdas energia, Niukkaresurssiset ratkaisut ja Rakennettu ympäristö Ilmastonmuutoksen hillintä sisältyy positiivisena kriteerinä Tekesin rahoitusperusteisiin DM Copyright Tekes

10 Milj.euroa Tekesin energia- ja ilmastonmuutosalueen rahoitus Tuulivoima Aurinkoenergia Jätteiden energiakäyttö Bioenergia Vesivoima Muu energiateknologia Fuusio Fissio Muu energian tuotanto Energian käyttö Muu ilmastoteknologia Vuosittain myönnetty rahoitus ) Vuodesta 2007 lähtien rahoitushakemusten käsittelyn yhteydessä on tullut välttämättömäksi arvioida, onko projektilla energia- tai ympäristövaikutuksia.

11 Tekesin rooli Tekes on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoittaja. Tekesin rahoitus madaltaa yritysten kynnystä riskinottoon ja mahdollistaa kilpailukykyisen osaamisen kehittymisen. Tekes tukee laajasti liiketoimintaosaamisen kehittämistä, mikä osaltaan auttaa uusien ratkaisujen markkinoille pääsyä. Tekesin pääinstrumentteina ovat rahoituksen lisäksi laajat verkostot sekä toimintatapoina proaktiivisuus ja yhteistyö. Tekes on yksi lenkki ilmastoinnovoinnin ketjussa. Kaikki ketjun osat tärkeitä, jotta saadaan toimiva kokonaisuus. Etenkin markkinoihin ja kysynnän synnyttämiseen vaikuttaminen on tärkeä osa kokonaisuutta!

12 KV ilmastoneuvottelut UNFCCC (YK) Sektoritutkimuksen neuvottelukunta, (OPM) Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjelma, ISTO (MMM) Kartta toimintaympäristöstä Ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmä Ministeriöt Ilmastofoorumi (YM) Elinkeinoelämän Keskusliitto YK:n kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC Kansalaiset Kansalaisjärjestöt Tulevaisuusselonteko - SET-Plan EU energiapaketti Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Motiva Ympäristöinnovaatiopaneeli (YM) Toimialajärjestöt: -Teknologiateollisuus -Rakennusteollisuus -RAKL -Metsäteollisuus Tutkimuslaitokset Tekesin ohjelmat Yritykset Ympäristöfoorumi (EK) Suomen Akatemian ohjelmat SHOKit CleanTech-Finland brändi (Finpro) Sitra, Energiaohjelma

13 Energia- ja ilmastoalueen ohjelmia Tekesissä PUUENERGIA JÄTTEEN ENERGIAKÄYTTÖ CODE TULISIJA PUUN PIENKÄYTTÖ DENSY Vesi Uusiutuva energia ohjelma valmisteilla* FFUSION FUSION PROMOTOR PROSESSI-INTEGRAATIO CUBE BioRefine Kestävä yhdyskunta Niukkaresurssiset ratkaisut -panostusalue valmisteilla * CLIMTECH CLIMBUS Ilmastonmuutoksen yhteisohjelma valmisteilla * STREAMS FINE Polttokennot * Uusien ohjelmien valmistelu tapahtuu yhteistyössä SHOKien kanssa niiden ohjelmia täydentäen. DM Copyright Tekes

14 CLEEN Oy painopisteet Hiilineutraali energiantuotanto Hajautetut energiajärjestelmät Kestävät polttoaineet Energiamarkkinat ja älykkäät sähköverkot Tehokas energiankäyttö Resurssitehokkaat tuotantoteknologiat ja palvelut Materiaalien kierrätys ja jätteiden hallinta Mittaus, monitorointi ja ympäristötehokkuuden arviointi Energiatehokkuus sisältyy myös useiden muiden SHOKien ohjelmiin.

15 BioRefine kansallisen biojalostuksen T&K:n organisointi Tekesin BioRefine-ohjelman johtoryhmä - Tekesin BioRefine-ohjelman ohjaus - kansallinen koordinointi - TEM, Metsäklusteri Oy, Tekes, yritysedustajat BioRefine - uudet biomassatuotteet Tekes Tulevaisuuden biojalostamo -ohjelma Metsäklusteri Oy Puun komponenttien hyödyntäminen kemikaaleina ja materiaaleina Mahdolliset biopolttoaineaktiviteetit CLEEN Oy Biopolttoaineiden kehitysohjelma Työvoima- ja elinkeinoministeriö Pilot-, demorahoitus Lisärahoitus EU:n 7.Puiteohjelma ja European Industrial Bioenergy Initiative Lisärahoitus - biojalostamot, biopolttoaineet, T&K - uudet biomassaraaka-aineet - kansainvälinen yhteistyö - pk-sektorin aktivoiminen - esimerkkejä yrityshankkeista: - Neste Oil, Stora Enso, biodieselpilot - UPM-Kymmene, Andritz, Carbona, biodieselpilot - St1, selluloosajäte-etanolin tuotanto - Metso Power, UPM-Kymmene, pyrolyysiöljypilot - L&T, UPM-Kymmene kuituetanolipilot - HKL, YTV, Neste Oil, Proventia DM Copyright Tekes Emission Control, biodieselpolttoaineen käyttökokeilu

16 Yhdessä eteenpäin ilmastoinnovoinnissa Tekesin käynnissä ja valmisteilla olevat ohjelmat sekä SHOKit kattavat jo laajalti ilmastonmuutoksen haasteeseen liittyviä kehittämisalueita Ilmastonmuutos laajana muutosajurina leikkaa yhä useampia ohjelmia ja toimenpiteitä Energiatehokkuus on osatavoitteena uusia tuotteita ja prosesseja kehitettäessä suuressa osassa kaikkia hankkeita ClimBus-ohjelman jatkona Tekes on selvittämässä mahdollisuudet uudelle toimintamallille: Yhteisohjelma muiden rahoittajien ja toimijoiden kanssa Kansainvälinen ohjelmallinen yhteistyö (Joint Programming) Avoimeen innovaatiotoimintaan perustuva toimintamalli Tietotarpeita nähdään erityisesti: Laajasti yritysten toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen seurauksena Kuluttajan käyttäytymisen ja arvojen muutoksen markkinavaikutuksista Uuden teknologian nopeamman kaupallistamisen toimintamalleista Jatkuvasta regulaation ja markkinamuutosten ennakoinnista Tarvitaan toimijoiden yhteinen visio ja tiekartta ilmastohaasteeseen vastaamiseksi!

17 Tekesin ClimBus-ohjelmaa seuraavien toimenpiteiden valmistelu vuonna 2009 Työpaketit Tekesin sisäinen valmistelutyö Kevät 2009 Sidosryhmäkeskustelut Kesä/Syksy 2009 Työpajat yritysryhmille Syksy 2009 Kansainväliset verkostot Syksy 2009 Avoimen vuorovaikutuksen mallit Syksy 2009 Tekes haastaa yritykset, sidosryhmät ja kuluttajaryhmät mukaan ilmastoinnovoinnin suunnitteluun! Tavoitteet Tekesin toimintamalli ilmastonmuutokseen vastaamiseksi Toimintasuunnitelma ilmastokokonaisuuteen Tekesin osalta Malli uudesta yhteistoimintaohjelmasta Toimintamallit yhteisöllisen median hyödyntämiseksi Kansainvälisen yhteistyön tavoitteet Sisäinen toimintamalli (ml. Vaikutukset rahoituskriteereihin)

18 Kansallinen innovaatiostrategia tukee myös ilmastotavoitteiden saavuttamista RAJATON MAAILMA Liikkuvuus ja vetovoimaisuus KYTKEYTYMINEN GLOBAALEIHIN OSAAMIS- JA ARVOVERKOSTOIHIN Osallisuus ja vaikuttaminen Yhteisöt ja keskittymät Kannustavat markkinat INNOVATIIVISET YKSILÖT JA YHTEISTÖT KYVYKKYYS JA OSAAMINEN KYSYNTÄ- INNOVAATIO- Osaamisperusta KÄYTTÄJÄ- LÄHTÖINEN INNOVOINTI KYSYNTÄ- JA LÄHTÖISYYS Yksilöt ja yrittäjyys Osallistava innovointi KOKONAISVALTAINEN KEHITTÄMINEN Laaja-alaisuus Muutosjohtaminen SYSTEEMISYYS DM Copyright Tekes