Kartoitus Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon asiakkaiden yritystoiminnasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kartoitus Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon asiakkaiden yritystoiminnasta"

Transkriptio

1 Ruralia-instituutti Jatkuuko yrittäminen? Kartoitus Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon asiakkaiden yritystoiminnasta Kaipainen Riitta Raportteja 45

2

3 1 Jatkuuko yrittäminen? Kartoitus Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon asiakkaiden yritystoiminnasta Riitta Kaipainen 2009

4 2 Julkaisija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Lönnrotinkatu MIKKELI puh telekopio ISBN ISSN ISBN ISSN (pdf) (pdf)

5 3 Esipuhe Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamo ry. on toiminut vuodesta 2001 lähtien. Sen toimesta on perustettu n. 750 uutta yritystä ja luotu liki 900 uutta työpaikkaa (tieto ). Dynamon toiminta on ollut seudun kannalta myönteistä ja merkittävää. Uusyrityskeskus Dynamon hallitus päätti syksyllä 2008 selvittää, mitä vuosina perustetuille yrityksille ja yrittäjille kuuluu. Selvityksen on laatinut ja nyt julkaistavan raportin kirjoittanut YTM Riitta Kaipainen. Tutkijan tukena toimi ryhmä Ruralia-instituutin asiantuntijoita: tutkimusjohtaja, HT Torsti Hyyryläinen, tutkimusjohtaja, professori Tapani Köppä, kehittämispäällikkö FM Manu Rantanen ja Uusyrityskeskus Dynamon toimitusjohtaja, projektipäällikkö Pekka Teittinen. Tutkimusavustajina toimivat Saila Ukkonen, Sirpa Hämäläinen, Mirja Marttinen ja Raija Alatalo, kaikki Ruraliainstituutin henkilöstöä. Ruralia-instituutin puolesta kiitän tutkijaa perusteellisesta työstä, asiantuntijaryhmää hyvästä tuesta ja haastattelijoita ahkeruudesta. Tutkimus kuuluu osana Etelä-Savon TE-keskuksen Euroopan unionin sosiaalirahastosta rahoittamaan ja Ruralia-instituutin toteuttamaan Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa -hankkeeseen, joka on samalla Uusyrityskeskus Dynamon päärahoittaja. Tutkimuksen tulokset palvelevat Dynamon toiminnan edelleen kehittämistä. Uskon, että nyt julkaistava raportti sisältää hyödyllistä tietoa kaikille yritystoiminnan kehittäjille. Mikkelissä Pirjo Siiskonen johtaja, professori

6 4 Sisällys 1 Johdanto Kartoituksen tarkoitus, menetelmät ja aineisto Yrittäjien ja käynnistetyn yritystoiminnan taustat Yritystoiminnan aloitusvuosi Haastateltujen sukupuoli Haastateltujen ikä yrityksen perustamishetkellä Yrittäjäksi ryhtymisen tärkein syy Yritystoiminnan aloitustapa Yritysmuoto Perustettujen yritysten toimialat Yritystoiminnan päätoimisuus/sivutoimisuus aloittaessa Yrittäjien ja yritystoiminnan tilanne haastatteluhetkellä Yrittäjänä jatkaminen Yritystoiminnan jatkajat Aloitetun yritystoiminnan jatkuminen Yritystoiminnan kesto jatkaneilla Viimeisin liikevaihto Arvio liikevaihdon kehityksestä lähitulevaisuudessa Yritysten työllistävyys ja koko työpaikkojen mukaan Arvio työpaikkojen määrän kehityksestä lähitulevaisuudessa Tyytyväisyys yrityksen kannattavuuteen ja yritystoiminnasta saatavaan toimeentuloon Pahimmat voitettavat ongelmat Arvio yritystoiminnan tilanteesta viiden vuoden tähtäimellä Yritystoiminnasta luopuneet Yritystoiminnan kesto luopuneilla Yritystoiminnasta luopumistapa Tärkein syy yritystoiminnasta luopumiseen Yritystoiminnasta luopuneiden pääasiallinen toiminta haastatteluhetkellä Arvio paluusta yrittäjäksi Tuki- ja neuvontapalvelujen käyttö ja näkemyksiä yrityspalvelujen kehittämisestä Tuki- ja neuvontapalvelujen käyttö Tuki- ja neuvontapalvelujen kehittämisehdotukset Yhteenveto ja tulokset Lähteet

7 5 1 Johdanto Uusyrityskeskustoiminta lähti liikkeelle Englannin Liverpoolista vuonna 1979, kun uusia yrittäjiä ryhdyttiin tukemaan erityisten Enterprise Agency neuvontapisteiden välityksellä. Sieltä Jobs and Society -ajatus levisi nopeasti ympäri Eurooppaa. Suomen vanhin ja ensimmäinen uusyrityskeskus aloitti toimintansa Raumalla vuonna (Suomen Uusyrityskeskukset ry 2009a). Suomen Uusyrityskeskukset viettävät 20-vuotisjuhlia vuonna Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus ry perustettiin vuonna Se aloitti toimintansa vuonna 2001 ja nimikilpailun tuloksena nimeksi tuli Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus ry Dynamo. Toiminnan on mahdollistanut Etelä-Savon TE-keskuksen Euroopan sosiaalirahaston hankerahoitus. Hankehallinnoijana on toiminut Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamo kuuluu valtakunnalliseen uusyrityskeskusten verkostoon. Kahdenkymmenen vuoden aikana Suomen Uusyrityskeskukset ry (Suomen Jobs and Society ry saakka) on rakentanut laajan valtakunnallisen neuvontaverkoston. Vuonna 2009 siihen kuuluu 31 uusyrityskeskusta, joilla on yli 80 neuvontapistettä. Uusyrityskeskusten avustamana Suomeen on tänä aikana perustettu yritystä. Verkoston taustatukena toimii 1300 asiantuntijaa sekä yli 1000 yritystä ja 270 yhteisöä. Verkosto työllistää 134 toimihenkilöä. (Suomen Uusyrityskeskukset ry 2009b). Uusyrityskeskustoiminnan tavoitteena on yhdistää yksityisen ja julkisen sektorin asiantuntemus verkostoksi ja antaa maksutonta neuvontaa yritystoimintaa suunnitteleville ja jo toimiville, nuorille yrityksille. Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamo ja sen asiantuntijaverkosto auttavat yritystoimintaa aloittavia muun muassa yritysidean arvioinnissa, liikeidean kehittämisessä, liiketoimintasuunnitelman laadinnassa, kannattavuuslaskelmien teossa, rahoitusmahdollisuuksien selvittämisessä, yritysmuodon valinnassa sekä lupa- ja ilmoitusasioiden selvittämisessä. Vuoden 2008 loppuun mennessä se on auttanut alkuun 685 uutta yritystä ja luonut Etelä-Savon alueelle yli 800 uutta työpaikkaa. Taulukko 1. Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon avainlukuja v yhteensä Uudet asiakkaat Perustetut yritykset Syntyneet työpaikat Koulutusym. tilaisuudet hlöä Lähde: Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamo/Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

8 6 Seurantakartoituksen tekeminen Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon asiakasyrityksistä tuli esille sen hallituksen/ohjausryhmän kokouksessa syksyllä Loppuvuodesta 2008 päätettiin toteuttaa kartoitus, josta saatavia tuloksia hyödynnettäisiin yrityspalvelutoiminnan kehittämisessä. Kartoitus on osa Mikkelin Seudun Uusyrityskeskuksen toimintaa. 2 Kartoituksen tarkoitus, menetelmät ja aineisto Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää Uusyrityskeskus Dynamon asiakkaina olleiden ja yrityksen perustaneiden yritystoiminnan jatkuvuutta ja yritystoiminnasta luopumista. Tavoitteena oli samalla saada tietoa, kuinka yrityspalvelutoimintaa tulisi kehittää. Kartoituksen aineisto koostuu Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon asiakkaiden haastatteluista. Aineistoa täydennettiin Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon asiakashallintarekisterin tiedoilla. Sieltä poimittiin aloitusvuosi, jolloin kunkin haastateltu oli käynnistänyt yritystoiminnan, koska haastateltavat eivät välttämättä sitä muistaisi. Näin pyrittiin lisäämään yritystoiminnan kestoa koskevien tietojen luotettavuutta. Kartoituksen kohdejoukoksi valittiin vuosina yritystoiminnan aloittaneet henkilöt, jotka olivat saaneet tähän Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon apua. Kartoituksen ulkopuolelle jätettiin kaikki asiakkaat, jotka eivät olleet ryhtyneet yritystoimintaan. Samoin rajattiin pois vuosina 2001, 2007 ja 2008 yritystoiminnan aloittaneet asiakkaat. Vuonna 2001 Mikkelin Seudun Uusyrityskeskuksen toiminta oli vasta alkuvaiheissaan ja yritystoiminnan aloittaneita asiakkaita oli vähän. Vuosina perustetuilla yrityksillä ja niiden yrittäjillä oli puolestaan takanaan hyvin lyhyt historia seurantaa ajatellen. Lisäksi vuonna 2008 uusyrityskeskustoimintaa laajennettiin Mikkelin seudulla panostamalla uuden yritystoiminnan neuvolatoimintaan. Siinä kontaktoidaan systemaattisesti 0 2-vuotiaat yritykset, analysoidaan niiden tilanne ja tarvittaessa ne saatetaan erilaisten kehittämistoimenpiteiden piiriin. Näin ollen Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamo oli samanaikaisesti muutoinkin yhteydessä vuosina perustettuihin yrityksiin. Yrittäjille ja yrityksiin kohdistetuissa kyselyissä vastausprosentit jäävät tavallisesti alhaisiksi. Siksi kartoitus päätettiin suorittaa puhelinhaastatteluilla. Tällä myös pyrittiin välttymään siltä, että tietoja saataisiin pelkästään parhaiten menestyneiltä yrityksiltä. Haastattelua varten laadittiin strukturoitu haastattelulomake. Haastattelut tehtiin tammi-huhtikuussa Kartoitus kohdistettiin kaikkiin vuosina yritystoiminnan aloittaneisiin asiakkaisiin. Tilastoinnin mukaan vuosina Mikkelin vuosina Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon avustamana perustettiin 417 yritystä. Tästä joukosta poistettiin Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon asiakastuntemuksen perusteella 31 henkilöä, joiden tiedettiin olevan eläkkeellä, edesmenneitä tai pitkäaikaisia yrittäjiä, jotka olivat käynnistäneet uutta yritystoimintaa entisen rinnalle jne.

9 7 Kartoituksen kohdejoukoksi muodostui 386 henkilöä. Yhteyttä otettaessa ilmeni, että heistä 31:llä ei ollut ajantasaisia yhteystietoja. Niitä yritettiin selvittää väestötietojärjestelmästä mutta ilman tuloksia. Lisäksi 81 henkilöä ei tavoitettu kolmella soittokerralla. Kartoituksella tavoitettiin kaikkiaan 274 henkilöä. Haastattelupyyntöihin suhtauduttiin hyvin positiivisesti. Kartoituksessa haastateltiin kaikkiaan 228 henkilöä. Tavoitetuista henkilöistä 17 % ei halunnut antaa haastattelua. Haastateltujen määrä oli 55% kaikista vuosina yritystoiminnan aloittaneista (417) ja 59 % kohdejoukosta (386). Taulukko 2. Kartoituksen kohdejoukko ja haastatellut. % % perustetuista yhteysyrityksistä tiedoista Perustettujen yritysten määrä *) Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamosta saadut yhteystiedot % 10 Ei löytynyt ajantasaisia yhteystietoja 31 7 % 8 % Ei tavoitettu kolmella soitolla % 2 Tavoitetut henkilöt % 7 Ei halunnut antaa haastattelua Haastatellut % *) Lähde: Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamo/Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

10 8 3 Yrittäjien ja käynnistetyn yritystoiminnan taustat 3.1 Yritystoiminnan aloitusvuosi Tieto haastateltujen yritystoiminnan aloitusvuodesta saatiin Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamolta sen asiakashallintajärjestelmästä. Pääosa (73 %) haastatelluista oli aloittanut yritystoiminnan vuosina Haastattelut koskivat siis pääasiassa 3 5 vuotta sitten käynnistettyä yritystoimintaa. Kartoituksen kuluessa ilmeni, että haastateltujen joukossa oli myös vuonna 2001 yritystoiminnan käynnistäneitä, vaikka vuonna 2001 aloittaneet oli alun perin rajattu aineiston ulkopuolelle % 1 v (n=11) v (n=29) v (n=23) v (n=47) v (n=50) v (n=68) Kuva 1. Yritystoiminnan aloitusvuosi. Lähde: Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamo. 3.2 Haastateltujen sukupuoli Haastatelluista yritystoiminnan aloittajista 6 oli miehiä ja 4 naisia. Kartoituksen koko kohdejoukko (n=386) oli vielä hieman naisvaltaisempi (44 %). Naisia näyttää siis olevan Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon asiakkaissa enemmän kuin heitä on yrittäjien keskuudessa Suomessa keskimäärin. Kuva 2. Haastateltujen sukupuoli.

11 9 3.3 Haastateltujen ikä yrityksen perustamishetkellä Haastatellut olivat keskimäärin 40-vuotiaita aloittaessaan yritystoiminnan. Nuorin yrityksen perustaja oli ollut 18-vuotias ja vanhin 63-vuotias. Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon asiakastuntemuksen perusteella yritystoimintaa suunnittelevilla ei yleensä ollut aikaisempaa yrittäjäkokemusta. Tässä aineistossa on muutama henkilö, joiden tiedettiin jo olevan yrittäjiä uutta yritystoimintaa käynnistäessään % 3 29 % % 25 vuotta tai alle (n=27) vuotta (n=48) vuotta (n=78) vuotta (n=66) Yli 55 vuotta (n=8) Kuva 3. Haastateltujen ikä yrityksen perustamishetkellä. Miehet olivat käynnistäneet yritystoiminnan hieman nuorempina. Miesten keski-ikä aloitusvaiheessa oli 39 vuotta ja naisilla vastaavasti 41 vuotta % Mies Nainen 3 % 25 vuotta tai alle (n=22, =5) vuotta (n=22, =26) vuotta (n=51, =27) vuotta (n=35, =31) Yli 55 vuotta (n=6, =2) Kuva 4. Haastateltujen ikä yrityksen perustamishetkellä sukupuolen mukaan.

12 Yrittäjäksi ryhtymisen tärkein syy Kun haastateltuja pyydettiin nimeämään yrittäjäksi ryhtymisen tärkein syy annetuista vaihtoehdoista, yleisimmäksi (3) osoittautui yrittäjyys keinona harjoittaa itselle mieleistä toimintaa ammattina. Noin kolmasosa (3) oli niitä henkilöitä, joilla motiivina oli kiinnostus yrittäjän uraan sinällään. Muiden varteenotettavien vaihtoehtojen puuttuessa yrittäjäksi oli ryhtynyt runsas viidennes (2) haastatelluista. Yrittäjyyden tarjoamat ansaintamahdollisuudet sen sijaan olivat harvimmin pontimena. Haastatteluissa pieni joukko () ilmoitti, että ei kokenut minkään edellä mainitun syyn kuvaavan yritystoiminnan käynnistämisen motiivia ja antoivat jonkin muun selityksen yrittäjäksi ryhtymiselle. Yleisintä tässä joukossa oli, että yritystoiminnan käynnistämisen syyn taustalla oli tilaisuuden ja mahdollisuuden tarjoutuminen joko havaitun kysynnän tai esimerkiksi yritysoston kautta. Ryhdyin yrittäjäksi, koska se antoi mahdollisuuden tehdä sitä, mitä ammatikseni haluan tehdä (n=41, =38) 18 % 17 % Ryhdyin yrittäjäksi, koska koin, että yrittäjyys oli "minun juttuni" (n=44, =26) 19 % 1 Ryhdyin yrittäjäksi, koska muita varteenotettavia vaihtoehtoja ei ollut tarjolla (n=32, =18) 14 % 8 % Ryhdyin yrittäjäksi, koska se tarjosi mahdollisuuden ansaita enemmän (n=16, =2) 7 % Jokin muu (n=4, =7) 3 % Mies Nainen Kuva 5. Yrittäjäksi ryhtymisen tärkein syy. Naiset poikkesivat miehistä siinä, että mieleisen toiminnan harjoittaminen yrittäjänä korostuu (naiset 4 miehet 3) ja ansaintamahdollisuuksilla puolestaan ei ollut juuri merkitystä (miehet 1, naiset ). Myös pää- ja sivutoimisesti aloittaneiden välillä oli jossain määrin eroja. Sivutoimisilla korostuivat motiiveina mieluisan toiminnan toteuttaminen yrittäjyyden kautta sekä ansaintamahdollisuudet. Vastaavasti heillä pakko ja yrittäjän uran kiinnostavuus saivat vähemmän mainintoja.

13 Yritystoiminnan aloitustapa Yritystoiminnan aloittaneet perustivat pääasiassa (87 %) itse uuden yrityksen. Haastatelluista 1 aloitti yritystoiminnan ostamalla toimivan yrityksen. Joukossa oli vain yksi haastateltu, joka oli aloittanut yritystoiminnan sukupolvenvaihdoksen kautta. Perusti yrityksen (n=199) 87 % Osti toimivan yrityksen (n=28) 1 Sukupolven vaihdoksen kautta (n=1) Kuva 6. Yritystoiminnan aloitustapa. 3.6 Yritysmuoto Yritystoimintaa ryhdyttiin harjoittamaan pääasiassa 74 % yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Henkilöyhtiöitä (avoimia ja kommandiittiyhtiöitä) oli 16 % ja osakeyhtiöitä 7 %. Vain yhdessä tapauksessa yritystoimintaa harjoitettiin osuuskuntamuotoisesti. Yksityinen elinkeinonharjoittaja (n=168) 74 % Osakeyhtiö (n=22) 1 Kommandiittiyhtiö (n=20) 9 % Avoin yhtiö (n=17) 7 % Osuuskunta (n=1) Kuva 7. Yritysmuoto

14 Perustettujen yritysten toimialat Eniten yrityksiä on perustettu rakennusalalle, johon kuuluu vajaa viidennes (18 %) aloitetusta yritystoiminnasta. Yritykset tarjoavat lähinnä erilaisia talonrakentamiseen ja remontointiin liittyviä palveluja. Tämä toimiala on lähes täysin miesvaltainen. Toiseksi eniten (14 %) yritystoimintaa on aloitettu tukku- ja vähittäiskaupan sekä moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjauksen toimialalla. Nämä yritykset ovat pääasiassa erilaisia kauppaliikkeitä ja loput korjaamoja. Kolmanneksi yleisintä (1) on ollut teollisuuden alan yrityksen perustaminen. Tällä toimialalla on yrityksiä aina käsityötuotteiden valmistajista metallialan yrityksiin. Rakentaminen (n=40, =1) 18 % Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (n=20, =12) 9 % Teollisuus (n=15, =11) 7 % Muu palvelutoiminta (n=4, =16) 7 % Terveys- ja sosiaalipalvelut (n=2, =15) 7 % Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (n=10, =6) 4 % 3 % Majoitus- ja ravitsemustoiminta (n=3, =12) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (n=7, =5) 3 % Kuljetus ja varastointi (n=11, =0) Miehet Naiset Informaatio ja viestintä (n=7, =1) 3 % Monialayritykset (n=5, =3) Maatalous, metsätalous ja kalatalous (n=6, =1) 3 % Taiteet, viihde ja virkistys (n=1, =3) Koulutus (n=1, =3) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (n=3, =0) Kiinteistöalan toiminta (n=1, =2) Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito (n=1, =0) 4 % 6 % 8 % % 16 % 18 % 2 Kuva 8. Perustettujen yritysten toimialat TOL 2008.

15 13 Noin joka kymmenes yritys on enää perustettu seuraavaksi yleisimmille toimialoille: muuhun palvelutoimintaan (9 %) ja sosiaali- ja terveyspalveluihin (8 %). Muu palvelutoiminta on hyvin naisvaltainen, ja siihen kuuluvat yritykset tarjoavat lähinnä kauneudenhoitopalveluja. Terveys-, hoito- ja hoivapalveluja tarjoavat yritykset ovat myös lähes tulkoon kaikki naisten yrityksiä. Vaikka perustettujen yritysten toimialakirjo on laaja, niistä lähes puolet (44 %) kuuluu edellä mainituille kolmelle yleisimmälle toimialalle ja lähes kaksi kolmesta (6) viidelle yleisimmälle toimialalle. 3.8 Yritystoiminnan päätoimisuus/sivutoimisuus aloittaessa Yritystoiminnan käynnistäneistä 8 ryhtyi päätoimisiksi yrittäjiksi ja 2 sivutoimisiksi. Saattaisi olettaa, että naiset aloittavat useammin sivutoimisina yrittäjinä, mutta tässä aineistossa sukupuolten välillä ei näyttänyt olevan eroa. 8 (n=182) 2 (n=46) Päätoimista Sivutoimista Kuva 9. Yritystoiminnan pää/sivutoimisuus aloitettaessa.

16 14 4 Yrittäjien ja yritystoiminnan tilanne haastatteluhetkellä 4.1 Yrittäjänä jatkaminen Haastatelluista 228 henkilöstä 8 (184 henkilöä) toimii edelleen yrittäjänä. Yritystoiminnan oli lopettanut tai keskeyttänyt 19 % haastatelluista. Jatkajista yritystoimintaa harjoitti haastatteluhetkellä päätoimisesti 79 % ja sivutoimisesti 2. Pienellä osalla (6 %) päätoiminen yrittäjyys oli muuttunut sivutoimiseksi ja päinvastoin (4 %). Päätoimisena alkanut yrittäjyys näyttää kuitenkin yleensä jatkuvan päätoimisena, sivutoimisena alkanut vastaavasti sivutoimisena. Yritystoiminnasta luopuneista enemmistö (73 %) oli aloittanut kokopäiväyrittäjinä. 64 % (n=146) 17 % (n=38) 19 % (n=44) Päätoimisesti Sivutoimisesti Ei harjoita enää yritystoimintaa Kuva 10. Yrittäjänä jatkaminen. 4.2 Yritystoiminnan jatkajat Aloitetun yritystoiminnan jatkuminen Lähes kaikki edelleen yrittäjinä toimivat harjoittavat samaa yritystoimintaa kuin aloittaessaan. Vain muutamat henkilöt (4 %) toimivat yrittäjinä toisella alalla. 96 % (n=176) 4 % (n=8) Kyllä Ei Kuva 11. Harjoittaako samaa yritystoimintaa kuin aloittaessa.

17 Yritystoiminnan kesto jatkaneilla Yritystoimintaa jatkavien haastateltujen yritystoiminta oli jatkunut keskimäärin 5 vuotta (4,6 vuotta). Pisimmillään yritystoimintaa oli harjoitettu 8 vuotta. Kartoituksen ulkopuolellehan oli rajattu nuorimmat yritykset. Aineisto kuvaa lähinnä 3 5 vuoden ikäistä yritystoimintaa, koska pääosa (74 %) yrityksistä oli toiminut sen ajan % 2 18 % % 4 % 3 vuotta (n=58) 4 vuotta (n=44) 5 vuotta (n=33) 6 vuotta (n=18) 7 vuotta (n=23) 8 vuotta (n=8) Kuva 12. Yritystoiminnan kesto jatkaneilla Viimeisin liikevaihto Aloitetun yritystoiminnan liikevaihto oli haastatteluhetkellä yleisimmin (66 %) euroa tai sen alle. Pienimmät liikevaihdot selittyvät yritystoiminnan sivutoimisuudella. Tyypillisimmillään liikevaihdot kuuluivat luokkaan euroa (2), euroa (2) tai euroa (19 %) % 18 % 18 % 18 % 3 % Alle (n=6, =22) 7 % (n=12, =7) (n=33, =3) (n=33, =3) (n=33, =1) 13 % Yli (n=22, =1) 3 % Ei osaa sanoa (n=6, =1) Yritystoiminta päätoimista Yritystoiminta sivutoimista Kuva 13. Viimeisin liikevaihto.

18 16 Liikevaihdoltaan suurimpia yrityksiä oli eniten rakentamisen, kaupan ja kuljetuksen toimialoilla. Pienimpiä liikevaihtoja oli eniten teollisuudessa ja muussa palvelutoiminnassa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Joukkoon kuului mm. erilaisia käsityöalan yrityksiä, kauneudenhoito- sekä hoito- ja hoivapalveluyrityksiä. Naisten harjoittaman yritystoiminnan liikevaihdot painottuvat alle euron liikevaihtoihin ja miehillä puolestaan sitä suurempiin liikevaihtoluokkiin. Naiset ovat edustettuina perinteisillä ja pienempien liikevaihtojen toimialoilla. Tässä aineistossa yritystoiminnan kestolla ja liikevaihdolla ei näyttäisi olevan merkittävää yhteyttä Arvio liikevaihdon kehityksestä lähitulevaisuudessa Haastateltujen tulevaisuudennäkymiä voidaan pitää hyvin positiivisina. Pääosa (83 %) kertoi liikevaihdon säilyvän ennallaan tai kasvavan. Melkein puolet (44 %) arvioi kasvattavansa liikevaihtoa. Vain 1 haastatelluista arvioi, että liikevaihto tulee pienenemään 2 3 vuoden tähtäimellä. Kuva 14. Haastateltujen arvio liikevaihdon kehityksestä 2 3 vuoden tähtäimellä Yritysten työllistävyys ja koko työpaikkojen määrän mukaan Yritystoiminta on alkanut yleensä yhden hengen yrityksenä ja työllistänyt yrittäjän itsensä. On tavallista (73 %) että työpaikkojen määrä myös säilyy muuttumattomana. Yrityksistä viidenneksessä (2) työpaikkojen määrä oli kasvanut sitten perustamishetken. Vähentymiset ovat harvinaisia. Yhden hengen yrityksissä työpaikkojen määrä ei voikaan pienentyä, ellei toiminta lakkaa. Yrityksissä oli haastatteluhetkellä yhteensä 364 työpaikkaa eli keskimäärin 2,0 työpaikkaa/ yritys, kun niitä aloittaessa oli 276 työpaikkaa eli 1,5 työpaikkaa/yritys. Työpaikoista 1 oli osa-aikaisia kuten aloitushetkelläkin. Päätoimisia työpaikkoja oli yritystä kohti haastattelu-

19 17 Kuva 15. Yritykset työpaikkojen määrän kehityksen mukaan. hetkellä 1,7 ja aloittaessa 1,3. Enemmistö (64 %) osa-aikaisista työpaikoista on työtekijämäärältään suurimmissa eli kolme henkilöä tai enemmän työllistävissä yrityksissä. Työpaikkojen määrällä mitattuna yritykset olivat haastatteluhetkellä kooltaan 1 18 henkilön yrityksiä. Enemmistö (6) niistä oli yhden työpaikan yrityksiä % 1 7 % 4 % 3 % 1 hlön (n=119) 2 hlöä (n=31) 3 hlöä (n=12) 4 hlöä (n=8) 5 hlöä (n=5) 6 hlöä (n=3) 8 hlöä (n=1) 11 hlöä (n=2) 12 hlöä (n=2) 18 hlöä (n=1) Kuva 16. Yritysten koko työpaikkojen määrän mukaan haastatteluhetkellä.

20 18 Edellä on jo mainittu, että vain viidenneksessä (2) työpaikkojen määrä on lisääntynyt. Tämä kuitenkin näkyy siten, että yhden hengen yritysten osuus on pienentynyt ja sitä suurempien kasvanut. Aloitusvaiheessa kaksi kolmasosaa (76 %) yrityksistä työllisti yhden henkilön % hlö (n=140, =119) 17 % 1 2 hlöä (n=27, =31) 7 % 4 % 3 hlöä (n=7, =12) 4 % 3 % 4 hlöä (n=4, =8) 5 hlöä (n=3, =5) 6 hlöä (n=2, =3) 8 hlöä (n=0, =1) 11 hlöä (n=0, =2) 12 hlöä (n=0, =2) 18 hlöä (n=1, =1) Aloitusvaiheessa Haastatteluhetkellä Kuva 17. Yritysten kasvu työpaikkojen määrällä mitattuna Arvio työpaikkojen määrän kehityksestä lähitulevaisuudessa Yritysten työllistävyys näyttää lisääntyvän lähitulevaisuudessa. Haastatelluista liki kaksi kolmasosaa (64 %) ennakoi työpaikkojen määrän kasvavan 2 3 vuoden tähtäimellä. Neljännes (26 %) arvioi työntekijämäärän pysyvän ennallaan, ja poistumia on luvassa vain harvassa yrityksessä (7 %). Kuva 18. Arvio työpaikkojen määrän kehityksestä 2 3 vuoden tähtäimellä.

21 Tyytyväisyys yrityksen kannattavuuteen ja yritystoiminnasta saatavaan toimeentuloon Haastatellut olivat pääosin (76 %) tyytyväisiä yrityksen kannattavuuteen samoin kuin yritystoiminnasta saatavaan toimeentuloon/ansioihin (76 %). Vajaa neljännes ilmoitti olevansa tyytymätön kumpaankin. Erittäin suurta tyytymättömyyttä osoitti vain hyvin pieni osa haastatelluista. Kannattavuus ja tyytyväisyys ansioihin olivat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Aineistosta käy ilmi, että haastatelluista 76 % antoi saman arvosanan kumpaankin kysymykseen. Kuva 19. Tyytyväisyys yrityksen kannattavuuteen. Kuva 20. Tyytyväisyys yritystoiminnasta saatavaan toimeentuloon.

22 Pahimmat voitettavat ongelmat Haastateltavilta tiedusteltiin pahimpia voitettavia yritystoiminnan ongelmia. Valmiina vastausvaihtoehtoina esitettiin kova kilpailu, rahoituksen hankinta, asiakkaiden hankinta, työvoiman saatavuus, toiminnan kannattavuus ja jokin muu ongelma (mikä?). Haastatelluista 1 kertoi, ettei ongelmia ole. Yksi haastateltava katsoi, ettei osannut eritellä/yksilöidä niitä. Muut nimesivät ongelmia. Asiakkaiden hankinta oli haasteena noin neljänneksellä (26 %). Seuraavaksi yleisimmät ongelmat olivat toiminnan kannattavuus (16 %) ja kova kilpailu (13 %). Työvoiman saatavuus (9 %) ja rahoituksen saaminen () saivat myös mainintoja, mutta eivät olleet enää kovin tavallisia. Ongelmana asiakkaiden hankinta (n=47) 26 % Ongelmana toiminnan kannattavuus (n=29) 16 % Ongelmana kova kilpailu (n=24) 13 % Muut asiakkuuksiin, markkinoihin ja markkinointiin liittyvät ongelmat (n=18) Ongelmana työvoiman saatavuus (n=16) 1 9 % Muut yksittäiset ongelmat (n=12) Ongelmana rahoituksen hankinta (n=10) 7 % Työn sitovuus, sairastumiset, terveydentila (n=8) 4 % Aikapula, ajanhallinta, kiire (n=8) 4 % Oma jaksamien, työn rankkuus (n=4) Toiminnan riippuvuus säätilasta (n=3) Yhteistyökumppaneiden löytäminen, ongelmat yhteistyökumppaneiden kanssa (n=3) Vakuutusmaksut (n=3) Verot, verotus (n=3) Luottotappiot, perintä (n=2) Liiketoiminta-ajattelun/osaamisen puute (n=2) Työvoimakustannukset (n=2) Ei voitettavia ongelmia (n=28) Kuva 21. Pahimmat voitettavat ongelmat, maininnat % haastatelluista.

23 21 Yleisintä oli, että ongelmana kerrottiin olevan jonkun muun. Vajaa puolet (4) vastasi näin ja selitti, millaisista asioista oli kyse. Kun aineistoa luokiteltiin, niistä yleisimmät (1) liittyivät asiakkaiden hankintaan siten, että ne olivat asiakkuuksiin, markkinointiin ja markkinoihin liittyviä kysymyksiä. Yhteensä saman verran (1) saivat mainintoja ongelmat, jotka liittyvät sairastumisiin, jaksamiseen, työn sitovuuteen sekä aikapulaan ja kiireeseen. Nämä ovat erityisesti yksinyrittäjien ongelmia. Mainintoja saivat myös verot, vakuutusmaksut, luottotappiot ja työvoimakustannukset (yhteensä 6 %) Arvio tilanteesta viiden vuoden tähtäimellä Haastatelluista 7 aikoo tulevaisuudessakin toimia yrittäjänä. Tämä joukko jakaantui melko tasan kahtia niihin, jotka jatkavat aloittamaansa yritystoimintaa nykyisellään ja niihin, jotka tähtäävät siinä kasvuun ja laajentamiseen. Muutama haastateltu ennakoi jatkavansa yrittäjänä mutta eri toimialalla. Haastatelluista 1 arvioi luopuvansa yritystoiminnasta viiden vuoden tähtäimellä. Heistä runsas kolmannes (36 %) oli yli 55-vuotiaita. Luopumista ennakoivissa oli yritystoiminnasta saatavaan toimeentuloon/ansioihin tyytymättömiä lähes puolet (43 %), mikä on enemmän kuin koko aineistossa (24 %). Heistä pääosa oli alle 55-vuotiaita. Pieni joukko haastatelluista kuului sekä vanhimpaan ikäryhmään että henkilöihin, jotka pitivät saatavia ansioita riittämättöminä. Sukupuolella ja yritystoiminnan pää/sivutoimisuudella ei näyttänyt olevan vaikutusta lopettamissuunnitelmiin. Harjoittaa samaa yritystoimintaa nykyisessä laajuudessa (n=70) 38 % Tähtää kasvuun ja harjoitan samaa yritystoimintaa laajemmassa mitassa (n=67) 36 % Luopuu yritystoiminnan harjoittamisesta (n=28) 1 Ei osaa sanoa (n=17) 9 % Harjoittaa yritystoimintaa, mutta eri toimialalla (n=2) Kuva 22. Haastateltavien arvio yritystoiminnan tilanteesta viiden vuoden tähtäimellä.

24 Yritystoiminnasta luopuneet Haastatelluista 228 henkilöstä 19 % ei enää haastatteluajankohtana harjoittanut aloittamaansa yritystoimintaa Yritystoiminnan kesto luopuneilla Yritystoiminta päättyi yleensä (69 %) ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Lyhimmillään yritystoiminta oli kestänyt alle vuoden ja pisimmillään 6 vuotta. Yritystoimintaa harjoitettiin keskimäärin 2,6 vuotta ennen luopumista % 1 7 % 9 % 7 % 9 % Alle vuosi (n=3) 1 vuosi (n=9) 2 vuotta (n=6) 3 vuotta (n=13) 4 vuotta (n=4) 5 vuotta (n=3) 6 vuotta (n=2) Ei tietoa (n=4) Kuva 23. Yritystoiminnan kesto luopuneilla Yritystoiminnasta luopumistapa Yritystoiminta päättyi tavallisesti (6) siihen, että toiminta ajettiin alas ja usein yritys jäi olemaan pöytälaatikkoon. Luopuneista 3 ilmoitti lopettaneensa toiminnan kokonaan, Yritys jäi olemaan (pöytälaatikkoon), mutta toiminta lopetettiin ajamalla se hallitusti alas (n=27) 6 Toiminta lopetettiin kokonaan (n=7) 16 % Toiminta loppui kokonaan varojen puutteessa (ei konkurssi) (n=6) 14 % Yritys myytiin (n=2) Ei tietoa (n=1) Muulla tavoin (n=1) Kuva 24. Yritystoiminnasta luopumistapa.

25 23 näistä puolet varojen loppuessa. Kartoituksessa tuli ilmi vain yksi konkurssi, mutta tätä tapausta ei haastateltu. Haastatellut eivät tosin yleensä harjoittaneet toimintaa yhtiömuodossa, jolloin toiminta voisi päättyä konkurssiin. Vain muutama oli luopunut myymällä yrityksensä Tärkein syy yritystoiminnasta luopumiseen Runsas kolmasosa (3) oli päätynyt luopumaan yritystoiminnasta yrityksen huonon taloudellisen tilanteen takia tai siksi, ettei se antanut riittävää toimeentuloa. Myös muut lopettamisen syyt (16 %) viittaavat osin kannattavuusongelmiin. Luopuminen johtui usein myös muista kuin itse liiketoiminnasta johtuvista syistä. Terveys-, tai perhesyiden tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi luopumiseen oli päätynyt 3. Terveydellisistä syistä luopuneiden olettaisi kuuluvan vanhimpaan ikäluokkaan. He olivat kuitenkin pääasiassa vuotiaita ja nuorempia. Osalle (9 %) yrittäjyys oli alun perinkin tarkoitettu väliaikaiseksi ratkaisuksi, ja osa (7 %) totesi, ettei yrittäjyys ollut heille mielekäs ja sopiva uravalinta. Yritystoiminta ei tarjonnut riittävää toimeentuloa tai yrityksen huono taloudellinen tilanne (n=14) 3 Terveydelliset syyt (n=11) 2 Muu syy (n=7) 16 % Yrittäjyys oli minulle alkujaankin väliaikaiseksi tarkoitettu ratkaisu (n=4) 9 % En kokenut yrittäjyyttä mielekkäänä ja minulle sopivana uravalintana (n=3) 7 % Perhesyyt (n=2) Eläkkeelle siirtyminen (n=2) Minulle tarjoutui tilaisuus myydä yritys hyvään hintaan (n=1) Kuva 25. Tärkein syy yritystoiminnasta luopumiseen.

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne Joulukuu 2014 Vastauksia huomisen kysymyksiin Esityksen tarkoituksena on kertoa tutkimuksesta, jossa selvitettiin uusyritysten kautta perustettujen yritysten henkiinjäämistä.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin...

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... Marketta Korhonen Minustako yrittäjä? Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... pakon sanelemana työttömyyden kautta (itsensä työllistäminen) koulutuksen kautta harrastuksen kautta franchising yrittäjyyden

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009

Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009 Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009 24.2.2009 1 Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä,

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry

Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry Oulun seudun uusyrityskeskus on yhteistyöyritystemme ja kuntien yhdessä ylläpitämä täysin maksuton ja ehdottoman luottamuksellinen neuvontapalvelu uusien ja vasta perustettujen

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI KEMIÖNSAAREN TYÖPAIKAT 2013 Yhteensä 2 368 st. Muu Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto Rahoitus, viestintä, ammatillinen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto Starttiraha Starttirahan tarkoituksena on edistää yritysten ja työpaikkojen syntymistä Suomessa turvaamalla yrittäjäksi ryhtyvän henkilön (työttömän työnhakijan tai henkilöasiakkaan) toimeentulo yritystoiminnan

Lisätiedot

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Länsi-Uudenmaan seitsemän kunnan (Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) alueella perustettiin viime vuonna 677 yritystä, mikä oli

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Uusyrityskeskukset palvelevat:

Uusyrityskeskukset palvelevat: Minustako yrittäjä? Uusyrityskeskukset palvelevat: 29 Uusyrityskeskusta Yli 100 palvelupistettä Yli 1000 neuvonantajaa Yli 10 000 uutta yritysideaa vuodessa Yli 10 000 yrittäjäehdokasta 35 000 maksutonta

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista Syyskuu 2015 TNS Tutkimuksen toteuttaminen TNS Gallup Oy kartoitti Greenpeacin toimeksiannosta tällä kyselyllä helsinkiläisten

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 2 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. YRITTÄJIEN LOMAT... 7 3. KESÄTYÖNTEKIJÄT... 10 Suomen Yrittäjät: KESÄTYÖNTEKIJÄT

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2009, 2. vuosineljännes Aloittaneiden yritysten määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna lopettaneiden yritysten määrä jatkoi nousuaan Aloittaneiden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut Joensuun seutu Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut www.josek.fi Josek on yrityksiä varten Josek palvelee kaikkia Joensuun seudun yrityksiä, niin toimintaansa

Lisätiedot

Katsaus nuorten yrittäjyydestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Ylitarkastaja Natalia Härkin, 1.12.

Katsaus nuorten yrittäjyydestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Ylitarkastaja Natalia Härkin, 1.12. Katsaus nuorten yrittäjyydestä Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Ylitarkastaja Natalia Härkin, 1.12.2011 Yritysten lukumäärä 1990-2010 pl. alkutuotannon toimialat (Lähteet: Yritys-

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ kalvosarja www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com 1 Mitä yrittäminen on? Laajasti määriteltynä yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Härmänmaan TE-toimisto Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Starttirahan hakeminen Starttirahaa haetaan siitä

Lisätiedot

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa YRITYSKEHITYS FÖRETAGSUTVECKLING BUSINESS DEVELOPMENT Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa Matkailun rahoitus-yritys tilaisuus Kirkkonummi, 29.11.2013 Carl-Johan Sandström www.novago.fi 1 OPERATIIVINEN

Lisätiedot

FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results

FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results Taustatiedot, total 80 responses Asuin-/toimipaikkasi on Al Ain 4 % Abu Dhabi 9 % Muu, mikä? 3 % Dubai 84 % Oletko Finnish

Lisätiedot

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE 2013 Starttiraha on henkilökohtainen tuki mahdollista myös useammalle samaan yritykseen Starttiraha ei ole yritystuki ei yrityksen rahoitusta tai tuloa, ei kuulu

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN YRITYSTEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TARVEKARTOITUS

KESKI-SUOMEN YRITYSTEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TARVEKARTOITUS Liisa Neittaanmäki ja Kari Perttula KESKI-SUOMEN YRITYSTEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TARVEKARTOITUS Osa A. Yrityskyselyn toteutus ja yritysten koulutus- ja kehittämistarvekartoituksen

Lisätiedot

Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy. Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen

Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy. Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää

Lisätiedot

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA Osuustoiminnan juuret 1800- luvun teollistuvassa Euroopassa 1901säädettiin osuuskuntalaki Suomessa 1990- luvun lama loi ns. uusosuustoiminnan 2011- uusi buumi??

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Osatyökykyiset ja työssäkäynti Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen

Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen Yrittäjänaisten Keskusliitto & Työterveyslaitos yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Helena Palmgren, vastuututkija,

Lisätiedot

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Etelä-Savon noin 6700 yrityksestä valtaosa on pieniä, muutaman henkilön yrityksiä. < 10 henkilön yrityksiä 95% Yksinyrittäjiä 44% (Etelä-Savon Yrittäjien

Lisätiedot