Kartoitus Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon asiakkaiden yritystoiminnasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kartoitus Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon asiakkaiden yritystoiminnasta"

Transkriptio

1 Ruralia-instituutti Jatkuuko yrittäminen? Kartoitus Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon asiakkaiden yritystoiminnasta Kaipainen Riitta Raportteja 45

2

3 1 Jatkuuko yrittäminen? Kartoitus Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon asiakkaiden yritystoiminnasta Riitta Kaipainen 2009

4 2 Julkaisija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Lönnrotinkatu MIKKELI puh telekopio ISBN ISSN ISBN ISSN (pdf) (pdf)

5 3 Esipuhe Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamo ry. on toiminut vuodesta 2001 lähtien. Sen toimesta on perustettu n. 750 uutta yritystä ja luotu liki 900 uutta työpaikkaa (tieto ). Dynamon toiminta on ollut seudun kannalta myönteistä ja merkittävää. Uusyrityskeskus Dynamon hallitus päätti syksyllä 2008 selvittää, mitä vuosina perustetuille yrityksille ja yrittäjille kuuluu. Selvityksen on laatinut ja nyt julkaistavan raportin kirjoittanut YTM Riitta Kaipainen. Tutkijan tukena toimi ryhmä Ruralia-instituutin asiantuntijoita: tutkimusjohtaja, HT Torsti Hyyryläinen, tutkimusjohtaja, professori Tapani Köppä, kehittämispäällikkö FM Manu Rantanen ja Uusyrityskeskus Dynamon toimitusjohtaja, projektipäällikkö Pekka Teittinen. Tutkimusavustajina toimivat Saila Ukkonen, Sirpa Hämäläinen, Mirja Marttinen ja Raija Alatalo, kaikki Ruraliainstituutin henkilöstöä. Ruralia-instituutin puolesta kiitän tutkijaa perusteellisesta työstä, asiantuntijaryhmää hyvästä tuesta ja haastattelijoita ahkeruudesta. Tutkimus kuuluu osana Etelä-Savon TE-keskuksen Euroopan unionin sosiaalirahastosta rahoittamaan ja Ruralia-instituutin toteuttamaan Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa -hankkeeseen, joka on samalla Uusyrityskeskus Dynamon päärahoittaja. Tutkimuksen tulokset palvelevat Dynamon toiminnan edelleen kehittämistä. Uskon, että nyt julkaistava raportti sisältää hyödyllistä tietoa kaikille yritystoiminnan kehittäjille. Mikkelissä Pirjo Siiskonen johtaja, professori

6 4 Sisällys 1 Johdanto Kartoituksen tarkoitus, menetelmät ja aineisto Yrittäjien ja käynnistetyn yritystoiminnan taustat Yritystoiminnan aloitusvuosi Haastateltujen sukupuoli Haastateltujen ikä yrityksen perustamishetkellä Yrittäjäksi ryhtymisen tärkein syy Yritystoiminnan aloitustapa Yritysmuoto Perustettujen yritysten toimialat Yritystoiminnan päätoimisuus/sivutoimisuus aloittaessa Yrittäjien ja yritystoiminnan tilanne haastatteluhetkellä Yrittäjänä jatkaminen Yritystoiminnan jatkajat Aloitetun yritystoiminnan jatkuminen Yritystoiminnan kesto jatkaneilla Viimeisin liikevaihto Arvio liikevaihdon kehityksestä lähitulevaisuudessa Yritysten työllistävyys ja koko työpaikkojen mukaan Arvio työpaikkojen määrän kehityksestä lähitulevaisuudessa Tyytyväisyys yrityksen kannattavuuteen ja yritystoiminnasta saatavaan toimeentuloon Pahimmat voitettavat ongelmat Arvio yritystoiminnan tilanteesta viiden vuoden tähtäimellä Yritystoiminnasta luopuneet Yritystoiminnan kesto luopuneilla Yritystoiminnasta luopumistapa Tärkein syy yritystoiminnasta luopumiseen Yritystoiminnasta luopuneiden pääasiallinen toiminta haastatteluhetkellä Arvio paluusta yrittäjäksi Tuki- ja neuvontapalvelujen käyttö ja näkemyksiä yrityspalvelujen kehittämisestä Tuki- ja neuvontapalvelujen käyttö Tuki- ja neuvontapalvelujen kehittämisehdotukset Yhteenveto ja tulokset Lähteet

7 5 1 Johdanto Uusyrityskeskustoiminta lähti liikkeelle Englannin Liverpoolista vuonna 1979, kun uusia yrittäjiä ryhdyttiin tukemaan erityisten Enterprise Agency neuvontapisteiden välityksellä. Sieltä Jobs and Society -ajatus levisi nopeasti ympäri Eurooppaa. Suomen vanhin ja ensimmäinen uusyrityskeskus aloitti toimintansa Raumalla vuonna (Suomen Uusyrityskeskukset ry 2009a). Suomen Uusyrityskeskukset viettävät 20-vuotisjuhlia vuonna Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus ry perustettiin vuonna Se aloitti toimintansa vuonna 2001 ja nimikilpailun tuloksena nimeksi tuli Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus ry Dynamo. Toiminnan on mahdollistanut Etelä-Savon TE-keskuksen Euroopan sosiaalirahaston hankerahoitus. Hankehallinnoijana on toiminut Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamo kuuluu valtakunnalliseen uusyrityskeskusten verkostoon. Kahdenkymmenen vuoden aikana Suomen Uusyrityskeskukset ry (Suomen Jobs and Society ry saakka) on rakentanut laajan valtakunnallisen neuvontaverkoston. Vuonna 2009 siihen kuuluu 31 uusyrityskeskusta, joilla on yli 80 neuvontapistettä. Uusyrityskeskusten avustamana Suomeen on tänä aikana perustettu yritystä. Verkoston taustatukena toimii 1300 asiantuntijaa sekä yli 1000 yritystä ja 270 yhteisöä. Verkosto työllistää 134 toimihenkilöä. (Suomen Uusyrityskeskukset ry 2009b). Uusyrityskeskustoiminnan tavoitteena on yhdistää yksityisen ja julkisen sektorin asiantuntemus verkostoksi ja antaa maksutonta neuvontaa yritystoimintaa suunnitteleville ja jo toimiville, nuorille yrityksille. Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamo ja sen asiantuntijaverkosto auttavat yritystoimintaa aloittavia muun muassa yritysidean arvioinnissa, liikeidean kehittämisessä, liiketoimintasuunnitelman laadinnassa, kannattavuuslaskelmien teossa, rahoitusmahdollisuuksien selvittämisessä, yritysmuodon valinnassa sekä lupa- ja ilmoitusasioiden selvittämisessä. Vuoden 2008 loppuun mennessä se on auttanut alkuun 685 uutta yritystä ja luonut Etelä-Savon alueelle yli 800 uutta työpaikkaa. Taulukko 1. Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon avainlukuja v yhteensä Uudet asiakkaat Perustetut yritykset Syntyneet työpaikat Koulutusym. tilaisuudet hlöä Lähde: Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamo/Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

8 6 Seurantakartoituksen tekeminen Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon asiakasyrityksistä tuli esille sen hallituksen/ohjausryhmän kokouksessa syksyllä Loppuvuodesta 2008 päätettiin toteuttaa kartoitus, josta saatavia tuloksia hyödynnettäisiin yrityspalvelutoiminnan kehittämisessä. Kartoitus on osa Mikkelin Seudun Uusyrityskeskuksen toimintaa. 2 Kartoituksen tarkoitus, menetelmät ja aineisto Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää Uusyrityskeskus Dynamon asiakkaina olleiden ja yrityksen perustaneiden yritystoiminnan jatkuvuutta ja yritystoiminnasta luopumista. Tavoitteena oli samalla saada tietoa, kuinka yrityspalvelutoimintaa tulisi kehittää. Kartoituksen aineisto koostuu Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon asiakkaiden haastatteluista. Aineistoa täydennettiin Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon asiakashallintarekisterin tiedoilla. Sieltä poimittiin aloitusvuosi, jolloin kunkin haastateltu oli käynnistänyt yritystoiminnan, koska haastateltavat eivät välttämättä sitä muistaisi. Näin pyrittiin lisäämään yritystoiminnan kestoa koskevien tietojen luotettavuutta. Kartoituksen kohdejoukoksi valittiin vuosina yritystoiminnan aloittaneet henkilöt, jotka olivat saaneet tähän Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon apua. Kartoituksen ulkopuolelle jätettiin kaikki asiakkaat, jotka eivät olleet ryhtyneet yritystoimintaan. Samoin rajattiin pois vuosina 2001, 2007 ja 2008 yritystoiminnan aloittaneet asiakkaat. Vuonna 2001 Mikkelin Seudun Uusyrityskeskuksen toiminta oli vasta alkuvaiheissaan ja yritystoiminnan aloittaneita asiakkaita oli vähän. Vuosina perustetuilla yrityksillä ja niiden yrittäjillä oli puolestaan takanaan hyvin lyhyt historia seurantaa ajatellen. Lisäksi vuonna 2008 uusyrityskeskustoimintaa laajennettiin Mikkelin seudulla panostamalla uuden yritystoiminnan neuvolatoimintaan. Siinä kontaktoidaan systemaattisesti 0 2-vuotiaat yritykset, analysoidaan niiden tilanne ja tarvittaessa ne saatetaan erilaisten kehittämistoimenpiteiden piiriin. Näin ollen Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamo oli samanaikaisesti muutoinkin yhteydessä vuosina perustettuihin yrityksiin. Yrittäjille ja yrityksiin kohdistetuissa kyselyissä vastausprosentit jäävät tavallisesti alhaisiksi. Siksi kartoitus päätettiin suorittaa puhelinhaastatteluilla. Tällä myös pyrittiin välttymään siltä, että tietoja saataisiin pelkästään parhaiten menestyneiltä yrityksiltä. Haastattelua varten laadittiin strukturoitu haastattelulomake. Haastattelut tehtiin tammi-huhtikuussa Kartoitus kohdistettiin kaikkiin vuosina yritystoiminnan aloittaneisiin asiakkaisiin. Tilastoinnin mukaan vuosina Mikkelin vuosina Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon avustamana perustettiin 417 yritystä. Tästä joukosta poistettiin Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon asiakastuntemuksen perusteella 31 henkilöä, joiden tiedettiin olevan eläkkeellä, edesmenneitä tai pitkäaikaisia yrittäjiä, jotka olivat käynnistäneet uutta yritystoimintaa entisen rinnalle jne.

9 7 Kartoituksen kohdejoukoksi muodostui 386 henkilöä. Yhteyttä otettaessa ilmeni, että heistä 31:llä ei ollut ajantasaisia yhteystietoja. Niitä yritettiin selvittää väestötietojärjestelmästä mutta ilman tuloksia. Lisäksi 81 henkilöä ei tavoitettu kolmella soittokerralla. Kartoituksella tavoitettiin kaikkiaan 274 henkilöä. Haastattelupyyntöihin suhtauduttiin hyvin positiivisesti. Kartoituksessa haastateltiin kaikkiaan 228 henkilöä. Tavoitetuista henkilöistä 17 % ei halunnut antaa haastattelua. Haastateltujen määrä oli 55% kaikista vuosina yritystoiminnan aloittaneista (417) ja 59 % kohdejoukosta (386). Taulukko 2. Kartoituksen kohdejoukko ja haastatellut. % % perustetuista yhteysyrityksistä tiedoista Perustettujen yritysten määrä *) Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamosta saadut yhteystiedot % 10 Ei löytynyt ajantasaisia yhteystietoja 31 7 % 8 % Ei tavoitettu kolmella soitolla % 2 Tavoitetut henkilöt % 7 Ei halunnut antaa haastattelua Haastatellut % *) Lähde: Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamo/Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

10 8 3 Yrittäjien ja käynnistetyn yritystoiminnan taustat 3.1 Yritystoiminnan aloitusvuosi Tieto haastateltujen yritystoiminnan aloitusvuodesta saatiin Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamolta sen asiakashallintajärjestelmästä. Pääosa (73 %) haastatelluista oli aloittanut yritystoiminnan vuosina Haastattelut koskivat siis pääasiassa 3 5 vuotta sitten käynnistettyä yritystoimintaa. Kartoituksen kuluessa ilmeni, että haastateltujen joukossa oli myös vuonna 2001 yritystoiminnan käynnistäneitä, vaikka vuonna 2001 aloittaneet oli alun perin rajattu aineiston ulkopuolelle % 1 v (n=11) v (n=29) v (n=23) v (n=47) v (n=50) v (n=68) Kuva 1. Yritystoiminnan aloitusvuosi. Lähde: Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamo. 3.2 Haastateltujen sukupuoli Haastatelluista yritystoiminnan aloittajista 6 oli miehiä ja 4 naisia. Kartoituksen koko kohdejoukko (n=386) oli vielä hieman naisvaltaisempi (44 %). Naisia näyttää siis olevan Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon asiakkaissa enemmän kuin heitä on yrittäjien keskuudessa Suomessa keskimäärin. Kuva 2. Haastateltujen sukupuoli.

11 9 3.3 Haastateltujen ikä yrityksen perustamishetkellä Haastatellut olivat keskimäärin 40-vuotiaita aloittaessaan yritystoiminnan. Nuorin yrityksen perustaja oli ollut 18-vuotias ja vanhin 63-vuotias. Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon asiakastuntemuksen perusteella yritystoimintaa suunnittelevilla ei yleensä ollut aikaisempaa yrittäjäkokemusta. Tässä aineistossa on muutama henkilö, joiden tiedettiin jo olevan yrittäjiä uutta yritystoimintaa käynnistäessään % 3 29 % % 25 vuotta tai alle (n=27) vuotta (n=48) vuotta (n=78) vuotta (n=66) Yli 55 vuotta (n=8) Kuva 3. Haastateltujen ikä yrityksen perustamishetkellä. Miehet olivat käynnistäneet yritystoiminnan hieman nuorempina. Miesten keski-ikä aloitusvaiheessa oli 39 vuotta ja naisilla vastaavasti 41 vuotta % Mies Nainen 3 % 25 vuotta tai alle (n=22, =5) vuotta (n=22, =26) vuotta (n=51, =27) vuotta (n=35, =31) Yli 55 vuotta (n=6, =2) Kuva 4. Haastateltujen ikä yrityksen perustamishetkellä sukupuolen mukaan.

12 Yrittäjäksi ryhtymisen tärkein syy Kun haastateltuja pyydettiin nimeämään yrittäjäksi ryhtymisen tärkein syy annetuista vaihtoehdoista, yleisimmäksi (3) osoittautui yrittäjyys keinona harjoittaa itselle mieleistä toimintaa ammattina. Noin kolmasosa (3) oli niitä henkilöitä, joilla motiivina oli kiinnostus yrittäjän uraan sinällään. Muiden varteenotettavien vaihtoehtojen puuttuessa yrittäjäksi oli ryhtynyt runsas viidennes (2) haastatelluista. Yrittäjyyden tarjoamat ansaintamahdollisuudet sen sijaan olivat harvimmin pontimena. Haastatteluissa pieni joukko () ilmoitti, että ei kokenut minkään edellä mainitun syyn kuvaavan yritystoiminnan käynnistämisen motiivia ja antoivat jonkin muun selityksen yrittäjäksi ryhtymiselle. Yleisintä tässä joukossa oli, että yritystoiminnan käynnistämisen syyn taustalla oli tilaisuuden ja mahdollisuuden tarjoutuminen joko havaitun kysynnän tai esimerkiksi yritysoston kautta. Ryhdyin yrittäjäksi, koska se antoi mahdollisuuden tehdä sitä, mitä ammatikseni haluan tehdä (n=41, =38) 18 % 17 % Ryhdyin yrittäjäksi, koska koin, että yrittäjyys oli "minun juttuni" (n=44, =26) 19 % 1 Ryhdyin yrittäjäksi, koska muita varteenotettavia vaihtoehtoja ei ollut tarjolla (n=32, =18) 14 % 8 % Ryhdyin yrittäjäksi, koska se tarjosi mahdollisuuden ansaita enemmän (n=16, =2) 7 % Jokin muu (n=4, =7) 3 % Mies Nainen Kuva 5. Yrittäjäksi ryhtymisen tärkein syy. Naiset poikkesivat miehistä siinä, että mieleisen toiminnan harjoittaminen yrittäjänä korostuu (naiset 4 miehet 3) ja ansaintamahdollisuuksilla puolestaan ei ollut juuri merkitystä (miehet 1, naiset ). Myös pää- ja sivutoimisesti aloittaneiden välillä oli jossain määrin eroja. Sivutoimisilla korostuivat motiiveina mieluisan toiminnan toteuttaminen yrittäjyyden kautta sekä ansaintamahdollisuudet. Vastaavasti heillä pakko ja yrittäjän uran kiinnostavuus saivat vähemmän mainintoja.

13 Yritystoiminnan aloitustapa Yritystoiminnan aloittaneet perustivat pääasiassa (87 %) itse uuden yrityksen. Haastatelluista 1 aloitti yritystoiminnan ostamalla toimivan yrityksen. Joukossa oli vain yksi haastateltu, joka oli aloittanut yritystoiminnan sukupolvenvaihdoksen kautta. Perusti yrityksen (n=199) 87 % Osti toimivan yrityksen (n=28) 1 Sukupolven vaihdoksen kautta (n=1) Kuva 6. Yritystoiminnan aloitustapa. 3.6 Yritysmuoto Yritystoimintaa ryhdyttiin harjoittamaan pääasiassa 74 % yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Henkilöyhtiöitä (avoimia ja kommandiittiyhtiöitä) oli 16 % ja osakeyhtiöitä 7 %. Vain yhdessä tapauksessa yritystoimintaa harjoitettiin osuuskuntamuotoisesti. Yksityinen elinkeinonharjoittaja (n=168) 74 % Osakeyhtiö (n=22) 1 Kommandiittiyhtiö (n=20) 9 % Avoin yhtiö (n=17) 7 % Osuuskunta (n=1) Kuva 7. Yritysmuoto

14 Perustettujen yritysten toimialat Eniten yrityksiä on perustettu rakennusalalle, johon kuuluu vajaa viidennes (18 %) aloitetusta yritystoiminnasta. Yritykset tarjoavat lähinnä erilaisia talonrakentamiseen ja remontointiin liittyviä palveluja. Tämä toimiala on lähes täysin miesvaltainen. Toiseksi eniten (14 %) yritystoimintaa on aloitettu tukku- ja vähittäiskaupan sekä moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjauksen toimialalla. Nämä yritykset ovat pääasiassa erilaisia kauppaliikkeitä ja loput korjaamoja. Kolmanneksi yleisintä (1) on ollut teollisuuden alan yrityksen perustaminen. Tällä toimialalla on yrityksiä aina käsityötuotteiden valmistajista metallialan yrityksiin. Rakentaminen (n=40, =1) 18 % Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (n=20, =12) 9 % Teollisuus (n=15, =11) 7 % Muu palvelutoiminta (n=4, =16) 7 % Terveys- ja sosiaalipalvelut (n=2, =15) 7 % Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (n=10, =6) 4 % 3 % Majoitus- ja ravitsemustoiminta (n=3, =12) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (n=7, =5) 3 % Kuljetus ja varastointi (n=11, =0) Miehet Naiset Informaatio ja viestintä (n=7, =1) 3 % Monialayritykset (n=5, =3) Maatalous, metsätalous ja kalatalous (n=6, =1) 3 % Taiteet, viihde ja virkistys (n=1, =3) Koulutus (n=1, =3) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (n=3, =0) Kiinteistöalan toiminta (n=1, =2) Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito (n=1, =0) 4 % 6 % 8 % % 16 % 18 % 2 Kuva 8. Perustettujen yritysten toimialat TOL 2008.

15 13 Noin joka kymmenes yritys on enää perustettu seuraavaksi yleisimmille toimialoille: muuhun palvelutoimintaan (9 %) ja sosiaali- ja terveyspalveluihin (8 %). Muu palvelutoiminta on hyvin naisvaltainen, ja siihen kuuluvat yritykset tarjoavat lähinnä kauneudenhoitopalveluja. Terveys-, hoito- ja hoivapalveluja tarjoavat yritykset ovat myös lähes tulkoon kaikki naisten yrityksiä. Vaikka perustettujen yritysten toimialakirjo on laaja, niistä lähes puolet (44 %) kuuluu edellä mainituille kolmelle yleisimmälle toimialalle ja lähes kaksi kolmesta (6) viidelle yleisimmälle toimialalle. 3.8 Yritystoiminnan päätoimisuus/sivutoimisuus aloittaessa Yritystoiminnan käynnistäneistä 8 ryhtyi päätoimisiksi yrittäjiksi ja 2 sivutoimisiksi. Saattaisi olettaa, että naiset aloittavat useammin sivutoimisina yrittäjinä, mutta tässä aineistossa sukupuolten välillä ei näyttänyt olevan eroa. 8 (n=182) 2 (n=46) Päätoimista Sivutoimista Kuva 9. Yritystoiminnan pää/sivutoimisuus aloitettaessa.

16 14 4 Yrittäjien ja yritystoiminnan tilanne haastatteluhetkellä 4.1 Yrittäjänä jatkaminen Haastatelluista 228 henkilöstä 8 (184 henkilöä) toimii edelleen yrittäjänä. Yritystoiminnan oli lopettanut tai keskeyttänyt 19 % haastatelluista. Jatkajista yritystoimintaa harjoitti haastatteluhetkellä päätoimisesti 79 % ja sivutoimisesti 2. Pienellä osalla (6 %) päätoiminen yrittäjyys oli muuttunut sivutoimiseksi ja päinvastoin (4 %). Päätoimisena alkanut yrittäjyys näyttää kuitenkin yleensä jatkuvan päätoimisena, sivutoimisena alkanut vastaavasti sivutoimisena. Yritystoiminnasta luopuneista enemmistö (73 %) oli aloittanut kokopäiväyrittäjinä. 64 % (n=146) 17 % (n=38) 19 % (n=44) Päätoimisesti Sivutoimisesti Ei harjoita enää yritystoimintaa Kuva 10. Yrittäjänä jatkaminen. 4.2 Yritystoiminnan jatkajat Aloitetun yritystoiminnan jatkuminen Lähes kaikki edelleen yrittäjinä toimivat harjoittavat samaa yritystoimintaa kuin aloittaessaan. Vain muutamat henkilöt (4 %) toimivat yrittäjinä toisella alalla. 96 % (n=176) 4 % (n=8) Kyllä Ei Kuva 11. Harjoittaako samaa yritystoimintaa kuin aloittaessa.

17 Yritystoiminnan kesto jatkaneilla Yritystoimintaa jatkavien haastateltujen yritystoiminta oli jatkunut keskimäärin 5 vuotta (4,6 vuotta). Pisimmillään yritystoimintaa oli harjoitettu 8 vuotta. Kartoituksen ulkopuolellehan oli rajattu nuorimmat yritykset. Aineisto kuvaa lähinnä 3 5 vuoden ikäistä yritystoimintaa, koska pääosa (74 %) yrityksistä oli toiminut sen ajan % 2 18 % % 4 % 3 vuotta (n=58) 4 vuotta (n=44) 5 vuotta (n=33) 6 vuotta (n=18) 7 vuotta (n=23) 8 vuotta (n=8) Kuva 12. Yritystoiminnan kesto jatkaneilla Viimeisin liikevaihto Aloitetun yritystoiminnan liikevaihto oli haastatteluhetkellä yleisimmin (66 %) euroa tai sen alle. Pienimmät liikevaihdot selittyvät yritystoiminnan sivutoimisuudella. Tyypillisimmillään liikevaihdot kuuluivat luokkaan euroa (2), euroa (2) tai euroa (19 %) % 18 % 18 % 18 % 3 % Alle (n=6, =22) 7 % (n=12, =7) (n=33, =3) (n=33, =3) (n=33, =1) 13 % Yli (n=22, =1) 3 % Ei osaa sanoa (n=6, =1) Yritystoiminta päätoimista Yritystoiminta sivutoimista Kuva 13. Viimeisin liikevaihto.

18 16 Liikevaihdoltaan suurimpia yrityksiä oli eniten rakentamisen, kaupan ja kuljetuksen toimialoilla. Pienimpiä liikevaihtoja oli eniten teollisuudessa ja muussa palvelutoiminnassa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Joukkoon kuului mm. erilaisia käsityöalan yrityksiä, kauneudenhoito- sekä hoito- ja hoivapalveluyrityksiä. Naisten harjoittaman yritystoiminnan liikevaihdot painottuvat alle euron liikevaihtoihin ja miehillä puolestaan sitä suurempiin liikevaihtoluokkiin. Naiset ovat edustettuina perinteisillä ja pienempien liikevaihtojen toimialoilla. Tässä aineistossa yritystoiminnan kestolla ja liikevaihdolla ei näyttäisi olevan merkittävää yhteyttä Arvio liikevaihdon kehityksestä lähitulevaisuudessa Haastateltujen tulevaisuudennäkymiä voidaan pitää hyvin positiivisina. Pääosa (83 %) kertoi liikevaihdon säilyvän ennallaan tai kasvavan. Melkein puolet (44 %) arvioi kasvattavansa liikevaihtoa. Vain 1 haastatelluista arvioi, että liikevaihto tulee pienenemään 2 3 vuoden tähtäimellä. Kuva 14. Haastateltujen arvio liikevaihdon kehityksestä 2 3 vuoden tähtäimellä Yritysten työllistävyys ja koko työpaikkojen määrän mukaan Yritystoiminta on alkanut yleensä yhden hengen yrityksenä ja työllistänyt yrittäjän itsensä. On tavallista (73 %) että työpaikkojen määrä myös säilyy muuttumattomana. Yrityksistä viidenneksessä (2) työpaikkojen määrä oli kasvanut sitten perustamishetken. Vähentymiset ovat harvinaisia. Yhden hengen yrityksissä työpaikkojen määrä ei voikaan pienentyä, ellei toiminta lakkaa. Yrityksissä oli haastatteluhetkellä yhteensä 364 työpaikkaa eli keskimäärin 2,0 työpaikkaa/ yritys, kun niitä aloittaessa oli 276 työpaikkaa eli 1,5 työpaikkaa/yritys. Työpaikoista 1 oli osa-aikaisia kuten aloitushetkelläkin. Päätoimisia työpaikkoja oli yritystä kohti haastattelu-

19 17 Kuva 15. Yritykset työpaikkojen määrän kehityksen mukaan. hetkellä 1,7 ja aloittaessa 1,3. Enemmistö (64 %) osa-aikaisista työpaikoista on työtekijämäärältään suurimmissa eli kolme henkilöä tai enemmän työllistävissä yrityksissä. Työpaikkojen määrällä mitattuna yritykset olivat haastatteluhetkellä kooltaan 1 18 henkilön yrityksiä. Enemmistö (6) niistä oli yhden työpaikan yrityksiä % 1 7 % 4 % 3 % 1 hlön (n=119) 2 hlöä (n=31) 3 hlöä (n=12) 4 hlöä (n=8) 5 hlöä (n=5) 6 hlöä (n=3) 8 hlöä (n=1) 11 hlöä (n=2) 12 hlöä (n=2) 18 hlöä (n=1) Kuva 16. Yritysten koko työpaikkojen määrän mukaan haastatteluhetkellä.

20 18 Edellä on jo mainittu, että vain viidenneksessä (2) työpaikkojen määrä on lisääntynyt. Tämä kuitenkin näkyy siten, että yhden hengen yritysten osuus on pienentynyt ja sitä suurempien kasvanut. Aloitusvaiheessa kaksi kolmasosaa (76 %) yrityksistä työllisti yhden henkilön % hlö (n=140, =119) 17 % 1 2 hlöä (n=27, =31) 7 % 4 % 3 hlöä (n=7, =12) 4 % 3 % 4 hlöä (n=4, =8) 5 hlöä (n=3, =5) 6 hlöä (n=2, =3) 8 hlöä (n=0, =1) 11 hlöä (n=0, =2) 12 hlöä (n=0, =2) 18 hlöä (n=1, =1) Aloitusvaiheessa Haastatteluhetkellä Kuva 17. Yritysten kasvu työpaikkojen määrällä mitattuna Arvio työpaikkojen määrän kehityksestä lähitulevaisuudessa Yritysten työllistävyys näyttää lisääntyvän lähitulevaisuudessa. Haastatelluista liki kaksi kolmasosaa (64 %) ennakoi työpaikkojen määrän kasvavan 2 3 vuoden tähtäimellä. Neljännes (26 %) arvioi työntekijämäärän pysyvän ennallaan, ja poistumia on luvassa vain harvassa yrityksessä (7 %). Kuva 18. Arvio työpaikkojen määrän kehityksestä 2 3 vuoden tähtäimellä.

21 Tyytyväisyys yrityksen kannattavuuteen ja yritystoiminnasta saatavaan toimeentuloon Haastatellut olivat pääosin (76 %) tyytyväisiä yrityksen kannattavuuteen samoin kuin yritystoiminnasta saatavaan toimeentuloon/ansioihin (76 %). Vajaa neljännes ilmoitti olevansa tyytymätön kumpaankin. Erittäin suurta tyytymättömyyttä osoitti vain hyvin pieni osa haastatelluista. Kannattavuus ja tyytyväisyys ansioihin olivat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Aineistosta käy ilmi, että haastatelluista 76 % antoi saman arvosanan kumpaankin kysymykseen. Kuva 19. Tyytyväisyys yrityksen kannattavuuteen. Kuva 20. Tyytyväisyys yritystoiminnasta saatavaan toimeentuloon.

22 Pahimmat voitettavat ongelmat Haastateltavilta tiedusteltiin pahimpia voitettavia yritystoiminnan ongelmia. Valmiina vastausvaihtoehtoina esitettiin kova kilpailu, rahoituksen hankinta, asiakkaiden hankinta, työvoiman saatavuus, toiminnan kannattavuus ja jokin muu ongelma (mikä?). Haastatelluista 1 kertoi, ettei ongelmia ole. Yksi haastateltava katsoi, ettei osannut eritellä/yksilöidä niitä. Muut nimesivät ongelmia. Asiakkaiden hankinta oli haasteena noin neljänneksellä (26 %). Seuraavaksi yleisimmät ongelmat olivat toiminnan kannattavuus (16 %) ja kova kilpailu (13 %). Työvoiman saatavuus (9 %) ja rahoituksen saaminen () saivat myös mainintoja, mutta eivät olleet enää kovin tavallisia. Ongelmana asiakkaiden hankinta (n=47) 26 % Ongelmana toiminnan kannattavuus (n=29) 16 % Ongelmana kova kilpailu (n=24) 13 % Muut asiakkuuksiin, markkinoihin ja markkinointiin liittyvät ongelmat (n=18) Ongelmana työvoiman saatavuus (n=16) 1 9 % Muut yksittäiset ongelmat (n=12) Ongelmana rahoituksen hankinta (n=10) 7 % Työn sitovuus, sairastumiset, terveydentila (n=8) 4 % Aikapula, ajanhallinta, kiire (n=8) 4 % Oma jaksamien, työn rankkuus (n=4) Toiminnan riippuvuus säätilasta (n=3) Yhteistyökumppaneiden löytäminen, ongelmat yhteistyökumppaneiden kanssa (n=3) Vakuutusmaksut (n=3) Verot, verotus (n=3) Luottotappiot, perintä (n=2) Liiketoiminta-ajattelun/osaamisen puute (n=2) Työvoimakustannukset (n=2) Ei voitettavia ongelmia (n=28) Kuva 21. Pahimmat voitettavat ongelmat, maininnat % haastatelluista.

23 21 Yleisintä oli, että ongelmana kerrottiin olevan jonkun muun. Vajaa puolet (4) vastasi näin ja selitti, millaisista asioista oli kyse. Kun aineistoa luokiteltiin, niistä yleisimmät (1) liittyivät asiakkaiden hankintaan siten, että ne olivat asiakkuuksiin, markkinointiin ja markkinoihin liittyviä kysymyksiä. Yhteensä saman verran (1) saivat mainintoja ongelmat, jotka liittyvät sairastumisiin, jaksamiseen, työn sitovuuteen sekä aikapulaan ja kiireeseen. Nämä ovat erityisesti yksinyrittäjien ongelmia. Mainintoja saivat myös verot, vakuutusmaksut, luottotappiot ja työvoimakustannukset (yhteensä 6 %) Arvio tilanteesta viiden vuoden tähtäimellä Haastatelluista 7 aikoo tulevaisuudessakin toimia yrittäjänä. Tämä joukko jakaantui melko tasan kahtia niihin, jotka jatkavat aloittamaansa yritystoimintaa nykyisellään ja niihin, jotka tähtäävät siinä kasvuun ja laajentamiseen. Muutama haastateltu ennakoi jatkavansa yrittäjänä mutta eri toimialalla. Haastatelluista 1 arvioi luopuvansa yritystoiminnasta viiden vuoden tähtäimellä. Heistä runsas kolmannes (36 %) oli yli 55-vuotiaita. Luopumista ennakoivissa oli yritystoiminnasta saatavaan toimeentuloon/ansioihin tyytymättömiä lähes puolet (43 %), mikä on enemmän kuin koko aineistossa (24 %). Heistä pääosa oli alle 55-vuotiaita. Pieni joukko haastatelluista kuului sekä vanhimpaan ikäryhmään että henkilöihin, jotka pitivät saatavia ansioita riittämättöminä. Sukupuolella ja yritystoiminnan pää/sivutoimisuudella ei näyttänyt olevan vaikutusta lopettamissuunnitelmiin. Harjoittaa samaa yritystoimintaa nykyisessä laajuudessa (n=70) 38 % Tähtää kasvuun ja harjoitan samaa yritystoimintaa laajemmassa mitassa (n=67) 36 % Luopuu yritystoiminnan harjoittamisesta (n=28) 1 Ei osaa sanoa (n=17) 9 % Harjoittaa yritystoimintaa, mutta eri toimialalla (n=2) Kuva 22. Haastateltavien arvio yritystoiminnan tilanteesta viiden vuoden tähtäimellä.

24 Yritystoiminnasta luopuneet Haastatelluista 228 henkilöstä 19 % ei enää haastatteluajankohtana harjoittanut aloittamaansa yritystoimintaa Yritystoiminnan kesto luopuneilla Yritystoiminta päättyi yleensä (69 %) ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Lyhimmillään yritystoiminta oli kestänyt alle vuoden ja pisimmillään 6 vuotta. Yritystoimintaa harjoitettiin keskimäärin 2,6 vuotta ennen luopumista % 1 7 % 9 % 7 % 9 % Alle vuosi (n=3) 1 vuosi (n=9) 2 vuotta (n=6) 3 vuotta (n=13) 4 vuotta (n=4) 5 vuotta (n=3) 6 vuotta (n=2) Ei tietoa (n=4) Kuva 23. Yritystoiminnan kesto luopuneilla Yritystoiminnasta luopumistapa Yritystoiminta päättyi tavallisesti (6) siihen, että toiminta ajettiin alas ja usein yritys jäi olemaan pöytälaatikkoon. Luopuneista 3 ilmoitti lopettaneensa toiminnan kokonaan, Yritys jäi olemaan (pöytälaatikkoon), mutta toiminta lopetettiin ajamalla se hallitusti alas (n=27) 6 Toiminta lopetettiin kokonaan (n=7) 16 % Toiminta loppui kokonaan varojen puutteessa (ei konkurssi) (n=6) 14 % Yritys myytiin (n=2) Ei tietoa (n=1) Muulla tavoin (n=1) Kuva 24. Yritystoiminnasta luopumistapa.

25 23 näistä puolet varojen loppuessa. Kartoituksessa tuli ilmi vain yksi konkurssi, mutta tätä tapausta ei haastateltu. Haastatellut eivät tosin yleensä harjoittaneet toimintaa yhtiömuodossa, jolloin toiminta voisi päättyä konkurssiin. Vain muutama oli luopunut myymällä yrityksensä Tärkein syy yritystoiminnasta luopumiseen Runsas kolmasosa (3) oli päätynyt luopumaan yritystoiminnasta yrityksen huonon taloudellisen tilanteen takia tai siksi, ettei se antanut riittävää toimeentuloa. Myös muut lopettamisen syyt (16 %) viittaavat osin kannattavuusongelmiin. Luopuminen johtui usein myös muista kuin itse liiketoiminnasta johtuvista syistä. Terveys-, tai perhesyiden tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi luopumiseen oli päätynyt 3. Terveydellisistä syistä luopuneiden olettaisi kuuluvan vanhimpaan ikäluokkaan. He olivat kuitenkin pääasiassa vuotiaita ja nuorempia. Osalle (9 %) yrittäjyys oli alun perinkin tarkoitettu väliaikaiseksi ratkaisuksi, ja osa (7 %) totesi, ettei yrittäjyys ollut heille mielekäs ja sopiva uravalinta. Yritystoiminta ei tarjonnut riittävää toimeentuloa tai yrityksen huono taloudellinen tilanne (n=14) 3 Terveydelliset syyt (n=11) 2 Muu syy (n=7) 16 % Yrittäjyys oli minulle alkujaankin väliaikaiseksi tarkoitettu ratkaisu (n=4) 9 % En kokenut yrittäjyyttä mielekkäänä ja minulle sopivana uravalintana (n=3) 7 % Perhesyyt (n=2) Eläkkeelle siirtyminen (n=2) Minulle tarjoutui tilaisuus myydä yritys hyvään hintaan (n=1) Kuva 25. Tärkein syy yritystoiminnasta luopumiseen.

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Työturvallisuus- ja työterveysasiat. Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät

Työturvallisuus- ja työterveysasiat. Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät Työturvallisuus- ja työterveysasiat Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät 8.3.2016 1 Kyselystä Kysely lähetettiin 4.2.2016 yhteensä 4784 jäsenyrittäjälle Yritykset valittiin

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä. Kevät 2011

Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä. Kevät 2011 Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä Kevät Päijät-Häme kevät JOHDANTO Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä 2009.

Lisätiedot

Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut. Pohjois-pohjanmaan TE-toimisto Kari Backman Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut

Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut. Pohjois-pohjanmaan TE-toimisto Kari Backman Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut 1 Starttiraha Mikä on starttiraha? Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, jota voidaan myöntää yrittäjäksi ryhtyvälle luonteeltaan päätoimisen yritystoiminnan

Lisätiedot

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa Markku Virtanen Emind Oy PYK:n tehtävät analysoida kotimaisesta ja kansainvälisestä sekundääriaineistosta, millä aloilla Etelä-Savossa olisi eniten taloudellista

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI KEMIÖNSAAREN TYÖPAIKAT 2013 Yhteensä 2 368 st. Muu Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto Rahoitus, viestintä, ammatillinen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 2016 aikana asioineiden

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Länsi-Uudenmaan seitsemän kunnan (Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) alueella perustettiin viime vuonna 677 yritystä, mikä oli

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja,

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja, Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille Hyvä vastaanottaja, Sinua pyydetään vastaamaan työhönkuntousta koskevaan loppukyselyyn. Se lähetetään kaikille niille esimiehille,

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Osatyökykyiset ja työssäkäynti Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Kuntatalo, klo 11:00 11:20, huone 4.9., 4. krs Tilastokeskus, Päivi Krzywacki Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan.

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Timo Juurakko projektipäällikkö Juha Torvinen yritysasiantuntija Tilannekuvaa Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Yrityksen perustamisen 10 vaihetta

Yrityksen perustamisen 10 vaihetta Yrityksen perustamisen 10 vaihetta Oma halu ja tahto Muista, että elinkeinotoiminnassa: on säilytettävä terve ja toimiva taloudellinen kilpailu ja on vältettävä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot