Vanajan seurakuntakoti, Vanajanraitti 5, Hämeenlinna

Transkriptio

1 YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO Sivu 1 Kokousaika Torstaina kello Kokouspaikka Vanajan seurakuntakoti, Vanajanraitti 5, Hämeenlinna Läsnä Timo Kalaja puheenjohtaja Käsitellyt asiat 37 - xx- Allekirjoitukset Puheenjohtaja Timo Kalaja Sihteeri Kai Kauppinen Pöytäkirjan Tarkistus Paikka ja aika Hämeenlinna Allekirjoitukset Pöytäkirja Yleisesti Nähtävänä Paikka ja aika Hämeenlinnan kirkkoherranvirasto.2016 Todistaa Kirkkoherra Timo Kalaja Otteen Oikeaksi Todistaa:

2 YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO Sivu 2 37 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avaa kokouksen. 38 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty jäsenille sähköpostilla ja kirjepostina perjantaina Yhteisen kirkkoneuvoston kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 39 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Kokouksen työjärjestykseksi hyväksytään esityslistan mukainen järjestys. 40 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta Valitaan pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat. 41 Ilmoitusasiat Suomen Lähetysseuran toimintakertomus ja tilinpäätös 2015 Seurakuntayhtymän yhteistyötoimikunnan kokouspöytäkirja 2 / 2016 Puheenjohtajan päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto merkitsee ilmoitusasiat tiedoksi. Päätös:

3 YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO Sivu 3 42 Viranhaltijoiden päätösluettelot Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja talousjohtaja pitävät tekemistään viranhaltijapäätöksistä päätösluetteloja ja heidän on toimitettava päätösluettelot yhteiselle kirkkoneuvostolle tiedoksi seuraavaan kokoukseen (Hml srkyn yhteisen kirkkoneuvoston ohjesääntö 22 ). Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja ei ole tehnyt viranhaltijapäätöksiä. Talousjohtajan päätökset numerot / 2016 ovat nähtävillä kokouksessa. Puheenjohtajan päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto 1. hyväksyy talousjohtajan päätösluettelot 2. ei käytä otto-oikeuttaan päätöksiin. Päätös: 43 Seurakuntayhtymän verotulokertymä toukokuu 2016 Liitteenä 1 on seurakuntayhtymän kirkollisveron tilitykset vertailuineen ajalta Talousjohtajan päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto merkitsee asian tiedoksi. Päätös: 44 Lähetekeskustelu seurakuntayhtymän vuoden 2017 talousarvion laadinnan perusteista Julkisen talouden suunnitelmissa vuosille ennakoidaan Suomen kansantalouden kasvavan vaatimattomasti noin prosentin vuosivauhtia. Työttömyyden osalta tilanne on edelleen vaikea, vaikka työllisyyden kohenemisen ennustetaan jatkuvan koko ennustejakson. Hämeenlinnan työttömyysaste lomautetut mukaan lukien oli helmikuun lopussa 13,0 % (koko maa 13,7 %). Hämeenlinnan kaupungin väkiluku oli viime vuoden lopussa , jossa oli kasvua edelliseen vuoteen vain 35 henkilöä. Aiempina vuosina väkiluvun kasvu on ollut suurempaa. Hämeenlinnan seurakuntien jäsenmäärä oli ja kirkkoon kuulumisprosentti on 76,2 % (koko maa 72,9 %). Jäsenmäärä on pudonnut vajaan prosentin vuosivauhtia.

4 YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO Sivu 4 1. Tuloveroprosentti vuodelle 2017 Hämeenlinnan seurakuntayhtymässä tuloveroprosentti nostettiin vuoden 2014 alusta 1,30 %:iin. Aikaisemmin tuloveroprosentti oli 1,15 %. Alkuvuoden 2016 verotulokertymät ovat olleet vuoden 2015 tasolla, mutta järjestetyssä seurakuntien talouspäivässä Kuntaliiton ennusteet Hämeenlinnaa koskien olivat aikaisempaa heikompia. Vuoden 2016 veroeräennakot on huhtikuun loppuun saakka tilitetty 2014 ansiotulojen jakoosuuksien mukaan. Huhti-toukokuun vaihteessa julkaistiin uudet, vuoden 2015 verotukseen perustuvat jako-osuudet. Hämeenlinnan ja koko Kanta- Hämeen ansiotulot ovat kehittyneet vuonna 2015 muuta maata heikommin ja tämän vuoksi jako-osuudet pienenevät, mikä johtaa myös verotulokertymien pienenemiseen. Seurakuntayhtymän kirkollisverokertymän ennuste oli vuodelle 2016 maltillisempi kuin esimerkiksi Hämeenlinnan kaupungin ja tämän hetken näkemyksen perusteella vuodelle 2016 budjetoidut kirkollisverot tullaan saavuttamaan, mutta verotulokertymä tulee todennäköisesti olemaan pienempi kuin vuonna Kuntaliiton ennusteessa Hämeenlinnan vuoden 2017 verotulokertymä olisi hieman suurempi kuin vuonna 2016, mutta kirkosta eroamisen vuoksi kirkon luvut ovat yleensä hieman heikompia kuin kuntien. Merkittävää pudotusta veroihin ei ole nähtävissä ja seurakuntayhtymän taloudellinen tilanne on hyvä. Täten talousarvion 2017 valmistelussa lähdetään olettamasta, että tuloveroprosentti säilyy ennallaan. 2. Valtionkorvaus ja yhteisövero Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin tuli voimaan vuoden 2016 alussa. Rahoituslain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan jatkossa valtion talousarviosta maksettavalla rahoituksella ja samalla luovutaan seurakuntien yhteisövero-osuudesta. Korvattavia yhteiskunnallisia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Kirkon keskusrahasto jakaa automaattisesti kuukausittain korvausta seurakunnille (107 milj. euroa/v, 8,9 milj. euroa/kk). Jako tapahtuu kunnan väkiluvun mukaan siten, että vuoden 2016 rahat jaetaan viimeisen vahvistetun väkilukutiedon eli tilanteen perusteella. Hämeenlinnan seurakuntayhtymässä tämä tarkoittaa, että kaupungin asukasluvun mukaan valtionkorvausta maksetaan yhteensä reilut 1.3 M Valtionkorvauksen arvioidaan pysyvän samalla tasolla vuonna Kevään 2016 toukokuun loppuun mennessä on seurakuntayhtymälle vielä kertynyt edellisten vuosien yhteisöveroa euroa, joista suurin osa tilitettiin toukokuussa yritysten vuoden 2015 verotuksien valmistuttua. Näitä tilityksiä/maksuja kertyy satunnaisesti vielä vuoden 2017

5 YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO Sivu 5 loppuun saakka, mutta kertymää/maksettavaa palautusta ei budjetoida eikä mittavia tilityksiä ole näistä enää oletettavissa. 3. Muut tulot Muiden tulojen arvioidaan hieman alenevan vuoden 2016 tasosta. Metsätaloussuunnitelman mukaan metsätalouden tuotot pysyvät vuoteen 2022 asti noin euron vuositasolla. Rahoitustuottojen taso putoaa alhaisen korkokannan seurauksena. Satunnaisten tuottojen määrän arvioidaan tämän hetken tiedon mukaan olemaan kuluvan vuoden tasolla. 4. Henkilöstön palkat, sosiaalikulut ja henkilöstön lukumäärä Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen sopimuskausi on Se on jaettu kahteen jaksoon, joista ensimmäinen sisälsi kaksi palkantarkistuspistettä, ja Toisen jakson sopimuskorotus toteutui Kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunta hyväksyi kokouksessaan työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta yksimielisesti sillä ehdolla, että kaikki sopimusosapuolet ja Suomen hallitus hyväksyvät sen osaltaan. Sopimusneuvottelut jatkuvat saakka ja 1.6. arvioidaan Kikysopimuksen kattavuutta ja sen mahdollista voimaantuloa. Työmarkkinajohtaja Vuokko Piekkalan arviointia sopimustilanteesta Neuvotteluissa olemme keskustelleet alustavasti paikallisen sopimisen mahdollistamisesta ns. normaalioloissa ja taloudellisten vaikeuksien aikana sekä 24 tunnin lisäämisestä vuosityöaikaan. Lisäksi olemme työstäneet yhteistoimintasopimustamme ja luottamusmiessopimustamme sekä arvioimme ylimmän johdon palkkauskokeilun ja yleistyöaikakokeilun onnistumista ja jatkoa vakinaistetaanko kummatkin, jompikumpi, jatketaanko kokeiluja, vai palataanko vanhoihin sopimusmääräyksiin. Paikallisen sopimisen mahdollisuutta kirkon alalla ei ole aiemmin ollut. Neuvotteluissa on keskusteltu maltillisesta käynnistämisestä normaalioloissa. Lisäksi mietimme sitä, milloin seurakunta olisi sellaisissa taloudellisissa vaikeuksissa, että paikalliset sopimusosapuolet voisivat soveltaa kilpailukykysopimuksesta johdettavaa selviytymislauseketta. Myös se, ketkä voivat edustaa henkilöstöä sopimusneuvotteluissa on puhuttanut, kun osa seurakuntatalouksista on hyvin pieniä.työajan lisäämiskysymys on mielenkiintoinen, onhan meillä vajaa puolet henkilöstöstä työajattomia eli sellaisia, joille ei ole määritelty työaikaa minuutteina, eikä tunteina. Toisaalta meillä on yli puolet henkilöstöstä työajallisia, mutta osa heistä tuntipalkkaisia, joille palkka maksetaan todella tehtyjen tuntien mukaan. Henkilöstön lukumäärä oli vuoden 2015 lopussa 144 vakituista työntekijää. Lukumäärän arvioidaan pysyvän samassa tasossa.

6 YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO Sivu 6 5. Työnantajan eläkemaksu ja eläkerahastomaksu Eläkerahastointi käynnistyi kirkossa vuoden 1991 alussa, jolloin siirryttiin palkkaperusteiseen eläkemaksuun ja rahastoivaan järjestelmään. Vuodelle 1991 kirkolliskokous vahvisti eläkemaksuksi 21,5 %, tämän jälkeen eläkemaksua nostettiin vuosittain siten, että vuonna 1994 maksu asettui tasolle 27 %. Seuraava korotus 28 %:iin tehtiin vuonna Vuodesta 1993 alkaen myös työntekijät ovat maksaneet eläkemaksua. Vuonna 2013 eläkerahaston kartuttamista ryhdyttiin tehostamaan palkkasummasta riippumattomalla rahoitusmallilla. Seurakuntataloudet maksavat eläkerahastomaksua 1,2 % kirkollisverosta, kirkkolaissa määritetty katto eläkerahastomaksulle on 5 %. Kirkolliskokous päätti vahvistaa, että työnantajan eläkemaksu alenee 24 %:iin ja eläkerahastomaksu nousee 4 %:iin vuodelle Tämä uudistus lisäsi seurakuntayhtymän eläkemaksuja n. 120 T vuonna 2016 ja tällä muutoksella oli merkittävä vaikutus seurakuntayhtymän talousarvion rakenteeseen käyttötalouden osalta. Vuonna 2017 eläkemaksu on edelleen 24 % ja eläkerahastomaksu 4 %, mutta muutoksia niihin suunnitellaan vuoden 2018 alusta alkaen. 6. Keskusrahastomaksu Kirkon yhteistä toimintaa rahoitetaan seurakuntien maksamalla keskusrahastomaksulla, jonka suuruus on 7,5 % laskennallisesta kirkollisverotulosta. Keskusrahastomaksu aleni aikaisemmasta 8,2 %:sta vuodelle 2016 ja tämä alentaa seurakuntayhtymän keskusrahastomaksuja vuonna 2017 noin 75 T. 7. Jäsenkehitys Talousarvion valmistelua varten kirkkoherranvirastot laativat seurakuntiin liittyneiden ja seurakunnista eronneiden jäsenten tilaston tilanteesta ja tämä huomioidaan talousarvioraamin valmistelussa. Pohjana työssä on vuoden 2015 tasekirjan sivulla 13 esitetty taulukko väestömuutoksista 2014/ Kiinteistöstrategia Kiinteistöstrategia valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä, joten tässä vaiheessa on sen vaikutuksia vaikea arvioida. Erilaisia hankkeita käynnistyy vuoden 2017 aikana ja hankkeiden rahoitus on päätettävä myöhemmin esim. laatimalla lisätalousarvio. (Kiinteistöpäällikkö Eija Rantala antaa tilannekatsauksen kiinteistöstrategian valmistelusta.)

7 YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO Sivu 7 9. Talousarvion tasapainottaminen Seurakuntayhtymän talouden tasapainotuksen yhteydessä yhteisesti sovittiin, ettei alijäämäisiä talousarvioita jatkossa enää laadita. Talousarvion 2017 laadinnan tulostavoiteena on nollatulos. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän jako-osuudet säilyvät ennallaan 60/40 prosenttia. Pienemmille seurakunnille jaetaan edelleen ns. rakennemuutostukea euroa perussäännön tulonjako määräyksestä poiketen. Samoin perussäännön mukaisen verotulojaon osalta edelleen 8 prosenttia jätetään jakamatta, jotta talousarvion nollatulos voidaan saavuttaa. Investointeihin varataan määrärahoja vähintään poistojen määrä ja syksyn aikana laadittava kiinteistöstategia määrittää tarkemmin ensisijaiset investointi kohteet. Isompien korjaustöiden osalta varaudutaan tekemään myös lisätalousarvio tarpeen mukaan. Investoinnit rahoitetaan omarahoituksella. Puheenjohtajan päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto käy keskustelun vuoden 2017 talousarvion laadinnan perusteista. Päätös:

8 YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO Sivu 8 45 Selvitys ns. kirkkoturvasta Kirkkoturva on yleiskristillinen käytäntö, jolla on vuosisatainen perinne. Eri aikoina erilaiset yhteiskunnan marginaaliin joutuneet ryhmät ovat hakeneet turvaa temppeleistä. Kirkkoturvaa voidaan luonnehtia kristillishumanitaariseksi traditioksi, jota toteutetaan seurakuntaan turvautuvien ihmisten auttamiseksi. Tradition soveltamisella on kuitenkin rajoja, millaisissa tilanteissa sitä voidaan soveltaa. Käytännön tarkoitus on anoa uutta turvapaikkatutkintaa tai oleskelulupaa perustuen sellaisiin uusiin tekijöihin, joita ei tutkinnassa ole huomioitu. Kirkkoturva ei ole lähtökohtaisesti lainvastainen tai valtiota vastustava käytäntö. Kirkkoturvan tarkoitus on edistää haavoittuvassa asemassa olevan henkilön oikeutta turvaan ja perheyhteyden toteuttamiseen. Henkisen tuen saamisella on oma merkityksensä. On tärkeää, että ihmiset tulevat kuulluiksi ja ihmisten hätä tulee kohdatuksi. Suomen ekumeeninen neuvosto on tehnyt kirkkoturvaa koskevan ohjeiston vuonna 2007 ja kirkkohallituksen diakonia- ja yhteiskuntatyön yksikkö on laatinut vastaavan ohjeiston v Viimeksi mainittu ohjeisto on päivitetty vuonna 2015 ja hyväksytty käytettäväksi ekumeenisesti. Kaikki nämä ohjeistot ovat linjassa keskenään. Ohjeisto sisältää erilaisia näkökulmia mahdollisten kirkkoturvatilanteiden varalle sekä runsaasti lähteitä ja yhteystietoja. Kirkkoturvan periaatteiden mukaan kirkko voi siis tarjota apuaan, katon pään päälle ja henkistä tukea Suomesta käännytetylle, jos se katsoo, että turvapaikkaprosessi ei ole mennyt asianmukaisesti tai turvapaikanhakijan terveydessä on tapahtunut oleellisia muutoksia. Kirkkoturvatilanteen on aina oltava spontaani ja syntyä välittömästä avuntarpeesta. Tästä syystä kirkot eivät tarjoa tai mainosta kirkkoturvaa julkisesti. Lähtökohtana on turvaa hakevan avunpyyntö, ei kirkon oma-aloitteisuus asiassa. Merkittävä seurakunnan rooli kirkkoturvatilanteessa on turvaa hakevan ja viranomaisen välisen keskusteluyhteyden tukeminen ja ylläpitäminen. Kirkkoturvatilanteessa pyritään lähtökohtaisesti avoimuuteen. Yhteistyö paikallisen poliisin ja viranomaisten kanssa on ehdottoman tärkeää. Käytännössä yhteistyö tarkoittaa tietojen vaihtoa. Kirkko kertoo poliisille, keitä sen suojissa majailee. Turvapaikanhakijan piilottaminen ei kuulu kirkkoturvan periaatteisiin. Piilottaminen voidaan tulkita seurakunnan työntekijän virkavirheeksi ja tästä kirkkohallitus varoittaa. Kirkkoturva on seurakunnan / seurakuntayhtymän yhteinen asia ja siksi päätös kirkkoturvan tarjoamisesta on hyvä tehdä päätöksenteon ylemmällä tasolla. Lakimiestä on ehdottomasti konsultoitava ennen kirkkoturvapäätöstä. Kirkkoturvatilanne on aina ainutlaatuinen ja kunkin hädässä olevan ihmisen avuntarve yksilöllinen. Turvatilanteessa on tärkeää muistaa myös turvatun subjektiviteetin tunnustaminen. Kirkkoturvatilanteen lähtökohta on se, että seurakunta / seurakuntayhtymä kantaa vastuuta turvatusta yhteisönä eikä vastuu saa missään tilanteessa jäädä yksittäisen työntekijän harteille. Tässä yhteydessä on tärkeä huomata, että turvatun asioita ei seurakunnassa

9 YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO Sivu 9 suinkaan jaeta koko työyhteisölle, vaan ainoastaan niille, jotka ovat prosessissa tiiviisti mukana. Median rooli kirkkoturvan vaikuttamistyössä on harkittava huolellisesti. Tapauksen julkituomiseen mediassa tarvitaan aina myös turvatun henkilökohtainen suostumus. Kirkkoturva ei ole pysyvä ratkaisu. Kirkko kohtaa äärimmäisessä hädässä olevan ihmisen, mutta se ei voi myöntää valtiollista turvapaikkaa eikä antaa turvaa hakevalle oleskelulupaa. Suomessa. Kirkkoturvan myönteinen päätös ei myöskään suoraan vaikuta turvapaikkapäätökseen. Koska kirkkoturva on kuormittava välivaihe turvatulle, seurakunnan / seurakuntayhtymän on harkittava etukäteen, voidaanko kirkkoturvalla vaikuttaa positiivisesti turvaa hakevan tilanteeseen. Kirkkoturva ei itsessään nopeuta uuden turvapaikkatai oleskelulupahakemuksen käsittelyä, vaan se voi ainoastaan tarjota lisäaikaa tapauksen käsittelylle. Suurin osa kirkkoturvatilanteista ratkeaa positiivisesti, mutta ei suinkaan kaikki. Mikäli positiivista muutosta turvapaikkapäätökseen ei saada, seurakunta joutuu luopumaan kirkkoturvasta. Tällainen tilanne ei saa tulla turvatulle yllätyksenä. Häntä tulee valmistaa tilanteeseen ja kulkea rinnalla loppuun asti. Puheenjohtajan päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto 1. merkitsee saamansa selvityksen kirkkoturvasta tiedoksi 2. lähettää kirkkoturva-asian seurakuntayhtymän johtoryhmälle jatkovalmisteluun mahdollisia käytännön järjestelyjä varten, jotta toiminta on johdonmukaista seurakuntayhtymän eri seurakunnissa ja sopusoinnussa yhtymän perussäännön kanssa. Päätös:

10 YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO Sivu Muut asiat 47 Seuraava kokous / syksyn kokoukset Seuraava yhteisen kirkkoneuvoston kokous pidetään torstaina klo Vanajan seurakuntakodilla. Syksyn 2016 muut kokouspäivät ovat 6.10., ja Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus Pöytäkirjaan liitetään Kirkkolain 24 luvun 3-5 :n mukaiset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemisestä sekä todetaan pöytäkirjan pykälät, joista oikaisuvaatimusta eikä valitusta voida tehdä. 49 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päättää kokouksen.