Asumispalvelusäätiö ASPA Alkuperäiset kuvat: Marja Muhonen, graafinen suunnittelija. Taitto: SOLVER palvelut Oy 2010, Kouvola

Transkriptio

1 Asumispalvelusäätiö ASPA Alkuperäiset kuvat: Marja Muhonen, graafinen suunnittelija Taitto: SOLVER palvelut Oy 2010, Kouvola

2 2

3 VERTAISTOIMINTA kokemuksellista vuorovaikutusta Anne Laimio Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys ry ja Sonja Karnell Finlands Svenska Handikappförbund

4 Vertaisryhmätoiminnan perusajatus Toiminnan perusajatuksena on, että ihmisellä on omia sisäisiä voimavaroja, jotka voidaan saada käyttöön vertaistuen avulla 4

5 Mukaan lähteminen edellyttää Oman elämäntilanteen tunnistamista edellytys muutoksen halulle Omaa, aktiivista valintaa Uskallusta tuntea ja olla tässä ja nyt Uskallusta muutosprosessiin 5

6 Vertaisryhmällä on vaikutusta t Samanlainen elämäntilanne ja huumori Vastavuoroinen jakaminen Keskinäinen apu Sosiaaliset roolimallit Normalisointi (tunteet, ajatukset ja kokemukset) Kokemuksellista ja käytännöllistä tietoa Helppo päästä mukaan Tuloksena voimaantuminen - empowerment 6

7 KOKEMUSTIETO vertaistuesta vaikuttamiseen i Julia-Maarie Vahtivaara, kokemuskouluttaja 7

8 Kokemustieto: Ihmisen oman kokemuksen kautta kertynyt y tieto ei löydy y kirjoista Kokemustietoa jakava on oman elämänsä asiantuntija subjektiivinen tieto 8

9 Kokemustiedon toivottavia etuja vertaiselle Kokemustiedon jakaja esimerkillään toivoa ja tietoa, että erityispiirteen kanssa pystyy elämään Vertainen tietoja ja neuvoja eri arjen tilanteisiin Vertaisuuden kautta voi kokea olevansa avuksi ja hyödyksi toiselle ihmiselle Kokemustiedon jakaminen uusia näkö- kulmia myös jakajalle 9

10 Kokemustiedon toivottavia etuja ei-vertaisille Yksilötasolla Lisää tietoa Vaikuttaa asenteisiin ja toimintaan Vaikuttaa yhteisöjen ja yhteiskunnan toimintaan Ryhmätasolla esim. ammattiin valmistuvat Antaa eväitä työelämään Vaikuttaa hyviin käytäntöihin vuorovaikutustilanteissa, kohtaamisessa Vaikuttaa asenteisiin, toimintaan 10

11 VERTAISTUKIRYHMÄ KÄYNTIIN! Oili Jyrkämä, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 11

12 Vertaistukiryhmän käynnistämisen vaiheet

13 Vertaistukiryhmän t vaiheet ja vaiheen luotsaajat t 13

14 Ryhmän voi käynnistää Yksittäinen ihminen/ihmiset - kansalainen Järjestö järjestön ammattilainen usein järjestön jäsenten kanssa tai järjestön j jäsenet keskenäänk Useampi järjestö yhdessä järjestöjen ammattilaiset, usein yhdessä jäsenistön stön kanssa Järjestö yhdessä julkisen sektorin kanssa järjestön ja julkisen sektorin ammattilainen Julkinen sektori julkisen sektorin ammattilainen 14

15 Vertaistukiryhmän käynnistämisen kysymyksiä Keille, mille kohdejoukolle ryhmä on tarkoitettu? Keiden kanssa ryhmä kannattaa käynnistää? Kuka tai ketkä ryhmän kokoavat ja käynnistävät? Miltä alueelta ryhmä kootaan? Kuka toimii ryhmän ohjaajana? Mihin ryhmä kiinnittyy? 15

16 Helppoja ja halpoja tiedotuskanavia Tiedotusyhteistyö julkisen sektorin ammattilaisten kanssa Henkilökohtainen ryhmään kutsuminen Monistettu lentolehtinen Puskaradio huhu liikkeelle Järjestöjen tiedotuskanavat, verkostot, myös aluetyöntekijöiden verkostot Järjestö- ja kansalaistalot Sähköpostitiedotus ja kohdejoukon tavoittavat nettipalstat Kunnan yleiset tiedotussivut ja ilmoitustaulut Paikallislehtien ennakkojutut haastatteluin Paikallislehtien ilmaiset järjestö- ja menovinkkipalstat Maksullinen ilmoitus paikallislehdissä Paikallisradio 16

17 Portti ryhmään Vertaistapahtuma Perhetapahtuma Vertaisilta Infotilaisuus 17

18 Ryhmän luonne mitä tavoitellaan ja tehdään yhdessä? Ongelman/arjenratkaisuryhmä Keskitytään puhumiseen / kokemustieto, ammattitiedon hankinta Yhdessäolo- ja aktiviteettiryhmä Keskitytään toimintaan Itsekasvuryhmä Keskitytään puhumiseen (ja toimintaan) Vaikuttamisryhmä Ryhmässä kertyvä kokemukseen perustuva tieto halutaan saada palveluiden l ja tuen järjestäjien j äji käyttöön 18

19 Työnjakoa ryhmässä Vertaistukiryhmä hoitaa yhdessä Suunnittelee toiminnan Laatii pelisäännöt Huolehtii toiminnan toteuttamisestattamisesta Huolehtii ryhmän yhteishengestä Ohjaajan tehtäviä tapaamisissa Huolehtii käytäntöjen sujumisesta tekemällä tai dl delegoimalla ll Aloittaa kokoontumisen virittäminen Pitää huolta tasapuolisesta ajankäytöstä Käyttää ryhmää hyödyttäviä menetelmiä Pitää huolta tapaamisen aikataulusta Päättää kokoontumisen lopetus 19

20 Eettisyys hyvän ja oikean kompassi Vertaistoiminnan arjen arvoja Salassapito/vaitiolovelvollisuus Vastavuoroisuus Tasavertaisuus Kunnioitus Itsemääräämisoikeus ik Eettistä ryhmässä myös Vertaisohjaaja on ennen kaikkea vertainen ei ryhdy ammattilaiseksi asiantuntijaksi Ryhmä osallistuu toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen vertaisohjaajaa ei jätetä yksin vastuuseen 20

21 IHMISEN KOHTAAMINEN JA ARVOSTAVA VUOROVAIKUTUS vertaisryhmätoiminnan kulmakivi Jaana Holm, Lempäälän Ehtookoto ry 21

22 Ihmisen kohtaaminen ja arvostava a vuorovaikutus vertaisryhmä- toiminnan kulmakivi Kahden ihmisen kohtaaminen on kuin kahden kemiallisen illi aineen kontaktireaktio, ki ki jossa molemmat osapuolet muuntuvat. (C.G. Jung) 22

23 Vertaisohjaajan rooli vuorovaikutuksen edistämisessä ryhmä alkuvaiheessa: 1. Ilmapiirin luominen avoimuus, luottamuksellisuus, lli ystävällisyys älli 2. Ympäristötekijöiden huomiointi ryhmätilan siisteys, steys, rauhallisuus, viihtyvyys, esteettisyys, syys, esteettömyys, valaistus 3. Ryhmäläisten turvallisuudentunteen luominen sallivuus, hyväksyminen, arvostus 4. Ryhmäläisten tasa-arvoinen kohtelu 5. Kuunteleminen ja kuuleminen 6. Ryhmän ja yksilön ainutkertaisuuden esiintuominen 23

24 Sanallinen viestintä: - Sanat -Puhe - Kielen käyttö - Kirjoittaminen i i - Äänenpainotukset Sanaton viestintä: - Ilmeet - Eleet - Asennot - Ulkoinen olemus - Pukeutuminen - Kosketus 24

25 VASTUU JA VALTA VUOROVAIKUTUKSESSA: Vuorovaikutus on aina myös vaikuttamista Vertaisryhmässä kaikilla on vastuuta ja valtaa osallistua tai olla osallistumatta ryhmän vuorovaikutukseen k Osallistumattomuuskin on vuorovaikutusta Hiljaisuus i voi olla joko positiivista ii i tai negatiivista i Pohdittavaksi yhdessä: Miten saadaan kaikkien kk äänet ryhmässä kuuluviin? 25

26 TASAVERTAINEN JA ARVOSTAVA DIALOGI kuuntele ja tule kuulluksi DIALOGI on khd kahden tai useamman ihmisen välistä vuoropuhelua, jonka tavoitteena on yhteisen ymmärryksen edistäminen VUOROVAIKUTUS ON AINA KAKSISUUNTAISTA dialogisuus muuttaa aina keskustelussa mukana olevia. 26

27 ARVOSTAVA DIALOGI PERUSTUU: Tasavertaisuuteen; kaikkien osallistujien mielipiteet i ovat tasavertaisia Haluun ja kykyyn kuulla ja kuunnella toisia ryhmäläisiä Toisen kuuntelemiseen kiirehtimättä ja kritisoimatta Erilaisuuden hyväksymiseen Toisten mielipiteiden hyväksymiseen subjektiivisina tosina Valmiuteen muuttaa omia käsityksiä Uusien ratkaisumallien etsimiseen; i voi olla monta totuutta Oppimiseen omasta ja toisten ajattelusta AVOIMET KYSYMYKSET Mitä? Milloin? Kuka? Miten? auttavat viemään keskustelua eteenpäin. 27

28 JOKAINEN RYHMÄLÄINEN VOI OHJATA VUOROVAIKUTUSTA Tukemalla ja kannustamalla ryhmän jäseniä ilmaisemaan itseään Osoittamalla ymmärrystä Estämällä ja rajoittamalla samanaikaista puhumista Tekemällä kysymyksiä ryhmälle tai ryhmän jäsenille Muuttamalla yksityisen i asian yhteiseksi, i esim. Onko muilla kokemuksia tästä?, Haluaako joku muu kertoa? Kiinnittämällä erityishuomio hiljaisiin ryhmäläisiin ja yrittämällä saada heitä osallistumaan dialogiin Tuomalla ryhmälle asioista uutta tietoa Keventämällä ällä tilannetta huumorilla Antamalla kannustavaa ja positiivista palautetta Myönteinen palaute energisoi Kääntämällä ongelmat tavoitteiksi 28

29 TUNTEET JA VUOROVAIKUTUS Tunteet ohjaavat pääsäänöisesti kaikkea käyttäytymistämme Tunteet tarttuvat herkästi ihmisestä toiseen Tunteet joko sitovat tai vapauttavat energiaa Toisen tunne ei ole minun tunteeni 29

30 TUNTEET JA VUOROVAIKUTUS Pohdittavaksi yhdessä: - Miten voimme vaikuttaa kielteisten tunteiden kestoon ja voimakkuuteen? - Mikä auttaa / on auttanut minua selviytymään? - Mihin itse voit vaikuttaa? - Mitä haluaisit, että ryhmä tekisi? - Mitkä ovat ryhmäläisten hyvät keinot purkaa suuttumusta ja vihaa? 30

31 KRITIIKIISTÄ RATKAISUIHIN Kritiikin saaminen ja vastaanottaminen on osa ryhmän vuorovaikutusta Kritiikin vastaanottaminen on opeteltavissa Suuri osa loukkauksista on tahattomia Ryhmän tulisi ottaa loukkaantuminen puheeksi ja löytää siihen yhdessä ratkaisu Usein arvostelun muuttaminen toivomukseksi auttaa, keskity tekemiseen, ei henkilöön; Miten toivoisit, että toimittaisiin? 31

32 VUOROVAIKUTUSTA RAKENTAVA RATKAISUKESKEINEN KEHÄMALLI 32

33 VERTAISEN TYÖ vuorovaikutuksellista voimaantumista Ilona Lehtinen, Turun Seudun Vammaisjärjestöt TVJ ry 33

34 1. Vertaistuki antaa Voimaantumista Vinkkejä selviytymiseen arkipäivässä Sosiaalisia suhteita, tuttavia, ystäviä Tunteen, ettei ole yksin Voimaantuminen ja kuntoutuminen on yksilöllinen prosessi, jonka etenemisen vauhti ja muoto vaihtelevat. Vertaistuessa kiirehditään hitaasti i jokaisen yksilöllisiä piirteitä kunnioittaen! 34

35 2. Eettiset periaatteet ja pelisäännöt Vertaistuen kulmakiviä ovat eettiset periaatteet: Toisen ihmisen kunnioitus ja arvostaminen yksilönä vaitiolovelvollisuus Luottamuksellisuus Jokaisen itsemääräämisoikeus Tasavertaisuus Tarkemmat pelisäännöt ohjaavat raamittavat ryhmän ja tukisuhteen käytäntöjä Pelisäännöt muotoutuvat mukana olevien ihmisten tarpeiden ja toiveiden mukaan Sitoutuminen eettisiin periaatteisiin ja pelisääntöihin luo turvallisuutta 35

36 3. Arvioi tilanteita ryhmässä! Saavatko atko kaikki puheenvuoron tasapuolisesti? Onko toisten kommentointi arvostavaa? Mihin sävyyn asioista i puhutaan? Vaikuttaako ryhmän ilmapiiri avoimelta, jossa kaikki voivat puhua ja toimia kaikkien kanssa? Onko syntymässä klikkejä ja kuppikuntia? Jääkö joku jatkuvasti syrjään, huomiotta? 36

37 4. Arvioi tilanteita kahdenkeskisessä tukisuhteessa! Vertaistukihenkilö ja tuettava ovat yksilöinä tasavertaisia, mutta kokemusten prosessointi on eri vaiheessa Tuettava voi olla kokemuksen käsittelyssä vielä aivan alkuvaiheessa. Tukisuhteen aikanakin tunteet ja tunnelmat voivat vaihdella laidasta laitaan 37

38 5. Miten tarttua tilanteisiin? Selkeät pelisäännöt ja tarvittaessa niiden kertaus (esim. puheajan tasainen jakautuminen, ajoissa tapaamiseen tuleminen, kännykkäkulttuuri ) Yhteiset, erilaisin menetelmin toteutettavat tehtävät (esim. kaikkien mukaan saaminen keskusteluun) Pienryhmätyöt (kun tarvitaan ryhmän uudelleen jakamista ja mahdollisten kuppikuntien purkamista) Kahdenkeskiset keskustelut (jos joku ryhmäläisistä tuntuu vaativan erityistä huomiota tai tilanteen selvittelyä) Apua ja keskustelutukea voi aina pyytää yhdistyksen yhteyshenkilöltä! h 38

39 6. Huolehdi itsestäsi! Varaa aikaa perheelle, työlle, opiskeluun, ystäville, harrastuksille ja omalle itselle! Arvioi voimiasi ja jaksamistasi! Vertaistukijan(kaan) ei tarvitse jaksaa tai tietää kaikkea! Koulutus ja työnohjaus antavat tilanteille uusia näkökulmia Jos tarvitset lisää aikaa ja voimia omassa henkilökohtaisessa elämässäsi, ilmoita siitä järjestävän j ä tahon yhteyshenkilölle. h Näin ryhmälle/tuettavalle on aikaa etsiä uusi ohjaaja/tukihenkilö 39

40 VERTAISTUKEA VERKOSSA Päivi Huuskonen, Asumispalvelusäätiö ASPA 40

41 VERTAISTUKI VERKOSSA ON OSA YHTEISÖLLISTÄ (SOSIAALISTA) MEDIAA Verkkoyhteisöt, virtuaalimaailmat, chatit tarjoavat Yhteisöllisyyttä Viihdettä Osallistumista Tietoa Tukea Verkosta etsitään ja haetaan tietoa myös henkilökohtaiseen elämään, terveyteen ja hyvinvointiin i ii liittyvissä i äkysymyksissäk 41

42 VERKKOVERTAISTUEN PAIKKOJA Avoimet keskusteluryhmät Suljetut keskusteluryhmät Chat-yhteisöt Sähköpostilistat Blogit eli nettipäiväkirjat Kahdenkeskinen tuki 42

43 VERKKOVERTAISTUEN TARVE Sairauden tai vamman perusteella Sosiaalisessa toiminnassa Elämäntilanteeseen liittyen Tuen tarpeen mukainen jaottelu ei ole tarkkarajainen Tukea voidaan hakea ja saada monella alueella yhtä aikaa 43

44 KOETTU VERKKOVERTAISTUKI (Kytöharjun mukaan) Muodostuu viidestä kategoriasta: Kokemusten jakaminen Tiedon ja ajatusten jakaminen Itsetunnon vahvistaminen Huumori Negatiivinen tuki 44

45 VERKKOVERTAISTUEN VAHVUUDET, HEIKKOUDET, MAHDOLLISUUDET JA UHAT 45

46 NETIKETTI HALTUUN! Hyvän vuorovaikutuksen pelisäännöt toimivat myös verkossa 46

47 VERTAISTOIMIJOIDEN JAKSAMINEN JA TYÖN TUKI Tapio Myllymaa, Satakunnan ammattikorkeakoulu 47

48 Vertaistuen t tuki