Puheenparsista kieleksi, heimoista kansakunnaksi

Transkriptio

1 Puheenparsista kieleksi, heimoista kansakunnaksi Tommi Nieminen Suomen kieli ja kulttuuritieteet Itä-Suomen yliopisto Kansa tieteissä ja taiteessa käsite, perinne ja problematiikka Joensuu Tommi Nieminen (ISY) Puheenparsista kieleksi KANSA-seminaari 1 / 16

2 Kansallisvaltion pitkä varjo kansallisvaltio korvasi ideana sitä edeltäneet valtakunnat ja imperiumit kansallisvaltiossa kansa (johdettuna tai demokraattisesti) hallitsee itsenäisesti parhaana piirteenä on ollut, että valtio määrittyy jäsenyyden, ei alamaisuuden kautta toisaalta jos valtiossa on useampia kansoja, tilanne näyttäytyy vähintäänkin epäoptimaalisena (vaikka sitä voi yhä hallita paremmin tai huonommin) arkiajattelussa idea kansallisvaltiosta on niin luonnollistunut,että se ulotetaan taannehtivasti historiaankin näin katsotaan olleen olemassa Suomi ja siellä asuva kansa, suomalaiset, jo kauan ennen kuin tällaista entiteettiä oli luotu Tommi Nieminen (ISY) Puheenparsista kieleksi KANSA-seminaari 2 / 16

3 Kielen, kansan ja kansakunnan kohtalonyhteys kieli = säännöstö, jonka avulla ihmiset voivat ymmärtää toistensa puhetta; ongelmallinen käsite, josta lisää myöh kansa = joukko ihmisiä, joilla on a) yhteinen kulttuuri b) yhteinen kieli c) usein muttei aina: yhteinen (mielellään yhtenäinen) asuinalue kansakunta = valtiollisesti itsenäinen kansa; mutta ks esim NS: vars sellaisista kansoista, joilla on verraten korkea sivistys, tav myös valtiollinen itsenäisyys, ei sen sijaan esim luonnonkansoista Tommi Nieminen (ISY) Puheenparsista kieleksi KANSA-seminaari 3 / 16

4 Suomi ennen Suomea? historiallista katsausta ei voi aloittaa kielistä eikä kansoista, koska niistä ei jää suoria todisteita kuin vasta kirjallisen kulttuurin aikana kirjallisiin jäänteisiin on myös aina suhtauduttava epäluulolla asiakirjat luodaan jotakin käyttötarkoitusta varten, vaikka niihin jää merkkejä myös olosuhteista kirjallisen kulttuurin sfääri ei välttämättä ole se, missä valtaosa kansasta elää (esi-) historia on siis tyypillisesti alueen historiaa, joka yritetään suhteuttaa muuten saatavilla oleviin tietoihin kulttuurivirtauksista ja kielihistoriasta Tommi Nieminen (ISY) Puheenparsista kieleksi KANSA-seminaari 4 / 16

5 Suomi ennen Suomea: mitä tiedetään ensimmäinen nykyistä Suomea koskeva asiakirja on paavin bulla Upsalan arkkipiispalle (1171/1172), jonka mukaan alue oli kiistanalainen idän ja lännen kirkkojen välillä voidaan pitää varmana, että Suomen Viron Karjalan alueella asui nimenomaan itämerensuomalais(t)en kiel(t)en puhujia, mutta jako kieliin ja niiden murteisiin esim Satakunta oli mahdollisesti 1000-luvun alussa Ruotsin vallan alla, kun taas jopa Varsinais-Suomessa asti saattoi olla novgorodilaista vaikutusta Ruotsin vallan (varsinais-) suomalaisten, hämäläisten ja pohjalaisten alueella varmisti Birger-jaarli 1200-luvun puolivälissä on epävarmaa, missä määrin tällainen hallinnollinen identiteetti ilmeni alueella elävien ihmisten kansallisena identiteettinä Tommi Nieminen (ISY) Puheenparsista kieleksi KANSA-seminaari 5 / 16

6 Mitä kieliä täällä ennen puhuttiin? arkeologiset jäänteet eivät kerro mitään puhujien kielestä epäsuoraa päättelyä voi harjoittaa: paikassa P puhutaan nykyään kieltä L P:n arkeologisen löytöjen sarja on (liki) katkeamaton ja jatkumonomainen jostakin menneisyyden hetkestä nykypäiviin voidaan olettaa, että koko tänä aikana P:ssä on puhuttu (hiljalleen muuttunutta) L:ää ongelma: kielenmuutokset (ml kielen vaihto) voivat olla yhtä vähittäisiä kuin kulttuurinkin muutokset Tommi Nieminen (ISY) Puheenparsista kieleksi KANSA-seminaari 6 / 16

7 Kielitilanne noin vuonna 1000 < Saarikivi (2014/15) Tommi Nieminen (ISY) Puheenparsista kieleksi KANSA-seminaari 7 / 16

8 Mikä lopultakaan on kieli? kielitieteilijöille on yleisesti selvää, että kieli on pitkälti sovinnainen käsite, jonka rajat määrittyvät ulkoisin tekijöin esim yleisesti käytetty kriteeri kielimuodot, joiden puhujat ymmärtävät toisiaan on huono, koska ymmärtäminen riippuu ensi sijassa puhujista ja heidän motivaatiostaan, ei kielimuodoista sinänsä nationalistinen ajattelu (ja strukturalistinen kieliteoria) loi (kansallis-) kielet ja koska kielten (käytännössä kielenyksiköiden kuten äänteiden tai sanojen) historiaa voi seurata jatkumona menneisyyteen, käytännössä luotiin kielille myös taannehtiva olemassaolo Tommi Nieminen (ISY) Puheenparsista kieleksi KANSA-seminaari 8 / 16

9 Uskonto rajanvetäjänä itämerensuomalaisia heimoja oli useita: suomalaiset (ts varsinaissuomalaiset), hämäläiset, pohjalaiset, karjalaiset nämä tuskin kokivat merkittävää yhtenäisyyden tunnetta keskenään tavallista kansaa tuskin isommin kiinnosti, minkä siviilivallan alamaisia he kulloinkin olivat tärkein yhdistävä tekijä lienee ollut uskonnollinen riitti; kristillinen kirkko oli nimellisesti yhä yhtenäinen, mutta käytännössä oli: lännen katolinen riitti, jota noudatettiin Ruotsin valtakunnan alueella suomalaiset ja suomi idän ortodoksinen riitti, jota noudatettiin Novgorodin valtakunnan alueella karjalaiset ja karjala(t) Tommi Nieminen (ISY) Puheenparsista kieleksi KANSA-seminaari 9 / 16

10 Vanha kirjasuomi suomen kirjakieltä alettiin kehittää jo ennen kansallisvaltioideologian syntyä kirjakielet olivat edelläkävijöitä puheenparsien yhtenäistäjinä kehitys, jonka kansallisvaltioideologia vei huippuunsa kirjakielet pyrkivät vakioitumaan: asettamaan yleiset kirjoitusasut, kieliopilliset muodot ja taivutuskaavat sekä hyväksyttävät tai torjuttavat ilmaisutavat ennen Agricolaa suomalaisia kieliä käytettiin varmasti sujuvasti paitsi kirkon myös siviilivallan kanssa asioidessa jollekin tasolle saakka kun varhaisimmissa lähteissä puhutaan suomesta, tarkoitetaan ilman muuta varsinaissuomen murretta (= kieltä: eroa ei ole) Tommi Nieminen (ISY) Puheenparsista kieleksi KANSA-seminaari 10 / 16

11 Maan kielentavat Agricolalle Suomen hiippakunnassa on useita läänejä ja näillä kullakin omat puheenpartensa: Sille, echke teme coco Somen Makunda ombi yxi Hijppakunda, nin se quitengin Seitzemen Päruchtinan Länein iaetan [ ] Joista se Ensimeinen ia ylimeinẽ ombi se Etele ia pohia Some Toinen Satakundia ylemeinen ja alamainen Colmas Hemen maa Nelies Carelia Widhes Wsimaa Cudes Rasburi Seitzemes Jte Pohiama, ilman Calandi etc Nin ette telle malla ia Hijppakũnalla nin monet seke Makũnat, ette Kielentauat leutẽ, Sille ette aina cussakin man Canssas mutomat erinomaiset puhen ia sanan laskut eli tauat tosin harioitetan (Uuden testamentin alkupuheesta) Tommi Nieminen (ISY) Puheenparsista kieleksi KANSA-seminaari 11 / 16

12 Suomen kieli kirjakieleksi oman käännöskielensä pohjamuodoksi Agricolan valitsi kuten tunnettua suomen kielen (ts varsinaissuomen murteen): Sille ette hẽ ensin tuli Christituxi, ia tesse Turussa ombi Maakunnan Eme kirko ia pijspã Stoli ia Istuin Senteden õbi tesse P Wdhen Testamentin kirioissa Somenkieli enimiten prucattu (Uuden testamentin alkupuheesta) tätä pohjaa luvuilla sitten aste asteelta laajennettiin hämäläisten ja pohjalaisten kielimuotojen suuntaan 1600-luvulta ovat myös ensimmäiset suomen kieliopit, joissa ajatus havaitun vaihtelevuuden takana olevasta yhtenäisestä kielestä on piilevästi läsnä Tommi Nieminen (ISY) Puheenparsista kieleksi KANSA-seminaari 12 / 16

13 Varhaisnykysuomi nationalistisena projektina oikeastaan tärkein vaihe suomen kielen kasvussa kansalliskieleksi saavutettiin vasta Venäjän vallan alla vuosien välistä suomen kirjakieltä kutsutaan varhaisnykysuomeksi itämurteidenkin piirteet sulautettiin osaksi käsitystä yhtenäisestä (kirja-) kielestä kielioppia enemmän muuttui sanasto, joka kasvoi nopeasti tämä koskee etenkin tieteen ja muiden kirjasivistykseen kuuluvien alojen erityissanastoa mutta yhteiskunnan muuttuessa yhä suurempi osa tästä suodattui myös ihmisten arkeen kehitykseen vaikutti kansallisromanttinen ajattelutapa: vierassanoja vältettiin, ja siksi sanoja täytyi ottaa kansankielestä tai sepittää omista aineksista Tommi Nieminen (ISY) Puheenparsista kieleksi KANSA-seminaari 13 / 16

14 Miksi vuodesta 1816 tuli rajapyykki? siirtyminen valtakunnasta toiseen asetti maan valtaväestön kielen (yhä selvemmin yksikössä) uuteen valoon yhteydet Ruot siin heikkenivät suuri imperiumi haastoi kielten ja kulttuurien status quo n tärkein yhteydenpitosuunta oli tästedes Pietariin päin toisaalta yhteydet sukukansoihin avautuivat ja kansainvälistyttiin alkuun Venäjä aktiivisesti tuki irtaantumista Ruotsin kulttuurisesta yhteydestä, mikä toimi katalyyttina suomen aseman nostamiselle uutta suomalaista yhtenäistä kansallistuntoa ei ehkä alkuun myöskään koettu Venäjällä välittömäksi uhaksi Tommi Nieminen (ISY) Puheenparsista kieleksi KANSA-seminaari 14 / 16

15 Katsaus menneeseen ja tulevaan yhtenäiseksi koettu kieli on yksi väylä kohti yhtenäiseksi koettua kansaa (kansakuntaa) kyse on pitkälti identiteeteistä, johonkin (kansaan) kuulumisesta ja jonkin (kielen) käsittämisestä kokonaisuudeksi nykyinen suuntaus kohti monikulttuurisia valtioita ja kansallisvaltioiden rajojen madaltumista on oikeastaan paluuta menneeseen, mutta uudella tapaa Tommi Nieminen (ISY) Puheenparsista kieleksi KANSA-seminaari 15 / 16

16 KiiTOS! Em mää tästä palio tän enempää osais sanookkaa! Tommi Nieminen (ISY) Puheenparsista kieleksi KANSA-seminaari 16 / 16