uusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyyn vettä läpäisevät päällysteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "uusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyyn vettä läpäisevät päällysteet"

Transkriptio

1 vettä läpäisevät päällysteet uusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyyn Kaupunkiympäristöissä tiiviit pinnat kasvattavat sadevesiverkostojen kuormitusta ja lisäävät pintavaluntaa. Tällöin myös epäpuhtauksien kulkeutuminen vesistöihin lisääntyy. Hulevesien hallintaan tarvitaan uusia keinoja, joiden kysyntää ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat sademäärien kasvu ja rankkasateiden voimistuminen lisäävät. Teksti Erika Holt, Hannele Kuosa, Juhani Korkealaakso, Terhi Kling, Kalle Loimula, Emma Niemeläinen, Harri Kivikoski 36 VTT Impulssi

2 Kaupungit kasvavat ja tiivistyvät. Tämä johtaa siihen, että vettä läpäisemätön pintamateriaali muodostaa yhä suuremman osan niiden pintaalasta. Tiiviiden pintojen osuuden kasvulla on monia sekä rakennuksiin että ympäristöön ja ihmisiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia: hulevesiverkostojen kapasiteetti voi ylittyä, valumavesien määrä kasvaa ja pohjaveden pinta voi paikoin laskea. Haitallisia vesistö- ja ympäristövaikutuksia voidaan vähentää hydrologiset tekijät huomioon ottavan kaupunkisuunnittelun avulla. Uudet ympäristösäännökset edellyttävätkin kunnilta uusia keinoja valumavesien ympäristölle suomen vuosittaisten sademäärien ennustetaan kasvavan jopa 24 prosenttia. aiheuttaman haittaainekuormituksen pienentämiseksi. Ilmastonmuutoksen seurauksena Suomen kokonaissademäärät kasvavat ja myös yksittäiset sekä syys- että talvisateet voimistuvat, mikä lisää uusien hulevesiratkaisujen tarvetta. Tällä vuosisadalla Suomen vuosittaisten sademäärien on ennustettu kasvavan eri skenaarioiden mukaan prosenttia. Sademäärän muutoksiin vaikuttavat sadepäivien lisääntyminen ja rankkasateiden yleistyminen. Kerran 50 vuodessa esiintyvän kuuden tunnin maksimisademäärän on ennustettu kasvavan Suomessa keskimäärin 30 prosenttia kuluvan vuosisadan loppuun mennessä. Siirtyminen kestävämpään hulevesien hallintaan on prosessi, jossa kunkin maan tulee löytää omiin olosuhteisiinsa soveltuvat keinot hyödyntäen muualla toimiviksi todettuja mahdollisimman luonnonmukaisia ja kestäviä ratkaisuja. Useat maat ovat jo luoneet tai luomassa näille asioille omat säädöksensä. Vettä läpäisevät päällysteet on osoitettu eurooppalaisen ja kansallisen tason direktiiveissä ja strategioissa yhdeksi keinoksi lieventää tiiviiden pintojen lisääntymisen aiheuttamia haittoja rakennetussa ympäristössä. Hulevesien hallinnasta on säädetty EU:n vesipuitedirektiivissä (2000/60/EY) ja tulvariskidirektiivissä (2007/60/EY). EU:n Soil Sealing Guideline:ssa (2012) esitellään erilaisia ratkaisuja hulevesien hallintaan kaupunki-ympäristöissä. Suomessa hule vesien hallinnasta säädetään useissa laeissa, joita ovat esimerkiksi maankäyttöja rakennuslaki, vesihuoltolaki, vesilaki, tulvariskilaki, luonnonsuojelulaki sekä laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta. Myös kuntien rakennusjärjestyksissä ja rakennustapaohjeissa on määräyksiä hulevesien hallinnasta. Suomessa on laadittu vuonna 2005 kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategia, jonka uusiminen on meneillään. Useat kunnat ovat laatineet omia hulevesistrategioita ja ohjelmia, jotka ottavat huomioon myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään hulevesisuunnitelmasta, joka on uusi teknisiin suunnitelmiin rinnastuva suunnitelma, jossa esitetään hulevesien hallinnan ratkaisut ja rakenteet sekä otetaan huomioon myös sademäärien lisääntyminen Kuva Betonikiveys, vettä läpäisevät saumat, läpäisevä tasaushiekka 2. Läpäisevä betoni (kantava kerros) 3. Kantava kiviaineskerros 4. Vettä varastoiva kerros 5. Pohjamaa 6. Geotekstiili 7. Veden pois johtaminen, tarvittaessa Kaksi esimerkkiä vettä läpäisevästä päällysteratkaisusta. Pintakerros läpäisee hyvin sadeveden. Vesi valuu alapuolisiin suuren huokostilavuuden rakennekerroksiin, josta se lopulta 1) imeytyy maaperään; 2) johdetaan toisaalle tai 3) imeytyy osin maaperään ja johdetaan osin toisaalle. VTT Impulssi 37

3 uudet läpäisevät päällysteet voivat korvata asfaltti- ja betonipäällysteitä. tulevaisuudessa. Suunnitelman tulee täyttää toimivuuden, turvallisuuden sekä viihtyisyyden vaatimukset. Kehitystyötä yhdessä eri toimijoiden kanssa VTT:n CLASS-hankeessa (Climate Adaptive Surfaces, ) kehitettiin vettä läpäiseviä päällysteitä Suomen olosuhteisiin soveltuviksi. Vettä läpäisevä päällyste on päällysterakenne, jonka pintakerros koostuu monoliittisesta läpäisevästä materiaalista (esim. avoin asfaltti (AA) tai läpäisevä betoni (LB)) tai päällystekivistä tai laatoista (betoni/luonnonkivi), jotka itse tai joiden saumat ja/tai aukkokohdat sekä niiden täyttömateriaali kuten myös tasauskerroksen materiaali mahdollistavat veden pääsyn alapuolisiin rakennekerroksiin, jotka on mitoitettu huleveden viivyttämiseen. Vettä viivyttävä kerros on se laskennallinen osa kiviaineskerroksista, jonka huokostilan mitoitussadetta vastaava vesimäärä hetkellisesti täyttää ennen kuin vesi imeytyy alapuoliseen maaperään ja/tai poistuu rakenteesta. Läpäisevään päällysteeseen voidaan sisällyttää tai liittää täydentäviä materiaaleja, tuotteita ja rakenteita kuten geotekstiililejä, geoeristeitä sekä hule vesien putkitus- ja keruujärjestelmiä. Uudet läpäisevät päällysteet voivat korvata perinteisiä tiiviitä asfaltti-, betonija luonnonkivipäällysteitä. CLASS-hankkeessa työ tehtiin Tekesin, VTT:n ja 15 laajan arvoketjun eri toimijoita edustavien kumppanien rahoittamana. Hankkeeseen sisältyi merkittävästi kumppanien työpanostusta sekä muuta yhteistyötä eri teollisuudenalojen yritysten kanssa. Yhteistyökumppaneina oli useiden kaupunkien lisäksi sekä materiaalintuottajia ja tavarantoimittajia että myös suunnittelijoita. Hanke toteutettiin yhteistyössä ruotsalaisen rinnakkaishankkeen Grå-gröna systemlösningar för hållbara städer kanssa. Ruotsista saatiin tutkimustietoa esimerkiksi kaupunkiviihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä. Laaja-alaisen yhteistyön ansiosta hankkeen kuluessa hankittu tietämys ja osaaminen saatiin jo sen kuluessa eri toimijoiden ja suunnittelijoiden käyttöön. Esimerkiksi työssä mukana olleet kaupungit (Espoo, Helsinki, Vantaa ja Oulu) päätyivät käynnistämään omia pilottejaan jo ennen CLASS-hankkeen päättymistä. Samalla VTT pääsi viivytyksettä osallistumaan tutkimuksissa hankitun tietämyksen soveltamiseen pilottien suunnittelussa. Myös pilottien monitorointimittausten sekä pitkäaikaisseurannan projektisuunnittelu voitiin käynnistää samassa yhteydessä. Teoreettinen tietämys voitiin soveltaa tuoreeltaan todellisiin tapauksiin ja suomalaiseen suunnittelukäytäntöön. Suunnittelijat osallistuvat samalla myös hankkeen lopussa laaditun käytännön toimijoille suunnatun käsi kirjan tekoon. Myös materiaalitoimittajien ja eri aloja kuten rakennus- ja kiviteollisuutta edustavia tahojen aktiivinen osallistuminen työhön takasi sen, että tutkimus ei jäänyt odottamaan jatkoa vaan saatiin vietyä tuoreeltaan käytäntöön. Suomen olosuhteisiin sovellettujen vettä läpäisevien päällysteiden tutkimukset herättivät huomattavaa yleistä kiinnostusta sekä kotimaassa että myös ulkomailla. Hankkeelle onkin ollut ominaista laaja julkaisutoiminta sekä ympäristö-, infra- että materiaalialaan liittyvien konferenssien ja tapahtumien puitteissa että lehtiartikkeleissa. Hankkeen tammikuussa 2015 pidetyssä loppuseminaarissa osallistujia oli 150. Myös Suomen MTV ja YLE ovat kutsuneet VTT:n kertomaan vettä läpäisevistä päällysteratkaisuista ja CLASS-hankkeesta. Soveltuvuus Suomen olosuhteisiin Vettä läpäisevän päällysteratkaisun toiminnan kannalta on oleellista, että se pystyy käsittelemään riittävän määrän vettä niin, että samalla sen kantavuus ja muut ominaisuudet ovat käyttökohteen asettamien vaatimusten mukaisia. CLASS-hankkeessa saatiin tietämys sitä, miten nämä perusvaatimukset voidaan täyttää ja minkälaisiin kohteisiin läpäisevä päällyste parhaiten soveltuu. Läpäisevä päällyste toimii varmimmin alueilla, joilla säännöllinen raskas liikenne ei aiheuta liiallisia rasituksia. Oleellisimmat käyttökohteet ovat alhaisempien vaatimustasojen kadut, kevyen liikenteen väylät, pysäköintialueet, erilaiset välialueet, pihat, torit ja kentät sekä peli-, urheilu- ja liikunta-alueet. Erityisesti Japanissa ja USA:ssa läpäisevät päällysteet ovat jo yleisiä. Euroopassa niitä on käytössä esimerkiksi Belgiassa ja Saksassa. Suomessa ja Pohjoismaissa talviolosuhteet asettavat läpäiseville päällysteille omat erityisvaatimuksensa. CLASShankkeessa suurimpia haasteita olikin selvittää, millä edellytyksillä läpäisevät päällysteet soveltuvat nimenomaan pohjoismaisiin olosuhteisiin. Kylmissä olosuhteissa on kiinnitettävä huomiota sekä yksittäisten materiaalien pakkasenkesto- 38 VTT Impulssi

4 ominaisuuksiin että pinnan ja koko rakenteen kaikkinaiseen käyttäytymiseen talviolosuhteissa. Kylmässä ilmastossa päällysteet ovat alttiina jäätymiselle ja sulamiselle, kelirikoille, routimiselle sekä liukkaudentorjunta-aineille ja hiekoitushiekalle. Suomessa myös nastarenkaiden aiheuttama kulutus joudutaan ottamaan huomioon, ja se asettaa omat rajoitteensa soveltuville käyttökohteille. Pohjavesialueilla joudutaan ottamaan huomioon mahdollinen sulatussuolojen käyttö. Suolat eivät saa kulkeutua läpäisevän päällysteen kautta pohjaveteen. Myös hiekoitushiekan ja muun likaavan aineksen vaikutus huokoisten vettä läpäisevien materiaalien tukkeutumiseen joudutaan ottamaan huomioon. Talviolosuhteet huomioon ottavan materiaalikehityksen lisäksi selvitettiin myös sitä, miten läpäisevät päällysteet kaikkiaan toimivat kylmissä ilmasto-olosuhteissa vedenläpäisevyyden osalta. Lisäksi tehtiin muun muassa routamitoituksen ja talvikauden kunnossapidon alustavat suositukset Suomen olosuhteisiin. Onnistuneen päällysteratkaisun vedenläpäisevyys pysyy suunnitellulla tasolla, ja päällyste kestää vaurioitumatta sille suunnitellun käyttöiän ajan. Koko elinkaaren aikaisen toiminnan varmistamisessa oleellisia tekijöitä ovat ympäristö- ja rasitusolosuhteiden mukainen suunnittelu, olosuhteisiin soveltuvat materiaalivalinnat sekä asianmukaiset rakentamiskäytännöt ja -tekniikat. Lisäksi myös oikeat huoltotoimenpiteet, kuten erityisesti ajoittainen vedenläpäisevyyttä palauttava puhdistus, ovat tärkeitä. Hankkeessa huomattiin, että lisätietoa ja kokemusta tarvitaan vielä erityisesti käytännön olosuhteista. Vaikka ulkomainen läpäisevistä päällysteistä kertynyt tietämys hyödynnettiin mahdollisimman hyvin, Suomen talviolosuhteet kuten myös suomalaiset käytännöt asettavat päällysteille ja niiden käytölle omia vaatimuksiaan. Lisätietämystä ja kokemusta on jatkossa saatavissa kaupunkien pilotprojekteista, joiden suunnitteluun ja myös seurantaan ja monitorointiin myös VTT osallistuu. Pintamateriaalien kehitystyö Läpäisevä betoni (LB) on Suomessa jokseenkin uusi materiaali. CLASS-hankkeessa tavoitteena oli saada tästä materiaalista hyvä käsitys sekä perusominaisuuksien kuten lujuuden, huokoisuuden ja vedenläpäisevyyden, että erityisesti myös jäädytys-sulatuskestävyyden ja sen varmistamisen osalta. Hankkeessa etsittiin keinot hyvän kestävyyden varmistamiseen sekä myös menetelmät, joilla kestävyys voidaan osoittaa. Tavoitteena oli, että betoniteollisuus saa lähtökohdan, josta jatkaa omaa tuotekehitystään tämän uuden materiaalin osalta. Avoimen asfaltin (AA) osalta hankkeessa edettiin siten, että mukana ollut Lemminkäinen Infra Oy teki jo hankkeen aikana omaa tuotekehitystä. VTT:n rooli oli tutkia osaltaan kehitettyjen uusien AA-tuotteiden kestävyysominaisuuksia ja hydrologista toimintaa läpäisevän päällysteen pintamateriaalina. Betonikivi- ja luonnonkivipintojen tapauksissa saumat tai aukkokohdat ovat vettä läpäisevää materiaalia eli yleensä pestyä kiviainesta, josta pienimmät raekoot (<1 mm) puuttuvat ja myös hienoaineksen (<0,125 mm) määrä on mahdollisimman pieni. Saumat voivat olla myös erityistä sidottua ja vettä läpäisevää materiaalia. Laboratoriotutkimuksia varten valmistettiin myös erityinen Rig-laitteisto, johon voitiin rakentaa koko päällysterakenne kaikkine rakennekerroksineen sisältäen myös pinnan alapuoliset vettä viivyttävät kerrokset. Rig in pinta-ala on 0,5 1,0 m 2 ja korkeus on säädettävissä välillä 0,33 1,0 m sen mukaan, kuinka paksua päällystettä tai sen osaa halutaan tutkia. Laitteistoon sisältyy sadetusyksikkö sekä sadetusvesimäärän ja rakenteen läpi kulkeutuvan vesimäärän automaattinen mittaus ajan funktiona. Päällysteiden vedenläpäisevyyttä (m/s) mitattiin Rig issä myös Kuva 2. VTT:n Rig-laitteisto, jossa voidaan simuloida vettä läpäisevien päällysteiden (pintamateriaali ja alapuoliset rakennekerrokset) hydrologista toimintaa. Pinta-ala 0,5 1,0 m2, korkeus säädettävissä. VTT Impulssi 39

5 tiede SWMM on monipuolinen simulointiohjelmisto hulevesien hallintakokonaisuuksien tarkasteluun. 40 VTT Impulssi sen päältä käsin suhteellisen yksinkertaisilla standardoiduilla menetelmillä, jotka soveltuvat jatkossa myös käytännön pilot-kohteisiin. Koska vettä läpäisevät päällystemateriaalit ovat aina huokoisia, ovat ne luonnostaan alttiita myös vettä läpäisevien huokosten osittaiselle tukeutumiselle. Rig-tutkimuksiin sisältyikin kaikkien pintamateriaalityyppien osalta myös sen selvittäminen, miten pinnoitteen likaantuminen ja tukkeutuminen vaikuttaa sen hydrologiseen toimintaan. VTT:llä tutkittiin erilaisten ratkaisujen toimintaa vedenläpäisevyyden osalta sekä puhtaana, liattuna että kahdella eri tavalla puhdistettuna. Lisäksi selvitettiin, millaisin puhdistustoimenpitein vedenläpäisevyys voidaan palauttaa riittävälle tasolle suhteessa erittäin voimakkaaseen rankkasateeseen. Jatkossa Rig-laitteistoa on tarkoitus hyödyntää uusien päällysteratkaisujen tutkimuksissa. Ratkaisuja on kehitettävissä myös uusia ja innovatiivisia tai ekologisia materiaaleja käyttäen. Oleellista on kaikkien toiminnallisten vaatimusten täyttyminen. Yhtenä kiinnostavavana kokeellisten jatkotutkimusten aiheena on se, miten läpäiseviin päällysteisiin voidaan sisällyttää hulevettä puhdistavia ominaisuuksia. Mallinnustyökalu CLASS-hankkeessa kehitettiin myös hule vesien mallinnusmenetelmiä, jotka ottavat huomioon uusien materiaalien ja läpäisevien päällysteiden erityispiirteet ja toiminnan. Hankkeessa kehitetty mallinnustyökalu tukee tulosten soveltamista päällysteiden hydrologisessa mitoituksessa ja suunnittelussa. Mallinnustyövälineen prototyyppi on Excel/ VBA-ohjelma. Työväline kyselee taulukkosivuillaan läpäisevän päällysteen hydraulisen käyttäytymislaskennan tarvitsemat input-tiedot ja muodostaa olemassa olevaan SWMM-ohjelmaan yhteensopivan input-tekstitiedoston. SWMM eli Storm Water Management Model on Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston kehittämä ja julkaisema. Se on pääosin rakennetun ympäristön tarkasteluun tarkoitettu sadanta-valuntamalli, jolla on mahdollista mallintaa sekä yksittäisiä että pitkäaikaisia sadetapahtumia. SWMM-ohjelmisto on erittäin monipuolinen, mutta myös monimutkainen suunnittelijoiden simulointiohjelmisto hulevesien hallintakokonaisuuksien tarkasteluun. Kehitetyn mallinnustyökalun avulla tätä ohjelmaa voidaan käyttää työvälineen laskentayksikkönä. Työväline sisältää erilaisia tietokantoja niin CLASS-hankkeen tuloksista kuin hankkeen yhteydessä yhteistyökumppaneilta ja kirjallisuudesta kerätyistä tiedoista, joita voidaan suoraan hyödyntää läpäisevien päällysrakenteiden mitoitus- ja suunnitteluprosesseissa. Työkalun laskentatulokset arvioivat kohteen generoimia valumavesimääriä erilaisille kehitys- ja hallintaskenaarioille käyttäen sekä alueen historiallisia sateita, ilmastonmuutoksen vaikutuksesta arvioituja sateita tai lyhytkestoisempia mitoitus- ja rankkasateita. Kehitetty prototyyppi on tarvittaessa helposti jalostettavissa ohjelmistotuotteeksi, joka laskee päällysterakenteeseen liittyvän hydrologisen käyttäytymisen. Käsikirja suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon CLASS-hankkeessa laadittiin lopuksi yhdessä eri tahoja edustavien partnereiden kanssa Suomen olosuhteet ja suunnittelukäytännöt huomioon ottava vettä läpäisevien päällysteiden käsikirja. Käsikirjan pääsisältöä ovat vettä läpäisevien päällysteiden suunnitteluperiaatteet, käyttökohteet, mitoituksen periaatteet, ohjeistus materiaalien sekä täydentävien tuotteiden valintaan ja laadunvalvontaan, mitoituksen ohjeistus sekä hydrologisen että rakenteellisen ja myös muun muassa routaja vesilaatumitoituksen osalta sekä rakentamiseen ja huoltoon liittyvä ohjeistus. Hankkeen kaikki raportoinnit sekä Vettä läpäisevät päällysteet Käsikirja suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon -ohje ovat saatavilla CLASS-verkkosivuilta.

6 Kuva 3. Vettä läpäisevän betonin vedenläpäisevyyden (m/s) testaus ASTM:n Single ring -menetelmällä. Pilotit ja jatkokehitys Läpäiseville päällysteille oli jo ennen hankkeen alkua olemassa selkeä tarve kaupunkien taholta. Hulevesien hallintaan ja kaupunkitulvien ehkäisyyn on kaivattu jo pitkään uusia konkreettisia keinoja. CLASS-hankkeessa mukana olleiden kaupunkien (Espoo, Helsinki, Oulu ja Vantaa) pilot-projektien suunnittelu käynnistykin pääosin jo hankkeen aikana, ja ensimmäisten pilottien rakentaminen alkaa jo keväällä/kesällä Pilotteja tarvitaan, jotta läpäisevien päällysteiden suunnittelusta, toteuttamisesta ja kaikkinaisesta toiminnasta saadaan käytännön kokemusta. Läpäisevien päällysteiden toimintaan Suomen olosuhteissa liittyy myös joitakin teknisiä tekijöitä, joista pilottien ja niissä toteutettavan monitoroinnin kautta on saatavissa hyödyllistä tietoa. Toimivuustietoa hankkimalla saadaan lisävarmuutta, jonka kautta läpäisevät päällysteet voisivat yleistyä Suomessa yhdeksi normaaliksi ja hyväksi hulevesien hallintakäytännöksi. Piloteissa hankitaan kokemuksia ja lisätietoa suunnitelmallisen seurannan, tiedonkeruun ja monitorointimittausten avulla. VTT:n rooli on tuoda pilotteihin CLASS-hankkeessa ja ruotsalaisessa sisarhankkeessa kehitetty ja koottu erityisasiantuntemus. Kohteiden suunnittelusta ja mitoituksesta vastaa kunkin hankkeen pääkonsultti. Piloteissa seurataan ja mitataan routa- ja sulamiskäyttäytymistä, erilaisten päällysteiden vedenläpäisevyyttä ja kuntoa, pinnan olosuhteita kuten liukkautta sekä virtaavia vesimääriä ja vedenpinnan korkeusasemaa vettä viivyttävissä rakenteissa. Mittausta tehdään kahden ensimmäisen vuoden aikana tiheämmin, mutta myös alkuvaiheen jälkeisessä pitkäaikaisseurannassa. Yleisenä tavoitteena on saada varmuus läpäisevien päällysteiden soveltuvuudesta Suomen olosuhteisiin. Piloteissa hankittuun tietämykseen perustuen voidaan jatkossa tarkistaa ja tarkentaa läpäisevien päällysteiden suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon ohjeistusta Suomessa. Uusien läpäiseviin päällysteisiin soveltuvien tuotteiden ja innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen antaa Suomen teollisuudelle uudistumismahdollisuuksia. CLASS-hankkeessa saadut tulokset ovat tässä hyvänä lähtökohtana. VTT:n tavoitteena on olla mukana jatkokehityksessä kuten esimerkiksi laadunvalvontakäytäntöjen kehittämisessä sekä myös uusien sovellusten ja innovaatioiden kehittämisessä. Uudet suunnitelmat liittyvät muun muassa kaupunkien hulevesin puhdistukseen läpäiseviä päällysteitä hyödyntäen, sekä laajempaan rankkasateiden mukanaan tuomien hulevesien ja niiden aiheuttamien riskien kokonaishallintaan. Jatkohankkeisiin osallistumiseen on ilmennyt jo laajaa kiinnostusta sekä koti- että ulkomaisilta tahoilta. Jatkotutkimusta on jo suunnittelussa EU H2020 -ohjelman, pohjoismaisen Nordic Built Environment -ohjelman sekä USA-Eurooppa -yhteistyön (Infravation 2014) puitteissa. n Lähteet CLASS-hankkeen kotisivut, tutkimusraportit, artikkelit ja esitelmät: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Vettä läpäisevät päällysteet Käsikirja suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. VTT TECHNOLOGY s. + liitteet. VTT Impulssi 41

Vettä läpäisevät päällysteet ja rakenteet CLASS-projektista pilotteihin. Geotekniikan päivä 6.11.2014 Hannele Kuosa, tutkija VTT

Vettä läpäisevät päällysteet ja rakenteet CLASS-projektista pilotteihin. Geotekniikan päivä 6.11.2014 Hannele Kuosa, tutkija VTT Vettä läpäisevät päällysteet ja rakenteet CLASS-projektista pilotteihin Geotekniikan päivä 6.11.2014 Hannele Kuosa, tutkija VTT Sisältö CLASS-projekti (2012-14) Projekti ja taustat, kaupunkien tarpeet,

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Juankosken kaupunki Tekijä(t): Ari Räsänen, Tiia Pelkonen Pvm: 14.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa. Kristiina Nuottimäki

Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa. Kristiina Nuottimäki Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa Kristiina Nuottimäki Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa Hulevesitulvat Geologian hyödyntäminen tulvasuojelussa Ratkaisut Hulevesitulvat

Lisätiedot

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Riitta Tornivaara Ruikka Hulevesifoorumi/ SYKE, Helsinki 1 Verkkojulkaisuna http://www.ymparisto.fi/uus/julkaisut Painettuna Edita Publishing Oy, www.edita.fi/netmarket

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI 16.11.2011 Sisältö 1 TAUSTA... 2 2 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN PERUSTEET... 2 3 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS...

Lisätiedot

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys TOIVAKAN KUNTA Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28204 Raportti 1 (5) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Valuma-alueet ja -reitit... 1

Lisätiedot

Hulevedet hallintaan Lahdessa

Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa KILPAILUN TAVOITTEET Löytää uusia hulevesien hallinnan ja käsittelyn ratkaisuja, jotka sopivat Lahden kaupungin ja rakennusyritysten käyttöön.

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola IGS-FIN allasseminaari 11.10.2016 Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola 1 Hulevedet Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade-

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän

Lisätiedot

VESIHUOLTOJAOSTO SYYSSEMINAARI 5.11.2015 SÄÄTYTALO

VESIHUOLTOJAOSTO SYYSSEMINAARI 5.11.2015 SÄÄTYTALO VESIHUOLTOJAOSTO SYYSSEMINAARI 5.11.2015 SÄÄTYTALO HULEVESIEN HALLINTA JA TEHTÄVIEN UUDELLEENJÄRJESTELY JÄRVENPÄÄSSÄ JÄRVENPÄÄN VESI TOIMITUSJOHTAJA ARI KAUNISTO LÄHTÖKOHDAT Järvenpään kaupungin hulevesisuunnitelma

Lisätiedot

Kaupunkitulvien mallinnus ja CLASS-hankkeen tuloksia

Kaupunkitulvien mallinnus ja CLASS-hankkeen tuloksia Kaupunkitulvien mallinnus ja CLASS-hankkeen tuloksia Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen seminaari 25.3.2015 Juhani Korkealaakso, VTT Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos Kaupungistuminen lisää

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Työn tarkoitus Työ on esiselvitys tausta aineistoksi vesihuoltolain muutostyöhön Tavoitteet tunnistaa nykyiset

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN HULVSISLVITYS ASMAKAAVOITUSTA VARTN YMMRSTAN LIIKUNTAHALLIN TONTTI (55048/1) 08.07.2016 SPOO PÄIVITTTY 07.09.2016 Tontin pintamateriaalikaaviot täsmennetty, lisätty tontin laajennettu vaihtoehto. SISÄLLYS:

Lisätiedot

Rakennusjärjestyksen uusiminen

Rakennusjärjestyksen uusiminen Rakennusjärjestyksen uusiminen Vihdin kunta 22.11.2016 Pekka Laitinen johtava rakennustarkastaja Mikä on rakennusjärjestys? (MRL 14 ) Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuollon riskit ja niiden hallinta Vesiosuuskunnissa koulutuspäivä, 20.-21.3.2014 Vesihuolto

Lisätiedot

EPS koerakenne E18 Muurla

EPS koerakenne E18 Muurla EPS koerakenne E18 Muurla Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopisto Sisältö Taustaa ja tavoitteet Koekohde Kohteen suunnittelu ja rakentaminen Käyttäytyminen EPS lohkot Rakennekerrokset Pintamittaukset Johtopäätökset

Lisätiedot

STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet

STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet Hulevesifoorumin kokous 4.3.2008 Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristöekologian laitos STORMWATER

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER 16WWE1027.B711 11.5.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER Kirstulan alueen asemakaavan muutokseen liittyvä Rautamonojan hulevesimitoitus 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan

Lisätiedot

OY TEBOIL AB KOKINKYLÄNTIE, ESPOO HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMASELOSTUS, VERSIO B. Oy Teboil Ab. Hulevesien hallintasuunnitelmaselostus

OY TEBOIL AB KOKINKYLÄNTIE, ESPOO HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMASELOSTUS, VERSIO B. Oy Teboil Ab. Hulevesien hallintasuunnitelmaselostus Vastaanottaja Oy Teboil Ab Asiakirjatyyppi Hulevesien hallintasuunnitelmaselostus Päivämäärä Tammikuu 2017 OY TEBOIL AB KOKINKYLÄNTIE, ESPOO HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMASELOSTUS, VERSIO B Tarkastus

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,

Lisätiedot

Viheralan hulevesipäivä Lahti 6.11.2012

Viheralan hulevesipäivä Lahti 6.11.2012 TALOYHTIÖN HULEVESIEN KÄSITTELY Viheralan hulevesipäivä Lahti 6.11.2012 Dipl.ins. Hannes Björninen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Taloyhtiön hulevesien oikeaoppinen käsittely 1. Hallinnan tavoitteet 2.

Lisätiedot

pohjana ENSREG:n tekemä stressitesti EU:n ydinvoimalaitoksille 7 riskitilannetta, 15 kysymystä Itsearviointi varautumisen tasosta

pohjana ENSREG:n tekemä stressitesti EU:n ydinvoimalaitoksille 7 riskitilannetta, 15 kysymystä Itsearviointi varautumisen tasosta Tero Välisalo, VTT Stressitestimenetelmän kehitystyö aloitettiin tammikuussa 2013 YM, MMM, TEM, KAI-ELY, SYKE, VTT, STUK, GTK, THL Stressitestimenetelmän kehitystyön pohjana ENSREG:n tekemä stressitesti

Lisätiedot

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079 Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...

Lisätiedot

Kaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula 9.11.2016 9.11.2016 2 Lähtökohdat Järvenpään kaupungin hulevesisuunnitelma Hyväksytty kaupunkikehityslautakunnassa v. 2013

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAISTA VESISTÄ KILPAILUETUA Vesiensuojelutarpeet koskevat kaikkea maankäyttöä. Vesienkäsittely voi olla tuottavalle toiminnalle välttämätöntä tai sillä on saavutettavissa tuottavuuden

Lisätiedot

Päijänrannan asemakaava

Päijänrannan asemakaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JÄMSÄN KAUPUNKI Päijänrannan asemakaava Hulevesiselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.6.2014 P17610 Hulevesiselvitys 1 (8) Antti Smolander 2.6.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI 1 Aihe: Alue: Tekijä(t): Pvm: 17.11.2011 Tunnus ja diaarinumero: KAN 1253/2010 Hulevesitulvariskien alustava arviointi Nokian kaupunki suunnitteluinsinööri

Lisätiedot

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-

Lisätiedot

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Suunnitteluvaihe lukitsee käyttökustannukset 90%:sti Lämmitysjärjestelmiä kannattaa puntaroida, kuinka paljon lisäkilkkeitä siellä

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Sopeutumistyön alussa on hyvä toteuttaa teemakohtainen tarkistuslistaus, jota lähdetään kokoamaan ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten pohjalta.

Lisätiedot

Vesi- ja Ympäristötekniikan Tutkimusryhmä

Vesi- ja Ympäristötekniikan Tutkimusryhmä Vesi- ja Ympäristötekniikan Tutkimusryhmä Kaivosvesiin liittyviä tutkimuksia Dr. Katharina Palmer (katharina.palmer@oulu.fi) Yleistä: Tutkimusrymä Henkilökunta ~30 työntekijää 2 professoria (Björn Klöve,

Lisätiedot

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE MARA-asetuksen uudistaminen Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari 10.9.2015, SYKE MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa

Lisätiedot

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen Lämpökaivo-opas Ympäristönsuojelupäivät 7.10.2010 Janne Juvonen Oppaan taustavoimat Opasta valmistelleessa asiantuntijaryhmässä mukana: YM SYKE Suomen Kaivonporausurakoitsijat Poratek r.y. Suomen Lämpöpumppuyhdistys

Lisätiedot

Stena Recycling Oy Vantaan terminaali

Stena Recycling Oy Vantaan terminaali Alustava hulevesien käsittely- ja johtamissuunnitelma Pailamo & Nikulainen Liite 1 13.11.2013 13.11.2013 1 (7) SISÄLTÖ 1 TAUSTAA... 2 2 ÖLJYNEROTUSJÄRJESTELMÄN RAKENTEELLINEN KUVAUS... 2 3 SADEVESIVIEMÄRIN

Lisätiedot

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA -VUOSISEMINAARI 14.11.2013 www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA

Lisätiedot

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ 15.1.2016 1 (5) YLEISTÄ Suunnitelma on laadittu MH-Kivi Oy:n tiloille 702-416-1-194

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

www.finlex.fi Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 20.3.2015/300 Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Kivissä ei ole lohkeamia, rapautumia tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia.

Kivissä ei ole lohkeamia, rapautumia tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia. 1 313 Luonnonkivipäällystäminen 3132.1 Kiveyksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään. Mikäli

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Ruiskubetonin vaatimuksenmukaisuus. Lauri Uotinen

Ruiskubetonin vaatimuksenmukaisuus. Lauri Uotinen Ruiskubetonin vaatimuksenmukaisuus Vaatimuksenmukaisuus Ennen rakentamista arvioidaan ennakkokokeilla ja koeruiskutuksella ennen rakentamista. Rakentamisen aikana tehdään määrävälein laadunvalvontakokeita.

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Hyvät hankintamenettelyt kehityshanke Hankkeen esittely ja tilannekatsaus. Santeri Naumanen SKOL ry

Hyvät hankintamenettelyt kehityshanke Hankkeen esittely ja tilannekatsaus. Santeri Naumanen SKOL ry Hyvät hankintamenettelyt kehityshanke Hankkeen esittely ja tilannekatsaus Santeri Naumanen SKOL ry Diplomityö: Hyvän suunnittelun vaikuttavuus rakennushankeen onnistumiseen (1/2) Tutkittiin suunnittelun

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

Vuores. Vuores. Hulevesien käsittely Vuoreksen asuntomessualueella 6.11.2012 Lahti. Vuoreksen osayleiskaava-alue. Esityksen sisältö:

Vuores. Vuores. Hulevesien käsittely Vuoreksen asuntomessualueella 6.11.2012 Lahti. Vuoreksen osayleiskaava-alue. Esityksen sisältö: Vuores Esityksen sisältö: 1. Hulevesien hallinnan periaatteet Vuoreksessa 2. Asuntomessualueen hulevesiratkaisut 3. Vuoreksen keskuspuisto Hulevesien käsittely Vuoreksen asuntomessualueella 6.11.2012 Lahti

Lisätiedot

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.12.2015 HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Tarkastus Päivämäärä 30.12.2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Niina Siitonen Jari Laihonen, Kimmo Hell,

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset 2015- Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työterveyslaitos Ilmatieteen laitos Suomen ympäristökeskus Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valtion

Lisätiedot

Tutkimusraportti - tulokset

Tutkimusraportti - tulokset Department of Structural Engineering and Building Technology Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen (INPRO): Tutkimusraportti - tulokset INFRA 2010 loppuseminaari 5.11.2008 Ari-Pekka

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU. Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen

Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU. Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita

Lisätiedot

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi Vettä läpäisemätön pinta Seudullisessa maanpeiteaineistossa Ympäristötalon seminaari 24.11.2014 Outi Kesäniemi Sisältö 1) Seudullinen maanpeiteaineisto 1) Taustaa 2) Aineiston tuottaminen 2) Longinojan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

OULUN JÄTEVESIVERKOSTON VUOTOVEDET VUOTUISTEN JÄTEVESIVIRTAAMIEN, SADANNAN JA LUMENSULANNAN PERUSTEELLA

OULUN JÄTEVESIVERKOSTON VUOTOVEDET VUOTUISTEN JÄTEVESIVIRTAAMIEN, SADANNAN JA LUMENSULANNAN PERUSTEELLA OULUN JÄTEVESIVERKOSTON VUOTOVEDET VUOTUISTEN JÄTEVESIVIRTAAMIEN, SADANNAN JA LUMENSULANNAN PERUSTEELLA Oulun yliopisto Oulun Vesi Okko Kurttila DI, suunnittelija WSP Finland Oy 1 Viemäriverkoston vuotovedet

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN

TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN VESIHUOLTO 2015 Turku Leena Sänkiaho SISÄLTÖ Työn tausta ja tavoitteet Määritelmät Pilot-kunnat ja

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Oppaan tarve (1/2) Laajojen vettä läpäisemättömien pintojen kasvu lisää ja nopeuttaa pintavaluntaa ja voimistaa äärevöitymistä. Hulevesien

Lisätiedot

Ratkaisuja äkillisten säämuutosten vaikutuksiin

Ratkaisuja äkillisten säämuutosten vaikutuksiin Ratkaisuja äkillisten säämuutosten vaikutuksiin RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 4.10.2016 Juhani Korkealaakso & Erika Holt, VTT (juhani.korkealaakso@vtt.fi +358407000128 & erika.holt@vtt.fi,

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

(Ainoastaan italian-, ranskan- ja saksankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(Ainoastaan italian-, ranskan- ja saksankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) L 171/18 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/1056, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2015, tiettyjen Sveitsin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004 mukaisesti esittämiin kansallisiin

Lisätiedot

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari 18.11.2010 Helsingissä Ajankohtaista asiaa julkisivurintamalta Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Käyttöikä ja kestävyys ovat julkisivun

Lisätiedot

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK 1 31 Kivipäällystäminen 315 Kantava kerros 31, 33 Päällyste 315 Kantava kerros 22341 Jakava kerros 22342 Suodatinkerros Pohjamaa Kuva 315:K1 Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. 3151 Sitomattomat kantavat

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro Tekesin Vesi-ohjelman ja Suomen Akatemian yhteinen seminaari: Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa? Suomen Kansallismuseo 23.11.2009 Sopeutumistarpeet ja varautuminen

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Jyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikko: virkistysarvoa ja luonnonmukaisia puhdistusprosesseja kaupunkiympäristöön

Jyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikko: virkistysarvoa ja luonnonmukaisia puhdistusprosesseja kaupunkiympäristöön Jyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikko: virkistysarvoa ja luonnonmukaisia puhdistusprosesseja kaupunkiympäristöön Järvenpään hulevesiseminaari 10.11.2016 Anneli Wichmann Erityisasiantuntija Vapo Clean

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

KATUPÖLYN TORJUNTA POHJOISMAISSA KEINOJEN KRIITTINEN ARVIOINTI

KATUPÖLYN TORJUNTA POHJOISMAISSA KEINOJEN KRIITTINEN ARVIOINTI KATUPÖLYN TORJUNTA POHJOISMAISSA KEINOJEN KRIITTINEN ARVIOINTI Kaarle Kupiainen Nordic Envicon Oy / SYKE Ilmansuojelupäivät 2012 1 Esityksen sisältö Taustaa Pölynsidonta Katujen puhdistus Pölyn muodostumisen

Lisätiedot

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa FINADAPT 343 Urban planning Kaupunkisuunnittelu Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa 13.3.2008 Sanna Peltola & Eeva TörmT rmä Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Tutkimuksen tehtävä

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesitulvariskien alustava

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA 30.3.2010 ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄ EHDOTTAA SEURAAVAA: Vähäpäästöisten ajoneuvojen edistäminen

Lisätiedot