HEINOLA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA KEVÄT 2016

Transkriptio

1 HEINOLA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA KEVÄT 2016

2 2 Valaistuksen Yleissuunnitelma -ANALYYSI Sisällys Heinola - ominaispiirteet...4 Suunnittelualue...5 Analyysi Nykytilanne keskusta...6 Nykytilanne Kansallinen kaupunkipuisto...8 Nykytilanne näkymät...10 Nykytilanne yksityiskohdat...12 Nykyinen valaistustekniikka...14 Pimeän ajan analyysi Pimeän ajan analyysi - keskusta...18 Pimeän ajan analyysi - puistot...20 Pimeän ajan analyysi näkymät...21 Yhteenveto nykytilanne...22 Konsepti Konsepti - puistot ja keskusta...26 Valaistustavoitteet...30 Valaistustavat ja ohjaus...31 Puistot- kävelyreitit ja identiteetit Puistot - Kävelyreitit ja identiteetti Maaherranpuisto ja Kylpyläpuisto - historia Rantapuisto - satupuisto Rantatori - ihmisen mittakaava Sillat - maamerkki ja 6. Harju- ja vesitornipuisto - elämysreitti Kirkkolammen ympäristö - elämysreitti Laaksokadun bulevardi - valotaide Uuno Kailaankatu - runopuisto...54 Kadut ja keskusta Keskustan kadut...58 Kaupunkiin saapumisreitti...60 Keskustaa reunustavat kadut...62 Keskustan korttelikadut...64 Ihmisen mittakaava...66 Torialue...68 Julkisivuvalaistus...70 Tapahtumavalaistus...72 Yhteenveto ja vaiheistus Toteutus ja vaiheistus...76 Yhteenveto...78

3 Esipuhe ANALYYSI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 3 Valaistuksen yleissuunnitelma antaa ohjeistuksen siihen mitä, missä ja miten Heinolan keskustan valaistusta kannattaa kehittää. Kaupungin valaistustekniikka on tullut käyttöikänsä päähän ja keskusta-alue kaipaa ohjeistusta kuinka valaistus kannattaa uudistaa. Muita Heinolassa tällä hetkellä käynnissä olevia, ja tässäkin yleissuunnitelmassa huomioituja, suunnitelmia ovat: - Destian liikennesuunnitelma Torialueen yleissuunnitelma Heinolan keskustan ranta-alueen ja puistojen kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen kehittäminen, hankesuunnitelma Heinolan keskusta-alueen valaistuksen yleissuunnitelma Tilaaja: Heinolan kaupunki, Kaavoitusyksikkö Konsultti: VALOA design Oy, (

4 4 Valaistuksen Yleissuunnitelma -ANALYYSI HEINOLA Ominaispiirteet Heinolan ominaispiirteitä ovat vesistöjen läheisyys, keskustaa ympäröivät puistot ja siltaryhmä Jyrängönkosken yli. Myös pitkä asutushistoria on jättänyt jälkensä Heinolaan. Alueella on ollut asutusta jo rauta-ajalla jkr. Kuva: Hannu Vallas

5 ANALYYSI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 5 Suunnittelualue Suunnittelualueeseen kuuluu Heinolan keskusta sitä ympäröivine alueineen. Alue rajautuu etelässä vesistöön, siltaryhmä kuuluu suunnittelualueeseen. Idässä suunnittelualue rajautuu Harjupuiston vieressä kulkevaan Ratakatuun. Pohjoispuolella suunnittelualue rajautuu A.F.Aironkatuun, SIltakatuun ja Laaksokatuun. Länsipuolella raja kulkee Uuno Kailan puiston kautta Maaherrankatua rantaan.

6 6 Valaistuksen Yleissuunnitelma -ANALYYSI Nykytilanne keskusta Heinolan keskusta kaipaa jäsentämistä, hierarkiaa ja selkeämpää kulkijoiden ohjaamista keskustaan. Nyt kaupunkia tuntemattoman on hankala havaita, mistä keskustaan kuuluu ajaa. Keskustan kaduista löytyy erilaisia luonteita, joita voidaan valolla korostaa ja tuoda esiin pimeään aikaan. Keskustasta löytyy hienoja paikkoja ja näkymiä, joita voidaan valolla korostaa ja luoda selkeämpi pienen kaupungin pimeän ajan ilmeen imago. 1. Kuvat:1.Näkymä kirkkokadulle Maaherranpuistosta, 2. Taidevalaisimet kirjaston aukiolla, 3. Nordean funkkistalo torin reunalla, 4. Kauppakadun varressa on useita hienoja puutaloja, 5. Kauppakatu on vireä pikkukaupungin katu, 6. Torin reunalla on vehreä kaista, jossa kevyenliikenteenkatu kulkee puiden välissä

7 ANALYYSI - Valaistuksen Yleissuunnitelma

8 8 Valaistuksen Yleissuunnitelma -ANALYYSI Nykytilanne Kansallinen kaupunkipuisto Heinola on saanut kansallisen kaupunkipuisto-nimityksen toisena Suomessa Ydinkeskustaa kiertää vihervyöhyke, joka kuuluu Kansalliseen kaupunkipuistoon. Vihervyöhyke muodostaa merkittävän ja ehjän kokonaisuuden. Puistojen ketju on omaleimainen ja luo muista kaupungeista erottuva n identiteetin. Heinolasta löytyy puistoja kolmelta eri vuosisadalta. Kansallinen kaupunkipuisto nimitys edellyttää puistojen ja vihervyöhykkeiden säilyttämistä. 1. Kuvat:1.Rantanäkymä Rantapuistossa, 2. Uuno Kailan puisto, 3. Lehtipuukäytävä Rantapuistossa, 4. Harjupuiston käytäviä, 5. Maaherranpuisto, 6. Kallio Lampikadun ja A.F. Aironkadun välissä

9 ANALYYSI - Valaistuksen Yleissuunnitelma

10 10 Valaistuksen Yleissuunnitelma -ANALYYSI Nykytilanne Näkymät, horisonttipisteet Heinolan keskustassa aukeaa mielenkiintoisia näkymiä, jotka luovat keskustalle omaleimaisen ilmeen. Rantamaisemassa tunnusomaiseksi nousee vanha rautatiesilta, joka muodostaa myös näyttävän horisonttipisteen Siltakadun päähän. Vanha rautatiensilta luo myös mielenkiintoisen ympäristön kevyen liikenteen reitille, joka kulkee sen alta. Sillalta itsessään avautuu mielenkiintoiset näkymät muille silloille. Kirkkokadun horisonttipisteestä tekee mielenkiintoisen vesitornin näkyminen päätepisteessä. Kauppakadulta avautuu näkymät Rantapuiston läpi järvelle. Rantanäkymää on tarkoitus tehdä avarammaksi, sillä nyt kasvusto meinaa peittää näkymiä. Kuvat:1.Näkymä Kirkkokadulta, jossa vesitorni kohoaa horisonttipisteessä, 2. Näkymä vanhalta rautatiesillalla alas Rantatielle ja silloille, 3. Kaukonäkymä Rantapuistosta silloille, 4. Kevyenliikenteen reitti kulkee vanhan rautatiesillan alta, 5. Vanha rautatiensilta sijaitsee Siltakadun päätepisteessä, 6. Näkymä Siltakadulle vanhalta rautatiesillallta

11 ANALYYSI - Valaistuksen Yleissuunnitelma

12 12 Valaistuksen Yleissuunnitelma -ANALYYSI Yksityiskohtia Keskustasta ja puistoista löytyy mielenkiintoisia yksityiskohtia, jotka on syytä nostaa valaistuksella esiin myös pimeän ajan maisemassa luomaan paikan identiteettiä. Yksityiskohtia ovat patsaat ja taideteokset, puutarhamajat, erikoiset isot puut, kaupungin vanha kaivo, harjunpuiston paviljonki, Jyrängönkosken venelaiturit jne. Korostamalla mielenkiintoisia yksityiskohtia luodaan paikkoja, joiden identiteetti korostuu myös pimeään aikaan. Kuvat:1. Puutarhamökki Rantapuistosta, 2. Rantapuistoon siirrettävä puutarhamaja, 3. Jättiläispoppeli Rantapuistosta, 4. Kaupungin vanha kaivo, 5. Laiturit muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden Jyrängön koskeen, 6. Harjupuiston paviljonki on mielenkiintoinen itämäisvaikutteinen jugendrakennus

13 ANALYYSI - Valaistuksen Yleissuunnitelma

14 14 Valaistuksen Yleissuunnitelma -ANALYYSI Nykyinen valaistustekniikka Keskustan kadut on valaistu noin 8 m tievalaisimilla, jotka ovat vaihdon tarpeessa niin valaistustekniikaltaan kuin käyttöiältään. Osa keskustan katuvalaisimista on uusittu noin 10 vuotta sitten Sitecon suurpainenatriumvalaisimilla (Siltakatu sekä keskustan risteyskohdat). Keskustan valaistustekniikka kaipaa päivittämistä sekä yhtenäistämistä. Useissa puistoissa, sekä torialueella on käytetty ympärisäteileviä valaisimia, jotka luovat häikäisypisteen, mutta eivät luo valoa maahan,missä sitä tarvittaisiin Useat valaisimet ovat myös käyttöikänsä päässä.

15 ANALYYSI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 15

16 16 Valaistuksen Yleissuunnitelma -ANALYYSI

17 ANALYYSI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 17 PIMEÄN AJAN ANALYYSI

18 18 Valaistuksen Yleissuunnitelma -ANALYYSI Pimeän ajan analyysi - Keskusta Keskustassa Kauppakadun valaisimet on uusittu noin 10 vuotta sitten tasolasillisiin suurpainenatrium valaisimiin. Kauppakadulla on riittävä valotaso verrattuna muihin keskustan katuihin. Muut kadut on valaistu tievalaisimilla, jotka sijaitsevat noin 8 m pylväissä. Valaisimien tekniikka on jo vanhentunutta ja kadut kaipaavat valaistuksen uudistamista. Kauppakadulla, kirjaston kohdalla, sijaitsee myös Vesa Honkosen taidevalopylväät, jotka pysäyttävät olemuksellaan ja luovat Kirjaston aukiolle uniikin tunnelman. Valaisimet ovat riittäviä valoteholtaan, eivätkä luo häikäisypistettä. Kauppakadulla sijaitsee Heinolan keskustan vanhimmat puiset rakennukset, joiden soisi tulevan paremmin esille myös pimeään aikaan. Taideteosten ja kohdevalaistusten osalta kannattaa tarkistaa, ettei nykyinen valaistustapa häikäise kulkijoita ja tarvittaessa päivittää valaistustapa. Heinolan torialuetta ollaan kaupungin yleissuunnitelman myötä uudistamassa, joten samalla uusitaan myös valaistus

19 ANALYYSI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 19 Kuvat:1. Keskustan risteysalueilla on riittävä valaistustaso 10 v. sitten päivitettyjen valaisimien ansioista, 2. Torialueen nykyinen valaistus on pimeä, 3. Kauppakadun vanhat puiset rakennukset ansaitsevat tulla nähdyksi myös pimeään aikaan, 4. Osa keskustan kaduista on erittäin pimeitä kuten kuvan Savontie torinkohdalla, 5. Nykyisten patsaiden ja taideteosten valaistustapa on syytä tarkistaa ja tarvittaessa päivittää häikäisysuojatuksi

20 20 Valaistuksen Yleissuunnitelma -ANALYYSI Pimeän ajan analyysi - puistot Puistojen valaisinkalusto on suurelta osin käyttöiän päässä. Valaisimet luovat häikäisypisteitä, jotka saavat muun ympärisön näyttämään vielä pimeämmältä kulkijan silmiin. Puistojen valaistuksessa käytettävä häikäisemätöntä optiikkaa. Kuvat: Puistojen tämän hetkinen valaistus luo häikäisypisteitä. Kuvassa 3. voi nähdä muutoksen jos häikäisypiste on piilossa niin muukin ympäristö näyttää valoisammalta

21 Heinolasta löytyy mielenkiintoisia yksityiskohtia, sekä näkymiä, joita kannattaa nostaa esiin myös pimeään aikaan vahvistamaan Heinolan pimeän ajan identiteettiä. Maamerkki sisääntuloväylällä on vanha rautatiesilta, jonka nykyinen valaistus on päivitettävä. Sillat muodostavat upean kokonaisuuden, joka kannattaa nostaa esiin pimeän ajan maisemassa ja tuoda osaksi Heinolan imagoa. Sillat näkyvät saavuttaessa Heinolaan etelästä, Rantapuistosta sekä Siltakadun päätepisteenä. Silloilta avautuu näkymä Rantapuiston rantaviivaan, ANALYYSI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 21 Pimeän ajan analyysi - näkymät joka muodostaa toisen ensivaikutelman kaupunkiin saavuttaessa. Nykyiset pimeän ajan näkymät kauppakadulta Rantapuistoon ja vesialueelle ovat pimeitä. Tuomalla mielenkiintoiset näkymät esiin pimeään aikaan, on tilan hahmottaminen helpompaa ja paikkojen identiteetti tulee vanhvemmin esiin.

22 22 Valaistuksen Yleissuunnitelma -ANALYYSI Yhteenveto nykytilanne TARPEET JA TOIVEET Heinolan keskusta kaipaa: - valaistustekniikan päivittämistä - jäsentämistä ja katuhierarkiaa - kulkijan ohjausta keskustaan - pimeän ajan imagon ja identiteetin vahvistaminen - houkuttelevuutta pimeään aikaan - ihmisen mittakaavaa - suunnitellaan keskusta ihmisille

23 ANALYYSI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 23 Keskustaan ohjaaminen pitää olla selkeämpää Tori kaipaa ihmisen mittakaavaa Valaisinpylväät ovat 8 m korkeita

24 24 Valaistuksen Yleissuunnitelma -ANALYYSI

25 ANALYYSI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 25 KONSEPTI

26 26 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI Konsepti ; Elämykselliset puistot ja keskusta ihmisen mittakaavassa PUISTOJEN KETJU Heinola identiteetti on helppo huomata siellä kulkiessa. Heinolan keskustaa kiertää vehreä vihervyöhyke, puistojen ketju, jonka ansiosta Heinola on saanut kansallisen kaupunkipuisto-nimikkeenkin. Jatkuva vihervyöhyke muodostaa merkittävän kokonaisuuden ja luo kaupungille omaleimaisen ja muista erottuvan identiteetin. Puistoissa kulkiessa voi aistia niiden eri aikakaudet, joita on peräti kolmelta vuosisadalta. Tätä vehreyttä ja ominaisuutta kannattaa Heinolassa korostaa myös pimeän ajan imagossa ja tehdä näkymiä sekä maisemia nähtäväksi. Upea maamerkki Heinolassa on vanha rautatiesilta, jota tulee korostaa ja tehdä siitä Heinolan tunnusmerkki. Silta, sekä sillalta avautuva näkymä Rantapuistoon, toimii käyntikorttina kaupunkiin saapuessa. Puistot muodostavat viheralueiden ketjun, joka kannattaa hyödyntää opastettuna kävelyreittinä (ks.kartta alla). Kartta. Heinolassa on tiivis ruutukaavakeskusta, joka luo aktiivisen pikkukaupungin hengen. Keskustaa ympäröi viheralueiden ketju, joka muodostaa eheän kävelyreitin, joka voidaan toteuttaa kahtena eri mittaisena reittinä. Kävelyreitti Keskusta Puistoista löytyy mielenkiintoisia yksityiskohtia ja maamerkkejä, kuten vanhoja, suuria puita ja kauniita rakennuksia. KESKUSTA - IHMISELLE Toinen Heinolan identiteetin muodostaja on tiivis ruutukaava keskusta, joka luo viihtyisän pikkukaupungin tunnelman. Keskustan viihtyisyyttä kannattaa parantaa jäsentämällä keskustan katuja, korostamalla niiden identiteettiä sekä ihmisen mittakaavalla. Keskustasta tulee viihtyisä, kun se suunnitellaan ihmisille ja ihmisen mittakaavassa - tämä pätee myös valaistukseen. Valaistuksessa se tarkoittaa muun muassa matalampia valaisinpylväitä ja valon tuomista sinne missä sitä tarvitaan. Heinolan keskustan löytäminen ilman kaupungin tuntemista, on tällä hetkellä hankalaa. Ohjautuvuutta keskustaan voi parantaa myös valaistuksella. Keskustan ydin on tori, josta yleissuunnitelman myötä pyritään tekemään elinvoimaisempi ja kutsuvampi. Keskusta torin ympärillä on vilkkainta liiketoimintaaluetta. Kauppakatu on vilkas ostoskatu ja kulttuurikatu, jonka varrella kauppojen lisäksi sijaitsee musoita, Heinolan vanhimmat puutalot sekä elokuvateatteri. Nämä kaikki antaa Kauppakadulle oman ominaisluonteen kulttuurikatuna. Kirkkokatu on toinen toria reunustava katu ja sillä sijaitsee Heinolan tämän hetkinen ainoa kävelykadunpätkä torin kohdalla. Kadun päätepisteessä sijaitsee Heinolan kirkko sekä harjun vesitorni. Kirkkokadun varrella on paljon kauppoja, joten sitä voidaan kutsua kauppakaduksi. Ehkä tulevaisuudessa kävelykadun osuutta siinä voidaan kasvattaa ja tukea myös siten sen imagoa ostoskatuna.

27 KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 27 KAUPUNKIIN SISÄÄNTULOREITTI MERKITTÄVÄT NÄKYMÄT MIELENKIINTOINEN YKSITYISKOHTA/ MAAMERKKI KAUPPAKATU KIRKKOKATU

28 28 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI Konsepti - Puistot ja keskusta kuvin Kuvat: Puistojen ketju muodostaa mielenkiintoisen kokonaisuuden keskustan ympäristössä. Puistoista löytyy mielenkiintoisia ja kauniita yksityiskohtia. Keskustasta löytyy kauniita pienen kaupungin piirteitä, joita on syytä korostaa pimeän ajan ilmeessä.

29 KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 29

30 30 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI Valaistustavoitteet Valaistukseksen tavoitteena on löytää ja vahvistaa Heinolan pimeän ajan imagoa ja identiteettiä sekä lisätä kaupungin viihtyisyyttä pimeään aikaan. Valaistuksessa huomioidaan tilojen ja alueiden toiminnallisuus ja suunnitellaan valaistus siihen sopivaksi. Valaistuksella orientoidaan kaupunkitilaa, jotta se jäsentyy pimeän ajan maisemassa selkeämmin. Tämä toteutetaan muun muassa tuomalla mielenkiintoisia ja tärkeitä näkymiä esiin pimeään aikaan. Valaistuksella pyritään ohjaamaan kulkijoita ja kertomaan minne kulkureitti jatkuu. Suunnittelussa pyritään tekemään aikaa kestäviä ratkaisuja, käyttämään häikäisemätöntä valaistus optiikkaa. Hyvällä valaistuksella tehdään turvallinen ympäristö ihmisille elää ja liikkua. Valaistuksessa käytetään ohjausta, jotta valoa on käytössä silloin kun sitä tarvitaan. Yöllä esimerkiksi valaistustasot voivat olla matalammat. Ohjauksella voidaan saada energian säästöjä. Energian säätöä saadaan myös valaisin valinnoilla (led) ja tuomalla valoa sinne missä sitä tarvitaan, ei joka paikkaan. Valaisin valinnoissa on huomioitava myös helppo huollettavuus.

31 KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 31 Valaistuksen ohjaus VALAISTUKSEN OHJAUS Valaistuksen ohjauksella saadaan energiatehokkaampia ratkaisuja. Yksinkertaisimmillaan ohjaus on sitä, että määritellään päälläoloajat. Ohjauksella voidaan laskea valotasoa esim. yöajalle, milloin liikennettä on vähemmän. Toiminnalliset ja visuaaliset valot tarvitsevat eri ohjauksen. ÄLYKÄS VALAISTUKSEN OHJAUS Älykkäässä ohjauksessa teknologian tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää laajemmin. Valaistusta muokkaavana indikaattorina voidaan käyttää esimerkiksi liikettä, liikennemäärää tai tehdä siitä muokattava langattomasti verkon yli, esim. kännykällä. Alue voidaan mm. rajata tutkan avulla, jolloin laite tunnistaa, kun henkilö astuu tietyn alueen sisään (esim. tori). Älykästä valaistusta voidaan jakaa A) mukautuvaksi valoksi ja B) elävöittäväksi valoksi: A) Mukautuva valo: Valaistustavat ja -tasot mukautuvat liikennemääriin ja sääolosuhteisiin. Tavoitteena sopeutuva valaistustaso ja järkevä energian käyttö. (Esim. kadut ja puistokäytävät). B) Elävöittävä valo: Visuaalisesti dynaamiset, tilaa elävöittävät valot, lisäävät pimeän vuodenajan käyttöastetta. Valot ovat päällä vain silloin, kun niitä tarvitaan erilaisiin indikaattoreihin perustuen esim. interaktiivisuus.. (Esim. Erikoisvalaistus; jättipoppelit, puutarhamajat, sillat).

32 32 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI

33 KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 33 Puistot Kävelyreitit ja identiteetit

34 34 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI Puistot - Kävelyreitit ja identiteetit Heinolan keskustaa ympäröi puistojen ketju, jonka johdosta Heinola on hakenut ja saanut Kansallinen kaupunkipuisto-arvon. Valaistuskonseptissa tuetaan tätä Heinolan Kansallista kaupunkipuisto-imagoa ja tuodaan se osaksi pimeän ajan identiteettiä. Valaistuksen myötä puistojen vetovoimaisuus kasvaa pimeään aikaan ja niiden käyttöaika pitenee. Puistot muodostavat yhtenäisen viherketjun ja tätä voidaan hyödyntää yhtenäisen kävelyreitin muodostamisessa keskustan ympärille. Tavoitteena on, että kaupunkilaiset löytävät tästä kohteen iltalenkeilleen. Puistoihin on helppo rakentaa erilaisia valotapahtumia ja vain mielikuvitus on rajana erilaisille pimeän ajan syys- ja talvitapahtumille. Tavoitteena on että puistojen vetovoima kasvaa niin suureksi, että niitä tullaan ympäristökunnista asti katsomaan. Samalla saadaan keskustaan lisää asiakkaita ja elinvoimaisuutta. Puistoista löytyy lukuisia kesäkahviloita. Toivon mukaan yrittäjät innostuvat pidentämään aukioloaikoja myös talvisin esim. tapahtumien aikaan. Karttaan on merkattu ehdotukset kävelyreitistä, joka alkaa ja päättyy torille. Reitin voi toteuttaa yhtenä pitkänä reittinä tai kahtena erillisenä reittinä. Reitti 1: Maaherranpuisto, Kylpylänpuisto, Rantapuisto, Rantatori ja Rantatie, Kevyenliikenteenväylä vanhan rautatiesillan alitse, Vanhalle rautatiesillalle portaiden kautta ja ylätasolla takaisin Jyrängönkosken yli, Harjupuisto, Vesitorninpuisto, Kirkkolampi ja Paimenkallio. Reitti päättyy kirkkopuiston kautta takaisin torille. Reitti2: Reitille kaksi voi jatkaa suoraan Kirkkolammen ja Paimenkallion kohdalta kohti hautausmaata Paimenkallion kohdalta portaista, tai lähtö torilta ja saapuminen Paimenkalliolle kirkkopuiston kautta. Hautausmaan läpi reitti jatkuu kohti Laaksokatua. Laaksokadulta reitti jatkuu kohti Uuno Kailaan puistoa ja sieltä Maaherrankatua Maaherranpuiston kautta torille. PUISTOT Puistot voidaan jakaa yhdeksään eri puistoon (katso kartta viereinen sivu) ja jokaiselta puistolta löytyy oma identiteetti. Tätä olemassa olevaa identiteettiä korostetaan valaistuksella. 1) Maaherranpuisto +Kylpylänpuisto - Historia - Leikkipuisto 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) Rantapuisto - Näkymät puistoon keskustasta ja sillalta - Laiturit - Rantaviiva - Isot poppelit Rantatori + Rantatie - Kaupungin kaivo - Sisääntuloreitti Sillat ja Siltasaari - Kaupunkiin sisääntuloreitti Rautatiensilta - Ensivaikutelma - Kävelyreitti Harjupuisto - Uudet portaat - Harjupaviljonki Vesitorninpuisto - Maamerkki vesitorni - Näkymät kirkkolampeen - Ruusupuisto Kirkkolammen ympäristö ja kallio - Kirkkolammen kierros - Kallio Laaksokatu - Bulevardi Uuno Kailaan puisto - Kevyenliikenteen puistomainen reitti Näkymien kannalta ensisijaiset puistonäkymät muodostuvat Rantapuistoon (2), Rantatorille (3) sekä Rautatiensillalle (4).

35 KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 35 Puistojen ketju ja kävelyreitit Kävelyreitti Puistot

36 36 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI 1. Maaherranpuisto ja Kylpylänpuisto - HISTORIA IMAGO JA TOIMINTA MAAHERRANPUISTO JA LEIKKIPUISTO Maaherranpuisto on Heinolan vanhin puisto ja juontaa juurensa jo 1700-luvun loppupuolelta. Historia on aistittavissa puistorakenteessa ja sen luonteessa. Maaherranpuisto sijaitsee keskustan läheisyydessä ja kävelykadulta avautuu näkymä puistoon. Keskustasta on helppo aloittaa puistojen kävelykierros Maaherranpuiston kautta. Valaistuksessa on huomioitava valaistuksen häikäisemättömyys ja tunnelma. Valaistuksella korostetaan puiston kulkureittejä. Valaistuksella tuetaan puiston historiallista tunnelmaa. Puiston eteläosassa sijaitsee lasten leikkipuisto. Leikkipuisto voi olla tunnelmaltaan ja luonteeltaan erilainen kuin Maaherranpuisto, sillä se on eri aikakaudelta. Leikkipuistossa valaistuksessa on painotettava toiminallisuutta, turvallisuutta ja tunnelmaa. Leikkipuiston tulee olla houkutteleva leikkipaikka myös pimeään aikaan. Valaistuksessa voi olla leikkisyyttä. suunnitteilla puiston ainakin osittainen restaurointi, mm. kaareva puistokäytävä palautetaan. Puiston pylväsvalaisimet on tarkistettava ja päivitettävä ne häikäisemättömiin, joissa valo suuntautuu alas maahan. KYLPYLÄNPUISTO Kylpyläpuisto sijaitsee Maaherranpuiston ja Rantapuiston yhtymäkohdassa. Kylpylänpuisto ajoittuu luvun taitteeseen ja on ollut 1930-luvun kartan mukaan korkeatasoinen muotopuutarha (lähde: Hankesuunnitelma ). Hankesuunnitelmassa on Kuvat: 1. Marianpuisto Tukholmassa, Ljusarkitektur. 2. Pikkukakkosenpuisto Tampereella, VALOA design. 1 2

37 KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 37 A B C D Kulkureittien valaistus päivittämällä nykyinen valaisin häikäisemättömäksi ja suuntaamalla valoa maahan. Pylväsvalaisin n. 4 m, nykyiset valaisinpaikat. Kylpyläpuistossa yhtenevä valaistustapa Rantapuiston pylväsvalaisimien kanssa. Valonsävy lämmin valkoinen ( K) Kohdevalaistus. Tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään patsaan/patsaiden valaistus. Värilämpötila valitaan kohteen materiaalin ja värin mukaan. Integroituvalaistus puutarhakalusteisiin esim. puiston penkkeihin. Lämmin värilämpötila ( K). Leikkikentän valaistus: toiminnallista kohdevalaistusta pylväistä esim. häikäisemättömällä spottioptiikalla. Valon väri lämmin valkoinen, sama kuin Maaherranpuistossa. Rakenteisiin integroitua valaistusta. Erikoisvaloa esim. gobokuviointia* osana aluevalaistusta. A *Gobokuviointi= Profiilivalonheittimellä tehty valokuviointi, jossa kuvio tehty gobo-levylle (lasi tai metalli) D C B A

38 38 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI 2. Rantapuisto - SATUPUISTO IMAGO JA TOIMINTA Rantapuisto rajautuu Heinolan keskustan ja vesistön väliin. Rantapuisto muodostaa kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti kaupungin näkyvimmän viheralueen. Heinolan keskustan ranta-alueen ja puistojen kaupunkikuvallisessa ja toiminnallisessa kehittämisessä on suunnitelmissa avata kauppakadulta näkymiä kohti Rantapuistoa ja vesistöä. Rantapuistoon avautuu myös merkittävä kaukonäkymä silloilta, saavuttaessa kaupunkiin. Tämä luo Heinolan ensivaikutelmaa. Näkymän merkitys tuosta suunnasta on syytä huomioida rantaviivan pimeän ajan ilmeessä. Rantapuisto muodostuu useista mielenkiintoisista elementeistä, jotka valaistuksessa huomioidaan: - upea puistokäytävä, jossa lehvästökatto - rantaviiva - laiturit - jättiläispoppelit -puutarhamajat Lehvästökujan valaistuksessa korostetaan puiden runkoja, luoden kujalle riittävä valaistus turvalliseen kulkemiseen. Kujalle luodaan satumainen tunnelma. RANTAVIIVA Rantaviiva luo maiseman, joka näkyy monesta suunnasta. Rantaviivaan tulee valoaihe, joka luo kaukonäkymässä kauniin vesipeilin. Vedessä sijaitsevat laiturit muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden rantaan, jotka hyödynnetään valotaideaiheena. Rantapuiston imago on satupuisto, jonka suuret puut ja jättiläispoppelit luovat. Jättipoppelit valaistaan satupuiksi. Satupuut kiehtovat niin lapsia kuin aikuisiakin ja voivat olla interaktiivisia, jotka reagoivat esim. liikkeeseen muuttamalla valaistuksen ilmettä. Satu-teemaa voi pimeään aikaan jatkaa rantapuiston puutarhamajoihin.

39 KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 39 A C F D C D D B E Puistokäytävien valaistuksen värilämpötila lämmin valkoinen, K A B Kulkureittien valaistus päivittämällä nykyinen valaisin häikäisemättömäksi ja suuntaamalla valoa maahan. Pylväsvalaisin, nykyiset valaisinpaikat. Kohdevalaistus taideteoksille. Nykyinen valaistus tarkistettava ja päivitettävä C Rakenteisiin integroitu valaistus puutarhamajoihin, puiston penkkeihin. Ihmisen mittakaava. E D Erikoisvalaistus: - Jätti-poppelit: interaktiivinen valoteos, satupuut - Laiturit: integroitua valaistusta, valoteos Lehtipuukujan kulkureitin valaistus: - valaistaan puunrunkoja, joista valo leviää myös kulkureitille esim. kiinnittämällä valaisimet puunrunkoon F Rantaviivan valaistus: rantaa rytmittävä valosarja esim. pollarein, joka pirtää rantaviivan esiin ja luo kaukonäkymässä kauniin vesipeilin. Valon väri lämmin valkoinen.

40 40 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI Visualisointi. Näkymä kohti Rantapuistoa saavuttaessa Heinolaan etelästä, Jyrängönkosken sillalta.

41 KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 41

42 42 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI 3. Rantatori - IHMISEN MITTAKAAVA IMAGO JA TOIMINTA Heinolan keskustan ranta-alueiden kaupunkikuvallisessa ja toiminnallisessa kehittämissuunnitelmassa on suunniteltu Kaivokadun ja rannan väliin Rantatori, jonka keskipisteenä sijaitsee vanha kaupungin kaivo. Torille tulee mahdollisesti satamapaviljonki, jäätelökioski/onkivuokraamo. Torialueesta pyritään tekemään viihtyisä oleskelupaikka kaupunkilaisille veden ääressä. Rannan suuntaisesti istutetaan puita, luoden puistokujanne. Kävelijöiden reitti kulkee ihan rannassa. Rantatori sijaitsee myös merkittävässä kaukonäkymässä saavuttaessa kaupunkiin (näkymä silloilta) sekä reunustaa keskustaan tuloreittiä. Valaistuksellisesti Rantatorin alueesta luodaan lämminhenkinen paikka ihmisen mittakaavassa. Rantapuistosta alkava rantaviiva-valoaihe jatkuu siltojen alle Rantaraittia pitkin. Kaupungin vanha kaivo kohdevalaistaan, aluevalaistus torilla toteutetaan pollarein ja integroimalla valaistus kiinteisiin rakenteisiin, kuten satamapaviljonki, laiturirakenteet, istuimet. Puukujanteen puita nostetaan valolla esiin. Kulkureittien valaistus pollarein tai matalalilla pylväillä.

43 KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 43 Valaistusperiaate A Kulkureittien valaistus ihmisen mittakaavassa Torialueella pollarein ja muualla tarvittaessa pollarein/matala pylväs 4 m. Valon värilämpötila K. B Kohdevalaistus alueen maamerkille kaupungin vanhalle kaivolle. Puukujanteen puita kohdevalaistaan. B C Integroitu valaistus satamapaviljonkiin/istuimiin/ laiturirakenteeseen. Valon värilämpötila lämmin valkoinen C B A F Rantaviivan valoaihe jatkuu rautatiesillalle saakka F

44 44 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI 4. Sillat - MAAMERKKI IMAGO JA TOIMINTA Kolmen sillan ryhmä muodostaa näyttävän kokonaisuuden Jyrängönkosken yli. Vanha rautatiensilta on upea maamerkki ja osa Heinolan imagoa. Sillat näkyvät niin lähinäkymässä, Rantapuistosta avautuvassa kaukonäkymässä sekä Siltakadun horisonttipisteenä. Sillat ovat myös osa puistoista muodostuvaa kävelyreittiä, joka tekee lenkin Jyrängönkosken yli ja palaa vanhalla rautatiesillalla kulkevaa jalankulkureittiä takaisin. Kulkureitti tarjoaa upean näköalapaikan. Valaistuksellisesti silloista luodaan näyttävä kokonaisuus, jossa päärooliin nousee vanha rautatiensilta. Valaistuksesta luodaan hillitty, maalauksellinen maisema. Vanha rautatiesilta valaistaan arvokkaasti valkoisella valolla, jossa halutessa voidaan hyödyntää sävyä (ei väriä) korostamaan sillan rakenteita. Valolla pyyhitään sivupintoja sekä nostetaan keskiosan ristikkorakenteet esille. Sillan ilme voidaan tehdä muuttuvaksi juhlapäivien aikaan, säilyttäen arvokas ilme. Valaisimet sijoitetaan sillan päihin penkoille/kaaren juureen. Myös yläosan lineaarinen reunapalkki nostetaan valolla esiin. Luonnonkiviset siltapilarit valaistaan niiden pintastruktuuria korostaen valkoisella lämpimällä valolla. Pilareiden valaistusta jatketaan seuraten kevyenliikenteen reittiä. Valaistus ohjaa kulkijan portaille, joka johdattaa rautatiesillan ylätasolle. Pilareiden pinnat valaistaan myös kevyenliikenteen puolelta. Autotiesillan alapinta valaistaan harkitulla väri-tai kuviovalolla ja huomioidaan myös sillan alta kulkeva kevyenliikenteen reitti. Kevyenliikenteen sillalle luodaan kulkuvalo integroimalla valo kaiteisiin ja tuomalla valo ihmisen mittakaavaan. Kevyenliikenteensillan sivuja korostetaan valoviivalla. Valaisimina käytetään led-valaisimia, joista tarvittaessa löytyy RGB+W-valaisin, joka mahdollistaa valkoisen valon lisäksi värien/sävyjen käytön. Häikäisy on huomioitava valaisimien sijoittelussa.

45 KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 45 D A D E A Valaistusperiaate A D E Kulkureittien valaistus: - kevyenliikenteensillan kulkureitin valo integroidaan kaiteeseen - johdattava orientoiva valo, joka johdattaa portaiden kautta ylös rautatiensillalle. Valon värilämpötila lämmin valkoinen K Siltojen rakenteet valaistaan muodostaen silloista näyttävä kokonaisuus, jossa vanha rautatiesilta on pääosassa. Korostetaan siltojen lineaarista/viivamaista muotoa sekä rautatiesillan rakenteita. Rantatien kulkureitille yleisvalaistus toteutetaan gobo-kuvioinnilla (näkymä rautatiensillalta alas).

46 46 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI Visualisointi. Näkymä vanhalle rautatiesillalle Siltasaaren suunnasta.

47 KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 47

48 48 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI 5.ja 6.Harju- ja Vesitornipuisto - ELÄMYSREITTI IMAGO JA TOIMINTA Heinolan keskustan ranta-alueen ja puistojen kaupunkikuvallisessa ja toiminnallisessa kehittämissuunnitelmassa on uudistussuunnitelmat Harju- ja Vesitornipuistolle. Suurimmat muutokset ovat portaiden rakentaminen Rantatieltä harjulle sekä puusillan rakentaminen Kauppakadun ylle. Silta tulee yhdistämään harju- ja Vesitornipuiston ja parantaa puistojen toimivuutta merkittävästi. Silta tulee myös näkymään Kauppakadun päätepisteessä. Harju- ja Vesitornipuisto muodostavat elämysreitin harjulta avautuvine näkymineen, joita on puiston yleissuunnitelman mukaan tarkoitus avata lisää. Elämyksellisyyttä tuetaan valaistuksella. Puistojen kävelyreittien valaistus ei ole pääasia, vaan elämyksellisyyttä luodaan tuomalla ympäristöä valolla esiin valikoiduissa paikoissa. Ympäristö koetaan tutkimuksien mukaan myös turvallisemmaksi, kun metsäpolun ympäristöä on valaistu. Kävelyreitin valaistuksen ei tule olla liian voimakas, jotta ympäristö nousee esiin. Puistokäytävien valaisimet uusitaan ja valitaan häikäisemätön optiikka. Valaistus toteutetaan joko matalilla pylväillä n. 4 m tai pollarein. Kulkureittivalaistuksen ei tarvitse olla tasaista, vaan valaistus voidaan toteuttaa esim. pylväästä spottityyppisellä optiikalla luoden valoalueita käytävälle. Puiston sisääntuloreitit valaistaan houkuttelevaksi. Puistonpenkkeihin integroidaan valaistusta osana elämyksellistä kokemusta. Harjunpuiston maamerkki on harjupaviljonki, jonka julkisivuja valaistaan ja tehdään siitä pimeän ajan maamerkki lenkkeilijöille ja kahvittelijoille. Vesitornipuiston maamerkki puolestaan on vesitorni, joka näkyy keskustaan ja toimii Kirkkokadun horisonttipisteenä. Rakennus julkisivuvalaistaan/nykyinen valaistus päivitetään. Toinen maamerkki puistojen välissä on puistoja yhdistävä puinen silta, joka valaistaan integroimalla valot siltarakenteeseen ja valaistuksessa huomioidaan myös Kauppakadun pitkittäisnäkymä sillalle. Vesitornin läheisyyteen on suunnitteilla pienen mittakaavan rodopuisto jossa kulkee pitkospuut ja rakennetaan oleskelupaikkoja. Puiston valaistus pidetään matalalla ja valaistus toteutetaan tunnelmallisena pollarivalaisimin ja integroimalla valaistusta rakenteisiin.

49 KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 49 B E D B C A D A Pääkulkureitit valaistaan pollareilla tai matalilla valaisinpylväillä. Värilämpötila K. C B Kävelyreitin varrelta poimitaan maisemia, jotka valaistaan lisäten ympäristön hahmottamista ja kävelyreitin elämyksellisyyttä. Integroitu valaistus puiston penkeissä toimii osana elämyksellistä valaistusta. Värilämpötila K. C Integroitu valaistus osana kulkureittiä harjun uusissa portaissa sekä puistoja yhdistävässä puusillassa Kauppakadun yllä. D Julkisivuvalaistus puistojen maamerkeille eli Harjupaviljonki sekä vesitorni. E Rodopuiston valaistus toteutetaan pollarein ja kohdevalaistuksella luoden tunnelmallinen pienen mittakaavan ympäristö. Värilämpötila lämmin valkoinen.

50 50 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI 7. Kirkkolammen ympäristö Kirkkolampi - ELÄMYSREITTI IMAGO JA TOIMINTA Vesitornipuisto laskee Kirkkolammelle, joka on jatkumoa elämysreitille. Kirkkolammella toimii lintutarha, jossa loukkaantuneita villilintuja hoidetaan. Lammen ympäri kiertää ulkoilureitti. Kirkkolammen vieressä sijaitsee Paimenkallio, A.F. Aironkadun ja Lampikadun välissä, jossa värikäs kasvillisuuspeite. Paimenkallio, joka jää Lampikadun ja A.F.Aironkadun väliin Kirkkolampea kiertävä reitti on jo valaistu sekä viereinen Paimenkallio, mutta valaistustavat on syytä tarkistaa ja päivittää. Käytettävä häikäisemätöntä valaistusoptiikkaa. Lammessa sijaitsee suihkulähde, joka vaatii päivitystä sekä valaistusta. Kirkkolammen ympäristö jatkaa Harju- ja Vesitorninpuiston elämysreittiä ja ohjaavat kulkijaa kohti keskustaa Kirkkopuiston kautta, tai vaihtoehtoisesti kohti hautausmaalle johtavia portaita Paimenkallion kohdalla.

51 KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 51 D D B A C A B C Kirkkolampea kiertävän ulkoilureitin valaistus tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään. Värilämpötila K. Kallion valaistus tarkistettava ja päivitettävä. Nostetaan esiin kallion värikäs kasvusto myös pimeään aikaan. Värilämpötila lämmin. Lammen keskellä sijaitseva suihkulähde korjataan/valaistus päivitetään D Hautausmaalle johtavien portaiden valaistuksen tarkistus ja tarvittaessa päivitys. Myös hautausmaan kävelyreitin valaistus, joka johdattaa kohti Laaksokatua, on syytä tarkistaa ja päivittää.

52 52 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI 8.Laaksokatu bulevardi - VALOTAIDETEOS IMAGO JA TOIMINTA Kävelyreitti tulee hautausmaan ja Siltakadun kautta Laaksokadulle. Laaksokatu on vehreä, bulevardimainen katu, jonka keskellä sijaitsevien puurivistöjen väliin jää jalankulkureitti. Tämä katu johdattaa keskustasta useampaan asuinkaupunginosaan. Silta- ja Laaksokadun kulmaukseen,, Lidlin taakse, jäävä puistoalue on syytä ottaa valolla esiin, jotta se toimii ohjaavana maastomerkkinä kohti Laaksokatua. Laaksokadun bulevardin vehreä keskiosa on hyvä paikka väliaikaiselle valotaiteelle, jossa sitä voi ihailla niin autolla, pyörällä kuin jalkaisinkin liikkuva. Bulevardi voi muuttua tapahtumien aikaan/osaksi vuotta valotaidepaikaksi ja tarjota vaihtuvia pimeän ajan taideelämyksiä. Valotaiteen tekijöiksi voi kutsua paikallisia tai muita taiteilijoita tai vaikka päiväkotiryhmiä. Kuvat: Valotaideteokset Rune Guneriussen

53 KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 53 D B E B D B B Puiston maisemallinen valaistus. Valolla poimitaan esiin harkitusti puita/puuryhmiä C D Väliaikaisia valotaideteoksia. Sähkövaraukset bulevardin keskiosaan. D A A C B C D E

54 54 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI 9.Uuno Kailaankatu -RUNOPUISTO IMAGO JA TOIMINTA Uuno Kailaankatu jatkuu viihtyisänä, puistomaisena, kevyenliikenteenreittinä kohti Maaherrankatua. Tämä puisto sopii luonteeltaan runopuistoksi, jossa paikallisen runoilijan, Uuno Kailaan, runoja tuodaan esiin. Valaistuksellisesti puisto kaipaa vähäeleistä valoa ihmisen mittakaavassa. Valaistus tehdään pollarein ja nostamalla ympäristöä esiin osana aluevalaistusta. Uuno Kailaan runoja heijastetaan maahan, pylvääseen sijoitetuilla goboprofiiliheittimillä. Oksat puun kurottuivat iltaan säteilevään. Ensimmäiset hiirenkorvat kevään niissä näin. Ilma tuoksui, kukaties.. (ote Uuno Kailaan runosta)

55 KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 55 D B A A Kulkureitti valaistaan pollareilla. Värilämpötila K. B Osa kävelyreitin valaistusta on valitun puuryhmän valaiseminen maisemallisesti. Värilämpötila K. D Uuno Kailaan runoja projisoidaan maan pinnalle pylvääseen sijoitetuilla goboprofiiliheittimillä.

56 56 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI

57 KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 57 Kadut ja keskusta

58 58 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI Keskustan kadut Heinolan keskusta on tiivis ruutukaava ja se luo miellyttävän pikkukaupungin tunnun. Kadut kaipaavat hierarkiaa, jäsentämistä sekä ihmisen mittakaa. Keskustaan johdattava reitti pitää tehdä selkeäksi ja helposti löydettäväksi. Keskustan kadut voi jakaa neljään eri kategoriaan (ks.kartta viereinen sivu): Kaupunkiin saapumisreitti, Siltakatu ( 8 m pylväs) Keskustaa ympäröivät kadut (6-8 m pylväs) Keskusta, korttelikadut (5-6 m pylväs/seinäkiinnitys) Ihmisen mittakaavan kadut (valaistus integroinnit) Näiden katujen luonnetta ja valaistusperiaatetta avataan seuraavilla sivuilla. Erimittaisten pylväiden käyttö keskustassa toimii orientoivana valaistuksena. Matalammat pylväät ohjaavat kulkijan kohti ydinkeskustaa ja pylväiden korkeudella viestitään samalla, että ajovauhtia tulee hiljentää (ihmisen mittakaava). KAUPPAKATU JA KIRKKOKATU Kauppa- ja Kirkkokadulla on keskustan kaduista selkeästi omat luonteensa, joita valaistuksella ja liikennesuunnitelmalla voidaan korostaa. Molemmat kadut kuuluvat ydinkeskustan katuihin ja reunustavat toria. Kauppakadun ja Kirkkokadun ominaispiirteistä tarkemmin Ihmisen mittakaava-kappaleessa. Valaistus integroinnit Ihmisen mittakaava Keskusta, korttelikadut Keskustaa ympäröivät kadut, kaupunkiin saapumisreitti

59 KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 59 KIRKKOKATU KAUPPAKATU

60 60 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI Kaupunkiin saapuminen Heinolaan saavutaan etelästä Lahdentietä, joka siltojen ylittämisen jälkeen jatkuu Siltakatuna. Silloilta avautuu upeat näkymät Rantapuistoon sekä vanhalle rautatien sillalle. Nämä maisemat ovat Heinolan ensivaikutelma ja käyntikortti. Maisemat kuvastavat Heinolan imagoa vehreänä puistokaupunkina sekä dynaamisena pikkukaupunkina. Maisemat on syytä tehdä myös pimeään aikaan näkyväksi. Vanha rautatiensilta toimii myös Siltakadun horisonttipisteenä kaupungista poistuttaessa Pohjoisesta saavutaan Siltakatua pitkin Laaksokadun risteykseen. Se osa siltakatua on rajattu suunnittelualueen ulkopuolelle, mutta valaistusperiaate on sama kuin Siltakadun keskustan osuudella. Siltakadun valaistus on uusittu noin 10 vuotta sitten 8 m pylväillä ja suurpainenatriumvalaisimilla. Pylväskorkeus 8 m on hyvä saapumisreitille ja keskustaa sivuaville kaduille. Siltakadun valaistusta ei ole tarvetta päivittää tällä hetkellä. Seuraava päivitys kannattaa tehdä led-valaisimiin. Näkymät Heinolaan saavuttaessa; Rantapuisto ja vanha rautatiensilta ( kuva: google street view Siltakadun tehtävä on herättää tulija siihen, että hän saapuu Heinolan kaupungin keskusta-alueelle Lahdentieltä.

61 KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 61 VALAISTUSPERIAATTEET Siltakadun valaistus toteutetaan 6-8 m pylväsvalaisimin häikäisemättömällä valaistusoptiikalla. Siltakatu saa erota luonteeltaan muista keskustan kaduista. Värilämpötila K.

62 62 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI Keskustaa reunustavat kadut Ruutukaava-ydinkeskustaa ympäröivät kadut: - Kaivokatu - Lampikatu - Rauhankatu - ja pätkät Savontiestä, Torikadusta ja Virtakadusta kuuluvat keskustaa reunustaviin katuihin ja niissä on yhtenäinen valaistustapa. Kaivokatu on julkisenliikenteen katu. Valaistustapa 6-8 m pylväistä, häikäisemättömällä optiikalla.

63 KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 63 VALAISTUSPERIAATTEET Keskustaa reunustavat kadut valaistaan yhtenäisellä valaistustavalla: 6-8 m pylväs ja häikäisemätön optiikka. Valaisintyyppi voi olla sama kuin keskustakorttelialueella, mutta pylväs korkeampi. Värilämpötilan 3000 K.

64 64 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI Keskustan korttelikadut Keskustan korttelikadut ovat tiiviin ruutukaavakeskustan kadut. Jotta kaupungin keskusta on vetovoimaisempi ja viihtyisämpi, tulee myös valaistus tehdä ihmisen mittakaavaan. Valaistusperiaatteena on korostaa kadun reunaaluetta eli kevyenliikenteen reittiä. Valaisintyyppejä on valittavaksi: - puistovalaisin, jossa valaisin suoran varren päässä - klassinen valaisin muotokieleltään 1- tai 2-puoleisena - modernivalaisin, 1- tai 2-puoleisena Pylväs korkeus tulee olla 5-6 m. Valaistus on selkeästi matalampaa kuin muilla alueilla. Keskustan kadut ovat kapeita ja rakennukset lähellä jalankulkureittiä. Tästä syystä valaisinsijoituksia voi tehdä myös rakennusta seinästä, jolloin katutilaan ei tarvita enää tilaa vievää pylvästä. Valaisin sijoitukset 1- tai 2-puoleisena, tilanteen mukaan. Tarkentuu toteutussuunnittelussa. Suojatiet korostusvalaistaan, niin että ne erottuvat katunäkymässä. Suojateiden korotusvalon värilämpötila 4000 Kelviniä.

65 KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 65 VALAISTUSPERIAATTEET Keskustan korttelikadut valaistaan yhtenäisellä valaistustavalla: m pylväs tai kiinnitys rakennuksen seinään - häikäisemätön optiikka - valon värilämpötila 3000 K - kevyen liikenteen väylät valaistuksen painopisteenä - suojatiet korostusvalaistaan, esim. profiiliheittimillä, joissa valon värilämpötila 4000 K

66 66 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI Ihmisen mittakaava Keskustan korttelikadut voidaan jakaa ydinkeskusta alueeksi, jonka kaduilla korostetaan ihmisen mittakaavan valaistustapaa. Valaistus voidaan toteuttaa pylväiden sijaan, tai ohella, myös pollarein ja integroituna kadunkalusteisiin. Ydinkeskustan katuihin kuuluu: torin ympäristö, Kauppakatu, Kirkkokatu sekä keskustaan sisääntuloreitti Siltakadulta Kaivokadulle (katso kartta viereinen sivu). Korostamalla näillä alueilla ihmisen mittakaavaa tehdään keskusta-alue houkuttelevaksi ja miellyttäväksi ihmisille. Keskustan vetovoimaisuus kasvaa ja tavoitteena on kävijämäärän lisääntyminen. Kaivokadun eteläpään ihmisen mittakaava syntyy valaisemalla Kaivokadun ja vesialueen väliin jäävää Rantatoria, Rantapuiston reunustan valaistuksella ja lisäksi esim. puuvalaistuksella Kaivokadulta. Kauppakadulta Rantapuistoon johtavat kadun pätkät valaistaan houkutteleviksi johdattamaan kulkija kohti puistoa ja sieltä avautuvaa näkymää. KAUPPAKATU JA KIRKKOKATU Kauppa- ja Kirkkokadulla on omat erityisluonteensa keskustan alueella. Molemmat kadut kuuluvat ydinkeskustan alueeseen, jossa tavoitteena on korostaa ihmisen mittakaavaa valaistuksessa. Kauppakadun identiteetti on kulttuurikatu, sillä sen varrella sijaitsee useita museoita, vanhoja kauniita puurakenteisia taloja, kirjasto, elokuvateatteri sekä Vesa Honkosen valotaidepylväät. Kauppakadun imagoa kulttuurikatuna tuetaan myös valaistuksellisesti. Kadulta löytyy myös paikka valotaiteelle puutaloa vastapäätä, keltatiilisestä liikerakennuksesta, jossa on umpinainen seinä Kauppakadun puolella. Kirkkokatu on puolestaan keskustan ostoskatu. Kadulla sijaitsee paljon liikkeitä, tori avautuu Kirkkokadulle ja siinä sijaitsee pätkä kävelykatua, joka tulevaisuudessa voi laajentua laajemmalle alueelle. Kirkkokadun päässä horisonttipisteessä sijaitsee kirkon kellotapuli ja ylempänä harjun vesitorni. Nämä on syytä tuoda valaistuksella esiin pimeään aikaan. Kirkon valaistustapa on tarkistettava ja päivitettävä, samoin vesitornin. Kauppakadun luonnetta ostokatuna tuetaan tuomalla valaistus ihmisen mittakaavaan, integroimalla valaistusta kadunkalusteisiin.

67 KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 67 B VALAISTUSPERIAATTEET D E A D D D Merkityillä alueilla pienen mittakaavan valaistusta harkittuihin paikkoihin: - pollarivalaistusta - integroitua valaistusta kadunkalusteisiin - puiden valaistusta harkittuihin paikkoihin - värilämpötila 3000 K tai harkitusti 4000 K KAUPPAKATU JA KIRKKOKATU A Matalaa valaistusta esim pollarein tai valaistusintegroinnein (Rantapuistoon johtavat kadun pätkät). B D D E Kävelykadun matalan mittakaavan valaistusta, yhtenevä torin kanssa. Olemassa olevat valotaidepylväät julkisivuvalaistus (puurakennukset, elokuvateatteri, kirkko, vesitorni) Valotaiteelle paikka julkisivussa

68 68 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI Torialue Heinolan tori on keskustan sydän. Torille on käynnissä yleissuunnitelma sen uudistamiseksi. Samalla onnistuu valaistuksenkin uusiminen. Torialueelle on tulossa esiintymislava, joka osittain katettu. Lava toimii myös yleisenä istuskelualueena, kun torilla ei ole tapahtumia. Torin aluevalaistuksesta ei ole tarpeen saada tasaista valoa, vaan ennemminkin tunnelmallinen valaistus ihmisen mittakaavassa, joka mahdollistaa erilaiset toiminnot torilla myös pimeään aikaan. Aluevalaistus voidaan toteuttaa esim. 4 m pylväistä, joissa kohdevaloryhmiä spottioptiikalla, tuomassa valoa sinne, missä sitä tarvitaan. Muita vaihtoehtoja valaistuksen toteutukseen on käyttää pylväitä pylväsryhminä, korkeus vaihdellen 4-6m, tai toteuttaa valaistus muulla matalalla pylväällä. Torilla käytetään integroitua valaistusta tuomaan valoa ihmisen mittakaavassa esim. leikkialueen rakenteissa, esiintymislavalla, penkeillä. Lisäksi torin rakennusten julkisivua valaistaan. Valaistuksella luodaan kutsuva ja lämminhenkinne valaistus. Torille tulee lasten leikkialue, jonka vieressä on kaksi puuta torin keskusalueella. Puut valaistaan.

69 KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 69 E A B D B C E B B A Torin aluevalaistus toteutetaan matalilla pylväillä, korkeus 4 m. Värilämpötila 3000 K. B Integroitua valaistusta pysyviin rakenteisiin: esiintymislava, kioski-ja kahvilarakennus, lasten leikkialue, pyörätelineet D D C Erikoisvalaistus: - gobo-kuviointi maahan voi toimia tapahtumien aikaan tai aina tuomassa ilmettä torille. D Esiintymislavalle kohdevalot, jotka mahdollistavat erilaisten tapahtumien valaisemisen. E Puuvalaistus: torin keskellä lasten leikkipaikan vieressä kaksi puuta valaistaan. Myös kävelykatua sivuavasta puurivistöstä valaistaan puita. Värilämpötila 3000 K.

70 70 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI Julkisivuvalaistus -Hallinto, kirkko ja tori Keskustassa on syytä nostaa esiin arkkitehtonisesti, tai muulla tavalla, merkittäviä rakennuksia pimeän ajan kaupunkikuvassa. Julkisivuvalaistukset rytmittävät katunäkymää ja vaikuttavat valoisuuden tunteeseen. Valaistut julkisivut orientoivat tilaa ja vaikuttavat alueen pimeän ajan identiteettiin. Tärkeimmät elementit keskustassa ovat: - tori - kirkko - hallintorakennukset (eli kaupungintalo) Näiden rakennusten julkisivuvalaistus on syytä tarkistaa ja päivittää ensimmäisenä. Muita merkittaviä rakennuksia, joiden julkisivu on syytä valaista ovat: - kauppakadun vanhat puurakennukset - elokuvateatteri. - Lampikadulla sijaitseva vanha oikeustalo - samaa aikakautta arkkitehtuuriltaan oleva rakennus Torikadun kulmauksessa. - Heinolan musiikkiopisto näyttävässä puurakennuksessa Savontien kulmauksessa sekä Kymenkartanonkadun puoleinen puurakennus - kirkon julkisivuvalaistus on tarkistettava ja päivitettävä, samoin pappilan - kirkkoa vastapäätä sijaitsee vanhassa kivitalossa kansalaisopisto, joka on myös upea rakennus valaistavaksi - Kirkkokadun horisonttipisteessä sijaitseva harjun vesitorni on tärkeä maamerkki tuoda pimeään aikaan näkyviin - samoin harjun puistossa sijaitseva paviljonki - torin viereinen Nordean rakennus on myös hyvä julkisivuvalaistuskohde - hautausmaan siunauskappeli - Festeenin talo Maaherrankadun päässä - Sauna, punatiilinen rakennus Seminaarin läheisyydessä Maaherrankadun varressa - Seminaarin päärakennus Lisäksi huomioitavat rakennukset Maaherranpuiston länsipuolella: - Vanha kirjastotalo - Kivalteri, Heinolan vanhin rakennus - Maaherrankadunkadun päiväkodin puinen rakennus

71 Julkisivuvalaistuskartta KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 71

72 72 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI Tapahtumavalaistus Heinolan puistojen ympärille kehitetään valotapahtumia pimeinä vuoden aikoina. Puistojen erikoisvalaistus toimii osana tapahtumavalaistusta (satupuut Rantapuistossa, puutarhamajat, maisemavalaistukset Harjupuistossa jne). Laaksokadun kaupunginpuoleinen pää on merkattu puistojen valaistussuunnitelmassa selkesti valotaidealueeksi, joka toimii myös tapahtumavalaistuksena. Puistoalueiden lisäksi Heinolan keskusta-alueelle suunnitellaan kausivalaistus talvi- ja jouluajaksi. Kun kausivalaistusta ei teemoiteta liian vahvasti jouluun, voi kausivalaistus ajankohta olla pidempi kuin pelkkä joulun aika. Esimerkkejä erilaisista kausivalaistuksista:

73 KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 73 Kausivalaistusalueet Kausivalaistusalue

74 Yh 74 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI

75 KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 75 teenveto ja toteutuksen vaiheistus

76 76 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI Toteutusvaiheistus Puistot Valaistuksen toteutus kannattaa jakaa vaiheisiin. Puistojen valaistuksen toteutus kannattaa aloittaa: - Rantapuistosta - Rantatorista sekä - vanhasta rautatiesillasta (Alueet merkattu viereiseen karttaan). Nämä ovat näkyvimmät alueet kaupunkiin saavuttaessa ja muodostavat kaupungin ensivaikutelman. Harju- ja vesitorninpuiston uudistukset on syytä tehdä samaan aikaan puistojen muun uudistamisen aikaan. Keskusta Keskustan valaistuksen uudistaminen kannattaa tehdä keskustan muiden muutostöiden yhteydessä vaiheittain. Torin muutostyöt on suunnitteilla, jolloin valaistus kannattaa myös toteuttaa.

77 KONSEPTI - Valaistuksen Yleissuunnitelma 77

78 78 Valaistuksen Yleissuunnitelma -KONSEPTI Yhteenveto Heinolan valaistuksen yleissuunnitelmassa on kaksi pääteemaa: Elämykselliset puistot ja pikkukaupungin keskusta ihmisen mittakaavassa. PUISTOT Puistot muodostavat ehjän kokonaisuuden keskustan ympärille. Puistoilla on luonnostaan jo erilaiset luonteet mm. perustamisaikakausista riippuvat piirteet sekä mielenkiintoisia yksityiskohtia. Näitä puolia valaisemalla saadaan jokaisesta puistosta vetovoimainen ja puistojen ketjusta mielenkiintoinen kokonaisuus. Puistojen yleisvalaistuksessa käytetään häikäisemätöntä pylväs valaisinta. Yksityiskohtia kohdevalaistaan ja valaistus integroidaan rakenteisiin (portaat, sillat, puutarhamökit). Pienen kaupungin luonnetta korostetaan tekemällä valaistusta ihmisen mittakaavassa. Nykyinen tiivis ruutukaava luo hyvät puitteet vetovoimaiselle keskustalle. Katuvalaistus toteutetaan kevytliikennepainotteisesti. Valaistus toteutetaan pylväistä tai kiinnittämällä valaisin julkisivuun. Keskustan valaistuksessa käytetään 5-6 m pylväitä ja keskustan ulkopuoliset kadut valaistaan 6-8 m pylväistä. Keskustasta avautuvia näkymiä ja horisonttipisteitä korostetaan valolla mm. Kirkkokadun päätepiste vesitorni, siltakadun horisonttipiste vanha rautatiesilta, Kauppakadulta näkymät järvelle Rantapuiston läpi. Torista tehdään keskustan sydän, ihmisten tapaamispaikka. Eri katujen luonteita ja ominaispiirteitä korostetaan valaistuksella vrt.kauppakatu ja kirkkokatu - kulttuurikatu & ostoskatu. KESKUSTA Valaisintyyppi vaihtoehdot katuvalaistukseen: - puisto- - klassinen- - moderni-valaisintyyppi