Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHDAT. Tullin alueen. valaistuksen yleissuunnitelma

Transkriptio

1 Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT Tullin alueen valaistuksen yleissuunnitelma

2 Sisältö Tullin alueen kehittämistyö Sidosryhmät ja alkusanat... 3 LÄHTÖKOHAT... 4 Suunnittelualue ja alueen ominaispiirteet... 6 Yleissuunnitelmaluonnos... 8 Liikennesuunnitelmat... 9 Aluejäsennys...10 Näkymät Tullinalueelle...12 PIMEÄN AJAN TULLI Pimeän ajan Tulli...18 Liikkumisen ohjaus Valaistustavoitteet Valaistustavat ja valaistuksen ohjaus...26 Valaistustasot...28 VALAISTUSPERIAATTEET...30 TULLIKAMARINAUKIO...32 Imago ja toiminta...36 Valaistustavat TULLIN KORTTELIALUE...44 Pinninkatu...46 Åkerlundinkatu...52 Tullinkadun kansi...56 Hammareninkatu...60 Yliopistonkatu...64 LIIKENNEVÄYLÄT...66 Ratapihankatu...68 Kalevantie...70 Viinikankatu...72 KAMPUS JA VIINIKANKAUN YMPÄRISTÖ...74 Kampus...76 Viinikankadun ympäristö/kansi...80 Alueen maamerkit...84 JULKISIVUVALAISTUTARVEKARTOITUS...86 YHTEENVETO...90 Tampereen kaupungilla on käynnissä kunnianhimoinen suunnitelma kehittää keskusta-alueesta vetovoimainen kokonaisuus. Tullin alueesta halutaan luoda keskustan vetovoimanen kaupunginosa. Alueesta on jo laadittu kaupunkisuunnittelustrategia Tullin alueelle (Vision for Tulli+, 2014), joka toimii ohjenuorana suunnittelulle. Myös seikkaperäisesti laadittu `Tullinalueen yleissuunnitelma, analyysiraportti luonnos (11/2014), on ollut hyvä lähtökohta valaistuksen yleissuunnitelmalle. Vuoden 2016 alussa valmistuu alueen yleissuunnitelma, johon Arkkitehdit MY laatii maankäytön ratkaisut ja Sito Oy liikenne-, katuympäristö- ja hulevesiratkaisut. Frei Zimmer Oy on laatinut alueelle taide- ja kulttuuristrategian ja Valoalla olemme laatineet tämän alueen valaistuksen yleissuunnitelman. Suunnitelmat ovat edenneet kaikki samaan aikaan ja vuoropuhelussa toistensa kanssa. Suunnitelmista on pidetty ohjausryhmän palavereita, joissa suunnitelmia on esitelty. Lisäksi suunnitteluprosessiin on otettu mukaan myös Tullin alueen keskeiset toimijat ja kiinteistönomistajat sekä kaupunkilaiset avoimissa työpajoissa, joissa valaistusideat on myös esitelty ja kuunneltu kehitysehdotuksia (toukokuu 2015). Tullin ja Ratapihan ympäristössä on vireillä useita hankkeita, jotka tulevat muuttamaan alueen ilmettä ja imagoa merkittävästi. Torni-hotelli valmistui viime vuonna (2014), Kansi ja Areena ratapihan alueelle odottaa päätöstä, Asemakeskustasta on jo järjestetty suunnittelukilpailu ja toteutus odottaa lähtölaukausta. Tullinalueen valaistuksen yleissuunnitelmassa on tarkoituksena luoda periaatteet alueen valaistukselle, missä huomioidaan alueen ominaispiirteet ja tulevat muutokset, niin että lopputulos on toimiva kokonaisuus, joka ilmentää myös alueen imagoa. Tullin alueen valaistuksen yleissuunnitelma Tilaaja: Tampereen kaupunki Konsultti: Valoa design Oy Valoa

3 Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT Lähtökohdat Valaistussuunnittelulle 4 5

4 Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT Suunnittelualue ja alueen ominaispiirteet Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT Tullin alue sijaitsee keskeisellä paikalla kaupungin keskustan tuntumassa, rautatieaseman itäpuolella. Alue käsittää myös Tampereen yliopiston kampusalueen. Tullin alue, rautatieasema ja ratapiha ovat kaupungin kasvaessa siirtyneet Tampereen kaupunkirakenteen keskiöön. Aiemmin historiassa varasto- ja teollisuusalueena toiminut Tullin alue on jälkiteollisen ajan vuosikymmeninä muuttunut vähitellen yhdeksi keskusta-alueen monipuolisimmista työpaikka-alueista, jossa sijaitsee mm. teknologiayritysten toimistoja, palveluyrityksiä, pienteollisuutta ja kulttuurituotantoa. Aluetta halutaan muuttaa entisestä teollisuus- ja varastoalueesta monipuoliseksi ja eläväksi kaupunginosaksi, jossa työpaikkojen lisäksi myös asumista ja erilaisia palveluita sekä tapahtumapaikkoja. (Tullin alue, hanke-esite 2014) 6 7

5 Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT Liikennesuunnitelmat (SITO) Yleissuunnitelmaluonnos (MY) LUONNOSSUUNNITELMA VE1 LIIKENNESUUNNITELMAN VAIKUTUS VALAISTUSSUUNNITELMAAN Tämän suunnitelman kanssa yhtä aikaa etenevät myös Siton liikennesuunnitelmat. Suurimpina liikenteellisinä muutoksina ovat Tullin alueen korttelikatujen rauhoittaminen autoliikenteeltä ja muuttaminen laadukkaammaksi kävely-, pyöräily- ja oleskeluympäristöksi. Valaistuksella tuetaan kaikkien katujen ja aukioiden luonnetta ja toimintaa. LUONNOSSUUNNITELMA VE2 jk/ajorata, asvaltti, musta Itsenäisyydenkatu jk/ajorata, asvaltti, musta Itsenäisyydenkatu Itsenäisyydenkatu Itsenäisyydenkatu pp, väriasfaltti, punaruskea pp, väriasfaltti, punaruskea kiveys, luonnonkivi 7,5 % kiveys, luonnonkivi, hiekka 7,5 % kiveys, betonikivi 12,5 % 8% luonnonkivi / betonikivi / paikallavalubetoni 12,5 % olemassaoleva puu Aaltosenkatu 8% Aaltosenkatu puupinta olemassaoleva puu istutettava alue, istutettava puu istutettava alue, istutettava puu olemassaoleva/uusi rakennus Tullikamarin aukio olemassaoleva/uusi rakennus Tullikamarin aukio Lähteenkatu Lähteenkatu 6% 6% Tullikatu 8% Tullikatu 8% C Hammareninkatu Yliopistonkatu Sorsapuisto Hammareninkatu B A A Yliopistonkatu C A A Pinninkatu C Pinninkatu C Sorsapuisto B B B Sorsalampi Sorsalampi Varastokatu Varastokatu , ,0 E +105,0 E +105,0 Åkerlundinkatu Åkerlundinkatu E E Pinninkatu Yliopistonkatu Yliopistonkatu Pinninkatu Kalevantie Kalevantie +100,3 +100,3 +96,0 +96, % n. 8% 5 10 n. atu Sairaalank +99, atu Sairaalank +99,0 105 Kanslerinrinne Pysäköintiä ollaan pitkällä tähtäimellä sijoittamassa kallioparkkiin, johon sisäänajo johdetaan joko Viinikankadulta tai Ratapihankadulta. Kallioparkin toteutuminen on vahvasti riippuvaista Asemakeskuksen toteutumisesta. Viinikankatu Viinikankatu Kanslerinrinne Pinninkadusta muodostetaan uusi pyöräliikenteen pääreitti yliopistolta Tammelantorille. Åkerlundinkadusta muodostetaan korkealuokkainen kävelyreitti Tampere-talolta Asemakeskukseen ja reitin läntisen päätteen yhteyteen rakennetaan uusi ali-/ylikulku, joka yhdistää Tullin alueen paremmin rautatien länsipuolelle ydinkeskustaan. Tullikamarinaukiota, Hammareninkatua sekä Tullikadun pysäköintikantta kehitetään oleskelu- ja tapahtumaalueina. Kampusalueen ja Yleisen sairaalan alueen keskinäistä saavutettavuutta parannetaan uudella jalankulun ja pyöräilyn sillalla Viinikankadun yli. Raitiotie rakennetaan Itsenäisyydenkadulle, jolloin Kalevantien rooli bussiliikenteen katuna korostuu nykytilanteeseen verrattuna. Autoliikenne tulee keskittymään nykyistä vahvemmin pää- ja kokoojakaduille eli Ratapihankadulle, Viinikankadulle ja Kalevantielle. Itsenäisyydenkadun ja Yliopistonkadun rooli henkilöautoliikenteen katuna tulee pienenemään raitiotien ja Ratapihankadun toteutumisen myötä. Kalevantien peruskorjausiässä oleva silta Viinikankadun yli uusitaan ja sen yhteydessä viereen rakennetaan uusi silta, jotta kävelylle ja pyöräilylle saadaan lisää tilaa Ra tapih anka tu Ra tapih anka tu KAU4108 TULLIN ALUEEN YLEISSUUNNITELMA MITTAKAAVA 1:1000 KAU4108 TULLIN ALUEEN YLEISSUUNNITELMA VAIHTOEHTO 2, MITTAKAAVA 1: LUONNOS Naulakatu Naulakatu LUONNOS Järvensivu ntie Järvensivu ntie MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMAN VAIKUTUS VALAISTUSSUUNNITELMAAN Tullin alueen kehitystyössä etenee yhtäaikaisesti alueen valaistuksen yleissuunnitelman kanssa maankäytön yleissuunnitelma. Maankäytöstä on laadittu kaksi vaihtoehtoista versiota, jotka ovat olleet nähtävillä yleissuunnitelmaluonnoksena kesäkuussa Suunnitelmat laatii Arkkitehdit MY. Vaihtoehdoissa merkittävimpänä erona on Viinikankadun ympäristön täydennysrakentaminen; VE1:ssä täydennysrakentaminen sijoittuu Viinikankadun ympäristöön. VE2:ssa kadun ylle rakennetaan kansi, jonka päällä on asuinrakennusten kortteli. Tätä valaistussuunnitelmaa laadittaessa 8 maankäytön lopullisen vaihtoehdon valitseminen tai yhdistäminen on vielä kesken. Valaistuksen yleissuunnitelman pohjana on käytetty vaihtoehto 1:tä, mutta suunnitelma huomioi myös vaihtoehto 2:n mahdollisen Viinikankadun kannen rakentumisen. Täydennysrakentamisen aikataulu ja vaiheistus tullaan esittämään maankäytön yleissuunnitelmaraportissa. 9

6 Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT Aluejäsennys Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT Suunnittelualueena on Tullin kaupunginosa ja yliopiston kampusalue Alue rajautuu pohjoisessa Itsenäisyydenkatuun, sekä Yliopistonkadun ja ratapihan väliselle alueelle. Lisäksi suunnittelualueeseen sisältyy Tampere-talon ympäristö sekä etelässä yliopiston kampusalue. Etelässä ja lännessa raja kulkee Ratapihankadulla. C A B p Aluejäsennys kartalla kuvastaa erilaisia ja -luonteisia tiloja, joita Tullin alueelle muodostuu. Jokaisella tilalla on oma toimintansa ja imagonsa, jotka valaistuksessa myös huomioidaan. F E M KORTTELIKAUT I A B C E F Tullikamarinaukio Pinninkatu E ja P Tullinkadun kansi Hammareninkatu Åkerlundinkatu Yliopistonkatu Sisääntulokadut: Tullinkatu ja Varastokatu H K B e M J L MUU ALUE H Ratapihankatu I Kalevankatu J Viinikankatu K Kampus L Viinikankadun ympäristö/kansi M Maamerkit: Tampere-talo ja Yliopisto 10 11

7 Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT Näkymät Tullin alueelle KAUKONÄKYMÄT Tullin alueen maamerkki, Tampereen hotelli Torni näkyy Tampereella kauas, niin päivällä kuin iltaisin. Hotelli näkyy myös kaupungin saapumisreiteille. Muilta osin Tullin alue avautuu vasta sisääntulo- ja ohikulkunäkymissä. SISÄÄNTULONÄKYMÄT Kaupunkiin saavutaan autolla etelästä Viinikankadun kautta, jolloin ensimmäisenä tullaan risteykseen, jossa Viinikankatu jatkuu suoraan ja Ratapihankadulle käännytään vasemmalle. Kulmaukseen tullaan rakentamaan kampusalueen uudisrakennus, joka tulee keskeiselle paikalle näkymään. Saavuttaessa kaupunkiin junalla tullaan Ratapihankadun viereen, josta avautuu suora näkymä hotelli Torniin sekä veturitalleille. Itsenäisyyden kadulta avautuu kevyenliikenteen si- sääntulonäkymä Tullikamarinaukiolle, mikä peittyy tulevien uudisrakennusten myötä. Tullikamarinaukiosta tulee rauhallisempi ja intiimimpi tila. Itsenäisyydenkadulta tulee avautumaan näkymä Pinninkadulle, joten tämän näkymän merkitys on suuri. Alueen sisääntulonäkymiä ovat myös Yliopistonkadulta avautuvat näkymät Tullinkadulle ja Åkerlundinkadulle. Tullinkadun sisääntulo on nykytilanteessa iltaisin hyvin pimeä, eikä millään tavalla kutsu alueelle sisään. Åkerlundinkatu avautuu Yliopistonkadulle kutsuvana ja hyvin valaistuna. Åkerlundinkatu tulee muuttumaan kävely ja pyöräilypainotteiseksi ja suunnitelmissa on osittain kattaa katualue. KUVA 4. SISÄÄNTULONÄKYMÄ Tullinkatu 2 KUVA 5. SISÄÄNTULONÄKYMÄ Pinninkatu 6 KUVA1. KAUKONÄKYMÄ Pyynikiltä KUVA 2. KAUKONÄKYMÄ Armonkalliolta KUVA 6. SISÄÄNTULONÄKYMÄ Tullikamarinaukio KUVA 7. SISÄÄNTULONÄKYMÄ Åkerlundinkatu KUVA 3. SISÄÄNTULONÄKYMÄ Viinikankatu OHIKULKUNÄKYMÄ Kalevankatu 12 13

8 Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT OHIKULKUNÄKYMÄT Yliopistonkatu on alueen kokoojakatu, joka kulkee alueen itäreunalla. Katu ei nykyisellä valaistuksellaan ole erityisen kutsuva tai viesti alueen erikoislaatuisuudesta. Kalevantieltä muodostuu ohikulkunäkymä kampusalueelle sekä Tullin korttelikaduille. kutsuva. Valaistuksella viestitään pimeään aikaan alueen luonteesta ja imagosta. Valaistuksella myös ohjataan kulkua alueella. OHIKULKUNÄKYMÄ Yliopistonkatu nykytilanne OHIKULKUNÄKYMÄ Kalevankatu nykytilanne LINTUPERSPEKTIIVI Tullin alue on siitä ainutlaatuinen, että sitä pääsee katselemaan myös lintuperspektiivistä Tampereen hotelli Tornista käsin. Tullikamarinaukiolle on tornista suora näkymä. Tällä hetkellä pimeään aikaan aukio on vain musta alue. NÄKYMIEN MERKITYS ENSIVAIKUTELMA, ALUEEN IMAO, OHJATTAVUUS Näkymien myötä luodaan ensivaikutelma alueesta. Mielikuva alueesta syntyy sillä, miltä alue näyttää tai mitä se viestii ympäristöönsä. Näkymien avulla houkutellaan ihmiset alueelle sisään, myös pimeään aikaan. Näkymän pitää olla kiinnostava ja 14 15

9 Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT Pimeän ajan Tulli 16 17

10 Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT Pimeän ajan Tulli Nykyinen Tullin pimeän ajan ilme on hieman sekava ja kaipaa kohentamista. Korttelikaduilla on käytetty erilaisia valaistustapoja, jotka vaativat yhtenäistämistä. Osa valaistustekniikasta on vanhentunutta ja vaatii päivittämistä. Osat alueista ovat pimeitä ja vaativat valaistuksen uusimista. Valaistuksella on tarpeen luoda kokonaisuus, joka palvelee alueen käyttöä. Tullin alueella on uusittu paikoitellen valaistusta kuten Åkerlundinkadulla ja Pinninkadun eteläpäässä. Näillä alueilla on hyvä toiminnallinen valaistus. Nykyinen pimeän ajan ilme ei viesti korkeantason kulttuuripalveluista, alueella toimivista yrityksistä tai yliopiston läheisyydestä. Alueelle ollaan rakentamassa asuintaloja, joten tulevaisuudessa Tullin alue toimii jopa reilun tuhannen ihmisen kotina. TULLIN ALUE MUUTTUU TOIMINNOILTAAN - NIIN MYÖS VALAISTUS Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT Tullin alue muuttuu niin toiminnoiltaan kuin arkkitehtuuriltaan - niin myös valaistus. Pinninkatu Tullikatu Tullintori-kauppakeskuksen edusta Åkerlundinkatu Tullinkadun kansi 18 19

11 Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT Pimeän ajan Tulli Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT Pinninkatu alikulun suu Pinninkatu Tampere-talo Kalevantie Varastokatu Hammareninkatu 20 21

12 Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT Liikenteen ohjaus Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT VALOISUUEN TUNNE EI RIIPU SIITÄ ETTÄ KUINKA PALJON KATUTILASSA ON VALOA, VAAN MILTÄ YMPÄRISTÖ NÄYTTÄÄ. NYKYISET INFO-KYLTIT Tullin alueella ei ole omia ohjaus/infokylttejä. Pinninkadun ja Åkerlundinkadun kulmauksesta löytyy yleiset kevyenliikenteen ohjauskyltit. Näissä kylteissä ongelmana usein on kiinnityspiste yhdestä kohdasta, jolloin kyltit usein ovat vääntyneet ja osoittavat väärään suuntaan. Ohjauskylttejä on alueella liian vähän, jotta ne todella opastaisivat kulkijaa haluamaansa paikkaan. ÄLYKÄS OHJAUS Tullikamarinaukio kuuluu INKA-hankkeeseen (innovatiiviset kaupungit), jonka myötä alueella voidaan pilotoida valaistuksen älykästä ohjausta. Älykäs valaistuksenohjaus voidaan yhdistää liikenteen ohjaukseen/opastukseen, taiteeseen tai mihin vaan, jossa valaistusta käytetään. ORIENTOIVA VALAISTUS Kuvat: Ylärivi 1-3; esimerkkejä orientoivasta valaistuksesta, miten valon sijoittaminen ja valoisuuden tuntu riippuu ympäristöstä, eikä suinkaan siitä, kuinka paljon alueen pinnassa tai katutasossa on valaistusta. Alarivi 4-7; Opastekyltit voivat olla Tullin alueella persoonallisia ja viestiä alueen erityisluonteesta. Kyltit voivat olla myös digitaalisia, sisältää älykästä ohjausta tai olla interaktiivisia näyttöpintoja LIIKENTEEN OHJAUS Opastusta ja liikenteen ohjausta tulee miettiä kokonaisvaltaisesti ja niin, että se toimii niin päiväaikaan kuin pimeälläkin. Tullin alueelle halutaan vahva oma identiteetti, jota voidaan korostaa esim. alueen omilla, persoonallisilla info-tauluilla. Opastuksella ihmiset löytävät mihin haluavat ja heitä voidaan ohjata tietyille reiteille esim. rautatienkatu-tampere-talo kuivin jaloin tai matkakeskus-yliopisto. Ohjausta voidaan tehdä ilman kyltitystäkin - esimerkiksi orientoivalla valaistuksella. SITO on tekemässä kävelyn ohjauksen pilottia alueella. Orientoivalla valaistuksella tarkoitetaan sitä, että valaistus jäsennetään niin, että jokaisesta tilasta muodostuu tunnistettava identiteetti ja ilme. Orientoivalla valaistuksella saadaan Tullin alueella kulkeminen selkeäksi, koska tila on helppo hahmottaa. Valaistuksella kerrotaan mihin reitti jatkuu esim. valaisemalla horisonttipisteet tai valottamalla näkymän kannalta merkittäviä julkisivuja. Kuvasarja 1-3 oikealla ylärivissä havainnollistaa orientoivaa valoa - sitä miten tilan luonne, myös ulkotilan, muuttuu, riippuen siitä, mitä valaistaan ja jätetään valaisematta. Valoisuuden tunne ei riipu siitä että kuinka paljon katutilassa on valoa, vaan miltä ympäristö näyttää

13 Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT Valaistustavoitteet Tullin alueen valaistuksen tavotteina on - turvallisuus - viihtyisyyden parantaminen - alueen imagon/identiteetin korostaminen - alueen avautuminen kaupunkikuvassa - ohjautuvuus (jalan, pyörällä, autolla) - huollettavuuden ja käyttöiän huomioiminen - energiansäästö - valaistuksen ohjaus - alueesta tehdään tunnistettava - jokaiselle jäsennetylle alueelle syntyy tunnistettava identiteetti -> ohjautuvuus C A B p Viereisessä kartassa on jäsennetty alue osiin toimintojen ja erilaisten identiteettien mukaan. Pimeän ajan identiteetistä tehdään kutsuva ja tunnistettava. Alue halutaan aktiiviseen käyttöön myös ilta-aikaan. Alueelle on suunnitteilla täydennysrakentamista, mikä toisi asukkaita alueelle. E F M TUNNISTETTAVA PIMEÄN AJAN IENTITEETTI A B C E F H I J K L M KORTTELIKAUT Tullikamarinaukio Pinninkatu E ja P Tullinkadun kansi Hammareninkatu Åkerlundinkatu Yliopistonkatu Sisääntulokadut: Tullinkatu ja Varastokatu MUU ALUE Ratapihankatu Kalevankatu Viinikankatu Kampus Viinikankadun ympäristö/kansi Maamerkit: Tampere-talo ja Yliopisto H I K B e M J L

14 Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT Valaistustavat ja ohjaus VALAISTUSTAVAT Valaistuksessa käytetään useita erilaisia valaistustapoja kulloisenkin tilanteen mukaan - tilaan, paikkaan ja mittakaavan soveltaen. Valaistuksessa haluttu ilme ja tunnelma vaikuttaa valaistustavan valintaan. Valaistustavat on tässä esitetty piktogrammein, joiden avulla esitetään Tullin alueen valaistustavat alueittain. Kulkureittien valaistus toteutetaan etupäässä pylväästä ALUEVALO PYLVÄS`, julkisivuun kiinnitettynä ALUEVALO JULKISIVU` tai vaijerivalaistuksella julkisivujen tai pylväiden välissä ALUE- VALO VAIJERIT JULKISIVU` ja ALUEVALO VAIJERI- PYLVÄÄT`. Kävelyreiteillä voidaan käyttää myös pollarivalaistusta ALUEVALO POLLARI. Valaistuksen integrointia kadunkalusteisiin tai kiinteisiin rakenteisiin kuvastaa piktogrammi INTE- ROITU VALAISTUS esim. terassirakenteet ja penkit. Kaikissa valaistusratkaisuissa on vältettävä häikäisypisteiden syntymistä valitsemalla kohteeseen sopiva optiikka sekä välttäen ympärisäteilevien valaisimien käyttöä. Valo tulee kohdistaa sinne, missä sitä tarvitaan. käyttö. B) Elävöittävä valo: Visuaalisesti dynaamiset, tilaa elävöittävät valot lisäävät pimeän vuodenajan käyttöastetta. Valot ovat päällä vain silloin kun niitä tarvitaan erilaisiin indikaattoreihin perustuen esim. interaktiivisuus. Tullikamarinaukio on paikka uniikille valoteokselle, johon on integroitu älykäs valaistuksen ohjaus. VALAISTUKSENOHJAUS Valaistuksen ohjauksella saadaan energiatehokkaampia ratkaisuja. Yksinkertaisimmillaan ohjaus on sitä, että määritellään päälläoloajat. Ohjauksella voidaan laskea valotasoa esim. yöajalle, milloin liikennettä on vähemmän. Toiminnalliset ja visuaaliset valot tarvitsevat eri ohjauksen. Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT ALUEELLA KÄYTETÄÄN USEITA VALAISTUSTAPOJA TILAAN, PAIKKAAN JA MITTAKAAVAAN SOVELTAEN ÄLYKÄS VALAISTUKSEN OHJAUS Tullikamarinaukiolla on paikka älykkäälle ohjaukselle INKA-hankkeen (innovatiiviset kaupungit) myötä. Älykkäässä ohjauksessa teknologian tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää laajemmin. Valaistusta muokkaavana indikaattorina voidaan käyttää esimerkiksi liikettä tai liikennemäärää. Tai tehdä siitä muokattava langattomasti verkon yli esim. kännykällä. Alue voidaan mm. rajata tutkan avulla, jolloin laite tunnistaa, kun henkilö astuu tietyn alueen sisään. Älykästä valaistusta voidaan jakaa A) mukautuvaksi valoksi ja B) elävöittäväksi valoksi: A) Mukautuva valo: Valaistustavat ja -tasot mukautuvat liikennemääriin ja sääolosuhteisiin. Tavoitteena sopeutuva valaistustaso ja järkevä energian 26 27

15 Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT Valaistustasot Valaistuksen yleissuunnitelma - LÄHTÖKOHAT Valaistussuunnittelun valaistusluokkien lähtökohtana on kaupungin määrittelemät valaistustasot alueelle. Kalevantie, Ratapihankatu ja Viinikakatu kuuluvat suositukseltaan AL1 luokkaan. Yliopistonkatu kuuluu AL4a luokkaan. Pääkevyenliikenteen valaistusluokka K2, Muut kevyenliikenteen kadut K

16 Valaistusperiaatteet 30 31

17 Tullikamarinaukio 32 33

18 Tullikamarinaukio NYKYTILANNE Tullikamarin nykyinen valaistus on puutteellinen ja ilta-aikaan aukio on pimeä. Kauppakeskus Tullintorin edusta on myös ilta-aikaan hyvin pimeä. Aukiolla on autojen parkkeeraus kielletty, mutta siitä huolimatta sitä käytetään autojen parkkipaikkana. Pyöräparkkeja ei ole aukiolla järjestetty, joten pyörät parkkeerataan ravintoloiden edustalle sekaisin. lassa toimii teatteri. Kesäaikaan toiminta laajenee ravintoloiden edustoille terasseille. Aukiolla sijaitsee IV-rakennuksia: Tullikamarin edessä kaksi punatiilistä rakennusta ja Telakkaravintolan edessä korkea IV-torni, joka on valaistu. Tullikamarinaukio vaatii imagon kohotuksen myös valaistuksen suhteen. NYKYINEN VALAISTUS PUUTTEELLINEN Pakkahuoneenaukio Tullikamarin toisella puolella on valaistu vuonna 2013 (LiCon-AT OY). Tullikamarinaukion puoleista valaistusta ja rakennuksen päätyjä suunnittelee parhaillaan Tampereen ranlund Oy. Tampereen opiskelija-asuntosäätiön omistama talo Tullikamarin laidalla, jonka alakerrassa on Passion ravintola, on tällä hetkellä ainoa julkisivu, jossa on julkisivuvalaistusta. Tällä hetkellä Tullikamarinaukion ympärillä on kulttuuritoimintaa tarjoavia palveluja: ravintoloita ja klubeja, jotka tarjoavat konsertteja, festivaaleja ja muita kulttuuritapahtumia. Lisäksi Telakka-ravinto- Kuvat: 1. Telakka-teatteriravintolan edessa sijaitsee korkea IV-kuilu, joka on iltaisin valaistu. 2. Tullikamarin julkisivu on aukion puolelta pimeä. Rakennuksen edessä sijaitsee punatiiliset IVrakennukset. Julkisivun pohjoispäässä sijaitsee suuri ja näyttävä tammi. 3. Tullikamarinaukio on iltaisin pimeä. Valaisinpylväiden valaisimet eivät valaise aukiota. TOASin rakennuksessa aukion laidalla on julkisivuvalaistusta. Myös kauppakeskus Tullintorin edusta on pimeä

19 IMAO JA TOIMINTA Tullikamarinaukiota on tarkoitus uudistaa identiteetiltään. Aukiosta halutaan tapahtuma-aukio, joka kutsuu ihmisiä viettämään aikaa ja osallistumaan tapahtumiin. Yleissuunnittelmassa SITO on suunnitellut aukiolle kiinteitä puupintaisia terassirakenteita, aukion laatoitus uusitaan ja pyöräparkkeja lisätään. Aukiosta pyritään tekemään sellainen, että se houkuttelee tapahtumajärjestäjiä tuomaan tapahtumansa sinne. Tätä varten tapahtumajärjestäjien suunnasta on tullut toive katoksesta, mitä ilman kukaan ei uskalla ottaa riskiä ulkoilmatapahtumasta. Katos voisi olla purettava ja tarpeen tullen pystytettävä, jopa veistosmainen. Katoksen jaloille voisi olla useampikin kiinnityskohta, joten myös sähköpisteitä tulee sijoittaa aukiolla useaan kohtaan teltan-/tapahtumavalaistusta sekä muuta tekniikka varten. Työpajassa ( ) tuli monelta suunnalta toivetta että aukion pitäisi tarjota oleskelu ja istuskelupaikkoja - ei pelkästään ravintoloiden terassien. Aukiolle kaivataan tapaamispaikkaa, mihin on helppo sopia tapaaminen, ns. Stokkan kello. Yleissuunnitelmassa aukion pinnan laatoitus muo- dostuu keskellä kolmionmallisista laatoista (katso kartta viereinen sivu). Kolmioiden eri värit kuvastavat eri pintamateriaaleja. Siniset laatat ovat lasilankkua tai lasimurskasta valettua lasilaattaa. Muut pinnat ovat nupukiveä ja kahta eriväristä paikalla valettua betonia. Aukion reunalla pinnoitus tehdään betonilankuilla, joissa sävyvaihteluita. Aukion eteläosaan on suunnitteilla istutusastioita ja alue erilaisia pelejä varten. Valaistussuunnittelulla luodaan mielenkiitoinen pimeän ajan imago ja mahdollistetaan erilaiset toiminnot aukiolla. TOIMINTA, TUNNELMA, IENTITEETTI, INNOVATIIVINEN VALAISTUS 36 37

20 AUKION KULKUREITIT VALAISTUSTAVAT Kulkureittien valaistustarve perustuu SITO:n tekemään kulkureittien analyysiin arkipäivänä ja tapahtumien aikaan (kartat alla). A Aukiovalaistus: lasilaattojen valaiseminen särmästä, laattojen reunojen korostus lineaarisilla maahanupotettavilla valaisimilla I B Tapaamispaikka. Interaktiivinen valoteos. Joko osa aukion pintaa/nykyiset IV-kuilut/ erillinen teos (huomioitava siirrettävyys tapahtumien aikaan) E C Tapahtumavalaistus - muuntuva tarpeen mukaan - kohdevaloa tai tunnelmavaloa/kuviovaloa - korkea pylväs (puurivistön kanssa samassa linjassa) A E Integroitu valaistus terassirakenteisiin - rappusten ja luiskien korostaminen - istuinkivipaasien korostus E Terassien valaistus: lämmintä ja tunnelmallista valoa ihmisen mittakaavassa esim. jalkalamput, valoketjut B F F Julkisivuvalaistus: punatiilipinnat valotetaan kevyesti lämpimällä valkoisella valolla C Kulkureittien valaistus: Riittävä valaistus kulkureiteille turvalliseen kulkemiseen - pylväillä, pollareilla sekä integroimalla valaisimia rakenteisiin F I J H Kohdevalaistus pelikentälle J H I Puurivistön valaistus, tammen valaistus J IV-rakennusten integroitu valaistus ÄLYKÄS OHJAUS TULLIKAMARIN AUKION ALUEELLA 38 39

21 VALAISTUSTAVAT Valaistus toteutetaan ihmisenmittakaavassa. Tullikamarinaukiolle luodaan muuntuva valaistus erilaisiin tapahtumiin. Pylväät sijoitetaan puurivistön kanssa samaan linjaan. Aukiovalaistus upotetaan laatoitukseen. Lasilaatat valaistaan reunoilta ja laattojen muodot tuodaan esiin upotetulla valoviivalla. Aukiolla on paikka valo-/taideteokselle, joka voi myös toimia ihmisten kohtaamispaikkana. Teos voi olla integroitu IV-rakennuksiin, aukion pintaan tai johonkin muuhun. Aukiota kiertäviin terassirakenteisiin integroidaan valaistus ja terasseille luodaan lämminhenkinen tunnelma. Aukiota ympäröi punatiiliset rakennukset, joiden pintaa valaistaan pehmeästi lämpimällä valolla. IV-rakennelmat uudistetaan ja otetaan valolla esiin. Puurivistö valaistaan, sekä Tullikamarin edessä oleva iso tammi otetaan valolla esiin. Aukiolle luodaan intiimi tunnelma, joka mahdollistaa erilaisten tapahtumien järjestämisen. Kulkureiteille luodaan riittävä valaistus pollarein tai matalin pylväin. Tullikamarinaukio on paikka älykkäälle valaistuksen ohjaukselle. Valaistuksessa voi olla alueen vierailija merkittävässä roolissa, joko valaistuksen idikaattorina tai sen aktiivisena muokkaajana. Älykäs ohjaus voidaan integroida joko aukion laatoituspinta valaistukseen tai erilliseen teokseen, joka toimii samalla tapaamispaikkana. Mahdollinen teos ei saa olla tapahtumien tiellä tai näköesteenä. VISUALISOINNIT 1.Aukion valaistus sijoitetaan laatoitukseen. Laatoituksen valo voi toimia interaktiivisena valoteoksena, jota käyttäjät pystyvät muokkaamaan. 2. Tapahtumien aikaan aukiolle voidaan pystyttää teltta haluttuun paikkaan. 3. Aukiolla on paikka valo-/taideteokselle, joka voi toimia interaktiivisena valoteoksena ja tapaamispaikkana. Teos voi olla osa aukion pintaa tai IVkuiluja. Havainnekuvassa teos on esitetty erillisenä teoksena, jolloin on huomioitava esteettömyys ja liikutettavuus tapahtumien aikaan

22 42 43

23 Tullin korttelialue 44 45

24 Pinninkatu IMAO JA TOIMINTA Pinninkatu tulee muuttumaan pyöräilyn pääväyläksi ja vihreäksi linkiksi kadulle istutettavien puiden myötä. Autoliikennettä tulee olemaan enää huoltoajoa muutamille sisäpihoille. Näkymä Itsenäisyydenkadulta Pinninkadulle tulee korostumaan, sillä uudisrakennukset peittävät näkymän Tullikamarinaukiolle. Pinninkadulle on suora näkymä Itsenäisyydenkadun ratikkapysäkin kohdalta, joten näkymän täytyy olla kutsuva myös pimeään aikaan. Itsenäisyydenkadun pää on eräänlainen portti Tullinalueelle. Tilaan ei ole tarkoitus jäädä oleilemaan vaan se on dynaaminen kevyenliikenteen reitti yliopistokampukselle ja Tullinalueen läpi. Pinninkatu sukeltaa Kalevantien alitse Yliopiston alueella ja alikulku muodostaa oman porttinsa kampukselle. Näitä kahta porttia Pinninkadulla tulisi korostaa ja luoda niille oma ilmeensä. Pinninkadun imago saa olla rento ja dynaaminen. Kadulla saa olla selkeästi oma luonteensa, joka erottuu muista ympäröivistä kaduista. Katukuva tällä hetkellä on melko ankea, koska talojen julkisivut eivät avaudu katutasolle ollenkaan. YNAAMINEN KULKUREITTI ALUEEN HALKI 46 47

25 VALAISTUSPERIAATE Tällä hetkellä Pinninkadun valaistus on hyvin vaihtelevaa eri osissa katua. Valaistustapa on syytä yhtenäistää ja valaistustekniikka päivittää. Jotta Pinninkadun imagosta saadaan rento ja dynaaminen, viihtyisyyttä katukuvaan sopii tuoda katutaiteen avulla, joka voi olla esimerkiksi valograffitteja. Pinninkatu voi olla katutaide-henkinen, jossa pyörätelineetkin voivat olla omanlaisia teoksia, joissa valolla on oma osansa. Pinninkatu on kapea, jonka vuoksi on hyvä toteuttaa yleisvalaistus vaijerivalaistuksella, jolloin valaisinkalusteet eivät vie tilaa. Vaijerivalaistuksen ei tarvitse olla vakavahenkinen vaan vaijerivalaisimet voivat muodostaa omaan kattoaiheensa kadun päälle värikkäänä tasona. Vaijerivalaistuksella luodaan turvallinen ja yhtenäinen valaistus Pinninkadulle. Osa valokeiloista voi osua puihin, tuoden puita esiin myös pimeään aikaan. Lisäksi valolla tehdään julkisivuihin valograffitteja, mikä voi olla sekoitus oikeaa graffitia, joka pimeään aikaa tuodaan valolla esille lisäten siihen jotain uutta valon myötä. Valograffitipaikkoja ovat selkeät yhtenäiset julkisivupinnat, joita löytyy mm. yliopiston Linna-rakennuksen julkisivusta. RENTO, YNAAMINEN KATUTAIEKATU. KUTSUVA MYÖS PIMEÄÄN AIKAAN. VALAUSTUSTAVAT H Integroitu valaistus kadunkalusteisiin (penkit, pyörätelineet yms.) Kulkureittien valaistus: Riittävä valaistus kulkureiteille turvalliseen kulkemiseen - vaijerivalaisimilla Valotaidetta/Kohdevalaistus mahdollisten taideteosten valaisemiseen H H H 48 49

26 50 51

27 Åkerlundinkatu IMAO JA TOIMINTA Tällä hetkellä Åkerlundinkadulla on pyöräillijöitä, kävelijöitä ja autoliikennettä. Valaisinpylväät ovat kadulla siniset, jotka jatkavat Tampere-talon ja Helsingin rautatieaseman Sininen viiva (Kimmo Kaivanto) teosta ja ohjaa ihmiset kohti Tampere-taloa. Åkerlundinkadun katosmalli 1 - katos molemmille reunoilla - Huoltoajo keskellä Åkerlundinkadun katosmalli 2 - katos keskellä katua - ei huoltoajoa Ideakuvia erilaisista katoksista julkisissa tiloissa: Nyt Åkerlundinkadulle on suunnitteilla katos, joka johdattaa kulkijat kuivin jaloin rautatieasemalta Tampere-talolle. Åkerlundinkadun imagosta halutaan tyylikäs, korkeakulttuurin reitti sekä korkea laatuinen. Autoliikenne siirtyy Åkerlundinkadulta pois. Ainoastaan huoltoajoja ajetaan Yliopistonkadun päässä yliopiston kirjastolle. Liikennemuutoksia on tulossa myös Åkerlundinkadun länsipäähän, josta veturitallien edestä lähtee kevyenliikenteen reitti rautateiden alitse Kyttälän puolelle. Tulevaisuudessa kevyenliikenteen reitti voi nousta myös ylös kannelle. Kadun ylle tuleva katos itsessään voi olla taideteos, jossa myös valolla on merkittävä rooli. Kulkijoiden opastus rautatieaseman ja Tamperetalon välillä on olennaista. Ohjaus voidaan toteuttaa esim. valaistuksella tai ohjauskylteillä. Ohjaus on suunniteltava niin, että se toimii päivällä sekä pimeällä. Yliopistonkadun ylitys on koko Åkerlundinkadun levyinen suojatie, joka on hyvä huomioida valaistuksella. Suojatie on jatke Åkerlundinkadulle. Åkerlundinkadun ja Pinninkadun risteys on korkeakulttuurin ja katutaiteen kohtauspaikka. Åkerlundinkatu TYYLIKÄS, KORKEALAATUINEN, KORKEAKULTTUURIN REITTI KUIVIN JALOIN TAMPERE-TALOLLE Mahdollinen katospaikka Katosmalli 1 Katosmalli

28 VALALAISTUSPERIAATE Åkerlundinkadun leikkaus katosmalli 1 Leikkaukset: Esimerkkiluonnos valaisimien sijoittamisesta suoraan katosrakenteeseen. Valaistus on suunniteltava yhtäaikaa katosrakenteen kanssa Åkerlundinkadulle tulevissa katoksissa on valaistuksella merkittävä rooli. Katoksen suunnittelussa on jo huomioitava valaistus, jolloin rakenteisiin voidaan tehdä tila esim. valaistuksen integroimiselle. Kulkureitille luodaan mielenkiintoinen tyylikäs pimeänajan ilme, joka johdattaa kulkijan selkeästi rautatieasemalta Tampere-talolle. Kulkureitin valaistus on myös riittävä turvalliseen kulkemiseen. Valaistus integroidaan katokseen/-iin, jolloin erillisiä valaisinkalusteita ei kadulla tarvita. Integroitu valaistus katosrakenteisiin Kulkureittien valaistus: Riittävä valaistus kulkureiteille turvalliseen kulkemiseen integroimalla katosrakenteeseen ja tarvittaessa kiinnitys julkisivuun Åkerlundinkadun leikkaus katosmalli

29 Tullinkadun kansi IMAO JA TOIMINTA Tullinkadun kansi, hotelli Torni ja Tullintori-kauppakeskuksen välinen tila, on tällä hetkellä parkkipaikkaa. Suunnitelmissa on rauhoittaa tämä aurinkoinen alue autoilta ja tehdä siitä kaupunkilaisten oleskelualue. Alueelle on suunnitelmissa sijoittaa kahvilaterasseja, sekä mahdollisesti muuta kaupallista toimintaa, joka houkuttelee ihmisiä paikalle. Alueelle tehdään lasten leikkialueita ja muita oleskelualueita. Rakenteet alueen toimijoille voivat olla esim. konttityyppisiä ratkaisuja. Kannelta on tarkoitus saada parempi yhteys veturihalleihin ja Hotellin Torniin rakentamalla portaat, jotka vievät hotellin pihan tasolle. Imagoltaan alueesta halutaan rento oleskelupaikka koko perheelle, jossa voidaan järjestää myös pienempiä tapahtumia. Freizimmer on ehdottanut alueelle osallistavaa taidetta, jota kaupunkilaiset voivat koskea ja muokata. Kannella sijaitsevat IV-rakennelmat voidaan huomioida suunnitelmissa ja muokata niitä ilmeeltään uusiksi. Kauppakeskus Tullintorin toiminnot voivat tulevaisuudessa avautua Tullinkadun kannelle päin. Pohjoispäädyn julkisivussa on iso yhtenäinen seinä alue, jota voi hyödyntää esim.valoteoksen pohjana. KUVAT: 1. Tullintorin sienässä paikka valotaiteelle Kannen IV-tornit voi tehdä kauniiksi elementeiksi, joissa valolla merkittävä rooli Ideakuvia valaistuksen luonteesta ja imagosta Tullinkadun kannelle. Valaistus integroidaan kadunkalusteisiin ja lisäksi kannella tulee olla jotain hauskaa ja osallistavaa esim.valokeinut. 1. KAUPUNKI- LAISTEN RENTO OLESKELUPAIKKA IEAKUVAT 56 57

30 VALAISTUSPERIAATE LEIKKAUS TULLINKAUN KANSI Valaistusperiaate Tullinkadun kannelle valaistus luodaan integroimalla valaisimet kadunkalusteisiin ja myymälä/ konttirakenteisiin. Alueen valaistus pidetään matalalla, ihmisen mittakaavassa. Valaistusintegrointia voidaan käyttää mm. esiintymislavassa, joka voi myös toimia istuskelupaikkana, kun ei ole esityksiä. Myös portaisiin integroidaan valo kaiteeseen ja porrastasanteille, mikä luo myös riittävän valaistuksen turvalliseen kulkemiseen. Portaat johdattava alemmalle tasolle hotelli Tornin taakse ja voivat toimia myös istuskelupaikkana. Lisäksi alue on sopiva paikka taiteelle/valotaiteelle, joka on osallistavaa ja jota saa koskea - kuten värikkäät valokeinut tms. Jos tarvitaan lisää aluevalaistusta, niin tarvittaessa käytetään pollareita. Lisäksi kannelle on sijoitettava tarvittava määrä sähköpisteitä, joka mahdollistaa eri toimijoiden toiminnan ja tapahtumien järjestämisen niin, että tarvittaessa kontti/toimitiloja voidaan uudelleen sijoittaa. Leikkialueille ja muille toiminnallisille alueille tuodaan riittävä valaistus turvalliseen toimintaan. Kannen viereen alatasolle sijoitettavat puut valaistaan. Kannella on IV-tornit, jotka on säilytettävä. Toistuvat IV-tornit luovat rytmiä kannelle ja ne on hyvä tuoda esiin, kun niitä ei voi hävittääkään. IV-tornit ovat oiva paikka taiteelle tai valaistukselle, jolla verhoilla rakenteet uuden näköisiksi taideteoksiksi. Tullintorin seinässä on pohjoispään kulmauksessa yhtenäistä valkoista seinäpintaa, jossa on paikka valoteokselle. Alla olevassa leikkauksessa on esitetty esimerkin omaisesti, mihin valoja voidaan integroida ja viereisessä pimeän ajan kartassa on esimerkkiluonnos valaistuksesta. VALAISTUS INTEROIAAN KAUNKALUS- TEISIIN VALAUSTUSTAVAT B C E F Valoprojisointi Tullintorin seinässä Tapahtumavalaistus - riittävästi sähköpisteitä koko kannen alueella erilaisia tapahtumia ja palveluita varten Integroitu valaistus - myyntikojuihin - kadunkalusteisiin (pieni esiintymislava) - loikoilu, tasapainoilu yms. rakenteet Terassien valaistus: lämmintä ja tunnelmallista valoa ihmisen mittakaavassa esim. jalkalamput, valoketjut (huomioitava sähköpisteet) Julkisivuvalaistus: Tullintorin seinävalaisimet päivitetään ja tarvittaessa lisätään Kulkureittien valaistus: kulkureitit valaistuvat valaistusintegrointien kautta ja esim. seinävalaistuksella. Jos kulkureitit tarvitsevat lisävalaistusta, toteutetaan se ihmisen mittakaavassa esim.pollarein I E B B C H F H I Kohdevalaistus leikki-, hiekka- ja keinualueille Puurivistön valaistus J J IV-rakennelmien integroitu valaistus/taide H 58 59

31 Hammareninkatu IMAO JA TOIMINTA Hammareninkatu on nykytilassaan ainoa alueen katutila, jossa kasvaa puita. Katutila on tällä hetkellä autojen käytössä, niin parkkipaikkana kuin liikenneväylänä. Hammerininkadusta halutaan luoda toiminnallisempi tila Tullin alueella ja autoliikenne ohjataan muualle. Katu muuttuu kävelijöiden aktiiviseksi oleskelupaikaksi. Toiminta levittäytyy katualueelle erilaisina toimintoina: kuten petanque-, pingis- ja piknik paikkoina. Hammareninkatu on suljetumpi tila, jonne päivänvalokaan ei ympäröivien rakennusten takia pääse pitkään paistamaan ja siksi valaistuksen merkitys kasvaa. Erilaiset toiminnat pitää pystyä mahdollistamaan myös valaistuksella. KAUPUNKI- LAISTEN AKTIIVINEN OLESKELUPAIKKA 60 61

32 VALAISTUSPERIAATE VALAUSTUSTAVAT Hammareninkadulla integroidaan valaistus kiinteisiin rakentaisiin, jos sellaisia on. Yleisvalaistus toteutetaan vaijeriratkaisulla, jolloin katutilaan ei tarvitse sijoittaa valaisinkalusteita ja tila jää muuhun käyttöön. Valoa tuodaan sinne, missä sitä tarvitaan eli erilaisille pelialueille Hammareninkadun puut valaistaan tuomaan lämminhenkistä tunnelmaa ihmisen mittakaavassa. Alueen sisätilojen, liikehuoneistojen, ikkunoiden valaistuksella on myös merkitys ja huomioitava valaistus kokonaisuudessa. Tyhjää seinäpintaa voidaan hyödyntää heijastamalla valokuviota seinälle. B H I Valoprojisointi seinässä Integroitu valaistus - kadunkalusteisiin (esim. penkit, pyörätelineet, pelialueet) - puiden valaistus Kohde-/yleisvalaistus alueelle vaijerivalaisimin Puurivistön valaistus B I H 62 63

33 Yliopistonkatu IMAO JA TOIMINTA Yliopistonkatu on alueen kokoojakatu, joka kulkee Tullinalueen ja Sorsapuiston välissä. Liikenneuudistusten ja ratikan tulemisen myötä julkinen bussiliikenne tulee kadulla vähenemään merkittävästi. Yliopiston kadulla tärkeitä kohtia ovat kadun alkupäät etelässä ja pohjoisessa, joissa tulisi huomata tulleensa Tullin alueen kadulle. Merkittävät kohdat Yliopistonkadulla on sisäänmenokadut: Tullinkatu, Varastokatu sekä Åkerlundinkatu. Åkerlundinkadun ylitys on osa Åkerlundinkadun reittiä Tampere-talolle. Nykyinen valaistus on toteutettu vaijerivalaistuksella, joka vaatii tarkistusta ja päivittämistä. Uudet liikennesuunnitelmat eivät ole vielä valmiit Yliopistonkadulle. Kadulle on suunnitteilla pyöräkaistat. VALAISTUSPERIAATE Valaistus toteutetaan vaijerivalaistuksella, etupäässä pylväistä, nykyisiä pylväitä käyttäen. Tarvittaessa myös julkisivuista. Kevyenliikenteen valaistuksen riittävyys tarkistetaan ja tarvittaessa lisätään jalkakäytävien puolelle valaisimet. Vaijerivalaisimet muodostavat tihentyessään portti-aiheen Kalevankadulle. Porttiaihe muodostuu Yliopistonkadun ja Kalevantien risteykseen. Vieressä luonnos valaistusperiaatteesta. Valaistusperiaate seuraa ideana Pinninkadun valaistusideaa, jossa vaijerivalaisimet muodostavat aiheen kadun ylle. Suojatiet Yliopistonkadun yli on hyvä huomioida erikseen. Åkerlundinkadun kohdalla valaistus jatkaa samaa teemaa Åkerlundinkadulta Tampere-talolle. Varastokadun ja Tullinkadun kohdalla suojatiet on syytä kohdevalaista, jotta ne nousevat esiin yleisvalaistuksessa. Valaistusperiaate toteutetaan pylväästä kohdevalolla. Åkerlundinkadun kohdalla esim. kuviovaloa goboprofiili valaisimella. Valaistusperiaateluonnos vaijerivalaisimien sijoittelusta 64 YLIOPISTONKAUN LEIKKAUS Valaistusperiaateluonnos 65

34 Liikenneväylät 66 67

35 Ratapihankatu LIIKENNEVÄYLÄT Tullin aluetta halkoo kolme autoliikenteen pääväylää: Ratapihankatu, Kalevantie ja Viinikankatu. Jokaisella näistä teistä on oma identiteettinsä ja ne erovat toisistaan ja käyttötarkoituksiltaan. Eroja on syytä korostaa valaistuksen avulla, mikä samalla ohjaa kulkijaa visuaalisesti löytämään oikean reitin. LIIKENNEVÄYLÄT KARTTA TUNNISTETTAVA IENTITEETTI KAULLE: - VALAISINKALUSTON YHTENÄISTÄMINEN - TEHOSTEVÄRIN KÄYTTÖ VALAISINKALUSTEISSA - TOISIO-VALOAIHEEN KÄYTTÖ RATAPIHANKATU Etelästäpäin saavuttaessa kaupunkiin autolla, saapuu ensimmäisenä Viinikankadun risteykseen, josta Ratapihankadulle käännytään vasemmalle. Ratapihankadun liikennemäärät tulevat merkittävästi kasvamaan, kun rantatunneli avataan, sillä katu johdattaa kaupungin läpi suoraan tunnelille. Ratapihankatu on osa Tampereen keskustakehää, joka kiertää ydinkeskustan. Ratapihankatu johdattaa myös parkkihalleihin Åkerlundinkadun kohdalta. Ratapihankatu on siis merkittävä sisäänajoreitti Tullin alueelle. Kadulle on syytä tehdä tunnistettava identiteetti, joka eroaa eteenpäin jatkuvasta Viinikankadusta. Kalevantie Viinikankatu VALAISTUSPERIAATE Yhdistävänä tekijänä voi toimia: samaan valaisinperheeseen kuuluva valaisinkalusto, pylvään väri tai valaisimessa sijaitseva toisiovaloaihe esim. jokin värillinen valo. Kadusta tulee tunnistettava ja erottuva. Ratapihankatu KUVAT: (yllä) Esimerkkejä kuinka kadun identiteettiä ja ohjautuvuutta voidaan korostaa ja tehdä tunnistettavaksi. (oikealla) Esimerkki kadusta, jolla vahva oma identiteetti, jonka myötä ohjaus ja reitin tunnistettavuus helppoa

36 Kalevantie Kalevantien nykyinen valaistus Kalevantie on Tullin alueen itä-länsi suunnassa halkaiseva katu. Kalevankatu on pitkä ja johdattaa kaupunkiin Kangasalan suunnasta. Katu halkaisee Tullin alueen yliopistokampuksen ja Tullin korttelikatujen välistä, ohittaen samalla Tampere-talon. Kalevankadun liikennesuunnitelmat eivät ole vielä valmiit, mutta suunnitelmissa on lisätä kadun käyttöastetta ohjaamalla sinne enemmän julkista liikennettä ja tehdä siitä yksi kaupungin pääsisäänajoreiteistä. Pitkällä tiellä olisi syytä tehdä muutos valaistuksella Tullin alueen kohdalla, mikä kertoo autoilijalle hänen saapuvan ja ohittavan merkittävää aluetta. LIIKENNEVÄYLÄT KARTTA VALAISTUSPERIAATE Ratapihankatu Kalevantie Viinikankatu Tullin alueella Kalevantien valaistus poikkeaa tien normaalivalaistuksesta. Valaistuksen muutos herättää kulkijan huomaamaan hänen ohittavan merkittävää aluetta ja halkovan yliopistonkampusta. Kalevantien valaistus toteutetaan vaijerivalaistuksella. Vaijerivalaistuksessa voitaisiin mahdollisesti hyödyntää vaijerin kiinnitystä julkisivuun kohdissa joissa rakennukset lähellä katua. Valaisimet muodostavat porttiaiheen Yliopistonkadun kanssa, jossa vaijerivalaisimet tihentyvät ja muodostavat kadun yläpuolisen aiheen. Valoaihe harvenee normaaliksi pikkuhiljaa Kalevantien molempiin suuntiin Yliopistonkadulta. Keskustaan päin aihe jatkuu hiukan pidemmälle. Toinen valaistuksellinen vaihtoehto on korostaa Yliopiston eteen muodostuvaa puistoa ja sen puita. Tällöin vaijerivalaistus kannattaa toteuttaa ilman porttiaihetta ja antaa tilaa Yliopiston puiston valaistukselle. Idealuonnos vaijerivalaisimien sijoittumisesta Kalevantien ylle. Tihentymä Yliopistonkadun kohdalla, joka pikku hiljaa harvenee normaaliksi länteen päin mentäessä. Vihreällä merkattu Yliopiston puiston alue

37 Viinikankatu Viinikankatu Tullin alueella on läpiajokatu, jota pitkin pääsee itäpuolelle Tamperetta ja etelässä kohti Helsinkiin johdattavaa tietä. Viinikankatu kulkee radan ali sekä Kalevantien sillan alitse. Katutila on selkeästi alempana ympäröivää aluetta ja kadun luonne on hiukan tunnelimainen. Katua reunustavat nousevat luiskat kasvavat nurmea, pensaita ja kookkaita puita. Yleisilme on vehreä. Tullin alueen täydennysrakentaminen muuttaa Viinikankadun ilmettä. Vaihtoehtoja yleissuunnitelmassa on kaksi; Viinikankadun ylle tuleva kansirakenne tai Kalevantien sillan eteläpuolelle rakennettavat rakennukset. Muutokset on otettava maisemallisesti huomioon Viinikankadun valaistussuunnittelussa. VEHREÄ MAISEMAKATU VALAISTUSPERIAATE Viinikankadun valaistus on ajateltava maisemallisesti ja kadulta avautuva näkymä huomioiden. Viinikankatu on vehreä laakso, jossa penkan yläreunalla olevia puita ja pensaita voisi harkiten valaista. Uudet rakennukset Viinikankadun reunamille tai kannen päällä, ovat osa kadulta avautuvaa maisemaa. Katuvalaistus toteutetaan valaisinpylväillä, joilla luodaan riittävä valaistus turvalliseen kulkemiseen, myös kevyenliikenteen kaistoilla. Jos Viinikankadun kansi toteutuu, on tunnelivalaistuksesta tehtävä mielenkiintoinen ja turvallinen liikennöidä. VIINIKANKAUN LEIKKAUS Valaistusperiaate 72 73

38 Kampus ja Viinikankadun ympäristö sekä alueen maamerkit 74 75

39 Kampus Yliopiston alue rajautuu pääajoväylien sisään (Ratapihankatu ja Viinikankatu). Pohjoisessa kampus sijoittuu Kalevantien molemmille puolille. Yliopiston kampukselle on yleissuunnitelmassa suunnitteilla täydennysrakentamista. Täydennysrakentaminen toisi myös asukkaita kampukselle. Kallioparkin toteutumisen myötä kampuksen parkkipaikka poistuu ja paikalle tulee täydennysrakentamista, sekä Pinninkadun eteläpuolinen jatke, pyörätie Be, saa uuden linjauksen kohti Viinikankadun ja Ratapihakadun risteystä. Yliopiston päärakennuksen edessä, aivan Kalevankadun vieressä kasvaa suuri tammi, joka on äänestetty jopa Tampereen kauneimmaksi puuksi. Puu toimii myös maamerkkinä Nykyinen valaistus rajoittuu parkkipaikkavalaistukseen eikä nykyistä kulkureittiä ole valaistu, joka Pinnikadulta jatkuu etelään alikulkutunnelin kautta. H I J K L M KORTTELIKAUT Ratapihankatu Kalevankatu Viinikankatu Kampus Viinikankadun ympäristö/kansi Maamerkit: Tampere-talo ja Yliopisto C E A B p F M Ideakuvia; portti kampukselle/tullinalueella alikulun kautta I Puu Ideakuvia; aluevalaistus M J L H K B e 76 77

40 1. VALAISTUSPERIAATE VALAUSTUSTAVAT Kampusalueelle luodaan miellyttävä ympäristö valaistuksella opiskelu- ja asumisympäristöksi. Kulkureitit valaistaan ihmisen mittakaavassa ja luodaan turvallinen ja viihtyisä ympäristö liikkumiseen. Keskeinen kulkureitti kampuksella on kevyenliikenteen reitti, joka jatkuu alikulun kautta kohti kampuksen eteläosaa. Valaistuksella pitää tehdä selkeäksi, mihin kevyenliikenteen reitti jatkuu. Valaistus toteutetaan pääsääntöisesti pylväsvalaistuksella. Kävelyreiteillä valaisin voidaan toteuttaa myös pollarivalaisimin. Alikulkutunneli muodostaa portti-aiheen kampukselle sekä vastaavasti Tullinalueelle, joka on syytä huomioida valaistuksella molemmin puolin. Erityisesti korttelikatujen puolelta alikulku muodostaa sisääntulon kampukselle ns. kampus-portin, jota voidaan korostaa taiteen tai valotaiteen avulla. Eteläpäähän tunnelia on suunnitteilla uudisrakennus, jonka alta reitti kulkee. Kampusalueella voidaan käyttää integroitua valaistusta esim. pyöräparkeissa. Päärakennuksen edustalla sijaitsevan suuren tammen valaistus, on syytä tarkistaa ja päivittää Uudisrakennus etelässä sijoittuu keskeiselle paikalle näkymää Ratapihan- ja Viinikankadun risteyksessä ja on syytä huomioida valaistuksella. Risteyksessä on tarpeen myös valaistuksella osoittaa, mihin kevyenliikenteen reitti suuntautuu F F Julkisivuvalaistus; yliopiston julkisivalaistus tarkistetaan ja alueesta tehdään kokonaisuus myös pimeään aikaan Kulkureittien valaistus: yliopiston kampusta halkoo tärkeä kevyenliikenteen reitti, jolle luodaan hyvä valaistus turvalliseen liikkumiseen pylväsvalaisimin F F I F I VALAISTUKSELLA LUOAAN VIIHTYISÄ OPISKELU- JA ASUMIS- YMPÄRISTÖ Vasemman sivun kuvat: 1. kevyenliikenteen reitin jatkuminen kohti alikulkutunnelia on tehtävä selväksi myös pimeään aikaan. 2. Tunnelin suu Pinninkadulta on portti kampukselle, jota tulisi taiteen/valotaiteen avulla korostaa. 3. Kampukselta löytyy mielenkiintoisia arkkitehtoonisia yksitylskohtia, joita voi tuoda valolla esiin. 4. Yliopiston päärakennuksen edessä kasvaa suuri tammi, jonka valaistus on syytä tarkistaa ja päivittää. 5. Pinninkadun puolella, Linna-rakennuksessa on ehjää julkisivu pintaa, jossa olisi paikka esim.valograffitille Pinninkadun teeman mukaan I Yliopiston edustalla sijaitseva tammi valaistaan sekä valikoiden joitakin muita puita 79 J

41 Viinikankadun ympäristö/kansi Yleissuunnitelmassa on kaksi hyvin erilaista vaihtoehtoa Viinikankadun ympäristön täydennysrakentamiselle: ensimmäisessä vaihtoehdossa Viinikankadun ylle rakennetaan kansi, jonka päälle uudisrakennukset sijoittuvat. Toisessa vaihtoehdossa uudisrakennukset sijoittuvat Viinikankatua ympäröiville penkoille, molemmille puolille katu, Kalevantien sillan kohdalle. Rakennukset muuttavat Viinikankadulta avautuvaa näkymää kummassakin vaihtoehdossa ja valaistuksessa on syytä huomioida myös tämä näkymä. Julkisivuja tulee valaista lämminhenkisesti ja kodinomaisesti valkoisella valolla. Talojen välissä kulkee kävelyreittejä, jotka valaistaan ihmisen mittakaavassa pylväillä tai pollarein. Puu M M J L VALAISTUKSELLA LUOAAN VIIHTYISÄ ASUMISYMPÄRISTÖ MYÖS PIMEÄÄN AIKAAN Kartta: Viinikankadun ympäristö, täydennysrakentaminen. Karttaan merkitty tärkeät lähestymisnäkymät, jotka huomioitava myös pimeän ajan kaupunkinäkymässä 80 81

42 VALAISTUSPERIAATTEET VALAISTUSTAVAT Valaistuksella luodaan miellyttävä asumisympäristö alueen asukkaille. Rakennukset tulevat keskeiseen osaan kaupunkikuvassa. Valaistuksessa on otettava huomioon näkymät Viinikankadulta sekä Kalevantien suunnasta ja tuoda esiin myös pimeään aikaan mielenkiintoinen kaupunkinäkymä, joka sopeutuu ympäristöönsä. Alueen kulkureitit valaistaan ihmisen mittakaavassa pylväin tai pollarein. Valaisinkalusteina käytetään valaisimia, jotka eivät luo häikäisypisteitä. F I F F Julkisivuvalaistus; uudisrakennusten julkisivuvalaistuksesta tehdään kokonaisuus, kaupunkikuva huomioiden I Kulkureittien valaistus: Riittävä valaistus kulkureiteille turvalliseen kulkemiseen - pylväillä, pollareilla sekä integroimalla valaistusta esim. sillankaiteeseen ja portaisiin I Uudisrakennusten alueella keskeisten puiden valaiseminen osana pihavalaistusta. Viinikankadun ympäristön kasvillisuuden valaiseminen osana maisemanäkymää 82 83