OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson REKISTERÖITYJEN YHTEISÖJEN TAI SÄÄTIÖIDEN PERUSOPETUKSEN JÄRJES- TÄMISTÄ KOSKEVAT LUPAHAKEMUKSET 1 Rekisteröity yhteisö tai säätiö opetuksen järjestäjänä Perustuslain 16 :n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Perustuslain 123 :n 2 momentin mukaan valtion ja kunnan järjestämän muun kuin yliopisto-opetuksen perusteista samoin kuin oikeudesta järjestää vastaavaa opetusta yksityisissä oppilaitoksissa säädetään lailla. Perusopetuslain (628/1998) 7 :n 1 momentin mukaan valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. Lupa voi koskea perusopetusta ja sen yhteydessä annettavaa esiopetusta, lisäopetusta ja maahanmuuttajille tarkoitettua perusopetukseen valmistavaa opetusta. Opetuksen järjestämislupa voidaan myöntää, jos lupaa hakeva opetuksen järjestäjä on tehnyt kunnan kanssa sopimuksen opetuksen järjestämisestä. Tällöin järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen. Erityinen koulutus- ja sivistystarve katsotaan olevan silloin, kun kunnassa on oppivelvollisia, joiden opetuksen järjestäminen ei ole tarkoituksenmukaista muulla tavalla. Koulutuksen tarpeellisuutta arvioidaan esimerkiksi suhteessa asianomaisen paikkakunnan tai alueen koulutuskysyntään ja tarjontaan (HE 86/1997 vp ja KHO T 3673). Perusopetuslakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 86/1997 vp) on todettu, että vaatimuksella sopia opetuksen järjestämisestä kunnan kanssa korostetaan kunnan kokonaisvastuuta asukkaidensa perusopetuksen järjestämisessä. Lupa voidaan myöntää myös ilman kunnan suostumusta, mutta tällöin luvan myöntämisen edellytyksenä on alueellinen tai valtakunnallinen koulutus- tai sivistystarve. Näissä tilanteissa luvan myöntäminen perustuu siihen, että kunnat eivät järjestä koulutusta, joka palvelisi myös muita kuin asianomaisen kunnan koulutustarpeita. Tällöinkin lupa voidaan myöntää vain erityisopetuksen, vieraskielisen opetuksen tai erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen järjestämiseen. Perusopetuslain mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Ammatillisten edellytysten arvioinnissa huomiota kiinnitetään muun muassa opetushenkilöstön määrään ja opettajien pätevyyksiin sekä opetussuunnitelmiin. Taloudellisten edellytysten arvioinnissa huomiota kiinnitetään hakijan taloudelliseen asemaan, opetustiloihin ja välineistöön sekä kykyyn huolehtia koulutuksen rahoituksesta pidemmällä aikavälillä. Yksityisen yhteisön ja säätiön järjestämän opetuksen tulee olla tavoitteiltaan perusopetuslain mukaista. Opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta

2 2 päättää valtioneuvosto perusopetuslain 14 :n 1 momentin nojalla. Valtioneuvoston perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta antaman asetuksen (422/2012, tuntijakoasetus) 2 luvussa säädetään opetuksen yleisistä tavoitteista. Asetusta sovelletaan toistaiseksi, ennen uusien opetussuunnitelman perusteiden voimaantuloa. Asetuksen 3 :n 6 momentissa on säädetty, että erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa oppilaille annetaan myös opetuksen perustana olevaan maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Myös näiltä osin opetuksen sisällön tulee perustua opetushallituksen perusopetuslain 14 :n 2 momentin nojalla antamiin opetussuunnitelman perusteisiin. Perusopetuslain 14 :n mukaan Opetushallitus päättää esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Opetussuunnitelman perusteet tulee laatia noudattaen mitä perusopetuslaissa ja sen nojalla on säädetty ja määrätty. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteista on tehty päätös (102/011/2014). Uudet valtakunnallisen normin mukaiset esiopetuksen opetussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön viimeistään Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista on tehty päätös (104/11/2014). Uuden valtakunnallisen normin mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön vuosiluokkien 1 6 osalta Seitsemännen vuosiluokan osalta opetussuunnitelma otetaan käyttöön , kahdeksannen vuosiluokan osalta sekä yhdeksännen vuosiluokan osalta Uusien opetussuunnitelman perusteiden mukainen opetussuunnitelman voidaan ottaa käyttöön kaikilla vuosiluokilla lukuun ottamatta päättöarviointia ja todistuksia koskevia määräyksiä sekä perusopetuksen valinnaisuutta koskevia määräyksiä. Näiltä osin käyttöönotto tapahtuu vuosiluokittain porrastettuna siten kuin edellä on todettu. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvussa 11. määrätään erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen järjestämisestä. Näitä määräyksiä sovelletaan sellaiseen yksityisen opetuksen järjestäjän antamaan perusopetukseen, jolle valtioneuvosto on opetuksen järjestämisluvassa määrännyt erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan erityisen koulutustehtävän. Tarkistetut opetussuunnitelmat on tullut ottaa käyttöön siitä ajankohdasta lukien, jonka valtioneuvosto on järjestämisluvan myöntäessään opetuksen järjestäjälle asettanut. Mikäli järjestämisluvassa ei ole määritelty käyttöönoton ajankohtaa, tulee uusien valtakunnallisten normien mukaiset opetussuunnitelmat tullut ottaa käyttöön viimeistään Lisäksi perusopetuslain 14 :n perusteella Opetushallitus on päättänyt aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista (19/011/2015) ja valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteista (57/011/2015). Perusopetusasetuksen 20 :n mukaan opetuksen järjestämislupaa on haettava viimeistään vuotta ennen opetuksen suunniteltua aloittamista. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi tarvittaessa ottaa käsiteltäväksi myös mainittua ajankohtaa myöhemmin

3 3 tehdyn hakemuksen. Opetuksen järjestämisluvassa määrätään kunnat, joissa opetusta järjestetään, opetuskieli, erityinen koulutustehtävä, koulutuksen järjestämismuoto sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Valtioneuvosto voi perusopetuslain 7 :n 4 momentin nojalla peruuttaa opetuksen järjestämistä koskevan luvan, jos koulutus ei täytä perusopetuslain 7 :n 1 tai 2 momentissa luvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä tai jos opetus järjestetään muuten vastoin perusopetuslakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Laissa säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten täyttyessä luvan myöntäminen on lupa-asian ratkaisevan viranomaisen harkinnassa. Luvan hakijalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta luvan saamiseen. Lupaharkinnassa voidaan päätyä tarkoituksenmukaisuusperustein kielteiseen ratkaisuun, vaikka edellä todetut oikeudelliset myöntämisedellytykset täyttyisivätkin. Perusopetuksen osalta valtioneuvosto on hallituksen esityksessä koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997) todennut, että tarkoituksena on säilyttää kunnan koululaitos perusopetuksen runkona eikä tarkoituksena ole tavoitella valtion tai yksityisten perusopetusta antavien koulujen lukumäärän lisäämistä. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaan perusopetuksen oppimistapoja ja ympäristöjä päivitetään kehityksen haasteita vastaaviksi sekä painotetaan tulevaisuuden taitopohjaa. Tavoitteena on parantaa oppimistuloksia sekä kaventaa niissä syntyneitä eroja. Kouluviihtyvyyteen panostetaan ja lasten ja nuorten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tasoa nostetaan. Syksyn 2014 oppilastiedonkeruun mukaan noin 2,7 prosenttia perusopetuksen oppilaista saa opetusta yksityisessä peruskoulussa ( oppilasta). Tällä hetkellä valtioneuvoston myöntämä lupa järjestää perusopetusta oppivelvollisuusikäisille on yhteensä 74 yksityisellä perusopetuksen järjestäjällä. Näistä 23 on steinerkoulua, 10 kristillistä koulua, neljä kielikoulua sekä seitsemän ulkomaankoulua. Lisäksi perusopetusta ja lisäopetusta järjestetään muille kuin oppivelvollisuusikäisille eräissä yksityisissä aikuislukioissa ja 36 kansanopistossa. Tähän esittelylistaan sisältyy 3 rekisteröidyn yhdistyksen tai säätiön hakemus saada lupa perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen.

4 4 Hakemukset ovat: Hakija 1. Oulun Reggio Emilia kannatusyhdistys ry 2. Kymenlaakson steinerkoulun kannatusyhdistys ry Opetus, jota lupahakemus koskee esi- ja perusopetuslupa vuosiluokille 1 6 perusopetuslupa vuosiluokille 1-9 Nykyinen lupa ei määräaikainen lupa vuosiluokille 1 9 voimassa oppilasmäärä 64* *oppilasmäärät on otettu OPH:n raportista tilanteen mukaan Sijaintipaikka Oulu Kouvola 2 Valtioneuvoston yleisistunnon toimivalta Valtioneuvoston ohjesäännön 4 :n 7 kohdassa tarkoitetut yhteiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti merkittävät lupa-asiat käsitellään ja ratkaistaan valtioneuvoston yleisistunnossa. Perusopetuslain (628/1998) 7 :n 1 momentin mukaan valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. 3 Hakemukset, lausunnot ja päätösesitykset 3.1 Oulun Reggio Emilia kannatusyhdistys ry Hakemus Oulun Reggio Emilia kannatusyhdistys ry hakee perusopetuksen järjestämislupaa vuosiluokkiin sitomattoman Reggio Emilia -pedagogisen esi- ja alkuopetuksen järjestämiseksi vuosiluokille 1 2 Oulun Taikatahdin Pienten Lasten koulussa. Toiminta on painottunut musiikki-, ilmaisu- ja taidekasvatukseen. Opetuksen suunniteltu aloitusaika olisi elokuu Opetuskielenä olisi suomi. Kannatusyhdistys on aiemmin hakenut lupaa vuosina 2008, 2009, 2010 ja 2011, 2013 ja Valtioneuvosto on tuolloin hylännyt hakemukset. Hakijana on rekisteröity yhdistys Oulun Reggio Emilia kannatusyhdistys, joka on merkitty yhdistysrekisteriin Kannatusyhdistyksen kotipaikka on Oulu. Kannatusyhdistys toimii kiinteässä yhteistyössä Musiikkipäiväkoti Taikatahti Oy:n kanssa ja sen järjestämän opetuksen pedagogiset toteutustavat ovat jatkumoa päiväkodin toiminnalle. Yhdistyksen tarkoituksena on mm. edistää tietoa Reggio Emilia - pedagogiikasta ja sen perustana olevasta menetelmällisestä filosofiasta sekä edistää Reggio Emilia työmuotoja kokeilevien ja toteuttavien päiväkotien ja koulujen perustamista. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi asianomaisen luvan saatuaan pitää yllä Reggio Emilia työmuotoja noudattavaa koulua ja päiväkotia, hankkia omistukseensa tai muuten käyttöönsä ko. toimintaa varten kiinteistöjä, huoneistoja ja

5 5 muuta tarpeellista omaisuutta, järjestää näyttelyjä ja kansallisia ja kansainvälisiä koulutus- ja esitelmätilaisuuksia, hankkia, välittää ja tuottaa koulukäyttöön asiaankuuluvaa oppimateriaalia. Hakija hakee perusopetuksen järjestämislupaa Reggio Emilia -pedagogiselle koululle esiopetukseen ja perusopetuksen 1 6 luokille. Vastaavaa pedagogista perusopetusta ei toistaiseksi ole Suomessa saatavilla. Hakijan mukaan kyseinen pedagogiikka on suhteellisen hyvin tunnettua varhaiskasvatuksen keskuudessa kansainvälisesti. Musiikkipäiväkoti Taikatahdin esiopetusryhmä on toiminut Reggio Emilia - pedagogiikan mukaisesti soveltavasti vuodesta 1998 alkaen ja vuodesta 2006 alkaen kokonaisvaltaisesti pedagogiikan mukaisesti. Hakija on toteuttanut kyseistä pedagogiikkaa Taikatahti Oy:n kustantamana kotikouluperiaatteella opetussuunnitelman mukaisesti lukuvuosina esi- ja perusopetuksessa vuosiluokilla 1 2, ainoastaan aamu- ja iltapäivätoiminta ovat olleet vanhempien kustantamaa. Hakijan mukaan erityisesti oppilaat, joilla on ollut tehostetun tuen tarvetta, oppimisvaikeuksia tai jotka opiskelevat äidinkieltä S2-kielenä, ovat saavuttaneet koulussa pedagogiikan myötä huomattavaa etua. Oulun kaupungin tutkivat koulut ovat arvioineet kotikouluoppilaiden menestymisen positiivisesti niin syys- kuin kevättutkinnoissakin. Lukuvuonna kotikoulu on kaksiluokkainen. Toisella luokalla on viisi toisen luokan oppilasta ja 10 ensimmäisen luokan oppilasta. Toisella luokalla on 10 esiopetuksen oppilasta. Tulevia esiopetuksen oppilaita on Taikatahdin musiikkipäiväkodissa 17. Hakijan mukaan koulua kohtaan on esitetty suurta mielenkiintoa vanhempien keskuudessa, mutta koska tällä hetkellä rahoitus on esioppilaiden tulojen varassa, hakija ei voi ottaa kotikouluun enempää oppilaita. Hakija toteaa, että koulun sijainti palvelee Oulun kaupungin Heinäpään ja Myllytullin koulualueiden oppilaita. Tällä hetkellä Nuottasaaren koulussa Heinäpäässä on vain alkuopetuksen oppilaita, koska oppilaat eivät koulujen yhdistymisestä huolimatta sovi Myllytullin yhtenäiskouluun. Koulussa oppilaat saavat musiikki-, taide- ja ilmaisupainotteista opetusta. Oppilaat siirtyvät perusopetuksen 7 luokalle Oulun kaupungin järjestämään perusopetukseen. Hakemusasiakirjoissa ja aiemmissa hakemusasiakirjoissa hakija tuo esiin, että Reggio Emilia pedagogiikka on alun perin kehitetty Italiassa, mutta koska pedagogiikka on aina kulttuurisidonnaista, myös Taikatahdissa Reggio Emilia pedagogiikka on sovellettu suomalaiseen yhteiskuntaan ja koulumaailmaan. Hakija on kiinnostunut rantauttamaan tätä pedagogista toimintamallia myös kunnalliseen koulujärjestelmään esimerkiksi pitämällä ovia avoimena tutumiskäynneille ja koulutuksille. Pedagogiikan sisäistäminen vaatii perinteisen opettajankuvan poisoppimista ja uudistuneen, modernin opettajuuden roolittamista. Hakija toteaa myös, että uusissa, vuonna 2016 käyttöön otettavissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on havaittavissa reggiolaista pedagogista filosofiaa ja menetelmiä. Hakija on huolissaan lasten ja nuorten negatiivisten käyttäytymismallien sekä opiskelumotivaation laskemisesta. Erityistä huolta hakija kantaa siitä, kuinka lapsen ja nuoren kuunteleminen, välittäminen ja arvostus ovat unohtuneet taka-alalle. Kunnioituksen auktoriteetteja kohtaan saavutamme vain demokraattisen, yhteisöllisen vuorovaikutuksen välityksellä. Jokainen oppija tulee nähdä tärkeänä osallistujana ja yhteisön äänenä ja tasavertaisena jäsenenä. Yhteisöllisessä, välittävässä vuorovaikutuksessa kasvaneet lapset ja nuoret kokevat olevansa tärkeitä, merkityksellisiä yhteisön jäse-

6 6 niä, jolloin heille ei synny tarvetta hakeutua negatiivisten käyttäytymismallien pariin. Reggio Emilia pedagogiikka on hakijan mukaan vastaus yhteiskunnassamme vallitseviin epäkohtiin aina varhaiskasvatuksesta perusopetukseen sekä läpi elämän kasvun. Opetus olisi vuosiluokkiin sitomatonta. Opetussuunnitelman mukaan vuosiluokkiin sitomaton opetus tarkoittaa oppilaan etenemistä suhteessa kuhunkin oppiaineiseen hänen taito-, tieto- ja motivaatiotason mukaisesti. Etenemistä ei ole sidottu oppilaan vuosiluokkaan. Tällä hetkellä Taikatahti Oy:n rahoittamana kotikouluna toimiva koulu toimii Aleksanterinkatu 33:ssa Oulun keskustassa. Tilat on uudistettu koulutoiminnan tarpeet huomioon ottaen ja ne ovat hakijan mukaan sekä koululle, varhaiskasvatukselle että koulutukselle sopivat. Bruttohuoneistoala n 1350 m², josta koululle on varattu omat luokkatilansa. Koulu tekee oman vuokrasopimuksensa omasta tilastaan. Lähialueen liikuntapaikat ovat koulun saatavilla. Musiikkipäiväkoti Taikatahdin lapsilukumäärää on nostettu, joten jatkumo oppilaiden suhteen on hakijan mukaan turvattu. Vähintään yksi luokka tulee uusia oppilaita vanhojen oppilaiden poistuessa. Kaikki oppimateriaali, mitä koulussa tarvitaan, on hankittu Taikatahti Oy:n toimesta. Ainostaan oppilaskohtaiset oppikirjat ja lisämateriaali ovat tarpeellisia tulevina vuosina. Hakijan toimittama käyttökustannuslaskelma on laadittu kahden luokan ja 35 oppilaan mukaan. Hakija on laskenut oppilaskohtaiseksi kuluiksi yhteensä euroa ja näin olen hakijan laskelman mukaan kotikuntakorvaukset riittävät toiminnan järjestämiseen, sillä hakija käyttää rahoituksen vertailulukuna keskimääräistä esi- ja perusopetuksen oppilaan korvausta euroa. Yksityisen opetuksen järjestäjän kotikuntakorvauksen perusosa on 6 693,89 euroa, joka 6-vuotiaiden oppilaiden osalta kerrotaan luvulla 0,61 ja vuotiaiden osalta luvulla 1. Käyttökustannuslaskelman mukaan koulun toiminnan pääasiallinen rahoituslähde olisi valtionosuus. Lisätuloja yhdistys kerää koulutusten ja vierailujen avulla. Lisäksi hakija ilmoittaa saavansa tukea Taikatahti Oy:ltä, jos taloudellinen tilanne näyttäisi vaikealta. Taikatahti Oy voisi myös ottaa tiloja omaan käyttöönsä, mikäli jokin luokka jäisi jonakin vuonna vapaaksi. Tämä vähentäisi vuokrakuluja. Hakija näkee yhteistyön Taikatahti Oy:n kanssa taloudellisten kulujen jakamisen kannalta katsoen hyödyllisenä. Yhdistykseltä ei ole tilinpäätöstä, koska se toimii niin pienillä varoilla ennen järjestämisluvan vahvistumista. Taikatahti Oy:n tilinpäätöstietojen mukaan Taikatahti on päätynyt voitolliseen tulokseen vuonna 2013 ( euroa) ja 2014 ( euroa). Aiemmista hakemusasiakirjoista käy ilmi, että taloudellisesti päiväkoti ja koulu toimivat kumpikin omavaraisesti eli päiväkoti toimii osakeyhtiömuodossa ja koulu yhdistysmuodossa, voittoa tuottamattomana yksikkönä. Hakija toteaa Taikatahti Oy:n saaneen yrityksen talouden hoidosta vuonna 2013 AAA -luokituksen sekä Kauppalehden Menestyjä- maininnan. Yhtiön taloudellinen tilanne vaikuttaa vakaalta. Hakemuksen mukaan koulun opetushenkilöstöön kuuluu yhteensä neljä henkilöä. Koulussa toimii opettajana kasvatustieteen maisteri, joka on myös luokanopettaja. Sivuaineina ovat esi- ja alkuopetus, musiikki ja liikunta. Esiopetuksen opettajana toimii kasvatustieteen maisteri, lastentarhanopettaja, sivuaineena hänellä on esi- ja

7 Lausunnot alkuopetus. Lisäksi on kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja ja lastentarhanopettaja, joka tulee toimimaan koulussa luokanopettajana (esi- ja alkuopetus sivuaineena) sekä rehtorina yhdessä kasvatustieteen maisteri, lastentarhaopettaja Marja-Liisa Lohilahden kanssa jakaen vastuut osaamisalueiden mukaisesti. Viimeksi mainittu on opiskellut sivuaineina myös sosiaali- ja perhetyötä sekä yhteiskuntatiedettä. Lisäksi hän on suorittanut MDD-JET johtamisen erityisammattitutkinnon sekä OPH:n Minustako rehtori? koulutuksen. Rehtorin tehtävä olisi hakijan mukaan tarkoitus jakaa osaamisalueiden mukaan siten, että toisen vastuulla olisi oppilashallinto ja toisen vastuulla taloushallinto. Hakemusasiakirjoihin ei ollut liitetty todistusjäljennöksiä. Koululla on valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annetun lain (634/1998) 4 :ssä tarkoitettu johtosääntö. Opetushallitus on antanut hakijan opetussuunnitelmista lausuntonsa Opetushallitus toteaa esiopetuksen osalta, että Reggio Emilia kannatusyhdistyksen esiopetuksen opetussuunnitelman laadinnassa on käytetty osin vuoden 2014 esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Opetussuunnitelman yleiseen osuuteen (luvut 1 2) on liitetty perusteiden tekstiä ja itse kirjoitettuja osuuksia. Ratkaisu ei kuitenkaan seuraa perusteiden ohjeita siitä, mitä paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee ja voi olla. Opetussuunnitelma on lukujen 1-2 osalta sekava, mikä vaikeuttaa opetussuunnitelman käyttöä. Esimerkiksi toimintakulttuuria kuvataan opetussuunnitelmassa useissa kohdissa, mutta itse toimintakulttuuriotsikon alta kuvausta ei löydy. Opetussuunnitelmassa ei ole myöskään määritelty perusteiden mukaisia toimintakulttuurin kehittämisen kohteita. Sen sijaan opetussuunnitelmassa on muun muassa sinne kuulumatonta kuvausta henkilöstön tutkinnoista. Opetussuunnitelman luku 3 käsittelee esiopetuksen yhteisiä tavoitteita ja oppimiskokonaisuuksia. Luku ei ole esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen. Siihen ei ole liitetty esiopetuksen yhteisiä tavoitteita, eikä luvussa kuvata miten lasten mielenkiinnon kohteet otetaan huomioon oppimiskokonaisuuksia toteutettaessa. Lisäksi opetussuunnitelmasta puuttuu arviointia käsittelevä osuus. Reggio Emilian kannatusyhdistyksen esiopetuksen opetussuunnitelman kasvun ja oppimisen tukea (luku 4 ja luvusta osa-alueet ) koskevassa osuudessa on osittain vuoden 2014 perusteiden mukaista kuvausta, mutta osittain se on laadittu vielä vuoden 2010 perusteiden mukaisesti. Opetussuunnitelmasta puuttuu kokonaan vuoden 2014 esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen osa-aikaisen erityisopetuksen kuvaus. Hakijan opetussuunnitelma sisältää edelleen samoja puutteita kuin syksyllä 2014 arvioitavana ollut kasvun ja oppimisen tuen osuus. Vaikka tuen järjestämistä on joiltakin osin kuvattu melko monipuolisesti, on osa asioista kuvattu lähes kokonaan pelkästään opetussuunnitelman perusteiden tekstiä lainaten ja paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävät asiat puuttuvat. Opetussuunnitelmassa on turhaa toistoa, jolloin tekstistä muodostuu sekavaa ja vaikeasti hahmottuvaa.

8 8 Opetushallitus toteaa, ettei Reggio Emilian kannatusyhdistyksen esiopetuksen opetussuunnitelma kasvun ja oppimisen tuen osalta vieläkään anna edellytyksiä järjestää normien mukaista opetusta. Reggio Emilian kannatusyhdistyksen esiopetuksen opetussuunnitelman oppilashuoltoa käsittelevä osuus (luku 5.3) on valmisteltu Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 mukaisesti. Opetussuunnitelma sisältää edelleen samoja puutteita kuin syksyllä 2014 arvioitavana ollut oppilashuollon osuus. Esiopetusyksikkökohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan kuuluva arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta sekä kuvaus oppilashuoltosuunnitelman toteuttamisesta ja seuraamisesta vaativat molemmat huomattavaa täsmentämistä. Erityisesti yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämistä käsittelevä luku sisältää asiavirheitä, jotka vaarantavat lainmukaiset toimintatavat oppilashuollossa ja jotka tulee opetussuunnitelmaan korjata. Perusopetuksen opetussuunnitelman osalta Opetushallitus toteaa, että Reggio Emilian kannatusyhdistyksen perusopetuksen vuosiluokille 1 6 tarkoitetussa opetussuunnitelmassa kerrotaan, että se on laadittu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 pohjalta. Opetushallitus toteaa, että opetussuunnitelma on rakenteeltaan epäselvä ja se noudattaa opetussuunnitelman perusteita vain osin. Opetussuunnitelman puutteet ovat niin merkittäviä, että opetussuunnitelmaa ei voi pitää Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 määräyksen mukaisena. Opetuksen järjestäjä päättää paikallisen opetussuunnitelman rakenteesta. Opetushallitus muistuttaa, että valmistelu tulee tehdä perusteiden jokaisen pääluvun lopussa olevien paikallisesti päätettävät asiat alalukujen määräysten mukaisesti. Opetushallitus ei pidä perusteltuna esimerkiksi sitä, että kasvun ja oppimisen tuki on jaettu kahteen eri lukuun, jolloin tuen kokonaisuus ei hahmotu opetussuunnitelman käyttäjälle. Myöskään kyseisten lukujen sisältö ei ole Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 mukainen. Koska valmistelussa ei ole noudatettu annettuja määräyksiä, opetussuunnitelmasta puuttuu osia. Reggio Emilian kannatusyhdistyksen opetussuunnitelmassa todetaan, että koulussa tultaisiin käyttämään eheyttävää opetusta. Opetushallitus muistuttaa, että eheytettyä opetusta käytettäessä opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi miten eheyttäminen toteutetaan. Mikäli opetus on kokonaan eheytettyä ja vuosiluokkiin sitomatonta, tulee opetussuunnitelmassa määrittää millaisista opintokokonaisuuksista opinnot vuosiluokkien 1 6 opinnot rakentuvat. Lisäksi opetussuunnitelmassa on määriteltävä tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt näille opintokokonaisuuksille. Mikäli opetus on osittain eheytettyä, siinä käytetään osittain oppiainejakoista opetusta ja osittain monialaisina oppimiskokonaisuuksina toteutuvaa opetusta. Tällöin koulun opetussuunnitelma laaditaan oppiainejakoisena ja kullekin vuosiluokalle määritellään tavoitteet ja keskeiset sisällöt kaikissa opetettavissa oppiaineissa. Lisäksi opetussuunnitelmassa tulee määrittää perusteiden ohjeiden mukaisesti eheyttämisen käytännöt sekä monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen. Lausunnolla oleva opetussuunnitelmassa ei toteudu kumpikaan edellä mainituista eheytetyn opetuksen periaatteista. Mikäli koulussa käytetään eheytetyn opetuksen sijaan oppiainejakoista opetusta, tulee koulun opetussuunnitelmassa määrittää tavoitteet ja keskeiset sisällöt erikseen kullekin vuosiluokalle jokaisessa opetettavassa oppiaineessa. Myöskään tämä periaate ei toteudu lausunnolla olevassa opetussuunnitelmassa.

9 9 Reggio Emilian kannatusyhdistys hakee opetuslupaa erityisen kasvatusopillisen järjestelmän mukaiseen opetukseen. Opetussuunnitelman perusteiden luvussa 11.2 määritellään miten omaleimaisuus voi näkyä koulun opetussuunnitelmassa. Kyseisessä luvussa myös määritellään missä osissa opetussuunnitelmaa omaleimaisia pedagogisia ratkaisuja voi tuoda esille. Reggio-emilia-tyyppinen pedagogiikka soveltuu pääosin suomalaiseen peruskouluun, sen periaatteet eivät sinällään ole ristiriidassa perusteiden kanssa. Paikallinen opetussuunnitelma tulee kuitenkin laatia huolellisesti myös näiltä osin. Lausunnolla olevan opetussuunnitelma on hajanainen ja keskeneräinen myös erityisen kasvatusopillisen järjestelmän mukaisen opetuksen näkökulmasta. Yhteenvetona Opetushallitus toteaa, että Reggio Emilian kannatusyhdistys on hakenut opetuksen järjestämislupaa useina vuosina peräkkäin. Kannatusyhdistys on laatinut useita opetussuunnitelmia, jotka kaikki ovat olleet puutteellisia. Opetushallitus muistuttaa, että paikallisen opetussuunnitelman tarkoituksena on luoda yhteinen perusta ja suunta päivittäiselle esiopetus- ja koulutyölle. Se on strateginen ja pedagoginen työkalu, joka linjaa opetuksen järjestäjän toimintaa sekä työtä koulussa. Opetussuunnitelma liittää koulujen toiminnan ympäröivän yhteisön toimintaan lasten hyvinvoinnin ja oppimisen tukemiseksi. Paikallisen opetussuunnitelman laatiminen edellyttää opetussuunnitelman perusteisiin perehtymistä, henkilöstön yhteistä valmistelua sekä yhteistyötä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Opetussuunnitelman laatiminen vie myös aikaa. Hyvä opetussuunnitelma on merkki koulun valmiudesta vastata pienten lasten opetuksesta ja hyvinvoinnista asianmukaisella tavalla. Opetushallitus toteaa, että lausunnolla olevassa Reggio Emilia kannatusyhdistyksen esiopetuksen opetussuunnitelmassa on edelleen merkittäviä puutteita. Esiopetuksen opetussuunnitelman rakenne tulee selkeyttää ja opetussuunnitelma tulee laatia Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 määräyksen mukaisesti. Lausunnolla oleva esiopetuksen opetussuunnitelma on luonnosasteella ja edellyttää huolellista uudelleen valmistelua. Reggio Emilia kannatusyhdistyksen perusopetuksen vuosiluokkien 1 6 opetussuunnitelma on erittäin puutteellinen. Opetussuunnitelma ei ole Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 mukainen, eikä voi toimia opetuksen eikä koulun toiminnan perustana. Opetus- ja kulttuuriministeriö on hallintolain (434/2003) 34 :n mukaisesti lähettänyt Oulun Reggio Emilia kannatusyhdistys ry:lle tiedoksi Opetushallituksen lausunnon ja antanut hakijalle mahdollisuuden antaa tarpeelliseksi katsomansa selvityksen. Oulun Reggio Emilia kannatusyhdistys ry on toimittanut opetus- ja kulttuuriministeriöön seuraavan selvityksen: Vastine oph:n lausuntoon koskien Oulun Reggio Emilia kannatusyhdistys ry:n esiopetuksen sekä vuosiluokkien 1 6 opetussuunnitelmia Hakija pitää opetussuunnitelmien lausuntoja osittain perusteettomina ja ylidramatisoituina. Järjestämislupia hakiessamme opetussuunnitelmistamme on vuodesta 2008 lähtien hakemalla haettu epäkohtia opetuksen järjestämisluvan eväämiseksi. Samanaikaisesti Opetushallitus on hyödyntänyt kyseisiä opetussuunnitelmiamme

10 10 voimaan astuvissa valtakunnallisissa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmissaan huolimatta siitä, että opetussuunnitelmiemme mallintaminen on kielletty ilman tekijän lupaa. Opetushallituksen esi- ja perusopetussuunnitelmien uudistustyöryhmien vastuuhenkilöt ovat tunteneet opetussuunnitelmamme ja se on ollut heidän käytettävissään aina vuodesta 2008 lähtien. Perusopetuksen tuntiuudistuksen yhteydessä Opetushallituksesta osoitettiinkin mielenkiintoa pyytäen allekirjoittanutta mahdolliseen yhteistyöhön. Lopullista yhteistyöesitystä ei kuitenkaan koskaan tullut, mutta tuntiuudistukseen oli opetussuunnitelmastamme mallinnettu draama osana äidinkieltä. Edellä mainituista syistä johtuen hakija on tietoisesti jättänyt tuomasta esille vuosiluokkien 3-6 eheytetyt opetusmenetelmät, jota Opetushallitus kritisoi. Luottamus Opetushallituksen rehelliseen työskentelyyn on valitettavasti kärsinyt kuluneiden vuosien aikana, emmekä halua antaa yhtään ylimääräistä apua ilmaiseksi ilman, että myös itse hyödymme asiasta. Opetussuunnitelmien tekoon ja pedagogiseen koulutukseen on uponnut paljon aikaa ja rahaa. Lisäksi Opetushallituksen lausunnossa oli suorastaan pöyristyttävää se, että opetushallituksen viranhaltijasta oli opetussuunnitelmiamme lukiessaan kehkeytynyt Reggio Emilia pedagogiikan asiantuntija. Hakijalta itseltään tämä koulutus on kestänyt 10 vuotta ja vaatii jatkuvaa kouluttautumista kulttuurisidonnaisena pedagogiikkana. Lisäksi koulutusta ei saa Suomessa, vaan asiantuntijuus on täytynyt hankkia Italiasta ja Ruotsista. Ammattitaitoamme ja asiantuntijuuttamme pidetään arvossa ja sen merkitys tulee korostumaan voimaan tulevan esi- ja perusopetussuunnitelman sekä uudistuvan varhaiskasvatussuunnitelman myötä. Tämä on jo nyt ollut nähtävillä koulutuspyyntöjen muodossa. Läpi hakuvuosien opetussuunnitelmiamme on kritisoitu milloin minkäkin pilkkuvirheen vuoksi. Hakijaa hämmästyttää erityisesti se, että samanaikaisesti opetuslupia on myönnetty yksityiskouluille, joita on huomautettu opetussuunnitelman toistuvista, suurista puutteista. Kyseiset koulut ovat siitäkin huolimatta, etteivät ole korjanneet huomautettuja puutteita, saaneet opetuksen järjestämislupia sekä luokkaasteiden lisäämisiä! Lisäksi joukosta on löytynyt hakijoita, joille perusopetuksen järjestämisluvat on myönnetty siitäkin huolimatta, että yhdistyksen taloudellinen toimintavalmius on näyttänyt jo hakuvaiheessa kirjanpidollisesti useilta vuosilta kymmeniä tuhansia miinusta/vuosi. Toisin sanoen koulu on ollut jo perusopetuksen järjestämislupia hakiessaan konkurssiuhan alainen, selvitystilassa! Ja siitäkin huolimatta valtion varoja on jaettu ja jaetaan kyseisille yhdistyksille opetuksen järjestämiseksi! Tässä yhteydessä hakijalla herää suuria kysymyksiä lausunnontekijöiden ammatillisesta ymmärryksestä ja talouspoliittisesta vastuusta sekä päätöksenteon tarkoituksenperäisyydestä. Oulun kaupungin alueella on herännyt paljon ihmettelevää keskustelua, niin vanhemmissa, opettajakunnissa, luokanopettajaopiskelijoissa kuin opetustoimen viranhaltijoissa, siitä miksi opetusministeriö/opetushallitus/valtioneuvosto eivät puolla esija perusopetuksen järjestämislupia koulullemme. Erään nimeltä mainitsemattoman viranhaltijanne mukaan kyse on poliittisesta päätöksestä, kouluamme pidetään uhkana suomalaiselle perusopetukselle sen erinomaisuutensa vuoksi. Nythän tämä ongelma on poistettu menetelmiemme mallintamisen muodossa uuteen astuvaan valtakunnalliseen perusopetussuunnitelmaan.

11 11 Kotikouluna (alkaen 2010-) olemme vakiinnuttaneet paikkamme osana oululaista perusopetuksen järjestämistä. Tällä hetkellä kotikoulussamme on 6 2-luokkalaista ja 9 1-luokkalaista. Kouluumme olisi jo nyt tulossa enemmän oppilaita, mutta emme taloudellisista syistä voi ottaa heitä kotikouluumme johtuen rahoituksen puutteesta. Tällä hetkellä kotikoulumme rahoittaa Taikatahti oy ja valtion tuet siirtyvät Oulun kaupungin hyväksi. Olemme Taikatahti oy:n yrityksen sisällä sekä yksityisinä henkilöinä tehneet niin valtavan työn suomalaisen koulujärjestelmän uudistamiseksi, että lopultakin olisi jo suorastaan oikeus ja kohtuus saada kannatusyhdistyksellemme viralliset opetuksen järjestämisluvat Hakemuksen arviointi ja päätösesitys Hakijana on rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on mm. edistää tietoa Reggio Emilia -pedagogiikasta ja sen perustana olevasta menetelmällisestä filosofiasta sekä edistää Reggio Emilia työmuotoja kokeilevien ja toteuttavien päiväkotien ja koulujen perustamista. Hakemusasiakirjoissa ei ole Oulun kaupungin lausuntoa, mutta aiemmista hakemusasiakirjoista käy ilmi, että Oulun kaupunki on antamassaan lausunnossa katsonut, että opetuksen järjestäminen ei tukisi perusopetuksen yhteisöllistä kehittämistä eikä Oulun kaupungin strategiaan sisältyvien tavoitteiden toteutumista. Tuolloisessa lausunnossaan Oulun kaupunki tuo esille, että Oulussa ei ole erityiseen koulutus- ja sivistystarpeeseen perustuvaa Reggio Emilia -pedagogiikkaa toteuttavan perusopetuksen koulun perustamistarvetta. Reggio Emilia -pedagogiikkaan perustuvana koulun toiminnan voidaan katsoa perustuvan erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään, jolloin perusopetuslain 7 :n 1 momentin tarkoittama sopimus koulun sijaintikunnan kanssa ei ole välttämätön. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedossa ei ole, katsooko Oulun kaupunki edelleenkin, ettei hakemuksen mukaiselle perusopetuksen järjestämiselle ole erityistä koulutus- ja sivistystarvetta. Hakijan opetuksessa on lukuvuonna kotikouluperiaatteella yhteensä 25 lasta, näistä 10 esiopetuksessa ja 15 perusopetuksen 1 2 luokalla. Lukuvuonna oppilasmäärä oli 28. Aiemmassa hakemuksessaan hakija arvioinut, että lukuvuonna oppilaita olisi yhteensä noin 35. Oppilasmäärä ei siten ole toteutunut hakijan arvioimalla tavalla. Hakemusasiakirjojen ja aiempien hakemusasiakirjojen perusteella voidaan katsoa, että hakijan järjestämälle opetukselle ei ole perusopetuslain 7 :n edellyttämää riittävää alueellista tai valtakunnallista koulutus- ja sivistystarvetta. Toiminnallisesti tai taloudellisesti ei ole tarkoituksenmukaista myöntää lupaa pienten yksiköiden toteuttamaan kuntapohjaisen palvelutuotannon ulkopuoliseen perusopetustoimintaan erityisesti, kun Oulun kaupunki on aiemmin ilmoittanut pyrkivänsä opetuksessa yhtenäiseen perusopetukseen. Tarve vaihtoehtoiselle pedagogiikalle ei ole ilmeinen. Hakemusasiakirjoihin ei ollut liitetty opettajien todistusjäljennöksiä, mutta hakijan antaman ilmoituksen perusteella hakijalla on riittävä vähimmäismäärä kelpoisuussäännökset täyttävää opetushenkilöstöä esiopetuksen ja perusopetuksen 1 2 vuosiluokkien opetuksen järjestämiseen. Rehtoreiden kelpoisuudesta ei tosin hakemusasiakirjojen perusteella saada täyttä varmuutta, koska hakemuksesta ei käy ilmi, onko rehtoreilla suoritettuna opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun

12 12 asetuksen (986/1998) 2 :n 4 kohdan mukainen opetushallinnon tutkinto tai onko heillä saman lainkohdan tarkoittama muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus. Opetustilat ovat tarkoitukseen soveltuvat. Hakijan taloudellinen tilanne vaikuttaa myös vakaalta. Hakijan esiopetuksen opetussuunnitelmassa on merkittäviä puutteita. Esiopetuksen opetussuunnitelman rakenne tulee selkeyttää ja opetussuunnitelma tulee laatia Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 määräyksen mukaisesti. Hakijan esiopetuksen opetussuunnitelma on luonnosasteella ja edellyttää huolellista uudelleen valmistelua. Hakijan perusopetuksen vuosiluokkien 1 6 opetussuunnitelma on erittäin puutteellinen. Opetussuunnitelma ei ole Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 mukainen, eikä voi toimia opetuksen eikä koulun toiminnan perustana. Opetussuunnitelma on hakemuksen tärkein asiakirja, jolla hakija perustelee tarvetta haetulle, normaalista poikkeavalle luvalle. Opetussuunnitelman tarkoituksena on luoda yhteinen perusta ja suunta päivittäiselle esiopetus- ja koulutyölle. Se on strateginen ja pedagoginen työkalu, joka linjaa opetuksen järjestäjän toimintaa sekä työtä koulussa. Opetussuunnitelma on myös koulutuksen laadun ja oppilaiden oikeusturvan toteutumisen kannalta katsoen keskeisin asiakirja. Opetussuunnitelmien tulee olla annettujen normien mukaiset. Opetuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelmat vuonna 2014 annettujen perusteiden pohjalta. Hakijan edellytysten laatia normien mukaiset opetussuunnitelmat voidaan katsoa opetussuunnitelmista annetun arvion perusteella olevan puutteellinen, eikä lupaa uuden koulun perustamiseksi opetussuunnitelmissa olevat puutteet huomioon ottaen voida pitää perusteltuna. Tältä osin katsotaan, että perusopetuslain 7 :n mukaiset vähimmäisedellytykset ammatillisten edellytysten osalta eivät täyty. Päätösesitys: Edellä esitetyin perustein esitän hakemuksen hylkäämistä. 3.2 Kymenlaakson steinerkoulun kannatusyhdistys ry Hakemus Kymenlaakson steinerkoulun kannatusyhdistys ry anoo Valtioneuvostolta opetuksenjärjestämislupaa steinerpedagogiseen perusopetukseen vuosiluokille 1 9 ilman oppilasmäärää koskevaa ylärajaa. Koulun opetuskieli tulisi olemaan suomi. Opetus järjestettäisiin luokkamuotoisena, osittain yhdistelmäluokissa steinerpedagogiikkaan perustuen. Opetus järjestetään Kouvolan kaupungissa. Kymenlaakson steinerkoulun kannatusyhdistys ry:lle on myönnetty lupa suomenkielisen perusopetuksen vuosiluokkien 1 9 opetuksen järjestämiseen Kouvolassa ajalle enintään 90 oppilaalle. Lupa myönnettiin ehdolla, että hakija laatii ja ottaa käyttöön Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita koskevan määräyksen (Dnro 1/011/2004) ja siihen (Dnro 4/011/2009), (Dnro 50/011/2010), (Dnro 41/011/2010) sekä (Dnro 4/011/2014) tehtyjen muutosten ja lisäysten mukaisen perusopetuksen opetussuunnitelman. Lisäksi hakija velvoitettiin huolehtimaan

13 13 siitä, että koulussa on kaikilta osin kelpoisuusvaatimukset täyttävät opettajat mennessä. Hakijana on rekisteröity yhdistys, Kymenlaakson steinerkoulun kannatusyhdistys ry, jonka kotikunta on Kouvola. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää tietoa steinerpedagogiikasta sekä tukea lapsen ja nuoren kehitystä ja kasvua steinerpedagogiikan mukaisesti. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys ylläpitää asianmukaisen luvan saatuaan steinerpedagogiikkaa noudattavaa koulua. Lisäksi yhdistys järjestää esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia ja juhlia sekä pitää yhteyttä muihin steinerpedagogisiin yhdistyksiin ja viranomaisiin. Kymenlaakson steinerkoulu aloitti toimintansa vuonna 2003, jolloin koulussa aloitti kolme ensimmäisen luokan oppilasta Kouvolasta, Kuusankoskelta ja Valkealasta. Kotiopetusaikana koulu kasvoi 37 oppilaan kouluksi ja lukien koululla on ollut määräaikainen opetuksen järjestämislupa. Kymenlaakson steinerkoulu on vakiinnuttanut asemansa Kouvolan kaupungissa, kasvaen maltillisesti mutta vahvasti vuosittain. Lukuvuonna tapahtui pieni lasku oppilasmäärässä, mutta syyslukukaudella 2015 koulussa on 65 oppilasta. Hakija toteaa koulun täydentävän alueellista sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä monipuolistaa oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen Kymenlaakson alueella. Hakija hakee lupaa järjestää perusopetusta ilman oppilasmäärärajaa. Hakija toteaa, että koulun oppilasmäärän kasvu on ollut maltillista ja tulevaisuuden näkymä näyttää samantapaiselta. Tulevaisuudessa laajemmat oppilasmäärät takaavat hakijan mukaan koululle paremmat taloudelliset mahdollisuudet toimia. Opetusryhmien kokojen on saatava mahdollisuus kasvaa riittävän suuriksi, jotta yhdistelmäluokkien purkaminen on taloudellisesti mahdollista ja toiminnan taloudelliset resurssit pystytään turvaamaan. Oppilasennuste on hakijan mukaan kasvava ja positiivinen. Oppilasennuste perustuu mm. koulusta kiinnostuneiden yhteydenottoihin sekä steinerpäiväkodin lapsimäärään. Kunnallisesta perusopetuksesta siirtyy vuosittain oppilaita kouluun eri luokka-asteille 0 5, joten ennusteessa on hyvä huomioida myös nämä. Vuosiluokilla 1 6 oppilaita on 46 ja vuosiluokilla Hakija katsoo, että oppilasennusteissa ei voi nojata alueen väkimäärän kehittymiseen, koska se ei ole suoraan verrannollinen vaihtoehtoisen koulun tarpeeseen. Lähimmät muut steinerkoulut sijaitsevat Lahdessa (70 km) ja Lappeenrannassa (100 km). Kouvolassa toimii kaksi steinerpedagogista päiväkotia, joissa on hakemuksen tekohetkellä yhteensä 44 lasta. Päiväkotien yhteydessä annettavassa esiopetuksessa on syyslukukaudella 2015 yhteensä 16 lasta. Kannatusyhdistys on tehnyt kiinteistön vuokrasopimuksen UPM-Kymmenen kanssa Kymin teollisuusoppilaitoksessa sijaitsevista opetustiloista. Vuokrattu tila käsittää tällä hetkellä yhdeksän luokkahuonetta sekä toimisto ja varastotiloja. Ruokasaliin ja keittiöön on koululla ensisijainen käyttöoikeus. Koululla on myös käyttöoikeus kiinteistössä oleviin liikunta- ja juhlasaliin. Rakennuksesta on mahdollista vuokrata lisää tilaa luokka- ja aineopetusta varten tarpeen mukaan. Kannatusyhdistyksen ilmoituksen mukaan UPM on tuonut esiin halukkuutensa solmia pitkäaikainen vuokrasopimus, joten koulu voi toimia vuokratuissa tiloissa pysyvästi. Kannatusyhdistyksen mukaan opetustilat sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien varrella ja Kouvolan kaupungin alueelta on mahdollisuus kulkea koulumatka linja-autolla.

14 Lausunnot Saadun selvityksen perusteella näyttää siltä, että Kymenlaakson Steinerkoulun opetushenkilöstöstä neljällä luokanopettajalla on Snellman-korkeakoulussa hankittu luokanopettajan kelpoisuus, yhdellä näistä lisäksi venäjän kielen opettajan kelpoisuus. Yhdellä opettajalla on erityisopettajan erikoistuminen. Yhdellä opettajalla on Steinerpedagogiikan seuran selvitys luokanopettajan kelpoisuudesta perustuen asetukseen 625/1977. Yksi opintovapaalla oleva opettaja valmistuu Snellmankorkeakoulusta lukuvuoden aikana. Lisäksi koululla on tuntiopettajina kelpoisuusehdot täyttävä erityisopettaja sekä englannin, venäjän ja ruotsin kielen opettaja. Eurytmiaa opettaa myös kelpoinen opettaja. Yhdistyksellä ja Kouvolan kaupungilla on sopimus oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten palveluiden järjestämisestä, käsittäen kuraattorin ja psykologin palvelut. Lisäksi tämän toimialueen tehtäviä hoitaa ja tukee terveydenhoitaja ja opettajakunta. Kouluterveydenhuolto järjestetään kunnan antamin resurssein. Kymenlaakson steinerkoulu järjestää ohjattua iltapäivätoimintaa 1 3-luokkalaisille. Lisäksi koululla järjestetään ohjattua kerhotoimintaa säännöllisesti 1 9 luokkien oppilaille. Opetukseen osallistuvalle tarjotaan koulun jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Kouluruokailu toteutetaan 80 prosenttisesti luomu- ja biodynaamisista raaka-aineista. Koulun toiminnan pääasiallinen rahoituslähde on valtionosuus. Lisärahoitus hankitaan tarvittaessa vapaaehtoisuuteen perustuvalla varainhankinnalla. Vuoden 2016 talousarviosta käy ilmi, että koulun kustannuksista noin 87 % rahoitetaan kotikuntakorvauksilla ja muilla toiminta-avustuksilla. Muita tuloja ovat lahjoitukset, tukimaksut sekä muu varainhankinta, yhteensä euroa. Hakemuksen liitteenä on kannatusyhdistyksen tilinpäätös vuodelta Se on ylijäämäinen euroa. Koululla on valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annetun lain (634/1998) 4 :ssä edellytetty johtosääntö. Hakija tuo hakemuksessaan esiin myös oppilaan ja vanhemman oikeudet ja toteaa, että perustuslain 22 velvoittaa julkista valtaa turvaamaan perusoikeuksien käytännön toteutumisen. Hakija viittaa myös perustuslain 6 :n säännökseen koskien yhdenvertaisuutta. Yhdistys vetoaa hallinnon oikeusturvaperiaatteisiin. Lähimmät steinerkoulut sijaitsevat Lahdessa ja Lappeenrannassa. Kymenlaakson steinerkoulu järjestää steinerpedagogista opetusta Kymenlaakson alueella ja turvaa yhdenvertaisuuden koulun oppilaille ja vanhemmille. Nämä ovat hakijan mukaan tasa- ja yhdenvertaisuuden ja perustuslain suoma oikeus oppilaille ja vanhemmille. Opetushallitus toteaa antamassaan lausunnossa, että hakijan esittämää tuntijakoa ei kaikilta osin ole laadittu valtioneuvoston tuntijakoasetuksen edellyttämällä tavalla.

15 15 Opetussuunnitelmassa on puutteita, joista keskeisimpiä on se, että oppiaineiden tavoitteita ei ole määritelty vuosiluokittain. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassaan kunkin oppiaineen tavoitteet ja keskeiset sisällöt kutakin vuosiluokkaa varten erikseen. Vuosiluokkakohtaisten tavoitteiden määrittely on välttämätöntä erityisesti siksi, että perusopetusasetuksen 10 :n mukaan oppilaiden tulee saada jokaisen lukuvuoden lopussa lukuvuositodistus, johon merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja oppiaineittain arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Koska arvioinnin tulee perustua tavoitteisiin, tavoitteiden määrittelyä tarvitaan. Hakijan opetussuunnitelma sisältää oppiaineiden keskeisten sisältöjen kuvausta vuosiluokittain, mutta koska opetussuunnitelmasta puuttuu tavoitteiden vuosiluokkakohtainen määrittely, ei kuvauksesta saa käsitystä siitä, miten sisällöt kytkeytyvät tavoitteisiin ja miten opetus käytännössä toteutetaan. Yhteenvetona Opetushallitus toteaa, että hakijan esittämässä tuntijaossa on poikkeamia valtakunnallisesta perusopetuksen tuntijaosta. Opetussuunnitelma ei esitetyssä muodossaan täytä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia vaatimuksia vaan edellyttää jatkotyöstämistä. Opetushallitus katsoo, että tuntijaon ja siihen liittyvän paikallisen opetussuunnitelman tulee olla viimeistelty vuosiluokkien 1 6 osalta. Vuosiluokkien 7 9 osalta opetussuunnitelmaa voidaan täydentää tuntijaon ja opetussuunnitelman käyttöönottoon liittyvän siirtymävaiheen ajan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on hallintolain (434/2003) 34 :n mukaisesti lähettänyt Kymenlaakson steinerkoulun kannatusyhdistys ry:lle tiedoksi Opetushallituksen lausunnon ja antanut hakijalle mahdollisuuden antaa tarpeelliseksi katsomansa selvityksen. Hakija on toimittanut opetus- ja kulttuuriministeriölle uuden, korjatun opetussuunnitelmansa. Opetushallitus toteaa lausunnossaan , että hakijan esittämää tuntijakoa ei kaikilta osin ole laadittu valtioneuvoston tuntijakoasetuksen edellyttämällä tavalla. Kymenlaakson steinerkoulun opetussuunnitelmassa todetaan, että taito- ja taideaineiden tunnit jaetaan siten kuin tuntijakotaulukossa esitetään. Kuvaamistavasta johtuen ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida, onko tuntijako laadittu valtioneuvoston asetuksen 422/2012 edellyttämällä tavalla. Paikallisesta tuntijaosta ei käy ilmi, miten taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien sekä valinnaisten aineiden opetukseen osoitetut opetustunnit jaetaan vuosiluokittain. Koulun opetussuunnitelmassa mainitaan vieraiden kielten valinnaisiksi oppimääriksi A2 - ja B2 -venäjä. Opetussuunnitelma sisältää A2- ja B2- venäjän oppimäärien opetussuunnitelmat, mutta koulun tuntijako ei sisällä B2 -venäjän tunteja. Sen sijaan tuntijaossa on A2 -venäjän kohdalle merkitty sulkuihin vuosiluokille 7 9 kullekin vuosiluokalle yksi tunti. Mikäli tämä on tulkittavissa B2-venäjän tunneiksi, se poikkeaa valtioneuvoston asetuksen mukaisesta tuntijaosta, jossa valinnaisen B-kielen vähimmäistuntimäärä on säädetty neljäksi vuosiviikkotunniksi.

16 16 Koulun tuntijakoon on merkitty A1 -englannin kohdalle sulkuihin vuosiluokille 7-9 kullekin vuosiluokalle yksi tunti. Koulun opetussuunnitelmasta ei kuitenkaan ilmene, onko tässä kyse valinnaisesta aineesta. Opetussuunnitelman rakenne, opetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen toteuttaminen Kymenlaakson steinerkoulun opetussuunnitelmaan sisältyy opetusta vuosiluokilla 1 9. Hakija toteaa opetussuunnitelmassaan, että Kymenlaakson steinerkoulu pyrkii olemaan steinerkoulu ja toteuttamaan kasvatuksessaan, opetuksessaan ja hallinnossaan steinerpedagogiikassa toimiviksi koettuja menetelmiä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan Opetuksen järjestäjän tulee päättää ja kuvata opetussuunnitelmassa sen lisäksi mitä tämän perusteasiakirjan muissa luvuissa määrätään Erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen osalta - mitkä ovat erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvat näissä opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä perusopetuksen pedagogisia linjauksia täydentävät pedagogiset periaatteet ja ratkaisut - miten nämä näkyvät toimintakulttuurissa ja työskentelytavoissa sekä eri oppiaineiden ja oppimiskokonaisuuksien opetuksessa. Hakija ilmoittaa, että se ei katso tarpeelliseksi täydentää opetussuunnitelmien perusteiden pedagogisia linjauksia. Linjauksissa on lueteltu inhimillisesti katsoen kaikki hyvät tavoitteet. Kymenlaakson steinerkoulu pyrkii toteuttamaan tavoitteen steinerpedagogisen opetuksen ja kasvatuksen avulla. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kymenlaakson steinerkoulun opetussuunnitelma ei sisällä kaikkia opetussuunnitelman perusteissa paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvattavaksi määrättyjä asioita tai kuvaus jää liian yleiselle tasolle. Opetussuunnitelman sisältö ei ole kaikilta osin opetussuunnitelman perusteiden mukainen ja se sisältää muutamia lainvastaisia asioita, kuten esimerkiksi sen, että pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille laaditaan oppimissuunnitelma. Oppilashuolto Kymenlaakson steinerkoulun opetussuunnitelman oppilashuoltoa käsittelevä osuus ei vastaa opetussuunnitelman perustemääräystä. Oppilashuollon luku on rakenteeltaan sekava ja kokonaisuutena vaikeasti hahmotettava. Hakijan opetussuunnitelmassa todetaan, että Kymenlaakson steinerkoulun koulukohtainen oppilashuoltoryhmä laatii koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman, jonka perusrakenne on sisällysluettelomaisesti kuvattu opetussuunnitelmassa. Suun-

17 17 nitelmaa ei kuitenkaan ole sisällytetty opetussuunnitelmaan tai sen liitteeksi, jolloin herää kysymys siitä, onko koulu valmistellut suunnitelman ja ottanut sen käyttöön laissa säädetyssä aikataulussa eli mennessä. Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma perustemääräyksen mukaan laadittuna sisältää keskeiset oppilashuoltoon kuuluvat suunnitelmat ja menettelytavat. Oppilaiden oikeuden oppilashuoltoon toteutumista sekä koulun järjestämän oppilashuollon toimintatapoja on mahdotonta arvioida ilman, että Opetushallituksen käytettävissä on hakijan koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma auki kirjoitettuna. Oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt Kymenlaakson steinerkoulun opetussuunnitelmassa ilmenee muun muassa seuraavia oppiainekohtaisia puutteita: Äidinkieli ja kirjallisuus Kymenlaakson steinerkoulun äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tavoitteiden ja sisältöjen vuosiluokkaistaminen on laadittu epätasaisesti. Koulun omana tavoitealueena esitelty Muotopiirustus vuosiluokilla 1 3 vie aikaa äidinkielen ja kirjallisuuden omilta sisällöiltä. Oppiaineen tehtäväkuvaus noudattaa paljolti opetussuunnitelman perusteita, mutta siinä on myös perusteiden vastaisia aineksia ja tulkintoja, jotka vaikuttavat myös oppiaineen tavoitteiden ja sisältöjen kuvaukseen. Näitä ovat mm. kielitieto -käsite, tekstinäkemys ja laaja tekstikäsitys, kulttuurinen moninaisuus, metakognitiivisten taitojen tukeminen ja mediakasvatus, sekä oppiaineen yhteys koulun kielikasvatukseen. Laaja-alaisen osaamisen yhteys oppiaineen tavoitteisiin jää paljolti ilmaisematta ja tarkentamatta. Koulun opetussuunnitelmassa käytetään joitakin opetussuunnitelman perusteista poikkeavia käsitteitä, esimerkiksi kielioppi, kielentuntemus ja aine. Vieraat kielet Englanti A1 oppimäärä Vuosiluokkien 7 9 tavoitteita ei ole määritelty vuosiluokittain vaan tavoitteiden kuvaus sisältää opetussuunnitelman perusteiden vuosiluokkakokonaisuudelle tarkoitetun tavoitetaulukon. Oppilaan oppimisen arviointi englannin A1 -oppimäärässä vuosiluokilla 3 6 -osuudessa todetaan perusteiden vastaisesti, että Kymenlaakson steinerkoulussa annetaan 3. lukuvuoden päättyessä sanallinen arvio oppilaan osaamisesta oppilaan vanhemmille. Lukuvuositodistuksen antaminen mainitaan kuitenkin koulun opetussuunnitelmassa Oppimisen arviointia koskevassa luvussa 6.8 perusopetusasetuksen edellyttämällä tavalla.