N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A"

Transkriptio

1 Julkinen tiedote NURMIJÄRVI N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Karvakuonot vapaaehtoistyössä kirjastoissa sivu Rakennusvalvonta palvelee sivut 3 4 Roskille ja jätteille kyytiä sivut Nurmijärven kaavoituskatsaus sivut 11 14

2 PÄÄKIRJOITUS Ei sitä Nurmijärveä sillä tavalla rakenneta että... NURMIJÄRVI N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Nurmijärven tiedotuslehti jaetaan kunnan alueella jokaiseen talouteen. Lehteä saa myös kunnan toimipisteistä ja kirjastoista. Vastaava päätoimittaja: Kimmo Behm PL 37, Nurmijärvi ISSN Päätoimittaja: Hilkka Gehör Puh PL 37, Nurmijärvi Kunnan kuluvan vuoden talousarvion ja viime vuoden tilinpäätöksen aikaan olen eri yhteyksissä esittänyt huoleni siitä, miten Nurmijärven kunnan talous pysyy tasapainossa ja kestää samalla kaikki suunnitellut ja jo aloitetut investoinnit. Lähivuosina kunta on rakentamassa, peruskorjaamassa ja laajentamassa vuosittain yli 30 miljoonalla eurolla ja kolmen vuoden taloussuunnitelmakaudella yhteensä yli sadalla miljoonalla eurolla. Suunnitelmissa tai jo rakennusvaiheessa ovat jäähalli, monitoimitalo, päiväkoti ja terveysaseman muutostyöt Klaukkalaan, terveysasema ja uimahalli Rajamäkeen, pääterveysaseman vuodeosaston korjaus, perhetukikeskus, liikuntapaikkojen huoltotiloja, tekojääkenttä sekä nuorisotalon ja virastotalojen peruskorjauksia kirkonkylälle ja päiväkoti Nukarille. Lisäksi olemme korjaamassa ja laajentamassa koulua Karhunkorvessa ja juuri valtuustossa tehtyjen päätösten myötä syntyneiden tarpeiden mukaan mahdollisesti myös Suomiehessä ja Nummenpäässä. Muina kohteina tulevat kunnallistekniikan rakentaminen Viirinlaakson alueella ja Ilvesvuoren yritysalueella sekä uusilla asuinalueilla kaikissa kolmessa päätaajamassa. Myös kevyen liikenteen väylien rakentaminen tulee vaatimaan huomattavan osan investointimäärärahoista. Rakentamisen lista tuntuu vain vuosi vuodelta pitenevän ja uusia tarpeita näyttää tehtyjen linjausten myötä tulevan usein myös puskista. Tasapuolisesti listaa ja menokohteita riittää kaikille ja tärkeysjärjestykseen asettaminen on entistä vaikeampaa. Onko meillä varaa kaikkeen tähän? Mikä on kohtuullinen investointien euromäärä ja velkaantumisen taso? Mikä on kunnallisen verorahoituksen katto, johon kuntalaisten on syytä varautua? Milloin kunnan tuloveroprosentti tulee ylittämään 20 prosentin rajan? Valtuusto on parhaillaan työstämässä parikymmentä kehittämistavoitetta sisältävää vuosien kuntastrategiaa, jossa otetaan kantaa muun muassa kuntatalouden tasapainotavoitteisiin. Strategialuonnos on parhaillaan kuntalaisten arvioitavana kunnan kotisivuilla. Meillä kaikilla on nyt mahdollisuus Artikkelit: JL Media Nurmijärven kunta, viestintäyksikkö, kulttuuripalvelut Kansikuva: Sari Kuusela-Huotari vaikuttaa ja antaa palautetta, mihin suuntaan kunnan taloutta viedään ja mitä valintoja palvelujen kehittämisessä kunnanvaltuutettujen tulee tehdä, jotta Nurmijärvi olisi tulevina vuosina edelleen elinvoimainen kunta. Tämän lehden sivuilla kerromme myös kahdesta tärkeästä suunnitelmasta, jotka ohjaavat asuin- ja elinympäristömme rakentamista tulevaisuudessa. Kaavoituskatsaus 2014 kuvaa, miten fyysisen ympäristömme suunnittelu yleiskaavoitus ja asemakaavoitus tänä vuonna etenevät ja mihin tulevina vuosina rakennetaan lisää muun muassa asuntoja uusille nurmijärveläisille. Kaavoituskatsauksessa kerrotaan laajemminkin, miten kunta yhtenä 14 Helsingin seudun kunnista kantaa vastuunsa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa. Valtuusto hyväksyi maaliskuussa Nurmijärven ensimmäisen Hyvinvointikertomuksen, joka kuvaa laajasti kuntalaistemme hyvinvoinnin tilaa. Siihen liittyvä Hyvinvointisuunnitelma 2014 keskittyy kuntalaisen hyvinvoinnin parantamisen tärkeimpien toimenpiteiden ja niiden vastuiden määrittelyyn. Suunnitelma on valmistumassa ja se tullaan hyväksymään samanaikaisesti kuntastrategian kanssa. Hyvinvointia ja viihtyisyyttä voimme itse kukin lisätä heti laittamalla näin keväällä kotona ja asuinympäristössämme paikkoja kuntoon. Kevätsiivouksessa kannattaa hyödyntää lehtemme tietoa niin jätteiden käsittelystä, siivoustalkoista kuin jäteaseman kahdesta toukokuun lauantaitapahtumasta. Keväällä ja kesällä on kotikunnassamme runsaasti tapahtumia. Tapahtumakalenteri talteen ja kaikki mukaan nauttimaan monipuolisesta Nurmijärven kulttuuritarjonnasta niin Taaborinvuorella, kirjastoissa, elokuvateatteri Kino Juhassa kuin muissakin tapahtumapaikoissa. Vierivä kivi ei sammaloidu liikkumaan ja liikutettavaksi meidät on luotu jos ei itse keksi, niin myös siihen löytyy eväitä tiedotuslehdestämme. Aurinkoista kevättä ja kesää lukijoillemme ja kaikille nurmijärveläisille! KIMMO BEHM Kunnanjohtaja Taitto: AD Krista Jännäri Mainospalvelu Kristasta Oy Painosmäärä: kpl Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy Nurmijärvi lukuina Asukasluku (ennakkotieto ) Pinta-ala 367,3 km 2, josta maapinta-alaa 362,5 km 2 vesipinta-alaa 4,83 km 2 Tuloveroprosentti 19,50 % Kiinteistöveroprosentit: yleinen 0,75 vakinainen asuinrakennus 0,35 muut asuinrakennukset 0,85 rakentamattoman rakennustontin veroprosentti 3,00 Väestö ikäryhmittäin, osuus väestöstä ( ) 0 6-vuotiaat 9,8 % 7 14-vuotiaat 12,7 % vuotiaat 11,3 % vuotiaat 52,6 % Yli 65-vuotiaat 13,6 % Yhteensä 100 % Työpaikkojen määrä (1/2012) Työllinen työvoima (1/2012) Päätaajamat/asukasluvut: ( ) Nurmijärven kirkonkylä Klaukkala Rajamäki Muut Sisältö Pääkirjoitus 2 Rakennusvalvonta palvelee 3 Nurmijärven kuntaan ensimmäinen hyvinvointikertomus 5 Kommentoi Nurmijärven strategialuonnosta 5 KULTTUURITAPAHTUMIA Peter Pan on näytelmä koko perheelle 6 Galleria Villen monipuoliset näyttelyt 6 Juha Tapio Taaborilla 6 Kivi-juhlilla Veijo Meren kirjoittama Aleksis Kivi -näytelmä 7 Lapsen maailman herkkä kuvaaja 7 Kivi-juhlilla Veijo Meren kirjoittama Aleksis Kivi -näytelmä 7 Lapsen maailman herkkä kuvaaja 7 Mäen täydeltä lapsia toimintaviikoilla 8 Liikennepuistokonstaapelit Maltti ja Valtti 8 Museoviikon teemana kokoelmat 8 Kirjastoissa tapahtuu Karvakuonot vapaaehtoistyössä kirjastoissa 9 Käsitöitä, lukupiirejä, tapahtumia: Kirjasto on monipuolinen paikka 9 Kuntalaiskyselyjä ja asukasiltoja Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisestä 10 KAAVOITUSKATSAUS 2014 Vuonna 2014 vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat 12 Yleiskaavoitus 13 Asemakaavoitus 13 Klaukkala 14 Kirkonkylä 14 Rajamäki 14 Ateria-automaatti kotihoidon apuna 15 Kotihoidon palvelut määräajassa 16 Nurmijärven varhaisvaiheen lastensuojelupalvelut palkittiin vuoden parhaina 16 Vastaanottojen ajanvaraus terveyspalveluissa 17 EU-vaalit 18 LIIKUNTA Kesäliikunta 22 Tapahtumakalenteri touko-elokuu 24 2

3 Rakennusvalvonta omakotirakentajan yhteistyökumppanina Omakotirakentaminen on keväällä taas ajankohtaista. Tonttien kysyntä on Nurmijärvellä laskenut huippuvuosista, mutta kauppoja on syntynyt odotetusti varsinkin Klaukkalassa Lintumetsän alueella. Rajamäellä tonttivarantoja on vielä hyvin tarjolla. Näillä näkymin kunnan omakotitonttivaranto riittää pitkälle tulevaisuuteen. Kunnan rakennusvalvonta on lupa- ja valvontaviranomainen, mutta myös omakotirakentajan yhteistyökumppani ja opastaja kaikissa rakentamiseen liittyvissä asioissa, sanoo Nurmijärven rakennustarkastaja Heikki Mälkki. Hän toivoo, että omakotirakentajat tulisivat jo alustavien rakennussuunnitelmien kanssa henkilökohtaiseen neuvonpitoon, jolloin tuleva talo voidaan mahdollisimman hyvin sovittaa tontin muotoon, naapureihin, ilmansuuntiin ja asemakaavaan nähden. Puhumme aina myös energia-asioista. Huomattakoon, että yli puolet rakentajista valitsee nykyisin maalämmön pääasialliseksi lämmitysmuodoksi. Todennäköisesti jo ensi syksystä lähtien rakennuslupia voi Nurmijärvellä hakea myös internetin kautta. Sähköinen lupa-asiointi, jonne tullaan kirjautumaan pankkitunnuksilla, antaa mahdollisuuden hakea rakennuslupaa joustavasti asuinpaikasta, kellonajasta ja viikonpäivästä riippumatta. Lisäksi se mahdollistaa nopean viestinnän molempiin suuntiin, jolloin hakija tietää tarkalleen missä vaiheessa rakennusluvan käsittely on. Mälkki ei kuitenkaan toivo, että ihmiset jättävät jatkossa tulematta rakennusvalvontaan, koska silloin henkilökohtainen kontakti jää tärkeässä luonnosvaiheessa syntymättä. Tonttien hinta, koko ja saatavuus vaihtelevat alueittain Kirkonkylässä ja Rajamäessä omakotitonttien keskikoko on noin 700 neliömetriä ja Klaukkalassa neliömetriä. Tonttien hinta on taajamasta riippuen euroa neliömetriltä. Varsinkin Klaukkalan Lintumetsä on vetänyt hyvin omakotirakentajia, mikä Mälkin mukaan saattaa johtua sijainnista, tonttien isommasta koosta ja Kirkonkylää halvemmista hinnoista. Ensisijaisesti tontit pyritään myymään, toissijaisesti vuokraamaan. Tonttien vuosivuokrat vaihtelevat kolmen ja viidentuhannen euron välillä. Yksityistäkin kaavoitettua tonttivarantoa kunnan taajamista löytyy, mutta vain pieniä määriä ja ne sijaitsevat pääasiassa vanhojen kaava-alueiden keskellä. Aivan keskustaa lukuun ottamatta Kirkonkylän asuntokanta koostuu pääasiassa omakotitaloista. Kuva on Laidunalueen Jussintieltä. Suunnitelmissa on avata rakennuslupien sähköinen asiointipalvelu internetissä syksyllä. 3

4 KUNTA TIEDOTTAA Kirkonkylässä, Klaukkalassa ja Rajamäessä tontti voidaan yleensä jakaa, mikäli kumpaankin tonttiin jää jaon jälkeen pinta-alaa vähintään 700 neliömetriä. Herusessa ja Röykässä vaatimus on vähintään tuhat neliömetriä. Mälkki arvioi, että Rajamäessä kaavavarantoa riittää useiksi vuosiksi ja Klaukkalan Lintumetsässäkin vielä muutamaksi vuodeksi. Sen sijaan Kirkonkylässä kunta pyrkii aktiivisesti ostamaan lisää maata kaavoitettavaksi. Ensisijaisesti pyritään hankkimaan raakamaata, mutta myös kaavoitussopimuksia voidaan joissain tapauksissa harkinnan mukaan tehdä. Taloustilanne vaikuttaa tonttien kysyntään Parhaina vuosina 1980-luvun lopulla rakennuslupia myönnettiin yli 200 omakotitalolle ja toisaalta 1990-luvun alun lamavuosina vain noin 60:lle luvulla hakijoita on ollut sadan molemmin puolin ja viime vuonna lupa myönnettiin noin 80 omakotitalolle. Ennustaminen on tietysti vaikeaa, mutta tuntuu että kovat taloudelliset ajat ja varovaisuus vaikuttavat omakotitonttien ja sitä kautta rakennuslupien kysyntään Nurmijärvelläkin. Tulevat omakotirakentajat haluavat myydä vanhan asuntonsa ennen kuin tulevat tonttikaupoille, Heikki Mälkki arvioi. Toinen syy tonttien kysynnän hiipumiseen lienee se, että kehyskuntiin ei enää ole etelän suunnasta vetoa entiseen malliin, Mälkki pohtii. Nykyisin huomattava osa Nurmijärven omakotitonteista menee muualta kuin pääkaupunkiseudulta, esimerkiksi Pohjanmaan suunnalta muuttaville lapsiperheille. Myös ulkomailta tulee vuosittain muutama ostaja. Monipuolinen toimenkuva Nurmijärven rakennusvalvonta työllistää Mälkin lisäksi kaksi tarkastusrakennusmestaria, yhden osa-aikaisen tarkastusinsinöörin sekä lupa-arkkitehdin, jonka työajasta puolet kuluu rakennusvalvonnan tehtävissä. Lisäksi on kaksi asiakaspalvelijaa. Tarkastusrakennusmestarit tekevät tonttien katselmukset. Lupapäätöksiä tekevät tarkastusinsinööri ja rakennustarkastaja. Kaikki paritaloja isommat kohteet viedään rakennuslautakunnan päätettäväksi. Heikki Mälkki sanoo, että parasta rakennustarkastajan työssä on se, että saa olla tekemisissä ihmisten kanssa eikä yksikään päivä ole samanlainen, niin kliseiseltä kuin se ehkä kuulostakin. Haastavimpia tilanteita ovat ristiriidat, joissa naapurit eivät löydä yhteisymmärrystä ja joihin rakennusvalvonta joutuu väliin. Näitäkin sattuu silloin tällöin. Paljasjalkainen nurmijärveläinen Nurmijärven rakennustarkastaja Heikki Mälkki on kotoisin Rajamäestä, jossa hän edelleen asuu, omien sanojensa mukaan 20 metrin päähän lapsuudenkodista perunamaalle rakentamassaan omakotitalossa. Valmistuttuaan Tampereen teknillisestä oppilaitoksesta rakennusinsinööriksi vuonna 1982 Mälkki palasi saman tien Nurmijärvelle, aluksi kesätöihin, sen jälkeen energianeuvojaksi, korjausneuvojaksi, tarkastusinsinööriksi ja vuodesta 1992 lähtien kunnan rakennustarkastajaksi. Kahden lapsen isä ja kahden lapsenlapsen tuore pappa harrastaa monipuolista liikuntaa ja voitti mm. salibandyn SM-pronssia ikämiehissä vuonna Osan vapaa-ajasta vie golf. Turvallisuussyistä ratsastusmaneesien rakenteiden kunto on tarkistettava säännöllisesti. Rakennusvalvonta muistuttaa: Ratsastusmaneesien turvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota Rakennusvalvonta asiakaspalvelupisteineen löytyy kunnanviraston ensimmäisestä kerroksesta. 4 Kunnan rakennusvalvonnassa on an nettu ohjeet ratsastusmaneesien turvallisuuden tarkastamiseksi. Taustalla on viime vuonna Laukaassa sattunut onnettomuus, jossa ratsastusmaneesi sortui lumen painosta eikä tieto turvallisuusuhasta ollut kulkenut maneesin omistajalle. Nurmijärven rakennusvalvonta kävi tämän jälkeen läpi kunnan alueella sijaitsevat ratsastusmaneesit, joita on kuusitoista. Näistä seitsemästä löytyi yhtäläisyyksiä Laukaan maneesiin, kuten rakenne, suunnittelija tai hallin toimittaja. Maneesien omistajia kehotettiin helmikuussa lähetetyssä kirjeessä tarkastamaan tai tarkastuttamaan maneesin rakenteiden kunto. Erityisesti tarkastettavia kohteita ovat hitsaus-, pultti-, naula- ja ruuviliitokset, jäykisteiden kiinnitykset, mahdolliset muodonmuutokset sekä rakenteiden laho- ja ruostevauriot. Mikäli tarkastuksessa löytyy puutteita, tulee maneesin käyttö keskeyttää ja puutteet on korjattava välittömästi. Heikki Mälkki vertaa maneesin tarkastusvaatimusta auton määräaikaiskatsastukseen ja suosittelee, että omistajat teettäisivät sen säännöllisin väliajoin esimerkiksi alan suunnittelutoimistolla. Hän muistuttaa, että mahdollisen omistajanvaihdoksen jälkeen myös uusien omistajien on otettava tarkastusvaatimus huomioon.

5 KUNTA TIEDOTTAA Nurmijärven kuntaan ensimmäinen hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomuksen tavoitteena on koota hyvinvointitietoa kunnallisen päätöksenteon tueksi ja toimia kunnan toiminnan kehittämisen yhtenä perustana. Nurmijärven ensimmäinen hyvinvointikertomus hyväksyttiin valtuustossa Taustalla on vuonna 2011 voimaan tullut Terveydenhuoltolaki, joka velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Laajempi hyvinvointikertomus laaditaan kerran valtuustokaudessa ja lyhyempi katsaus vuosittain. Nurmijärvellä paljon hyvinvoinnin vahvuuksia Hyvinvoinnin vahvuuksia Nurmijärvellä on mm. elinvoimainen ikärakenne, puolet kunnan perheistä on lapsiperheitä. Väestö on pääsääntöisesti hyvin toimeentulevaa ja kouluttautunutta. Kunnassa asunnottomia on vähän, ja sairastavuusindeksin mukaan kunnan väestö on terveempää kuin koko maassa keskimäärin. Nurmijärvi kuntana on luonnonläheinen ja turvallinen asuinpaikka. Viime vuoden kouluterveyskyselyn mukaan nuorten 8. 9-luokkalaisten koettu terveys ja terveystottumukset ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan, esimerkiksi päivittäin tupakoivien nuorten osuus on vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Lukion 1. ja 2.vuoden opiskelijoilla humalajuominen ja huumekokeilut ovat tilastojen mukaan vähentyneet. Nurmijärvellä työttömyysaste nuorilla ja aikuisväestöllä on alhaisempi kuin vertailukunnissa. Liikenne sujuvaksi, taloustilanteesta haasteita palvelujen järjestämiselle Kunnan haasteina ovat esimerkiksi väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen epäedullinen kehitys tulevaisuudessa. Asukaskyselyissä kunnan haasteina nousevat esille liikenteen sujuvuuteen liittyvät epäkohdat kuten ruuhkat, kevyen liikenteen väylien puutteellisuus ja lasten koulureitit. Nurmijärven kunnan taloustilanne ja velkaantuminen luo haasteita laadukkaiden palvelujen järjestämiseen ja riittävän henkilökunnan resurssointiin. Tietoja verrattu muihin kuntiin Hyvinvointikertomuksen kokoamisessa on hyödynnetty Kuntaliiton sähköistä hyvinvointikertomus työvälinettä, tilastoja ja kunnan omia asukaskyselyjä. Laajassa hyvinvointikertomuksessa hyvinvoinnin muutosta on tarkasteltu pääsääntöisesti tietojen Nurmijärven kuntastrategiasta vuosille on valmistunut ensimmäinen luonnos, ja siitä toivotaan nyt kuntalaisilta mahdollisimman paljon kommentteja ja kehitysehdotuksia. Kunnan tulevaisuuden suunnitelmia varten on käyty paljon keskusteluja kuntalaisten, kunnan luottamushenkilöiden sekä kunnan henkilöstön ja viranhaltijajohdon kanssa. Nyt kasaan on saatu luonnos, jossa on huomioitu mahdollisimman hyvin kaikki esiin tulleet asiat kuitenkin niin, että strategia ei olisi täynnä korulauseita perusteella. Tilastoja on vertailtu oman kunnan muutoksena sekä suhteessa valittuihin vertailukuntiin Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi ja Tuusula. Raportissa on kuvattu keskeisten indikaattoreiden avulla mm. hyvinvointiin liittyviä taustatekijöitä, kuten työllisyystilannetta sekä kunnan taloustilannetta. Kaikkien ikäryhmien kohdalla on kuvattu asumista, turvallisuutta, terveyttä, toimeentuloa ja kuntalaisten näkemyksiä hyvinvoinnin edistämiseksi. Erikseen on vielä tarkasteltu kuntalaisten hyvinvoinnintilaa eri ikäryhmittäin. Seuraavaksi hyvinvointisuunnitelma Hyvinvointikertomuksen toimenpideosio hyvinvointisuunnitelma valmistuu toukokuussa yhdessä päivitettävän kuntastrategian vuosina kanssa. Hyvinvointisuunnitelma on muiden ohjelmien katto-ohjelma, jonka avulla voidaan arvioida mm. hyvinvoinnin edistämiseksi tehtyjä toimenpiteitä vuosittain. Hyvinvointikertomuksen tietoja voidaan soveltaa myös muiden hyvinvointia edistävien ohjelmien ja toimintojen suunnittelussa. Teksti Soili Vesanto hyvinvointikoordinaattori, th,ttm Vaikuta kotikuntasi tulevaisuuteen kommentoi Nurmijärven strategialuonnosta ja kaikkea kaikille. Tässä strategialuonnoksessa on lähdetty siitä, että kunnan toimintaa muutetaan taloudellisesti kestävämpään suuntaan siten, että kuntalaisten hyvinvoinnista ja kunnan elinvoimaisuudesta pidetään huolta. Siirry sivulle kuntastrategia, ja kerro, miten kuntastrategian luonnosta pitäisi mielestäsi muuttaa. Kaikki kommentit ja kehitysehdotukset luetaan, ja niiden avulla luonnoksesta viimeistellään lopullinen strategiadokumentti kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Vastausaikaa on sunnuntaihin saakka. 5

6 KULTTUURITAPAHTUMIA Peter Pan on näytelmä koko perheelle Ammattilaisista harrastajiin Galleria Villessä monipuolisia näyttelyitä Matka lapsuudesta aikuisuuteen ei ole kenellekään suora polku, mutta joidenkin poluissa on mutkia tavallista enemmän. Peter Pan tekee parhaansa saadakseen asiat solmuun. Tästä on seurauksena näytelmä täynnä naurua, jännitystä ja juonikäänteitä. Helinä-Keiju yrittää karkottaa uudet vieraat Mikämikä-maasta, sillä hänen Peteriä kohtaan tuntemansa omistushalu ei kestä kilpailijoita ympärilleen. Peter Pan itse käy mielikuvituksellista taisteluaan ikuista vihollistaan Kapteeni Koukkua vastaan. Seikkailuelokuvistaan ja näytelmistään tunnettu ohjaaja Taavi Vartia on kirjoittanut valloittavan kertomuksen J.M. Barrien alkuperäiseen romaaniin perustuen. Näytelmässä tavataan kirjasta tuttuja hahmoja, mutta luvassa on myös uusia ja yllättäviä tuttavuuksia. Rooleissa nähdään muun muassa Veeti Kallio, Marita Taavitsainen, Valtteri Lehtinen ja Pihla Maalismaa Taaborinvuori Tuotanto: TaMar-tuotanto Galleria Villessä pidetään vuosittain 12 näyttelyä, joista suurin osa on kulttuuripalvelujen järjestämiä taidenäyttelyitä. Galleriassa toimii kulttuuripalvelujen lisäksi neljä muuta vakituista näyttelynjärjestäjää, joiden kesken on jaettu viisi näyttelyvuoroa. Nurmijärven museolla on galleriassa vuosittain yksi näyttelyaika ja Nurmijärven Taideyhdistyksellä kaksi aikaa. Taideyhdistyksen ajoista toinen on käytetty perinteisesti Nurmijärveläisen taiteen vuosinäyttelyn järjestämiseen. Toukokuussa galleria täyttyy lasten ja nuorten teoksista, kun Kuvataidekoulussa ja nuorisopalvelujen taidepajoissa taidetta opiskelevat ja harrastavat pitävät siellä peräjälkeen kevätnäyttelynsä. Monet galleriassa näyttelyn pitävistä ammattitaiteilijoista ovat kulttuuripalvelujen kutsumia. Ammattilaiset voivat myös halutessaan hakea galleriasta näyttelyaikaa. Lisätietoa galleriasta ja sen toiminnasta saa kulttuuripalvelujen verkkosivuilta os. Galleriat ja näyttelyt, Galleria Ville. Taavi Vartian ohjaama Peter Pan sopii koko perheelle. Kuva: Tuomo Manninen Kuva: Jere Hietala Juha Tapio tähdittää Taaborin kesäkonserttia Maamme suosituimpiin lauluntekijöihin kuuluva Juha Tapio esiintyy lauantaina 9. elokuuta Taaborinvuori soi -konsertissa. Vain elämää -ohjelmastakin tuttu artisti julkaisi loppuvuodesta uuden, nyt jo tuplaplatinaa myyneen levyn, ja lähti sen jälkeen bändinsä kanssa tienpäälle. Konserttikiertueen keikoista monet myytiin loppuun jo ennakkoon ja loput viimeistään konserttipäivänä. Juha Tapio on epäilemättä tähänastisen uransa huipulla. Myös Taaborin konsertin lipunmyynti on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti. Konsertin lisäksi lipun hintaan sisältyy tutustuminen Taaborinvuoren vieressä sijaitsevaan Aleksis Kiven syntymäkotiin. La klo 15 Taaborinvuori soi: Juha Tapio Taaborinvuori, Koulunkulmantie 34 6

7 KULTTUURITAPAHTUMIA KUNTA TIEDOTTAA Lapsen maailman herkkä kuvaaja Aleksis Kivi kuoli vain 38-vuotiaana oltuaan sitä ennen hoidettavana Lapinlahden sairaalassa. Kivi-juhlilla Veijo Meren kirjoittama Aleksis Kivi -näytelmä Aleksis Kiven syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 180 vuotta. Kivi-juhlilla nähdään merkkivuoden kunniaksi kirjailijan elämästä kertova Veijo Meren tekstiin pohjautuva näytelmä. Aleksis Kivi elää näytelmässä toiveineen, haaveineen ja pettymyksineen. Hän kiivailee suomen kielen puolesta ja työskentelee varmana kutsumuksestaan kirjailijana. Näytelmän henkilögalleriaan kuuluu joukko aikansa merkkihenkilöitä, kuten Kiveä kirjailijanuralle kannustanut J. V. Snellman, teatterivaikuttaja Kaarlo Bergbom ja Kiven taiteen ankarana arvostelijana tunnettu August Ahlqvist. Kuva: Asta Karel Ohjaaja Samuli Reunanen on panostanut erityisesti musiikkiin. Näytelmään sisältyy kymmenkunta sävellystä Aleksis Kiven rakastettuihin runoihin. Mukana ovat muun muassa Sydämeni laulu, Onnelliset ja Kaukametsä. Musiikin on säveltänyt Iiro Ollila Kivi-juhlat: Aleksis Kivi Taaborinvuori, Koulunkulmantie 34, Palojoki Rajamäellä asuvan taidegraafikko Laura Pohjosen työpäivä noudattaa lähes toimistotyöaikaa. Vien aamulla ensin poikani päiväkotiin ja menen sitten työhuoneelleni, jossa työskentelen iltapäivään asti. Lopetan ennen päiväkodin sulkemista, Pohjonen kertoo. Pohjonen käsittelee teoksissaan paljon lapsuutta sekä ihmisen herkkää ja haavoittuvaa puolta. Äidiksi tulemisella ja vanhemmuudella on ollut vaikutusta hänen taiteensa sisältöön; Monissa kuvissa seikkailee pieni poika. Perheen ohella opetustyö vie paljon aikaani, joten mistään taiteilijan boheemielämästä ei kohdallani todellakaan voi puhua. Työhuone tehtaassa Taiteilijan työskentelyn kannalta on olennaista, että käytössä on asianmukainen työskentelytila. Nurmijärvellä taiteilijat hankkivat työtilansa vapailta markkinoilta. Pohjosen työhuone sijaitsee Altian vanhassa tehdasrakennuksessa. Hän jakaa työskentelytilan kahden muun taiteen tekijän kanssa. Tila on alkuperäiskunnossa olevaa melko roisia teollisuustilaa, joka sopii oikein hyvin työhuoneeksi. Saimme sinne äskettäin vesipisteen, mikä on taidegrafiikan tekemisen kannalta todella tärkeää. Kesänäyttely Nurmijärvellä Pohjosen töitä nähdään tulevana kesänä Galleria Villessä, jossa hän pitää yksityisnäyttelyn. Näyttelyn nimi on Leikisti. Pohdin siinä leikin ja toden suhdetta. Sitä, miten leikki on usein aivan totta leikkimään uppoutuneelle. Leikkimisellä on sijansa myös aikuisten maailmassa. Elämä saattaa muuttua joskus leikiksi. Se voi tilanteesta riippuen olla joko vapauttavaa heittäytymistä ja hetkessä elämistä, tai kammottavaa toisilla ihmisillä leikkimistä. Taiteen tekeminen on oma tapani leikkiä. Taidegraafikko Laura Pohjonen työnsä ääressä. Kuva: Asta Karell Laura Pohjonen: Leikisti, grafiikan näyttely Galleria Ville Laura Pohjosen teos Ajatukset. 7

8 NURMIJÄRVEN MUSEO Liikennepuistokonstaapelit Maltti ja Valtti partioivat Taaborinvuorella Kuva: Harri Lehtikevari Pikku Kakkosesta tutut konstaapelit Maltti ja Valtti esiintyvät Museon kesähuveissa lauantaina klo 12 ja partioivat sen jälkeen tunnin ajan tapahtumakävijöiden joukossa. Näiden virkaintoisten kaverusten edesottamuksista ei puutu vauhtia ja vaarattomia tilanteita. Museon kesähuvien ohjelmassa on konstaapeleiden esityksen lisäksi muun muassa työpajoja ja opastuksia, joiden yhtenä teemana on liikkuminen eri aikoina ja erilaisilla välineillä. MoniNaiset kädentaitajat -ryhmä tuo tapahtumaan Tyhjät kulhot -projektin, jolla kerätään varoja Unicefille. Aleksis Kiven syntymäkodilla on kello 11 Pappihan pojasta piti tulla -draamaopastus, jossa tavataan kansalliskirjailijan äiti Annastiina Stenvall. Tapahtumaan ja museoihin on vapaa pääsy. Museon kesähuvit la klo Taaborinvuori, Koulunkulmantie 34. Mäen täydeltä lapsia toimintaviikoilla Taaborinvuoren kesätapahtumat käynnistyvät toukokuun lopussa Taaborin toimintaviikoilla. Museoalue täyttyy iloisesta menosta ja vilskeestä, sillä Nurmijärven museon järjestämään tapahtumaan osallistuu päivittäin noin neljäsataa lasta. Suurin osa kävijöistä tulee lähikuntien päiväkodeista ja kouluista. Toimintaviikoilla on seitsemänä päivänä työpajoja, liikuntaleikkejä ja Taaborin toimintaviikot ja klo Taaborinvuori, Koulunkulmantie 34. Kuvat: Olli Hintikka askartelua. Lisäksi tutustutaan Aleksis Kiven syntymäkotiin, kuullaan satuja ja nähdään työnäytöksiä. Ohjelmaan kuuluu myös Emilia Pokkisen esittämä Lumikki-näytelmä. Toimintaviikkojen ryhmäpaikat on loppuunmyyty, mutta yksittäiset kävijät voivat tulla mukaan ilman ennakkoilmoittautumista. Museoviikon teemana kokoelmien ihmeet Suomessa vietetään Museoviikkoa Museoviikolla halutaan kiinnittää huomiota museoiden hallussa oleviin kokoelmiin sekä niihin liittyviin kiinnostaviin tarinoihin. Aleksis Kiven syntymäkodin näyttelyssä eniten julkisuutta saanut esine lienee revolveri. Sen tarinasta kirjoitettiin jo vuonna 1950 Ilta-Sanomissa. Revolveri kuului aikoinaan tiettävästi Aleksis Kivelle, joka perimätiedon mukaan ammuskeli sillä Tapanilan vuokra-asunnossaan aiheuttaen pelkoa ja hämmästystä. Aleksis Kiven syntymäkoti avataan kesäksi Kansainvälisenä museopäivänä Museon pääsymaksuun sisältyy opastus, joka valottaa revolverin tarinan lisäksi monen muunkin esineen taustaa. Taaborinvuoren museoalueen museot, kahvila Puolmatkan krouvi ja museokauppa aukeat juhannussunnuntaina Kahvila Puolmatkan krouviin ja museokauppaan voi poiketa ostoksille ja nauttimaan kauniista maisemista pitkin kesää. Museokaupassa on myynnissä museon tuotteita, kuten kirjanmerkkejä, muistilehtiöitä ja makeisia sekä paikallisten käsityöläisten valmistamia tuotteita. Aleksis Kiven syntymäkoti avoinna ti-su klo 10 16, ti-su klo Palojoentie 271. Puh Taaborinvuoren museoalue, Puolmatkan krouvi ja museokauppa avoinna ti-su klo Koulunkulmantie 34. Puh

9 NURMIJÄRVEN KIRJASTOT Käsitöitä, lukupiirejä, tapahtumia Kirjasto on monipuolinen paikka Frodo ottaa tehtävänsä vakavasti. Olisiko Jukolan poikien koulutie sujunut paremmin, jos he olisivat lukkarin sijasta saaneet oppimestarikseen lukukoiran? Karvakuonot vapaaehtoistyössä kirjastoissa Nurmijärven kirjastoissa työskentelee neljä lukukoiraa, joiden vastaanotolle pääsee varaamalla ajan kirjaston asiakaspalvelusta. Lukukoirana toimiminen ei ole mikään koiran virka; karvakuonot tekevät arvokasta vapaaehtoistyötä lukutaidon edistämiseksi. Koira toimii lukijalle kuuntelijana, joka ei arvioi eikä arvostele suoritusta. Toiminnan tarkoituksena on rohkaista lukemista arastelevaa henkilöä harjoittamaan lukutaitoaan. Lukukoira Emma lomailee kesän ja palaa syksyllä taas hommiin. Hilma ja Larsson. Lukukoiratoiminta on lähtöisin Yhdysvalloista, missä toimii tehtävään erityisesti sertifioituja koiria. Nurmijärvellä lukukoiratoiminnan aloitti Rajamäen kirjasto, josta se on levinnyt pääkirjastoon ja Klaukkalan kirjastoon. Klaukkalan ja pääkirjaston lukukoirat Frodo ja Emma lomailevat kesän ajan, mutta palaavat työhönsä taas syksyllä. Rajamäen lukukoirat Hilma ja Larsson sen sijaan hoitavat virkaansa kesälläkin. Nurmijärven kirjastoissa kokoontuu viikoittain harrastusryhmiä, joihin kuka tahansa voi mennä mukaan. Pienille lapsille suunnattuja satutuokioita järjestetään kaikissa kirjastoissa. Tuokioiden ohjelmassa on pääasiassa satujen lukemista, mutta joskus niissä myös lauletaan tai katsotaan pienimuotoisia teatteriesityksiä. Kirjallisuudesta kiinnostuneille on tarjolla lukupiiritoimintaa. Pääkirjaston lukupiiriläiset kokoontuvat kerran kuukaudessa vaihtamaan mielipiteitä kirjoista ja lukemisesta. Klaukkalan kirjastossa kokoontuu käsityö- ja kirjallisuusharrastuksen yhdistävä Novellikoukku-ryhmä. Novel- Lue ja anna kuvan puhua Nurmijärven kirjastot ovat jo useamman vuoden ajan tarjonneet kouluille kirjavinkkausta houkuttelemaan lapsia ja nuori kirjojen maailmaan. Nyt vinkkausta kehitetään entistä monipuolisemmaksi. Kirjavinkkaus on kirjojen avaamista kuulijoille kertomalla niistä jokin houkutteleva juonen käänne, henkilöhahmo tai tarinan alku. Joskus riittää vain pienen pätkän lukeminen. Vinkkauksessa kirjan sisällöstä paljastetaan vain osa, tarkoitus on saada kuulijat innostumaan niin, että he haluavat lukea itse kirjan loppuun. Tyypillisesti kirjavinkkauksen kohderyhmää ovat lapset ja nuoret, mutta vinkkauksen avulla voi innostaa ketä tahansa uusien lukuelämysten pariin. Vuonna 2013 Nurmijärven kirjastoissa aloitettiin Ely-keskuksen rahoittama kirjavinkkaushanke Lue ja anna kuvan puhua. Hankkeen tavoitteena on laajentaa perinteistä kirjavinkkausta KuMuKi -vinkkaamiseksi. KuMuKilla tarkoitetaan kirjavinkkausta, jossa esityksessä käytetään kirjan lisäksi myös kuvaa ja musiikkia tuomaan kirjan sisältö paremmin esille. Samalla voidaan vinkata myös kirjaan liittyviä elokuvia tai musiikkia. likoukussa luetaan ääneen novelleja ja tehdään käsitöitä joko itselle tai hyväntekeväisyyteen lahjoitettavaksi. Nurmijärven kirjasto järjestää yhteistyössä museon ja kulttuuripalvelujen kanssa kirjastoissa kerran kuukaudessa ikäihmisille suunnattuja K-60 kulttuuriklubeja, joiden ohjelmassa on kiinnostavia luentoja ja taiteilijavierailuja. Kaikkiin kirjaston järjestämiin tapahtumiin ja harrastusryhmiin on vapaa pääsy. Nurmijärven kirjastojen aukioloajat pääsiäisenä ja vappuna Kiirastorstai Pääkirjasto ja Klaukkalan kirjasto klo Rajamäen kirjasto Kirjastoauto kiertää vain aamureitin pe ma Kaikki kirjastot ovat kiinni. Vappuaatto ke Pääkirjasto ja Klaukkalan kirjasto klo Rajamäen kirjasto Kirjastoauto kiertää vain aamureitin. to 1.5. su 4.5. Kaikki kirjastot ovat kiinni. Tänä vuonna muutamilla kouluilla onkin hankkeen puitteissa kiertänyt kirjailijavieraita ja Kirjavinkkariyhdistyksen kiertäviä vinkkareita innostamassa lapsia lukemaan. Kevään aikana kirjailija vieraina ovat esiintyneet Markus Majaluoma Nukarin koululla ja Tuula Kallioniemi Röykän koululla. Vinkkareista osa on vasta tulossa kouluille. Vinkkarin kouluvierailu näkyy heti myös kirjastoissa. Houkuttelevimpiin kirjoihin tulee muutamassa päivässä pitkä varausjono. Kouluilla vinkkarit onkin otettu innolla vastaan. Vinkkarit osasivat houkutella lapsia ja samalla myös aikuisia kirjojen maailmaan mukaansatempaavalla tavalla. Varasin kaikki vinkatut kirjat heti Ratamosta ja nyt täällä tapellaan kuka saa minkäkin kirjan, kertoo Metsäkylän koulun opettaja Päivi Piipponen. Hankkeen myötä kirjaston omat kirjavinkkarit pystyvät keskittymään vinkkaustyöhön ja kehittämään omaa kirjavinkkausta. KuMuKista on tarkoitus tehdä pysyvä työkalu kirjaston omille vinkkareille. Kirjasto pystyy tarjoamaan kirjavinkkausta lähes kaikille peruskoulun luokka-asteille ja hankkeen ansiosta jatkossa vielä monipuolisemmin. 9

10 KUNTA TIEDOTTAA Kuntalaiskyselyjä ja asukasiltoja Keski-Uudenmaan kuntien selvitysalueella Kuntalaisilla on ollut mahdollisuus saada tietoa ja osallistua kahdeksan kunnan yhdistymisselvitykseen kevään mittaan. Ajatuksia ja ideoita on etsitty mm. kuntien yhteisissä asukastilaisuuksissa, puhelinhaastatteluilla ja sähköisellä kyselyllä. Kaikkien kuntien asukkaille suunnattuja asukasiltoja pidettiin huhtikuun alussa Tuusulassa, Mäntsälässä ja Hyvinkäällä Tilaisuuksien videolähdetyksiä voi katsoa nettiosoitteessa: Lisäksi Nurmijärvellä tullaan järjestämään yksi tai useampia omia asukasiltoja kevään ja alkusyksyn aikana. Esillä on ollut myös neuvoa antavan kansanäänestyksen järjestäminen, kertoo hallintojohtaja Jukka Anttila, joka toimii selvityksen demokratiaryhmän varapuheenjohtajana. Kevään aikana on tehty yhdistymisselvityksen toimesta myös puhelinhaastatteluja noin henkilölle. Näissä on kysytty kuntalaisten mielipiteitä liittyen erilaisten kuntapalveluiden saavutettavuuteen ja tietotekniikan hyödyntämiseen kuntapalveluissa. Pelkästään sähköisenä tai jotenkin muuten kotoa käsin hoidettavia palveluita olivat vastaajien mielestä erilaiset varaus-, lupa- ja hakupalvelut sekä äänestäminen. Lähimmästä taajamasta toivottiin useimmiten saatavan terveydenhoito- ja koulupalveluita. Asukasiltojen ja puhelinhaastatteluiden lisäksi on kuntien kotisivulla meneillään sähköinen kysely kuntalaisten vaikuttamistavoista ja asioista, mihin halutaan vaikuttaa. Nettikysely päättyy sunnuntaina (ks. Samaan aikaan sote-uudistus ja metropolihallinnon mallit Samanaikaisesti meneillään olevan kahdeksan kunnan selvityksen kanssa on päätetty sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta Suomessa. Tarkoitus on järjestää kaikki sote-palvelut viiden alueellisen järjestäjän toimesta. Perustettavat sote-alueet olisivat kuntayhtymiä, joiden hallintoon alueen kunnat osallistuvat. Tällöin myös huomattava osa sote-palvelujen välittömästä päätösvallasta siirtyisi kuntien ulkopuolelle. Lisäksi huhtikuun alussa valmistui metropolilainsäädäntöä valmistelevan työryhmän väliraportti, jossa ehdotetaan kahta vaihtoehtoista mallia metropolihallinnoksi. Nurmijärvi on mukana sekä laajassa että suppeassa vaihtoehdossa. Yhdistymisselvityksen aikataulu 6/2013 8/2013 1/2014 6/2014 9/ /2014 selvityksen käynnistäminen ohjausryhmän jäsenten nimeäminen yhdistymisselvityksen työsuunnitelman hyväksyminen työryhmien ja johtoryhmän seminaari: työryhmien työsuunnitelmat kuntien lausunnot työryhmien väliraporteista (palveluverkko) työryhmien raportit valmiit selvitys valmis:yhdistymisesitys/-esitykset sekä yhdistymissopimus/-sopimukset liitteineen valtuustot käsitelleet yhdistymisesityksen ja -sopimuksen liitteineen Keski-Uudenmaan yhdistymisselvityksen alueella on noin asukasta. 10 Malleissa hallinnon tehtävät liittyvät maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen, kilpailukykyyn, elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan sekä segregaatioon, eli eriarvoistumiseen, työvoimaan ja maahanmuuttoon. Mallit eroavat toisistaan tehtäväkokonaisuuksien laajuuden sekä muun muassa hallintomallin, aluerajauksen ja rahoituksen järjestämisen osalta. Väliraportti on tarkoitus lähettää lausunnoille huhtikuun puolivälissä ja luonnoksen hallituksen esitykseksi valmistua mennessä. Kuntien kannanotot yhdistymisselvitykseen vuodenvaihteessa? Kunnanjohtaja Kimmo Behmin mukaan vielä ei ole tiedossa, miten mm. sote-uudistuksen toteuttaminen ja metropolihallinnon ratkaisut tulevat vaikuttamaan kuntien yhdistymisselvitykseen. On todennäköistä, että kuntien kannanotot selvitykseen tulevat siirtymään suunnitellusta aikataulusta vuodelle Joulun alla valmistunut yhdistymisselvityksen väliraportti sisälsi kuntapalvelujen nykytilan arvioinnin, asiantuntijoiden talous- ja palveluverkkoselvitykset sekä ehdotuksen uuden kaupungin visioksi. Varsinaisen selvityksen on tarkoitus valmistua kesällä. Alkuperäisen aikataulun mukaan kuntien kannanotot olisivat selvillä vuodenvaihteeseen mennessä. Mikäli Keski-Uudenmaan kunnat yhdistyisivät, syntyisi asukkaan suurkaupunki. Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisselvitys käynnistyi kesäkuussa Lisätietoa hankkeesta: Väkiluku Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula

11 Ota talteen! YLEISKAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Elinkeino- ja kuntakehityskeskus/ Yleiskaavoitus Aleksis Kiven tie 9, Nurmijärvi (muutto loppuvuodesta takaisin kunnanvirastolle, Keskustie 2B) puh ymparisto/kaavat_tontit_ja_rakennusluvat/yleiskaavoitus Kaavoituksen asiakaspalvelu puh , fax Kaavoituskatsaus 2014 Kaavojen laatiminen on kunnan tehtävä Kaavoitus perustuu maankäyttöja rakennuslakiin Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy sekä yleiskaavat että asemakaavat. Asemakaavat valmistellaan asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnalle ja yleiskaavat kuntasuunnittelulautakunnalle. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta voi myös hyväksyä vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat. Alueellinen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) seuraa kunnan kaavoitusta ja sillä on mahdollisuus puuttua oikaisukehotuksella tai valituksella kunnan päätöksiin, jos ne eivät ole MRL:n mukaisia. Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsaus perustuu vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävään kaavoitusohjelmaan ja siinä esitetään tilanne- ja kokonaiskuva Nurmijärven yleis- ja asemakaavasuunnittelusta. Kaavoituskatsauksessa esitetään vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat. Esitettyjen kohteiden lisäksi voi käynnistyä myös muita kaavoitushankkeita. Kaavojen vireilletulosta tiedotetaan kaavakohtaisesti erikseen. Lisäksi kaavoituskatsauksessa esitetään arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Nurmijärven asemakaava-alueiden tonttivarannon toteutumista seurataan vuosittain kunnan maankäytön toteuttamisohjelman yhteydessä sekä Helsingin seudun MALaiesopimuksen seurannassa. Seurannan mukaan lainvoimaisissa asemakaavoissa asumiseen varattua tonttivarantoa Nurmijärvellä on yhteensä n kem2, josta kerrostaloille n kem 2, rivitaloille n kem 2 ja omakotitaloille n kem 2. Varanto mahdollistaa laskennallisesti n. 850 kerrostaloasunnon, n. 900 rivitaloasunnon ja n. 600 omakotitalon rakentamisen. MAL-aiesopimuksen mukaan asuntotuotannon tulisi olla asuntoa vuodessa. Kirkonkylän ja Klaukkalan Klaukkala alueilla tonttivaranto ei täysin vastaa kysyntää. Asuntotonttivarantoa on suhteellisesti enemmän kunnan pohjoisissa, missä kysyntä on vähäisempää. Kunnan omistamaa tonttivarantoa ei kuitenkaan ole voimassa olevissa asemakaavoissa maankäytön toteutusohjelman mukaisen viiden vuoden tontinluovutusohjelman tarpeita vastaavasti, vaan tontinluovutusohjelma sisältää kohteita, joiden kaavoitus ja osin myös maanhankinta ovat vielä valmisteilla. Valmisteilla on lukuisia yleis- ja asemakaavahankkeita sekä maanhankintatoimenpiteitä, joilla tonttivarantoa pyritään lisäämään paremmin kysyntää vastaavaksi erityisesti Klaukkalan ja Kirkonkylän alueilla. Nämä lähiajan kaavahankkeet on esitetty tässä kaavoituskatsauksessa. Vuoden 2013 aikana ehdotusvaiheessa olleissa kaavoissa oli uutta asumiseen varattua kerrosalaa yhteensä n kem 2. Kaavan laatimisesta perittävät kustannukset ja maankäyttösopimukset Asemakaavan laatimisoikeus kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnalle. Ensisijaisesti uudet asemakaavat laaditaan kunnan omistamalle maalle. Tilanteesta riippuen kunta hankkii kaavoitettavaa maata vapaaehtoisten kauppojen lisäksi myös maankäyttösopimuksella, etuostolla tai lunastamalla. Kaavamuutoksia laaditaan myös yksityisten omistamille alueille. Maankäyttö ja rakennuslain 59 :n mukaan kunnalla on oikeus periä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset, jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai haltijan aloitteesta. Asemakaavan laatimisen tai muuttamisen yhteydessä tehdään sopimus maanomistajan kanssa kaavoituksen käynnistämisestä silloin, kun kaava tai kaavan muutos näyttää vaativan kunnan resursseja tavallista enemmän. Sopimuksella sovitaan kaavan laatimisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Mikäli asemakaavalla tai asemakaavan muutoksella maa-alueen tai tontin rakennusoikeus nousee, laaditaan kaavan laatimisen yhteydessä maankäyttösopimus valtuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman periaatteiden mukaisesti. Kunnan ja maanomistajan kesken tehtävällä maankäyttösopimuksella sovitaan kaavan toteuttamisen kustannuksiin Kylänpää osallistumisesta. Yksityisoikeudellinen maankäyttösopimus suhteutetaan kaavan toteuttamisesta aiheutuviin yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin ja maanomistajan kaavoituksesta saamaan hyötyyn. Maankäyttösopimusneuvottelut aloitetaan viimeistään silloin, kun alueen kaavoituksen pääperiaatteet on ratkaistu. Asemakaavaa tai kaavan muutosehdotusta ei aseteta julkisesti nähtäville ennen kuin on saatu aikaiseksi molempia osapuolia tyydyttävä sopimus. Tiedotus ja osallistuminen Kuntalaisten osallistumismahdollisuudet maankäytön suunnitteluun Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella ainakin yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä ilmoituslehdessä. MRL:n mukaan aina kaavoitukseen ryhdyttäessä laaditaan erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan, miten osalliset saavat tietoa kaavoituksen lähtökohdista, miten he voivat osallistua kaavoituksen valmisteluun sekä kertoa mielipiteensä asiasta. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä Nurmijärven kunnanvirastossa sekä yleensä myös joko Nurmijärven tai Rajamäen kirjastossa tai Klaukkalan yhteispalvelupisteessä sen mukaan, mitä taajamaa kaavan laatiminen koskee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Kuntalaiset ja muut osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa ympäristönsä suunnitteluun ja kaavoitukseen kaavan vireilletulosta lähtien. Osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuudet järjestetään kunkin kaavoitushankkeen merkittävyyden kannalta sopivalla tavalla. Kaavasta tiedotetaan kuuluttamalla lehdessä ja ilmoittamalla maanomistajille kirjeitse sekä tarvittaessa järjestämällä erilaisia tiedotus- ym. tilaisuuksia. Kaavat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Opastusta kaavoitusasioissa voi kysyä kunnanviraston kaavoituksen asiakaspalvelusta. Yleiskaava-asiat kuntasuunnittelulautakunnassa Kononen Aarno kehitysjohtaja, kuntasuunnittelulautakunnan esittelijä puh Nikunlaakso Risto erikoissuunnittelija, kuntasuunnittelulautakunnan sihteeri puh Yleiskaavoituksen henkilökunta Haikonen Marjo suunnitteluavustaja (suunnittelutarveratkaisut) puh Junttila Arja yleiskaavainsinööri (suunnittelutarveratkaisut, poikkeamispäätökset haja-asutusalueella) puh Kurittu Jonna yleiskaavasuunnittelija puh Pihala Anita yleiskaavapäällikkö puh Vilokkinen Ruusu yleiskaavasuunnittelija puh ASEMAKAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Ympäristötoimiala, Asemakaavoitus PL 37, Keskustie 2 B, Nurmijärvi puh Kaavoituksen asiakaspalvelu puh , fax Asemakaava-asiat asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa Natunen Laura hallintosihteeri, asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan sihteeri puh Asemakaavoituksen henkilökunta Oksanen Juha suunnittelupäällikkö, Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu- tulosalue puh Lehtinen Timo asemakaavapäällikkö puh , Peltoniemi Katri kaavoitus- ja lupa-arkkitehti puh Onnela Satu kaavoitusarkkitehdin sijainen puh Hyvärinen Eeva-Maija kaavasuunnittelija puh Laakso-Mäki Pirkko kaavavalmistelija puh Sähköpostiosoitteet: 11 Lisätietoja myös: asemakaavahankkeet

12 Vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat Kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet varmistavat valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottamisen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Ne käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne; 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; 5. Helsingin seudun erityiskysymykset; 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty. Helsingin seudun erityiskysymyksissä on korostettu joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto työpaikka- ja palvelukeskuksina. Riittävän asuntotuotannon varmistamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. Alueidenkäytössä tulee mm. ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Maakuntakaava on tärkein seudullinen maankäytön suunnitelma ja sillä on myös oikeusvaikutuksia. Yleispiirteisenä ja laaja-alaisena maankäytön suunnitelmana se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen sekä sovittaa yhteen kuntien maankäyttötarpeet ja valtakunnalliset intressit. Nurmijärven kunnan alueella maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan marraskuussa 2006 ja kaava on lainvoimainen. Yleiskaava on kunnan laatima maankäytön suunnitelma, joka esittää periaatteet alueiden käyttämisestä eri tarkoituksiin kuten asumiseen, työpaikkatoimintoihin tai virkistykseen sekä liikenneverkon kehittämisen tarpeisiin. Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta (osayleiskaava) esim. taajamittain tai kylittäin. Yleiskaava voidaan laatia strategisena maankäytön suunnitelmana, rakentamista ja muuta maankäyttöä ohjaavana aluevarauskaavana maaseutuja kyläalueilla tai asemakaavoituksen perustaksi taajamissa. Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavan tarkoituksen on osoittaa tarpeelliset alueet eri käyttötarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii kunta. Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista koko kunnan alueella. Se sisältää määräyksiä lupamenettelystä ja ohjaa rakentamistapaa hyvän asuin- ja elinympäristön turvaamiseksi. Rakennusjärjestys on keskeisin rakennuslupaharkinnan perusta alueilla, joissa ei ole oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa. Nurmijärven rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakentamistapaohjeita voidaan laatia silloin, kun halutaan täydentää asemakaavoissa esitettyjä rakentamistapaa koskevia kaavamääräyksiä. Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tarkasteltiin toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan ja Ympäristöministeriö vahvisti kaavan määräten sen tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Vaihekaava täydentää marraskuussa 2006 vahvistettua Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Maakuntakaavan uudistamisessa eli 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaavan sisällön merkittävyyden vuoksi käytetään nimitystä maakuntakaavan uudistaminen. Uudenmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt 2. vaihemaakuntakaavan ja se on alistettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. 2. vaihemaakuntakaavan keskeiset teemat ovat: toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne kilpailukykyä vahvistava liikennejärjestelmä kaupan palveluverkko maakunnallinen kyläverkko. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on kilpailukykyinen ja hyvinvoiva Uusimaa. Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnistynyt. Neljäs vaihemaakuntakaava tulee olemaan aiempia maakuntakaavoja strategisempi. Siinä määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiotoiminta logistiikka tuulivoima viherrakenne kulttuuriympäristöt. Kaava tulee kattamaan koko maakunnan 26 kunnan alueen. Se täydentää ja tarkistaa jo voimassa olevia maakuntakaavoja. Tavoitteena on hyväksyä 4. vaihemaakuntakaava loppuvuodesta Lisätietoja maakuntakaavoituksesta löytyy Uudenmaan liiton kotisivuilta (www. uudenmaanliitto.fi). Muut suunnitelmat Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun MAL-yhteistyö Helsingin seudun visio ja strategiset linjaukset 2050 Helsingin seudun 14 kunnan (Helsinki, Es poo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järven pää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti,) valtuustojen yhteistyökokous hyväksyi Helsingin seudun vision Seutuvision jälkeen yhteistyökokous hyväksyi Helsingin Seutu 2050 maankäytön, asumisen ja liikenteen strategiset linjaukset. V yhteistyökokous merkitsi tiedokseen v laaditun Rajaton metropoli 2050 kehityskuvaraportin. Seudun yhteinen tahto tulevaisuudesta kirjataan maankäytön suunnitelmiin, liikennejärjestelmäsuunnitelmiin ja asumisen pitkän aikavälin tavoitteisiin. Se muodostaa myös neuvottelupohjan valtion kanssa laadittaville aiesopimuksille ja välittää seudun tulevaisuuden tavoitteita myös kansainvälisille toimijoille. Vireillä olevat yleiskaavat ja rakennuskiellot Asemakaavoitettu alue Vireillä olevan yleiskaavan rajaus Klaukkalan rakennuskieltoalue ( saakka) Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa ( ) sovittiin, että Helsingin seudulle laaditaan yhteinen maankäyttösuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Helsingin seudun yhteistyökokous hyväksyi maankäyttösuunnitelman työohjelman. Lisätietoja sivustolta kohdasta yhteistyöelimet, Helsingin seudun yhteistyökokous. Helsingin seudun maankäytön, liikenteen ja asumisen yhteistyö Nurmijärvi osallistuu Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön, liikenteen ja asumisen yhteistyöhön muiden Kuuma-kuntien, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa. Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeva aiesopimus seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Sopimuksessa on asuntotuotannon lisäksi sovittu seudun ja asuntotuotannon kehittämisen tarvitsemista liikennehankkeista. Liikennehankkeet perustuvat seudulle v hyväksyttyyn liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa ( ) sovittiin, että Helsingin seudulle laaditaan yhteinen maankäyttösuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Lähivuosien (2025 asti) osalta tavoitteena on konkreettiset suunnitelmat, joiden pohjalta voidaan neuvotella seuraavassa aiesopimuksessa sovittavat yhteiset toimenpiteet ja resurssit tavoitteiden toteuttamiseksi. Pidemmän aikavälin suunnitelmissa (2040 ja 2050+) hahmotellaan tulevaa maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistä mm. siten, että voidaan turvata seudun yhdyskuntarakenteen kestävän kehityksen mukainen tulevaisuus. Suunnitelman tulee olla valmis vuoden 2015 alussa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ) Helsingin seudun 14 kunnan alueelle on laadittu yhdessä valtion viranomaisten (liikenne- ja viestintäministeriö, ratahallintokeskus ja tiehallinto) kanssa yhteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ-2011). Suunnitelma laadittiin Helsingin seudun liikennekuntayhtymän (HSL) johdolla ja HSL:n hallitus hyväksyi sen kokouksessaan KUUMA-kunnat hyväksyivät liikennejärjestelmäsuunnitelman keväällä Suunnitelma tähtää vuoteen 2050 saakka. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaa uudistetaan säännöllisesti. Seuraavan HLJ suunnitelman laadinta 14 kunnan alueelle on aloitettu. Laadintaa koskeva puiteohjelma on hyväksytty syksyllä 2012 HSL:n hallituksessa ja KUUMA-kunnissa. HLJ-2015-suunnitelman laadinta on v aikana aktiivisessa vaiheessa. Erityistä huomiota on kohdistettu maankäytön ja liikenteen suunnittelun välisen yhteyden parantamiseen ja samanaikaisesti HLJ-2015-suunnitelman laadinnan kanssa valmistellaan Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmaa ja asumisen strategiaa. HLJ suunnitelman laadintaa ohjaa kuntien ja muiden viranomaisten edustajista koostuva HLJ-toimikunta ja maankäyttösuunnitelman ja asumisen strategian laadintaa kuntien edustajista koostuva MAL-neuvottelukunta. Tavoitteena on saada HLJ-2015-liikennejärjestelmäsuunnitelma hyväksyttyä v aikana siten, että sen pohjalta voidaan esittää seudun liikennehankkeita seuraavaan eduskunnalle annettavan liikennepoliittiseen se- 12

13 KAAVOITUSKATSAUS 2014 lontekoon v Maankäyttösuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava, vaan se täydentää maakuntakaavaa ja kuntien yleiskaavoja. Klaukkalan ohikulkutie Klaukkalan ohikulkutien yleissuunnitelma on valmistunut keväällä Suunnitelma oli nähtävillä touko-kesäkuussa Valtuusto antoi elokuussa 2012 lausunnon yleissuunnitelmasta kannattaen ns. vaihtoehtoa 1. Uudenmaan ELY-keskuksen (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) on tehnyt suunnitelmaa koskevan hyväksymisesityksen Liikennevirastolle syyskuussa Hankkeen ajankohtaistiedot löytyvät tiehallinnon sivuilta keskus.fi/fi/ Liikenne/tiehankkeet/uusimaa/Klaukkalan_ ohikulkutie. Klaukkalan ohikulkutie sisältyy HLJ suunnitelman kärkihankkeisiin ja se on ELY-keskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa kehittämishanke, jonka rahoituksesta eduskunta päättää hankekohtaisesti. Kuntastrategia Nurmijärven kuntastrategia on hyväksytty valtuustossa joulukuussa Strategia laaditaan valtuustokausittain n. kymmeneksi vuodeksi eteenpäin ja se ohjaa kuntakokonaisuuden toimintaa. Kuntastrategiaa toteutetaan vuosittain talousarvion yhteydessä päätettävillä toimiala- ja yksikkökohtaisilla tavoitteilla. Kuntastrategia uudistetaan valtuustokaudella vuoden 2014 aikana. Uuden kuntastrategian laadinta on käynnistetty syyskuussa Kunnanhallitus ja kuntasuunnittelulautakunta ohjaavat strategiatyötä ja strategiaa laaditaan vuorovaikutteisesti luottamushenkilöiden, asukkaiden ja eri sidosryhmien kanssa hyödyntäen valtuustoseminaareja, kuntalaiskyselyjä sekä asukkaiden, henkilöstön edustajien ja keskeisten luottamushenkilöiden kanssa pidettyjä työpajoja. Yleiskaavatilanne Nykyinen kuntastrategia on kunnan kotisivuilla osoitteessa: kuntatieto_ja_paatoksenteko/paatoksenteko/strategiat_ja_ohjelmat. Samasta linkistä saa tietoja myös uuden kuntastrategian laadinnasta. Tavoitteena on, että uusi kuntastrategia hyväksytään toukokuun 2014 valtuustossa. Nurmijärven maankäytön kehityskuva 2040 Koko kunnan maankäytön kehityskuva määrittelee kunnan maankäytön suuret linjat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopisteet, joihin väestönkasvua ohjataan. Kehityskuva ohjaa kunnan kaavoitusta, ei kuitenkaan aluevarauskaavana, vaan valtuuston strategisena maankäytöllisenä linjauksena. Kunnanvaltuusto hyväksyi maankäytön kehityskuva 2040 raportin Kehityskuvaraportti on kunnan kotisivuilla osoitteessa: kaavat_tontit_ja_rakennusluvat/yleiskaavoitus/maankayton_kehityskuva_2040. Kaavoitusta palvelevat selvitykset Sekä yleis- että asemakaavoja varten tehdään maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämiä selvityksiä ja vaikutusarviointeja, jotka koskevat mm. liikennettä, luonto- ja ympäristöasioita ja melua. Yleiskaavoitus Taajamien osayleiskaavat Taajamien osayleiskaavat ohjaavat asemakaavojen laadintaa ja tarkistamista taajamissa sekä määrittelevät mm. taajamien kasvusuunnat, virkistysalueet ja yhteysverkostot. Klaukkalan osayleiskaava Klaukkalan osayleiskaava ohjaa Klaukkalan asema-kaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. Klaukkalan osayleiskaavaluonnos on hyväksytty kunnanhallituksessa marraskuussa 2012 ja luonnos oli nähtävillä tammi-helmikuussa Kaavaehdotus on tavoitteena saada nähtäville alkusyksystä Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava ohjaa Kirkonkylän asemakaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. Osayleiskaavan laadintaa palvelevana selvityksenä teetetään mm. Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvityksen päivitys. Kirkonkylän osayleiskaavaluonnosta valmistellaan vuoden 2014 aikana. Osayleiskaava voidaan laatia kahdessa osassa, joista toinen koskisi keskusta-aluetta ja toinen sitä ympäröivää aluetta. Maaseutualueiden osayleiskaavat Maaseutualueiden osayleiskaavat ohjaavat rakentamista ja maankäyttöä alueilla, joille ei tulla laatimaan asemakaavoja. Nämä osayleiskaavat tullaan mitoitukseltaan perustamaan Asemakaavoitus Asemakaavoituksen tärkein tehtävä on luoda edellytykset toimivalle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja rakentamiselle. Tämä ja muut tavoitteet toteutetaan asemakaavasuunnittelulla, joka ottaa huomioon alueen olosuhteet ja muut lähtötiedot. Seuraavassa käydään läpi asemakaavaprosessin ja kaavan virallisen käsittelyn eri vaiheet pääpiirteissään. Kaavahankkeiden yksilöllisyydestä ja kaavoitustyön moniulotteisesta luonteesta johtuen eri vaiheet usein lomittuvat toisiinsa. Kaavan vireilletulosta ja kaavaluonnoksen hyväksymisestä voidaan esimerkiksi päättää samanaikaisesti. Aloitusvaihe Asemakaavahankkeen aloitusvaiheessa tutustutaan kohdealueen olosuhteisiin, määritellään tulevan rakentamisen tavoitteet ja selvitetään, mitä lähtötietoja alueesta on saatavilla. Samalla arvioidaan mahdollisten lisäselvitysten tarve sekä se, edellyttääkö alueen kaavoitus maankäyttösopimuksia tai maanhankintaa. Aloitusvaiheessa määritellään alustavasti myös yhteistyömenettelyt muiden hallintokuntien, viranomaisten ja osallisten kanssa. Asemakaavan virallinen käsittely käynnistyy, kun asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää ilmoittaa asemakaavan vireille tulleeksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville. OAS on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan. Valmisteluvaihe Valmisteluvaihe on asemakaavaratkaisun si sällön kannalta tärkein ja aikaa vaativin. Silloin perehdytään suunnittelualueeseen ja suunnittelun reunaehtoihin sekä luonnostellaan alueen maankäyttöratkaisuja. Valmisteluvaiheen aikana käynnistetään neuvottelut eri yhteistyötahojen kanssa ja aloitetaan tarpeellisten selvitysten tekeminen. Tässä vaiheessa pidetään myös ns. aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, jos kaavahanke sellaista edellyttää. emätilakohtaiseen rakentamismahdollisuuksien ja toteutuneen rakentamisen tarkasteluun. Tilajaotushistorian lisäksi rakentamismahdollisuuksien arviointiin vaikuttavat tilan sijainti yhdyskuntarakenteessa, tilan pinta-ala sekä alueelta tehty ympäristö- ja maisemaselvitys. Perttulan osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena sisältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista koskevia suunnittelutarveratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Perttulan kylän osayleiskaavan laadintaa palvelevaa emätilaselvitystä on laadittu vuoden 2012 aikana. Perttulan osayleiskaavaehdotus on tavoitteena saada nähtäville vuodenvaihteessa 2014/2015. Palojoen osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena sisältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista koskevia suunnittelutarveratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Palojoen kylän osayleiskaavan laadintaa palvelevaa emätilaselvitystä valmistellaan vuoden 2014 ja 2015 aikana. Asemakaavaprosessi ja kaavan käsittelyvaiheet Luonnosvaihe Ensimmäinen kunnan luottamustoimielinten käsittelyyn menevä suunnitelma-asiakirja on tavallisesti asemakaavaluonnos, jossa esitetään alustavasti mm. eri alueiden käyttötarkoitukset sekä rakentamisen määrä. Asemakaavaluonnokseen voi liittyä asemakaavakartan ja -määräysten lisäksi myös muuta valmisteluaineistoa, esim. kaavan selostus. Asemakaavaluonnos oheisaineistoineen laitetaan nähtäville yleensä 21 päivän ajaksi, jolloin osalliset voivat esittää mielipiteitään. Asianosaisilta yhteisöiltä ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. Ehdotusvaihe Asemakaavaluonnoksesta saatu palaute tutkitaan ja tarvittaessa kaavaratkaisua muokataan. Luonnoksen pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus, joka käsittää kaavakartan, -määräykset ja -selostuksen. Asemakaavaehdotus yhdessä lausuntoihin ja kirjallisiin mielipiteisiin annettujen vastausten kanssa käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa sekä kunnanhallituksessa. Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville yleensä 30 päivän ajaksi (MRL 65 ), jolloin siitä voi jättää kirjallisia muistutuksia. Jos ehdotusta, saadun palautteen johdosta tai muista syistä muutetaan olennaisesti, asetetaan se uudelleen nähtäville ja käsitellään uudestaan kunnan luottamustoimielimissä. Muussa tapauksessa muistutuksiin annetut vastaukset käsitellään hyväksymisen yhteydessä. Mikäli kaava edellyttää toista viranomaisneuvottelua, pidetään se ehdotusvaiheessa. Hyväksymisvaihe Asemakaavan hyväksyy Nurmijärven kunnanvaltuusto (vaikutuksiltaan vähäisen kaavan hyväksyy asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta). Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 vuorokautta valtuuston pöytäkirjan nähtävilläolopäivästä. Jos valituksia ei jätetä, tulee asemakaava voimaan kunnan ilmoituslehden kuulutuksella. 13

14 Kaavoituskohteita taajamittain KAAVOITUSKATSAUS 2014 Klaukkala 1. Viirinlaakson kaavamuutos, vaihe I Viirinlaakso on merkittävä tulevaisuuden rakentamisalue Klaukkalassa. Alueen suunnittelussa varaudutaan myös Nurmijärvelle mahdollisesti ulottuvaan raideyhteyteen sekä uusiin rautatie- ja linja-autoliikenteen terminaaleihin. Alueelle tullaan sijoittamaan keskustatoimintoja (liiketilaa, asuntoja jne.) ja liikenneväyliä liittymineen. Tämä ensimmäinen vaihe käsittää lähimpänä Klaukkalantietä olevat Viirinlaakson osat. Kaavoitus on ehdotusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 2. Vanha-Klaukan alueen (Lepsämäntien eteläpuoli) kaavoitus Lepsämäntien eteläpuolelle Klaukkalan urheilu- ja koulualueiden tuntumaan suunnitellaan uutta asuinaluetta. Alueelle tullaan sijoittamaan kerros-, pienkerros- ja pientaloasumista. Suunnittelun yhteydessä selvitetään uuden asuntoalueen vaikutukset viereiseen Isosuon Natura-alueeseen. Kaavan laatiminen on luonnosvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 3. Ali-Tilkka Klaukkalan asemakaavaa muutetaan Klaukkalan koulun ja Ropakkotien välisellä alueella. Alue rajoittuu idässä Klaukkalantiehen ja lännessä ns. Ropakon asuinalueeseen. Alue suunnitellaan pääosin tiiviiksi kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi, joka liittyy Klaukkalan keskustan taajamarakenteeseen. Kaavoituksessa mm. turvataan viheryhteydet keskustan ja koulu- ja urheilualueen suuntaan, otetaan huomioon koulun mahdollinen laajennustarve ja säilytetään osia vanhasta tilakeskuksesta. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. Kaava on ehdotusvaiheessa. 6. Lähdepellon alueen kaavoitus Alue sijaitsee Klaukkalan keskustan lähellä, Lahnuksentien ja Klaukkalantien risteyksen eteläpuolella. Alueelle suunnitellaan tehokasta ja korkeatasoista asumista täydentämään ja tukemaan Viirinlaakson keskustatoimintojen aluetta. Kaava on valmisteluvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 7. Mäyränkallion teollisuusalue Alue sijaitsee Hämeenlinnantien (Mt 130) ja Hämeenlinnanväylän (Vt 3) välisellä alueella. Alue suunnitellaan työpaikka-alueeksi. Kaavoitus on valmisteluvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 8. Klaukkalantien kaavamuutos Klaukkalantien liikenneturvallisuuden parantamiseen liittyvä kaavamuutos, jonka pääpainopiste on Klaukkalantien ja Kirkkotien liittymän alueella. Liittymään suunnitellaan kiertoliittymää ja lähikortteleiden täydennysrakentamista. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia taajamakuvan kohentamiseen. Kaavoitus on ehdotusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 9. Klaukkalan täydennysrakentaminen Päätaajamien tiivistämistä täydennysrakentamalla tutkitaan. Ns. tonttiprojekti, joka sisältää mm. yksittäiset kerrostalotontit. Kaa voitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. Lähivuosina varaudutaan lisäksi Klaukkalan osayleiskaavan perusteella määriteltävien taajaman uusien laajennusalueiden kaavoitukseen. Kirkonkylä pientalovaltainen asuinalue, joka tiivistää taajamarakennetta. Alueella on sekä kunnan että yksityisten maanomistajien maita. Kaavoitus on luonnosvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 3. Myllykukon alueen asemakaavamuutos Suunnittelualue käsittää Ilvesvuoren yritysalueen itäosassa sijaitsevan Myllykukon huoltoaseman ja kauppakeskuksen. Alueen eteläosa on rakentamaton. Asemakaavaa tarkistetaan, jotta voitaisiin tukea alueen yritysten kehittymisedellytyksiä sekä parantaa alueen taajamakuvaa Hämeenlinnan väylän ja Ilvesvuorenkadun varressa. Alueella on voimassa rakennuskielto. Asemakaavan muutos on hyväksymisvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 4. Liikuntapuiston kaavamuutos Liikuntapuiston alueen asemakaavaa muutetaan, jotta alueelle on mahdollista sijoittaa Kirkonkylän liikuntapuiston hankesuunnitelman mukaiset liikuntahallit. Asemakaavan muutos on selvitysvaiheessa. 5. Keskustan kehittäminen vanhan sähkölaitoksen ympäristössä Kirkonkylän keskeisen alueen asemakaavaa tarkistetaan. Alueelle suunnitellaan maankäytön tiivistämistä sijoittamalla alueelle asumista sekä kaupallisia tai julkisia palveluita. Asemakaavan muutos on aloitusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 6. Kirkonkylän täydennysrakentaminen Päätaajamien tiivistämistä täydennysrakentamalla tutkitaan. Ns. tonttiprojekti, joka sisältää mm. yksittäiset kerrostalotontit. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. Rajamäki 1. Uudenniityntien alue Asemakaava laaditaan Rajamäen taajaman kaakkoisosassa ns. Metistönmäen länsipuolella, Metistön ja Uudenniityntien alueelle. Alueelle suunnitellaan pientaloasumista. Alueen kautta tulee kulkemaan uusi kokoojatie, Uudenniityntien jatke, joka yhdistää Rajamäentien ja Metistöntien. Pääosa alueesta on kunnan omistuksessa. Asemakaavan laatiminen on hyväksymisvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 2. Kylänpään alue Asemakaavaa muutetaan Rajamäen taajaman ns. luoteisneljänneksessä Rajamäentien ja Kiljavantien välisellä alueella. Alue käsittää mm. entisen metsäoppilaitoksen alueen ympäristöineen ja se rajautuu Käpylän ja Kylänpään asuinalueisiin sekä Käpylännummen laajaan virkistysalueeseen. Alueelle tullaan tutkimaan mm. kerros- ja pientaloasumista, lähipalveluja sekä keskustatoimintoja. Alue on osittain kunnan, osittain yksityisten omistuksessa. Alueella on rakennuskielto. Kaavahanke on ehdotusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 3. Rajamäen täydennysrakentaminen Päätaajamien tiivistämistä täydennysrakentamalla tutkitaan. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 4. Kisakujan alueen kaavamuutos Asemakaavaa tarkistetaan Klaukkalantien länsipuolella Lepsämäntien, Kisakujan ja Kuntotien rajoittamalla alueella. Aluetta suunnitellaan kerrostaloalueena. Kaavan laatiminen on luonnosvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 5. Järvimaan alueen kaavamuutos Alue sijaitsee Valkjärven rannalla Huvilatien länsipuolella. Alueelle suunnitellaan pientaloasutusta. Kaava on ehdotusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 1. Ilvesvuori pohjoinen (Kuusimäen työpaikka-alueen laajennus) Siippoontien pohjoispuolella sijaitsevan Kuusimäen työpaikka-alueen asemakaavaa laajennetaan pohjoiseen. Alue sijaitsee vanhan Hämeenlinnantien (Mt 130) ja Hämeenlinnanväylän (Vt 3) välissä ja on pääosin kunnan omistuksessa. Kaavoitus on aloitusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 2. Heinojan alueen kaavoitus Alue sijaitsee Kirkonkylän pohjoisosassa Raalantien länsipuolella hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kaavoituksen lähtökohtana on 14

15 Ateria-automaatti kotihoidon apuna Menumat edistää ikäihmisten itsenäistä elämää KUNTA TIEDOTTAA Hyvä ravitsemus ylläpitää toimintakykyä, terveyttä ja elämänlaatua. Kun iäkkään henkilön ravitsemustila pysyy hyvänä, kotona asumisen mahdollisuudet lisääntyvät. Suomessa kehitetty Menumat-ateriaautomaatti on osa Nurmijärven kunnan kotihoidon asiakaspalvelutarjontaa. Kotimainen Menumat-palvelu aloitti jo vuonna 1997 yhteistyön Helsingin kaupungin kotihoidon kanssa. Nykyisin palvelua käytetään jo useissa kunnissa ja ateriapalvelulla on yli tuhat käyttäjää ympäri Suomea. Nurmijärvellä pilottiprojekti Menumatin käytöstä käynnistyi vuoden 2012 syksyllä ja kokeilun piirissä oli nelisenkymmentä kotihoidon asiakasta. Asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella kokemukset olivat hyviä ja Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi toukokuussa 2013 Menumat-ateriapalvelun osaksi kunnan kotihoidon ateriapalveluita. Kotihoidon johtajat Kaija Sund, Mia Jalonen-Tuovila ja Paula Murto kertovat, että kotihoidon asiakasta ohjataan syömään terveellistä ja monipuolista ruokaa. Mikäli hän ei pysty itse valmistamaan aterioitaan, tilataan ne hänelle ateriapalvelusta ja hankitaan valmiita eineksiä tai kotiin tuodaan Menumat-ateria-automaatti. Kysymyksessä on kotihoidon tukipalvelu ja käyttäjäkokemukset Menumatista ovat olleet positiivisia. Miten palvelu toimii käytännössä? Kotihoidon henkilökunta esittää asiakkaalle Menumat-vaihtoehdon ateriapalveluksi, vie esitteen ja ruokalistan, jossa on paljon vaihtoehtoja valittavana. Menumatin edustaja kutsutaan asiakkaan kotiin, sovitaan laitteen toimituspäivä, ja tehdään ensimmäinen ruokatilaus. Laitteeseen mahtuu 18 ateriaa. Menumatin henkilökunta käy täyttämässä laitteen noin kahden viikon välein ja saa samalla seuraavan täyttökerran tilauk- sen mukaansa. Menumat-asiakkaat ovat useimmiten säännöllisen kotihoidon asiakkaita, joten myös henkilökunta tarkistaa tarvittaessa, että automaatissa on riittävästi aterioita. Kun asiakkaalla on toimintakykyä, laitetta on helppo käyttää. Tarvittaessa kotihoidon henkilökunta ajastaa Menumatin lämmittämään ruuan ja tarjoaa päiväkäynnillä aterian asiakkaalle ruokailua varten. Asiakkaalle ateria on saman hintainen kuin kotiin kuljetettu ateria. Ruokaa on kehuttu Menumatin etuna on monipuolinen ruokalista, josta asiakas voi valita ateriansa omien mielitekojensa mukaan. Asiakas voi myös valita ruokailuaikansa omien menojensa ja päivärytminsä mukaisesti. Tällä hetkellä Nurmijärvellä on neli senkymmentä Menumat-ateria-automaatin käyttäjää. Palvelu on lisäksi käytössä kunnan ryhmäkodeissa, joissa viikonloppuruokailu hoidetaan Menumatin avulla. Automaatti kertoo, koska ateria on valmis Kirkonkylän Lumpperinmäellä asuva 91-vuotias sotaveteraani Keijo Siltanen on tyytyväinen Menumat-palveluun. Minulla on ollut tämä laite noin vuoden verran käytössäni ja palvelu on toiminut hyvin. Ruokalistalla on viisikymmentä erilaista ruokaa, joista voin valita mieleiseni. Annoskoko on juuri sopiva ja ruokahalua lisää annoksen ulkonäkö. Ruoka on aseteltu kauniisti folioaskiinsa ja mukana on aina myös vihanneksia. Lempiruokiani ovat janssoninkiusaus ja kinkkukiusaus, mutta kaikki Menumatin ruoat ovat hyviä. Aivan kaikkia listan ruokia en kuitenkaan ole kokeillut. Keijo Siltanen työskenteli Nurmijärven Yhteiskoulun voimistelunopettajana ennen eläkkeelle jäämistään, joten terveellinen ja monipuolinen ateria kuuluu tämän reippaan ikämiehen arkeen itsestään selvänä asiana. Menumat-palvelun hyvä puoli on siinä, ettei tarvitse päivittäin kytätä aterian saapumista. Aikaisemmin minulle tuli ruoka kunnan keittiöstä. Sekin oli hyvää ja maistuvaa, mutta nyt voin kuumentaa päivän lämpimän aterian mihin aikaan itse haluan. Maitoa tai muita ruokajuomia Menumat-ateria ei sisällä, ne on hankittava itse erikseen. Jälkiruokiakin on hyvä valikoima. Omia suosikkejani ovat mustikka-, suklaa-, puolukka- ja omenavaahdot. Perinteiset letut ja hillo löytyvät valikoimasta, samoin omenapiirakka ja vaniljakastike. Keijo Siltanen viihtyy Lumpperinmäellä omassa kodissaan. Ateriapalvelu on hyvänä apuna arjessa. Menumat on laite, jossa on yhdistettynä kiertoilmauuni ja pakastin. Ateria-automaatti ilmoittaa puhumalla, kun annos on valmis. Ateriapakkausten täydentäminen automaattiin tapahtuu Siltasen mukaan täsmällisesti ja toivottuihin aikoihin. Herään yleensä aikaisin ja valmistan itse aamupalani. Usein se on hunajavedessä pehmennettyä mysliä, sen kanssa tuoreita marjoja ja jogurttia. Menumatateria-palvelun avulla saan puolilta päivin vaivattomasti pöytään päivän lämpimän aterian. Ruokia Menumattiin täydentämään tulevat tytöt ja pojat ovat ottaneet tarkasti huomioon toiveeni automaatin täytön ajankohdasta. Vaikka ateriavalikoima on laaja, niin Siltanen toivoisi ruokalistaan ajoittain pieniä uudistuksia. Jouluna on valikoimissa jouluruokia, mutta myös muulloin olisi mukava saada pientä vaihtelua listaan. Varsinkin kalaruokia voisi olla enemmän. Listan silakkafileet ovat hyviä, mutta joskus mieleni tekisi paistettuja silakoita. Ateriapalvelu helpottaa omalta osaltaan muutama vuosi sitten leskeksi jääneen Siltasen arkea. Kylätalkkari auttaa lumitöissä, siivooja käy kahden viikon väliin ja Lumpperinmäen tiivis omakotiyhteisö antaa myös naapuriapua toinen toisilleen. Naapuri vaihtoi lampun. Näillä jaloilla ei enää kiipeillä. Tämä on hyvä mäki asua. Kierrätetään lehtiä ja tullaan toimeen keskenämme. Teksti ja kuvat: Krista Jännäri 15

16 KUNTA TIEDOTTAA Kotihoidon palvelut niitä tarvitseville määräajassa Nurmijärven kunnassa pystytään järjestämään kotihoidon palvelut niitä tarvitseville määräajassa. Samoin kaikki kriteerit täyttävät iäkkäät henkilöt saavat omaishoidon tukea hakemuskuukauden alusta lähtien. Omaishoidon tuen saanti ei ole riippuvainen määrärahoista. Tehostettua asumispalvelua tai terveyskeskuksen pitkäaikaishoitoa ei pystytä kaikille järjestämään kolmen kuukauden sisällä. Tiedot selvisivät kunnan kokoamista tilastotiedoista. Vanhuspalvelulain 26 mukaan kunnan on julkaistava puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaali- palvelut. Odotusajalla tarkoitetaan sitä keskimääräistä aikaa, joka on kulunut hakemuksen jättämisestä siihen, kun iäkäs henkilö on tosiasiallisesti saanut hakemansa palvelut. Odotusaikoja seurataan palvelukohtaisesti. Odotusajat iäkkään henkilön hakemiin sosiaalipalveluihin Nurmijärvellä Kotihoito: odotusaika hakemuksesta kotihoidon palveluiden toteutumiseen on ollut keskimäärin 1 4 arkipäivää. kiireellinen kotihoito on aloitettu samana päivänä, kun hakemus/pyyntö on vastaanotettu. Omaishoidon tuki: omaishoidon tuen hakemusten käsittelyaika on ollut keskimäärin 2.6 viikkoa. omaishoidon tuen kriteerit täyttäneet ovat saaneet myönteisen päätöksen hakemuskuukauden alusta lukien. Tehostettu asumispalvelu ja pitkäaikainen laitoshoito odotusaika tehostettuun asumispalveluun hakemuksesta palvelun toteutumiseen on ollut 2 viikosta 11 kuukauteen riippuen asiakkaan kokonaistilanteesta. 39 % hakijoista on saanut paikan alle 3 kuukaudessa hakemuksesta 33 % hakijoista on saanut paikan 3 6 kuukaudessa hakemuksesta 28 % hakijoista on saanut paikan yli 6 kuukaudessa hakemuksesta odotusaika terveyskeskuksen pitkäaikaisosastolle hakemuksesta palvelun toteutumiseen on ollut 2 viikosta 5,5 kuukauteen riippuen asiakkaan kokonaistilanteesta. 89 % hakijoista on saanut paikan alle 3 kuukaudessa hakemuksesta 11 % hakijoista on saanut paikan 3 6 kuukaudessa hakemuksesta Päätös sosiaalipalvelujen myöntämisestä ja oikeus palveluihin Vanhuspalvelulain 18 mukaan kunnan on tehtävä päätös iäkkään henkilön kiireellisesti tarvitsemien sosiaalipalvelujen myöntämisestä kirjallisen tai suullisen hakemuksen johdosta ja järjestettävä myönnetyt palvelut viipymättä, siten ettei iäkkään henkilön oikeus välttämättömään huolenpitoon vaarannu. Päätös muiden kuin kiireellisten sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun kirjallinen tai suullinen hakemus on tullut vireille. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksestä. Nurmijärven varhaisvaiheen lastensuojelupalvelut palkittiin vuoden parhaina Nurmijärven kunnan varhaisen avoimen yhteistyön toimintamalli lastensuojelupalveluissa palkittiin parhaana kunnallisena lastensuojelutekona. Nurmijärvi on tehnyt määrätietoista työtä, jotta kunnan strategiset tavoitteet toteutuisivat käytännön työssä, totesi palkinnon saajan valinnut ja palkinnon luovuttanut peruspalveluministeri Susanna Huovinen. Kunta on mukana valtakunnallisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa ja hyödyntää niiden antia oman toimintan- sa kehittämiseen. Nurmijärvellä on toteutunut sellainen moniammatillinen ja monialainen yhteistyö, jota koko maassa pitäisi tavoitella. Palkintojenjakotilaisuus pidettiin Kuntatalolla Helsingissä maaliskuun lopussa. Palkinnon sekä kunniamaininnat myönsivät Suomen Kuntaliitto, Huoltaja-säätiö ja Lastensuojelun Keskusliitto. Perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola vastaanottamassa palkintoa Sosiaalijohdon neuvottelupäivillä. 16

17 KUNTA TIEDOTTAA LEIKKAA IRTI Vastaanottojen ajanvaraus terveyspalveluissa Jos sairastun Ajanvaraus hoitajilta arkisin klo ja klo Kiireettömässä tapauksessa kannattaa soittaa klo 9.00 jälkeen. Ajanvarauksessa on käytössä takaisinsoittojärjestelmä. Ajanvaraukseen soittaessa kuuluu nauhoite, jossa kerrataan miten pitää toimia, jotta puhelinnumeronne tallentuu järjestelmään. Takaisinsoitto tapahtuu saman päivän aikana. Oma väestövastuualueen ajanvarausnumero (tiimi) määräytyy katuosoitteen mukaan. Numeron voi katsoa kunnan kotisivuilta terveyspalvelujen katuluettelosta tai kysyä terveysneuvonnan puhelimesta (09) Terveyskeskukset toimivat tiimeissä, joihin kuuluu 3 4 lääkäriä, kaksi sairaanhoitajaa ja terveydenhoitaja. Lääkäripäivystys Päivystys kirkonkylän terveyskeskuksessa joka päivä klo Arkisin klo 8 15 Äkillisissä sairastapauksissa yhteys arkisin klo 8 15 omaan terveysasemaan Iltaisin klo 15 22, viikonloppuisin ja pyhien aikana klo 8 22 Yhteys päivystykseen puh. (09) tai tulemalla terveyskeskukseen klo 22 mennessä. Yöaikaan klo 22 8 Päivystys siirtyy Hyvinkään sairaalaan klo 22. Hyvinkään sairaalan ensiapu puh. (019) Ajokorttitarkastukset Ajokortin uusintaa varten tarvittavan terveystarkastuksen tekevät terveydenhoitaja ja lääkäri yhteistyössä. Ajan voi varata normaalisti oman tiimin ajanvarauksesta tai suoraan terveydenhoitajalta. Alle 20-vuotiaat nuoret saavat todistuksen koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta tai nuorisoneuvolasta. Ajanvarauksen peruuttaminen Lääkäreiden vastaanottoajan peruutuksen voi tehdä soittamalla ajanvaraukseen (ks. katuluettelo) tai sähköpostilla osoitteeseen fi. Varattu aika tulee perua viimeistään edellisenä arkipäivänä klo 15 mennessä, jolloin sitä ei laskuteta. Sähköpostin kautta voi perua vain omalääkärin aikoja, ei hammaslääkärin tai työterveyshuollon lääkäriaikoja. Sähköpostin kautta ei voi saada uutta aikaa eikä hoitaa muita asioita. Uuden ajan varaaminen tapahtuu puhelimitse ajanvarausaikoina. Jos haluan tehdä ajanvarausmuutoksia sähköisesti Sähköinen ajanvaraus on käytössä seuraavissa yksiköissä: Vastaanottotoimintojen ajanvaraus Asiakas voi tarkistaa ja perua lääkäreiden sairaanhoitajien terveydenhoitajien puheterapeuttien toimintaterapeuttien terveyskeskuspsykologien vastaanottoaikoja Klaukkalan terveysasemalle varatun ultraäänitutkimusajan Erikoislääkäreiden, skopioiden, päihde- ja psykiatristen sairaanhoitajien vastaanottoaikojen osalta vain ajan tarkistaminen on mahdollista. Neuvolan ajanvaraus Asiakas voi tarkistaa, vahvistaa ja perua äitiys- ja lastenneuvolan ajanvarauksia, sekä varata ajan lastenneuvolaan, jos hän on saanut kutsuoikeuden neuvolasta. Fysioterapian ajanvaraus Asiakas voi tarkistaa ja perua lasten fysioterapian ja fysioterapian vastaanoton yksilökäyntien ajanvarauksen. Röntgenin ajanvaraus Asiakas voi tarkistaa ja perua Kirkonkylän terveysasemalle varatun ultraäänitutkimusajan. Klaukkalan terveysasemalle varatun ultraäänitutkimusajan voit tarkistaa ja perua Vastaanottotoimintojen ajanvarauksen kautta. Suun terveydenhuolto Asiakas voi tarkistaa, siirtää ja perua suun terveydenhuollon ajanvarauksia. Sekä varata uuden ajan jos olette saanut ajanvarauspyynnön postitse. Oikomishoidon ajat, kirurgiset ajat tai proteettisen hoidon ajat, joissa useampi vastaanottoaika on sidoksissa toisiinsa, on mahdollista siirtää tai perua vain puhelimitse. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Asiakas voi tarkistaa, vahvistaa ja perua vastaanottoajan sekä varata ajan, jos on saanut kutsuoikeuden. Yhteystietojen tarkistaminen ja päivittäminen on mahdollista kaikissa yllä luetelluissa yksiköissä. Sähköisten palvelujen Puolesta-asiointi terveyskeskuksessa Alle 12-vuotiaiden asiointia voi Effican läheistietoihin merkitty huoltaja hoitaa netissä omilla henkilökohtaisilla pankkitunnuksillaan vuotiaan huoltajan tai muun henkilön puolesta asioivan on täytettävä Puolesta-asiointilomake päästäkseen asioimaan netissä henkilökohtaisilla pankkitunnuksillaan. Puolesta-asiointi on voimassa automaattisesti kaksi vuotta tai sopimukseen merkityn ajan. Sähköisiin asiointipalveluihin voi kirjautua verkkopankkitunnuksilla internetissä terveyspalveluiden sähköinen ajanvaraus -sivulla. Jos hammasta särkee Ajanvaraus suun terveydenhuollossa avoinna ma pe klo puh. (09) varattu aika tulee perua edellisenä päivänä klo 15 mennessä, käyttämättä jääneestä hoitoajasta peritään 15 vuotta täyttäneeltä 36,20 euroa. Hammaslääkäripäivystys Arkipäivänä kello Päivystys on tarkoitettu kiireellistä hoitoa tarvitseville. Päivystyspaikka vaihtelee viikottain hammashoitoloiden välillä. Päivystävästä hoitolasta on tiedote numerossa (09) Ajat annetaan yhteydenottojärjestyksessä ensimmäiselle vapaalle päivystysajalle. Ajat ovat viitteellisiä ja asiakkaiden on hyvä varautua odottamaan hoitolassa. Arkipäivinä klo sekä viikonloppuna ja arkipyhinä klo 8 21 Palvelu tuotetaan Helsingissä ajanvarauksella ja sinne on soitettava aina etukäteen puh Yöaikaan klo Hammaslääkäri päivystys toimii lääkäripäivystyksen kautta. Tämä kattaa vain terveydenkannalta välttämättömän kiireellisen hoidon. 17

18 EU-VAALIT Äänestä EU-vaaleissa joko ennakkoon tai vaalipäivänä su Europarlamenttivaaleissa valitaan yhteensä 751 europarlamentaarikkoa 28 jäsenvaltiosta. Suomesta EP:n jäseniksi saadaan kolmetoista henkilöä. Paikat jakautuvat suhteessa asukaslukuun. Europarlamentti on Euroopan unionin ainoa suorilla vaaleilla valittu elin. Lisätietoja: EU-vaalien ennakkoäänestys Europarlamenttivaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona ja kestää vajaan viikon päättyen tiistaina Kotimaan yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat kunnan määräämät virastot, postikonttorit ja muut paikat. Yleisessä ennakkoäänestyspaikassa voi äänestää kuka tahansa äänioikeutettu riippumatta siitä, missä kunnassa hän asuu. Esimerkiksi nurmijärveläinen äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon Helsingissä olevassa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa. Nurmijärven ennakkoäänestys toteutetaan jo aiemmista vaaleista tutuksi tulleissa ja hyviksi havaituissa paikoissa: pääkirjasto Kirkonkylässä, kirjasto Rajamäellä ja posti Klaukkalassa. Kirkonkylä Kirkonkylän pääkirjaston ennakkoäänestyspaikka Punamullantie 1:ssä on avoinna kolmena ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä eli klo Viikonloppuna voi Kirkonkylän pääkirjastossa äänestää klo Kahtena viimeisenä äänestyspäivänä aukioloa on pidennetty niin, että omaa EU-vaaliehdokasta pääsee äänestämään klo Rajamäki Rajamäen kirjaston ennakkoäänestyspaikan, Kiljavantie 1, aukioloajat ovat Kirkonkylää hieman lyhyemmät, koska ainakin aiemmissa vaaleissa Rajamäellä on annettu Kirkonkylää vähemmän ennakkoääniä. Kolmena ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä äänestys onnistuu klo Viikonloppuna paikka on avoinna klo Kahtena viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä pääsee jälleen äänestämään klo Klaukkala Klaukkalassa ennakkoäänestyspaikkana oleva posti, Lepsämäntie 1, on avoinna kolmena ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä klo Viikonloppuna lauantaina äänestys onnistuu klo ja sunnuntaina klo Kahtena viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä on aukioloa pidennetty niin, että omaa EU-vaaliehdokasta pääsee äänestämään klo Nurmijärvellä 20 äänestyspaikkaa EU-vaalipäivänä Vaalipäivänä sunnuntaina äänestyspaikat ovat avoinna kello Äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja äänioikeutetulle ennen vaaleja postitettuun ilmoituskorttiin. Äänioikeusrekisteri perustetaan niiden tietojen perusteella, mitkä olivat väestötietojärjestelmässä Ilmoituskortti lähetetään äänioikeutetuille viimeistään Ilmoituskortissa on kunnan keskusvaalilautakunnan sihteerin puhelinnumero, joka opastaa tarvittaessa äänestäjiä. Kunnan keskusvaalilautakunnan sihteeri ei kuitenkaan vastaa ilmoituskortin osoite-, äänestyspaikan- tai muiden tietojen oikeellisuudesta. Siitä on vastuussa maistraatti ja äänestäjä, jonka tulee pitää omat osoitetietonsa ajan tasalla. Mahdolliset oikaisuvaatimukset äänestäjän on tehtävä maistraatille viimeistään Nurmijärvellä on edellisten vaalien tapaan kaksikymmentä äänestysaluetta. Äänestyspaikat ovat seuraavat: Äänestysalue Äänestyspaikka ja osoite 1 Herunen Herusten Vireen tilat, Herustentie Kirkonkylän läntinen Maaniitun koulu, Heikkiläntie 27 3 Kirkonkylän eteläinen Maaniitun koulu, Heikkiläntie 27 4 Kirkonkylän itäinen Maaniitun koulu, Heikkiläntie 27 5 Kirkonkylän pohjoinen Maaniitun koulu, Heikkiläntie 27 6 Klaukkalan itäinen Klaukkalan koulu, Kuntotie 1 7 Klaukkalan pohjoinen Klaukkalan koulu, Kuntotie 1 8 Klaukkalan eteläinen Klaukkalan koulu, Kuntotie 1 9 Klaukkalan läntinen Klaukkalan koulu, Kuntotie 1 10 Klaukkalan keskinen Klaukkalan koulu, Kuntotie 1 11 Klaukkalan Metsäkylä Metsäkylän koulu, Järventaustantie Lepsämä Lepsämän koulu, Lepsämäntie Nukari Nukarin koulu, Nummenniityntie Palojoki Palojoen koulu, Koulunkulmantie Perttula Uotilan koulu, Uotilan koulutie Rajamäen itäinen Rajamäen koulu, Tykkimäentie 1 17 Rajamäen läntinen Rajamäen koulu, Tykkimäentie 1 18 Rajamäen pohjoinen Rajamäen koulu, Tykkimäentie 1 19 Röykkä-Leppälampi Röykän koulu, Kangastie 8 20 Valkjärvi Valkjärven koulu, Valkjärventie 460 Näin äänestät ennakkoäänestyspaikassa 4. Äänestäjä poistuu 3. Äänestyslipun leimaaminen ja sen sulkeminen vaalikuoreen. Merkintä äänioikeusrekisteriin (tai äänestäjistä pidettävään luetteloon). Vaalikuoren ja lähetekirjeen sulkeminen lähetekuoreen. Äänestyskoppi 4 Vaalitoimitsija 3 Näin äänestät vaalipäivänä 4. Äänestäjä poistuu 3. Äänestyslipun leimaaminen ja sen pudottaminen vaaliuurnaan. Vaalilautakunnakoppi Äänestys- 4 jäsenet 3 Äänestyskoppi Äänestyskoppi Ennakkoäänestys 2. Äänestäjä äänestää äänestyskopissa. 2 Vaalipäivän äänestys 2. Äänestäjä äänestää äänestyskopissa. 2 Äänestyskoppi 1 Vaalitoimitsija Äänestyskoppi 1. Äänestäjän henkilöllisyyden toteaminen. Äänestyslipun antaminen. 1 Vaalilautakunnan jäsenet Äänestyskoppi Äänestyskoppi 1. Äänestäjän henkilöllisyyden ja äänioikeuden toteaminen. Äänestyslipun antaminen. Merkinta äänestämisestä vaaliluetteloon. 18

19 EU-VAALIT KUNTA TIEDOTTAA Tapahtumakalenteri maksuton markkinointikanava kunnan kotisivuilla Äänestäjiä palvelee yli kaksisataa luottamushenkilöä ja kymmeniä viranhaltijoita Vaalit ovat kunnan luottamushenkilöille ja viranhaltijoille aina suuri ponnistus oli kyseessä sitten valtiolliset tai kunnalliset vaalit. Ennen ennakkoäänestyksen alkua järjestetään kenraaliharjoitus, jossa vaalitoimitsijat käyvät tietojärjestelmän vielä kertaalleen käytännössä lävitse. Lisäksi harjoitus on tarkoitettu kunnan tietotekniikalle, jonka henkilöt varmistavat laitteiden toimivuuden. Ennakkoäänestyspaikoille nimetään viranhaltijaa vaalitoimitsijoiksi. He tekevät pitkää päivää, arvokasta työtä ennakkoäänestyspaikoilla. Ennakkoäänet vastaanottaa kuittauksellaan joka päivän päätteeksi keskusvaalilautakunnan sihteeri, joka vie kuoret paloturvalliseen ja lukittavaan holviin. Ennakkoäänestysasiakirjoja käsittelee 8 10 viranhaltijaa päivittäin ennakkoäänestysaikana. He avaavat keltaiset ennakkoäänestyskuoret. Tämän jälkeen lähetekirjelomakkeet, tiedot äänestäjistä, ja äänestyskuoret eriytetään toisistaan. Lähetekirjelomakkeet laitetaan aak kosjärjestyksessä äänestysalueittain map peihin. Äänestyskuoret sijoitetaan äänestysalueittain laatikkoihin. Äänestyslipukkeen sisältävä kuori avataan Kuva: Krista jännäri vasta, kun ennakkoäänien laskeminen alkaa. Valtiollisissa vaaleissa laskennasta vastaa Uudenmaan vaalipiirilautakunta. Kunta huolehtii ennakkoäänien määrän laittamisesta oikeusministeriön tuloslaskentajärjestelmään. Vaalipäivänä pääosassa ovat vaalilautakunnat, joita Nurmijärvellä toimii kaksikymmentä. Kussakin lautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtajaa, kolme varsinaista ja viisi varajäsentä. Vaalilautakuntien sekä laitos- ja kotiäänestyksistä vastaavan vaalitoimikunnan jäsenistä päättää kunnanhallitus. Valtuuston valitsema keskusvaalilautakunta huolehtii mm. vaaleihin liittyvistä vaalilain mukaisista päätöksistä, kuulutuksista, vaalilautakuntien koulutuksesta ja vaalimateriaalista vaalilautakunnille. Vaalipäivänä keskusvaalilautakunta ja kymmenkunta viranhaltijaa vastaanottaa vaalilautakuntien alustavan laskennan. Äänet oikeusministeriön järjestelmään vaalilautakunnittain tallentaa neljä kunnan viran- tai toimenhaltijaa. Illan päätteeksi vaalilautakunnat tuovat äänet, pöytäkirjat ja muun materiaalin kunnanvirastolle keskusvaalilautakunnalle. Valtiollisissa vaaleissa Uudenmaan vaalipiirilautakunta noutaa äänet ja pöytäkirjat vastaten äänten tarkastuslaskennasta. Kunnan kotisivuilta olevasta tapahtumakalenterista löytää tietoja kunnassa järjestetyistä tulevista tapahtumista. Kalenteriin voi ilmoittaa tapahtumatietoja kaikki ne, jotka järjestävät tapahtumia Nurmijärvellä. Tiedot lähetetään tapahtumakalenteriin sähköisellä lomakkeella, jonne pääsee kunnan etusivulla olevasta Lisää tapahtumia -linkistä. Lomake löytyy linkin jälkeen avautuvalta sivulta vasemmasta laidasta Ilmoita tapahtumasta -kohdasta. Tapahtumakalenterissa voi ilmoittaa Nurmijärvellä järjestettävistä kaikille avoimista yleisötapahtumista. Tapahtumakalenterissa ei julkaista kurssien, kokousten, leirien ja rajatulle yleisölle järjestettävien tapahtumien tietoja. Lisätietoja tapahtumakalenterissa ilmoittamisesta saa kulttuuripalveluista puh Nurmijärven kunta luovuttaa omakotitontteja Hakemusten perusteella kiinteällä hinnalla myydään tai toissijaisesti vuokrataan omakotitontteja Klaukkalan Vanhan Myllytien, Lepsämän Lintumetsän ja Jäkälätien alueilta 58 kpl, Kirkonkylän Krannilan, Einolan ja Laidunalueen alueilta 18 kpl sekä Rajamäen Saunatien ja Mutkatien alueilta 13 kpl. Haettavia tontteja on yhteensä 89 kpl ja tonttien saajat valitaan arpomalla. Osalle tonteista pääsee rakentamaan heti ja osalle kunnallistekniikka valmistuu vuoden 2014 aikana. Tonttien hinnat ovat /m² kohteesta riippuen. Tonttien koko vaihtelee m² välillä. Tonttiesitteitä voi tilata puh. (09) tai puh. (09) kaavoituksen asiakaspalvelusta tai noutaa kunnanviraston tai Klaukkalan yhteispalvelun asiakaspalvelupisteistä. Tiedot tonteista sekä hakulomakkeet löytyvät kunnan kotisivuilta. Tontteja voi hakea myös sähköisesti kunnan kotisivuilta. Hakemukset tontteihin on toimitettava Nurmijärven kunnan elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen maankäyttöön viimeistään klo sähköisesti tai postitse osoitteella Nurmijärven kunta, Elinkeino- ja kuntakehityskeskus, Maankäyttö, PL 37, Nurmijärvi. Hakemukset voi myös jättää kunnanvirastoon, os. Keskustie 2 B, Nurmijärvi tai Klaukkalan yhteispalveluun, os. Kuonomäentie 2, Klaukkala

20 KUNTA TIEDOTTAA Sekajätteestä energiaa jätteiden lajittelu jatkuu Vantaan Energian jätevoimalan valmistuminen ja käyttöönotto lähestyy. Nurmijärven kunnassa voimalan valmistuminen merkitsee sitä, että Metsä-Tuomelassa siirtokuormatut pakkaavien jäteautojen kuormat toimitetaan jatkossa suoraan polttolaitokselle. Siellä sekajäte muutetaan sähköksi ja kaukolämmöksi. Nurmijärven alueen sekajätteet siirtokuormataan Metsä-Tuomelan jäteasemalla. Jätteet toimitetaan kerran päivässä yhdistelmäkuljetuksina Vantaan Energialle. Nurmijärven kunnalla ja Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymällä (HSY) on vuoden 2013 toukokuusta lähtien ollut sopimus Nurmijärven asumisessa syntyvän sekajätteen hyödyntämisestä energiana, ja HSY on varastoinut jätettä polttamista varten. Jätteiden lajittelua jatketaan syntypaikalla Uuden voimalan käyttö ei poista lajittelun tarvetta, vaan jätteistä tulee edelleen erotella kotona bio-, hyöty- ja vaaralliset jätteet sekä sähkölaitteet. Ainoastaan lajittelun jälkeinen sekajäte menee poltettavaksi. Jätteiden lajittelu on tärkeää, sillä näin saadaan arvokkaat raaka-aineet, kuten lasi ja metalli, kiertoon ja säästetään luonnonvaroja. Lasi ja metalli eivät myöskään pala polttolaitoksessa, vaan ne lisäävät syntyvän kuonan määrää. Lajittele erikseen Pakkauslasi Metalli Ekopisteille Paperi Kartonki Vaaralliset jätteet Jäteasemalle Sähkölaitteet Jäteasemalle Jäljelle jää sekajäte Metsä-Tuomelan jäteasemalla lajitellaan mahdollisuuksien mukaan myös pientuojien poltettavat jätteet. Lajitteluohjeet ja Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräykset löytyvät kotisivuiltamme: > Asuminen ja ympäristö > Kadut, liikenne ja kunnallistekniikka > Jätehuolto- ja neuvonta. Lähimmät ekopisteet ja sähkölaitteiden sekä muiden tuottajavastuunalaisten jätteiden keräyspisteet löytyvät osoitteesta: Vantaan Energian uudesta jätteenpolttolaitoksesta saa tietoa Vantaan Energian kotisivuilta: > Tietoa konsernista > Jätevoimala. Metsä-Tuomelan jäteasema avoinna la 3.5. ja Jäteasema on avoinna pientuojille lauantaina 3.5. ja klo , jolloin jäteasemalla vastaanotetaan jätteitä jätteenkäsittelytaksan mukaisin hinnoin. Henkilöautolla ja/tai perävaunulla tuotaessa kompostointiin menevät haravointijätteet sekä haketettavat oksat ja risut otetaan kuitenkin vastaan veloituksetta. Haravointijätteet ja risut tulee tyhjentää eri vastaanottokentille jäteasemalla. Maksutta otetaan vastaan myös metallia, sähköromua, vaarallisia jätteitä ja kyllästettyä puuta (alle 1m 3 ). Jätteenkäsittelytaksa saatavilla: > Asuminen ja ympäristö > Kadut, liikenne ja kunnallistekniikka > Jätehuolto ja neuvonta > Metsä-Tuomelan jäteasema > Jätteenkäsittelytaksa. Huomaathan, että voit tuoda haravointijätteiden ja risujen peräkärrykuormat jäteasemalle myös normaaleina aukioloaikoina 8 euron kuormahintaan! Metsä-Tuomelan jäteaseman jätteen vastaanotto on avoinna ma-pe klo , arkipyhien aattoina klo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2015 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2014

KAAVOITUSKATSAUS 2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 (Yleinen osa ja yleiskaavoitus) Vuonna 2014 vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat KAAVOJEN LAATIMINEN ON KUNNAN TEHTÄVÄ Kaavoitus perustuu maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Klaukkalassa Ropakkotien eteläpuolella, rajoittuen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan laadinnan yhteydessä

Lisätiedot

Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012

Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012 Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012 Kuva (Tuomas Vasama). 2 Sisällysluettelo 1 KAAVOITUSKATSAUS... 3 2 JOHDANTO... 3 2.1 Maankäytön suunnittelu... 3 2.2 Kaavahierarkia... 3 2.3 Kaavoituksen

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2014 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma

Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma LEMPÄÄLÄN KUNTA Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue ja -tehtävä... 1 2 Suunnittelutilanne... 1 3 Päävaiheet... 5 4 Osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen...

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014 3547 PEURANTIE asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA KAAVOITUSKATSAUS

SIUNTION KUNTA KAAVOITUSKATSAUS KAAVOITUSKATSAUS 2014 KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015 LAPPAJÄRVEN KUNTA Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen Kunnanhallituksen 61 02.10.2014 Kunnanhallituksen 82 04.12.2014 Kunnanhallituksen 23 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 09.06.2015 Kunnanvaltuusto 36 17.06.2015 Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Ilmoitamme kaavan vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Kaupunkisuunnittelu 1/5 Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 2.9.2011 Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Asemakaava

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki 1/6 KUOPION KAUPUNKI SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS alue sijoittuu Tahkovuoren rinnealueen pohjoispuolelle Syvärin rannalle.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Maankäyttö-

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, Kirkonkylä, Heinoja

Asemakaavan muutos, Kirkonkylä, Heinoja Kaavatunnus 2-232 Asianro Asemakaavan muutos, Kirkonkylä, Heinoja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, versio 2 17.12.2013, päivitetty 17.1.2014 Suunnittelualue Asemakaava-alue koskee Raalantien ja Heinojan

Lisätiedot

Jyväskylän asemakaavaprosessi. 24.1.2013 Leila Strömberg Asemakaavapäällikkö

Jyväskylän asemakaavaprosessi. 24.1.2013 Leila Strömberg Asemakaavapäällikkö Jyväskylän asemakaavaprosessi 24.1.2013 Leila Strömberg Asemakaavapäällikkö Tavoite / tuote Laadukkaasti valmisteltu lainvoimainen asemakaava, joka täyttää maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset,

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9. 691/AK LIITE 1 ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.2015 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Heinolan

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 EURAJOEN KUNTA Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26026 Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiä, Tahkovuori 1/6 NILSIÄ, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS OLD COURSE- GOLFALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Valkamalahdentietä ja golfaluetta Tahkovuoren

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

Sääksjärven ranta-asemakaava I:n osallistumis- ja arvioin suunnitelma

Sääksjärven ranta-asemakaava I:n osallistumis- ja arvioin suunnitelma Sääksjärven ranta-asemakaava I:n osallistumis- ja arvioin suunnitelma 22.10.2015 SISÄLTÖ 1 Johdanto Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan nimi ja kaavanumero Suunnittelualue Aloite Kaavan tarkoitus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot