Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A, Helsinki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A, 00180 Helsinki"

Transkriptio

1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2006

2 Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A, Helsinki Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki 2007

3 LUKIJALLE Valtakunnansyyttäjänviraston vuosikertomus, joka ilmestyy nyt yhdeksännen kerran, on tarkoitettu tiedonlähteeksi ensisijassa syyttäjälaitoksen ja muun oikeushallinnon henkilöstölle. Myös poliisille, asianajajille sekä alan opiskelijoille ja yksittäisille kansalaisillekin kertomuksesta löytyy hyödyllistä tietoa syyttäjäntoiminnasta. Vuoden 2006 vuosikertomus noudattaa sisällöltään ja rakenteeltaan edellisten vuosien kertomuksia. Tilastojen määrää on edelleen lisätty ja uudistettu sekä pyritty selkeyttämään. Vuosikertomuksen liiteosassa on Valtakunnansyyttäjänviraston uusi työjärjestys ja ratkaisuluettelo, joka sisältää tiivistelmät keskeisistä kertomusvuoden aikana Valtakunnansyyttäjänvirastossa annetuista, toimenpiteeseen johtaneista ratkaisuista sekä aakkosellinen asiahakemisto. Helsingissä, 17 päivänä huhtikuuta 2007 Viestintäpäällikkö Marja Lehtonen

4 Sisällysluettelo LUKIJALLE 3 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki PÄIVÄMÄÄRIÄ JA KAUASKANTOISIA PÄÄTÖKSIÄ 6 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske TULOSTEN TARKASTELUA 9 SYYTTÄJÄLAITOS 12 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ 15 APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ 16 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO 18 VALTIONSYYTTÄJÄT 18 PAIKALLINEN SYYTTÄJÄNTOIMI 20 SYYTTÄJÄLAITOKSEN YHTEISTOIMINTA-ALUEET 20 SYYTTÄJÄLAITOKSEN UUSI OHJAUSJÄRJESTELMÄ 21 SYYTTÄJÄLAITOKSEN ORGANISAATIOUUDISTUS 25 SYYTTÄJÄLAITOKSEN ARVOT 25 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS JA TYÖTYYTYVÄISYYSKYSELY 26 UUDET PALKKAUSJÄRJESTELMÄT 27 HALLINTO 28 JOHDANTO 29 NIMITYSASIAT 29 MUUT HENKILÖSTÖASIAT 30 KERTOMUSVUODEN TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 32 VALTION PAIKALLIS- JA ALUEHALLINNON PALVELUTAVOITTEET 35 VIESTINTÄ 36 SYYTEASIAT 39 JOHDANTO 40 SYYTEHARKINTA-ASIAT 40 SANANVAPAUS-RIKOSASIAT 48 MUUTOSHARKINTA-ASIAT 52 KANTELUT 56 OIKEUSKANSLERIN JA EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN SYYTEMÄÄRÄYKSET 56 Rikoslain 1 LUVUN SYYTEMÄÄRÄYSASIAT 57 MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA 57 SYYTTÄJÄNMÄÄRÄYSASIAT 58 TALOUSRIKOSSYYTTÄJÄT 58 HUUMAUSAINE-ERITYISSYYTTÄJÄT 59 POLIISIRIKOSASIAT 60 POLIISIN JA SYYTTÄJÄN YHTEISTYÖ 61

5 KEHITTÄMINEN JA KOULUTUS 62 JOHDANTO 63 HANKKEET 64 AVAINSYYTTÄJÄT 66 JOHTAMISKOULUTUS 69 SYYTTÄJÄLAITOKSEN KOULUTUS 69 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON HENKILÖSTÖKOULUTUS 71 SYYTTÄJIEN KOULUTUS 72 TOIMISTOHENKILÖKUNNAN KOULUTUS 75 SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖKOULUTUS 75 APULAISSYYTTÄJIEN HARJOITTELUJÄRJESTELMÄ 76 VALVONTA 77 KANSAINVÄLISET ASIAT 80 Johdanto 81 Pohjoismainen yhteistyö 82 Itämeren oikeusalueen yhteistyö 83 Venäjä 86 Viro 86 Euroopan unioni 88 Euroopan neuvosto 91 Muita kansainvälisiä tapahtumia 93 Vierailuja Valtakunnansyyttäjänvirastoon 93 Kansainvälisen syyttäjäyhdistyksen 11. vuosikonferenssi 94 Paikallissyyttäjien ohjaus ja neuvonta kansainvälisissä asioissa 95 Viranomaisyhteistyö 95 ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT 96 Lausunnot 97 Muut asiantuntijatehtävät 98 TILASTOTIETOJA 99 Valtakunnansyyttäjänvirasto 100 Syyttäjien toimintatilastoja Valtakunnansyyttäjänviraston henkilökunta Liite 115 VaLTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS 116 Ratkaisuluettelo 120 ASIAHAKEMISTO 149

6 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki PÄIVÄMÄÄRIÄ JA KAUASKANTOISIA PÄÄTÖKSIÄ Tämän katsauksen kirjoittaminen ei ole koskaan onnistunut muiden arkisten virkatehtävieni ohella. Ovipielen punaiset liikennevalotkaan eivät aina pidättele valtakunnansyyttäjän virkahuoneen ulkopuolella kiireistä henkilökuntaa vielä kiireellisempine asioineen. Vaikka hyvä virke olisi juuri syntymäisillään, puheluita talon ulkopuoleltakin on pakko välillä ottaa vastaan. Ajatus katkeaa. Lopulta aika kirjoittamiselle on joka vuosi ollut etsittävä virkaajan ulkopuolelta. Kun kirjoittamistyöhön lopulta tarjoutuu tilaisuus, huomaa aina saman valinnan vaikeuden. Yhteen toimintavuoteen mahtuu huikea määrä erilaisia ja eri syistä tärkeitä asioita. Omaa kalenteria, muistiinpanoja, Akkusastoori-lehteämme ja muita lähteitä selatessa käsittelyn ansaitsevista aiheista onkin pian runsauden pula. Samalla mielessä jo pyörivät kulumassa olevan vuoden ajankohtaiset asiat. Niillä on usein yhtymäkohtia edelliseen vuoteen. Mitä suuremmasta asiasta tai hankkeesta on kysymys, sitä todennäköisemmin siitä on jo pitkään keskusteltu, tehty muistioita ja järjestetty koulutusta tai organisaatio on jollakin muulla tavalla orientoitunut tulevaan. Vuosi 2006 nykymuotoisen syyttäjälaitoksen ja Valtakunnansyyttäjänviraston yhdeksäs kokonainen toimintavuosi piirtyy mieleeni ennen muuta sen kuluessa tehtyjen merkittävien päätöstensä takia; päätösten, joita oli valmisteltu jo pitkään ja jotka nyt olivat kypsiä tehtäviksi. Kauaskantoisin noista päätöksistä tehtiin aivan vuoden lopulla, kun tasavallan presidentti vahvisti syyttäjälaitoksen paikallisorganisaation uudistamista koskevat lait ( /2006). Näiden lakien ja kuluvan vuoden puolella annettujen asetusten myötä näen lopulta syntyneen sellaisen syyttäjäorganisaation, joka antaa myös johtamiselle sen välttämättä tarvitseman selkeän, vahvan ja toimivan perustan. Kaksiportaisena säilyvä syyttäjälaitos on olennaisesti helpommin valtakunnansyyttäjän johdettavissa, kun johdettavia virastoja on vain 15 ja kun näiden virastojen johtoon nimitetyillä päälliköillä on riittävä asiallinen toimivalta myös ohjaamista ja kehittämistä ajatellen. Ammattitaitoinen johtamisote tulee toteutumaan myös syyttäjänvirastoissa. Organisaatiouudistuksensa myötä syyttäjälaitos samalla orientoituu myös tulevaan. Esimerkiksi tärkeimmän sidosryhmämme, poliisin, hallintorakenteen kehittämistyö näyttäisi etenevän ripeästi ja mikä tärkeintä samojen suuntaviivojen mukaisesti kuin omalla sektorillamme. Selvää on, että poliisin yhteiskunnallisen perustehtävän erilaisuudesta johtuen, siellä ei rajoja voida kaikilta osin piirtää samalla tavalla kuin syyttäjien omilla kartoilla. Olennaista on, että esitutkintayhteistyön edellytykset uudistuksessa turvataan. Näin näyttäisi tapahtuvan. Oli erinomainen asia, että myös Valtakunnansyyttäjänvirastosta kutsuttiin edustus asiaa valmistelevaan työryhmään.

7 Syyttäjälaitoksen sisäisen päätöksenteon näkökulmasta päivämäärä nousee ylitse muiden. Ei sen vuoksi, että se on Matin nimipäivä, vaan siksi, että tuona päivänä vahvistettiin asiakirja, jossa kuvataan syyttäjälaitoksen ohjausjärjestelmä. Sitäkin edelsi sangen monivaiheinen valmistelu. Syyttäjälaitoksen ohjausjärjestelmä -asiakirja sisältää yksissä kansissa kuvauksen sekä syyttäjälaitoksen tärkeimmistä strategisista linjauksista että niitä toteuttavien keskeisten toimijoiden työnjaosta. Asiakirjassa on omat jaksonsa muun ohella syyttäjälaitoksen ohjausryhmästä, päälliköiden kokouksesta, valtionsyyttäjien alueellisesta ohjauksesta, avainsyyttäjätoiminnasta ja alueellisesta koulutuksesta. Asiakirja on julkaistu myös kotisivullamme internetissä. Kokonaisuudessaan syyttäjälaitoksen nykyinen ohjaus on rakennettu tukevasti neljän kulmakiven varaan: yksi niistä on ohjausjärjestelmäasiakirjassa kuvattu kokonaisuus, toisen muodostavat vuotuiset tulostavoitteet ja -sopimukset, kolmas on uusi palkkausjärjestelmä eli UPJ ja neljäntenä luonnollisesti yhteiset arvomme oikeudenmukaisuus, ammattitaito ja työhyvinvointi. Itse näen tämän rakennelman kestävän hyvin aikaa ja kantavan pitkälle tulevaisuuteen. Vuosihuoltoa ei silti ole syytä unohtaa. Selvää on esimerkiksi se, että alussa mainitun organisaatiouudistuksen normiperusta antaa tuoreeltaan aiheen myös ohjausjärjestelmäasiakirjan sisällön teknisluonteiseen tarkistamiseen uudistuksen sisällön yksityiskohtia vastaavaksi. Syyttäjän työ on valtaosin asiantuntijatyötä. Se on lainkäytön kysymysten pohdintaa yksin ja entistä useammin myös yhdessä naapurihuoneen kollegan kanssa. Syyttäjälaitoksen johtamisen ja ohjauksen näkökulmasta koulutus eri muodoissaan keskitetysti tai alueellisesti toteutettuna on aivan olennainen johtamisen instrumentti. Syyttäjälaitoksen koulutuksessa on aina uskottu Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki

8 vuorovaikutteisuuteen ja laatuun määrästä tinkimättä. Laatuun liittyen annetaan kunnia niille, joille se suurelta osin kuuluu. Lukuisat organisaatiomme ulkopuoliset huippuasiantuntijat ovat iloksemme jälleen vuonna 2006 vastanneet myönteisesti luennointipyyntöihimme. Lisäksi monet syyttäjälaitoksessa työskentelevät ovat vaivojaan säästämättä kouluttaneet ja keskusteluttaneet myös kollegoitaan eri kursseilla ja muissa tilaisuuksissa. Kiitänkin näin kollektiivisesti vielä kerran kaikkia koulutustyöhömme osallistuneita heidän arvokkaasta panoksestaan syyttäjälaitoksen hyväksi. Kolmas kuluneen vuoden tärkeä päivämäärä on Kalenterissani on silloin puolen päivän kohdalla merkintä: Salminen ja esitutkintayhteistyön kehittämistyöryhmä, loppuraportti. Tuona päivänä otimme yhdessä poliisiylijohtaja Markku Salmisen kanssa vastaan loppuraportin niinikään yhdessä asettamaltamme työryhmältä. Kysymys on pitkästä matkasta kohti syyttäjän ja esitutkintaviranomaisen uutta toimintakulttuuria. Siihen kuuluu monimuotoinen operatiivinen yhteistyö jo esitutkinnan kestäessä pääkäsittelyn valmistelufunktion täsmälliseksi toteutumiseksi ja rajallisten resurssien optimaaliseksi kohdentamiseksi. Lainsäätäjäkin on antanut viimeksi mainittua tarkoitusta varten uusia instrumentteja, kun esitutkinnan rajoittamisen mahdollisuutta olennaisesti laajennettiin kertomusvuoden syksyllä. Tämä esitutkintayhteistyön kehittämishanke käy samalla hyvästä esimerkistä siitä, miten myös johtamisen traditio voi muuttua. Yhteisiä toimintoja on tarkoituksenmukaista myös johtaa ja ohjata yhdessä. On ylipäätään vaikea kuvitella sellaista yhteistyökoulutusta tai sen muuta kehittämistä, johon eivät samanaikaisesti osallistuisi kaikki toimijaosapuolet. Esitutkintayhteistyö on sellaisesta suorastaan kouluesimerkki. Miten muuten voitaisiin synnyttää mielekästä keskustelua esimerkiksi hyvistä yhteisistä työkäytännöistä? Samalla voidaan saada joustavasti käyttöön kaikkien osallistujaorganisaatioiden kouluttajavoimaa, tiloja ja välineitä. Hankkeeseen rekrytoidut sisäiset kouluttajat kurssitettiin vuonna 2006 ja he jalkautuivat sitten kouluttamaan omille alueilleen kautta koko maan. Yksin syyttäjälaitoksen voimavaroin tämä ei olisi ollut järkevää eikä käytännössä mahdollistakaan. Heinäkuun 5. päivä 2006 jää myöskin elämän kuvakirjaan lähtemättömänä. Edustimme syyttäjälaitosta Moskovassa Venäjän Federaation isännöimässä Euroopan neuvoston maiden ylimpien syyttäjien vuotuisessa kokouksessa, jonka avajaissanat oli itse presidentti Vladimir Putinin ollut määrä lausua. Syystä tai toisesta presidentin tehtävän hoiti ulkoasiainministeri ja jäimme kaikki luuloon, että presidentti Putinia ei kokouksessa nähtäisi. Toisin kuitenkin kävi. Sattuman oikusta juuri minun käyttäessäni myöhemmin kokouksessa Suomen puheenvuoroa kokoussalin ovi avautui ja täysin odottamatta presidentti Putin astui sisään ja asettui samantien istumaan suuren pyöreän kokouspöydän ääreen. Keskeytin puheeni ja katsoin ymmälläni kokouksen saksalaista puheenjohtajaa, joka kuitenkin levitteli yhtä avuttomasti käsiään. Vaikka aikanaan sainkin kotona monipuolisen kasvatuksen, tällaisen tilanteen varalta ei isävainajakaan ollut osannut ennakoivia neuvoja antaa! Mutta niin vain siitäkin selvittiin kunnialla. Tapahtuma kuitenkin kertoo siitä, miten moninaisiin tilanteisiin tänä päivänä syyttäjälaitostenkin toimintakuvioissa saatetaan joutua. Entiseen tapaan kansainvälisten toimintojen kirjo kaiken kaikkiaan oli päättyneenä vuonna edelleen kasvamaan päin. Kalenteriani katsellessa tulin kurkistelleeksi myös kuluvan vuoden puolelle. Syyttäjälaitos viettää 10 -vuotisjuhliaan Helsingissä Niiden valmistelut ovat jo täydessä käynnissä. Tällaisten juhlien suunnittelu kuuluu nykymaailmassakin mukaviin töihin. Jo nyt odotan innolla tapaavani siellä paitsi koko oman väen myös monia meille tärkeitä ihmisiä vuosien varrelta, sekä kotimaasta että kauempaakin.

9 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske TULOSTEN TARKASTELUA Kertomusvuonna syyttäjälaitokselle asetetut tulostavoitteet on saavutettu varsin hyvin; esitutkinnan rajoittamisessa ja yli vuoden syyteharkinnassa olleiden asioiden määrän vähentämisessä erittäinkin hyvin. Myös talousrikosten käsittelyssä on tapahtunut kohentumista, vaikka niissä keskimääräinen käsittelyaika onkin pidentynyt. Paikallisorganisaation uudistustyö on sitonut merkittävästi syyttäjälaitoksen koko henkilökunnan voimavaroja. Henkilöstön määrä on vähentynyt hieman edellisiin vuosiin verrattuna. Resurssitilanne ja organisaation muuttumiseen liitetyt epävarmuustekijät sekä palkkausjärjestelmässä koetut epäkohdat ovat ilmeisesti keskeisimmin vaikuttaneet siihen, että työtyytyväisyysindeksi on laskenut jonkin verran. Se on kuitenkin edelleen hieman parempi kuin oikeusministeriön hallinnonalan keskiarvo. Sairauspoissaolojen kokonaismäärä on vähentynyt, mutta lyhyet poissaolot ovat lisääntyneet. Huojentavaa on ollut havaita, että pitkät sairauspoissaolot ovat merkittävästi vähentyneet. Kertomusvuonna syyttäjille saapuneiden asioiden lukumäärä on hieman laskenut edellisvuosiin verrattuna (1 %). Kun kuitenkin vaativissa rikosasioissa on tapahtunut 8 % kasvua ja syyttäjille kuuluvissa muissa kuin varsinaisissa syyteharkintasioissa on tapahtunut 38 %:n nousu, niin syyttäjien kokonaistyömäärä ei ole kuitenkaan vähentynyt vaan pikemminkin kasvanut vuoteen 2005 verrattuna. Viime vuosina on ollut keskeisenä ongelmana pitkään syyttäjällä avoimena viipyneet asiat. Kertomusvuonna panostettiin voimakkaasti juuri näiden asioiden käsittelyn jouduttamiseen. Yli vuoden vanhoissa asioissa saavutettiinkin merkittävä tuloksen parantuminen. Kahteen edelliseen vuoteen verrattuna yli vuoden syyteharkinnassa olleissa asioissa on tapahtunut vähennystä lähes 30 %. Kuitenkin näitä vanhoja asioita on edelleen aivan liian paljon, sillä tavoitteena on, ettei syyteharkinta-aika ylitä kuutta kuukautta ainakaan syyttäjästä johtuvista syistä. Pitkät syyteharkinta-ajat johtuvat usein siitä, etteivät syyttäjät ole voineet osallistua riittävän intensiivisesti esitutkintayhteistyöhön poliisin kanssa. Näin ollen syyttäjä on aloittanut jutun selvittämisen kohdaltaan vasta esitutkinnan päätyttyä ja hän on saattanut joutua pyytämään vielä lisätutkintaa, jolloin asian ratkaisu on entisestään viivästynyt. Kaikissa rikosasioissa keskimääräinen syyteharkinta-aika on noussut hieman, mutta 0,1 kuukauden nousulla ei ole juurikaan käytännön merki-

10 10 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske tystä. Käsittelyaikojen osalta vuoden 2006 tulos on varsin hyvä. Kirjallinen menettely ei ollut ehtinyt vielä kertomusvuonna vaikuttaa käsittelyaikoihin nopeuttavasti. Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus ovat pysyneet edellisten vuosien tasolla. Esitutkinnan rajoittaminen on lisääntynyt merkittävästi (n. 34 %). Kun poliisilta syyttäjille tulleiden ilmoitusten (ETL 15 ) määrä on samalla hieman kasvanut, on ilmeistä, että esitutkintayhteistyö syyttäjän ja poliisin välillä on tehostunut. Syyttäjän tulee jatkossa suunnata työpanosta nykyistä huomattavasti enemmän esitutkintaan erityisesti vaativissa asioissa mutta myös erittelemättömissä asioissa. Syyteharkintakäytäntö on ollut viime vuosina jokseenkin samalla lailla yhdenmukaista. Syytteiden määrä on ollut laskussa jo vuodesta 2004 alkaen ja syyttämättäjättäminen on lisääntynyt (n. 7 %). On kriminaalipoliittisesti arveluttavaa, jos syyttäjät joutuvat säätelemään työkuormaansa jättämällä syytteitä nostamatta asioissa, joissa rikosvastuun toteutuminen oikeudenkäynnin kautta olisi kuitenkin ollut toimenpiteistä luopumista perustellumpaa. Joissain yksittäisissä, kanteluasioina valtakunnansyyttäjän tutkittavaksi saatetuissa syyttämättäjättämisratkaisuissa on ollut havaittavissa viitteitä siitä, että syyttäjä on asettunut ikään kuin tuomarin asemaan arvioidessaan syyllisyyttä tukevia ja sitä vastaan puhuvia todisteita. Niissä kanteluratkaisuissa, joissa on päädytty määräämään syyte nostettavaksi, on muistutettu mm. siitä, että henkilötodistelun luotettavuutta voidaan parhaiten arvioida vasta oikeudenkäynnissä. Talousrikoksissa ratkaistujen asioiden määrä oli ennakoitua suurempi ja myös asioiden laajuutta kuvaavat tunnusluvut olivat tavoitetta suurempia.

11 11 Keskimääräinen syyteharkinta-aika on talousrikosasioissa pidentynyt 46 vrk eli noin 19 %. Tämä johtunee ainakin osittain siitä, että talousrikossyyttäjien ratkaisuteho on noussut, minkä seurauksena myös vanhimpia asioita on saatu ratkaistuksi aikaisempaa enemmän. Tämä taas näkyy syyteharkintaaikojen pidentymisenä, koska tilastointi seuraa vain ratkaistuja asioita. On ilmeistä, että niin talousrikosten kuin muidenkin ns. vaativien rikosasioiden käsittelyyn tulee jatkossakin keskittää nykyistä enemmän voimavaroja varsinkin, kun poliisi tehostaa järjestäytyneen rikollisuuden tutkintaa. Resurssitilanteesta johtuen syyttäjäparien käyttö on ollut vielä aivan liian vähäistä. Huumausainerikosten erityissyyttäjille asetetut tavoitteet on lähes kokonaan saavutettu. He käsittelivät kaikkiaan 915 huumausainerikosta, joista törkeitä huumausainerikoksia oli 122 (eli noin 13 %). Huumausainerikosten käsittelyyn erikoistuneet syyttäjät ovat käyttäneet huumausainerikosten syyteasioiden hoitamisen lisäksi työajastaan noin 14 % muuhun huumausainerikollisuuden torjuntatyöhön. Rikosasioita, joissa on kansainvälinen liityntä, syyttäjillä oli edellisvuotta hieman vähemmän. Eurooppalaisia pidätysmääräyksiä syyttäjät antoivat 52 ja he hoitivat 13 Suomessa käsiteltyä pidätysmääräysasiaa. Valtioittain asiat ovat keskittyneet Ruotsiin, Viroon, Espanjaan, Saksaan, Norjaan, Venäjään ja Iso-Britanniaan. Alueellista koulutusta on lisätty. Sinänsä koulutussuoritteissa on tapahtunut merkittävä vähentyminen. Koulutustoiminnan kokonaismenoissa (ilman palkkoja) tapahtui vuoteen 2005 verrattuna euron vähentyminen (n. 25 %). On ilmeistä, että jatkossakin edellä tarkastellut keskeisimmät tulostavoitteet tulevat säilymään lähes sellaisinaan. Erittäin suuri ja resurssivaikutteinen mielenkiinto kohdistuu kirjallisen, summaarisen menettelyn vakiintumiseen koko maan laajuisesti, sillä toistaiseksi sen käytössä on liian suuri hajonta. Esitutkintayhteistyö poliisin kanssa on jatkuva haaste syyttäjille. Syyteharkintaa jouduttava ja pääkäsittelyä valmisteleva osallistuminen esitutkintaan merkitsee kokonaisvoimavarojen ja niiden suuntaamisen osalta uudelleen arviointeja ei teorian vaan käytännön tasolla. Uusien syyttäjänvirastojen esimiestyöhön liitetään reaaliaikainen laadunvalvontatyö. Se tulee näkymään syyttäjälaitoksen kyvyssä suoriutua perustehtävästään, rikosvastuun toteuttamisesta.

12 12 SYYTTÄJÄLAITOS 12 27

13 SYYTTÄJÄLAITOS 13 Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta. Syyttäjällä on itsenäinen syyteharkintavalta käsiteltävänään olevassa asiassa. Organisaatiokaavio Hallinto VKSV Syyttäjät VKS, AVKS 16 YT-aluetta VS (12) 63 syyttäjäyksikköä + Ahvenanmaa + 2 nimismiestä KiS ApulS (n. 320) Syyttäjälaitos lukuina (paikalliset syyttäjäyksiköt) Henkilömäärä 511 syyttäjiä 314 toimisto- ym. henkilökuntaa 197 syyttäjäyksiköitä 64 syyttäjän ratkaisemia asioita syyttämättäjättämispäätöksiä (henkilöittäin) syyttäjälaitoksen menot euroa

14 SYYTTÄJÄLAITOS 14 Valtakunnansyyttäjänviraston johtoryhmä valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki (puheenjohtaja), apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske, valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski, valtionsyyttäjä Raija Toiviainen, valtionsyyttäjä Christer Lundström, valtionsyyttäjä Pekka Koponen ja valtionsyyttäjä Olavi Lippu Yhteistoiminta-alueiden päälliköt ( ) Helsinki johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka Länsi-Uudenmaan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Ifström Itä-Uudenmaan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Söderlund Keski-Uudenmaan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Timo Koskimäki Päijät-Hämeen yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Pekka Noronen Kymen yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Irma Rosenius-Sutela Varsinais-Suomen yhteistoiminta-alue (ml. Ahvenanmaa) johtava kihlakunnansyyttäjä Antti Pihlajamäki Pirkanmaan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Jouko Nurminen Satakunnan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Kalle Kyhä Länsirannikon yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Peter Levlin Etelä-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Kimmo Lampinen Keski-Suomen yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Martti Porvali Etelä-Savon yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Ossi Jukarainen Pohjois-Karjalan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Matikainen Savon yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Hannu Susitaival Oulun läänin yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Eva Lindblad Lapin läänin yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Juha Isola

15 SYYTTÄJÄLAITOS 15 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Suomen perustuslain 104 :n mukaan syyttäjälaitosta johtaa ja ylimpänä syyttäjänä toimii valtakunnansyyttäjä. Hänen tehtävänään on syyttäjäntoiminnan yleinen johtaminen ja kehittäminen. Tässä tehtävässään hän muun muassa nimittää kaikki paikallissyyttäjät sekä ohjaa ja valvoo syyttäjien toimintaa. Hän voi myös antaa syyttäjäntoimintaa koskevia yleisiä määräyksiä ja ohjeita. Valtakunnansyyttäjä käyttää itsenäistä ja riippumatonta syyteharkintavaltaa. Hän voi kaikkien yleisten syyttäjien esimiehenä ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian. Hän voi myös määrätä alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt (syytemääräys) taikka määrätä asian alaisensa syyttäjän syyteharkintaan (syyttäjänmääräys). Valtakunnansyyttäjä ajaa syytettä valtakunnanoikeudessa silloin, kun eduskunta on päättänyt syytteen nostamisesta tasavallan presidenttiä, valtioneuvoston jäsentä, oikeuskansleria tai eduskunnan oikeusasiamiestä vastaan sekä edustaa syyttäjiä korkeimmassa oikeudessa. Lisäksi valtakunnansyyttäjä ratkaisee kansainvälisiä suhteita koskevat asiat. Valtakunnansyyttäjän yleiset määräykset ja ohjeet Jokaisella syyttäjällä on itsenäinen syyteharkintavalta käsiteltävänään olevassa asiassa. Lain mukaan valtakunnansyyttäjä voi kuitenkin antaa syyttäjille yleisiä määräyksiä ja ohjeita, joilla pyritään muun muassa edistämään syyttäjäntoiminnan yhdenmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Ne saatetaan ennen julkistamista oikeusministeriön tietoon. Valtakunnansyyttäjä antoi kertomusvuonna seitsemän yleistä ohjetta ja määräystä syyttäjille: VKS:2006:1 Seuraamuksen määrääminen huumausaineen käyttörikoksesta Aikaisemmin annettua vastaavaa ohjetta muutettiin vain muutaman kohdan osalta. Keskeisin muutos oli se, että esitutkinnan rajoittaminen tehtiin mahdolliseksi myös huumausaineen käyttörikoksen osalta. Ohjeeseen kirjattiin myös aikaisempaa selkeämmin tavoitteeksi viranomaistoimien porrasteisuus. Teon vähäisyyden asteesta riippuen kysymykseen tulee ensin poliisin toimenpiteistä luopuminen ja huomautus, seuraavaksi esitutkinnan rajoittaminen, sitten seuraamusluonteinen syyttämättäjättäminen ja vasta tämän jälkeen rangaistusvaatimuksen antaminen tai syytteen nostaminen. VKS:2006:2 Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöön pantavaksi Uuden voimaan tulleen rikoslain 2c luvun mukaan jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöön pantavaksi edellyttää nimenomaisesti syyttäjän vaatimusta. Tällaisen vaatimuksen esittämisessä syyttäjän tulee ottaa huomioon lakiuudistuksen tavoitteet, joihin on sisältynyt mm. jäännösrangaistuksen palauttaminen todelliseksi osaksi rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää. Tämän vuoksi ohjeessa on korostettu syyttäjän selkeän vaatimuksen merkitystä. Vaatimuksesta tulisi ilmetä erikseen syyttäjän näkemys uudesta rikoksesta määrättävästä rangaistuksesta ja erikseen täytäntöön pantavan jäännösrangaistuksen sisältävästä yhteisestä rangaistuksesta.

16 SYYTTÄJÄLAITOS 16 Lakiuudistus on myös asettanut syyttäjälle osavastuun pyrkiä varmistumaan siitä, ettei samaa jäännösrangaistusta määrätä puuttuvien rikosrekisteritietojen vuoksi useampaan kertaan täytäntöön pantavaksi. Ohjeessa käsitellään lisäksi sitä, missä tilanteissa syyttäjän voi olla perusteltua olla vaatimatta jäännösrangaistusta täytäntöön pantavaksi. VKS:2006:3 Asianomistajan yksityisoikeudellisen vaatimuksen ajaminen Ohjeella päivitettiin aikaisemmin ohjeella VKS:1994:4 annettu vastaava ohje. Päivitystarve johtui mm. lakimuutoksista ja euroon siirtymisestä. VKS: 2006:4 Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta Ohjeella päivitettiin aikaisemmin ohjeella VKS:1994:4 annettu vastaava ohje. Päivitystarve johtui useista lakimuutoksista. VKS: 2006:5 Esitutkinnan rajoittamispäätöksen teknisestä laatimisesta Tämä yleinen ohje sisältää tekniset kirjaamisohjeet sakari-järjestelmän käyttöä varten, jotta eri perusteilla tehtävät esitutkinnan rajoittamispäätökset tulisivat yhdenmukaisesti kirjattua tietojärjestelmään. VKS: 2006:6 Määräys poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnan johtajaksi Määräyksen mukaan tutkinnanjohtajina toimii kaksikymmentä kihlakunnansyyttäjää. Tutkinnanjohtajat ja tutkijat ovat pääsääntöisesti samasta kihlakunnasta. Tutkinnanjohtajina toimivat kihlakunnansyyttäjät toimivat myös päivystäjinä. Määräys kumoaa aikaisemman valtakunnansyyttäjän määräyksen VKS 2005:3. Valtakunnansyyttäjä antoi lisäksi täydentävän ohjeen (dnro 26/32/06) Valtakunnansyyttäjä muistutti ohjeessaan, että tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän on ilmoitettava esitutkinnan aloittamisesta, keskeyttämisestä ja lopettamisesta tutkinnan kohteena olleen poliisimiehen sijoitusyksikön päällikölle sekä määräsi, että syyteharkintaa suorittavan syyttäjän on ilmoitettava syyttämättä jättämistä koskevista päätöksistä epäiltynä olleen poliisimiehen poliisiyksikön johdolle. VKS: 2006:7 Pakkokeinoasioita ja haastamista varten varallaolevat syyttäjät Määräyksen mukaan varallaolevina syyttäjinä toimii kaksikymmentäkuusi kihlakunnansyyttäjää. Syyttäjät ovat varalla viikonloppuisin ja päivystysviikolle sattuvina arkipyhinä pakkokeinoasioita, maasta poistuvien ja muiden pakoilevien haastamista varten. Tämän lisäksi varallaolevat syyttäjät hoitavat syyttäjän tehtävät myös rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltoiden välillä annetun lain mukaisissa henkilön Suomesta luovuttamista koskevissa asioissa. Varallaolevan syyttäjän on oltava tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Varallaolevan syyttäjän toimialueena on koko maa. APULAIS- VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä hänen käsiteltävikseen kuuluvat asiat ja toimii valtakunnansyyttäjän sijaisena. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisestä tehtävien jaosta määrätään Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä.

17 SYYTTÄJÄLAITOS 17 Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välinen tehtävien jako Valtakunnansyyttäjä ratkaisee ensisijaisesti asiat, jotka koskevat: 1) periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia kysymyksiä; 2) syyttäjille annettavia yleisiä määräyksiä ja ohjeita; 3) kansainvälisiä suhteita; 4) syyttäjien nimittämistä; 5) syyttäjäntoiminnan kehittämistä, koulutusta ja tutkimusta; ja 6) syyttäjien edustamista korkeimmassa oikeudessa. Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) syyttäjälaitoksen yleistä hallintoa; 2) syyttäjäntoiminnan valvontaa; 3) sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain (460/2003) 24 :ssä tarkoitettua syyteoikeutta; 4) paikallissyyttäjille annettavia syyttäjänmääräyksiä ja rikoslain 1 luvun nojalla annettavia syytemääräyksiä; 5) kanteluita syyttäjien ratkaisuista ja menettelystä; 6) rangaistusmääräysasioiden valvontaa ja siitä johtuvia toimenpiteitä; ja 7) poliisimiehen tekemäksi epäiltyjen rikosten esitutkinnan johtamiseen liittyviä määräyksiä. Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo vieraili Valtakunnansyyttäjänvirastossa maaliskuussa Vierailun isäntinä toimivat valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki ja apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.

18 SYYTTÄJÄLAITOS 18 Syytteen nostamisesta julkaistun viestin sisältöön perustuvasta virallisen syytteen alaisesta rikoksesta sekä tällaiseen rikokseen liittyvästä päätoimittajarikkomuksesta päättää valtakunnansyyttäjä. Hän määrää myös siitä, kenen on ajettava syytettä. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisen tehtävien jaon mukaisesti sananvapausrikosasiat kuuluvat apulaisvaltakunnansyyttäjän tehtäviin. Sananvapausrikoksia koskeva työnjako on lisätty Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestykseen, joka on tämän kertomuksen liiteosassa s Sananvapausrikosasioista ks. lisää s. 48. VALTAKUNNAN- SYYTTÄJÄNVIRASTO Valtakunnansyyttäjänviraston tehtävänä on yleisten syyttäjien keskushallintoviranomaisena huolehtia siitä, että syyttäjille kuuluvat rikosoikeudellisen vastuun toteuttamiseen liittyvät tehtävät voidaan hoitaa asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti. Valtakunnansyyttäjänvirastoa johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa valtakunnansyyttäjä. Tässä tehtävässä hänellä on apunaan ja neuvoa-antavana elimenä johtoryhmä. Tehtävien tarkoituksenmukaista hoitamista varten virastossa on hallintoyksikkö, syyteasiainyksikkö, kehittämisyksikkö ja kansainvälinen yksikkö. Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstövahvuus kertomusvuonna oli 35 henkilöä. Viraston henkilöluettelo on vuosikertomuksen lopussa ennen liiteosaa. Syyttäjälaitoksen resursseista vastaa oikeusministeriö, jonka kanssa Valtakunnansyyttäjänvirasto käy syyttäjälaitosta koskevat tulosneuvottelut. Valtakunnansyyttäjänvirasto huolehtii syyttäjälaitoksen sisäisestä tulosohjauksesta. Kertomusvuoden tuloksellisuuden kuvauksesta ks. sivu 32. VALTIONSYYTTÄJÄT Valtionsyyttäjillä on toimivalta syyttäjäntehtävissä koko maassa. Heidän tulee huolehtia syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Heidän tehtävänään on myös ajaa syytettä, jonka nostamisesta oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt. Lisäksi valtionsyyttäjät toimivat syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Valtionsyyttäjä voi työjärjestyksen tai valtakunnansyyttäjän erikseen antaman määräyksen nojalla ratkaista muun kuin periaatteellisesti tärkeän tai laajakantoisen asian samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä. Työjärjestyksen mukaan valtionsyyttäjä voi ratkaista muutosharkintapyyntöä koskevan asian, jos asiaa ei ole tarpeen enemmälti tutkia, koska ei ole ilmennyt tarvetta muuttaa syyttäjän päätöstä eikä asialla laatunsa tai laajuutensa puolesta ole tavanomaista suurempaa merkitystä. Valtionsyyttäjät myös osallistuvat paikallisen syyttäjäntoimen ohjaukseen ja kehittämistyöhön. He toimivat Valtakunnansyyttäjänviraston ja syyttäjäyksiköiden välisinä yhteyshenkilöinä, tukevat yhteistoiminta-alueen päällikköä alueen johtamisessa, seuraavat syyttäjäntoimintaa ja osallistuvat aloitteellisesti alueen kehittämistyöhön. Lisäksi heidän tulee edistää syyttäjälaitoksen tulostavoitteiden saavuttamista ja osallistua tulosneuvotteluihin, valmistella seurantakäynnit sekä huolehtia niiden käytännöllisestä toteutuksesta. Valtionsyyttäjien alueohjaustehtävistä ks. s. 22. Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimi kertomusvuonna 12 valtionsyyttäjää.

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE VKS:2011:1 Dnro 16/31/11 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Annettu Voimassa 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08 Säädöspohja Yleisistä syyttäjistä

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät 1 (7) VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja viraston

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE Dnro 18/31/14 30.6.2014 Voimassa 1.8.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2011:1, dnro 16/31/11 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Luonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi

Luonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi 1(1) Liite 3 (suomi) Luonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi 1. Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista Valtioneuvoston

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2008

Syyttäjän ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Syyttäjän ratkaisut 2008 Syyttäjä ratkaisi 81 000 asiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 80 995 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 2 552 enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

LUKIJALLE. Helsingissä, 11. päivänä huhtikuuta 2006. Marja Lehtonen Ylitarkastaja. Valtakunnansyyttäjänvirasto VUOSIKERTOMUS 2005

LUKIJALLE. Helsingissä, 11. päivänä huhtikuuta 2006. Marja Lehtonen Ylitarkastaja. Valtakunnansyyttäjänvirasto VUOSIKERTOMUS 2005 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2005 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2005 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 3 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 3 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Edita

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 4 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 4 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina

Lisätiedot

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja vuodelta 2006 Ulosottotoimi OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2007 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO

VUOSIKERTOMUS 2007 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2007 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A 00180 Helsinki Toimitus Virve Pehkonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto

Lisätiedot

Hyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos

Hyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos Hyvää työtä hyvässä porukassa Syyttäjälaitos Syyttäjä Maija Mononen: Parasta työssäni on monipuolisuus ja itsenäisyys Syyttäjän työn ensisijainen tarkoitus on toteuttaa rikosvastuuta. Syyttäjä huolehtii

Lisätiedot

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET YLEINEN OHJE VKS:2010:2 Syyttäjille Dnro 17/31/10 Annettu Säädösperusta 3.3.2010 YSL 3 2 mom. YSL 4 Kumoaa Voimassa Yleisen ohjeen 1.4.2010 syyttäjille toistaiseksi VKS:2005:2 Dnro 37/31/05 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE VKS:2013:4 12.6.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

asiahakemisto. Vuosikertomuksen välissä on erillinen tilastoliite syyttäjälaitoksen toiminnasta vuonna 2008.

asiahakemisto. Vuosikertomuksen välissä on erillinen tilastoliite syyttäjälaitoksen toiminnasta vuonna 2008. VUOSIKERTOMUS 2008 Toimitus Virve Pehkonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Kansikuva www.sxc.hu Paino Edita Prima Oy, Helsinki 2009 3 Vuosikertomus ilmestyy

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2012

Syyttäjän ratkaisut 2012 Oikeus 2013 Syyttäjän ratkaisut 2012 Syyttäjä ratkaisi 77 300 asiaa vuonna 2012 Vuonna 2012 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 77 300 rikosoikeudellista asiaa, mikä on lähes 2 prosenttia enemmän

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2007 N:o 88 97. Valtioneuvoston asetus. N:o 88. syyttäjänvirastosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2007 N:o 88 97. Valtioneuvoston asetus. N:o 88. syyttäjänvirastosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2007 N:o 88 97 SISÄLLYS N:o Sivu 88 Valtioneuvoston asetus syyttäjänvirastosta... 257 89 Valtioneuvoston asetus syyttäjänvirastojen

Lisätiedot

Ajokorttitoimivallan siirto

Ajokorttitoimivallan siirto Ajokorttitoimivallan siirto Tieliikenteen sääntelyn sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Kimmo Pylväs Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tosi pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2 0 0 9

VUOSIKERTOMUS 2 0 0 9 VUOSIKERTOMUS 2 0 0 9 Toimitus Virve Streng, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Paino Edita Prima Oy, Helsinki 2010 3 Vuosikertomus ilmestyy nyt toisen kerran

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Varamiespalvelu-Yhtiötel Vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju Yli 70 palvelualuetta Suomessa, Virossa,

Lisätiedot

2 Vaativuuden arviointijärjestelmä ja vaativuuden arviointia koskevat yleiset periaatteet

2 Vaativuuden arviointijärjestelmä ja vaativuuden arviointia koskevat yleiset periaatteet Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa syyttäjälaitoksessa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin 20 päivänä huhtikuuta 2006 oikeusministeriön ja Julkisen alan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Menettely sananvapausrikosasioissa

Menettely sananvapausrikosasioissa Menettely sananvapausrikosasioissa YLEINEN OHJE Dnro 21/31/14 24.4.2015 Voimassa 1.5.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2004:1 Dnro 65/31/04 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Rajapintojen käyttöönotto, kysely v. 2011

Rajapintojen käyttöönotto, kysely v. 2011 Rajapintojen, kysely v. 2011 Ajantasaasemakaavatietojen rajapinta (WMS) Ajantasaasemakaavatietojen rajapinta (WFS) Kouvola Käyttöönotto käynnissä 05/2011 Rauma käyttöön 1.1.2011 Järvenpää Huittinen Loppi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi 1 (2) MÄÄRÄYS 31.12.2001 Valtuutussäännös Dnro Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi Kumoaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräys 181/411/95 Asia Liikennevakuutuksen

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Oikeuskanslerinviraston työjärjestys

Oikeuskanslerinviraston työjärjestys Oikeuskanslerinviraston työjärjestys Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2007 Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 12 :n 2 momentin ja oikeuskanslerinvirastosta annetun valtioneuvoston

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Vaativuuden arviointijärjestelmä ja vaativuuden arviointia koskevat yleiset periaatteet 1.9.2010-28.2.2011

1 Yleistä. 2 Vaativuuden arviointijärjestelmä ja vaativuuden arviointia koskevat yleiset periaatteet 1.9.2010-28.2.2011 Syyttäjien palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin 8 päivänä joulukuuta 2010 oikeusministeriön, Valtakunnansyyttäjänviraston ja Julkisen alan

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan rajavartiolaitoksesta annetun

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821 SISÄLLYS N:o Sivu 819 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista... 4661 820

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw)

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw) 382 Liite TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus (MHz) ERP (kw) Anjalankoski,

Lisätiedot

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti:

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti: Magistrate (Meldeämter) in Finnland Register Office of Espoo Itätuulentie 1 P.O.B. 49 02101 ESPOO Tel.: (029) 553 9301 Fax: (029) 553 6326 info.lansi-uusimaa@maistraatti.fi ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 1 SYYTTÄJÄYKSIKÖT JA YHTEISTOIMINTA-ALUEET 1.1.2005 LUKIEN

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 1 SYYTTÄJÄYKSIKÖT JA YHTEISTOIMINTA-ALUEET 1.1.2005 LUKIEN Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 1 SYYTTÄJÄYKSIKÖT JA YHTEISTOIMINTA-ALUEET 1.1.2005 LUKIEN 1\N\LQHQRUJDQLVDDWLRUDNHQQH Syyttäjäyksikön sijoituskihlakunta tummennettu. Helsinki Helsinki

Lisätiedot

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta,

Lisätiedot

Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009

Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009 Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Ålands Telefonandelslag Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Finström -

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Kantelija on antanut hankitun selvityksen johdosta vastineensa.

Kantelija on antanut hankitun selvityksen johdosta vastineensa. PÄÄTÖS 12.11.2008 Dnro OKV/824/1/2007 1/5 ASIA VIIVÄSTYS HAASTEIDEN ANTAMISESSA KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 8.8.2007 osoittamassaan kirjoituksessa Espoon käräjäoikeuden ja Espoon kihlakunnan

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA 7. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Paikka Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni Osallistujat Merja Muilu Oikeusministeriö Kirta Heine

Lisätiedot

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O 17.5.2013 1 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON PARANTAA RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ JA RIKOSASIASSA

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Sopimus on tehty valtiovarainministeriön sopimuskauden 2007-2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten

Sopimus on tehty valtiovarainministeriön sopimuskauden 2007-2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten Tarkentava virkaehtosopimus oikeusministeriön ja Valtakunnansyyttäjänviraston sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä paikallisesti toteutettavien erien käytöstä syyttäjälaitoksessa

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

Nousula 24.11.2011 Harri Hyyryläinen

Nousula 24.11.2011 Harri Hyyryläinen Nousula 24.11.2011 Harri Hyyryläinen POS ELY Liikennevastuualue Pohjois-Savon ely-keskus 1 ELY-keskukset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia (ELY-keskus) on 15 ja niihin on koottu entisten TE-keskusten,

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

Markkinaoikeuden työjärjestys

Markkinaoikeuden työjärjestys Markkinaoikeuden työjärjestys 2 (10) SISÄLLYS 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 1 Soveltamisala... 3 2. TOIMINNAN JOHTAMINEN... 3 2 Johtamistoiminta... 3 3 Johtamisen perusperiaatteet... 3 4 Tavoitteiden asettaminen...

Lisätiedot