asiahakemisto. Vuosikertomuksen välissä on erillinen tilastoliite syyttäjälaitoksen toiminnasta vuonna 2008.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "asiahakemisto. Vuosikertomuksen välissä on erillinen tilastoliite syyttäjälaitoksen toiminnasta vuonna 2008."

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2008

2 Toimitus Virve Pehkonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Kansikuva Paino Edita Prima Oy, Helsinki 2009

3 3 Vuosikertomus ilmestyy nyt ensimmäisen kerran koko syyttäjälaitoksen yhteisenä kertomuksena. Se tarkoitettu tietolähteeksi ensisijaisesti syyttäjälaitoksen ja oikeushallinnon henkilöstölle, mutta kertomuksesta löytyy hyödyllistä tietoa syyttäjäntoiminnasta myös poliisille, asianajajille, alan opiskelijoille, tiedotusvälineille ja yksittäisille kansalaisille. asiahakemisto. Vuosikertomuksen välissä on erillinen tilastoliite syyttäjälaitoksen toiminnasta vuonna Tiivistelmät Valtakunnansyyttäjänvirastossa annetuista, toimenpiteeseen johtaneista ratkaisuista löytyvät nykyisin Valtakunnansyyttäjänviraston kotisivulta osoitteesta Vuosikertomuksessa esitellään syyttäjälaitoksen toimintaa kertomusvuonna, esimerkiksi syyteasioita, henkilöstöhallintoa, syyttäjälaitoksen koulutusta ja kansainvälistä toimintaa. Kertomuksen lopusta löytyvät keskeisimmät syyttäjiä koskevat lait ja asetukset sekä aakkosellinen Helsingissä, 3. päivänä huhtikuuta 2009 Viestintäpäällikkö Virve Pehkonen

4 Johdon katsaus Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske

5 5 Lukijalle 3 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki: Suomalaisen syyttäjän identiteetti toive vai tosiasia 9 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske: Vakautta ja vaapuntaa 13 SYYTTÄJÄLAITOS 15 Valtakunnansyyttäjä 17 Apulaisvaltakunnansyyttäjä 18 Valtakunnansyyttäjänvirasto 19 Valtionsyyttäjät 19 Paikalliset syyttäjänvirastot 21 Syyttäjälaitoksen ohjausjärjestelmä 27 HALLINTO 29 Henkilöstö 31 Työhyvinvointi 32 Talous 34 SYYTEASIAT 37 Eräitä kertomusvuoden aikana ratkaistuja syyteharkinta-asioita 41 Sananvapausrikosasiat 48 Muutosharkinta-asiat 51 Kantelut 55 Oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen syytemääräykset 58 Rikoslain 1 luvun syytemääräysasiat 58

6 6 Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa 58 Syyttäjänmääräysasiat 59 Poliisirikosasiat 59 Poliisin ja syyttäjän yhteistyö 61 Tullin ja syyttäjän yhteistyö 61 KEHITTÄMINEN JA KOULUTUS 63 Erikoissyyttäjät 66 Avainsyyttäjät 68 Syyttäjien koulutus 72 Apulaissyyttäjien harjoittelujärjestelmä 76 Johtoryhmävalmennus 77 Toimistohenkilökunnan koulutus 77 Sidosryhmäyhteistyökoulutus 79 Kantelumenettely syyttäjälaitoksessa 79 KANSAINVÄLISET ASIAT 81 Pohjoismainen yhteistyö 83 Itämeren oikeusalueen yhteistyö 84 Euroopan unioni 86 Euroopan neuvosto 88 Muu kansainvälinen yhteistyö 88 Keskeisimmät syyttäjiä koskevat lait ja asetukset 91 Asiahakemisto 92

7 7

8 8 Kuva: Markku Ojala/Compic-Photos Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki Johdon katsaus

9 9 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki Suomalaisen syyttäjän identiteetti toive vai tosiasia Päättynyttä vuotta 2008 koskeva vuosikertomuksemme on aikaisempiin nähden muuttanut muotoaan. Kertomus tulee tästä lähtien toimimaan koko laitostamme koskevana, yhteisenä raporttina siitä, mitä kuluneen vuoden kuluessa syyttäjäntoimen osalta maassa on tapahtunut. Samalla se kuitenkin säilyttää ulkopuolisetkin lukijat huomioon ottavan, syyttäjäntoimintaa yleisesti kuvailevan luonteensa, yksittäisten paikallisvirastojemme työtä unohtamatta. Toimintavuosi 2008 oli ensimmäinen viidentoista syyttäjänviraston Suomessa. Kollega Jorma Kalske ottaa jäljempänä kantaa siihen, mitä kokemuksia kulunut vuosi meille toi. Kun syyttäjälaitoksen kehitysportaikossa on taas noustu uusi porras, lienee paikallaan pysähtyä hetkeksi perimmäisten ammatillisten kysymysten äärelle. Mitä voimme sanoa syyttäjän identiteetin tilasta vuoden 2008 päättyessä? Ensimmäisen syyttäjän Suomen niemellä tiedetään aloittaneen työnsä jo 1500-luvun Turussa. Modernin syyttäjätoiminnan perusteesit löytyvät kuitenkin vasta laitoksemme kantaisän lakitieteen tohtori Kaarlo Ignatiuksen vuonna 1900 tarkastetusta, virallisen syyttäjän organisatsioonia koskevasta visionäärisestä väitöskirjasta. Jos oikeushistorian seuraavia sivuja harpaten halutaan nykyiselle syyttäjäidentiteetille etsiä jokin konkreettinen lähtökohta ja sen myötä otollinen kasvualusta, voidaan sellaisena pitää oikeuskansleri Olavi Hongan vuonna 1959 syyttäjille antamaa määräystä siitä, että syyte tuli tekojen luonnehtimiseksi laatia kirjalliseen muotoon. Enää ei riittänyt, että syyttäjä vaati rangaistusta poliisitutkintapöytäkirjoista ilmenevistä rikoksista. Syytteet jäivät silti vielä pitkäksi aikaa ylimalkaisiksi ja usein vain viittailuiksi lainkohtiin väljine teonkuvauksineen. Syytesidonnaisuus mitähän se mahtoi silloin tarkoittaa? Inkvisitorisen rikosprosessimme aatemaailmaan ei tuollaisten asioiden pohtiminen kuulunut. Johdon katsaus

10 10 Rikosprosessimme tila oli vielä 50 vuotta sitten sellainen, että varsinaiselle syyttäjän ammatilliselle identiteetille ei ollut katetta. Lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö lähtivät siitä, ettei syyttäjän roolilla ollut rikosprosessin onnistumisen ja rikosvastuun toteutumisen kannalta suurempaa merkitystä. Poliisin kuului hoitaa esitutkinta, jossa kertynyt aineisto, syyttäjän oikeuden pöydälle kantamana, muuntui käräjillä tuomion pohjana olevaksi oikeudenkäyntiaineistoksi. Oikeuden puheenjohtaja puolestaan hoiteli käräjillä suvereenisti asian kaikinpuolisen selvittelyn, niin hyvin syytetyn puolesta kuin häntä vastaankin. Myöskään todellisesta syyttäjäorganisaatiosta ei ennen 1990-luvun paikallishallintouudistusta oikeastaan voinut puhua, siinä määrin hajanainen ja osapäivätoiminen se oli. Tyypillisen esimerkin tilanteesta antoi Suomenmaan kruununnimismiehille osoitettu johtosääntö, jossa muun ohella kerrottiin, että syytepakon lisäksi nimismiehen tuli olla käräjillä läsnä syyttäjänä ja poliisipäällikkönä. Karkean johtopäätöksen mukaan siis syyttäjän pelkkä läsnäolo oikeudessa riitti, oikeus toteutui ilman sen kummempaa aktiivisuutta syyttäjän taholta. Ruotsin prosessilainsäädäntö oli alun perin samoista lähtökohdista ehtinyt laukata vuosikymmeniä itäisen naapurimaan edellä. Molempien maiden uudistustavoitteet olivat ennen toista maailmansotaa olleet verraten yhteneväiset, mutta ruotsalaisten kyetessä uudistamaan vuonna 1948 koko prosessilainsäädäntönsä oli sodan uuvuttaman Suomen tyytyminen kiireelliseen todistelulainsäädännön uusimiseen. Mutta ilman lainsäädännön muutoksiakin alkoivat uudet eurooppalaiset tuulenvireet rajojen madaltuessa puhallella oikeudelliseen ajatteluumme. Viimeistään 1970-luvulla rupesi syyttäjän rooli saamaan akkusatorisen ajattelutavan vahvistumisesta uutta painoa. Syytetyn oikeusturvan keskeiseksi takeeksi kasvanut syytesidonnaisuus alkoi sekin vaiheittain versoa. Muutokset olivat hitaita ja niiden tavoitteet kyseenalaistettiin tavan takaa. Vielä 1980-luvun puolivälissä korkein oikeus antoi prejudikaatin (KKO 1984:154), jonka mukaan tuomioistuimella oli varkaussyytteen hylätessään valta muitta mutkitta tuomita syytetty varkauden sijasta kätkemisrikoksesta. Syyttäjän vetoamistaakka oli vielä nurkan takana piilossa. Vähemmistöön jäänyt oikeusneuvos tosin havaitsi sen jo ennakoiden eriävässä lausunnossaan tulevia aikoja. Syyttäjistön identiteettivaje ei kuitenkaan akkusatorisuuden vahvistumisen myötä vielä hellittänyt, koska syyttäjän uutta roolia selkeästi tukevaa lainsäädäntöä ei ollut. Käytäntö, millä nähdä syyttäjän tehtävä, vaihteli suuresti. Monissa tuomioistuimissa syyttäjä saatettiin edelleen kokea etupäässä poliisin työrukkasena tai tuomioistuimen apurina, eräänlaisena jutun esittelijänä käräjillä. Alusta alkaen hyvin suunnitellun syyttäjäkoulutuksen käynnistyminen vuonna 1979 oli omiaan vahvistamaan syyttäjistön uskoa itseensä ja lainkäytölliseen tehtäväkenttäänsä rikosprosessin olennaisena osana. Koulutus ei tosin aina ollut aivan mutkatonta. Kaikkia syyttäjiä kehityksen kulku ei yksinkertaisesti miellyttänyt. Uudet tavat lisäsivät työn tekemisen tuskaa. Syntyihän siinä painetta osallistua oikeudenkäyntiin erilaisella intensiteetillä kuin mihin oli vanhastaan totuttu. Tosiasiaksi kuitenkin tässäkin suhteessa ajan oloon muodostui Tempora mutantur! Johdon katsaus

11 11 Tänä päivänä voimme ammatillisesti ylpeinä todeta, että syyttäjä on oikeutettu nykyaikaisen rikosprosessin keskeisenä toimijana laajaan ja vastuulliseen tehtäväkenttäänsä nähden myös velvollinen vahvaan identiteettiin. Tämä johtuu ennen muuta siitä, että lainsäädännössämme toteutettiin kaksi asiaan merkittävästi vaikuttanutta uudistusta. Yhtäältä rikosasioiden oikeudenkäynti saatettiin eurooppalaisittain modernille tasolle ja toisaalta päätoimisista syyttäjistä tuli alusta alkaen riippumattomia lainkäytön ammattilaisia. Muutokset johtivat kokonaan uusiinkin rikosvastuun toteutumista takaaviin tehtäviin. Lakiin perustuen syyttäjän on vastattava siitä, että rikosasia, nykyisin usein myös monitahoisin kansainvälisin liitynnöin, valmistellaan pääkäsittelyä varten kunnolla jo esitutkinnan yhteydessä ja että oikeudelle esitettävä aineisto on kaikin puolin laillinen ja asianmukaisin tavoin hankittu. Tästä huolehtiminen sekä vetoamisvelvollisuuden tarkkaan täyttämiseen pohjautuva vastuu rikosoikeudenkäynnin saattamisesta loppuun asti asettavat syyttäjän työlle ne normatiiviset pilarit, joiden varaan syyttäjän tulee ammatillinen identiteettinsä rakentaa. Mitä sitten tuomioistuinten ja syyttäjistön suhteisiin tulee, ajat ovat siinäkin suhteessa muuttuneet. Uuden rikosprosessilain omaksumiseksi järjestetyissä koulutustilaisuuksissa tuomarikouluttajan ensimmäinen kysymys auditoriolle kuului: Kuka on uuden rikosprosessin onnistumisen keskeisin toimija? Oikeaksi vastaukseksi hyväksyttiin syyttäjä. Oikeusjärjestelmän yleisellä tasolla varmasti näin onkin. Kirjoittaahan muun muassa professori Antti Jokela prosessioikeuden perusteoksessa Oikeudenkäyntimenettely II, Helsinki 2002 (s. 7) seuraavasti: Syyttäjät ovat nykyisin avainasemassa koko rikosoikeudenhoidon onnistumisessa sekä laillisuusperiaatteen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämisessä. Oikeushistoriaan on siten siirtynyt kuva käräjätuvassa pönäkästi seisovasta virkapukuisesta vallesmannista, yksioikoisesti päällekäyvästä yleisestä syyttäjästä Sen sijaan yksittäisen rikosjutun osalta prosessinjohdon onnistumisesta vastuullisena ja lopullisen tuomion antajana tuomari on luonnollisesti edelleen käräjätuvan suvereeni herra. Mutta lukuisien prosessitoimien jääminen nykyisin syyttäjän vastuulle on omiaan korostamaan syyttäjän aikaisempaa laajempaa tehtäväkenttää ja sen myötä uudenlaista asemaa myös itse oikeudenkäyntimenettelyssä, ylempiä oikeusasteita myöten. Aikaisemmin kaivatut identiteetin rakennuspalikat ovat siis tältäkin osalta olemassa. Hyvin kehittyneen identiteettimme säilyminen puhtaana myös alati muuttuvissa oloissa saa tukea koko syyttäjälaitoksen itselleen vahvistamista arvoista: lainmukaisuuttakin laajemmasta oikeudenmukaisuuden hyveestä, vahvaan eettiseen perustaan nojaavasta ammattitaidosta ja jaksamista vahvistavasta hyvinvoinnista työssä. Emeritusarkkipiispa John Vikströmin viisaat sanat Varjelkaa arvoja, niin arvot varjelevat teitä on hyvä muistaa kaikissa vaikeissa tilanteissa. Tämä koskee myös toimistohenkilökuntaamme, syyttäjäidentiteetin rakennustyön elintärkeätä tukijoukkoa. Johdon katsaus

12 12 Kuva: Markku Ojala/Compic-Photos Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske Johdon katsaus

13 13 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske Vakautta ja vaapuntaa Keskeinen lähtökohta vuositarkastelussa on luonnollisesti syyttäjälaitoksen kokonaistyömäärä ja siitä suoriutuminen. Saapuvien asioiden määrä on vakiintunut noin asian tasolle, ja vaihtelut eri vaikeusasteisten asioiden välillä ovat hyvin pieniä. Ilmeistä kuitenkin on, että vaativat asiat ovat tulleet entistäkin vaativammiksi, vaikka tilastoista se ei suoraan ilmene. Siksi tilastointia tulee kehittää ja huomioida niin tulostavoitteissa kuin virastojen välisessä resurssijaossa nykyistä paremmin erityisen vaativat ja laajat asiat. Myös rasistiset rikokset tulisi tunnistaa nykyistä paremmin koko rikostoimintoketjussa, jotta näiden rikosten erityispiirteet tulisivat huomioon otetuiksi seuraamuskeskustelussa. Parannusta on kuitenkin tapahtunut siinä, että suoritetilastot ovat nyt vertailukelpoisia edellisiin vuosiin nähden. Vuoden 2008 tulos on kokonaisuutena varsin hyvä. Tämä johtuu edellistä vuotta paremmista resursseista ja aiempaa tiiviimmästä joh- tamisotteesta paikallisissa syyttäjänvirastoissa. Vuoteen 2007 verrattuna kertomusvuonna oli 25 syyttäjähenkilötyövuotta enemmän, mikä on merkinnyt ratkaisukapasiteetin palautumista vuosien tasolle. Syyttäjien määrä ei kuitenkaan vielä vastaa oikeusministeriön työryhmän käsitystä painotetusta kokonaistyömäärästä (OM 2008:20). Toimistohenkilökuntaa on vähennetty henkilöstösuunnittelun linjausten mukaisesti. Kirjallisen menettelyn tehostunut käyttö ja sihteerivalmistelun kehittyminen ovat auttaneet voimavarojen kohdentamista vaativien asioiden käsittelyyn. Syyteharkinta-asioissa ratkaisujen määrä on ylittänyt tulostavoitteen. Pitkään avoinna olleiden asioiden määrä on vähentynyt merkittävästi, vaikkakaan tulostavoitteita niissä ei ole saavutettu. Erityistä huolta herättävät edelleen yli vuoden vanhat asiat, vaikka ratkaisuteho onkin niiden kohdalla parantunut. Kertomusvuoden lopussa näitä asioita oli kaikkiaan 353, Johdon katsaus

14 14 joista niin sanottuja erittelemättömiä ja vaativia asioita on noin 80 %. Kun esityksissä kirjalliseen menettelyyn on saavutettu miltei 45 %:n kattavuus, mikä selvästi ylittää tulostavoitteen, on täysi syy lähteä siitä, ettei tavanomaisissa asioissa ole enää jatkossa yli vuoden vanhoja asioita. Tähän vaikuttavat suotuisasti myös virastojen ja poliisilaitosten rikosasioiden esikäsittelyjärjestelyt (REK). Ratkaisutehon kohentuminen on johtanut siihen, että keskimääräiset syyteharkinta-ajat ovat hieman pidentyneet, kaikkein selvimmin niin sanotuissa erittelemättömissä ja vaativissa asioissa. Tosin vuoden 2007 resurssitilanteen ja juttuvaraston jälkeen kaikki tulostavoitteet eivät olleet aivan realistisia. Ratkaisuprofiilein tarkasteltuna syyttäjien ratkaisut ovat kehittyneet tavoitteiden suuntaisesti. Esimerkiksi kun esitutkinnan rajoittamispäätökset ovat lisääntyneet, erityisesti prosessuaalisen syyttämättäjättämisen osuus on laskenut. Vakautta ilmentävästä kokonaistyömäärästä on kuitenkin mainittava selvänä poikkeamana kertomusvuonna käsittelyyn tullut ns. WinCapitajuttu, johon joudutaan keskittämään usean syyttäjän työpanos pitkäksi aikaa. Myös sananvapausasiat ovat sitoneet erityisesti Valtakunnansyyttäjänvirastossa huomattavasti ennakoitua enemmän voimavaroja sekä syyteharkinnassa että itse juttujen ajamisessa. Koulusurmien heijastusvaikutuksia nettikirjoittelussa on jouduttu tutkimaan rikosoikeudellisesti. Lisääntynyt maahanmuutto on näkynyt niin sanottujen viharikosten kasvuna. Arvelut siitä, ettei sananvapausasioiden syyteoikeuden siirrolla yksinomaan valtakunnansyyttäjälle olisi juurikaan vaikutusta työmäärään Valtakunnansyyttäjänvirastossa, ovat osoittautuneet virheellisiksi. Työtyytyväsyysindeksi on parantunut merkittävästi, mikä kertoo organisaation asettumisesta paikoilleen vuoden 2007 uudistuksen jälkeen. Tähänastisten hyvien kokemusten perusteella on vain entisestään vahvistunut käsitys siitä, että syyttäjälaitoksen kaltaisessa asiantuntijaorganisaatiossa täytyy panostaa esimiestyön sisältöön ja kohdistaa siihen riittävästi voimavaroja. On nähty, että työssään sinänsä itsenäiset syyttäjät tarvitsevat tuekseen ajoittain voimastakin esimiehen ohjausta. Jatkossa muun muassa töiden priorisoinnin merkitys korostuu. Tyytyväisyyden kasvuun ovat vaikuttaneet myös resurssitason ja palkkauksen kohentuminen. Tämä jäänee kuitenkin toistaiseksi väliaikaiseksi ajatellen tulevan TTS-jakson toimintamäärärahojen edellyttämiä vähennyksiä henkilötyövuosiin. Johdon katsaus

15 15

16 16 Syyttäjäorganisaatio on kaksiportainen. Valtakunnansyyttäjänviraston lisäksi paikallisia syyttäjänvirastoja on 15. Paikallisissa syyttäjänvirastoissa on yhteensä 50 palvelutoimistoa. Syyttäjälaitosta johtaa ylimpänä syyttäjänä valtakunnansyyttäjä. Syyttäjälaitoksen organisaatio Apulaissyyttäjät 359 Syyttäjälaitos

17 17 Valtakunnansyyttäjä Suomen perustuslain 104 :n mukaan syyttäjälaitosta johtaa ja ylimpänä syyttäjänä toimii valtakunnansyyttäjä. Hänen tehtävänään on syyttäjäntoiminnan yleinen johtaminen ja kehittäminen. Tässä tehtävässään hän muun muassa nimittää kaikki paikallissyyttäjät sekä ohjaa ja valvoo syyttäjien toimintaa. Hän voi myös antaa syyttäjäntoimintaa koskevia yleisiä määräyksiä ja ohjeita. Valtakunnansyyttäjä käyttää itsenäistä ja riippumatonta syyteharkintavaltaa. Hän voi kaikkien yleisten syyttäjien esimiehenä ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian. Hän voi myös määrätä alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt (syytemääräys) taikka määrätä asian alaisensa syyttäjän syyteharkintaan (syyttäjänmääräys). Valtakunnansyyttäjä ajaa syytettä valtakunnanoikeudessa silloin, kun eduskunta on päättänyt syytteen nostamisesta tasavallan presidenttiä, valtioneuvoston jäsentä, oikeuskansleria tai eduskunnan oikeusasiamiestä vastaan sekä edustaa syyttäjiä korkeimmassa oikeudessa. Lisäksi valtakunnansyyttäjä ratkaisee kansainvälisiä suhteita koskevat asiat. Valtakunnansyyttäjän yleiset määräykset ja ohjeet Jokaisella syyttäjällä on itsenäinen syyteharkintavalta käsiteltävänään olevassa asiassa. Lain mukaan valtakunnansyyttäjä voi kuitenkin antaa syyttäjille yleisiä määräyksiä ja ohjeita, joilla pyritään muun muassa edistämään syyttäjäntoiminnan yhdenmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Ne saatetaan ennen julkistamista oikeusministeriön tietoon. Syyttäjälaitos

18 18 Valtakunnansyyttäjä antoi kertomusvuonna kaksi yleistä ohjetta ja määräystä syyttäjille: VKS:2008:1 PAIKALLISEN SYYTTÄJÄVIRANOMAISEN ILMOITUSVELVOLLISUUS Määräyksellä on saatettu ajan tasalle paikallisten syyttäjien ilmoitusvelvollisuus valtakunnansyyttäjänvirastolle käsiteltäväkseen tulleista jutuista. Samalla aikaisempi määräys VKS:1998:1 kumottiin. Määräyksessä on lueteltu ilmoitettavat asiat sekä annettu ohjeita menettelystä ja määräyksen soveltamisesta. VKS:2008:2 SYYTTÄJÄLLE ILMOITETTAVAT RIKOSASIAT, ILMOITUSMENETTELY JA SYYTTÄJÄN TOIMEN- PITEET Ohjeella on täsmennetty sitä, millaisista rikosasioista poliisin esitutkintalain 15 :n 1 momentin perusteella on ilmoitettava syyttäjälle ja annettu ohjeita ilmoitusmenettelystä. Poliisi luokittelee ilmoitettavat asiat A- tai B-luokkaan sen mukaan, edellyttääkö asia syyttäjän reagointia. Ohjeessa on käsitelty myös syyttäjän velvollisuuksia hänen saatuaan ilmoituksen. Ohje on annettu sisäasiainministeriön toimesta samansisältöisenä myös poliisille. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä hänen käsiteltävikseen kuuluvat asiat ja toimii valtakunnansyyttäjän sijaisena. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisestä tehtävien jaosta määrätään Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välinen tehtävien jako VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ RATKAISEE ENSISIJAISESTI ASIAT, JOTKA KOSKEVAT: 1) periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia kysymyksiä; 2) syyttäjille annettavia yleisiä määräyksiä ja ohjeita; 3) kansainvälisiä suhteita; 4) syyttäjien nimittämistä; 5) syyttäjäntoiminnan kehittämistä, koulutusta ja tutkimusta; ja 6) syyttäjien edustamista korkeimmassa oikeudessa. APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ RATKAISEE ASIAT, JOTKA KOSKEVAT: 1) syyttäjälaitoksen yleistä hallintoa; 2) palkkaustoimivaltaa; 3) syyttäjäntoiminnan valvontaa; 4) sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain (460/2003) 24 :ssä tarkoitettua syyteoikeutta; 5) paikallissyyttäjille annettavia syyttäjänmääräyksiä ja rikoslain 1 luvun nojalla annettavia syytemääräyksiä; 6) kanteluita syyttäjien ratkaisuista ja menettelystä; 7) rangaistusmääräysasioiden valvontaa ja siitä johtuvia toimenpiteitä; ja Syyttäjälaitos

19 19 8) poliisimiehen tekemäksi epäiltyjen rikosten esitutkinnan johtamiseen liittyviä määräyksiä. Syytteen nostamisesta julkaistun viestin sisältöön perustuvasta virallisen syytteen alaisesta rikoksesta sekä tällaiseen rikokseen liittyvästä päätoimittajarikkomuksesta päättää valtakunnansyyttäjä. Hän määrää myös siitä, kenen on ajettava syytettä. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisen tehtävien jaon mukaisesti sananvapausrikosasiat kuuluvat apulaisvaltakunnansyyttäjän tehtäviin. Sananvapausrikosasioista ks. lisää s. 48. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtakunnansyyttäjänviraston tehtävänä on yleisten syyttäjien keskushallintoviranomaisena huolehtia siitä, että syyttäjille kuuluvat rikosoikeudellisen vastuun toteuttamiseen liittyvät tehtävät voidaan hoitaa asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti. Valtakunnansyyttäjänvirastoa johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa valtakunnansyyttäjä. Tässä tehtävässä hänellä on apunaan ja neuvoa-antavana elimenä johtoryhmä. Tehtävien tarkoituksenmukaista hoitamista varten virastossa on hallintoyksikkö, syyteasiainyksikkö, ohjaus- ja kehittämisyksikkö sekä kansainvälinen yksikkö. Valtakunnansyyttäjänvirastossa työskenteli kertomusvuonna 41 henkilöä. Viraston johtoryhmään kuuluvat valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki (puheenjohtaja), apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske, valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski, valtionsyyttäjä Raija Toiviainen, valtionsyyttäjä Christer Lundström, valtionsyyttäjä Pekka Koponen, valtionsyyttäjä Olavi Lippu ja viestintäpäällikkö Virve Pehkonen. Syyttäjälaitoksen resursseista vastaa oikeusministeriö, jonka kanssa Valtakunnansyyttäjänvirasto käy syyttäjälaitosta koskevat tulosneuvottelut. Valtakunnansyyttäjänvirasto huolehtii syyttäjälaitoksen sisäisestä tulosohjauksesta. Valtionsyyttäjät Valtionsyyttäjillä on toimivalta syyttäjäntehtävissä koko maassa. Heidän tulee huolehtia syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Heidän tehtävänään on myös ajaa syytettä, jonka nostamisesta oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt. Lisäksi valtionsyyttäjät toimivat syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Valtionsyyttäjä voi työjärjestyksen tai valtakunnansyyttäjän erikseen antaman määräyksen nojalla ratkaista muun kuin periaatteellisesti tärkeän tai laajakantoisen asian samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä. Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksen mukaan valtionsyyttäjä voi ratkaista muutosharkintapyyntöä koskevan asian, jos asiaa ei ole tarpeen enemmälti tutkia, koska ei ole ilmennyt tarvetta muuttaa syyttäjän päätöstä eikä asialla laatunsa tai laajuutensa puolesta ole tavanomaista suurempaa merkitystä. Syyttäjälaitos

20 20 Paikalliset syyttäjänvirastot Syyttäjänvirasto 1. Helsingin syyttäjänvirasto 2. Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto 3. Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto 4. Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto 5. Päijät-Hämeen syyttäjänvirasto 6. Kaakkois-Suomen syyttäjänvirasto 7. Varsinais-Suomen syyttäjänvirasto 8. Pirkanmaan syyttäjänvirasto 9. Satakunnan syyttäjänvirasto 10. Pohjanmaan syyttäjänvirasto 11. Keski-Suomen syyttäjänvirasto 12. Itä-Suomen syyttäjänvirasto 13. Oulun syyttäjänvirasto 14. Lapin syyttäjänvirasto 15. Ahvenanmaan maakunnan syyttäjänvirasto Päätoimipaikka Syyttäjälaitos Helsinki Espoo Vantaa Järvenpää Lahti Kouvola Turku Tampere Pori Vaasa Jyväskylä Mikkeli Oulu Rovaniemi Maarianhamina Kansainväliset asiat 15 Palvelutoimisto Lohja, Tammisaari Porvoo Forssa, Hyvinkää, Hämeenlinna, Riihimäki Heinola Imatra, Kotka, Lappeenranta Kaarina, Kemiö, Loimaa, Raisio, Salo Ikaalinen, Kangasala, Mänttä, Nokia, Valkeakoski, Vammala Kankaanpää, Kokemäki, Rauma Kauhajoki, Kokkola, Lapua, Närpiö, Pietarsaari, Seinäjoki Jämsä, Äänekoski Iisalmi, Joensuu, Kuopio, Nurmes, Pieksämäki, Savonlinna, Varkaus Haapajärvi, Kajaani, Kuusamo, Raahe, Ylivieska Ivalo, Kemi, Kemijärvi, Sodankylä, Tornio

21 21 Valtionsyyttäjät osallistuvat myös paikallisen syyttäjäntoimen ohjaukseen ja kehittämistyöhön. He toimivat Valtakunnansyyttäjänviraston ja syyttäjänvirastojen välisinä yhteyshenkilöinä, tukevat syyttäjänviraston päällikköä johtamisessa, seuraavat syyttäjäntoimintaa ja osallistuvat aloitteellisesti alueen kehittämistyöhön. Lisäksi heidän tulee edistää syyttäjälaitoksen tulostavoitteiden saavuttamista ja osallistua tulosneuvotteluihin, valmistella seurantakäynnit sekä huolehtia niiden käytännöllisestä toteutuksesta. Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimi kertomusvuonna 13 valtionsyyttäjää. rikos, jolla voidaan katsoa olevan poliittinen tai rasistinen motiivi; teko, joka liittyy perusoikeuksiin (esim. sanan- tai painovapausrikos taikka ns. kansalaistottelemattomuus); kansainvälisiä tai kansainvälis-poliittisia piirteitä omaava asia; tai rikoslain 11 luvun sotarikos tai rikos ihmisyyttä vastaan taikka 14 luvun rikos poliittisia oikeuksia vastaan. Paikalliset syyttäjänvirastot Yhteiskunnan kannalta merkittävimmät rikosasiat Valtionsyyttäjien hoidettaviksi kuuluvat yhteiskunnan kannalta merkittävimmät rikosasiat voivat olla esimerkiksi: varsinaisen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan liittyvä törkeänlaatuinen rikos; rikos, joka on aiheuttanut poikkeuksellisen suuren henkilö-, ympäristö- tai varallisuusvahingon tai vahingon vaaran; merkittävässä asemassa olevan virkamiehen virkarikos; virkamieheen tämän virkatoimen tai virkaaseman takia kohdistunut tavanomaisesta poikkeava rikos (esim. oikeudenhoitoon kohdistunut rikos); merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevan henkilön rikos, jos asiassa on piirteitä, jotka saattavat horjuttaa luottamusta kansalaisten yhdenvertaisuuteen tai rikosoikeudellisen järjestelmän toimintaan; Helsingin syyttäjänvirasto PÄÄTOIMIPAIKKA HELSINKI, EI PALVELUTOIMISTOJA Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka, apulaispäälliköt Eija Velitski, Tove Myhrberg ja Tapio Nyrhilä sekä henkilöstösihteeri Hanna Ilpala. Henkilötyövuodet 2008: 73,4 Helsingin syyttäjänvirastossa yli viikon käräjäoikeuskäsittelyn vaatineet rikosasiat ovat kaksinkertaistuneet vieden kertomusvuonna jo yli 21 syyttäjien henkilötyövuotta ja vastaavan määrän tuomareiden henkilötyövuosia. Saapuneiden esitutkintapöytäkirjojen määrä kasvoi edellisvuodesta 9 % ollen kappaletta vuonna Riittävien resurssien lisäksi menestyksen edellytyksenä on, että vaativa talousrikosasia on voitava hoitaa esitutkinnasta lähtien yhtenä projektina 1 3 syyttäjän ohjauksessa ja vastaavasti tavanomainen rikosasia maksimaalisen ekonomisesti. Syyttäjälaitos

22 22 Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto PÄÄTOIMIPAIKKA ESPOO, PALVELU- TOIMISTOT LOHJALLA JA TAMMISAARESSA Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Ifström, apulaispäälliköt Harri Lindberg ja Tapio Mäkinen sekä hallintosihteeri Anne Rodas. Henkilötyövuodet 2008: 33,5 Virasto on kertomusvuoden aikana käyttänyt useissa vaativissa rikosasioissa onnistuneesti syyttäjäpareja. Syyttäjäparien käyttäminen vaativissa jutuissa on huomattu edesauttavan syyttäjiä jaksamaan ja kestämään kohujuttujen julkisuuspaineen sekä pitkien prosessien aiheuttamat muut henkiset ja fyysiset paineet. Kun toinen syyttäjistä on kokemattomampi, järjestelyllä toteutuu myös koulutuksellinen elementti. Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto PÄÄTOIMIPAIKKA VANTAA, PALVELUTOIMISTO PORVOOSSA Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Söderlund, apulaispäälliköt Jukka Haavisto ja Leena Hurmala sekä hallintosihteeri Linda Leskinen. Henkilötyövuodet 2008: 29,9 Kertomusvuosi oli selvästi ennakoitua työläämpi, sillä arviot saapuvien asioiden määrästä ylittyivät merkittävästi. Virastoon saapui yhteensä asiaa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 476 asiaa eli 9,1 %. Huolimatta asiamäärien huomattavasta kasvusta toimintavuodelle asetetut tulostavoitteet saavutettiin poikkeuksetta, joiltakin osin jopa selvästi ylittäen. Auki olevien asioiden määrä väheni, syyteharkinta-aika parani ja ennen kaikkea vanhojen, yli vuoden syyteharkinnassa olleiden asioiden määrä väheni. Kaiken kaikkiaan toimintavuotta voi kuvata menestykselliseksi. Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto PÄÄTOIMIPAIKKA JÄRVENPÄÄ, PALVELUTOIMISTOT FORSSASSA, HYVINKÄÄLLÄ, HÄMEENLINNASSA JA RIIHIMÄELLÄ Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Timo Koskimäki, apulaispäälliköt Eeva-Liisa Olkinuora ja Matti Torkkel sekä hallintosihteeri Seija Paljakka. Henkilötyövuodet 2008: 31,5 Kanta-Hämeen syyttäjänviraston eräänä merkittävänä saavutuksena voidaan kertomusvuonna pitää kirjallisen menettelyn kehitystä. Vuonna 2008 (tilasto ) kirjallisessa menettelyssä käsiteltiin rikosasioista 41 %, kun valtakunnallinen keskiarvo oli noin 34 %. Edellisenä vuonna viraston vastaava luku oli 36 %, joten kehitystä tapahtui 5 %. Päijät-Hämeen syyttäjänvirasto PÄÄTOIMIPAIKKA LAHTI, PALVELUTOIMISTO HEINOLASSA Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Pekka Noronen, apulaispäällikkö Pasi Pälsi (ma. johtava kihlakunnansyyttäjä lukien, ma. apulaispäällikkö Pertti Kemppi lukien) ja hallintosihteeri Tuula Kallio. Henkilötyövuodet 2008: 19 Syyttäjänvirasto saavutti kertomusvuoden syksyllä ensimmäisenä ja ainoana tilanteen, jossa virastossa ei ollut avoinna yhtään yli yhden vuoden vireillä ollutta asiaa. Ratkaisematta olevien asioiden määrä kyettiin muutenkin pitämään Syyttäjälaitos

23 23 pienenä. Toinen kertomusvuoden menestystekijä oli viraston osaava ja motivoitunut henkilökunta, jonka työn tuloksena toiminta on ollut tehokasta. Henkilöstö on toiminut virastossa pitkään eikä tarvetta muualle hakeutumisen ole ollut. Kaakkois-Suomen syyttäjänvirasto PÄÄTOIMIPAIKKA KOUVOLA, PALVELUTOIMISTOT IMATRALLA, KOTKASSA JA LAPPEENRANNASSA Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Irma Rosenius-Sutela, apulaispäälliköt Heikki Pohjalainen ja lukien Tiina Pirinen sekä hallintosihteeri Aira Laari. Henkilötyövuodet 2008: 27,6 Kertomusvuosi oli Kaakkois-Suomen syyttäjänvirastossa erittäin vaikea henkilöstövajeen vuoksi. Kaikkia syyttäjän virkoja ei saatu täytettyä edes määräaikaisilla syyttäjillä. Siitä huolimatta tulosta tehtiin hyvin ja mikä tärkeintä henkilökunta pysyi joitain pieniä poissaoloja lukuun ottamatta terveenä. Henkilökunnan jaksaminen vaikean tilanteen keskellä oli todella merkittävä saavutus. Varsinais-Suomen syyttäjänvirasto PÄÄTOIMIPAIKKA TURKU, PALVELUTOIMISTOT KAARINASSA, KEMIÖSSÄ, LOIMAALLA, RAISIOSSA JA SALOSSA Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Antti Pihlajamäki, apulaispäälliköt Kai Selander (ma. johtava kihlakunnansyyttäjä lukien, sijaisena Petri Vaaja lukien) ja Ilpo Lähtinen sekä hallintosihteeri Seija Lehtonen. Henkilötyövuodet 2008: 37 Varsinais-Suomen syyttäjänviraston keskeisin saavutus kertomusvuonna oli se, että työtyytyväisyystutkimuksen perusteella henkilökunta pääasiassa viihtyy ja on motivoitunutta työssään. Kyselytutkimuksen perusteella työtyytyväisyys on korkeaa tasoa ja kehittynyt edelleen positiivisesti edellisvuodesta. Pirkanmaan syyttäjänvirasto PÄÄTOIMIPAIKKA TAMPERE, PALVELUTOIMIS- TOT IKAALISISSA, KANGASALALLA, MÄNTÄSSÄ, NOKIALLA, VALKEAKOSKELLA JA VAMMALASSA Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Jouko Nurminen, apulaispäälliköt Mika Mäkinen ja Hannele Selin-Hakala (sijaisena ma. apulaispäällikkö Timo Kokkomäki lukien) sekä hallintosihteeri Auli Kanerva. Henkilötyövuodet 2008: 39,4 Kertomusvuonna moni Pirkanmaan syyttäjänviraston kokeneimmista syyttäjistä oli syystä tai toisesta poissa. Vaikka sijaisten valinnassa onnistuttiinkin varsin hyvin, lisääntyi riviin jääneiden kokeneempien syyttäjien työtaakka voimakkaasti. Viraston huipputasoiset syyttäjät osoittivat kuitenkin taas mahtavan venymiskykynsä ja vaikeuksien yli taisteltiin talkoohengessä ilman tappioita. Näissäkin oloissa juttujen läpivirtaus onnistuttiin pitämään hyvänä ja juttuvarasto pienenä sekä samalla vielä yli kuuden kuukauden ikäisten juttujen suhteellinen osuus koko maan kärkitasolla. Kun lisäksi työtyytyväisyyskyselyn keskiarvo nousi edellisen vuoden 2,99 pisteestä 3,50 pisteeseen, täytyy tulosta pitää loistavana. Syyttäjälaitos

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 439/2011 Laki. syyttäjälaitoksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

SÄÄDÖSKOKOELMA. 439/2011 Laki. syyttäjälaitoksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 439/2011 Laki syyttäjälaitoksesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN 14.2.2017 1(7) AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT 1.1.2015 LÄHTIEN Yksittäishyväksyntöjä myöntävät A-Katsastus Oy:n, E. Valjakka Oy:n, K1 Katsastajat Oy:n, Oy Testmill Ltd:n, Suomen Yksittäishyväksyntä

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2008 SISÄLLYS N:o Sivu 341 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen

Lisätiedot

Tiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA

Tiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA Tiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA Syyttäjäntoimeen ja syyttäjälaitokseen on kohdistunut 1990-luvulla monia sekä organisatorisia että toiminnan sisältöä koskevia uudistuksia.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja vuodelta 2006 Ulosottotoimi OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Valiokunnan kokoonpano kaudella

Valiokunnan kokoonpano kaudella Valiokunnan kokoonpano kaudella 2016-2017 Kai Hildén Turku pj. Tuomas Eivola Tampere Marja Hongisto Turku Piritta Maja Kuortane Eino Styrman Helsinki Juha Viberg Kotka Avaintehtävät: valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT VARAMIESPALVELU-YHTIÖT vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju 60 palvelualuetta Suomessa ja Virossa alan markkinajohtaja Suomessa sekä liikevaihdon että palvelualueiden

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

HE 92/2011 vp. annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä. tietojen luovuttamisesta syyttäjäviranomaisille.

HE 92/2011 vp. annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä. tietojen luovuttamisesta syyttäjäviranomaisille. HE 92/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi syyttäjälaitoksesta annetun lain 32 :n, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Kiinteistö- ja mittaustoimi v. 2011. 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto keskimäärin (vrk)

Kiinteistö- ja mittaustoimi v. 2011. 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto keskimäärin (vrk) 1. KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA 1.1 Tontinlohkomisia suoritettu 1.1.1 Näissä tontteja yhteensä 1.2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Säännöllinen kapasiteetti

Säännöllinen kapasiteetti Junatyyppi Juna Kulkuväli Lähtö Tulo Linja Kulkupäivät Voimassaoloaika IC 1 Helsinki asema Joensuu asema 7:17:00 11:40:00 Ma Ti Ke To Pe La Su 30.10.2016 10.12.2016 IC 2 Joensuu asema Helsinki asema 5:18:00

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

VKSV yhteensä yhteensä yhteensä Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu henkilökunta 18,5 18,7 19,1

VKSV yhteensä yhteensä yhteensä Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu henkilökunta 18,5 18,7 19,1 1B Mukana harjoittelijat ja työllistetyt Syyttäjät 342,5 349,4 351,8 Muu henkilökunta 186,9 186,4 176,8 HENKILÖKUNTAA YHTEENSÄ 529,3 535,8 528,6 VKSV Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O 17.5.2013 1 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON PARANTAA RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ JA RIKOSASIASSA

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin.

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. 1 MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 6.6. 30.10.2011 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset Muutokset 1 Helsinki Turku satama,

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 03/2013 03/2012 (%) (%) 1-03/2013 1-03/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 9 492 22 938-58,6 89,9 27 640 47 834-42,2 joista matkailuautoja

Lisätiedot

Taku -tiedote I / 2003

Taku -tiedote I / 2003 13.1.2003 Taku -tiedote I / 2003 Haahtela-hintaindeksi Haahtela hintaindeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä kuvataan tarjoushintatason kehittymistä

Lisätiedot

KIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o

KIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o 146-147 N :o 146. Kiertokir j e postinkuljetuksesta valtionrautateillä. Kuluvan kesäkuun 15 päivästä tapahtuu postinkuljetus valtionrautateillä

Lisätiedot

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin.

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 11.12.2016 18.6.2017 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset Muutokset edellisiin versioihin 1 Helsinki Turku satama, Turku satama Helsinki

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 5/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013

Ensirekisteröinnit 5/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013 Ensirekisteröinnit 5/2013 3.6.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 05/2013 05/2012 (%) (%) 1-05/2013 1-05/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 10 228 7 316 39,8

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 11/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013

Ensirekisteröinnit 11/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013 Ensirekisteröinnit 11/2013 2.12.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 11/2013 11/2012 (%) (%) 1-11/2013 1-11/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 7 463 7 714-3,3

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013 Ensirekisteröinnit 10/2013 1.11.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 10/2013 10/2012 (%) (%) 1-10/2013 1-10/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 9 093 8 191 11,0

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus 24.4.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali-

Lisätiedot

Kahden tai useamman syyttäjän määrääminen samaan asiaan

Kahden tai useamman syyttäjän määrääminen samaan asiaan Kahden tai useamman syyttäjän määrääminen samaan asiaan YLEINEN OHJE Dnro 13/31/13 Voimassa 15.4.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2007:5 (syyttäjäpareja koskevilta osin) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...1 2

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 tilaisuus, Turku, 14.9.2016 Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Kiinteistöliitto V-S Kiinteistöliiton Indeksitalo Vertailee kuntakohtaisesti määrittyviä

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 7/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2015

Ensirekisteröinnit 7/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2015 Ensirekisteröinnit 7/2015 3.8.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 07/2015 07/2014 (%) (%) 1-07/2015 1-07/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 8 721 8 017 8,8

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

MARKKINAT. Valiorakettilajitelma, 8 kpl/pkt. Voimassa 27..31.12.2015 tai niin kauan kuin tuotteita riittää.

MARKKINAT. Valiorakettilajitelma, 8 kpl/pkt. Voimassa 27..31.12.2015 tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Voimassa 27..31.12.2015 tai niin kauan kuin tuotteita riittää. RAKETTI MARKKINAT Valiorakettilajitelma, 8 kpl/pkt Neljä erilaista, upeaa ja värikästä tähtikuviota. Tuhti avauspanos, isot tähtikuviot. 14

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen toiminta lukuina 2008

Syyttäjälaitoksen toiminta lukuina 2008 Syyttäjälaitoksen toiminta lukuina 2008 T I L A S T O L I I T E 2008 Toimitus Virve Pehkonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Kansikuva www.sxc.hu Paino

Lisätiedot

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe - AE 30 Pietari_(Finljandski) Helsinki asema 5:40:00 9:16:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 31 Helsinki asema Moskova_(Leningradski) 17:52:00 7:25:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 32 Moskova_(Leningradski) Helsinki

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2015

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2015 Ensirekisteröinnit 10/2015 2.11.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 10/2015 10/2014 (%) (%) 1-10/2015 1-10/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 9 166 8 838 3,7

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2008

Hovioikeuksien ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Hovioikeuksien ratkaisut 2008 Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä laski vuonna 2008 Hovioikeudet ratkaisivat Tilastokeskuksen mukaan 11 547 asiaa vuonna 2008. Määrä on 4,4 prosenttia

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

SUUNNITELMA MAANMITTAUSLAITOKSEN PALVELUPISTEISTÄ JA NIIDEN AUKIOLOAJOISTA

SUUNNITELMA MAANMITTAUSLAITOKSEN PALVELUPISTEISTÄ JA NIIDEN AUKIOLOAJOISTA LIITE 1 (5) SUUNNITELMA MAANMITTAUSLAITOKSEN PALVELUPISTEISTÄ JA NIIDEN AUKIOLOAJOISTA LIITE 2 (5) 1. Maanmittauslaitoksen organisaatio ja palvelut 1.1. Maanmittauslaitoksen organisaatio Maanmittauslaitoksessa

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 2/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013

Ensirekisteröinnit 2/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013 Ensirekisteröinnit 2/2013 1.3.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 02/2013 02/2012 (%) (%) 1-02/2013 1-02/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 7 888 10 626-25,8

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2008

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2008 ENSIREKISTERÖINNIT 2/08 1(12) 6.3.2008 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä x päivänä yykuuta 20xx Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta 2014

Lisätiedot

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tehtävät tukiasuntojen hankinta vuokraustoiminta kunnossapito ja ylläpito hallinnollinen isännöinti erillisprojektit Henkilöstö

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Merkkien selitykset: X = ensisijaisesti haettu taajuuskokonaisuus (X) = vaihtoehtoisesti haettu taajuuskokonaisuus. ; = myönnetty taajuuskokonaisuus

Merkkien selitykset: X = ensisijaisesti haettu taajuuskokonaisuus (X) = vaihtoehtoisesti haettu taajuuskokonaisuus. ; = myönnetty taajuuskokonaisuus 1 9DOWDNXQQDOOLQHQMDVLLKHQULQQDVWHWWDYDWRLPLQWDKDNLMDWMDSllW VHKGRWXV Merkkien selitykset: X = ensisijaisesti haettu taajuuskokonaisuus (X) = vaihtoehtoisesti haettu taajuuskokonaisuus ; = myönnetty taajuuskokonaisuus

Lisätiedot

Yhteensä. Nainen. HTV:t. (poistyöll. ja harj.) kaikki. HTV:t. Yhteensä. kaikki. Mies Lkm % Yhteensä. Nainen. HTV:t. kaikki. Lkm

Yhteensä. Nainen. HTV:t. (poistyöll. ja harj.) kaikki. HTV:t. Yhteensä. kaikki. Mies Lkm % Yhteensä. Nainen. HTV:t. kaikki. Lkm Henkilöstön lukumäärä, miehet ja naiset, htv:t 31.12.- Mies Lkm % Lkm % Lkm % Mies Lkm % Mies Lkm % Syyttäjälaitos 209 36,9 358 63,1 567 100 527,5 516,0 222 37,4 371 62,6 593 100 545,6 534,2 212 36,5 369

Lisätiedot

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET 1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI ESPOO ESPOO EURA FORSSA HAAPAJÄRVI HARTOLA HELSINKI KYLMÄKONEHUOLTO UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki

Lisätiedot

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa 8.2.2008 sekä yhdistysten edustajamäärät puoluekokouksessa 2008 (sääntöjen 22 perusteella) (tilanne 3.3.08 huhtikuussa hyväksyttävät

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1957 No 168 N :o 168. Kiertokirje eräiden lääkintäalan viranomaisten virkalähetysoikeuksien myöntämisestä, muuttamisesta ja lakkauttamisesta. Posti- ja

Lisätiedot

Vuonna 2010 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely

Vuonna 2010 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely Tilastot Vuonna 2010 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely Vireillä olleet asiat 1.1.2010 vuonna 2006 tulleita asioita 1 vuonna 2007 tulleita asioita 11 vuonna 2008 tulleita asioita

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Hinnasto. Sonera Ethernet. Julkinen

Hinnasto. Sonera Ethernet. Julkinen 1.1.2017 1 (6) Sonera Ethernet Yleistä Tämä hinnasto sisältää Sonera Ethernet Operator ja Sonera Ethernet Capacity -tuotteet. Ethernet Operator - tuote koostuu nieluliittymästä (MEOD) ja siihen kytkettävistä

Lisätiedot

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Korkeimmassa oikeudessa ratkaistiin 2 900 asiaa vuonna 2008 Korkein oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 kaikkiaan 2 857 asiaa, mikä on 36

Lisätiedot

Saapuneet asiat

Saapuneet asiat LIITE 1 Taulukko 1 Hovioikeuksiin saapuneet, ratkaistut ja vireillä olevat asiat 2007-2011 Saapuneet asiat 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 Helsingin hovioikeus 3 509 3 460 3 572 3 355 3 407 Itä-Suomen hovioikeus

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2014 670/2014 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2010

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2010 ENSIREKISTERÖINNIT 1/2010 1(12) 2.2.2010 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Liitteessä mainitut PÄÄTÖS 17.12.2014 Dnro 842/520/2014 ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää valtion erityisavustusta

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 14.3.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot