asiahakemisto. Vuosikertomuksen välissä on erillinen tilastoliite syyttäjälaitoksen toiminnasta vuonna 2008.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "asiahakemisto. Vuosikertomuksen välissä on erillinen tilastoliite syyttäjälaitoksen toiminnasta vuonna 2008."

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2008

2 Toimitus Virve Pehkonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Kansikuva Paino Edita Prima Oy, Helsinki 2009

3 3 Vuosikertomus ilmestyy nyt ensimmäisen kerran koko syyttäjälaitoksen yhteisenä kertomuksena. Se tarkoitettu tietolähteeksi ensisijaisesti syyttäjälaitoksen ja oikeushallinnon henkilöstölle, mutta kertomuksesta löytyy hyödyllistä tietoa syyttäjäntoiminnasta myös poliisille, asianajajille, alan opiskelijoille, tiedotusvälineille ja yksittäisille kansalaisille. asiahakemisto. Vuosikertomuksen välissä on erillinen tilastoliite syyttäjälaitoksen toiminnasta vuonna Tiivistelmät Valtakunnansyyttäjänvirastossa annetuista, toimenpiteeseen johtaneista ratkaisuista löytyvät nykyisin Valtakunnansyyttäjänviraston kotisivulta osoitteesta Vuosikertomuksessa esitellään syyttäjälaitoksen toimintaa kertomusvuonna, esimerkiksi syyteasioita, henkilöstöhallintoa, syyttäjälaitoksen koulutusta ja kansainvälistä toimintaa. Kertomuksen lopusta löytyvät keskeisimmät syyttäjiä koskevat lait ja asetukset sekä aakkosellinen Helsingissä, 3. päivänä huhtikuuta 2009 Viestintäpäällikkö Virve Pehkonen

4 Johdon katsaus Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske

5 5 Lukijalle 3 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki: Suomalaisen syyttäjän identiteetti toive vai tosiasia 9 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske: Vakautta ja vaapuntaa 13 SYYTTÄJÄLAITOS 15 Valtakunnansyyttäjä 17 Apulaisvaltakunnansyyttäjä 18 Valtakunnansyyttäjänvirasto 19 Valtionsyyttäjät 19 Paikalliset syyttäjänvirastot 21 Syyttäjälaitoksen ohjausjärjestelmä 27 HALLINTO 29 Henkilöstö 31 Työhyvinvointi 32 Talous 34 SYYTEASIAT 37 Eräitä kertomusvuoden aikana ratkaistuja syyteharkinta-asioita 41 Sananvapausrikosasiat 48 Muutosharkinta-asiat 51 Kantelut 55 Oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen syytemääräykset 58 Rikoslain 1 luvun syytemääräysasiat 58

6 6 Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa 58 Syyttäjänmääräysasiat 59 Poliisirikosasiat 59 Poliisin ja syyttäjän yhteistyö 61 Tullin ja syyttäjän yhteistyö 61 KEHITTÄMINEN JA KOULUTUS 63 Erikoissyyttäjät 66 Avainsyyttäjät 68 Syyttäjien koulutus 72 Apulaissyyttäjien harjoittelujärjestelmä 76 Johtoryhmävalmennus 77 Toimistohenkilökunnan koulutus 77 Sidosryhmäyhteistyökoulutus 79 Kantelumenettely syyttäjälaitoksessa 79 KANSAINVÄLISET ASIAT 81 Pohjoismainen yhteistyö 83 Itämeren oikeusalueen yhteistyö 84 Euroopan unioni 86 Euroopan neuvosto 88 Muu kansainvälinen yhteistyö 88 Keskeisimmät syyttäjiä koskevat lait ja asetukset 91 Asiahakemisto 92

7 7

8 8 Kuva: Markku Ojala/Compic-Photos Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki Johdon katsaus

9 9 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki Suomalaisen syyttäjän identiteetti toive vai tosiasia Päättynyttä vuotta 2008 koskeva vuosikertomuksemme on aikaisempiin nähden muuttanut muotoaan. Kertomus tulee tästä lähtien toimimaan koko laitostamme koskevana, yhteisenä raporttina siitä, mitä kuluneen vuoden kuluessa syyttäjäntoimen osalta maassa on tapahtunut. Samalla se kuitenkin säilyttää ulkopuolisetkin lukijat huomioon ottavan, syyttäjäntoimintaa yleisesti kuvailevan luonteensa, yksittäisten paikallisvirastojemme työtä unohtamatta. Toimintavuosi 2008 oli ensimmäinen viidentoista syyttäjänviraston Suomessa. Kollega Jorma Kalske ottaa jäljempänä kantaa siihen, mitä kokemuksia kulunut vuosi meille toi. Kun syyttäjälaitoksen kehitysportaikossa on taas noustu uusi porras, lienee paikallaan pysähtyä hetkeksi perimmäisten ammatillisten kysymysten äärelle. Mitä voimme sanoa syyttäjän identiteetin tilasta vuoden 2008 päättyessä? Ensimmäisen syyttäjän Suomen niemellä tiedetään aloittaneen työnsä jo 1500-luvun Turussa. Modernin syyttäjätoiminnan perusteesit löytyvät kuitenkin vasta laitoksemme kantaisän lakitieteen tohtori Kaarlo Ignatiuksen vuonna 1900 tarkastetusta, virallisen syyttäjän organisatsioonia koskevasta visionäärisestä väitöskirjasta. Jos oikeushistorian seuraavia sivuja harpaten halutaan nykyiselle syyttäjäidentiteetille etsiä jokin konkreettinen lähtökohta ja sen myötä otollinen kasvualusta, voidaan sellaisena pitää oikeuskansleri Olavi Hongan vuonna 1959 syyttäjille antamaa määräystä siitä, että syyte tuli tekojen luonnehtimiseksi laatia kirjalliseen muotoon. Enää ei riittänyt, että syyttäjä vaati rangaistusta poliisitutkintapöytäkirjoista ilmenevistä rikoksista. Syytteet jäivät silti vielä pitkäksi aikaa ylimalkaisiksi ja usein vain viittailuiksi lainkohtiin väljine teonkuvauksineen. Syytesidonnaisuus mitähän se mahtoi silloin tarkoittaa? Inkvisitorisen rikosprosessimme aatemaailmaan ei tuollaisten asioiden pohtiminen kuulunut. Johdon katsaus

10 10 Rikosprosessimme tila oli vielä 50 vuotta sitten sellainen, että varsinaiselle syyttäjän ammatilliselle identiteetille ei ollut katetta. Lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö lähtivät siitä, ettei syyttäjän roolilla ollut rikosprosessin onnistumisen ja rikosvastuun toteutumisen kannalta suurempaa merkitystä. Poliisin kuului hoitaa esitutkinta, jossa kertynyt aineisto, syyttäjän oikeuden pöydälle kantamana, muuntui käräjillä tuomion pohjana olevaksi oikeudenkäyntiaineistoksi. Oikeuden puheenjohtaja puolestaan hoiteli käräjillä suvereenisti asian kaikinpuolisen selvittelyn, niin hyvin syytetyn puolesta kuin häntä vastaankin. Myöskään todellisesta syyttäjäorganisaatiosta ei ennen 1990-luvun paikallishallintouudistusta oikeastaan voinut puhua, siinä määrin hajanainen ja osapäivätoiminen se oli. Tyypillisen esimerkin tilanteesta antoi Suomenmaan kruununnimismiehille osoitettu johtosääntö, jossa muun ohella kerrottiin, että syytepakon lisäksi nimismiehen tuli olla käräjillä läsnä syyttäjänä ja poliisipäällikkönä. Karkean johtopäätöksen mukaan siis syyttäjän pelkkä läsnäolo oikeudessa riitti, oikeus toteutui ilman sen kummempaa aktiivisuutta syyttäjän taholta. Ruotsin prosessilainsäädäntö oli alun perin samoista lähtökohdista ehtinyt laukata vuosikymmeniä itäisen naapurimaan edellä. Molempien maiden uudistustavoitteet olivat ennen toista maailmansotaa olleet verraten yhteneväiset, mutta ruotsalaisten kyetessä uudistamaan vuonna 1948 koko prosessilainsäädäntönsä oli sodan uuvuttaman Suomen tyytyminen kiireelliseen todistelulainsäädännön uusimiseen. Mutta ilman lainsäädännön muutoksiakin alkoivat uudet eurooppalaiset tuulenvireet rajojen madaltuessa puhallella oikeudelliseen ajatteluumme. Viimeistään 1970-luvulla rupesi syyttäjän rooli saamaan akkusatorisen ajattelutavan vahvistumisesta uutta painoa. Syytetyn oikeusturvan keskeiseksi takeeksi kasvanut syytesidonnaisuus alkoi sekin vaiheittain versoa. Muutokset olivat hitaita ja niiden tavoitteet kyseenalaistettiin tavan takaa. Vielä 1980-luvun puolivälissä korkein oikeus antoi prejudikaatin (KKO 1984:154), jonka mukaan tuomioistuimella oli varkaussyytteen hylätessään valta muitta mutkitta tuomita syytetty varkauden sijasta kätkemisrikoksesta. Syyttäjän vetoamistaakka oli vielä nurkan takana piilossa. Vähemmistöön jäänyt oikeusneuvos tosin havaitsi sen jo ennakoiden eriävässä lausunnossaan tulevia aikoja. Syyttäjistön identiteettivaje ei kuitenkaan akkusatorisuuden vahvistumisen myötä vielä hellittänyt, koska syyttäjän uutta roolia selkeästi tukevaa lainsäädäntöä ei ollut. Käytäntö, millä nähdä syyttäjän tehtävä, vaihteli suuresti. Monissa tuomioistuimissa syyttäjä saatettiin edelleen kokea etupäässä poliisin työrukkasena tai tuomioistuimen apurina, eräänlaisena jutun esittelijänä käräjillä. Alusta alkaen hyvin suunnitellun syyttäjäkoulutuksen käynnistyminen vuonna 1979 oli omiaan vahvistamaan syyttäjistön uskoa itseensä ja lainkäytölliseen tehtäväkenttäänsä rikosprosessin olennaisena osana. Koulutus ei tosin aina ollut aivan mutkatonta. Kaikkia syyttäjiä kehityksen kulku ei yksinkertaisesti miellyttänyt. Uudet tavat lisäsivät työn tekemisen tuskaa. Syntyihän siinä painetta osallistua oikeudenkäyntiin erilaisella intensiteetillä kuin mihin oli vanhastaan totuttu. Tosiasiaksi kuitenkin tässäkin suhteessa ajan oloon muodostui Tempora mutantur! Johdon katsaus

11 11 Tänä päivänä voimme ammatillisesti ylpeinä todeta, että syyttäjä on oikeutettu nykyaikaisen rikosprosessin keskeisenä toimijana laajaan ja vastuulliseen tehtäväkenttäänsä nähden myös velvollinen vahvaan identiteettiin. Tämä johtuu ennen muuta siitä, että lainsäädännössämme toteutettiin kaksi asiaan merkittävästi vaikuttanutta uudistusta. Yhtäältä rikosasioiden oikeudenkäynti saatettiin eurooppalaisittain modernille tasolle ja toisaalta päätoimisista syyttäjistä tuli alusta alkaen riippumattomia lainkäytön ammattilaisia. Muutokset johtivat kokonaan uusiinkin rikosvastuun toteutumista takaaviin tehtäviin. Lakiin perustuen syyttäjän on vastattava siitä, että rikosasia, nykyisin usein myös monitahoisin kansainvälisin liitynnöin, valmistellaan pääkäsittelyä varten kunnolla jo esitutkinnan yhteydessä ja että oikeudelle esitettävä aineisto on kaikin puolin laillinen ja asianmukaisin tavoin hankittu. Tästä huolehtiminen sekä vetoamisvelvollisuuden tarkkaan täyttämiseen pohjautuva vastuu rikosoikeudenkäynnin saattamisesta loppuun asti asettavat syyttäjän työlle ne normatiiviset pilarit, joiden varaan syyttäjän tulee ammatillinen identiteettinsä rakentaa. Mitä sitten tuomioistuinten ja syyttäjistön suhteisiin tulee, ajat ovat siinäkin suhteessa muuttuneet. Uuden rikosprosessilain omaksumiseksi järjestetyissä koulutustilaisuuksissa tuomarikouluttajan ensimmäinen kysymys auditoriolle kuului: Kuka on uuden rikosprosessin onnistumisen keskeisin toimija? Oikeaksi vastaukseksi hyväksyttiin syyttäjä. Oikeusjärjestelmän yleisellä tasolla varmasti näin onkin. Kirjoittaahan muun muassa professori Antti Jokela prosessioikeuden perusteoksessa Oikeudenkäyntimenettely II, Helsinki 2002 (s. 7) seuraavasti: Syyttäjät ovat nykyisin avainasemassa koko rikosoikeudenhoidon onnistumisessa sekä laillisuusperiaatteen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämisessä. Oikeushistoriaan on siten siirtynyt kuva käräjätuvassa pönäkästi seisovasta virkapukuisesta vallesmannista, yksioikoisesti päällekäyvästä yleisestä syyttäjästä Sen sijaan yksittäisen rikosjutun osalta prosessinjohdon onnistumisesta vastuullisena ja lopullisen tuomion antajana tuomari on luonnollisesti edelleen käräjätuvan suvereeni herra. Mutta lukuisien prosessitoimien jääminen nykyisin syyttäjän vastuulle on omiaan korostamaan syyttäjän aikaisempaa laajempaa tehtäväkenttää ja sen myötä uudenlaista asemaa myös itse oikeudenkäyntimenettelyssä, ylempiä oikeusasteita myöten. Aikaisemmin kaivatut identiteetin rakennuspalikat ovat siis tältäkin osalta olemassa. Hyvin kehittyneen identiteettimme säilyminen puhtaana myös alati muuttuvissa oloissa saa tukea koko syyttäjälaitoksen itselleen vahvistamista arvoista: lainmukaisuuttakin laajemmasta oikeudenmukaisuuden hyveestä, vahvaan eettiseen perustaan nojaavasta ammattitaidosta ja jaksamista vahvistavasta hyvinvoinnista työssä. Emeritusarkkipiispa John Vikströmin viisaat sanat Varjelkaa arvoja, niin arvot varjelevat teitä on hyvä muistaa kaikissa vaikeissa tilanteissa. Tämä koskee myös toimistohenkilökuntaamme, syyttäjäidentiteetin rakennustyön elintärkeätä tukijoukkoa. Johdon katsaus

12 12 Kuva: Markku Ojala/Compic-Photos Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske Johdon katsaus

13 13 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske Vakautta ja vaapuntaa Keskeinen lähtökohta vuositarkastelussa on luonnollisesti syyttäjälaitoksen kokonaistyömäärä ja siitä suoriutuminen. Saapuvien asioiden määrä on vakiintunut noin asian tasolle, ja vaihtelut eri vaikeusasteisten asioiden välillä ovat hyvin pieniä. Ilmeistä kuitenkin on, että vaativat asiat ovat tulleet entistäkin vaativammiksi, vaikka tilastoista se ei suoraan ilmene. Siksi tilastointia tulee kehittää ja huomioida niin tulostavoitteissa kuin virastojen välisessä resurssijaossa nykyistä paremmin erityisen vaativat ja laajat asiat. Myös rasistiset rikokset tulisi tunnistaa nykyistä paremmin koko rikostoimintoketjussa, jotta näiden rikosten erityispiirteet tulisivat huomioon otetuiksi seuraamuskeskustelussa. Parannusta on kuitenkin tapahtunut siinä, että suoritetilastot ovat nyt vertailukelpoisia edellisiin vuosiin nähden. Vuoden 2008 tulos on kokonaisuutena varsin hyvä. Tämä johtuu edellistä vuotta paremmista resursseista ja aiempaa tiiviimmästä joh- tamisotteesta paikallisissa syyttäjänvirastoissa. Vuoteen 2007 verrattuna kertomusvuonna oli 25 syyttäjähenkilötyövuotta enemmän, mikä on merkinnyt ratkaisukapasiteetin palautumista vuosien tasolle. Syyttäjien määrä ei kuitenkaan vielä vastaa oikeusministeriön työryhmän käsitystä painotetusta kokonaistyömäärästä (OM 2008:20). Toimistohenkilökuntaa on vähennetty henkilöstösuunnittelun linjausten mukaisesti. Kirjallisen menettelyn tehostunut käyttö ja sihteerivalmistelun kehittyminen ovat auttaneet voimavarojen kohdentamista vaativien asioiden käsittelyyn. Syyteharkinta-asioissa ratkaisujen määrä on ylittänyt tulostavoitteen. Pitkään avoinna olleiden asioiden määrä on vähentynyt merkittävästi, vaikkakaan tulostavoitteita niissä ei ole saavutettu. Erityistä huolta herättävät edelleen yli vuoden vanhat asiat, vaikka ratkaisuteho onkin niiden kohdalla parantunut. Kertomusvuoden lopussa näitä asioita oli kaikkiaan 353, Johdon katsaus

14 14 joista niin sanottuja erittelemättömiä ja vaativia asioita on noin 80 %. Kun esityksissä kirjalliseen menettelyyn on saavutettu miltei 45 %:n kattavuus, mikä selvästi ylittää tulostavoitteen, on täysi syy lähteä siitä, ettei tavanomaisissa asioissa ole enää jatkossa yli vuoden vanhoja asioita. Tähän vaikuttavat suotuisasti myös virastojen ja poliisilaitosten rikosasioiden esikäsittelyjärjestelyt (REK). Ratkaisutehon kohentuminen on johtanut siihen, että keskimääräiset syyteharkinta-ajat ovat hieman pidentyneet, kaikkein selvimmin niin sanotuissa erittelemättömissä ja vaativissa asioissa. Tosin vuoden 2007 resurssitilanteen ja juttuvaraston jälkeen kaikki tulostavoitteet eivät olleet aivan realistisia. Ratkaisuprofiilein tarkasteltuna syyttäjien ratkaisut ovat kehittyneet tavoitteiden suuntaisesti. Esimerkiksi kun esitutkinnan rajoittamispäätökset ovat lisääntyneet, erityisesti prosessuaalisen syyttämättäjättämisen osuus on laskenut. Vakautta ilmentävästä kokonaistyömäärästä on kuitenkin mainittava selvänä poikkeamana kertomusvuonna käsittelyyn tullut ns. WinCapitajuttu, johon joudutaan keskittämään usean syyttäjän työpanos pitkäksi aikaa. Myös sananvapausasiat ovat sitoneet erityisesti Valtakunnansyyttäjänvirastossa huomattavasti ennakoitua enemmän voimavaroja sekä syyteharkinnassa että itse juttujen ajamisessa. Koulusurmien heijastusvaikutuksia nettikirjoittelussa on jouduttu tutkimaan rikosoikeudellisesti. Lisääntynyt maahanmuutto on näkynyt niin sanottujen viharikosten kasvuna. Arvelut siitä, ettei sananvapausasioiden syyteoikeuden siirrolla yksinomaan valtakunnansyyttäjälle olisi juurikaan vaikutusta työmäärään Valtakunnansyyttäjänvirastossa, ovat osoittautuneet virheellisiksi. Työtyytyväsyysindeksi on parantunut merkittävästi, mikä kertoo organisaation asettumisesta paikoilleen vuoden 2007 uudistuksen jälkeen. Tähänastisten hyvien kokemusten perusteella on vain entisestään vahvistunut käsitys siitä, että syyttäjälaitoksen kaltaisessa asiantuntijaorganisaatiossa täytyy panostaa esimiestyön sisältöön ja kohdistaa siihen riittävästi voimavaroja. On nähty, että työssään sinänsä itsenäiset syyttäjät tarvitsevat tuekseen ajoittain voimastakin esimiehen ohjausta. Jatkossa muun muassa töiden priorisoinnin merkitys korostuu. Tyytyväisyyden kasvuun ovat vaikuttaneet myös resurssitason ja palkkauksen kohentuminen. Tämä jäänee kuitenkin toistaiseksi väliaikaiseksi ajatellen tulevan TTS-jakson toimintamäärärahojen edellyttämiä vähennyksiä henkilötyövuosiin. Johdon katsaus

15 15

16 16 Syyttäjäorganisaatio on kaksiportainen. Valtakunnansyyttäjänviraston lisäksi paikallisia syyttäjänvirastoja on 15. Paikallisissa syyttäjänvirastoissa on yhteensä 50 palvelutoimistoa. Syyttäjälaitosta johtaa ylimpänä syyttäjänä valtakunnansyyttäjä. Syyttäjälaitoksen organisaatio Apulaissyyttäjät 359 Syyttäjälaitos

17 17 Valtakunnansyyttäjä Suomen perustuslain 104 :n mukaan syyttäjälaitosta johtaa ja ylimpänä syyttäjänä toimii valtakunnansyyttäjä. Hänen tehtävänään on syyttäjäntoiminnan yleinen johtaminen ja kehittäminen. Tässä tehtävässään hän muun muassa nimittää kaikki paikallissyyttäjät sekä ohjaa ja valvoo syyttäjien toimintaa. Hän voi myös antaa syyttäjäntoimintaa koskevia yleisiä määräyksiä ja ohjeita. Valtakunnansyyttäjä käyttää itsenäistä ja riippumatonta syyteharkintavaltaa. Hän voi kaikkien yleisten syyttäjien esimiehenä ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian. Hän voi myös määrätä alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt (syytemääräys) taikka määrätä asian alaisensa syyttäjän syyteharkintaan (syyttäjänmääräys). Valtakunnansyyttäjä ajaa syytettä valtakunnanoikeudessa silloin, kun eduskunta on päättänyt syytteen nostamisesta tasavallan presidenttiä, valtioneuvoston jäsentä, oikeuskansleria tai eduskunnan oikeusasiamiestä vastaan sekä edustaa syyttäjiä korkeimmassa oikeudessa. Lisäksi valtakunnansyyttäjä ratkaisee kansainvälisiä suhteita koskevat asiat. Valtakunnansyyttäjän yleiset määräykset ja ohjeet Jokaisella syyttäjällä on itsenäinen syyteharkintavalta käsiteltävänään olevassa asiassa. Lain mukaan valtakunnansyyttäjä voi kuitenkin antaa syyttäjille yleisiä määräyksiä ja ohjeita, joilla pyritään muun muassa edistämään syyttäjäntoiminnan yhdenmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Ne saatetaan ennen julkistamista oikeusministeriön tietoon. Syyttäjälaitos

18 18 Valtakunnansyyttäjä antoi kertomusvuonna kaksi yleistä ohjetta ja määräystä syyttäjille: VKS:2008:1 PAIKALLISEN SYYTTÄJÄVIRANOMAISEN ILMOITUSVELVOLLISUUS Määräyksellä on saatettu ajan tasalle paikallisten syyttäjien ilmoitusvelvollisuus valtakunnansyyttäjänvirastolle käsiteltäväkseen tulleista jutuista. Samalla aikaisempi määräys VKS:1998:1 kumottiin. Määräyksessä on lueteltu ilmoitettavat asiat sekä annettu ohjeita menettelystä ja määräyksen soveltamisesta. VKS:2008:2 SYYTTÄJÄLLE ILMOITETTAVAT RIKOSASIAT, ILMOITUSMENETTELY JA SYYTTÄJÄN TOIMEN- PITEET Ohjeella on täsmennetty sitä, millaisista rikosasioista poliisin esitutkintalain 15 :n 1 momentin perusteella on ilmoitettava syyttäjälle ja annettu ohjeita ilmoitusmenettelystä. Poliisi luokittelee ilmoitettavat asiat A- tai B-luokkaan sen mukaan, edellyttääkö asia syyttäjän reagointia. Ohjeessa on käsitelty myös syyttäjän velvollisuuksia hänen saatuaan ilmoituksen. Ohje on annettu sisäasiainministeriön toimesta samansisältöisenä myös poliisille. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä hänen käsiteltävikseen kuuluvat asiat ja toimii valtakunnansyyttäjän sijaisena. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisestä tehtävien jaosta määrätään Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välinen tehtävien jako VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ RATKAISEE ENSISIJAISESTI ASIAT, JOTKA KOSKEVAT: 1) periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia kysymyksiä; 2) syyttäjille annettavia yleisiä määräyksiä ja ohjeita; 3) kansainvälisiä suhteita; 4) syyttäjien nimittämistä; 5) syyttäjäntoiminnan kehittämistä, koulutusta ja tutkimusta; ja 6) syyttäjien edustamista korkeimmassa oikeudessa. APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ RATKAISEE ASIAT, JOTKA KOSKEVAT: 1) syyttäjälaitoksen yleistä hallintoa; 2) palkkaustoimivaltaa; 3) syyttäjäntoiminnan valvontaa; 4) sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain (460/2003) 24 :ssä tarkoitettua syyteoikeutta; 5) paikallissyyttäjille annettavia syyttäjänmääräyksiä ja rikoslain 1 luvun nojalla annettavia syytemääräyksiä; 6) kanteluita syyttäjien ratkaisuista ja menettelystä; 7) rangaistusmääräysasioiden valvontaa ja siitä johtuvia toimenpiteitä; ja Syyttäjälaitos

19 19 8) poliisimiehen tekemäksi epäiltyjen rikosten esitutkinnan johtamiseen liittyviä määräyksiä. Syytteen nostamisesta julkaistun viestin sisältöön perustuvasta virallisen syytteen alaisesta rikoksesta sekä tällaiseen rikokseen liittyvästä päätoimittajarikkomuksesta päättää valtakunnansyyttäjä. Hän määrää myös siitä, kenen on ajettava syytettä. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisen tehtävien jaon mukaisesti sananvapausrikosasiat kuuluvat apulaisvaltakunnansyyttäjän tehtäviin. Sananvapausrikosasioista ks. lisää s. 48. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtakunnansyyttäjänviraston tehtävänä on yleisten syyttäjien keskushallintoviranomaisena huolehtia siitä, että syyttäjille kuuluvat rikosoikeudellisen vastuun toteuttamiseen liittyvät tehtävät voidaan hoitaa asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti. Valtakunnansyyttäjänvirastoa johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa valtakunnansyyttäjä. Tässä tehtävässä hänellä on apunaan ja neuvoa-antavana elimenä johtoryhmä. Tehtävien tarkoituksenmukaista hoitamista varten virastossa on hallintoyksikkö, syyteasiainyksikkö, ohjaus- ja kehittämisyksikkö sekä kansainvälinen yksikkö. Valtakunnansyyttäjänvirastossa työskenteli kertomusvuonna 41 henkilöä. Viraston johtoryhmään kuuluvat valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki (puheenjohtaja), apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske, valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski, valtionsyyttäjä Raija Toiviainen, valtionsyyttäjä Christer Lundström, valtionsyyttäjä Pekka Koponen, valtionsyyttäjä Olavi Lippu ja viestintäpäällikkö Virve Pehkonen. Syyttäjälaitoksen resursseista vastaa oikeusministeriö, jonka kanssa Valtakunnansyyttäjänvirasto käy syyttäjälaitosta koskevat tulosneuvottelut. Valtakunnansyyttäjänvirasto huolehtii syyttäjälaitoksen sisäisestä tulosohjauksesta. Valtionsyyttäjät Valtionsyyttäjillä on toimivalta syyttäjäntehtävissä koko maassa. Heidän tulee huolehtia syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Heidän tehtävänään on myös ajaa syytettä, jonka nostamisesta oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt. Lisäksi valtionsyyttäjät toimivat syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Valtionsyyttäjä voi työjärjestyksen tai valtakunnansyyttäjän erikseen antaman määräyksen nojalla ratkaista muun kuin periaatteellisesti tärkeän tai laajakantoisen asian samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä. Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksen mukaan valtionsyyttäjä voi ratkaista muutosharkintapyyntöä koskevan asian, jos asiaa ei ole tarpeen enemmälti tutkia, koska ei ole ilmennyt tarvetta muuttaa syyttäjän päätöstä eikä asialla laatunsa tai laajuutensa puolesta ole tavanomaista suurempaa merkitystä. Syyttäjälaitos

20 20 Paikalliset syyttäjänvirastot Syyttäjänvirasto 1. Helsingin syyttäjänvirasto 2. Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto 3. Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto 4. Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto 5. Päijät-Hämeen syyttäjänvirasto 6. Kaakkois-Suomen syyttäjänvirasto 7. Varsinais-Suomen syyttäjänvirasto 8. Pirkanmaan syyttäjänvirasto 9. Satakunnan syyttäjänvirasto 10. Pohjanmaan syyttäjänvirasto 11. Keski-Suomen syyttäjänvirasto 12. Itä-Suomen syyttäjänvirasto 13. Oulun syyttäjänvirasto 14. Lapin syyttäjänvirasto 15. Ahvenanmaan maakunnan syyttäjänvirasto Päätoimipaikka Syyttäjälaitos Helsinki Espoo Vantaa Järvenpää Lahti Kouvola Turku Tampere Pori Vaasa Jyväskylä Mikkeli Oulu Rovaniemi Maarianhamina Kansainväliset asiat 15 Palvelutoimisto Lohja, Tammisaari Porvoo Forssa, Hyvinkää, Hämeenlinna, Riihimäki Heinola Imatra, Kotka, Lappeenranta Kaarina, Kemiö, Loimaa, Raisio, Salo Ikaalinen, Kangasala, Mänttä, Nokia, Valkeakoski, Vammala Kankaanpää, Kokemäki, Rauma Kauhajoki, Kokkola, Lapua, Närpiö, Pietarsaari, Seinäjoki Jämsä, Äänekoski Iisalmi, Joensuu, Kuopio, Nurmes, Pieksämäki, Savonlinna, Varkaus Haapajärvi, Kajaani, Kuusamo, Raahe, Ylivieska Ivalo, Kemi, Kemijärvi, Sodankylä, Tornio

21 21 Valtionsyyttäjät osallistuvat myös paikallisen syyttäjäntoimen ohjaukseen ja kehittämistyöhön. He toimivat Valtakunnansyyttäjänviraston ja syyttäjänvirastojen välisinä yhteyshenkilöinä, tukevat syyttäjänviraston päällikköä johtamisessa, seuraavat syyttäjäntoimintaa ja osallistuvat aloitteellisesti alueen kehittämistyöhön. Lisäksi heidän tulee edistää syyttäjälaitoksen tulostavoitteiden saavuttamista ja osallistua tulosneuvotteluihin, valmistella seurantakäynnit sekä huolehtia niiden käytännöllisestä toteutuksesta. Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimi kertomusvuonna 13 valtionsyyttäjää. rikos, jolla voidaan katsoa olevan poliittinen tai rasistinen motiivi; teko, joka liittyy perusoikeuksiin (esim. sanan- tai painovapausrikos taikka ns. kansalaistottelemattomuus); kansainvälisiä tai kansainvälis-poliittisia piirteitä omaava asia; tai rikoslain 11 luvun sotarikos tai rikos ihmisyyttä vastaan taikka 14 luvun rikos poliittisia oikeuksia vastaan. Paikalliset syyttäjänvirastot Yhteiskunnan kannalta merkittävimmät rikosasiat Valtionsyyttäjien hoidettaviksi kuuluvat yhteiskunnan kannalta merkittävimmät rikosasiat voivat olla esimerkiksi: varsinaisen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan liittyvä törkeänlaatuinen rikos; rikos, joka on aiheuttanut poikkeuksellisen suuren henkilö-, ympäristö- tai varallisuusvahingon tai vahingon vaaran; merkittävässä asemassa olevan virkamiehen virkarikos; virkamieheen tämän virkatoimen tai virkaaseman takia kohdistunut tavanomaisesta poikkeava rikos (esim. oikeudenhoitoon kohdistunut rikos); merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevan henkilön rikos, jos asiassa on piirteitä, jotka saattavat horjuttaa luottamusta kansalaisten yhdenvertaisuuteen tai rikosoikeudellisen järjestelmän toimintaan; Helsingin syyttäjänvirasto PÄÄTOIMIPAIKKA HELSINKI, EI PALVELUTOIMISTOJA Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka, apulaispäälliköt Eija Velitski, Tove Myhrberg ja Tapio Nyrhilä sekä henkilöstösihteeri Hanna Ilpala. Henkilötyövuodet 2008: 73,4 Helsingin syyttäjänvirastossa yli viikon käräjäoikeuskäsittelyn vaatineet rikosasiat ovat kaksinkertaistuneet vieden kertomusvuonna jo yli 21 syyttäjien henkilötyövuotta ja vastaavan määrän tuomareiden henkilötyövuosia. Saapuneiden esitutkintapöytäkirjojen määrä kasvoi edellisvuodesta 9 % ollen kappaletta vuonna Riittävien resurssien lisäksi menestyksen edellytyksenä on, että vaativa talousrikosasia on voitava hoitaa esitutkinnasta lähtien yhtenä projektina 1 3 syyttäjän ohjauksessa ja vastaavasti tavanomainen rikosasia maksimaalisen ekonomisesti. Syyttäjälaitos

22 22 Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto PÄÄTOIMIPAIKKA ESPOO, PALVELU- TOIMISTOT LOHJALLA JA TAMMISAARESSA Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Ifström, apulaispäälliköt Harri Lindberg ja Tapio Mäkinen sekä hallintosihteeri Anne Rodas. Henkilötyövuodet 2008: 33,5 Virasto on kertomusvuoden aikana käyttänyt useissa vaativissa rikosasioissa onnistuneesti syyttäjäpareja. Syyttäjäparien käyttäminen vaativissa jutuissa on huomattu edesauttavan syyttäjiä jaksamaan ja kestämään kohujuttujen julkisuuspaineen sekä pitkien prosessien aiheuttamat muut henkiset ja fyysiset paineet. Kun toinen syyttäjistä on kokemattomampi, järjestelyllä toteutuu myös koulutuksellinen elementti. Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto PÄÄTOIMIPAIKKA VANTAA, PALVELUTOIMISTO PORVOOSSA Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Söderlund, apulaispäälliköt Jukka Haavisto ja Leena Hurmala sekä hallintosihteeri Linda Leskinen. Henkilötyövuodet 2008: 29,9 Kertomusvuosi oli selvästi ennakoitua työläämpi, sillä arviot saapuvien asioiden määrästä ylittyivät merkittävästi. Virastoon saapui yhteensä asiaa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 476 asiaa eli 9,1 %. Huolimatta asiamäärien huomattavasta kasvusta toimintavuodelle asetetut tulostavoitteet saavutettiin poikkeuksetta, joiltakin osin jopa selvästi ylittäen. Auki olevien asioiden määrä väheni, syyteharkinta-aika parani ja ennen kaikkea vanhojen, yli vuoden syyteharkinnassa olleiden asioiden määrä väheni. Kaiken kaikkiaan toimintavuotta voi kuvata menestykselliseksi. Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto PÄÄTOIMIPAIKKA JÄRVENPÄÄ, PALVELUTOIMISTOT FORSSASSA, HYVINKÄÄLLÄ, HÄMEENLINNASSA JA RIIHIMÄELLÄ Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Timo Koskimäki, apulaispäälliköt Eeva-Liisa Olkinuora ja Matti Torkkel sekä hallintosihteeri Seija Paljakka. Henkilötyövuodet 2008: 31,5 Kanta-Hämeen syyttäjänviraston eräänä merkittävänä saavutuksena voidaan kertomusvuonna pitää kirjallisen menettelyn kehitystä. Vuonna 2008 (tilasto ) kirjallisessa menettelyssä käsiteltiin rikosasioista 41 %, kun valtakunnallinen keskiarvo oli noin 34 %. Edellisenä vuonna viraston vastaava luku oli 36 %, joten kehitystä tapahtui 5 %. Päijät-Hämeen syyttäjänvirasto PÄÄTOIMIPAIKKA LAHTI, PALVELUTOIMISTO HEINOLASSA Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Pekka Noronen, apulaispäällikkö Pasi Pälsi (ma. johtava kihlakunnansyyttäjä lukien, ma. apulaispäällikkö Pertti Kemppi lukien) ja hallintosihteeri Tuula Kallio. Henkilötyövuodet 2008: 19 Syyttäjänvirasto saavutti kertomusvuoden syksyllä ensimmäisenä ja ainoana tilanteen, jossa virastossa ei ollut avoinna yhtään yli yhden vuoden vireillä ollutta asiaa. Ratkaisematta olevien asioiden määrä kyettiin muutenkin pitämään Syyttäjälaitos

23 23 pienenä. Toinen kertomusvuoden menestystekijä oli viraston osaava ja motivoitunut henkilökunta, jonka työn tuloksena toiminta on ollut tehokasta. Henkilöstö on toiminut virastossa pitkään eikä tarvetta muualle hakeutumisen ole ollut. Kaakkois-Suomen syyttäjänvirasto PÄÄTOIMIPAIKKA KOUVOLA, PALVELUTOIMISTOT IMATRALLA, KOTKASSA JA LAPPEENRANNASSA Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Irma Rosenius-Sutela, apulaispäälliköt Heikki Pohjalainen ja lukien Tiina Pirinen sekä hallintosihteeri Aira Laari. Henkilötyövuodet 2008: 27,6 Kertomusvuosi oli Kaakkois-Suomen syyttäjänvirastossa erittäin vaikea henkilöstövajeen vuoksi. Kaikkia syyttäjän virkoja ei saatu täytettyä edes määräaikaisilla syyttäjillä. Siitä huolimatta tulosta tehtiin hyvin ja mikä tärkeintä henkilökunta pysyi joitain pieniä poissaoloja lukuun ottamatta terveenä. Henkilökunnan jaksaminen vaikean tilanteen keskellä oli todella merkittävä saavutus. Varsinais-Suomen syyttäjänvirasto PÄÄTOIMIPAIKKA TURKU, PALVELUTOIMISTOT KAARINASSA, KEMIÖSSÄ, LOIMAALLA, RAISIOSSA JA SALOSSA Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Antti Pihlajamäki, apulaispäälliköt Kai Selander (ma. johtava kihlakunnansyyttäjä lukien, sijaisena Petri Vaaja lukien) ja Ilpo Lähtinen sekä hallintosihteeri Seija Lehtonen. Henkilötyövuodet 2008: 37 Varsinais-Suomen syyttäjänviraston keskeisin saavutus kertomusvuonna oli se, että työtyytyväisyystutkimuksen perusteella henkilökunta pääasiassa viihtyy ja on motivoitunutta työssään. Kyselytutkimuksen perusteella työtyytyväisyys on korkeaa tasoa ja kehittynyt edelleen positiivisesti edellisvuodesta. Pirkanmaan syyttäjänvirasto PÄÄTOIMIPAIKKA TAMPERE, PALVELUTOIMIS- TOT IKAALISISSA, KANGASALALLA, MÄNTÄSSÄ, NOKIALLA, VALKEAKOSKELLA JA VAMMALASSA Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Jouko Nurminen, apulaispäälliköt Mika Mäkinen ja Hannele Selin-Hakala (sijaisena ma. apulaispäällikkö Timo Kokkomäki lukien) sekä hallintosihteeri Auli Kanerva. Henkilötyövuodet 2008: 39,4 Kertomusvuonna moni Pirkanmaan syyttäjänviraston kokeneimmista syyttäjistä oli syystä tai toisesta poissa. Vaikka sijaisten valinnassa onnistuttiinkin varsin hyvin, lisääntyi riviin jääneiden kokeneempien syyttäjien työtaakka voimakkaasti. Viraston huipputasoiset syyttäjät osoittivat kuitenkin taas mahtavan venymiskykynsä ja vaikeuksien yli taisteltiin talkoohengessä ilman tappioita. Näissäkin oloissa juttujen läpivirtaus onnistuttiin pitämään hyvänä ja juttuvarasto pienenä sekä samalla vielä yli kuuden kuukauden ikäisten juttujen suhteellinen osuus koko maan kärkitasolla. Kun lisäksi työtyytyväisyyskyselyn keskiarvo nousi edellisen vuoden 2,99 pisteestä 3,50 pisteeseen, täytyy tulosta pitää loistavana. Syyttäjälaitos

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE VKS:2011:1 Dnro 16/31/11 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Annettu Voimassa 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08 Säädöspohja Yleisistä syyttäjistä

Lisätiedot

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE Dnro 18/31/14 30.6.2014 Voimassa 1.8.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2011:1, dnro 16/31/11 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät 1 (7) VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja viraston

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2 0 0 9

VUOSIKERTOMUS 2 0 0 9 VUOSIKERTOMUS 2 0 0 9 Toimitus Virve Streng, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Paino Edita Prima Oy, Helsinki 2010 3 Vuosikertomus ilmestyy nyt toisen kerran

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2008

Syyttäjän ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Syyttäjän ratkaisut 2008 Syyttäjä ratkaisi 81 000 asiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 80 995 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 2 552 enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Luonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi

Luonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi 1(1) Liite 3 (suomi) Luonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi 1. Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET YLEINEN OHJE VKS:2010:2 Syyttäjille Dnro 17/31/10 Annettu Säädösperusta 3.3.2010 YSL 3 2 mom. YSL 4 Kumoaa Voimassa Yleisen ohjeen 1.4.2010 syyttäjille toistaiseksi VKS:2005:2 Dnro 37/31/05 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa

Lisätiedot

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti:

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti: Magistrate (Meldeämter) in Finnland Register Office of Espoo Itätuulentie 1 P.O.B. 49 02101 ESPOO Tel.: (029) 553 9301 Fax: (029) 553 6326 info.lansi-uusimaa@maistraatti.fi ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2007 N:o 88 97. Valtioneuvoston asetus. N:o 88. syyttäjänvirastosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2007 N:o 88 97. Valtioneuvoston asetus. N:o 88. syyttäjänvirastosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2007 N:o 88 97 SISÄLLYS N:o Sivu 88 Valtioneuvoston asetus syyttäjänvirastosta... 257 89 Valtioneuvoston asetus syyttäjänvirastojen

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2007 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO

VUOSIKERTOMUS 2007 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2007 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A 00180 Helsinki Toimitus Virve Pehkonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi 1 (2) MÄÄRÄYS 31.12.2001 Valtuutussäännös Dnro Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi Kumoaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräys 181/411/95 Asia Liikennevakuutuksen

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Varamiespalvelu-Yhtiötel Vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju Yli 70 palvelualuetta Suomessa, Virossa,

Lisätiedot

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 4 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 4 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja vuodelta 2006 Ulosottotoimi OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Hyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos

Hyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos Hyvää työtä hyvässä porukassa Syyttäjälaitos Syyttäjä Maija Mononen: Parasta työssäni on monipuolisuus ja itsenäisyys Syyttäjän työn ensisijainen tarkoitus on toteuttaa rikosvastuuta. Syyttäjä huolehtii

Lisätiedot

Ajokorttitoimivallan siirto

Ajokorttitoimivallan siirto Ajokorttitoimivallan siirto Tieliikenteen sääntelyn sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Kimmo Pylväs Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tosi pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A, 00180 Helsinki

Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A, 00180 Helsinki VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2006 Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A, 00180 Helsinki Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy Hallitus 198 10.04.2013 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy H 198 Suomen Terveystalo Oy on pyytänyt Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvon ta vi ras tol ta yksityisen

Lisätiedot

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET 1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI KYLMÄKONEHUOLTO PEKKA UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOO EURA FORSSA ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki 3 02740 Espoo puh. 09 250 5700

Lisätiedot

7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16

7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16 Nimi Osoite 7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16 62900 Alajärvi Iso 2488 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Menettely sananvapausrikosasioissa

Menettely sananvapausrikosasioissa Menettely sananvapausrikosasioissa YLEINEN OHJE Dnro 21/31/14 24.4.2015 Voimassa 1.5.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2004:1 Dnro 65/31/04 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2012

Syyttäjän ratkaisut 2012 Oikeus 2013 Syyttäjän ratkaisut 2012 Syyttäjä ratkaisi 77 300 asiaa vuonna 2012 Vuonna 2012 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 77 300 rikosoikeudellista asiaa, mikä on lähes 2 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

Rajapintojen käyttöönotto, kysely v. 2011

Rajapintojen käyttöönotto, kysely v. 2011 Rajapintojen, kysely v. 2011 Ajantasaasemakaavatietojen rajapinta (WMS) Ajantasaasemakaavatietojen rajapinta (WFS) Kouvola Käyttöönotto käynnissä 05/2011 Rauma käyttöön 1.1.2011 Järvenpää Huittinen Loppi

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw)

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw) 382 Liite TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus (MHz) ERP (kw) Anjalankoski,

Lisätiedot

Kantelija on antanut hankitun selvityksen johdosta vastineensa.

Kantelija on antanut hankitun selvityksen johdosta vastineensa. PÄÄTÖS 12.11.2008 Dnro OKV/824/1/2007 1/5 ASIA VIIVÄSTYS HAASTEIDEN ANTAMISESSA KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 8.8.2007 osoittamassaan kirjoituksessa Espoon käräjäoikeuden ja Espoon kihlakunnan

Lisätiedot

7625 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY OLAVINKATU 48 57100 Savonlinna 7633 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY KAUPPAKESKUS WILLA TORIKATU 7 7862 SUOMALAINEN

7625 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY OLAVINKATU 48 57100 Savonlinna 7633 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY KAUPPAKESKUS WILLA TORIKATU 7 7862 SUOMALAINEN 106 kplnimi Osoite 7714 ETELÄ-POHJANMAAN KIRJAKAUPPA OY Info Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki 0094 ETELÄ-POHJANMAAN KIRJAKAUPPA OY Info Alajärvi Kauppakatu 16 62900 Alajärvi 2488 ETELÄ-POHJANMAAN

Lisätiedot

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET 1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI ESPOO EURA FORSSA HAAPAJÄRVI HARTOLA HELSINKI HYVINKÄÄ KYLMÄKONEHUOLTO PEKKA UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 3 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 3 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Edita

Lisätiedot

Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009

Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009 Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Ålands Telefonandelslag Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Finström -

Lisätiedot

LUKIJALLE. Helsingissä, 11. päivänä huhtikuuta 2006. Marja Lehtonen Ylitarkastaja. Valtakunnansyyttäjänvirasto VUOSIKERTOMUS 2005

LUKIJALLE. Helsingissä, 11. päivänä huhtikuuta 2006. Marja Lehtonen Ylitarkastaja. Valtakunnansyyttäjänvirasto VUOSIKERTOMUS 2005 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2005 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2005 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä

Lisätiedot

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET 1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI ESPOO EURA FORSSA HAAPAJÄRVI HARTOLA HELSINKI HYVINKÄÄ KYLMÄKONEHUOLTO PEKKA UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki

Lisätiedot

Kiinteistö- ja mittaustoimi v. 2011. 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto keskimäärin (vrk)

Kiinteistö- ja mittaustoimi v. 2011. 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto keskimäärin (vrk) 1. KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA 1.1 Tontinlohkomisia suoritettu 1.1.1 Näissä tontteja yhteensä 1.2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto

Lisätiedot

Imatra -100-50 0 50 100

Imatra -100-50 0 50 100 Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten prosentuaalinen ero keskisuurten kaupunkien keskiarvoon vuonna 00 Imatra -0-0 0 0 0 % -,0 + -0, -, -, -, -, -,0-0, -,0 -, -, PERUS -, -, -,, 0 -,0

Lisätiedot

HUOLTOLIIKELUETTELO 01.01.2014. ESPOO Espoon Kodinkonehuolto Oy Torpanmäki 3 02740 ESPOO p. (09) 250 5700 www.espoonkodinkonehuolto.

HUOLTOLIIKELUETTELO 01.01.2014. ESPOO Espoon Kodinkonehuolto Oy Torpanmäki 3 02740 ESPOO p. (09) 250 5700 www.espoonkodinkonehuolto. HUOLTOLIIKELUETTELO 01.01.2014 ESPOO Espoon Kodinkonehuolto Oy Torpanmäki 3 02740 ESPOO p. (09) 250 5700 www.espoonkodinkonehuolto.fi EURA VM-Huoltokeskus Kärjenkuja 5 32700 HUITTINEN p. 010 666 7686 www.vm-huoltokeskus.fi

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT VARAMIESPALVELU-YHTIÖT vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju 60 palvelualuetta Suomessa ja Virossa alan markkinajohtaja Suomessa sekä liikevaihdon että palvelualueiden

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O 17.5.2013 1 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON PARANTAA RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ JA RIKOSASIASSA

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

TOIMILUVAT ANALOGISEN RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEKSI Valtakunnallinen ja siihen rinnastettava toiminta

TOIMILUVAT ANALOGISEN RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEKSI Valtakunnallinen ja siihen rinnastettava toiminta TOIMILUVAT ANALOGISEN RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEKSI Valtakunnallinen ja siihen rinnastettava toiminta Kristillinen Media Oy Taajuuskokonaisuus 9 Metroradio Finland Oy Taajuuskokonaisuus 5 Metroradio

Lisätiedot

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja Lainvoimainen Tapaus (HO diaarinro)käräjät KO Syyte KO Syyksilukeminen KO tuomio Hovi Valittaja HO Syyksilukeminen HO tuomio Hovin tuomiopäivä tuomio, laji lainvoimainen tuomio, määrä Huomautuksia R04/1476

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

Lahti 1 106,8 Heinola Esan Kirjapaino Oy, Iskelmä Lahti Iskelmä, populaari, varttunut väestö 103,0 Lahti

Lahti 1 106,8 Heinola Esan Kirjapaino Oy, Iskelmä Lahti Iskelmä, populaari, varttunut väestö 103,0 Lahti Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet Alueet Taajuudet Hakijat pääasiallinen kohderyhmä tai suuntaus Etelä- ja Pohjois-Savo Kuopio-Iisalmi 89,5 Iisalmi Kevyt Kanava Oy, (Iskelmä Oikea Asema)

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com.

Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com. Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com. Kohdetuote Kohdekaupunki Kohdepostinumero energiavaraaja HELSINKI 00660 energiavaraaja HELSINKI 00690 energiavaraaja

Lisätiedot

Taku -tiedote I / 2004

Taku -tiedote I / 2004 8.2.2004 Taku -tiedote I / 2004 Haahtela-hintaindeksi Haahtela hintaindeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä kuvataan tarjoushintatason kehittymistä

Lisätiedot