LUKIJALLE. Helsingissä, 11. päivänä huhtikuuta Marja Lehtonen Ylitarkastaja. Valtakunnansyyttäjänvirasto VUOSIKERTOMUS 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUKIJALLE. Helsingissä, 11. päivänä huhtikuuta 2006. Marja Lehtonen Ylitarkastaja. Valtakunnansyyttäjänvirasto VUOSIKERTOMUS 2005"

Transkriptio

1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2005

2

3 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2005

4 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki 2006

5 3 LUKIJALLE Valtakunnansyyttäjänviraston vuosikertomus, joka ilmestyy nyt kahdeksannen kerran, on tarkoitettu tiedonlähteeksi ensisijassa syyttäjälaitoksen ja oikeushallinnon henkilöstölle. Myös poliisille, asianajajille sekä alan opiskelijoille ja yksittäisille kansalaisillekin kertomuksesta löytyy hyödyllistä tietoa syyttäjäntoiminnasta. Vuoden 2005 vuosikertomus noudattaa sisällöltään ja rakenteeltaan edellisten vuosien kertomuksia, vain ulkoista ilmettä oin uudistettu. Tilastojen määrää on vähän lisätty ja niitä on myös parannettu, esimerkiksi syyttäjien toimintatilastot ovat tällä kertaa ns. BO-tilastoja. Myös yhteistoiminta-alueittain laadittuja syyttäjien toiminta tilastoja on lisätty ja uudistettu. Vuosikertomuksen liiteosassa on Valtakunnansyyttäjänviraston uusi työjärjestys ja ratkaisuluettelo, joka sisältää tiivistelmät keskeisistä kertomusvuoden aikana Valtakunnansyyttäjänvirastossa annetuista, toimenpiteeseen johtaneista ratkaisuista sekä aakkosellinen asiahakemisto. Helsingissä, 11. päivänä huhtikuuta 2006 Marja Lehtonen Ylitarkastaja

6 4 SISÄLLYSLUETTELO LUKIJALLE 3 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki: KEHITYSJAKSOLTA SEURAAVALLE 6 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske: ARVIOINTIEN VUOSI MUUTOSTEN EDELLÄ 8 SYYTTÄJÄLAITOS 10 ORGANISAATIO 11 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ 13 APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ 15 VALTIONSYYTTÄJÄT 15 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO 16 PAIKALLINEN SYYTTÄJÄNTOIMI 17 SYYTTÄJÄLAITOKSEN YHTEISTOIMINTA-ALUEET 18 VALTIONSYYTTÄJIEN ALUEELLISET OHJAUSTEHTÄVÄT 19 SYYTTÄJÄLAITOKSEN UUSI OHJAUSJÄRJESTELMÄ 20 SYYTTÄJÄLAITOKSEN ARVOT 20 VALTIONEUVOSTON SELONTEKO JA TUOTTAVUUSOHJELMA 22 SYYTTÄJÄLAITOKSEN RAKENNE JA RESURSSIT 22 VALTION PAIKALLIS- JA ALUEHALLINNON PALVELUTAVOITTEET 23 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖRAPORTTI JA TYÖTYYTYVÄISYYSKYSELY 24 HALLINTO 26 JOHDANTO 27 NIMITYSASIAT 27 MUUT HENKILÖSTÖASIAT 28 KERTOMUSVUODEN TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 30 VIESTINTÄ 36 SYYTEASIAT 39 JOHDANTO 40 SYYTEHARKINTA-ASIAT 40 SANANVAPAUSRIKOSASIAT 48 MUUTOSHARKINTA-ASIAT 50 KANTELUT 55 OIKEUSKANSLERIN JA EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN SYYTEMÄÄRÄYKSET 55 RIKOSLAIN 1 LUVUN SYYTEMÄÄRÄYSASIAT 57 MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA 57 SYYTTÄJÄNMÄÄRÄYSASIAT 58 TALOUSRIKOSSYYTTÄJÄT 58 HUUMAUSAINERIKOSPROJEKTIN SYYTTÄJÄT 59 POLIISIRIKOSASIAT 60 POLIISIN JA SYYTTÄJÄN YHTEISTYÖ 61

7 5 KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN 63 JOHDANTO 64 HANKKEET 64 VALTAKUNNALLINEN SYYTTÄJÄPÄIVÄ 65 PÄÄLLIKKÖPÄIVÄT 66 VALTAKUNNALLINEN SIHTEERIPÄIVÄ 67 ALUERYHMÄTOIMINTA 68 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON HENKILÖSTÖKOULUTUS 68 SYYTTÄJÄLAITOKSEN KOULUTUS 68 JOHTAMISKOULUTUS 70 SYYTTÄJIEN KOULUTUS 70 TOIMISTOHENKILÖKUNNAN KOULUTUS 75 AVAINSYYTTÄJÄT 75 APULAISSYYTTÄJIEN HARJOITTELUJÄRJESTELMÄ 79 VALVONTA 80 KANSAINVÄLISET ASIAT 83 JOHDANTO 84 POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ 85 ITÄMEREN OIKEUSALUEEN YHTEISTYÖ 86 VENÄJÄ 88 VIRO 88 EUROOPAN UNIONI 89 EUROOPAN NEUVOSTO 93 MUITA KANSAINVÄLISIÄ TAPAHTUMIA 94 KIINA 95 VIERAILUJA VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTOON 96 KANSAINVÄLISEN SYYTTÄJÄYHDISTYKSEN 10-VUOTISKONFERENSSI TANSKASSA 97 PAIKALLISSYYTTÄJIEN OHJAUS JA NEUVONTA KANSAINVÄLISISSÄ ASIOISSA 98 VIRANOMAISYHTEISTYÖ 98 ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT 99 LAUSUNNOT 100 MUUT ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT 101 TILASTOTIETOJA 102 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO 103 SYYTTÄJIEN TOIMINTATILASTOJA 108 LIITE 116 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS 117 RATKAISULUETTELO 122 ASIAHAKEMISTO 158

8 6 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki KEHITYSJAKSOLTA SEURAAVALLE Syyttäjälaitoksen kehityksen ensi jaksolle oli olennaista syyttäjistön perustuslaillisen riippumattomuusaseman vakiinnuttaminen ja syyttäjien sopeutuminen uusia tehtäviä asettaneen rikosprosessiuudistuksen tavoitteisiin. Päättynyt vuosi 2005 merkitsi siirtymistä laitoksemme toiselle kehitysjaksolle. Sen myötä olemme yhä selvemmin tehneet tärkeän havainnon. Jotta syyttäjistö selviäisi organisaationa lisääntyvistä tehtävistään, Kuva: Pekka Peura palkkausjärjestelmän tarjoamien mahdollisuuksien vuoksi tähän on meillä konkreettinenkin syy mukautua. On vahvistettava ammatillista keskustelukulttuuriamme, joka syyttäjäntyön perinteisen luonteen vuoksi on jäänyt ohuemmaksi kuin tuomioistuinpuolella. Tuomareista suurin osa on saanut koulutuksensa hovioikeuksissa tai muinoisissa raastuvanoikeuksissa. Niissä kollegiaalinen keskustelu, on syyttäjien myös henkilökohtaisesti kyettävä asennoitumaan työhönsä uudella tavalla. On vahvistettava yhteisöllisyyttä. "Yksinäisen suden" tapaan toimiva taitavinkaan syyttäjä ei enää tänä päivänä edusta ammattitaitoisinta syyttäjäkuntaa. Tämä ei merkitse muutosta yksittäisten lainkäyttötehtävien ratkaisutoiminnan edellyttämään riippumattomuuteen. Päinvastoin on kyettävä sisäistämään virheellisen riippumattomuusajattelun vaarat. Yhdenmukaisen syyttäjäkäytännön vaaliminen korkeana ammatillisena hyveenä edellyttää paikallisten kollegojen ja koko laitoksen ratkaisutoiminnan seurantaa sekä yleisen tason neuvonpitoa monista asioista myös yksiköissä. Se ei horjuta riippumattomuuttamme työssä. Olemme äskettäin vahvistaneet laitoksemme arvoiksi oikeudenmukaisuuden, ammattitaidon ja työhyvinvoinnin. Ajatelkaamme näiden käsitteiden luonnetta tämän päivän vaatimusten valossa, ei taakse jääneiden työtapojen nostalgiana. Uuden myös kollegoiden ammatillisten ajatusten asiallinen kritisointikin, on ollut arkipäivää. Tuomioistuinten työstä opittava asia olisi myös ns. hiljaisen tiedon siirtäminen sukupolvelta toiselle. Mestari / kisälli -perinteen soisin vahvistuvan laitoksemme toisella kehitysjaksolla. Jokaisella kokeneella syyttäjällä on ammatillista annettavaa nuoremmilleen siitä huolimatta, että nämä saattavat olla modernimmin peruskoulutettuja. Sen vuoksi esimerkiksi syyttäjien parityöskentelyä on syytä tehostaa. Kysymys ei siis ole siitä, etteikö kokenut syyttäjä selviäisi yksinkin. Tämän näkökohdan kun kuulee usein esitettävän syyksi toisen syyttäjän "tarpeettomuudesta". Tavoitteet eivät voi toteutua pelkästään niitä ajattelemalla ja niistä kirjoittelemalla. Moniin toimiin onkin kuluneen vuoden aikana ryhdytty. Valtakunnansyyttäjänviraston laajennetussa johtoryhmässä, jossa myös yhteistoiminta-alueiden päälliköt ovat olleet edustettuina, on syksyn mittaan käsitelty syyttäjälaitoksen organisaation ja

9 7 ohjausjärjestelmän kehittämistä. Oikeusministeriössä valmistellaan parhaillaan lainmuutoksia, jotka tekevät mahdolliseksi siirtymisen rakenneja resurssityöryhmän esittämiin isompiin syyttäjäyksiköihin. Yksiköille siirretään enemmän vastuuta ja ohjausjärjestelmän päällekkäisyyksiä puretaan. Työryhmät ovat valmistelleet yhtäältä paikallistason tietotaidon käyttämistä paremmin hyväksi syyttäjälaitoksen ohjauksessa sekä toisaalta valtionsyyttäjien ohjaaman avainsyyttäjätoiminnan kehittämistä nykyistä kattavammaksi laadunohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmäksi. Työryhmät saivat työnsä valmiiksi vuoden lopulla siten, että syyttäjälaitoksen ohjausryhmä ja uusimuotoinen avainsyyttäjäjärjestelmä ovat totta jo vuoden 2006 alkupuolella. Syyttäjälaitoksen johtaminen ja siihen liittyvä päätöksenteko säilyvät lakiin perustuvina entisellään valtakunnansyyttäjän tehtävänä. Syyttäjälaitoksen laajenevien tehtävien vuoksi johtamisotetta tulee entisestään tiivistää, ja se voidaan toteuttaa aikaisemmasta jonkin verran poikkeavan työnjaon avulla. Ohjausotteen tiivistämisen tarvetta on korostanut syyttäjälaitosta koskevassa arviossaan myös Valtiontalouden tarkastusvirasto. Paikallisyksiköiden parempi sitouttaminen valtakunnansyyttäjän päätöksentekoon on tämän tavoitteen kannalta tarpeen. Organisaatiouudistus antaa siihen aiempaa paremmat mahdollisuudet. Uuden ohjausryhmän avulla syyttäjäkentän näkemykset saadaan jo asioiden suunnittelu- ja päätöksentekovaiheessa otettua kattavammin huomioon. Samalla voidaan edistää Valtakunnansyyttäjänviraston ja syyttäjäkentän välistä tiedonkulkua. Valtakunnansyyttäjänviraston alkuperäisen johtoryhmän on tarkoitus jatkaa toimintaansa aiempaa suppeammalla, viraston sisäisiin asioihin keskittyvällä toimenkuvalla. Avainsyyttäjäjärjestelmällä on jo oma perinteensä ja oikeuskirjallisuudessakin tunnustettu asema syyttäjien erikoistumisjärjestelmänä. Siihen on sitoutunut Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstön ohella merkittävä määrä kentän syyttäjistöä. Tarkoituksenmukaista on rakentaa kehittyvä laadullinen ohjausjärjestelmä käyttämällä suunnittelun pohjana avainsyyttäjäjärjestelmää. Nykyinen avainsyyttäjäjärjestelmä ei tosin aivan sellaisenaan sovellu uusiin tarpeisiin. Melko pieniin aihealueisiin perustuvaa jakoa tulee tiivistää ja lisätä siihen uusia aihealueita. Avainsyyttäjätehtävät on päätetty asettaa tässä yhteydessä uudelleen haettaviksi. Valtionsyyttäjien rooli uusien avainsyyttäjäryhmien vetäjinä tehostuu. Ryhmät kantavat nykyistä suuremman vastuun valtakunnansyyttäjän apuna tämän vastatessa koko syyttäjälaitoksen laatuohjauksesta ja laadunvalvonnasta. Tämä merkitsee muun ohella eri asia-alueilta ohjausryhmän kautta syyttäjälaitoksen päätöksentekoon saatettavien asioiden valikointia ja valmistelua. Aihealueiden oikeudellisen kehityksen seurannan tulee entisestään syventyä. Ensi vuoden alusta on myös tarkoitus siirtää kiireellisen ohjauksen ja koulutuksen painopistettä akatemiasta alueille. Tietoa ja ohjeita voidaan näin jakaa samanaikaisesti koko henkilökunnalle myös käyttämällä hyväksi nykypäivän tarjoamia etäkoulutusmenetelmiä. Leijonanosa koulutuskustannuksista on matka- ja majoituskuluja. Voimme samalla näin siirtää sievoisen määrän euroja koulutustarjontamme laajentamiseen. On mitä suurin aihe tässä yhteydessä lausua koko henkilöstölle ja jokaiselle erikseen vilpitön kiitos kaikesta siitä, mitä kuluneen vuoden aikana on laitoksessamme saatu aikaan. Mukautu minen uuteen tulee vaatimaan uusia henkisiä ponnistuksia syyttäjälaitoksen koko henkilökunnalta, joka jo ennestään kamppailee niukentuneiden voimavarojen kurimuksessa. Luotan edelleen osaavan henkilökuntamme haluun selviytyä kunnialla näistäkin muutoksista ja samalla sen kykyyn sopeutua muutoksiin niin, että ne kääntyvät lopulta voitoksemme työssä rikosvastuun toteutumisen puolesta.

10 8 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske ARVIOINTIEN VUOSI MUUTOSTEN EDELLÄ Syyttäjälaitoksen toimintaa ja ennen kaikkea sen rakennetta sekä valmiutta selviytyä perustehtävästään on tarkasteltu kertomusvuonna varsin laajaalaisesti. Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmän loppumietinnön kaavailut yhteistoiminta-alueista muodostettaviksi uusiksi paikallisyksiköiksi on vuoden mittaan leimannut keskustelua syyttäjälaitoksen sisällä ja myös sidosorganisaatioissa. Valtion paikallishallinnon vastaisen järjestämisen suuntaviivat myötäilevät oikeusministeriön hallinnonalalla tapahtunutta kehitystä. Sekä sisäasiainministeriön että oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluvien viranomaisten organisointia ollaan kehittämässä palvelujen tuottamisen näkökohdasta käsin eli kansalaisten tarpeista ohjautuvaksi. Syyttäjäntoimi on osa valtion viranomaisten palveluketjua keskeisten yhteiskunnallisten palvelujen tuottamisessa kansalaisille. Syyttäjäpalveluja ovat oikeasisältöiset ja oikea-aikaiset syyteharkinnalliset ratkaisut ja tehokas juttujen ajaminen tuomioistuimissa. Valtiontilintarkastajien kertomuksessa vuodelta 2005 on seikkaperäisesti paneuduttu syyttäjäntoimen kehittämiseen. Tilintarkastajien kannanotot vastaavat pitkälti sekä Valtakunnansyyttäjänviraston omia havaintoja että oikeusministeriön linjauksia. Kertomusvuonna on vakiintunut käsitys siitä, että paikallisen syyttäjäntoimen organisaation uudistamisella voidaan luoda lisävoimavaroja syyttäjän työhön ja että riittävän suuret hallinnolliset kokonaisuudet mahdollistavat työtehtävien nykyistä tasaisemman jaon syyttäjien kesken. Näin voidaan myös hyödyntää entistä paremmin syyttäjien erikoistumista. Kertomusvuoden tuloshavainnot vahvistavat myös sen, että uudistuksilla on jo kiire. Syyttäjäyksiköihin saapuneiden asioiden vaatima kokonaistyömäärä on pysynyt lähes vuoden 2004 tasolla, vaikka asioiden määrä on vähentynyt. On kuitenkin huomattava, että vähennys on tapahtunut liikennejuopumusasioissa ja ns. erittelemättömissä asioissa, kun taas vaativien asioiden määrä oli edellisen vuoden tasolla. Vaikka vaativat rikosasiat ovat vain vajaa neljä prosenttia vuotuisesta juttumäärästä, ne vievät syyttäjien kokonaisresursseista noin kolmanneksen. Vastaavasti tavanomaiset ja erittelemättömät asiat vievät kummatkin kolmanneksen kokonaisresursseista. Kertomusvuonna toiminnan tuloksellisuus jäi jonkin verran asetetuista tavoitteista. Saapuvien asioiden määrä ja laatu huomioon ottaen onkin tulevia vuosia silmällä pitäen aiheellista kysyä, ovatko nykyiset tuloksellisuuden vaatimukset enää realistisia. Varsinkin kun tuottavuusohjelma tulee vääjäämättä heikentämään ratkaisutehoa, koska asioiden käsittelijät vähenevät. On vielä puhtaasti arvioiden varassa, kuinka merkittävän helpotuksen asioiden käsittelyyn tuovat uusi kirjallinen, summaarinen rikosprosessi tunnustetuissa teoissa ja laajentuva mahdollisuus rajoittaa esitutkintaa sekä

11 9 seulontamenettely hovioikeuksissa. Asioiden käsittelyä on jo nyt pyritty jouduttamaan sihteerien esivalmistelun avulla. Haastehakemusten esivalmistelussa sihteerien osuus on kasvanut lähes tavoitteiden mukaisesti. Tämä ei ole kuitenkaan alentanut keskimääräistä syyteharkinta-aikaa, eikä sillä ole vielä ollut vaikutusta siihen, että kaikkein vanhimpien asioiden käsittely olisi nopeutunut. Ilman esitutkintayhteistyön merkittävää tehostumista toiminnan tuloksellisuus olisi voinut olla vielä heikompi, sillä esitutkinnan rajoittamispäätösten merkittävä 30 prosentin kasvu on osaltaan jouduttanut muiden asioiden käsittelyä. Tosin yhteistoiminta-alueiden kesken on vielä aivan liian suuria eroja siinä, miten rajoittamismahdollisuutta käytetään. Esitutkintalain 15 :n mukaiset ilmoitukset poliisilta syyttäjälle ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 50 prosenttia. Näin ollen aiempaa suurempi osa syyttäjien kokonaistyöajasta on sitoutunut esitutkintayhteistyöhön. On liian aikaista sanoa, kuinka suotuisia vaikutuksia tällä on ollut syyteharkinnan sisältöön ja juttujen ajamiseen. Joka tapauksessa syyteharkintakäytäntö on pysynyt verrattain vakaana myös kertomusvuonna. Kansainvälisiä asioita on kertomusvuonna seurattu ensimmäisen kerran tilastollisesti toimenpiteittäin. Suurimmat asiaryhmät koostuvat tiedoksiannoista, eurooppalaisista pidätysmääräyksistä, syytesiirroista ja oikeusapupyynnöistä. Valtioittain tarkasteltuina asiat ovat keskittyneet Ruotsiin, Viroon, Saksaan ja Venäjään sekä Iso-Britanniaan. Kansainvälisten rikosasioiden käsittely on tehostunut ja menettelytavat ovat yhtenäistyneet. Huumausainerikoksiin keskittyneiden syyttäjien työtilastoissa kaikissa muissa päärikosnimikkeissä paitsi käyttörikoksissa on tapahtunut kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Törkeiden huumausainerikosten määrä kasvoi 12 prosenttia ja huumausainerikosten määrä 17 prosenttia. Kasvu on osaltaan vaikuttanut siihen, että näiden syyttäjien työajasta vain noin 15 prosenttia on voinut kohdistua huumausainerikollisuuden muihin torjuntatehtäviin kuin syyteasioiden hoitamiseen vaikka tavoitteena on ollut 20 prosentin osuus kokonaistyöajasta. Talousrikossyyttäjien ratkaisemien asioiden määrä on kasvanut vuosittain jonkun verran. Nostetuissa syytteissä yhteenlaskettu taloudellinen intressi on kuitenkin kasvanut selvästi. Keskimääräisessä syyteharkinta-ajassa tilanne on huonontunut kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Näin on tapahtunut vaikka esitutkintayhteistyötä vaativissa talousrikosasioissa on tehostettu. On oletettavaa, että vaikka poliisi pystyisi jatkossakin vähentämään esitutkinnassa olevien talousrikosten määrää, niin ilman selvää resurssien lisäystä syyttäjille talousrikosasioiden käsittelyyn, eivät syyteharkinta-ajat talousrikoksissa lyhene ainakaan merkittävästi keskimääräisestä 241 vuorokaudesta. Aikanaan sovitusta poiketen talousrikossyyttäjien määrää ei ole kyetty lisäämään suhteessa talousrikostutkijoihin jokaista viittä uutta tutkijaa kohden olisi tullut saada lisää yksi talousrikossyyttäjä. Tämä on johtanut myös siihen, ettei syyttäjäparien käytössä ole voitu edetä siten kuin laajojen ja pitkäkestoisten rikos asioiden käsittely olisi edellyttänyt. Organisaation muutokseen valmistautuminen ja siihen liittyvät henkilöstörakenteen ja resurssipainotusten tarkistukset, uusi palkkausjärjestelmä, tuottavuusohjelma sekä esitutkintayhteistyön ja suunniteltu prosessuaalisten mahdollisuuksien laajentaminen asioiden käsittelyssä osoittavat, että syyttäjälaitoksessa eletään voimakasta murroskautta. Tämä näkyy valitettavasti myös sairaus poissaoloina, erityisesti pitkinä sairauslomina. Vuoteen 2002 verrattuna sairauspoissaolot ovat kasvaneet 39,8 prosenttia ja vuoteen 2004 verrattuna 17,5 prosenttia. Huolestuttavinta on, että varsinkin pitkät, yli 60 päivää kestäneet sairauspoissaolot ovat lisääntyneet vuoteen 2002 ver rattuna 151 prosenttia ja edelliseen vuoteen verrattuna 77,4 prosenttia. Sairauspoissaolot (yhteensä 4759 päivää) ovat merkinneet yli 20 henkilötyövuoden poistumaa resursseista, mikä tarkoittaa noin 4 prosentin poistumaa koko henkilötyövuosikapasiteetista vuonna 2005.

12 10 SYYTTÄJÄLAITOS 10 25

13 SYYTTÄJÄLAITOS 11 Valtakunnansyyttäjänviraston tehtävänä on huolehtia yleisten syyttäjien keskushallintoviranomaisena syyttäjälaitoksen toimintaedellytyksistä siten, että lain tarkoittamalla tavalla itsenäisesti ja riippumattomasti toimivalle syyttäjälle rikosoikeudellisen vastuun toteuttamiseksi kuuluvat tehtävät voidaan hoitaa oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti. SYYTTÄJÄLAITOKSEN ORGANISAATIO Hallinto VKSV Syyttäjät VKS, AVKS 16 YT-aluetta VS (12) 63 syyttäjäyksikköä + Ahvenanmaa + 2 nimismiestä KiS ApulS (n. 320) SYYTTÄJÄLAITOS LUKUINA (paikallisyksiköt ja VKSV) syyttäjälaitoksen henkilömäärä 529 syyttäjiä 331 toimisto- ym. henkilökuntaa 198 syyttäjäyksiköitä 64 syyttäjän ratkaisemia asioita VKSV:ssa ratk. syyttämättäjättämispäätöksiä (henkilöittäin) syyttäjälaitoksen menot euroa

14 SYYTTÄJÄLAITOS 12 Valtakunnansyyttäjänviraston johtoryhmä valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki (puheenjohtaja), apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske, valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski, valtionsyyttäjä Raija Toiviainen, valtionsyyttäjä Christer Lundström, valtionsyyttäjä Pekka Koponen ja valtionsyyttäjä Olavi Lippu Yhteistoiminta-alueiden päälliköt ( ) Helsinki johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka Länsi-Uudenmaan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Ifström Itä-Uudenmaan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Söderlund Keski-Uudenmaan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Timo Koskimäki Päijät-Hämeen yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Pekka Noronen Kymen yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Irma Rosenius-Sutela Varsinais-Suomen yhteistoiminta-alue (Ahvenanmaa) johtava kihlakunnansyyttäjä Ilpo Lähtinen Pirkanmaan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Jouko Nurminen Satakunnan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Kalle Kyhä Länsirannikon yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Peter Levlin Etelä-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Kimmo Lampinen Keski-Suomen yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Martti Porvali Etelä-Savon yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Ossi Jukarainen Pohjois-Karjalan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Matikainen Savon yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Hannu Susitaival Oulun läänin yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Matti Välinen Lapin läänin yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Juha Isola

15 SYYTTÄJÄLAITOS 13 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Suomen perustuslain 104 :n mukaan syyttäjälaitosta johtaa ja ylimpänä syyttäjänä toimii valtakunnansyyttäjä. Hänen tehtävänään on syyttäjäntoiminnan yleinen johtaminen ja kehittäminen. Tässä tehtävässään hän muun muassa nimittää kaikki paikallissyyttäjät sekä ohjaa ja valvoo syyttäjien toimintaa. Hän voi myös antaa syyttäjäntoimintaa koskevia yleisiä määräyksiä ja ohjeita. Valtakunnansyyttäjä käyttää itsenäistä ja riippumatonta syyteharkintavaltaa. Hän voi kaikkien yleisten syyttäjien esimiehenä ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian. Hän voi myös määrätä alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt (syytemääräys) taikka määrätä asian alaisensa syyttäjän syyteharkintaan (syyttäjänmääräys). Valtakunnansyyttäjä ajaa syytettä valtakunnanoikeudessa silloin, kun eduskunta on päättänyt syytteen nostamisesta tasavallan presidenttiä, valtioneuvoston jäsentä, oikeuskansleria tai eduskunnan oikeusasiamiestä vastaan sekä edustaa syyttäjiä korkeimmassa oikeudessa. Lisäksi valtakunnansyyttäjä ratkaisee syyttäjälaitoksen kansainvälisiä suhteita koskevat asiat. Valtakunnansyyttäjän yleiset määräykset ja ohjeet Jokaisella syyttäjällä on itsenäinen syyteharkintavalta käsiteltävänään olevassa asiassa. Lain mukaan valtakunnansyyttäjä voi kuitenkin antaa syyttäjille yleisiä määräyksiä ja ohjeita, joilla pyritään muun muassa edistämään syyttäjäntoiminnan yhdenmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Ne saatetaan ennen julkistamista oikeusministeriön tietoon. Valtakunnansyyttäjä ratkaisee mm. syyttäjälaitoksen kansainvälisiä suhteita koskevat asiat. Kuvassa Matti Kuusimäki Pietarissa Itämeren maiden ylimpien syyttäjien kokouksessa kännykkäkin oli tarpeen.

16 SYYTTÄJÄLAITOS 14 Valtakunnansyyttäjä antoi kertomusvuonna kolme yleistä määräystä ja ohjetta syyttäjille: VKS:2005:1 Poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta Ohjeessa on pyritty käsittelemään tutkinnassa ilmeneviä keskeisiä ongelmakohtia. Ohjeessa on myös huomioitu voimaan tulleet esitutkintalain muutokset. Edelleen ohjeessa on pyritty korostamaan hyvän tiedonkulun tärkeyttä ja selkeyttämään tapahtumasta tehtäviä ilmoituksia. Ohje kumoaa aikaisemman vastaavan yleisen ohjeen syyttäjille. APULAIS- VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä hänen käsiteltävikseen kuuluvat asiat ja toimii valtakunnansyyttäjän sijaisena. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisestä tehtävien jaosta määrätään Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välinen tehtävien jako VKS:2005:2 Menettely sotilasoikeudenkäynti asioissa Ohjeessa annetaan kaikille syyttäjille perustietoja sotilasoikeudenkäyntiasioista sekä niitä hoitamaan määrätyille syyttäjille yksityiskohtaisempaa ohjausta muun ohella yhteistyöstä esitutkinnan toimittavien sotilasviranomaisten kanssa, syyttäjän menettelystä kurinpitovalitusasioissa sekä sotilasoikeudenkäyntiasioihin liittyvien syyttäjäpalveluiden järjestämisestä syyttäjälaitoksen yhteistoiminta-alueilla. Ohje kumoaa samasta asiasta aikaisemmin annetun määräyksen. VKS:2005:3 Määräys poliisi tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnan johtajaksi Määräyksessä on huomattavasti tiivestetty aikaisempaa tutkintaorganisaatiota. Tutkinnanjohtajina toimii kaksikymmentä kihlakunnansyyttäjää. Tutkinnanjohtajat ja tutkijat ovat pääsääntöisesti samasta kihlakunnasta. Tutkinnanjohtajina toimivat kihlakunnansyyttäjät toimivat myös päivystäjinä. Määräys kumoaa vastaavan aikaisemman valtakunnansyyttäjän määräyksen. Valtakunnansyyttäjä ratkaisee ensisijaisesti asiat, jotka koskevat: 1) periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia kysymyksiä; 2) syyttäjille annettavia yleisiä määräyksiä ja ohjeita; 3) kansainvälisiä suhteita; 4) syyttäjien nimittämistä; 5) syyttäjäntoiminnan kehittämistä, koulutusta ja tutkimusta ja 6) syyttäjien edustamista korkeimmassa oikeudessa. Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) syyttäjälaitoksen yleistä hallintoa; 2) syyttäjäntoiminnan valvontaa; 3) paikallissyyttäjille annettavia syyttäjänmääräyksiä ja rikoslain 1 luvun nojalla annettavia syytemääräyksiä; 4) kanteluita syyttäjien ratkaisuista ja menettelystä; 5) rangaistusmääräysasioiden valvontaa ja siitä johtuvia toimenpiteitä ja 6) poliisimiehen tekemäksi epäiltyjen rikosten esitutkinnan johtamiseen liittyviä määräyksiä.

17 SYYTTÄJÄLAITOS 15 Syytteen nostamisesta julkaistun viestin sisältöön perustuvasta virallisen syytteen alaisesta rikoksesta sekä tällaiseen rikokseen liittyvästä päätoimittajarikkomuksesta päättää valtakunnansyyttäjä. Hän määrää myös siitä, kenen on ajettava syytettä. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisen tehtävien jaon mukaisesti sananvapausrikosasiat kuuluvat apulaisvaltakunnansyyttäjän tehtäviin. Sananvapausrikoksia koskeva työnjako on lisätty Valtakunnansyyttäjänviraston uuteen työjärjestykseen, joka on annettu 15. päivänä helmikuuta 2006 ja on tämän kertomuksen liiteosassa s Sananvapausrikosasioista ks. lisää s. 48. VALTIONSYYTTÄJÄT Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimi kertomusvuonna 12 valtionsyyttäjää, joilla on toimivalta syyttäjäntehtävissä koko maassa. Valtionsyyttäjien tulee huolehtia syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Valtionsyyttäjien tehtävänä on myös ajaa syytettä, jonka nostamisesta oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt. Lisäksi valtionsyyttäjät toimivat syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Valtionsyyttäjille voidaan delegoida valtakunnansyyttäjän ratkaisuvaltaa. Valtakunnansyyttäjänvirastosta annetun asetuksen mukaan valtionsyyttäjä voi työjärjestyksen tai valtakunnansyyttäjän erikseen antaman määräyksen nojalla ratkaista muun kuin periaatteellisesti tärkeän tai laajakantoisen asian samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä. Valtionsyyttäjä voi ratkaista muutosharkintapyyntöä koskevan asian, jos asiaa ei ole tarpeen enemmälti tutkia, koska ei ole ilmennyt tarvetta muuttaa syyttäjän päätöstä eikä asialla Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske seurassaan kansainvälisen syyttäjäyhdistyksen pääsihteeri hollantilainen Henk A. Marquart Scholtz, joka kävi tutustumassa Suomen syyttäjälaitokseen vierailemalla VKSV:ssa ja Turun syyttäjänvirastossa.

18 SYYTTÄJÄLAITOS 16 laatunsa tai laajuutensa puolesta ole tavanomaista suurempaa merkitystä. Valtionsyyttäjät osallistuvat myös paikallisen syyttäjäntoimen ohjaukseen ja kehittämistyöhön. He toimivat Valtakunnansyyttäjänviraston ja syyttäjäyksiköiden välisinä yhteyshenkilöinä, tukevat yhteistoiminta-alueen päällikköä alueen johtamisessa, seuraavat syyttäjäntoimintaa ja osallistuvat aloitteellisesti alueen kehittämistyöhön. Heidän tulee myös edistää syyttäjälaitoksen tulostavoitteiden saavuttamista ja osallistua tulosneuvotteluihin, valmistella seurantakäynnit sekä huolehtia niiden käytännöllisestä toteutuksesta. Valtionsyyttäjien alueellisista ohjaustehtävistä ks. s. 19. Yhteiskunnan kannalta merkittävimmät rikosasiat Valtionsyyttäjien on huolehdittava syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Rikosasia voi olla yhteiskunnan kannalta merkittävä, jos kysymyksessä on esimerkiksi (VKS:1998:1): varsinaisen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan liittyvä törkeänlaatuinen rikos; rikos, joka on aiheuttanut poikkeuksellisen suuren henkilö-, ympäristö- tai varallisuusvahingon tai vahingon vaaran; merkittävässä asemassa olevan virkamiehen virkarikos; virkamieheen tämän virkatoimen tai virkaaseman takia kohdistunut tavanomaisesta poikkeava rikos (esim. oikeudenhoitoon kohdistunut rikos); merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevan henkilön rikos, jos asiassa on piirteitä, jotka saattavat horjuttaa luottamusta kansalaisten yhdenvertaisuuteen tai rikosoikeudellisen järjestelmän toimintaan; rikos, jolla on selvästi poliittinen tai rasistinen motiivi; teko, joka liittyy perusoikeuksiin (esim. sananvapausrikos taikka ns. kansalaistottelemattomuus); kansainvälisiä tai kansainvälis-poliittisia piirteitä omaava asia; tai sotarikos tai rikos ihmisyyttä taikka poliittisia oikeuksia vastaan. VALTAKUNNAN- SYYTTÄJÄNVIRASTO Valtakunnansyyttäjänviraston tehtävänä on yleisten syyttäjien keskushallintoviranomaisena huolehtia siitä, että syyttäjille kuuluvat rikosoikeudellisen vastuun toteuttamiseen liittyvät tehtävät voidaan hoitaa asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti. Valtakunnansyyttäjänvirasto käy syyttäjälaitosta koskevat tulosneuvottelut oikeusministeriön kanssa, joka vastaa syyttäjälaitoksen voimavaroista. Syyttäjälaitoksen sisäisestä tulosohjauksesta huolehtii Valtakunnansyyttäjänvirasto. Kertomusvuoden tuloksellisuuden kuvauksesta ks. sivu 30. Valtakunnansyyttäjänvirastoa johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa valtakunnansyyttäjä. Tehtävien tarkoituksenmukaista hoitamista varten virastossa on hallintoyksikkö, syyteasiainyksikkö, kehittämisyksikkö ja kansainvälinen yksikkö. Viraston henkilövahvuus oli kertomusvuonna 36 virkamiestä. Viraston henkilöluettelo on vuosikertomuksen lopussa ennen liiteosaa. Valtakunnansyyttäjänvirastossa on neuvoaantavana elimenä johtoryhmä, johon kertomusvuonna kuului puheenjohtajana valtakunnansyyttäjä ja varapuheenjohtajana apulaisvaltakunnansyyttäjä sekä muina jäseninä yksiköiden päälliköt. Syksyllä 2005 aloitti toimintansa ns. laajennettu johtoryhmä, jossa olivat edustettuina Valta-

19 SYYTTÄJÄLAITOS 17 kunnansyyttäjänviraston johtoryhmän lisäksi vuorojärjestysperiaatteella kolme yhteistoiminta-alueiden päällikköä ja valtionsyyttäjien edustaja sekä Valtakunnansyyttäjänviraston tiedottaja. Laajennettu johtoryhmä toimi esivaiheena vuoden 2006 alkupuolella vahvistetun uuden ohjausjärjestelmän ohjausryhmälle. PAIKALLINEN SYYTTÄJÄNTOIMI Paikallisena syyttäjäviranomaisena on kihlakunnansyyttäjä, jonka tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Syyttäjän tehtävänä on myös rangaistusmääräysten antaminen siten, kuin siitä erikseen säädetään. Syyttäjäyksiköt ovat kihlakunnan syyttäjänvirastoja tai kihlakunnanviraston syyttäjäosastoja. Ahvenanmaan maakunnassa on maakunnansyyttäjänvirasto. Kittilän ja Käsivarren kihlakunnissa syyttäjäntehtäviä hoitaa nimismies. Oikeusministeriö voi paikallisen syyttäjäntoimen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi määrätä syyttäjäyksikön hoitamaan syyttäjäntehtäviä myös toisen kihlakunnan alueella. Kertomusvuoden lopussa syyttäjäyksiköitä oli yhteensä Ahvenanmaa mukaanlukien 64. Syyttäjäyksikön päällikkönä toimii ja yksikön tuloksellisuudesta vastaa johtava kihlakunnansyyttäjä. Syyttäjäyksikössä voi lisäksi olla kihlakunnansyyttäjiä, oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita apulaissyyttäjiä ja muuta henkilökuntaa. Kertomusvuoden aikana paikallisyksiköissä toimi yhteensä 319 syyttäjää. Heistä oli 27 talousrikossyyttäjää ja seitsemän huumausainerikossyyttäjää. Avainsyyttäjäjärjestelmän piiriin kuului yli 70 syyttäjää. Apulaissyyttäjiä oli 20. Kihlakunnansyyttäjillä oli kertomusvuonna lukuisia työläitä juttuja käsiteltävinä. Yksi niistä oli ns. Soneran teleurkintajuttu, jossa yli 80 ihmisen teletunnistetietoja epäiltiin käytetyn väärin Soneran sisällä tai luovutetun laittomasti talon ulkopuolelle vuosina Kahdeksan henkilöä sai syytteen. Kuvassa Helsingin kihlakunnansyyttäjä Markku Pohjanoksa tiedotusvälineiden ympäröimänä. Oikeudenkäynti kesti koko kevään. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi mm. viidelle Soneran entiselle johtohenkilölle eri pituisia (60 pv 10 kk) ehdollisia vankeusrangaistuksia törkeästä viestintäsalaisuuden loukkaamisesta. Kuva: Lehtikuva Kuva: Lehtikuva Vuosisadan oikeudenkäynti ns. Bodom-jutun oikeudenkäynti pidettiin kertomusvuonna elo-syyskuussa Espoon käräjäoikeudessa. Johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Ifström ja kihlakunnansyyttäjä Heli Haapalehto vaativat vuonna 1960 tapahtuneesta Bodomjärven kolmoissurmasta syytteeseen asetetun tuomitsemista kolmesta murhasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Kuvassa syyttäjät surmapaikan katselmuksessa. Käräjäoikeus hylkäsi lokakuussa antamallaan päätöksellä kaikki syytteet, eikä syyttäjä valittanut päätöksestä.

20 SYYTTÄJÄLAITOS 18 SYYTTÄJÄLAITOKSEN YHTEISTOIMINTA-ALUEET Oikeusministeriö voi syyttäjäntoimen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi määrätä eri kihlakuntien syyttäjäyksiköt hoitamaan syyttäjäntehtäviä yhteistoiminnassa. Valtakunnansyyttäjä määrää yhteistoiminta-alueelle päällikön enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hän antaa myös tarkempia määräyksiä ja ohjeita siitä, miten yhteistoiminta järjestetään. Yhteistoiminta-alueita on 16 ja yhteistoimintajärjestelyt kattavat lähes koko maan. Helsingin kihlakunnan syyttäjänvirasto, Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjänvirasto sekä Kittilän ja Käsivarren kihlakunnat ovat eräiltä osin näiden järjestelyjen ulkopuolella. Helsinki, Ahvenanmaa, Kittilä ja Käsivarsi osallistuivat kuitenkin kertomusvuoden aikana esimerkiksi alueryhmätyöskentelyyn omien lähialueidensa alueryhmissä. Alueryhmätoiminnasta (nykyisin alueellinen koulutus) ks. s. 68. Syyttäjälaitoksen yhteistoiminta-alueet olivat kertomusvuoden aikana seuraavat: 1) Länsi-Uusimaa Espoo, Lohja (ml. Vihti) ja Raasepori 2) Itä-Uusimaa Porvoo (ml. Loviisa) ja Vantaa 3) Keski-Uusimaa Forssa, Hyvinkää, Hämeenlinna, Keski-Uusimaa ja Riihimäki 4) Päijät-Häme Heinola, Lahti ja Orimattila 5) Kymi Imatra, Kotka (ml. Hamina), Kouvola ja Lappeenranta 6) Varsinais-Suomi Kaarina, Loimaa, Raisio (ml. Vakka-Suomi), Salo, Turku ja Turunmaa 7) Pirkanmaa Ikaalinen, Mänttä, Nokia (ml. Vammala), Tampere (ml. Kangasala) ja Valkeakoski 8) Satakunta Kankaanpää, Kokemäki, Pori ja Rauma 9) Länsirannikko Kokkola (ml. Kaustinen), Mustasaari (ml. Närpiö), Pietarsaari ja Vaasa 10) Etelä-Pohjanmaa Kauhajoki, Kyrönmaa, Lapua (ml. Alavus) ja Seinäjoki 11) Keski-Suomi Jyväskylä (ml. Keuruu), Jämsä ja Äänekoski (ml. Saarijärvi) 12) Etelä-Savo Mikkeli (ml. Juva), Pieksämäki ja Savonlinna 13) Pohjois-Karjala Joensuu (ml. Ilomantsi ja Kitee) ja Nurmes (ml. Lieksa) 14) Savo Kuopion seutu (ml. Koillis-Savo ja Sisä-Savo), Varkauden seutu ja Ylä-Savo 15) Oulun lääni Haapajärvi, Kajaani (ml. Kuhmo ja Suomussalmi), Kuusamo, Oulu (ml. Haukipudas, Liminka ja Pudasjärvi), Raahe ja Ylivieska 16) Lapin lääni Kemi, Koillis-Lappi, Rovaniemi (ml. Ranua- Posio), Sodankylä (ml. Inari-Utsjoki) ja Tornio (ml. Tornionlaakso)

21 SYYTTÄJÄLAITOS 19 Helsingin kihlakunnan syyttäjänvirasto, Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjänvirasto sekä Kittilän ja Käsivarren kihlakunnat ovat eräiltä osin näiden järjestelyjen ulkopuolella. VALTIONSYYTTÄJIEN ALUEELLISET OHJAUSTEHTÄVÄT Yhteistoiminta-alueet, Helsingin syyttäjänvirasto, Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänvirasto sekä Kittilän ja Käsivarren kihlakuntien syyttäjäntoimi on vuoden 2003 alusta lukien vastuutettu 11 valtionsyyttäjän kesken lähinnä syyttäjälaitoksen tulosohjauksen tarpeita ja sisäistä seurantaa varten. Tällä järjestelyllä ei ole tarkoitettu muuttaa syyttäjälaitoksen toimivaltasuhteita eikä muodostaa hallinnollista väliporrasta, vaan valtionsyyttäjät ovat toimineet valtakunnansyyttäjän apuna tämän antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Aluevastuussa olevan valtionsyyttäjän on tullut alueellaan: toimia Valtakunnansyyttäjänviraston ja syyttäjäyksiköiden välisenä yhteyshenkilönä ja edistää tiedonkulkua molempiin suuntiin, avustaa YT-alueen päällikköä alueen toimintojen käynnistämisessä ja ylläpidossa, seurata syyttäjäntoimintaa ja osallistua aloitteellisesti sen kehittämistyöhön, edistää syyttäjälaitoksen tulostavoitteiden saavuttamista, osallistua tulosneuvotteluihin ja niiden valmisteluun ja osallistua seurantakäynteihin ja niiden valmisteluun. Valtionsyyttäjien aluevastuun tehtävät ovat merkittävästi lisänneet paikallisen syyttäjäntoiminnan ohjaus- ja hallintotehtävien osuutta valtionsyyttäjien kokonaistyöpanoksessa. Yhteistoiminta-alueiden päälliköiden kokous pidettiin keväällä Helsingissä. Kuvassa johtavat kihlakunnansyyttäjät Martti Porvali (vas.) ja Peter Levlin (oik.) keskustelevat Suomen Asianajajaliiton edustajien Matti Mannerin, Kari Lautjärven (kesk.) ja Markku Ylösen kanssa uusista yhteistyömuodoista mm. alueellisesta koulutuksesta.

22 SYYTTÄJÄLAITOS 20 Valtionsyyttäjien alueellista ohjaustehtävää on selkiinnytetty osana syyttäjälaitoksen uutta ohjausjärjestelmää, jota valmisteltiin kertomusvuoden aikana ja joka tuli voimaan lukien. SYYTTÄJÄLAITOKSEN UUSI OHJAUS- JÄRJESTELMÄ Kertomusvuoden aikana aloitettiin syyttäjälaitoksen ohjausjärjestelmän uudistamistyö ja uudistettua ohjausjärjestelmää kuvaava asiakirja valmistui Valtakunnansyyttäjänvirastossa Sitä ennen valtakunnansyyttäjä vahvisti virastolle uuden työjärjestyksen. Asiakirjassa tarkastellaan syyttäjälaitoksen ohjausta koskevia säännöksiä, jotka koostuvat säädöksistä, Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksestä ja valtakunnansyyttäjän päätöksistä. Nämä säännökset yhdessä syyttäjälaitoksen kertomusvuoden aikana vahvistettujen arvojen ja valmisteilla olevan uuden palkkausjärjestelmän kanssa muodostavat kokonaisuuden, jolle syyttäjäntoiminnan ohjaus jatkossa perustuu. Valtakunnansyyttäjän päätökset syyttäjälaitoksen ohjausryhmästä, valtionsyyttäjien alueellisesta ohjauksesta, yhteistoiminta-alueiden päälliköiden kokouksesta, avainsyyttäjätoiminnasta ja syyttäjälaitoksen alueellisesta koulutuksesta tulivat voimaan Lähtökohtana ohjausjärjestelmän uudistamiselle voidaan pitää syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmän välimietinnössä esitettyä organisaatiouudistusta, jonka tarkoituksena on muodostaa nykyisen yhteistoiminta-aluejaotuksen pohjalta itsenäiseen toimintaan pystyvät, voimavaroiltaan riittävän suuret syyttäjäyksiköt. Tavoitteena on syyttäjäyksikköä. Tällainen organisaatiouudistus tarkoittaa samalla merkittäviä muutoksia syyttäjälaitoksen ohjausjärjestelmään. Oikeusministeriössä on valmisteltu asiaa koskevaa hallituksen esitysluonnosta, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle alkuvuodesta Valtakunnansyyttäjänvirastossa todettiin, että syyttäjälaitoksen ohjausjärjestelmää tulee toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista (mm. valtioneuvoston tuottavuusohjelma, syyttäjälaitoksen arvot, uusi palkkausjärjestelmä, kansainvälistyminen ja lainsäädännön muutokset) johtuen uudistaa myös siinä tapauksessa, että organisaatiouudistus ei toteutuisi suunnitellussa muodossa. Ohjausjärjestelmän uudistamisella ei ole pyritty muuttamaan syyttäjälaitoksen säädöspohjaisia toimivaltasuhteita, eikä se näin ollen ole edellyttänyt muutoksia voimassa oleviin säädöksiin. Ohjausjärjestelmän uudistamisen tavoitteena on kehittää ammattitaitoa ja syyttäjäntoiminnan laatua, korostaa esimiestyön merkitystä paikallisen syyttäjäntoimen johtamisessa, selkiinnyttää syyttäjälaitoksen ohjausta sekä tiivistää valtakunnansyyttäjän ohjausotetta yleensäkin mutta erityisesti syyttäjäntoiminnan yhdenmukaisuuden valvonnassa. Uudistuksen avulla hyödynnetään alueilla olevaa tietotaitoa aikaisempaa enemmän, lisätään vuorovaikutusta Valtakunnansyyttäjänviraston ja alueiden välillä sekä alueiden kesken ja edistetään alueellisen tason sitoutumista tehtyihin ratkaisuihin. Ohjausjärjestelmän uudistaminen auttaa myös syyttäjälaitoksen arvopäämäärien saavuttamista. SYYTTÄJÄLAITOKSEN ARVOT Oikeudenmukaisuus, ammattitaito, työhyvinvointi Viranomaistoiminnan arvojen ja etiikan merkitys on kasvanut. Syyttäjäntoiminnan suuret muutokset ja voimakas kansainvälistyminen ovat aiheuttaneet sen, että vakiintuneet toimintatavat eivät välttämättä enää anna vastauksia kaikkiin tilantei-

23 SYYTTÄJÄLAITOS 21 siin. Muutokset edellyttävät viranomaisten ja virkamiesten käyttäytymisen jatkuvaa arviointia. Valtioneuvosto on linjannut valtionhallinnon yhteisen arvoperustan periaatepäätöksessään ja edellyttänyt, että viranomaiset rakentavat arvonsa tälle yhteiselle perustalle ja että arvokeskustelujen kautta yhteisesti määritellyt arvot myös saadaan osaksi käytäntöä. Tarve syyttäjälaitoksen sisäiseen arvokeskusteluun tuli esiin jo vuonna Silloin alkanut keskustelu johti konkreettisiin toimiin toukokuussa 2004, jolloin valtakunnansyyttäjä asetti arvotyöryhmän selvittämään syyttäjälaitoksen arvomaailmaa ja käyttäytymiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan syyttäjälaitoksen arvoprosessin. Valtionsyyttäjä Raija Toiviaisen johtamassa työryhmässä olivat mukana toimistohenkilökunnan ja syyttäjien edustajat paikallisista syyttäjävirastoista, edustajat Suomen syyttäjäyhdistys ry:stä, Nimismiesyhdistys ry:stä ja Oikeushallinnon henkilökunta OHK ry:stä, KIPO Kihlakuntien ja poliisin henkilöstöyhdistys ry:stä sekä Valtakunnansyyttäjänvirastosta. Syyttäjien kanssa käytyjen arvokeskustelujen perusteella syyttäjälaitoksen arvoiksi vahvistettiin kertomusvuoden maaliskuussa oikeudenmukaisuus, ammattitaito ja työhyvinvointi. Arvotyöryhmän työ jatkui niin, että se teki vielä valtakunnansyyttäjälle esityksen niistä toimenpiteistä, joiden avulla yhteisesti sovitut arvot saadaan sisällytetyksi osaksi päivittäistä toimintaa. Vuoden 2004 elokuun lopulla luovuttamassaan loppuraportissa työryhmä esitti valtakunnansyyttäjälle toimenpide-ehdotuksia. Niitä olivat muun muassa arvojen liittäminen osaksi esimiehen ja alaisen välillä käytäviä tulos- ja kehityskeskusteluja sekä niiden sisällyttäminen koulutukseen ja siellä erityisesti esimiesvalmennukseen. Arvot tuli- Valtakunnallinen arvokeskustelu pidettiin Siihen osallistui yhteensä 47 syyttäjää ja sihteeriä. Arvoja työstettiin ryhmätöinä.

24 SYYTTÄJÄLAITOS 22 si olla esillä myös syyttäjälaitoksen tärkeimmissä tilaisuuksissa ja syyttäjälaitosta ohjaavissa päätöksissä ja määräyksissä. Yhteistoiminta-alueen päälliköt olisivat vastuussa oman alueensa eettisten ongelmien selvittämisestä ja suunnitelmista niiden ratkaisemiseksi. Työryhmä esitti lisäksi eettisen toimikunnan perustamista. Eettinen toimikunta seuraisi arvojen toteutumista koko syyttäjälaitoksessa sekä kävisi keskustelua ja tekisi esityksiä havaitsemistaan eettisistä kysymyksistä. Kertomusvuonna arvot olivat keskeisesti esillä kahdessa Valtakunnansyyttäjänviraston järjestämässä seminaarissa, joista toinen oli talousrikossyyttäjien teemapäivä ja toinen arvoja ja oikeusperiaatteita käsittelevä monipäiväinen oikeusviranomaisille suunnattu seminaari. Apulaisvaltakunnansyyttäjä on kertomusvuonna yhdessä kanteluasiassa saattanut kihlakunnansyyttäjän tietoon käsityksensä siitä, ettei syyttäjäkollegoiden virkatointen julkinen arvostelu ollut syyttäjälaitoksen arvojen mukaista. VALTIONEUVOSTON SELONTEKO JA TUOTTAVUUSOHJELMA Valtioneuvoston selonteko Valtioneuvosto antoi kertomusvuonna eduskunnalle selonteon keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuudesta ja kehittämistarpeista (VNS 2/2005 vp). Selonteossa kihlakuntahallinnon kehittämistä linjattiin muun muassa seuraavasti: palvelujen saatavuus turvataan ja laatua parannetaan tehostamalla johtamista ja resurssien käyttöä sekä lisätään tuottavuutta hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa sekä laajempaa yhteistoimintaa, kihlakunnanvirastojen nykyiset toimialat kehittävät organisaatiotaan tavalla, joka parhaiten turvaa toimialan palvelujen saatavuuden ja laadun. Selonteko käsiteltiin eduskunnassa maaliskuussa Tuottavuusohjelma Hallituksen keväällä 2005 tekemän kehyspäätöksen ja siihen liittyvien linjausten pohjalta oikeusministeriö laati syksyllä 2005 tuottavuusohjelman. Ohjelma tähtää siihen, että joka toinen eläköitymisen johdosta vapautuva virka jätettäisiin täyttämättä. Oikeusministeriön lähtökohta on, että ministeriön hallinnonala huolehtii valtion ydintehtävistä ja oikeusvaltion ylläpidosta. Omassa tuottavuusohjelmassaan ministeriö katsoi muun muassa, että syyttäjälaitoksen työtilanne ja tehtävät huomioon ottaen syyttäjälaitoksessa suoritettavien tehostamistoimien johdosta vapautuvat virat tulisi edelleen voida täyttää. Tuottavuuden kehittämisessä nähdään tähdellisenä vähemmän tärkeiden tehtävien karsiminen sekä hallinnonalan viranomaismenettelyjen keventäminen ja virtaviivaistaminen tarpeettomia työvaiheita vähentämällä ja sähköisiä palveluja kehittämällä. SYYTTÄJÄLAITOKSEN RAKENNE JA RESURSSIT Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen johdolla toiminut oikeusministeriön asettama syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä jätti välimietintönsä alkuvuonna 2005 ja loppumietintönsä toukokuussa 2005 (Oikeusministeriön lausuntoja ja selvityksiä 2005:2 ja 2005:17). Työryhmän teh-

25 SYYTTÄJÄLAITOS 23 tävänä oli selvittää Valtakunnansyyttäjänviraston ja paikallisten syyttäjäyksiköiden toimintaan tarvittavien syyttäjien ja muun henkilökunnan määrä käyttäen apuna juttujen määrää, laatua ja käsittelyaikoja koskevia tilastotietoja sekä tehdä syyttäjäntoiminnan tehostamiseksi tarvittavia syyttäjälaitoksen rakennetta ja lainsäädäntöä koskevia muutosehdotuksia. Syyttäjälaitoksen rakennetta koskevassa välimietinnössä, joka valmistui vuonna 2004, työryhmä ehdotti ensisijaisena vaihtoehtona muodostettavaksi nykyisten yhteistoiminta-alueiden pohjalta 18 syyttäjänvirastoa. Niillä olisi lisäksi 44 paikallistoimistoa eri paikkakunnilla. Työryhmän mielestä suur ten yksiköiden malli turvaisi syyttäjäpalveluiden tasapuolisen saatavuuden koko maassa sekä mahdollistaisi paikallisten syyttäjävoimavarojen ja erityisasiantuntemuksen tehokkaan kohdentamisen. Paikallistason hallintoa keventämällä vapautettai siin myös enemmän resursseja varsinaisiin syyttäjäntehtäviin. Syyttäjäresursseja koskevassa loppumietinnössään työryhmä päätyi toteamaan, että syyttäjäntyöhön tarvittaisiin lisäesursseja noin 16 henkilön vuosittaisen työpanoksen verran. Syyttäjien työmäärä jakaantuu alueellisesti epätasaisesti. Lisäresursseja tulisikin työryhmän mukaan kohdistaa sinne, missä on määrällisesti eniten tai työläämmin ratkaistavia vaikeita juttuja. Työryhmä esitti myös keinoja syyttäjäntyön tehostamiseksi. Mietintöjen pohjalta on kertomusvuoden aikana valmisteltu organisaatiouudistusta siten, että nykyisistä syyttäjälaitoksen yhteistoiminta-alueista muodostettaisiin uusia syyttäjänvirastoja. Pienimpiä yhteistoiminta-alueita olisi tarkoitus samassa yhteydessä yhdistää. Näin maahan muodostuisi paikallista syyttäjäyksikköä, joilla olisi noin 60 palvelutoimistoa. VALTION PAIKALLIS- JA ALUEHALLINNON PALVELUTAVOITTEET Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen saatavuutta, laatua, tuottavuutta ja tehokkuutta. Tämän tavoitteen mukaisesti sisäasiainministeriö yhdessä muiden viranomaisten kanssa valmisteli kertomusvuoden aikana paikallisten ja alueellisten palvelujen yhteisen strategian julkisten asiakaspalvelujen turvaamiseksi vuosina Strategian sisältävä valtioneuvoston periaatepäätös hyväksyttiin Hallitus edellytti eduskunnalle antamassaan selonteossa, että ministeriöt ja lääninhallitukset asettavat alaiselleen alue- ja paikallishallinnolle konkreettiset, mitattavat valtion palvelujen saatavuutta koskevat tavoitteet vuodesta 2006 lukien. Tällaisia palvelutavoitteita ovat asettaneet kertomusvuoden aikana alaiselleen valtion paikallishallinnolle muiden muassa oikeusministeriö (ulosotto), Valtakunnansyyttäjänvirasto (syyttäjälaitos), sisäasiainministeriö ja lääninhallitukset (maistraatti, pelastustoimi, poliisitoimi ja rajavartiolaitos), valtiovarainministeriö (verohallinto) sekä työhallinto. Syyttäjälaitoksen palvelutavoitteet koskevat tulosneuvotteluissa sovittujen käsittelyaikatavoitteiden lisäksi syyttäjän tavoitettavuutta ja tietojen antamiseen kuluvaa aikaa. Syyttäjän on oltava asiakkaan tavoitettavissa viivytyksettä. Myös tietojen antamisen tulee tapahtua viivytyksettä. Asiakkaan näkökulmasta palvelutavoite on viranomaisen lupaus esimerkiksi käsittelyajan enimmäispituudesta tai odotusajasta palveluun. Asiakkaat voivat seurata palvelujen järjestämistä tavoitteiden mukaisesti ja reagoida palautteellaan mahdollisiin puutteisiin. Myös tiedotus välineet voivat seurata tavoitteiden toteutumista. Tämä asettaa viranomaiselle julkisuudesta johtuvan paineen tavoitteen saavuttamiseen.

26 SYYTTÄJÄLAITOS 24 Palvelutavoite ei muodosta asiakkaalle subjektiivista oikeutta vaatia tavoitteen mukaista palvelua, eikä mahdollisiin puutteisiin ole myöskään mahdollista hakea korjausta oikeusteitse tai kantelemalla. Hallinnon näkökulmasta palvelutavoite sitoo virastoa. Palvelutavoitteet kytketään osaksi viranomaisten normaalia ohjausta ja niistä sovitaan kunkin viraston kanssa tulosneuvotteluissa. Jos asetettuja tavoitteita ei saavuteta, asia käsitellään tulosneuvotteluissa ja sovitaan korjaavista toimenpiteistä seuraavaa vuotta varten. Palvelutavoitteet tulivat voimaan lukien. Niiden toteutumista arvioidaan ministeriöiden ja alaisen hallinnon välisissä, vuosittain käytävissä tulosneuvotteluissa. Palvelutavoitteiden saavuttamisesta raportoidaan kattavasti lääninhallitusten maaliskuussa 2007 valmistuvissa, vuotta 2006 koskevissa peruspalvelujen arviointiraporteissa. Lisäksi valtion alue- ja paikallishallinnon tavoitteiden toteutumisesta kokonaisuudessaan raportoidaan hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle, joka myös käsittelee seuraavan vuoden tavoitteet. SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖRAPORTTI JA TYÖTYYTYVÄISYYS- KYSELY Syyttäjälaitoksessa on laadittu vuosittainen henkilöstöraportti vuodesta 2003 alkaen. Kertomusvuonna se toteutettiin aikaista kattavammassa muodossa. Henkilöstöraporttiin on koottu tietoa henkilöstön määrästä ja rakenteesta sekä koulutuksesta ja työajan käytöstä, mm. poissaoloista ja sairastavuudesta. Huolestuttavinta sekä kertomusvuoden osalta että jo edellisten vuosien osalta on ollut sairauspoissaolojen selvä kasvu. Varsinkin pitkät poissaolot ovat jatkuvasti lisääntyneet. Yhdessä muiden resurssivajausten kanssa pitkät sairauspoissaolot ovat henkilöstöä kuormittava tekijä. Työhyvinvointiin ja henkilöstön jaksamiseen on edellä mainituista syistä panostettu jo useana vuonna. Yhtenä keinona on käytetty Aslak -kuntoutusta, joka on ammatillisesti syventävää lääketieteellistä kuntoutusta ja tarkoitettu tukemaan työelämässä selviytymistä. Syyttäjälaitoksen ensimmäiset valtakunnalliset Aslak-ryhmät aloittivat jo vuonna Kertomusvuonna järjestettiin kaksi syyttäjille tarkoitettua kurssia. Valtakunnallisia kursseja on syyttäjillä ollut kaikkiaan neljä ja toimistohenkilöstöllä kaksi. Kurssien järjestämistä jatketaan edelleen. Kertomusvuonna tehtiin syyttäjälaitoksessa ensimmäisen kerran työtyytyväisyyskysely. Siinä jokaisella työntekijällä oli mahdollisuus antaa arvionsa työyhteisön tilasta ja kehityksestä. Kyselyssä esitettiin kysymyksiä työtyytyväisyydestä, motivaatiosta, osaamisesta ja työkyvystä. Kyselyyn vastasi 276 henkilöä eli 52 % henkilöstöstä. Valtionhallinnon yhteisten kysymysten keskiarvoksi eli työtyytyväisyysindeksiksi tuli syyttäjälaitoksessa 3,28. Sitä on pidettävä melko hyvänä varsinkin, kun kysely oli ensimmäinen laatuaan. Oikeusministeriön vertailuluku oli 3,22 ja valtionhallinnon vastaava luku 3,26. Kyselyssä tyytyväisten ryhmä, 104 vastaajaa, oli suurin, erittäin tyytymättömiä oli vain 22 ja erittäin tyytyväisiä 31. Neutraaleja (ei tyytyväisiä eikä tyytymättömiä) oli kyselyssä 73. Henkilöryhmistä vähiten tyytyväisiä olivat esimiehet. Johtamisosion osalta kyselyssä oltiin eniten tyytymättömiä palautteen saamiseen työtuloksista ja ammatinhallinnasta. Johtamisen keskiarvoksi tuli 3,3. Työn sisältö ja haasteellisuus saivat hyvän keskiarvon 3,57, kuten myös kehittymisen tuki, jonka keskiarvo oli 3,34. Parhaan keskiarvon 3,77 sai työilmapiiri ja yhteistyö -osio. Tiedonkulku, työolot, -tilat ja -välineet saivat myös hyviä keskiarvoja. Huonoimmat keskiarvot saivat palkkaus (2,46), työnantajakuva (3,03) ja energisyys (3,08).

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE VKS:2011:1 Dnro 16/31/11 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Annettu Voimassa 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08 Säädöspohja Yleisistä syyttäjistä

Lisätiedot

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE Dnro 18/31/14 30.6.2014 Voimassa 1.8.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2011:1, dnro 16/31/11 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät 1 (7) VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja viraston

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2008

Syyttäjän ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Syyttäjän ratkaisut 2008 Syyttäjä ratkaisi 81 000 asiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 80 995 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 2 552 enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Luonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi

Luonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi 1(1) Liite 3 (suomi) Luonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi 1. Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista Valtioneuvoston

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 4 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 4 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 3 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 3 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Edita

Lisätiedot

Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A, 00180 Helsinki

Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A, 00180 Helsinki VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2006 Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A, 00180 Helsinki Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja vuodelta 2006 Ulosottotoimi OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2012

Syyttäjän ratkaisut 2012 Oikeus 2013 Syyttäjän ratkaisut 2012 Syyttäjä ratkaisi 77 300 asiaa vuonna 2012 Vuonna 2012 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 77 300 rikosoikeudellista asiaa, mikä on lähes 2 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET YLEINEN OHJE VKS:2010:2 Syyttäjille Dnro 17/31/10 Annettu Säädösperusta 3.3.2010 YSL 3 2 mom. YSL 4 Kumoaa Voimassa Yleisen ohjeen 1.4.2010 syyttäjille toistaiseksi VKS:2005:2 Dnro 37/31/05 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Ajokorttitoimivallan siirto

Ajokorttitoimivallan siirto Ajokorttitoimivallan siirto Tieliikenteen sääntelyn sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Kimmo Pylväs Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tosi pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

asiahakemisto. Vuosikertomuksen välissä on erillinen tilastoliite syyttäjälaitoksen toiminnasta vuonna 2008.

asiahakemisto. Vuosikertomuksen välissä on erillinen tilastoliite syyttäjälaitoksen toiminnasta vuonna 2008. VUOSIKERTOMUS 2008 Toimitus Virve Pehkonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Kansikuva www.sxc.hu Paino Edita Prima Oy, Helsinki 2009 3 Vuosikertomus ilmestyy

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2007 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO

VUOSIKERTOMUS 2007 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2007 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A 00180 Helsinki Toimitus Virve Pehkonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Hyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos

Hyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos Hyvää työtä hyvässä porukassa Syyttäjälaitos Syyttäjä Maija Mononen: Parasta työssäni on monipuolisuus ja itsenäisyys Syyttäjän työn ensisijainen tarkoitus on toteuttaa rikosvastuuta. Syyttäjä huolehtii

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta TILASTOT Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille Istunnot 1) Valtioneuvoston

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Rajapintojen käyttöönotto, kysely v. 2011

Rajapintojen käyttöönotto, kysely v. 2011 Rajapintojen, kysely v. 2011 Ajantasaasemakaavatietojen rajapinta (WMS) Ajantasaasemakaavatietojen rajapinta (WFS) Kouvola Käyttöönotto käynnissä 05/2011 Rauma käyttöön 1.1.2011 Järvenpää Huittinen Loppi

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta 7 Tilastot 195 Tehtävät ja toimenpiteet Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2007 N:o 88 97. Valtioneuvoston asetus. N:o 88. syyttäjänvirastosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2007 N:o 88 97. Valtioneuvoston asetus. N:o 88. syyttäjänvirastosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2007 N:o 88 97 SISÄLLYS N:o Sivu 88 Valtioneuvoston asetus syyttäjänvirastosta... 257 89 Valtioneuvoston asetus syyttäjänvirastojen

Lisätiedot

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna

Lisätiedot

Oikeuskanslerinviraston työjärjestys

Oikeuskanslerinviraston työjärjestys Oikeuskanslerinviraston työjärjestys Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2007 Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 12 :n 2 momentin ja oikeuskanslerinvirastosta annetun valtioneuvoston

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi 1 (2) MÄÄRÄYS 31.12.2001 Valtuutussäännös Dnro Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi Kumoaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräys 181/411/95 Asia Liikennevakuutuksen

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Varamiespalvelu-Yhtiötel Vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju Yli 70 palvelualuetta Suomessa, Virossa,

Lisätiedot

Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009

Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009 Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Ålands Telefonandelslag Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Finström -

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 1 SYYTTÄJÄYKSIKÖT JA YHTEISTOIMINTA-ALUEET 1.1.2005 LUKIEN

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 1 SYYTTÄJÄYKSIKÖT JA YHTEISTOIMINTA-ALUEET 1.1.2005 LUKIEN Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 1 SYYTTÄJÄYKSIKÖT JA YHTEISTOIMINTA-ALUEET 1.1.2005 LUKIEN 1\N\LQHQRUJDQLVDDWLRUDNHQQH Syyttäjäyksikön sijoituskihlakunta tummennettu. Helsinki Helsinki

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2 0 0 9

VUOSIKERTOMUS 2 0 0 9 VUOSIKERTOMUS 2 0 0 9 Toimitus Virve Streng, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Paino Edita Prima Oy, Helsinki 2010 3 Vuosikertomus ilmestyy nyt toisen kerran

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Finanssivalvonnan työjärjestys

Finanssivalvonnan työjärjestys 1 Finanssivalvonnan työjärjestys Johdanto Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 8 :n mukaan pankkivaltuusto vahvistaa Finanssivalvonnalle työjärjestyksen. Pankkivaltuuston tehtävänä on 1) valvoa

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN ASETTAMISPÄÄTÖS 14.9.2016 OM 8/41/2015 Jakelussa mainituille OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN Työryhmän asettaminen Toimikausi Tausta Oikeusministeriö on tänään asettanut työryhmän kehittämään keinoja oikeusprosessien

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan rajavartiolaitoksesta annetun

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw)

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw) 382 Liite TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus (MHz) ERP (kw) Anjalankoski,

Lisätiedot

uudet tehtävät konsultaation kannalta

uudet tehtävät konsultaation kannalta Aluehallintouudistus ja Valviran uudet tehtävät konsultaation kannalta Ylitarkastaja Keijo Mattila Lapin lääninhallitus Verkkokonsulttien työkokous Rovaniemellä 26.11.2009 1 Aluehallinto uudistuu 1.1.2010

Lisätiedot

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE VKS:2013:4 12.6.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti:

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti: Magistrate (Meldeämter) in Finnland Register Office of Espoo Itätuulentie 1 P.O.B. 49 02101 ESPOO Tel.: (029) 553 9301 Fax: (029) 553 6326 info.lansi-uusimaa@maistraatti.fi ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Edita

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821 SISÄLLYS N:o Sivu 819 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista... 4661 820

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT VARAMIESPALVELU-YHTIÖT vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju 60 palvelualuetta Suomessa ja Virossa alan markkinajohtaja Suomessa sekä liikevaihdon että palvelualueiden

Lisätiedot