M-talo Mahdollisuuksien talo. Projektipäällikkö Marja Koivumäki

Transkriptio

1 M-talo Mahdollisuuksien talo Projektipäällikkö Marja Koivumäki

2 M-talo hankkeen taustaa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kiinteistöstrategia: Erikoissairaanhoidon toimintojen keskittäminen Seinäjoen keskussairaalan välittömään yhteyteen toiminnallisista ja taloudellisista syistä vuoteen 2020 mennessä Tilojen toiminnallinen ja tehokas käyttö Kustannussäästöt kiinteistöjen huollon ja henkilöstön osalta Nykyisten tilojen peruskorjaus nykyaikaista ja tulevaa erikoissairaanhoitoa vastaaviksi tiloiksi vaatisi suuret investoinnit, sen jälkeenkään ei hoidolliset synergiaedut eivätkä logistiset yhteydet mahdollistuisi Tilaratkaisuja on selvitetty 2000-luvun alkupuolelta saakka

3 L1-vaiheen arkkitehtisuunnittelu Kesäkuussa 2015 sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto päätti M- talon suunnittelun käynnistämisestä L1-vaiheen osalta Arkkitehdiksi valittiin arkkitehtien työyhteenliittymä: Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy ja Arkkitehdit Kontukoski Oy Tampereelta, pääsuunnittelijana toimii Rami Kolehmainen L1-vaiheen aikana tehdään tilaluettelo, pohjaluonnokset ja tavoitehintalaskelma Alkusyksystä 2016 L1-vaiheen suunnitteluvaihe on valmis Sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto tekee syksyllä erillisen päätöksen jatkosuunnittelusta ja rakentamisesta L1- suunnitelmien pohjalta

4

5 M-talo Psykiatrian laitoshoitoa 3 osastoyksikköä (72 ss) (sis. ECThoidon) Lasten-, nuorten- ja aikuisten psykiatrian poliklinikat Seinäjoen alueelta (sis. syömishäiriöyksikön) Psykiatrian tehostetun avohoidon yksikkö Psykiatrian ryhmähoitojen yksikkö Kuntoutuspoliklinikka Psykologit ja sosiaalityöntekijät (ent. Törnävän sairaalan alueelta) ja sairaalasielunhoitaja Laitoskirjasto, kanttiini, ruokasali, monimuotoinen liikuntasali ja kuntosali Seinäjoen kaupungin sairaalakoulu ja päihdeklinikka Ulkoilutoiminnot ja rajattu ulkoilupiha

6 Yhdyshenkilöt ja suunnitteluprosessi Yhdyshenkilöluettelo L1-vaiheen suunnitteluprosessi etenee kevään 2016 aikana Suunnittelukokouksia n. 1 krt/kk (7 suunnittelukokousta) Suunnittelupalavereja n. 0,5-1 krt/vko Kokemusasiantuntijat mukana suunnittelussa Järjestöjen mielipiteitä tullaan kuulemaan Suunnitteluprosessi valmistuu kesäkuun lopussa

7 Näyttöön perustuva suunnittelu EBD eli evidence-based design on terveydenhuollon tilojen suunnitteluprosessi, jossa käytetään hyväksi tutkimustietoa ja parhaita käytäntöjä uusien tilojen suunnitteluun Näyttöön perustuvalla suunnittelulla (evidence based design, EBD) on mahdollista tukea psyykkistä toipumista ja lisätä rauhallisuuden kokemuksia. Potilaan fyysisen ympäristön kautta koettu turvallisuus on tutkimusten mukaan tärkeää hoidossa

8 Yhden hengen huoneet EBD Infektioiden leviämisen estäminen, auttaa parempaan uneen, vahvistaa potilaan yksityisyyttä ja tietosuojaa, mahdollistaa perhehoitotyötä ja lisää potilaan tyytyväisyyttä Ikkunat, päivänvaloa huoneissa ja dynaaminen valaistus Vähentää masennusta Luontonäkymät ja yhteys luontoon Vähentää kipua ja potilaan stressiä Perhetilat Vähentää stressiä ja masennusta, vahvistaa potilaan yksityisyyttä ja tietosuojaa, mahdollistaa perhehoitotyötä ja lisää potilaan tyytyväisyyttä

9 EBD Hyvä akustiikka ja melun poistaminen Vähentää potilaiden ja henkilökunnan stressiä, vähentää lääkevirheitä, estää kipua, auttaa parempaan uneen, vahvistaa potilaan yksityisyyttä ja tietosuojaa, mahdollistaa perhehoitotyötä ja lisää potilaan sekä henkilökunnan tyytyväisyyttä Selkeä kulku pääovelle, opastus, luonnolliset materiaalit, taide, tapahtumat, musiikki, värit, viherkasvit, kukat, henkilökunnan ergonomia ja tapaturmien ehkäisy jne.

10 CAVE Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on mahdollisuus suunnittelun edetessä mallintaa huoneita tulevaa käyttöä vastaaviksi tiloiksi virtuaalitekniikan laboratoriossa (CAVE). Sen kautta voidaan huomioida toiminnan kannalta tärkeitä muutoksia suunnitelmiin ja saada sitä kautta henkilökunta ja kokemusasiantuntijat tiiviimmin mukaan suunnitteluprosessiin (Virtuaalitilaa on käytetty onnistuneesti mm. Y-talon ja teho/sydyn suunnittelussa).

11 Opastus Yksi selkeä pääovi, jonne turvallinen kulku parkkialueelta Pääaulan yhteyteen ja kerroksille sähköinen ilmoittautumispiste Opastuksen selkeys ja yhdenmukaisuus (esim. värikoodien käyttö sanallisen opastuksen lisäksi) Virtuaaliopastus?

12 Esteettömyys Inva-paikoitusalue suunnitellaan M-talon sisäänkäynnin välittömään läheisyyteen Kaikkiin tiloihin pitää olla esteetön kulku liikuntarajoitteisilla asiakkailla Selkeät kulkumahdollisuudet hissillä kaikkiin toimintoihin Esteettömyydessä huomio: Lattiamateriaaleihin, valaistukseen, opastukseen, turvallisuuteen, wc-tilojen suunnitteluun, välitasanteisiin, käsijohteisiin, hisseihin yms. Esteettömät tilat palvelevat kaikkia talossa olevia

13 Materiaalien kestävyys ja puhdistettavuus Eri tiloissa on erilaisia vaatimuksia materiaalien kestävyydelle, mutta kaikki materiaalivalinnat tulee olla helppohoitoisia ja puhdistettavia Materiaalien helppo puhdistettavuus pidentää niiden käyttöikää Paloturvallisuus Materiaalien vaikutukset sisäilmaan

14 Taide Miten voisimme hyödyntää turvallisesti jo olemassa olevia materiaaleja? Erityisen tärkeää suunnitella julkisiin tiloihin erilaista taidetta kunkin ikäryhmän tarpeet huomioiden Suositellaan, että taiteelle varataan 1 %:n osuus rakentamismäärärahasta

15 Eri ikäryhmien ajatuksia tiloihin Lastenpsykiatrian osaston lapset piirsivät omaan huoneeseen sängyn, yöpöydän, kirjoituspöydän ja kaapin. Oleskelutiloilta he toivoivat leikkipaikkaa, värejä, akvaariota, dinosauruksia seinille yms. Nuorisopsykiatrian nuoret toivoivat toiminnallisempia asioita osaston yhteyteen, kuten biljardi- ja pingispöytää, askartelutilaa, nyrkkeilysäkkiä, kuntosalia, pelaamismahdollisuutta (PS4), bändikämppää, keittiötilaan leipomismahdollisuutta yms. Aikuiset (kokemusasiantuntijat) toivoivat toiminnallisia ryhmiä, yhden tai kahden hengen huoneita, kauniita kattomateriaaleja (muu kuin valkoinen), valoisuutta, maisematapetteja seiniin, yölampun integroimista seinäpaneeliin, rauhallisia tiloja yms.

16 Työhyvinvointi Toimintaa tukevat ja turvalliset tilat Työergonomia Opiskelijoiden huomiointi tilasuunnittelussa Vaikutus rekrytointiin Näyttöön perustuva suunnittelu tukee myös työntekijöiden työhyvinvointia Psykiatrian henkilökunnalle ja kokemusasiantuntijoille on tehty vuonna 2014 kysely nykyisten tilojen toimivuudesta ja kysely on tarkoitus toistetaan uusiin tiloihin muuttamisen jälkeen Voidaan huomioida käyttäjien kokemuksia ja suunnitella käyttäjäystävälliset tilat

17 Yleinen turvallisuus M-talon jaottelu eri vyöhykkeisiin Talon ulkopuolinen turvallisuus: kulku M-taloon, yhteydet muuhun sairaalaan, eri ikäisten erilaiset turvallisuusvaatimukset, ovien aukioloajat, ulkoilupihojen turvallisuus, ambulanssien ja leasing-autojen kulku jne Talon sisäinen turvallisuus: yksiköiden sijaintien optimointi turvallisuuden näkökulmasta, ilta-aikaisten vastaanottojen turvallisuus, yöaikainen turvallisuus, kulunseuranta: mikä julkista tilaa mikä osin julkista tilaa, mihin pääsy vain tietyillä henkilöillä Kameravalvonta, vartijapalvelut, hälytysjärjestelmät, paloturvallisuus

18 Logistiset ratkaisut Potilaiden reitit: Kulku parkkialueilta, selkeä opastus, turvallinen ympäristö, kulku sisäpihalle ulkoilemaan, kulku ulos jne. Henkilökunnan reitit: Yhteys kantasairaalaan ja Y-taloon, pukutilojen saavutettavuus, kulku parkkialueelta, yksiköiden välinen kulku, avunsaanti, paloturvallisuus jne. Materiaalin reitit: Ruoan kuljetus, keskusvarastotoimitukset, mahdolliset pyykki/jätekuilut, kuljetusautomaatio, putkiposti, lääkeautomaatio

19 M-talon energiatehokkuus Selvitetään uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet Maalämpö/maakylmä Aurinkoenergia Energiatehokkaat ratkaisut Energiatehokkuuden optimointi Huomioidaan kestävä kehitys

20 M-talo on mahdollisuus....edistää mielen hyvinvointia ja terveyttä..rakentaa turvalliset ja nykyaikaista hoitoa palvelevat tilat..tarjota potilaille kokonaisvaltaisempaa hoitoa..integroida eri palveluita yhteen esim. mielenterveys- ja päihdepalveluita..vähentää stigmaa (häpeäleimaa)..eri sektoreiden väliseen yhteistyön tiivistämiseen..kokemusasiantuntijoiden ja omaistoimintojen parempaan integrointiin hoidossa..kynnyksen madaltamiseen ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen