Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas"

Transkriptio

1 Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas

2 Julkaisun nimi: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas Julkaisija: Vilja-alan yhteistyöryhmä Kuvat: MMM:n kuva-arkisto, Jukka Virolainen, Kati Lassi Taitto ja paino: Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala ISBN (Painettu) ISBN (Verkkojulkaisu) Helmikuu 2012

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Tieto tilan tuotantokustannuksista viljakauppapäätösten perustaksi Viljojen ja öljykasvien hintaan vaikuttavia asioita Viljataseet ja -ennusteet Tarjonta ja kysyntä Muita hintakehitykseen vaikuttavia asioita Kaupankäyntiin liittyviä riskejä ja niiden hallinta Hintariski Määräriski Laaturiski Vilja- ja öljykasvialalla käytettävät sopimukset Sopimusviljely Avohintainen viljelysopimus Kiinteähintainen viljelysopimus Kauppasopimukset Käteiskauppa Termiinikauppa Viljapörssit hintojen suojausvälineenä Viljapörssin toimintaperiaatteet Futuurisuojaus Pankkien tarjoama apu futuurisuojaustoiminnassa Futuurisuojauksen liittyviä näkökohtia Optiot Maatilojen väliset sopimukset Erimielisyyksien sovittelu Liitteet Liite 1. Viljakauppaan ja -pörsseihin liittyvää sanastoa Liite 2. Viljelijän muistilista viljakauppaan ja riskien hallintaan Liite 3. Futuurisuojaus pörssissä Liite 4. Esimerkki NYSE Euronext:in myllyvehnän ja rapsin futuurinoteerauksista Liite 5. Esimerkki vehnän hintanoteerauksista Hampurissa

4 1. Johdanto Tämä opas on suunnattu erityisesti viljan ja öljykasvien tuottajille. Oppaan tarkoituksena on antaa lisätietoa viljamarkkinoista ja viljakaupassa yleisesti käytettävistä sopimuksista. Oppaassa käydään läpi myös viljamarkkinoihin yleisesti vaikuttavia tekijöitä ja laajemmin keinoja, joilla pienentää kaupankäyntiin liittyviä riskejä. Lisäksi kerrataan perusteita siitä, miten suojaustoiminta hintaheilahteluja vastaan tapahtuu pörssien futuurisopimusten avulla. Maailmalla viljojen tuotanto ja kulutus ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Tuotannon ja kulutuksen suhdetta sekä varastomäärien kehitystä seurataan markkinoilla tarkasti. Tässä oppaassa näiden tekijöiden vaikutusta hintakehitykseen käydään läpi mm. viljatase-arvioiden kautta. Samalla tarkastellaan myös laajemmin viljan hintaan sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä vaikuttavia tekijöitä. Tapahtumat viljojen ja öljykasvien maailmanmarkkinoilla heijastuvat hintakehitykseen myös Suomessa. Tämän vuoksi on tärkeää seurata mitä kansainvälisillä viljamarkkinoilla tapahtuu. Yhtenä tämän oppaan tarkoituksena on antaa eväitä tuotannon ja markkinoiden vaihteluista aiheutuvien riskien tunnistamiseen, niihin varautumiseen ja niiden hallintaan. Esimerkiksi tuotantopanokset hankitaan usein hyvissä ajoin ennen kylvöjä, jolloin puintikauden jälkeinen markkinahinta ei ole tiedossa. Tätä viljan hintamuutoksiin liittyvää riskiä voidaan pienentää esimerkiksi sitomalla osalle satoa hinta jo hyvissä ajoin ennen sadonkorjuuta. Kullekin soveltuvan riskien hallintakeinon valintaa auttaa se, että tuntee omat tuotantokustannuksensa ja tilan riskinkantokyvyn. Sopimustuotanto on viljelijän ja ostajan välinen, molempia hyödyttävä kumppanuussuhde, jolla tuotantoa voidaan ohjata asiakas- ja markkinalähtöisempään suuntaan. Sadon määrään ja laatuun liittyvät riskit eivät poistu sopimuksilla, mutta niitä voidaan hallita näin paremmin läpi jalostusketjun. Sopimukset ovat aina velvoittavia, minkä tiedostamista sekä sopimuksen sisällön tuntemisen tärkeyttä ennen niiden allekirjoitusta ei voi liiaksi korostaa. Tämä opas on uudistettu versio vuonna 2008 julkaistusta Viljakaupan ja sopimusviljelyn oppaasta. Oppaan on tuottanut Viljaalan yhteistyöryhmä (VYR), jonka jäsenistöstä tekstien laatimisessa on ollut mukana erityisesti viljan ja öljykasvien tuottajien, neuvonnan sekä teollisuuden ja viljakaupan edustajia. Pörssitoimintaa ja futuurisuojausta käsittelevään lukuun on lisäksi haettu käytännön näkemyksiä pankkisektorilta, Nordean ja OP-Pohjolan edustajilta. 2

5 2. Tieto tilan tuotantokustannuksista viljakauppapäätösten perustaksi Viljelyn suunnittelun ja myyntistrategian laadintaan kuuluvat päätökset siitä, mitä kannattaa viljellä sekä milloin, millaisissa erissä ja millä hinnalla kannattaa myydä. Tärkeä apukeino tässä on viljelyn tuotantokustannusten laskenta. Kustannuslaskelman avulla voidaan löytää suurimmat kustannuserät ja tekijät, jotka vaikuttavat eniten tulokseen. Se myös auttaa hahmottamaan mihin on järkevää panostaa ja mihin kustannussäästöt kannattaa kohdistaa. Tuotannon kilpailukykyisyys edellyttää tilan tuotantokustannusten hallintaa. Mikäli näin ei ole, on epärealistista odottaa, että markkinoilta aina saisi sadolle hinnan, joka kattaa tuotantokustannukset. Kun kustannukset ovat tiedossa, voidaan aloittaa viljan myyntitapojen ja -ajankohtien suunnittelu. Tuotantokustannus muodostaa lähtökohdan sadon hintavaatimukselle ja helpottaa päätöksentekoa viljan tai öljykasvien myyntiajankohdasta, kun vaihtelevia hintaennusteita verrataan omiin vaatimustasoihin. Viljan hinnan kiinnittämisessä, myymällä satoa etukäteen, ei tavoitteena ole parhaan mahdollisen hinnan saaminen koko sadolle, vaan sellainen hintataso, joka tyydyttää viljelijää ja jolla lähtökohtaisesti saadaan katettua kustannukset ja toiminnalle asetettu tavoite. Markkinatilanteen vaihteluista johtuen tätä ei aina ole mahdollista saavuttaa. Valittavaan myyntitapaan vaikuttaa oma tilan riskinsietokyky ja oma suhtautuminen riskiin ylipäätään. Viljan hinnan kiinnittämisessä keskeinen ajatus on, että näillä erityyppisillä sopimuksilla halutaan vähentää hintariskiä, joka liittyy nopeisiin hintamuutoksiin. Jos 100 % viljasta on hinnoittelematta (myymättä), niin viljelijä kantaa 100 %:sesti hinnanvaihteluihin liittyvät riskit. Kysymys onkin lähinnä siitä, kuinka paljon riskiä on valmis ottamaan; kuinka suurella osalla tulevaa satoa on valmis spekuloimaan ja kuinka suuren osan haluaa suojata hinnanvaihteluilta. On tärkeämpää minimoida riskit kuin maksimoida voitot Handbook of futures and options, CBOT (vapaasti käännettynä) Markkinointivuoden paras hintataso tiedetään vasta jälkikäteen. Kukaan ei osaa varmaksi sanoa, mikä markkinahinta on muutaman viikon tai kuukauden kuluttua. Tällöin jo tieto, että tietyllä hintatasolla saa kustannuksensa katettua, auttaa päättämään, milloin on hyvä aloittaa myynnit. Kustannukset on tärkeää määrittää tilakohtaisesti Vähimmäisvaatimuksena myyntihinnalle on viljan tai öljykasvien tuotannon muuttuvien kustannusten, kuten lannoitus- ja kasvinsuojelukulujen, sekä työkustannusten kattaminen. Jos viljelyn kustannuksina huomioidaan vain muuttuvat kulut, vastaa se noin neljännestä viljelyn todellisista kokonaiskuluista. Kustannuksissa tulee siksi huomioida myös korvaus tuotantoon sidotulle pääomalle, jotta kannattavan viljelyn edellytykset säilyvät jatkossakin. Kun kasville kohdennetuista kokonaistuotantokustannuksista vähennetään sen saamat tuet, saadaan selville nettotuotantokustannus. Tätä erotusta, kun se on jaettu satomäärällä, voidaan samalla pitää hintatavoitteena ( /tonni) kasvin myynneissä. 3

6 Viljojen kokonaistuotantokustannus vaihtelee voimakkaasti eri tilojen välillä. ProAgrian laskelmien mukaan vaihtelu voi olla euroa tonnilta. Näin ollen on tärkeää, että jokainen selvittää oman tilansa tuotantokustannukset. Suuria eroja yksikkökohtaisissa kustannuksissa selittävät erityisesti saavutettu sadon määrä ja konekustannukset. Kun kustannuksia jakamaan saadaan mahdollisimman suuri sato, pienenevät yksikkökohtaiset kustannukset ( /tn) merkittävästi. Tämä edellyttää, että tuotantopanosten käyttö on lohkon tuottokyvyn mukainen ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun ja odotettuun satoon. Tuotantoon sidotut pääomat, erityisesti koneiden aiheuttamat kustannukset, ovat suurin yksittäinen kustannuserä ja ne vastaavat noin neljännestä viljojen kokonaiskustannuksista pellon kustannusten ohella. Tälle tuotantoon kiinnitetylle pääomalle olisi saatava käyttökelpoinen korko. Siksi koneiden ja pellon korko-, poisto- ja ylläpitokustannukset ovat mukana viljan tuotantokustannuslaskelmissa. Tuotantokustannuslaskelmissa käytetty korkoprosentti omalle pääomalle on viisi prosenttia. Yleis- kustannukset 5 % Rakennus- kustannus 4 % Eri kustannuserien osuus (%) viljan kokonaistuotantokustannuksista Konekustannus 23 % Pellon ja ojituksen kustannukset 26 % Työkustannus 16 % Kylvösiemen 5 % Lannoitus 9 % Muut muu7uvat kulut 9 % Kasvinsuojelu 3 % Lähde:ProAgria, lohko2etopankki Kuva 1. Viljan tuotantokustannus koostuu muuttuvista kuluista, työkustannuksista, kiinteistä kustannuksista (kone-, rakennus- ja yleiskustannukset) sekä pellon pääomakustannuksesta. Muuttuvat kustannukset vastaavat viljoilla noin neljännestä (26 %) kokonaiskustannuksista. Kiinteät kustannukset ovat kolmanneksen ja yhdessä pellon kustannuksen kanssa yli puolet kokonaiskustannuksista. Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 4

7 3. Viljojen ja öljykasvien hintaan vaikuttavia asioita Viime vuosina hintavaihtelut vilja- ja öljykasvimarkkinoilla ovat olleet suuria, minkä vuoksi markkinaseurannan tärkeys, ostajien (kauppa, teollisuus) hintanoteerausten ja pörssien futuurihintojen seuranta, on korostunut entisestään. Maailmanmarkkinoilla tapahtuvat muutokset heijastuvat myös kotimaan hintoihin. Kotimaan hintatietoja viljoille sekä öljykasveille koostetaan viikoittain esimerkiksi Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) nettisivuille (www.vyr.fi). Sivuilla julkaistaan myös ajankohtaisia katsauksia kotimaan ja kansainvälisten viljamarkkinoiden tapahtumista. Muita tietolähteitä ovat mm. maatalousalan lehdet, kaupan, teollisuuden ja tutkimuslaitosten markkinakatsaukset ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen, Tiken tilastot. Alla olevassa taulukossa havainnollistetaan kuinka suuri vaikutus jo 20 /tn muutoksella sadon myyntihinnassa on erikokoisilla tiloilla ja eri satotasoilla. Oletetaan, että viljaa tuotetaan 50 hehtaarin alalla, 4tn/ha satotasolla. Jos viljan markkinahinta nousee esimerkiksi aiemmalta 160 /tn tasolta 180 /tn tasolle, nousevat pinta-alalta saadut tuotot tuolloin Vastaavasti, mikäli hinta laskeekin 140 /tn tasolle, laskevat tuotot Viljataseet ja -ennusteet Keskeinen ja hyvä väline markkinaseurannassa on viljatase, josta selviää kunkin viljalajin tarjonta (tuotanto ja tuonti), kysyntä (käyttö ja vienti) ja varastot markkinointivuosittain. Tasetilanne ja sen vuosittaiset muutokset heijastuvat hintaan. Tästä johtuen taseet antavat arvokasta tietoa viljamarkkinoilla toimiville. Esimerkiksi, mikäli tuotantoarviot nousevat ennusteesta toiseen kulutusarvioiden pysyessä ennallaan, ei ole todennäköistä, että hinnat nousevat. Kotimaan viljatase on pääsääntöisesti ollut ruista lukuun ottamatta ylijäämäinen eli viljan tarjonta on kysyntää suurempi. Öljykasvien osalta Suomi on ollut perinteisesti alituotantomaa eikä kotimaan tuotanto ole riittänyt kattamaan kysyntää. Tämä näkyy Suomen markkinoilla öljykasvien vahvana hintana esim. suhteessa öljykasvien pörssihintaan. Taulukko 1. Hinnan muutoksen (20 /tn) vaikutus tuottoihin eri satotasoilla ja pinta-aloilla Satotaso, tn/ha Hehtaarit

8 Viljataseita laativat niin viranomaistahot kuin markkinoita seuraavat yksityiset yritykset ja etujärjestöt. Taseet tehdään yleisesti satokaudelle/markkinointivuodelle, joka pohjoisella pallonpuoliskolla alkaa heinäkuun alussa ja päättyy seuraavan vuoden kesäkuun lopussa. Ajankohta on määritelty sen mukaan, milloin sadonkorjuu pallonpuoliskollamme yleisesti alkaa ja uutta satoa alkaa tulla markkinoille. Meillä markkinointikaudella tarkoitetaan välistä ajanjaksoa. Yksi arvostetuimmista taseista on Kansainvälisen viljaneuvoston, IGC:n viljatase-ennuste, jota päivitetään kerran kuukaudessa (www. igc.int). IGC aloittaa kunkin satovuoden viljatase-ennusteen laadinnan maaliskuussa eli käytännössä ennen satovuoden alkua. Tasetta päivitetään kerran kuukaudessa ja päivityksissä huomioidaan kysynnän kehitysennusteet, varastotiedot, kylvöalat sekä satonäkymät. Satovuoden viimeinen tase-ennuste ilmestyy seuraavan vuoden maaliskuussa, jolloin eteläisenkin pallonpuoliskon maiden (esim. Australian) sato on saatu korjattua. Suomessa virallisen viljataseen laatii maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike. Markkinointivuoden lopullinen viljatase ilmestyy sen päättymistä seuraavana syyskuuna. Tike ja VYR laativat yhdessä viljatasearvion kuluvalle markkinointivuodelle ja tätä arviota päivitetään neljästi markkinointivuoden aikana. EU:n viljataseita laativat mm. Euroopan komissio (DG Agri), mutta myös teollisuuden (Coceral) ja tuottajien (Copa/Cocega) etujärjestöt. Maailmanlaajuisia tasetietoja tuottavat säännöllisesti myös Yhdysvaltojen maatalousministeriö (USDA) sekä YK:n elintarvike ja maatalousjärjestö (FAO). 3.2 Tarjonta ja kysyntä Keskeinen viljan ja öljykasvien markkinahintaan vaikuttava tekijä niin kansainvälisesti kuin Suomessa on kulloinenkin tarjonta- ja kysyntätilanne eli miten markkinointivuoden tuotannolla ja edelliseltä markkinointivuodelta siirtyneillä varastoilla kyetään vastaamaan kulutukseen ennen seuraavan sadon tuloa markkinoille. Markkinoilla seurataan tarkasti vuoden loppuvaraston suhdetta vuosittaiseen kulutukseen (stock use ratio). Mikäli tämä suhdeluku laskee liian alhaiseksi, kohdistuu markkinoilla hintoihin usein nousupainetta. Suhdeluvun kasvaessa on hintakehitys sitä vastoin usein laskeva. Tarjontaan vaikuttavat vuosittaiset viljelyalat, satoarviot, varastotilanne, kasvukauden sääolosuhteet ja sadon laatu. Sadon epäonnistuminen tai onnistuminen ennustettua paremmin tärkeillä viljan tuotantoalueilla vaikuttaa markkinahintojen kehitykseen. Kansainvälisillä markkinoilla erityinen merkitys on tärkeimpien vientimaiden tuotantomäärillä. Kahdeksan suurinta viljan viejää ovat Yhdysvallat, EU, Venäjä, Kanada, Ukraina, Australia, Argentiina ja Kazakstan. Suurimpia nettotuojia ovat puolestaan Japani, Egypti, Meksiko, Etelä-Korea, Saudi-Arabia, Algeria, Marokko ja Nigeria. Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa on suuri ja vehnän markkinakehitys vaikuttaa myös muiden viljojen hintakehitykseen. Toinen kansainvälisillä markkinoilla yleisesti seurattu viljalaji on maissi. Soija on puolestaan tärkein öljykasvi, jolla tehdään myös eniten kauppaa. Rehuntuotannossa eri viljalajien hintasuhteet vaikuttavat kysyntään. 6

9 Vehnän ja rehuviljojen tuotanto (milj. tn), suurimmat tuottajat USA EU-27 Kiina Intia Venäjä Brasilia Kanada Ukraina Lähde: IGC 2009/ /11 ennuste 2011/12 Kuva 2. Vehnän ja rehuviljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2009/ /12. Suomen tuotanto edustaa ainoastaan paria promillea koko maailman viljantuotannosta, joten sen vaikutus maailmanmarkkinahintoihin on olematon. Suomen hintatasoon vaikuttavat näin ollen vahvasti kansainvälinen viljamarkkina, etenkin EU:n ja etenkin Itämeren alueen hintakehitys sekä se, miten hyvin tuotanto ja kulutus ovat Suomessa tasapainossa. Eriviljelykasvientuotantosatokaudella 2011/12e (milj. tn) Hirssi; 61 Ruis;15 Riisi;459 Kaura;23 Vehnä; 683 Soija; 259 Öljykasvit; 454 Rapsi;58 Ohra; 134 Maissi;853 Muut öljykasvit; 137 Lähde: IGC ja USDA Kuva 3. Viljojen ja öljykasvien tuotanto maailmalla satokaudella 2011/12. Suurimmat viljakasvit ovat maissi, vehnä ja riisi ja öljykasveista eniten tuotetaan soijaa. 7

10 Vehnän ja rehuviljojen tuotanto (milj. tn) EU:ssa, suurimmat tuottajat Ranska Saksa Puola Iso-Britannia Espanja Italia Romania Unkari Lähde: IGC 2009/ /11 ennuste 2011/12 Kuva 4. Eu:n suurimmat viljan tuottajavaltiot jatuotanto satokausilla 2009/ /12. Viljamarkkinoiden häiriöttömän toiminnan kannalta olisi tärkeää, että tarjonta ja kysyntä olisivat mahdollisimman hyvin tasapainossa sekä se, että tiedot eri viljalajien määristä ja laatuvaatimuksista kulkisivat tehokkaasti viljaketjun sisällä. Esimerkiksi vuonna 2009 ohraa tuotettiin Suomessa reilusti yli oman tarpeen ilman, että vienti kannattavaan hintaan oli mahdollista. Tilanne johti hintojen voimakkaaseen laskuun. Kysynnän määrään ja sen vaihteluun vaikuttavat maatilojen ja teollisuuden viljan käyttö, se milloin ostot tapahtuvat, kuinka suuria ne ovat sekä mihin ne suuntautuvat. Kansainvälisillä markkinoilla viljan tuonti on painottunut tiettyihin valtioihin ja niiden ostotoiminnalla on suuri merkitys markkinatilanteeseen. Suomi on osa EU:n sisämarkkinaa. EU on suuri vaikuttaja globaaleilla viljamarkkinoilla. Suomessa tarjonta on yleensä suurinta puintikaudella, vuodenvaihteen jälkeen ja jälleen ennen kevätkylvöjä. Mitä lähempänä tuotanto ja kulutus ovat toisiaan, sitä tärkeämpää olisi tasainen tarjonta vuoden ympäri. 3.3 Muita hintakehitykseen vaikuttavia asioita Markkinointivuoden aikana Markkinatilanteeseen vaikuttavat lyhyellä aikavälillä tarjonnan ja kysynnän lisäksi yleiset odotukset hintojen kehityssuunnasta, päävaluuttojen keskinäiset kurssimuutokset, kauppapolitiikka ja yleispoliittinen tilanne suurissa viejä- ja tuojavaltioissa. Tullit ja vientirajoitteet sekä rahtihintojen kehitys vaikuttavat suoraan kaupankäyntiin. Myös tilanne muilla 8

11 raaka-ainemarkkinoilla (öljy, kaasu, mineraalit jne.) näkyy välillisesti kansainvälisillä viljaja öljykasvisektoreilla. Suomen markkinoille antaa erityispiirteensä pohjoinen sijaintimme verrattuna niihin EU:n jäsenvaltioihin, joilla on suorat satama- tai jokirahtiyhteydet Atlantin, Välimeren tai Mustanmeren kauppareiteille. Käytännössä nämä EU:n suuret viljaa ja öljykasveja tuottavat valtiot (Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Puola, Romania ja Unkari) määrittelevät viljojen yleisen hintatason markkinoilla. Suomi on suhteellisesti suuri kauran tuottajamaa, ja kaurasadollamme ja tarjonnallamme on vaikutusta kansainvälisesti. Vietäessä Suomesta viljaa joudutaan hinnoittelussa huomioimaan suurempi rahtikustannus suhteessa edullisemmista satamista vietävään viljaan, jotta vientierä olisi kohdemaassa kilpailukykyinen. Vastavuoroisesti sijaintimme muodostaa luonnollisen rajasuojan, sillä tuotaessa viljaa tai öljykasveja Suomeen, on niiden hintaan lisättävä rahtikustannus ja muut käsittelykustannukset verrattuna Itämeren eteläosien tai EU:n keskiosien markkinahintaan. Markkinahintojen kehitykseen vaikuttavat välillisesti vilja- ja öljykasvifutuurit, joilla käydään kauppaa useissa pörsseissä ympäri maailmaa. Johdannaiskauppaan osallistuvat paitsi viljan myyjät ja ostajat, jotka käyttävät pörssiä hinnansuojaukseen, myös sijoittajat, jotka eivät ole mukana käytännön viljakaupassa. Erityyppiset sijoittajatahot ovat tärkeitä pörssin toimivuuden kannalta, koska ne mahdollistavat sen, että pörssi on likvidi eli sopimusten määrä on niin suuri, että kaupantekoa voidaan suorittaa kaikissa markkinatilanteissa. Futuurihintojen kehitykseen vaikuttaa reaaliaikainen tieto siitä mitä kansainvälisillä markkinoilla tapahtuu. Futuurien hintavaihtelu (volatiliteetti) on viime vuosina ollut suurta jopa muutaman päivän välillä ja yhden vuorokauden aikana. Vilja- ja öljykasvien futuurihinnat ovat kaikille julkisia ja ne antavat tietoa siitä mikä on markkinoiden käsitys tulevien kuukausien tai vuoden hintatasosta ja sen suunnasta. Pidemmällä aikavälillä Tarkasteltaessa viljan jaöljykasvien hintaan vaikuttavia tekijöitä pidemmällä ajanjaksolla, nousevat merkittävinä hintaan vaikuttavina tekijöinä esiin mm. väestönkasvu ja elintason kohoaminen kehittyvissä maissa. Elintason kehittymisen myötä liha- ja maitotuotteiden kulutus kasvaa, mikä lisää globaalisti rehukasvien kysyntää. Yleinen maailmantalouden kehitys, ilmastonmuutoksen vaikutus maataloustuotantoon ja sen sijoittumiseen, biopolttoaineiden tuotanto sekä maatalous-, ympäristö-, energia- ja kauppapolitiikka vaikuttavat pidemmällä aikavälillä myös vilja- ja öljykasvimarkkinoihin ja niiden kehitykseen. 9

12 4. Kaupankäyntiin liittyviä riskejä ja niiden hallinta Viljan ja öljykasvien viljelyssä sadon suuruuden ja laadun ratkaisevat viime kädessä kesän sääolosuhteet. Sadosta saatava hinta määräytyy markkinoilla, joihin yksittäinen toimija ei voi vaikuttaa. Hintojen kehitystä ei voi varmuudella ennakoida edes muutamaa viikkoa eteenpäin. Näin ollen viljelijä kohtaa toiminnassaan sadon määrään, laatuun ja hintaan liittyviä riskejä. Vaikka ne tuovat epävarmuutta tilan toimintaan, voidaan niitä etukäteen tunnistaa ja minimoida. Viljelijän on itse määriteltävä tilan riskinkantokyky ja soveltuvimmat keinot, joilla erilaisia riskejä voidaan tilalla pienentää. Tilalle on tarpeen laatia viljelysuunnitelman ohella myös markkinointisuunnitelma. Liitteeseen 2on koottu riskien hallintaan ja markkinointisuunnitelman laadintaan liittyvä muistilista. Muistilista viljakauppaan ja riskien hallintaan 1. Selvitä tuotantokustannukset 2. Aseta sadolle vähimmäishinta 3. Laadi sadolle markkinointisuunnitelma 4. Seuraa säännöllisesti markkinatapahtumia 5. Tutustu ja ole selvillä tarjolla olevista sopimuksista Katso tarkemmin liite 2. Ennen kylvöpäätösten tekoa laadittu markkinointisuunnitelma on strateginen ja eteenpäin katsova. Suunnitelmassa päätetään muun muassa viljelykasveista ja tilan varastokapasiteetin käytöstä. Sadonkorjuun jälkeen tehtävä markkinointisuunnitelma on puolestaan enemmän taktinen ja siinä käydään läpi vaihtoehtoja vielä myymättömälle sadon osalle. Suunnittelussa käytetään apuna viljamarkkinatapahtumien seurantaa ja sen hetkisen markkinatilanteen analysoimista. Kummankin markkinointisuunnitelman teossa kannattaa olla realistinen sadon määrän ja laadun suhteen ja pitää sopimusten alaiset määrät sellaisella tasolla, että ne varmasti pystytään toimittamaan. 4.1 Hintariski merkittävä muuttuvilla markkinoilla Markkinoiden muutokset aiheuttavat kaikille viljaketjun toimijoille hintaan liittyviä riskejä. Viime vuosina viljojen ja öljykasvien hinnat ovat voineet kaksinkertaistua tai puolittua jopa yhden markkinointivuoden aikana. Tasapainoisessa markkinatilanteessa muutosten ja niiden aiheuttamien hintaheilahtelujen ajankohdat ovat vaikeasti ennakoitavissa. Hintavaihtelut voivat lyhyelläkin aikavälillä olla suuria ja yleensä hinta nousee loivemmin kuin se laskee. Hinnan jyrkkään laskuun voi olla syynä tarjonnan merkittävä lisääntyminen, kun suuri joukko tuottajia haluaa myydä samaan aikaan. Tämän johdosta ostajien hankintatarve täyttyy, kysyntä laskee ja hintaan kohdistuu laskupainetta. Hintojen 10

13 kohotessa odottelu ja korkeimman hinnan tavoittelu ei ole riskitön vaihtoehto, sillä tilanne voi muuttua nopeasti. Hintariskiä voi pienentää aktiivisella markkinaseurannalla sekä myyntisuunnittelulla. Markkinaseurantaa ei tule unohtaa, vaikka hinnat olisivat laskusuunnassa ja mielenkiintoa myyntiin ei sillä hetkellä olisikaan. Tulevan markkinointivuoden hintanäkymiä kannattaa seurata jo kylvöpäätöksiä tehdessä. Hintavaihteluihin liittyvää riskiä voi pienentää myös hyödyntämällä erilaisia hinnan kiinnittämiseen ja suojaamiseen käytettävissä olevia vaihtoehtoja, joista tarkemmin luvuissa 5. ja 6. Tilan tuotantokustannusten tunteminen on avainasemassa kun määritetään mikä on riittävä hintataso kustannuksiin nähden. 4.2 Määräriski ei pystytä toimittamaan sovittua määrää Suomessa kasvukauden olosuhteet vaihtelevat paljon eri vuosien välillä. Sato ei aina yllä toivottuun määrään, vaikka viljelytoimenpiteet olisi suunniteltu ja toteutettu huolellisesti. Määräriski liittyy kiinteästi tuotannon kannattavuuteen, sillä sadon määrä vaikuttaa siitä saatavaan myyntituottoon. Ongelmia voi muodostua silloin, kun viljelijä on ennakkoon myynyt tietyn suuruisen kauppaerän, mutta sadonkorjuun jälkeen määrä ei riitä täyttämään sitoumusta. Toimintaa tällaisessa tilanteessa on käsitelty jäljempänä luvussa 5. Viljan futuurihintoja Chicagon pörssissä 2000 luvulla US dollaria/tn Vehnä (SRW) 600 Maissi Soija Lähde:IGC Kuva 5. Vehnän, maissin ja soijan futuurihintojen kehitys Chicagon pörssissä vuosina

14 tisesti tilan peltojen sadontuottokyky. Huolellinen lohkokohtainen kirjanpito antaa hyvän pohjan arviointiin. Määräriskin minimoimiseksi kauppasopimuksia ei tule tehdä kattamaan tilan koko peltoalaa tai vuosittain totutusti saatua satomäärää. Sopimukset on hyvä pitää sellaisella tasolla, että ne pystytään kattamaan myös heikon satovuoden yllättäessä. Riskiä voidaan pienentää myös tilan tuotannon huolellisella ennakkosuunnittelulla sekä arvioimalla realis- 4.3 Laaturiski eipystytä toimittamaan sovittua laatua Samalle viljalajille on eri käyttökohteissa erilaiset laatuvaatimukset, tästä esimerkkinä mylly- ja rehuvehnä ja mallas- ja rehuohra. Ostaja asettaa tarvittavat laatukriteerit käyttötarkoituksen mukaan. On tärkeää tietää jo ennen kylvöjä millaisen laadun tuottamiseen lajikevalinnoilla ja kesän viljelytoimenpiteillä tähdätään. Laatuvaatimukset on huomioitava myös ennen viljelytai kauppasopimuksen allekirjoittamista. Kasvukauden sääolosuhteet vaikuttavat viljelytoimenpiteiden ohella merkittävästi sadon laatuun. Sopimusmäärät on myös laaturiskin vuoksi asetettava sellaiselle tasolle, että määrät ja sovittu laatu suunniteluilla viljelytoimenpiteillä normaalisti saavutetaan. Yksi mahdollisuus välttää laaturiskiä on laatia sopimus, mikäli sellainen on tarjolla, kattamaan esim. sekä mylly- että rehuvehnä ja määritellä sopimuksessa hinta molemmille. 12

15 5. Vilja- ja öljykasvialalla käytettävät sopimukset Hyvä sopimus turvaa sekä myyjän että ostajan etuja ja ottaa ne tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti huomioon. Hyvässä sopimuksessa määritellään selkeästi kummankin osapuolen oikeudet ja velvollisuudet. Kun sopimus on hyväksytty, sitoo se kumpaakin osapuolta. Perehtymällä sopimuksen ehtoihin tarkkaan vältetään mahdolliset väärinkäsitykset sopimusehtojen ymmärtämisessä. Sopimus on varminta tehdä kirjallisena ja kahtena kappaleena. Puhelimessa tehty suullinen sopimus on myös sitova, mutta siitä on hyvä pyytää vahvistus kirjallisena. Vilja- ja öljykasvialalla käytössä olevat sopimukset ovat kasvilajikohtaisia, viljelijän ja alan yritysten välisiä viljely- tai kauppasopimuksia. Koska eri toimijoiden ostotarpeet ja -kriteerit vaihtelevat toisistaan merkittävästi, ovat sopimusmallit toimijakohtaisia. Vilja- ja öljykasvituotannossa käytettäviä sopimuksia yhdistää se, että ne sitovat molempia osapuolia, sekä myyjää että ostajaa. Sopimusta ei voida purkaa yksipuolisesti vaan mahdollisesta sopimuksen purkamisesta tulee sopia yhdessä ja kirjata purkuehdot mukaan sopimukseen. Kauppasopimusten yksipuoliseen purkamiseen (täyttämättä jättämiseen) liittyy usein sanktio (korvausvaatimus), joka tulee määritellä sopimuksessa. Sopimus voidaan tarvittaessa tehdä joustavaksi niin, että tietyissä poikkeustilanteissa se voidaan määritellä uudelleen. Tästä ja muutoksiin riittävistä syistä pitää kuitenkin olla yhteisymmärrys osapuolten välillä ja kirjattuna itse sopimukseen. 5.1 Sopimusviljely Sopimusviljelyllä tarkoitetaan viljelijän ja viljan ostajan (kauppa, teollisuus, välittäjä jne.) välillä jo ennen kasvukautta tai viimeistään ennen sadonkorjuuta tehtävää sopimusta. Viljelysopimuksissa sovitaan siitä, että viljelijä tuottaa ostajalle tietyn määrän viljaa/öljykasveja ennalta tiedossa olevien ehtojen puitteissa. Viljeltävä kasvi voidaan sopia lajikkeen tarkkuudella ja sen viljelytoimenpiteisiin voidaan antaa tarkempaa ohjeistusta esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Sopimusviljelyä voidaan parhaimmillaan pitää kumppanuussuhteena, jossa osapuolet kehittävät toimintaansa molempia hyödyttävään suuntaan. Sopimusviljely on tärkeä toimintamuoto koko sektorille viljelijästä sadon loppukäyttäjään saakka. Sen avulla voidaan ohjata tuotantoa kotimaisen kysynnän tai vientimahdollisuuksien mukaan ja parantaa näin koko vilja- ja öljykasviketjun kilpailukykyä. Viljelijälle sopimusviljely antaa varmuuden siitä, että hän tuottaa markkinoilla haluttua kasvilajia ja -lajiketta, sekä siitä että sadolla on tiedossa ostaja. Sopimusviljely tarjoaa apukeinoja määrä-, hinta- ja laaturiskien hallintaan. Samalla se auttaa tilan viljelyn suunnittelussa, kun pyritään kannattavaan tuotantoon. Ostajille ja teollisuudelle sopimusviljely antaa ennakkotietoa sopimustuottajien kasvivalikoimasta ja helpottaa tulevan sadon määrän ja laadun arviointia. Tietoja käytetään hyväksi esimerkiksi tuotannon suunnittelussa ja yritysten riskinhallinnassa. Se helpottaa myös 13

16 myynnin, varastoinnin ja kuljetusten suunnittelua ja toteutusta pitkin markkinointivuotta. Sopimusviljelyllä voidaan varmistaa tuotannon jäljitettävyys ja parantaa tiedonkulkua viljaketjussa. Jäljitettävyys voidaan todentaa aina lopputuotteeseen saakka. Näin voidaan tarvittaessa saada tietoa tuotteen raaka-aineiden alkuperästä, tuotantotavasta ja turvallisuudesta. Sopimusviljely parantaa suomalaisen elintarvikeketjun toimintaa kansainvälisessä kilpailussa. Mikäli sopimuksessa sovitaan vain tuotettavasta määrästä, käytetään sopimuksesta usein termiä avohintainen viljelysopimus.jos sopimuksessa sovitaan myös hinnasta, käytetään termiä kiinteähintainen viljelysopimus Avohintainen viljelysopimus Avohintainen viljelysopimus on sopimusviljelyn yleisin muoto ja siitä käytettävä termi vaihtelee hieman ostajasta riippuen. Tällainen sopimus on aiesopimus, jossa kirjataan ylös osapuolten aikomus ja pyrkimys tehdä kauppaa sopimuksessa mainituista määristä, myöhemmin sovittavin hinnoin. Sopimuserän kaupasta sovitaan erikseen myöhemmin kauppasopimuksella (katso kappale 5.2.). Sopimuksen alaisen vilja- tai öljykasvierän hinta voi olla avoin enintään siihen saakka, kun toimitus tapahtuu. Koska sopimuksenalaisen myyntierän hintaa ei alun perin ole sovittu, on avohintaisessa viljelysopimuksessa hintariski hintojen laskiessa viljelijällä ja hintojen noustessa ostajalla. Avohintaisten viljelysopimusten hinta määräytyy yleensä sopimusyrityksen hintanoteerausten mukaan. Jos kauppahinnasta ei Hyvässä viljelysopimuksessa tulee olla selkeästi kirjattuna seuraavat asiat: Tuotteen kuvaus (esim. laji, lajike, käyttötarkoitus) Toimitusmäärä Toimitusehdot ja -aikataulu Laatuvaatimukset Hintakorjaukset perushintaan (laatukorjaukset, kuljetuskustannukset, välityspalkkiot) Hinta/hinnoitteluperuste ja se, miten hinta määräytyy Sopimuksen mahdolliset purkamisehdot ja sanktiot Erimielisyyksien sovittelutapa Päiväys ja osapuolten allekirjoitus tai hyväksyntä päästä sopimukseen, voidaan avohintainen viljelysopimus yleensä purkaa yhteisesti niin sopimalla Kiinteähintainen viljelysopimus Kiinteähintainen viljelysopimus eroaa avohintaisesta viljelysopimuksesta siten, että siinä sovitaan kyseiselle myyntierälle kiinteä perushinta ja siihen mahdollisesti tehtävät laatukorjaukset tai muu hinnanmääräytymisperuste, jolloin kyseessä on kauppasopimus. Sopimus on molempia osapuolia sitova ja se sisältää toimitusvelvollisuuden. 14

17 Hinnoittelutapoja voivat olla esim. muuttuvahintainen sopimus, jossa kauppahinta ei ole tiedossa sopimuksen tekohetkellä, vaan määräytyy erikseen sovitulla tavalla myöhemmin. Kauppahintaan voi vaikuttaa esim. toimitetun viljan laatu tai toimitusajankohdan markkinahintataso (esim. tietyn hintajakson keskihinta), mutta hinnan määräytymisperusteet ovat sopimuksessa kiistattomasti eritelty kiinteähintainen sopimus, jossa laatuvaatimukset täyttävästä viljasta maksetaan sovittu, sopimuksen tekohetkellä määritetty hinta ( /tn) julkiseen markkinahintaan (esim. pörssihintaan) sidottu sopimus Kiinteähintaisessa viljelysopimuksessa voidaan sopia täsmällisestä toimitusmäärästä tai toimitettavalle määrälle voidaan sopia yläja alarajat (esim. sopimusmäärä +/ 10 %). Kiinteähintainen viljelysopimus pienentää viljelijän hintaan liittyvää riskiä. Hintamuutoksia on kuitenkin mahdoton ennustaa ja tavoitehinta sadolle tulisi asettaa omien tuotantokustannusten perusteella. 5.2 Kauppasopimukset Kauppasopimukset ovat viljan myyntisopimuksia. Hyvässä kauppasopimuksessa määritellään tuotteen laatua, määrää, toimitusehtoja, toimitushintaa ja muita erityisehtoja koskevat asiat. Sopimuksessa kerrotaan myös mahdolliset sadon tuotantoon liittyvät erityisehdot, mikäli sellaisia on (esim. kasvinsuojeluaineiden käyttö, varastointi jne.). Kauppasopimuksessa tulee olla selkeästi kirjattuna ainakin seuraavat asiat: Tuotteen kuvaus (esim. viljalaji) Laatuvaatimukset Toimitusmäärä Toimitusehdot ja -aikataulu Hinta ja hinnoitteluperusteet Hintakorjaukset perushintaan (laatukorjaukset, kuljetuskustannukset, välityspalkkiot) Maksuaikataulu Sopimuksen mahdolliset purkautumisehdot ja sanktiot (korvausvaatimukset), mikäli niitä on Erimielisyyksien sovittelutapa Päiväys ja osapuolten allekirjoitus tai hyväksyntä 15

18 5.2.1 Käteiskauppa Käteiskaupalla tarkoitetaan sopimusta, jota käytetään, kun viljelijä myy ostajalle satonsa tai osan siitä päivän markkinahintaan eli ns. spot-hintaan. Sopimuksessa sovitaan perushinnan lisäksi mm. laatuvaatimuksista, laatukorjauksista hintaan sekä maksuaikataulusta. Usein käteiskaupalla myydyt vilja- tai öljykasvierät toimitetaan varsin pian kaupanteon jälkeen. Varastoimissopimus on käteiskaupan muoto, jossa vilja- tai öljykasvierä ostetaan, mutta se varastoidaan viljelijän varastossa sovittuun toimitushetkeen saakka. Maksu suoritetaan sovitusti sopimuksenteon yhteydessä tai toimitushetkellä Termiinikauppa Termiinikaupalla tarkoitetaan sopimusmallia, jossa myyntierän toimitus on siirretty hetitoimituksen sijasta myöhempään ajankohtaan, mutta sen hinta on määritelty sopimuksen tekohetkellä. Termiinikaupassa vilja- tai öljykasvierän hinta voidaan kiinnittää etukäteen tulevaan, esimerkiksi yli kuukauden päässä olevaan toimitusajankohtaan. Hintana käytetään ostajan ilmoittamia hintanoteerauksia. Termiinikauppa antaa samanaikaisesti myyjälle ja ostajalle keinon pienentää kauppaan sisältyvää hintariskiä. Termiinihinnat ovat ostajien antamia julkisia viljalajikohtaisia noteerauksia lähtien päivänhinnasta ja jatkuen kuukausihintoina yli koko satokauden. Noteeraukset tarkoittavat peruslaatuista viljaa. Muut ehdot sisältyvät sopimuksen ehtoihin. 16

19 6. Viljapörssit hintojen suojausvälineenä Maailman viljamarkkinat ovat mm. tasaisesti kasvavan kysynnän ja voimakkaiden sääilmiöiden johdosta muuttuneet yhä herkemmäksi tarjonnan vaihtelulle. Kun EU on samanaikaisesti vähentänyt viljamarkkinoiden hallinnollista säätelyä, ovat maailmanmarkkinoiden hintavaihtelut heijastuneet suoraan myös EU:n viljamarkkinoihin. Markkinoiden vapautumisen myötä kaupankäynti erityisesti Pariisin, mutta myös Lontoon hyödykepörsseissä on viimeisen viiden vuoden aikana lisääntynyt merkittävästi ja vahvistanut myös pörssin roolia viljan ja öljykasvien hintasuojauksissa. Maailman johtava maataloustuotteita noteeraava hyödykepörssi on Chicagossa toimiva CME (www.cmegroup.com), joka aloitti viljafutuurikaupan jo 1800-luvun puolivälissä. Pohjois-Amerikan markkinoilla pörssihintoja käytetään yleisesti viljakauppasopimusten perustana. Pörsseissä tapahtuva hintariskeiltä suojautuminen futuureilla ja optioilla on siellä olennainen osa viljaketjun normaalia toimintaa. Euroopassa noteerattavien maataloushyödykkeiden valikoima ja käyttö on vuosien saatossa lisääntynyt. Pariisissa toimivan NYSE Euronext:in (entiseltä nimeltään Matif) myllyvehnän ja rapsin futuurikaupankäynti on jo riittävän laajaa, että se antaa luotettavaa hinnanmääritystä suojaustoimintaan. Pariisissa noteerataan myös hinta mallasohralle ja Lontoossa (LIFFE) rehuvehnälle, mutta niiden kaupankäynti on vielä pienimuotoista. 6.1 Viljapörssin toimintaperiaatteet Viljapörsseissä käydään kaikille osapuolille avoimesti ja läpinäkyvästi kauppaa mm. standardimuotoisilla futuuri- tai optiosopimuksilla, joita meklareiden välityksellä voi ostaa ja myydä. Tällainen johdannaiskauppa koskee velvollisuutta (futuuri) tai oikeutta (optio) tehdä kauppaa jollakin kohde-etuudella (esim. vilja tai rapsi) myöhempänä ajankohtana. Pörssikauppa ja kaupankäynti viljalla fyysisillä eli reaalimarkkinoilla ovat kytköksissä toisiinsa ainakin siinä tapauksessa, että johdannaiskaupan tekijänä on viljelijä, viljakauppias, mylly tai vastaava vilja-alan ammattilainen. Tällöin pörssissä tehtävän kaupan tarkoituksena on suojautuminen markkinariskeiltä eli reaalimarkkinoiden epäedullisilta hintaheilahteluilta. Valtaosa viljapörssien kaupankäynnistä perustuu kuitenkin erityyppisten rahastojen ja toimijoiden tekemiin spekulatiivisiin sijoituksiin ja niiden tuotto-odotuksiin, jolloin kiinnostuksen kohteena ei ole varsinaisesti käydä fyysistä kauppaa sopimuksen kohteena olevalla viljalla. Ilman tällaisia riskinottajia (spekulantteja) reaalimarkkinoilla toimivat viljaalan ammattilaiset voisivat tehdä johdannaiskauppaa ainoastaan keskenään. Tällainen pienempi pörssitoimijoiden määrä hidastaisi ja vaikeuttaisi kaupankäyntiä ja se voisi omalta osaltaan lisätä hintavaihtelua markkinoilla, 17

20 kun hintainformaatio olisi vajavaista ja epäsäännöllistä. Spekulatiivinen kauppa tuo pörssiin sellaisen tehtyjen kauppojen riittävän lukumäärän (likviditeetin), että pörssiä voidaan pitää luotettavana hintojen määrittäjänä. Kun pörssi on likvidi, löytyy myytävälle sopimukselle aina ostaja ja päinvastoin. Jokaisella pörssillä on omat toimintasääntönsä. Pienin kauppaerä eli yksi sopimus vastaa yleensä noin yhtä tai kahta rekallista viljaa. Esimerkiksi NYSE Euronext:in yhden myllyvehnä- ja rapsisopimuksen koko on 50 tonnia (sopimusehtoja tarkemmin liitteessä 3). 6.2 Futuurisuojaus Futuurisuojauksen ideana on suojautua käteis- eli reaalimarkkinoilla (spot markkinat) tapahtuvia hintojen epäedullisia muutoksia vastaan. Viljan myyjät (esim. viljan tuottaja ja kauppa) suojautuvat markkinahintojen laskulta ja toisaalta ostajat (esim. kotieläintilat, viljateollisuus) hintojen nousulta. Yksinkertainen futuurisuojauksen nyrkkisääntö on, että pörssissä viljan myyjät suojautuvat futuurisopimuksia myymällä ja ostajat taas niitä ostamalla eli myyjä myy, ostaja ostaa. Pörssitermejä käyttäen toimitaan niin, että myyjä menee lyhyeksi ( short hedge ) ja ostaja menee pitkäksi ( long hedge ). Jokaiseen futuurisuojaukseen liittyy aina kaksi kauppatapahtumaa pörssissä. Myyty futuurisopimus ostetaan myöhemmin takaisin ja vastaavasti ostettu sopimus myydään kaupat ns. suljetaan. Tämä, vastakauppa on mahdollista tehdä minä arkipäivänä tahansa ennen kunkin sopimuksen viimeistä kaupankäyntipäivää. Sopimuksiin liittyvät ajankohdat on määritetty pörssin säännöissä. Esimerkiksi NYSE Euronext:ssa myllyvehnän marraskuun 2012 futuurisopimus erääntyy Pörssisääntöjen mukaan futuurisopimus muuttuu erääntyessään kauppasopimukseksi. Jos vastakauppaa ei tehtäisi ja sopimus erääntyisi, seuraisi viljan fyysinen myynti- tai ostovelvoite sopimusta (kauppaerää) vastaavasta viljamäärästä. Sopimusten sitovuutta vahvistetaan vakuudella, joka turvaa kaupankäynnin osapuolten saatavat kaikissa tilanteissa. Futuurisuojauksen luonteeseen kuuluu, että toimijan suojaus (sopimuksen koko) on korkeintaan sen viljamäärän suuruinen, jonka hän aikoo tulevaisuudessa myydä tai ostaa. Liitteessä 3onkäyty tarkemmin läpi futuurisuojausta, kun sen tekee ostaja tai myyjä Pankkien tarjoama apu futuurisuojaustoiminnassa Viljelijä voi vaivattomimmin tehdä käytännön futuurisuojaustoimintaa eri pankkien tarjoamien palvelujen kautta. Tällöin pankit selvittävät asiakkaalleen futuurisuojauksen eri vaiheet. On kuitenkin tärkeää, että toimija on itse varmistunut siitä, että ymmärtää, miten futuurisopimus riskienhallintavälineenä toimii. Pankkiryhmittymillä on omat, toisistaan hieman poikkeavat toimintamallinsa. Vaikka futuurikaupassa myydään ja ostetaan sopimuksia, pankkien avulla toimittaessa rahaliikenne tai sen vaihtoehtoisesti korvaava vakuusvaade toteutuu vasta sopimuksia suljettaessa eli toimitaan vain myyntien ja ostojen erotuksella. Pankkien kautta tehtävissä kaupoissa pankki huolehtii aina sopimusten sulkemisesta niin, ettei toimitusvelvoitetta synny. Palvelumaksut eroavat pankkien välillä. Toiminnan kustannus on noin 0,5 2,0 /tonni, eli euroa futuuri. Pankkien käyttämä vakuusvaatimus vaihtelee %sopimuksen arvosta. 18

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR)

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) 1 Sisältö Viljan hintaan vaikuttavia tekijöitä Mitä seurata markkinoilla?

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1 HINTOJEN SUOJAUS HINNAN SUOJAUS PÖRSSISSÄ PÖRSSISSÄ 16.3.2009 1 Hintojen suojaus pörssissä - futuurit ja optiot Futuurisopimus on sitova sopimus, jolla ostat tai myyt tulevaisuudessa hintaan, josta sovitaan

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 31.1.2013 Jukka Virolainen MMM/markkinayksikkö MARKKINAKEHITYS MAAILMALLA 800 700 600 679 Maailman vehnätase (IGC) Tuotanto Kulutus Varastot Viejien varastot 696 693 690

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Ajankohtaista viljamarkkinoilla Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Kansainvälinen viljaneuvosto eli IGC, Maailman vehnätase-ennuste +12% Lähde: IGC eli Kansainvälinen Viljaneuvosto

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Laatuviljaseminaari 10.3.2009 Hollola TEEMAT Markkinanäkymät Rakennekehitys Rahoituskriisin ja laman vaikutus

Lisätiedot

VILJAKAUPAN JA SOPIMUSVILJELYN OPAS

VILJAKAUPAN JA SOPIMUSVILJELYN OPAS VILJAKAUPAN JA SOPIMUSVILJELYN OPAS Helmikuu 2008 1 Julkaisun nimi: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas Julkaisija: Vilja-alan yhteistyöryhmä Kannen kuvat: MMM:n kuva-arkisto ISBN 978-952-453-370-6 Graafinen

Lisätiedot

MALLASOHRAN MARKKINATILANNE. Mallasohra -seminaari 29.3.2011, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen

MALLASOHRAN MARKKINATILANNE. Mallasohra -seminaari 29.3.2011, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen MALLASOHRAN MARKKINATILANNE Mallasohra -seminaari 29.3.211, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen SUOMEN TUOTANTO 29 21 - Vuonna 29 viljelijöiden lukumäärä oli 6 64 ja 21 väheni tasolle 3 942-5 vuoden keskiarvo:

Lisätiedot

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Loimaa, 5.2.2008 Timo Jaakkola timo.jaakkola@mtk.fi timo.jaakkola@siilo.net P. 0400 732 145 Kansainväliset markkinat Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Raision sopimusviljely

Raision sopimusviljely Raision sopimusviljely Hankintajohtaja Jukka Hollo Raisio-konserni OSTOT JA LOGISTIIKKA 17.2.2008 sivu 1 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 17.2.2008 sivu 2 1 Raision viljan

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja Hämeenlinna 16.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta pertti.riikonen@proagria.fi Entämiltänäyttääjuuri nyt? Mitäkylvää? Pitäisikötyhjentäävarastot?

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

21.1.2016. Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016

21.1.2016. Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016 Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016 Maailman satoennuste on hyvä, vaikka jäädäänkin ennätyksestä 2012/13 2013/14 2014/15 2015/16 Milj. tonnia Ennuste Tuotanto

Lisätiedot

Seinäjoki 5.2.2014 Jussi Nurkka 05.02.2014

Seinäjoki 5.2.2014 Jussi Nurkka 05.02.2014 Seinäjoki 5.2.2014 Vaikka tuet säilyvätkin tuotantovolyymien ylläpitäjänä, niiden reaalinen arvo vähenee. Markkinat ohjaavat yhä enemmän sitä, mitä maatalouden tuotannolle, tuloille ja kannattavuudelle

Lisätiedot

Missä mennään viljamarkkinoilla

Missä mennään viljamarkkinoilla Missä mennään viljamarkkinoilla Somero 12.2.2014 Tarmo Kajander Hankkija Vilja- ja raaka-aineryhmä Valkuaisen ja viljan hinnat nousevia HINTAVAIHTELU KASVANUT ja JATKUU Sato 2013/2014: Maailman viljatase

Lisätiedot

Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta

Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta Kimmo Pusa 5.2.2008 ISO-VILJA -sopimusperhe Ammattitaitoisen viljantuottajan työkalut ISO-VILJA LAATU- JA VILJELYSOPIMUS Täydellisesti tilan lohkolta teollisuuteen

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Valuuttariskit ja johdannaiset

Valuuttariskit ja johdannaiset Valuuttariskit ja johdannaiset Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, kansantaloustiede Lähde: Hull, Options, Futures, & Other

Lisätiedot

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Sadonkorjuujuhlat Viljamarkkinat Muutoksessa Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Viljamarkkinat muutoksessa Viljamarkkinat ennen Nykytilanne y Muuttuvat maailman markkinat Eurooppa muutoksen kourissa Itämeren

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Viljatilan rahoitus-ja markkinariskit

Viljatilan rahoitus-ja markkinariskit Viljatilan rahoitus-ja markkinariskit Nordean toimintamalli maatila-asiakkaiden palvelussa Maatalousyrittäjiä palvellaan yritysasiakkaina Nordean yrityskonttoreissa Yritystoiminnalle yrityspalvelut Yksityistalouteen

Lisätiedot

Vilja ja öljykasvikaupassa käytettävät sopimukset 2012

Vilja ja öljykasvikaupassa käytettävät sopimukset 2012 Vilja ja öljykasvikaupassa käytettävät sopimukset 2012 Rikard Korkman, 16.2. 2012 Mitäpitäisi viljellä2012 ja koska kannattaa myydä? Perussopimustyypit vilja-ja öljykasvikaupassa Sopimusviljely 1)Avohintainen

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden riskinhallinta. Jämsä 24.2.2011 Timo Jaakkola

Viljamarkkinoiden riskinhallinta. Jämsä 24.2.2011 Timo Jaakkola Viljamarkkinoiden riskinhallinta Jämsä 24.2.2011 Timo Jaakkola Nordea vakaata toimintaa yhdeksällä markkina-alueella Nordean asema Nordean kotimarkkinat 11 miljoonaa asiakasta 9 kotimarkkinat Noin 10 miljoonaa

Lisätiedot

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Kansainvälinen markkina Viljamarkkinat korkealla tasolla Viljan markkinahinnat ovat tänään historiallisesti korkealla

Lisätiedot

Laatuviljaseminaari. Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10. Minna Oravuo, Viking Malt Oy

Laatuviljaseminaari. Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10. Minna Oravuo, Viking Malt Oy Laatuviljaseminaari Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10 Minna Oravuo, Viking Malt Oy Polttimo Oy, Viking Malt ja Senson Huippuvuosi 2008 Haasteellinen vuosi 2009 Mallasohra Mallas

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Maatalouden riskienhallinta Suomessa. Rami Palin 22.4.2009

Maatalouden riskienhallinta Suomessa. Rami Palin 22.4.2009 Maatalouden riskienhallinta Suomessa Rami Palin 22.4.2009 1 Sisältö Nordea ja hyödykejohdannaiset Kokonaisvaltaista riskienhallintaa Nordeasta Esimerkki rapsin hintariskin suojaamisesta Hyödykesuojauksen

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 MARKKINAKATSAUS AGENDA Lyhyt johdanto optioihin Näkemysesimerkki 1: kuinka tehdä voittoa kurssien laskiessa Näkemysesimerkki

Lisätiedot

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit DAX NOKIA SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit Ensimmäiset warrantit Suomen markkinoille Kaksi kohde-etuutta kilpailukykyisillä ehdoilla ; DAX ja NOKIA Hyvät spreadit

Lisätiedot

Muuttavat maatalousmarkkinat ja markkinariskien hallinta. Timo Jaakkola 7.12. 2010

Muuttavat maatalousmarkkinat ja markkinariskien hallinta. Timo Jaakkola 7.12. 2010 Muuttavat maatalousmarkkinat ja markkinariskien hallinta Timo Jaakkola 7.12. 2010 Maatalouspolitiikka Markkinat CAP uudistus: -Tuki irti tuotannosta -Kiintiöiden lopetus -Tukien kohdennus -Intervention

Lisätiedot

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki 13.11.2014

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki 13.11.2014 Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki 13.11.2014 Tuotantokustannusten laskeminen, miten, miksi? Keinoja kustannusten alentamiseen Siemenviljelyn kannattavuus Siemenviljan tuottajaksi siirtyminen

Lisätiedot

Viljatutkimus 10/2007

Viljatutkimus 10/2007 Viljatutkimus 10/2007 Tutkimus toteutettiin sähköisenä web-kyselynä koko maassa 9.10-28.10.2007 välisenä aikana Farmit Website Oy:n toimesta yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Toimeksiantaja oli

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari 24.3.2014, Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari 24.3.2014, Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari 24.3.2014, Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, 1 24.3.2014 Viljan tuotanto ja kulutus kasvussa Maailman tuotanto, kulutus ja varastot, kaikki viljat (Lähde:

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 8 Optioiden hinnoittelusta 1. Optioiden erilaiset kohde-etuudet 1.1. Osakeoptiot Yksi optio antaa yleensä oikeuden ostaa/myydä 1 kpl kohdeetuutena olevia

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Katsaus vilja- ja öljykasvimarkkinoiden tapahtumiin markkinointikaudella 2014/15 - puolivälin analyysi

Katsaus vilja- ja öljykasvimarkkinoiden tapahtumiin markkinointikaudella 2014/15 - puolivälin analyysi Katsaus vilja- ja öljykasvimarkkinoiden tapahtumiin markkinointikaudella 214/15 - puolivälin analyysi Markkinointikausi 214/15 alkoi virallisesti 1. heinäkuuta 214 ja se päättyy 3. kesäkuuta 215. Markkinointikausi

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576

Lisätiedot

Mallasohranviljelijän puheenvuoro. 29.03.2011 TAMPERE Esa Similä

Mallasohranviljelijän puheenvuoro. 29.03.2011 TAMPERE Esa Similä Mallasohranviljelijän puheenvuoro 29.03.2011 TAMPERE Esa Similä Tilan tietoja Viljelijä vuodesta -89 Tilan pinta-ala 235 ha, josta peltoa 55 ha Vuosittainen kylvöala 350 ha josta suorakylvönä n. 150 ha

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Greppa Marknaden

VILJAMARKKINAT Greppa Marknaden 18.08.2010 VILJAMARKKINAT Greppa Marknaden Johtaja Pasi Lähdetie 10.6 Jaakko Laurinen 12.6 Raisio-konserni 9.8.2010 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 2 1 18.08.2010 Raision

Lisätiedot

FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA. UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva

FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA. UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva Kaupan vapautuminen kohti johdannaismarkkinaa Hyödykemarkkinat ovat eri kehitysvaiheessa.

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Kansainvälinen viljamarkkinatilanne ja tulevaisuuden näkymät

Kansainvälinen viljamarkkinatilanne ja tulevaisuuden näkymät Kansainvälinen viljamarkkinatilanne ja tulevaisuuden näkymät Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Esitys sadonkorjuujuhlassa Lahdessa 6.10.2014 1980M1 1982M1 1984M1 1986M1 1988M1

Lisätiedot

Oletko Bull, Bear vai Chicken?

Oletko Bull, Bear vai Chicken? www.handelsbanken.fi/bullbear Handelsbankenin bull & Bear -sertifikaatit Oletko Bull, Bear vai Chicken? Bull Valmiina hyökkäykseen sarvet ojossa uskoen markkinan nousuun. Mikäli olet oikeassa, saat nousun

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Alla raaka-aineiden korrelaatio mm. osakkeisiin ja joukkolainoihin verrattuna (Q1/1962- Q3/2012). Sijoitustarkoituksessa käydään kauppaa useilla raaka-aineilla,

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

RAISIOAGRO OY:N SOPIMUS- JA HANKINTAEHDOT VILJELYKASVEILLE VILJELYSOPIMUSTYYPIT JA HINNAT

RAISIOAGRO OY:N SOPIMUS- JA HANKINTAEHDOT VILJELYKASVEILLE VILJELYSOPIMUSTYYPIT JA HINNAT RAISIOAGRO OY:N SOPIMUS- JA HANKINTAEHDOT VILJELYKASVEILLE 2016 1. VILJELYSOPIMUSTYYPIT JA HINNAT Viljelykasvien päiväkohtaiset perushinnat vastaanottopaikoittain, viljalajeittain ja -lajikkeittain ovat

Lisätiedot

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Nurmisiementuotannon kannattavuus Nurmisiementuotannon kannattavuus Pasi Nummela ProAgria Länsi-Suomi Kasvinviljelytilojen kannattavuus Vaihtelu suurta - millä oletuksin lasketaan; sato, kustannukset, viljelytekniikka Tilojen välillä (viljelymenetelmät,

Lisätiedot

SÄHKÖNMYYNTISOPIMUS SO-3143 XX.X.2014 SOPIJAPUOLET. Asiakas Toiminimi Asiakkaan nimi Aputoiminimi

SÄHKÖNMYYNTISOPIMUS SO-3143 XX.X.2014 SOPIJAPUOLET. Asiakas Toiminimi Asiakkaan nimi Aputoiminimi XX.X.2014 SOPIJAPUOLET Asiakas Toiminimi Asiakkaan nimi Aputoiminimi Kotipaikka Lappeenranta Y-tunnus xxxxxxx-x Yrityksen osoite Yrityksen laskutusosoite Asiakkaan yhteyshenkilö Puhelin E-mail osoite,

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla. Johannes Ankelo Arvopaperi Aamuseminaari

Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla. Johannes Ankelo Arvopaperi Aamuseminaari Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla Commerzbank AG Saksan toiseksi suurin pankki Euroopan johtavia strukturoitujen tuotteiden liikkeellelaskijoita Yli 50 erilaista tuotetyyppiä listattuna Saksan

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Mat-2.11 4 Investointiteoria. Tentti 6.9.2005. Mitd

Mat-2.11 4 Investointiteoria. Tentti 6.9.2005. Mitd .* Mat-2.11 4 Investointiteoria Tentti 6.9.2005 Ki{oita jokaiseen koepapcriin selveisti: o Mat-2.114 Investointiteoria o opintoki{'an numero sekii sukunimi ja viralliset etunimet tekstaten o koulutusohjelma

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Timo Karhula MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki timo.karhula@mtt.fi TIIVISTELMÄ Suomessa kiinnostus kuminanviljelyyn on lisääntynyt

Lisätiedot

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 28.1.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli n. 1,648 miljardia euroa Konserniin kuuluu

Lisätiedot

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Perunanviljelyn haasteet - kotimainen tuotanto kilpailee voimakkaasti tuonnin kanssa - nykyiset viljelyalat eivät lisäänny, tuotanto

Lisätiedot

Sikatalouden tulosseminaari 2014

Sikatalouden tulosseminaari 2014 Sikatalouden tulosseminaari 2014 Tampere 4.11.2014 Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Toimintaympäristö ja markkinat jatkuvassa muutoksessa Alkuvuodesta

Lisätiedot

Pääoman vapauttaminen muihin sijoituksiin johdannaisten avulla. Johannes Ankelo Equity Derivatives - Public Distribution

Pääoman vapauttaminen muihin sijoituksiin johdannaisten avulla. Johannes Ankelo Equity Derivatives - Public Distribution Pääoman vapauttaminen muihin sijoituksiin johdannaisten avulla Sisältö Commerzbank AG Markkinatakaajan rooli Vipuvaikutus Bull & Bear Mahdollisuudet ja riskit 1 Commerzbank AG Saksan toiseksi suurin pankki

Lisätiedot

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE. liittyen 400.000 kappaleeseen Suomessa liikkeeseen laskettavia ostowarrantteja, joiden kohde-etuutena on

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE. liittyen 400.000 kappaleeseen Suomessa liikkeeseen laskettavia ostowarrantteja, joiden kohde-etuutena on SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE liittyen 400.000 kappaleeseen Suomessa liikkeeseen laskettavia ostowarrantteja, joiden kohde-etuutena on BRENT BLEND CRUDE OIL futuuri Päättymispäivänä automaattisesti

Lisätiedot

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit ehtävä 5.1 Kesäkuun 3. päivä ostaja O ja myyjä M sopivat syyskuussa erääntyvästä 25 kappaleen OMX Helsinki CAP-indeksifutuurin

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Siuntio / Sjundeå 5.3.2015 Tage Granqvist T.G 5.3

Viljamarkkinatilanne. Siuntio / Sjundeå 5.3.2015 Tage Granqvist T.G 5.3 Viljamarkkinatilanne Siuntio / Sjundeå 5.3.2015 Tage Granqvist T.G 5.3 T.G 5.3 1. Vilja laatutietoja ennakkonäytteistä 2. Viljamarkkinat maailmassa ja EU:ssa S 3. Viljamarkkinat Suomessa 4. Hankkija viljakauppiaana

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot