VILJAKAUPAN JA SOPIMUSVILJELYN OPAS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VILJAKAUPAN JA SOPIMUSVILJELYN OPAS"

Transkriptio

1

2 VILJAKAUPAN JA SOPIMUSVILJELYN OPAS Helmikuu

3 Julkaisun nimi: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas Julkaisija: Vilja-alan yhteistyöryhmä Kannen kuvat: MMM:n kuva-arkisto ISBN Graafinen suunnittelu: Interactive Partners Oy (kannen kuva), Jussi Pääkkönen Taitto: Interactive Partners Oy Kirjapaino: Erweko Painotuote Oy,

4 SISÄLLYS 1. OPPAAN TARKOITUS Viljakaupan riskit Hyvä viljakauppasopimus 6 2. SOPIMUSVILJELY Sopimusviljelyn merkitys viljaketjulle 8 3. VILJAKAUPASSA KÄYTETTÄVÄT SOPIMUKSET Viljelysopimukset Avohintainen viljelysopimus Kiinteähintainen viljelysopimus Kauppasopimukset Käteiskauppa Termiinisopimus Pörssiin sidottu sopimus Maatilojen väliset sopimukset PÖRSSIN KÄYTTÖVILJAN HINNOITTELUSSA JA HINTARISKIEN HALLINNASSA Viljapörssit ja niiden toimintaperiaatteet Futuurit ja optiot 13 5 MARKKINATIETO Markkinatiedon merkitys, sisältö ja tiedon lähteet Laadun vaikutukset kaupankäyntiin Viljan hyvät tuotanto- ja varastointitavat SOPIMUSTEN SITOVUUS JA VASTUUT ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU 16 LIITTEET 1 Esimerkki hyvästä kauppasopimuksesta 18 2 Putkihintasopimus 19 3 Esimerkki viljan myynnin toteuttamisesta useammassa erässä 20 4 Yksinkertaistettu esimerkkilaskelma futuurikaupasta Matif-viljapörssissä 21 5 Matif-viljapörssin vehnän futuurinoteerauksia vuosille Matif-viljapörssin rapsinoteerauksia vuosille Chicagon viljapörssin (CBOT) kauranoteeraukset 24 8 Hampurin viljapörssin viikkohintanoteerauksia saksalaiselle myllyvehnälle 25 9 Viljakaupan sanasto 26 3

5 4

6 1. OPPAAN TARKOITUS Kansainvälisillä viljamarkkinoilla ja EU:n maatalouspolitiikassa tapahtuvat muutokset luovat tarvetta viljamarkkinoiden toimintatapojen muuttamiseen Suomessa ja yleisesti Euroopassa. EU komission markkinaohjauksen vähetessä tarvitaan uusia välineitä ja toimintatapoja sekä tuotanto- että markkinariskien varalle. Viljan ostajilla on Suomessa perinteisesti ollut omat sopimusehtonsa, eikä yhteistä opasta ole EU-jäsenyytemme aikana ollut. Viljan tai öljykasvien sadonkorjuun jälkeinen markkinahinta ei kylvöpäätöksiä tehtäessä ole ennakkoon tiedossa. Markkinakehityksen seuraaminen ja markkinariskien hallintaan tarkoitettujen välineiden käyttö, antaa sekä viljan ostajalle että myyjälle mahdollisuuden tavoitella parasta mahdollista myynti- tai ostoajankohtaa. Suurimman riskin ottavatkin ne, jotka eivät tee mitään suojaustoimenpiteitä ja hyväksyvät sen hinnan, minkä myyntihetkellä voivat saada. Jokaisen alan toimijan pitäisi viime kädessä itse muodostaa oma näkemyksensä viljamarkkinoiden kehityksestä erilaisia tietolähteitä käyttämällä. Tämän oppaan tarkoitus on auttaa ennakoimaan nykyistä paremmin tuotannon ja markkinoiden vaihteluista aiheutuvia riskejä ja mahdollisuuksia. Sopimustuotanto on viljelijän ja viljan ostajan välinen kumppanuussuhde, jolla viljaketjun toimintaa voidaan ohjata asiakas- ja markkinalähtöiseen suuntaan. Sadon määrään ja laatuun liittyvät riskit eivät poistu sopimuksilla, mutta niihin voidaan kytkeä erilaisia välineitä hintariskien hallitsemiseksi. Oppaan toisena tavoitteena on viljamarkkinoidemme toimivuuden ja kilpailukyvyn parantaminen lisäämällä luottamusta, avoimuutta ja kumppanuutta viljaketjun toimijoiden välillä. Opas on suunnattu erityisesti viljan ja öljykasvien tuottajille, mutta samalla myös viljaketjumme kaikille toimijoille. Siinä käsitellään erilaisia sopimustyyppejä, hinnan määritysvaihtoehtoja, markkinatiedon saatavuutta ja sopimusten sitovuutta sekä mahdollisten erimielisyyksien ratkaisua. Viljamarkkinoiden hyvä tuntemus ja riskienhallinnan osaaminen antavat viljelijälle mahdollisuuden kytkeytyä sopimusviljelyn kautta jalostuksen ja markkinoinnin arvoketjuun ja saada samalla myös oma osansa arvoketjun toiminnasta syntyvästä lisäarvosta. Tämän oppaan on tuottanut Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) ja sen laatimisessa ovat olleet laajasti mukana viljan ja öljykasvien tuottajien, teollisuuden ja viljakaupan edustajat. Reijo Laine on toiminut asiantuntijana ja kirjoittajana opasta tehtäessä. Opas on luettavissa internetissä osoitteessa ja sitä voi tiedustella yhteistyöryhmän sihteeristöltä samasta osoitteesta tai puhelimitse

7 1.1. Viljakaupan riskit Viljamarkkinoiden voimakkaat muutokset aiheuttavat kaikille osapuolille riskejä. Tyypillisimpiä riskejä ovat: hintariski, joka voi olla merkittävä muuttuvilla markkinoilla määräriski: ei ole pystytty tuottamaan ajateltua määrää laaturiski: ei pystytä toimittamaan sovittua laatua sopimusehtojen epäselvästä kirjaamisesta ja tulkinnasta aiheutuvat riskit Yllä mainittujen markkinariskien hallintaan on käytettävissä erilaisia suojaustapoja, joita tässä oppaassa käsitellään erikseen luvussa Hyvä viljakauppasopimus Myyjän ja ostajan etujen turvaamiseksi sopimukseen tulee sisällyttää hyvän viljakauppasopimuksen perusasiat. Hyvä sopimus ottaa tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti huomioon sopijapuolten edut perustuu kumppanuuteen ja avoimeen tiedon kulkuun määrittelee selkeästi ja yksinkertaisesti kunkin osapuolen oikeudet ja velvollisuudet määrittelee selkeästi tuotteen tai palvelun laadun, määrän, toimitusehdot, toimitusajan, hinnan ja siihen liittyvät korjaukset, maksuehdot sekä mahdolliset erityisehdot, kuten esimerkiksi lajikevalinnan, rajoitukset kasvinsuojeluaineiden käytössä tai tuote-erän varastointiin tai kuljetukseen liittyvät erityisehdot erityisvaatimukset voivat olla peruste vastaanoton hyväksymiselle ja lisähinnalle Hyvään ja selkeään viljakauppasopimukseen on kirjattu ne taloudellisesti ja toiminnallisesti tärkeät asiat, jotka ovat osapuolille tärkeitä. 6

8 Tällaisia ovat: 2. SOPIMUSVILJELY Sopimusviljelytoiminnan tarkoitus on luoda kaikkia osapuolia hyödyttävät puitteet, jolloin viljaerän lopullinen käyttötarkoitus on selvillä parhaimmillaan jo ennen kylvöpäätösten tekemistä. Sopimustoiminnalla on jo pitkät perinteet suomalaisessa viljakaupassa. Niiden merkitys kasvaa viljamarkkinoiden ja kaupankäyntitapojen muuttuessa yhä markkinatietoisempaan suuntaan. Perinteinen viljelysopimus on edelleen käyttökelpoinen sopimusmuoto, mutta sen rinnalle tarvitaan uusia malleja ja käytäntöjä. Parhaimmillaan sopimusviljelyä voidaan pitää viljelijän ja viljan ostajan välisenä kumppanuussuhteena, jossa osapuolet pyrkivät yhdessä kehittämään toimintaansa molempia osapuolia hyödyttävään suuntaan. Sopimusviljelyn avulla voidaan 7

9 2.1. Sopimusviljelyn merkitys viljaketjulle antaa viljelijälle menekkitakuun ja mahdollisuuden tuotannon erilaistamisen kautta saavutettavaan lisäarvoon; mahdollisuuden parantaa markkinainformaation saatavuutta. Antaa välineitä määrä-, hinta- ja laaturiskien hallintaan ja sitä kautta mahdollisuuden tehokkaaseen kilpailuttamiseen. varmistaa teollisuudelle raaka-aineen vakaan saatavuuden, antaa mahdollisuuden kehittää viljaraaka-ainetta erilaisiin käyttötarkoituksiin ja saada ajantasaista tietoa viljasadon laadusta ja määrästä. Edesauttaa varastoinnin sekä kuljetusja toimituslogistiikan suunnittelua ja toteutusta. Antaa dokumentoitua tietoa viljelytoimenpiteistä, laadusta, ympäristövaikutuksista, sekä välineitä markkinariskien hallintaan yhdessä muiden ketjuosapuolien kanssa antaa viljakaupalle tietoa sadon määrästä ja laadusta sekä välineitä markkinaja laaturiskien hallintaan. Mahdollistaa täsmällisiä kriteereitä edellyttävää asiakaskohtaista viljakauppaa. Helpottaa myynnin, varastoinnin ja kuljetusten suunnittelua ja toteutusta tuottaa vähittäistavarakaupalle ja kuluttajalle dokumentoitua tietoa tuotteen turvallisuudesta, alkuperästä ja tuotantotavasta. 3. VILJAKAUPASSA KÄYTETTÄVÄT SOPIMUKSET Vilja- ja öljykasvimarkkinoihin liittyvät kaupalliset sopimukset ovat tavallisimmin viljalajikohtaisia viljelijän ja alan yritysten välisiä viljely- tai kauppasopimuksia. Asiallisesti oikein tehdyt sopimukset ovat juridisesti osapuolia sitovia. Viljan myyjä tai ostaja voi hajauttaa hintariskiään jakamalla myynnit eri kauppaeriksi ja käyttämällä niiden suojaamisessa eri työkaluja. Hintariskiltä suojautumiseen voi käyttää erilaisia sopimusvaihtoehtoja. 8

10 3.1. Viljelysopimukset Viljelysopimusten laajuus vaihtelee Suomessa paljon sekä tuotteittain että alueittain. Mallasohran, öljykasvien ja leipäviljan viljelyssä sopimusviljely on varsin yleistä, mutta rehuviljojen tuotannossa vain pieni osa on sopimustoiminnan piirissä. Viljan tuotantoon liittyvät sopimukset ovat vilja-alalla toimivan yrityksen ja viljelijän välisiä sopimuksia. Nykyisin lähes kaikilla Suomessa toimivilla yrityksillä on omat sopimuskäytäntönsä ja omat sopimusehtonsa, jotka löytyvät liikkeiden internet-sivuilta Avohintainen viljelysopimus Avohintainen viljelysopimus on yleisin kauppatapa ja edelleen käyttökelpoinen sopimusmuoto Suomessa. Teollisuus ja kauppa ohjaavat sopimustuotantonsa kautta markkinoille tulevaa raaka-aineen määrää, viljelyn laajuutta eri kasveilla, viljalajeilla ja lajikkeilla (esim. mallasohra). Avohintaisessa sopimuksessa hintariski on hintojen laskiessa viljelijällä ja hintojen noustessa ostajalla. Avohintaista viljakauppaa ohjaavat yritysten hintanoteeraukset. Sopimuksen tehnyt viljelijä sitoutuu ensi vaiheessa vain viljan toimitusmäärään ja tavallisesti myös tutkituttaa laadun. Viljelijä seuraa yritysten noteerauksia ja tekee sopivana ajankohtana sopimuksen toimitusajasta. Ostaja voi myös esittää toimitusta määrättynä aikana. Sopimuksessa hinta on avoin, kunnes toimitusajankohdasta sovitaan. Hinnan sopimisessa voidaan käyttää mm. oppaassa mainittuja sopimus- ja suojausvaihtoehtoja. Hintaa lukuun ottamatta avohintainen sopimus on sitova ja siihen sisältyvät samat ehdot kuin kiinteähintaisessa sopimuksessa (kts. liite 1) Kiinteähintainen viljelysopimus Kiinteähintainen viljelysopimus tehdään ennen kylvöjä, jolloin se on kaikkia osapuolia sitova, ehdoiltaan lopullinen ja siihen liittyy toimitusvelvollisuus. Viljelijän hintariski poistuu, kuten myös mahdollisuus hyödyntää korkeampia markkinahintoja siinä tapauksessa, että viljan hinnat nousevat sopimuksenteon jälkeen. Viljan tai öljykasvien tulevaa markkinahintaa ei viljelypäätöksiä tehtäessä voi kukaan varmasti tietää, mutta markkinoiden seuranta ja arviointi auttavat päätöksenteossa. 9

11 Kiinteä hinta Sovitaan kiinteä perushinta, joka voi olla kausiporrastettu ja johon voidaan tehdä laadusta johtuvia korjauksia. (Liite 1) Takuuhinta Voidaan sopia vähimmäishinnasta tai hinnan määräytymisestä sopimuksessa määritellyn hintanoteerauksen perusteella. Hintaputki Eräs mahdollisuus hintariskien hallinnalle, niin myyjälle kuin ostajalle, olisi sopia kiinteän hinnan lisäksi hintaputkesta, jonka sisällä hinta pysyy vakiona. Markkinahinnan siirtyessä putken ulkopuolelle korjataan sovittua kiinteää hintaa. Näin toteutuu hintariskin jakaminen myyjän ja ostajan kesken. (Liite 2) 3.2. Kauppasopimukset Viljan kaupankäyntiin liittyvä sopimus on kahden tai useamman osapuolen välillä tehty, sitova kirjallinen allekirjoituksin vahvistettu sitoumus. Sopimus on ehdoiltaan lopullinen, ja siinä on määrän, laadun ja hinnan lisäksi sovittu toimitusajasta, kuljetuksesta, varastoinnista ja maksuehdoista. Viljaliikkeet tarjoavat kiinteän hinnan sopimisen mahdollisuutta ilmoittamalla julkisesti kiinteät noteerauksensa päivän hinnan lisäksi tietyille kuukausille eteenpäin. Teollisuuden omaan tuotantoonsa ostaman kiinteähintaisen viljan noteeraukset ovat samankaltaisia, mutta niihin sisältyy tavallisesti rajoituksia määrän, laadun ja toimitusajan perusteella Käteiskauppa Viljelijä voi myydä satonsa tai osan siitä käteiskaupalla päivän markkinahintaan. Tällöin sopimustavara toimitetaan tavallisesti melko pian sopimuksenteon jälkeen. Lisäksi myyjän ja ostajan välillä sovitaan maksuaika. Yleinen maksuaika Suomessa vaihtelee päivää viljantoimituksesta. Sopimus sisältää ostajan antaman laatuvaatimuksen ja laadun vaikutuksen lopulliseen hintaan. Käteissopimus poikkeaa termiinisopimuksesta lähinnä siinä, että toimitus tapahtuu viipymättä, eikä myöhemmin tulevaisuudessa. Käteiskauppa on myyntiä päivänhinnalla ja se on aina sidoksissa olemassa olevaan tavaraerään. 10

12 Varastoimissopimus Varastoimissopimus on käteiskaupan muoto, jossa viljaerä ostetaan varastoitavaksi edelleen myyjän varastossa. Maksu tapahtuu tavallisesti sopimuksenteon yhteydessä, mutta toimitus myöhempänä ajankohtana. Varastoimissopimuksella maksetaan oston yhteydessä yleensä perushinta tai osa siitä. Laatukorjaukset tehdään vasta toimituksen jälkeen, koska viljaerän tarkka määrä ja laatu todetaan vasta toimituksen yhteydessä. Viljan ostaja voi erikseen sovittaessa maksaa korvausta varastoinnista Termiinisopimus Termiinisopimuksella tarkoitetaan viljakaupan muotoa, jossa kauppatavaran toimitus on siirretty heti- toimituksen sijasta myöhempään ajankohtaan, mutta hinta on määritelty sopimuksentekohetkellä. Termiinikaupalla voidaan kiinnittää viljan hinta etukäteen tulevalle yli yhden kuukauden päässä olevalle toimitusajankohdalle, suojautua markkinariskeiltä ja varmistaa samalla tuotteen markkinointi. Termiinihinnat ovat ostajan antamia julkisia viljalajikohtaisia noteerauksia lähtien päivänhinnasta ja jatkuen kuukausihintoina yli koko satokauden. Noteeraukset tarkoittavat peruslaatuista viljaa ja perustuvat tavallisesti viljapörssien noteerauksiin tai viljaliikkeen antamiin kuukausihintoihin. Muut ehdot sisältyvät sopimuksen ehtoihin Termiinisopimus kauppatapana sopii parhaiten osalle satoa jakamaan markkinahintariskiä. Termiinisopimukset ovat paljolti samanlaisia kuin kiinteähintaiset viljelysopimukset, mutta ne antavat mahdollisuuden moni- puolisempaan suojaukseen. Termiinihinnoittelu tapahtuu viljaliikkeiden antamien noteerausten perusteella Pörssiin sidottu sopimus Vakiomuotoisessa futuurisopimuksessa määritellään: laatuluokka toimituspaikka toimitusaika kauppaerän koko 11

13 Esimerkiksi Matif-viljapörssin myllyvehnän hintaperusteena on myllylaatuisen vehnän hinta toimitettuna määrättyyn viljasiiloon Rouen- joen suulle Ranskaan. Matif- pörssin hinta kuvaa varsin hyvin eurooppalaista vehnä- ja öljykasvimarkkinaa ja se toimii hyvin niiden hinnoitteluperusteena. Liitteessä 4 on esimerkkilaskelmia rypsin futuurikaupasta ja liitteessä 5 vehnän futuurinoteerauksia Matif-pörssissä. Suomen hinta voidaan johtaa Rouenin hinnasta vähentämällä siitä kuljetus-, varastointi-, käsittely- ja mahdolliset muut kulut. Tätä maantieteellisestä sijainnista johtuvaa kustannusta kutsutaan pörssiin sidotussa kaupankäynnissä nimellä basis eli hinnanmääräytymisperusta. Sekin vaihtelee rahtien ja muiden kustannusten mukaan. Viljaerän lopullista arvoa määritettäessä on lisäksi otettava huomioon myös laatuerot, jotka voivat paljonkin vaikuttaa lopulliseen hinnoitteluun. Toimitusajalla on futuurisopimuksia tehtäessä suuri merkitys. Niiden hinta voi vaihdella hyvinkin paljon siitä riippuen, minkä kuukauden sopimus on kyseessä. Rypsin ja rapsin hinnat ovat Suomessa jo nyt sidoksissa Matif-viljapörssiin, jonka noteerauksia on esitetty liitteessä 6. On aina muistettava, että pörssihinnat muuttuvat päivittäin markkinatilanteen mukaan. Futuurihintoja on tärkeää seurata, koska ne heijastavat kunkin ajankohdan käsityksiä ja viljan tulevaa hintatasoa. Erityisen hyödyllistä on seurata vanhan ja uuden sadon futuurihintojen kehitystä. Pörssikauppaa on tarkemmin selostettu luvussa Maatilojen väliset sopimukset Viljakauppaa käydään entistä enemmän myös maatilojen välillä, jolloin viljaa voidaan markkinoida myös ns. pystymyyntinä. Maatilojen välistä viljakauppaa käydään tavallisesti toistensa lähellä sijaitsevien kotieläinja viljatilojen välillä. Tilojen välisessä kaupassa on tärkeää löytää yhteinen näkemys kaupan kohteena olevan viljan määrästä ja laadusta. Jos tuotteesta halutaan muita kuin maatilalla käytössä olevilla mittareilla todettavia laatutietoja, on syytä käyttää molempien osapuolten hyväksymän viljalaboratorion palveluja. Analyysipalveluita tarjoavat mm. Evira ja muut viljalaboratoriot. Viljan määrä voidaan selvittää yksinkertaisimmillaan hehtolitrapainovaa an ja kuorman kuutioinnin avulla, jos molemmat kaupan osapuolet sopivat asiasta yhteisymmärryksessä. Ainakin isompien kauppaerien kohdalla on varminta käyttää ajoneuvovaakaa tai muuta luotettavaa punnitusta. Tilojen välistä kaupankäyntiä on pyritty helpottamaan hintalaskurilla, joka mittaa viljaerän rehuarvoa. Laskuri löytyy osoitteesta fi/palvelut/kasvi/hintalaskuri.asp. Varsinaista ohjeistoa maatilojen väliseen kaupankäyntiin ei vielä ole olemassa. 12

14 4. PÖRSSIN KÄYTTÖ HINTARISKIEN HALLINNASSA 4.1. Viljapörssit ja niiden toimintaperiaatteet Pörssin käyttö viljakauppasopimusten hinnoittelun perusteena on yleisintä Pohjois- Amerikassa, jossa viljan pörssikaupalla on vuosisataiset perinteet. Pohjois-Amerikan ja koko maailman johtava viljapörssi on Chicagossa, joka vaikuttaa suoraan tai välillisesti viljan hinnoitteluun kaikkialla maailmassa. ( Euroopan suurimmat viljapörssit ovat Pariisissa ja Lontoossa, joista varsinkin Pariisissa toimivalla MATIF:lla on merkittävä rooli etenkin eurooppalaisen vehnän ja öljykasvien hinnoittelussa. Yleisesti ottaen viljapörsseillä ei aiemmin ole ollut kovin suurta merkitystä EU-maiden viljakaupassa, mutta viljan markkinahintatason nousu ja EU:n viljapolitiikan muutokset ovat irrottaneet viljamarkkinat interventiohinnoista, jotka aiempina vuosina usein ohjasivat Euroopan viljamarkkinoita. Vapailla markkinoilla viljapörssien ja markkinaosaamisen rooli väistämättä kasvaa. Viljapörsseissä käydään kauppaa standardimuotoisilla futuurisopimuksilla, joita meklareiden välityksellä voi ostaa tai myydä. Jokaisella pörssillä on omat tapansa ja sääntönsä, mutta pienin kauppaerä eli yksi sopimus vastaa yleensä yhtä tai kahta rekallista viljaa. Pörssikauppa ja fyysiset toimitukset ovat kytköksissä toisiinsa ainakin siinä tapauksessa, että kaupantekijänä on viljelijä, mylly, viljakauppias tai vastaava vilja-alan ammattilainen. Valtaosa viljapörssien kaupankäynnistä perustuu, erityisesti Yhdysvalloissa, erityyppisten rahastojen ja toimijoiden tekemiin sijoituksiin ja niiden tuotto-odotuksiin jotka eivät aina ole kytköksissä viljamarkkinoiden reaalitapahtumiin Futuurit ja optiot Futuurit ovat sitovia sopimuksia, joiden katteena on aina oltava riittävä määrä pörssiin sidottuja käteisvaroja. Futuurisopimukset ovat ns. paperikauppaa, jonka tarkoituksena on viljan hinnan kiinnittäminen ja markkina-aseman suojaaminen. Niihin sisältyy periaatteessa myös fyysinen toimitusvelvollisuus pörssin säännöissä määrättyyn siiloon, mutta käytännön syistä toimituksia tapahtuu vain harvoin, sillä sekä osto- että myyntisitoumukset kumotaan yleensä ennen sovittua toimituskuukautta vastakkaisella kaupalla. Pörssin käytöllä on omat rajoituksensa. Rehu- ja mallasohralle sekä kauralle ei ole samalla tavoin edustavaa kauppapaikkaa kuin vehnälle, maissille ja öljykasveille. 13

15 Kaura tosin noteerataan Chicagon viljapörssissä, mutta markkina on sielläkin suhteellisen pieni ja noteeraukset vaikeasti sovellettavissa Euroopan maihin. Liitteessä 8 on esitetty Chicagon kauranoteeraukset syyskuuhun 2010 saakka. Öljykasvien hinta on määräytynyt Suomessa MATIF- viljapörssistä johdetun viikkohinnan perusteella. Nyt myös joillakin viljoilla on pörssihintaan sidottuja sopimusmalleja. Pörsseissä voi myös ostaa tai myydä optioita. Ostamalla option saa oikeuden myydä tai ostaa ennalta sovittu määrä futuureja tiettyyn hintaan. Option hinta riippuu sovitusta hinnasta ja sopimuksen pituudesta. Option ostaja saa määriteltyä futuurille takuuhinnan. Optiosta maksettua preemiota voidaan ajatella vakuutusmaksuna, jonka suuruus vaihtelee markkinatilanteen mukaan. 5. MARKKINATIETO 5.1. Markkinatiedon merkitys, sisältö ja tiedonlähteet Kotimaiseen viljamarkkinaamme vaikuttavat hyvin monet asiat, joista tärkeimpiä ovat tuotanto ja kulutus Suomessa, muissa EU-maissa ja yleensä kansainvälisesti, maatalousja kauppapolitiikka, valuuttakurssit ja rahdit. Myös viljelijän on tarpeen seurata Suomen viljamarkkinoihin vaikuttavia kansainvälisiä hintoja, tuotanto- ja kulutusennusteita, viljataseita ja viljamarkkinoiden liikkeitä kuvaavia uutisia. Toimiva viljamarkkina tarvitsee tuekseen hyvin toimivan kotimaisen ja kansainvälisen hintainformaation. Viljojen ja öljykasvien hinnat tulee aina sitoa toimituspaikkaan, - aikaan ja -laatuun. Näin varmistetaan hintojen vertailtavuus ja asianmukaisuus. Markkinaja hintatietojen tulisi aina sisältää tiedot eri viljalajien laatuvaatimuksista. Viljan ja öljykasvien fyysisiä hintoja noteerataan yleisimmin, teollisuuden tai viljakaupan siiloon toimitettuna ja satamavarastoissa. Satamissa hintoja noteerataan joko FOBtai CIF- pohjalla. Esimerkiksi FOB Naantali tarkoittaa, että vilja on lastattuna Naantalissa olevaan laivaan ja CIF Hampuri tarkoittaa, että esimerkiksi Naantalissa laivaan lastattu vilja on purettu Hampurissa olevaan viljasiiloon. Suomen viljojen ja öljykasvien riippuvat paljon myös siitä, onko kyseessä yli- vai alitarjontatilanne. Esimerkiksi rukiin hinta on Suomessa ollut muuhun Eurooppaan verrattuna jo pitkään hyvällä tasolla, koska rukiista on viime vuosina ollut lähes pysyvä alitarjonta. Kauran hinta on sitä vastoin ollut muuta Eurooppaa alempana, koska kaurasta on ollut pitkään ylitarjontaa, jolloin vientihinta on vaikuttanut voimakkaasti kauran kotimaiseenkin hintaan. 14

16 Jokaisen toimijan pitäisi viime kädessä muodostaa oma näkemyksensä viljamarkkinoiden kehityksestä erilaisia tietolähteitä käyttämällä. Vilja-alan yritykset julkaisevat omilla internet-sivuillaan kulloinkin voimassa olevia viljan hintoja. Kooste tärkeimmistä informaatiokanavista löytyy esimerkiksi osoitteesta Myös satoennusteet kuuluvat olennaisesti viljamarkkinoiden tarvitsemiin tietoihin. Niitä julkaisevat Suomessa maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskus (TIKE) sekä eräät teollisuus- ja kauppayritykset. Kansainvälisiä satoennusteita julkaisevat mm. EU-komission DG Agri, kansainvälinen Viljaneuvosto (IGC) sekä USA:n maatalousministeriö (USDA) Laadun vaikutus viljan hintaan ja kaupankäyntiin Viljan ja öljykasvien laadulla sekä tuotantotavalla on suuri vaikutus viljan ja öljykasvien hintoihin. Viljapörsseissä ja viljan vientikaupoissa käytetään usein standardisoituja laatuluokkia, joita voi olla tuotteesta, pörssistä ja maasta riippuen vaihteleva määrä.liitteessä 8 on Hampurin viikkohintanoteerausten yhteydessä esitelty saksalaisen vehnän laatuluokkia. Käytännön markkinoilla eri alkuperää olevilla viljaerillä on eri markkina-arvo markkinatilanteesta riippuen. Yleisimmin käytetyt myllyvehnän laatukriteerit ovat valkuaispitoisuus, sakoluku, kosteus ja roskapitoisuus. Laadun vaikutus viljan hintaan vaihtelee vuosittain sadosta, alueesta ja ostajasta riippuen kysynnän ja tarjonnan mukaan. Erikoisviljoille, kuten mallasohralle ja luomuviljalle, on omat laatuvaatimuksensa. Suomessa on kaikilla viljaa ostavilla yrityksillä omat laatuvaatimuksensa ja hinnoitteluperusteensa. Yrityskohtaisesti hintanoteerausten yhteyteen on viime aikoina tullut entistä enemmän viljalaji- ja lajikekohtaisia hintanoteerauksia joiden taustalla ovat yritysten omat laatuvaatimukset Viljan hyvät tuotanto- ja varastointitavat Viljaketjun toiminnan ja laadullisten tekijöiden yhdenmukaistamiseksi VYR:n toimesta on tuotettu opas, johon on kuvattu koko viljan tuotantoketjun toiminnot. Opas sisältää hyödyllistä tietoa viljelyn eri vaiheista ja viljan varastoinnista. Opas voi toimia hyvänä apuna kun suunnitellaan sopimusten yksityiskohtia tai varmistetaan hyvää toimintatapaa omassa toiminnassa. Opasta voi käyttää myös sopimusten liitteenä. Viljan hyvät tuotanto- ja varastointitavat -opas löytyy osoitteesta 15

17 6. SOPIMUSTEN SITOVUUS JA VASTUUT Varmistus kirjallisella sopimuksella. Lähtökohtana tulee olla se, että sekä viljely- että kauppasopimukset ovat kaikkia sopimusosapuolia sitovia. Avohintaisessa viljelysopimuksessa edellytetään toimitusta, vaikka hinta on auki sopimusta tehtäessä. Sopimus pitäisi vahvistaa kirjallisesti. Jos jokin osapuoli tahallisesti tai ilman pätevää syytä rikkoo sopimusta, niin silloin sovelletaan erikseen sopimuksessa määriteltyä menettelyä. Jos jommallekummalle osapuolelle on syntynyt taloudellista tappiota, seuraa aiheuttajalle korvausvelvollisuus. Avohintaiseen sopimukseen ei voi liittää korvausvelvollisuutta hinnanmuutoksesta, koska ilman hintaa ei ole voittoja eikä tappioita. Myös avohintaiseen sopimukseen voi liittyä sopimusehdoista ja palveluista johtuvia korvausvelvoitteita. Ylivoimaisen esteen varalle sopimuksiin on liitettävä purkupykälä, joka vapauttaa sopijaosapuolen vastuusta. 7. ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU Jos myyjän ja ostajan välillä syntyy erimielisyyksiä mm. hinnasta, laadusta, määristä tai sopimuksen rikkomisesta, perusperiaatteena tulee olla pyrkiminen neuvotteluratkaisuun. Suomessa ei viljakauppaa koskevia yleissopimuksia ole. Siksi jokaisella yrityksellä on omat käytäntönsä, jotka perustuvat kauppalain vaatimuksiin. Sopimusaineistossa tulisi mainita erimielisyyksien ratkaisutapa ja paikka. Jos yksimielisyyteen ei osapuolten kesken päästä, voidaan käyttää puolueettomia asiantuntijoita, kuten alan viranomaisia ratkaisun löytämiseksi. Jos asia edelleen jää ratkaisematta, sovelletaan välimiesmenettelyä tai ratkaistaan asia käräjäoikeudessa. Välimiesmenettely edellyttää, että osapuolet hyväksyvät tämän menettelyn käyttämisen. Kansainvälinen sovittelutapa Kansainvälisessä viljakaupassa on yleisesti käytössä useisiin eri tarkoituksiin soveltuvia yleissopimuksia, jotka ovat samalla varsinaisen kauppa- ja toimitussopimuksen osana. Sopimusohjeistoa ylläpitää Lontoossa toimiva GAFTA-järjestö, jolla on oma sihteeristönsä, ja jossa viljakaupan eri osapuolet ovat maksavina jäseninä mukana. GAFTA toimii samalla myös sopimusriitojen sovittelijana eli arbitraattorina. 16

18 Koska vain % suomalaisesta viljakaupasta on ulkomaankauppaa, eivät GAFTA: n sopimusmallit sellaisenaan sovellu käytettäväksi kotimaan viljakaupassa. Sitä voidaan käyttää yhtenä tietolähteenä, jos erimielisyyksiä joudutaan ratkaisemaan asiantuntijoiden tai välimiesmenettelyn kautta. 17

19 18

20 Liite 2. Putkihintasopimus Putkihintasopimuksen ajatuksena on jakaa hintavaihteluiden riskiä myyjän ja ostajan kesken. Tällaisessa sopimuksessa sovitaan hinta etukäteen ennen sadonkorjuuta, yleensä jo ennen kylvöä. Samalla sovitaan hintaputki, eli paljonko viljan hinta saa laskea tai nousta ennen kuin tuottajahintaa korjataan ylös- tai alaspäin. Kun viljamarkkinat ovat vakaat eli hintavaihtelu pysyy putken sisällä, saa myyjä sopimuksessa mainitun hinnan. Jos taas viljamarkkinoilla hinta nousee tai laskee niin paljon, että markkinahinta puhkaisee putken ala- tai yläreunan, korjataan putkihintaa sopimuksessa määritellyllä tavalla. Esimerkki 1 Sopimuksessa on viljan putkihinnaksi sovittu 200 /tn. Hintaputki on +/- 10 /tn, eli hinta saa nousta tai laskea 10 ilman että putkihinta muuttuu. a) Sopimuksen tehnyt myyjä tekee viljakaupat ostajan kanssa kun markkinahinta on 198 /tn. Hän saa viljastaan 200 /tn b) Sopimuksen tehnyt myyjä tekee viljakaupat ostajan kanssa kun markkinahinta on 224 /tn. Hän saa viljastaan 214 /tn (= 200+( ) ) c) Sopimuksen tehnyt myyjä tekee viljakaupat ostajan kanssa kun markkinahinta on 180 /tn. Hän saa viljastaan 190 /tn (= 200+( ) ) 19

21 Liite 3. Esimerkki viljan myynnin toteuttamisesta useammassa erässä Lähtökohdat Viljelijä päättää helmikuussa 2008 tuottaa kevätvehnää 50 hehtaarin alalla. Hänen vehnäsatonsa on viime vuosina ollut keskimäärin 5000 kiloa hehtaarilta. Tällä perusteella hän arvioi korjaavansa syksyllä 2008 arviolta kiloa eli 250 tonnia vehnää. Hän toteaa, että elo-syyskuun toimitukseen termiininoteeraus on 214 euroa. Helmikuun alussa myllyvehnästä maksetaan parhaimmillaan 230 euroa. Vehnän hinta näyttäisi siis pysyvän lähellä nykyistä tasoaan vielä syksylläkin. Kaikki riippuu kuitenkin siitä, miten vehnäsato onnistuu maailmalla, Euroopassa ja Suomessa. Huono vehnäsato nostaisi vehnän hintaa vielä nykyisestäkin, hyvä vehnäsato voisi laskea vehnän hinnan alle 200 euron tonnilta. Viljelijä päättää varautua kumpaankin vaihtoehtoon. Hän jakaa satonsa markkinoinnin kolmeen osaan ja toimii seuraavasti. Tulos Viljelijä onnistui varmistamaan hieman yli 200 euron keskimääräisen hinnan vehnälleen ja onnistui samalla hyödyntämään vanhan sadon vahvaa hintatilannetta uuden sadon markkinoinnissaan. Jos uuden vehnäsadon termiinihinnat olisivat kesä-heinäkuussa nousseet esimerkiksi 230 euroon tonnilta ja satonäkymät olisivat edelleen epävarmat, hän olisi voinut muuttaa taktiikkaansa ja jäädä odottamaan toisen ja kolmannen erän kanssa markkinatilanteen varmistumista. 20

22 Liite 4. Yksinkertaistettu esimerkkilaskelma futuurikaupasta Matifviljapörssissä Esimerkissä futuurikaupalla kiinnitetään hinta tulevaisuudessa toimitettavalle rypsille. Toukokuussa viljelijä lukitsee syksyn rypsitoimituksen hinnan myymällä futuureita. Lokakuussa viljelijä haluaa toimittaa satonsa ostajalle. 21

23 Liite 5. Matif-viljapörssin vehnän futuurinoteerauksia vuosille Tilanne Yllä olevissa noteerauksessa on otettava huomioon mm. seuraavaa: Noteerattava vehnästandardi (contract); kyseessä on yleisesti noteerattu standardoitu ranskalainen myllyvehnälaatu Noteerauskuukaudet (month) ulottuvat yli vuoden eteenpäin ja ne osoittavat sitä, mitä vehnämarkkinoiden tulevasta kehityksestä noteerauspäivänä ajateltiin Viimeiset käytettävissä olevat kuukausinoteeraukset (last) Pörssissä noteerataan lisäksi päivän avaushinta, päivän korkein hinta ja päivän alin hinta sekä muutos edelliseen päivään. Noteeraukset muuttuvat jatkuvasti kaupankäynnin aikana. 22

24 Liite 6. Matif-viljapörssin rapsinoteerauksia vuosille Tilanne Yllä olevissa noteerauksessa on huomioitava mm. seuraavaa: Noteerattava tuote eli rapsi ja toimitusajankohta (contract) Viimeiset kuukausittaiset noteeraukset (last) Pörssipäivän avaushinta (open), päivän korkein noteeraus (high), päivän matalin hinta (low), edellisen päivän päätöshinta (previous), noteerauspäivä (time) Muita seurattavia asioita ovat mm. tehtyjen kauppojen määrä ja pörssihinnan kehitys eri aikoina; menneisyyden perusteella ei voi suoraan ennustaa tulevaa, mutta menneiden kuukausien ja vuosien hintatrendien seuraaminen ja analysoiminen auttaa myös tulevan markkinakehityksen ymmärtämisessä ja ennustamisessa (mm. syklisyys) 23

25 Liite 7. Chicagon viljapörssin (CBOT) kauranoteeraukset Oats Futures (O) Tilanne Chicago on maailman ainoa pörssi, jossa kaurafutuureja noteerataan. Noteeraus koskee amerikkalaista kauraa, joka on jaettu kolmeen laatuluokkaan. Eurooppalaisista viljapörsseistä poiketen Chicagon noteeraukset ovat US-dollareina bushelia kohden laskettuina. Busheli on vanha sikäläisessä viljakaupassa käytetty tilavuusyksikkö, jonka paino vaihtelee viljan ominaispainon mukaan. Yllä olevat noteeraukset voidaan muuttaa US-dollareiksi per tonni kertoimella 68,69. Euroopan kauran hinta ei ole suoraan sidoksissa Chicagon hintaan, mutta Chicagon noteeraukset vaikuttavat viljamarkkinoihin kaikkialla maailmassa. Yhdysvallat on jo useiden vuosikymmenien ajan ostanut kauraa mm. Suomesta ja nämä kaupat ovat joko suoraan tai välillisesti sidottuina Chicagon kaurapörssiin. Aikaerosta johtuen Chicagon noteeraukset alkavat päivittäin klo Suomen aikaa. 24

26 Liite 8. Hampurin viljapörssin viikkohintanoteerauksia saksalaiselle myllyvehnälle Useissa Saksan kaupungeissa noteerataan viikoittain viljaa ja rapsia. Niissä seurataan myös hinnan muuttumista edelliseen viikkoon ja edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Hampurin noteeraukset ovat lähimpänä Suomea ja ne antavat hyvän ja vertailukelpoisen pohjan kotimaisen viljan ja öljykasvien hintavertailuille. Hintavertailua tehtäessä on otettava huomioon rahti- ja muut kuljetuskustannukset sekä laatuerot. Lisäksi on otettava huomioon, onko kyseisestä tuotteesta Suomessa vienti- tai tuontitarvetta. Aika-ajoin Hampurissa noteerataan myös tulevien kuukausien hintoja. 25

27 Liite 9. VILJAKAUPAN SANASTO AVOHINTAINEN SOPIMUS (OPEN CONTRACT) - Viljely- tai kauppasopimus, jossa hinnan määräytyminen on jätetty myöhemmin erikseen sovittavaksi; sekä myyjä että ostaja ovat täysimääräisesti alttiina markkinahintojen muutoksille BASIS - Viljapörssissä noteeratun käteishinnan ja eri kuukausille noteerattujen futuurihintojen välinen ero. Se määrittää myös viljan myynti- tai ostopaikkakunnan välisen hintaeron futuurihintoihin nähden. CASH CONTRACT Käteiskauppa. Olemassa olevan viljaerän myynti päivän markkinahintaan. Tavaran toimitus melko pian sopimuksenteon jälkeen. DGAgri (DIRECTORAT GENERAL AGRICULTURE) EU:n komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto FUTUURI (FUTURES CONTRACT) futuuri on sitova sopimus ostaa tai myydä määritelty hyödyke jonakin tulevana ajankohtana hintaan, josta sovitaan kaupan tekohetkellä. Futuurisopimusten sisältö on kullekin tuotteelle erikseen määritelty (standardized). Futuurisopimukset yleensä kuitataan vastakkaisella kaupalla ennen sopimuksen erääntymistä, jolloin fyysisen tavaran toimitusta ei tapahdu. FUTUURIHINTA (FUTURES PRICE) - Futuurien hinnat määräytyvät viljapörsseissä sovittuna ajankohtana avoimessa kaupankäynnissä myynti- ja ostotarjousten pohjalta. Futuurihinnalla tarkoitetaan viljan tai öljykasvien hintaa kyseisen pörssin määrittelemässä varastossa tai toimituspisteessä. Futuurikaupan tarkoituksena on hinnan kiinnittäminen ja oman markkina-aseman suojaaminen kulloisenkin markkinanäkemyksen mukaisesti. GAFTA (GRAINS AND FEED TRADE ASSOCIATION) - Kansainvälisen viljakaupan sopimusjärjestö, joka toimii samalla erimielisyyksien sovittelijana. HINNAN MÄÄRITTELY - Viljan ja öljykasvien hinnasta sovittaessa on aina määriteltävä toimitusaika- ja paikka sekä laatuehdot. Muuten noteeraus tai sovittu kauppahinta ei ole selkeä eikä vertailukelpoinen. HINTARISKI - Viljan ja öljykasvien hinnat muuttuvat jatkuvasti kysynnän ja tarjonnan mukaan, joten sekä ostaja että myyjä ovat jatkuvasti alttiina markkinoiden muutoksista aiheutuville riskeille. Hintariskeiltä voidaan suojautua erilaisia osto- ja myyntitekniikoita ja riskien hallintaan tarkoitettuja välineitä käyttämällä. IGC (INTERNATIONAL GRAINS COUNCIL) Kansainvälinen viljaneuvosto KÄTEISHINTA (CASH PRICE) - Viljojen tai öljykasvien kulloinenkin hinta käteismarkkinoilla. KÄTEISMARKKINA (CASH MARKET) - Käteismarkkinoilla myytävä tai ostettava vilja, joka on periaatteessa koska hyvänsä toimitettavissa myyjän varastosta ostajan varastoon. 26

28 LAATU (QUALITY) - Vilja- tai öljykasvierän käyttökelpoisuuteen ja tarkoitukseen sekä hintaan vaikuttavat laadulliset ominaisuudet. Laadun määritystapa ja menetelmät voivat vaikuttaa olennaisesti kaupan lopputulokseen. LAATULUOKKA (GRADE) - Kansainvälisessä kaupassa ja viljapörsseissä yleisesti käytetty laadun standardisointi, joka vaihtelee tuottajamaasta ja pörssistä riippunen. Helpottaa kaupankäyntiä ja vertailua. MARKKINATIETO (MARKET INFORMATION) - Vilja- ja öljykasvimarkkinat tarvitsevat toimiakseen riittävästi luotettavaa tietoa tuotannosta ja kulutuksesta, laaduista, kaupankäynnistä, varastoista ja hinnoista. Markkinatietoa saa yritysten ja alan organisaatioiden julkaisemista raporteista sekä viljapörssien internet-sivuilta. OPTIO Option ostajalla on oikeus, mutta ei velvollisuutta ostaa (call optio) tai myydä (put optio) tiettyä hyödykettä tietyin ehdoin (hinta ja määrä), määrättynä aikana tulevaisuudessa. Korvaukseksi saamastaan oikeudesta option ostaja maksaa option myyjälle sopimuksen solmimisen yhteydessä preemion. Option ostaja ei voi menettää enempää kuin maksamansa preemion. Sopimuksen vastapuolella eli option myyjällä eli asettajalla on velvollisuus option ostajan niin halutessaan toteuttaa sopimus. Option myyjä saa kaupantekohetkellä korvauksena velvollisuudestaan preemion. RISKIEN HALLINTA (RISK MANAGEMENT) - Kaikkeen taloudelliseen toimintaan sisältyy tappion tai epäonnistumisen vaara. Erilaisia riskejä voidaan hallita ja niiltä voidaan monilta osin suojautua erilaisilla riskien hallintamenetelmillä ja sitä varten kehitetyillä välineillä. Viljan tuottajan tulisi pyrkiä arvioimaan ja hallitsemaan tuotantoon ja markkinointiin liittyviä riskejään riittävän ajoissa eli jo kylvöpäätöstä tehdessään. Viljan käyttäjän tulisi samalla tavoin pyrkiä suunnittelemaan raaka-ainetarpeensa ja hallitsemaan siihen liittyviä riskejä mahdollisimman hyvissä ajoin. Suojautumisella tarkoitetaan markkinariskien hallintaa. TERMIINISOPIMUS (FORWARD CONTRACT) Termiinisopimuksella tarkoitetaan ostajan ja myyjän välillä tehtyä sitovaa sopimusta, jossa myyjä sitoutuu toimittamaan ja ostaja vastaanottamaan sopimuksessa määritellyn vilja- tai öljykasvierän tiettynä ajankohtana tulevaisuudessa. Termiinisopimusten hinta määräytyy kaupantekopäivän mukaan. Termiinihintoja noteerataan päivittäin ja ne vaihtelevat markkinoiden muutosten mukana. TOIMITUSEHTO (TERMS OF DELIVERY) - Sisältää toimitusajan ja paikan, jonne tavara toimitetaan ja jossa se luovutetaan ostajalle. Toimitusaika- ja paikka vaikuttavat ratkaisevasti viljoista tai öljykasveista saatavaan tai niistä maksettavaan hintaan. 27

29 Yleisimmin käytetyt toimitusehdot ovat: - vapaasti varastossa maatilalla - vapaasti kauppa- tai teollisuusyrityksen varastossa - vapaasti satamavarastoon toimitettuna - vapaasti laivassa (FOB eli Free on Board) - vapaasti määräsatamassa (CIF eli Cost. Insurance and Freight) - toimitettuna vastaanottajan varastoon (Free at Destination) USDA (UNITED STATES DEPARTMENT OF AGRICULTURE) Yhdysvaltojen maatalousministeriö VARASTOINTISOPIMUS (STORAGE CONTRACT) - Viljakaupassa melko yleisesti käytetty sopimusmuoto, jossa myyjä sitoutuu varastoimaan tavaran ostajan lukuun ja saa siitä sovitun korvauksen. VILJA-ALAN YHTEISTYÖRYHMÄ (VYR, FINGRAIN) - Suomessa toimivien viljaalan yritysten, organisaatioiden ja valtion muodostama yhteistoimintaorganisaatio, jonka tehtävänä on kotimaisen viljaketjun toiminnan ja kilpailukyvyn kehittäminen. Tämän oppaan julkaisija. VILJAPÖRSSI (GRAIN EXCHANGE) - Paikka, jossa ostajat ja myyjät kohtaavat toisensa ja jossa osto- ja myyntitarjouksiin perustuen käydään kauppaa kunkin pörssin sääntöjen edellyttämällä tavalla. Joissakin pörsseissä voidaan tehdä käteiskauppaa fyysisten tavaranäytteiden pohjalta, mutta toisissa pörsseissä, kuten Chicagossa kaupankäynti perustuu lähes yksinomaan futuureihin, jotka eivät normaalisti johda fyysisiin toimituksiin. VÄLIMIESMENETTELY (ARBITRATION) - Viljely- tai kauppasopimuksista aiheutuvien erimielisyyksien sovittelutapa. jossa ratkaisuehdotuksen tekee osapuolten yhteisesti hyväksymä välittäjä tai välityslautakunta. 28

30

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1 HINTOJEN SUOJAUS HINNAN SUOJAUS PÖRSSISSÄ PÖRSSISSÄ 16.3.2009 1 Hintojen suojaus pörssissä - futuurit ja optiot Futuurisopimus on sitova sopimus, jolla ostat tai myyt tulevaisuudessa hintaan, josta sovitaan

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Ajankohtaista viljamarkkinoilla Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Kansainvälinen viljaneuvosto eli IGC, Maailman vehnätase-ennuste +12% Lähde: IGC eli Kansainvälinen Viljaneuvosto

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Vilja ja öljykasvikaupassa käytettävät sopimukset 2012

Vilja ja öljykasvikaupassa käytettävät sopimukset 2012 Vilja ja öljykasvikaupassa käytettävät sopimukset 2012 Rikard Korkman, 16.2. 2012 Mitäpitäisi viljellä2012 ja koska kannattaa myydä? Perussopimustyypit vilja-ja öljykasvikaupassa Sopimusviljely 1)Avohintainen

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Raision sopimusviljely

Raision sopimusviljely Raision sopimusviljely Hankintajohtaja Jukka Hollo Raisio-konserni OSTOT JA LOGISTIIKKA 17.2.2008 sivu 1 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 17.2.2008 sivu 2 1 Raision viljan

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Kevät Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Kevät Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Kevät 2012 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Loimaa, 5.2.2008 Timo Jaakkola timo.jaakkola@mtk.fi timo.jaakkola@siilo.net P. 0400 732 145 Kansainväliset markkinat Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella

Lisätiedot

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 28.1.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli n. 1,648 miljardia euroa Konserniin kuuluu

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 31.1.2013 Jukka Virolainen MMM/markkinayksikkö MARKKINAKEHITYS MAAILMALLA 800 700 600 679 Maailman vehnätase (IGC) Tuotanto Kulutus Varastot Viejien varastot 696 693 690

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR)

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) 1 Sisältö Viljan hintaan vaikuttavia tekijöitä Mitä seurata markkinoilla?

Lisätiedot

21.1.2016. Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016

21.1.2016. Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016 Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016 Maailman satoennuste on hyvä, vaikka jäädäänkin ennätyksestä 2012/13 2013/14 2014/15 2015/16 Milj. tonnia Ennuste Tuotanto

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA 8.12.2016 KATI LASSI Öljynpuristamomme Kirkkonummella Kotimainen rypsi ja rapsi tärkeimmät raaka-aineemme Öljy tuotetaan puristamalla, prosessi täysin kemikaaliton Puristuskapasiteetti

Lisätiedot

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Laatuviljaseminaari 10.3.2009 Hollola TEEMAT Markkinanäkymät Rakennekehitys Rahoituskriisin ja laman vaikutus

Lisätiedot

Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta

Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta Kimmo Pusa 5.2.2008 ISO-VILJA -sopimusperhe Ammattitaitoisen viljantuottajan työkalut ISO-VILJA LAATU- JA VILJELYSOPIMUS Täydellisesti tilan lohkolta teollisuuteen

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja Hämeenlinna 16.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta pertti.riikonen@proagria.fi Entämiltänäyttääjuuri nyt? Mitäkylvää? Pitäisikötyhjentäävarastot?

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari 24.3.2014, Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari 24.3.2014, Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari 24.3.2014, Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, 1 24.3.2014 Viljan tuotanto ja kulutus kasvussa Maailman tuotanto, kulutus ja varastot, kaikki viljat (Lähde:

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus

Lisätiedot

MALLASOHRAN MARKKINATILANNE. Mallasohra -seminaari 29.3.2011, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen

MALLASOHRAN MARKKINATILANNE. Mallasohra -seminaari 29.3.2011, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen MALLASOHRAN MARKKINATILANNE Mallasohra -seminaari 29.3.211, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen SUOMEN TUOTANTO 29 21 - Vuonna 29 viljelijöiden lukumäärä oli 6 64 ja 21 väheni tasolle 3 942-5 vuoden keskiarvo:

Lisätiedot

Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas

Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas Julkaisun nimi: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas Julkaisija: Vilja-alan yhteistyöryhmä Kuvat: MMM:n kuva-arkisto, Jukka Virolainen, Kati Lassi Taitto ja paino: Vammalan

Lisätiedot

Vilja- ja Raaka-aineet markkinatilanne Taneli Rytsä Hankkija-Maatalous Vilja- ja Raaka-aineryhmä

Vilja- ja Raaka-aineet markkinatilanne Taneli Rytsä Hankkija-Maatalous Vilja- ja Raaka-aineryhmä Vilja- ja Raaka-aineet markkinatilanne 14.11.2012 Taneli Rytsä Hankkija-Maatalous Vilja- ja Raaka-aineryhmä VYR:in kysely syksyn sadosta 8.11.2012 Viljojen kokonaissato kasvaa ennusteen mukaan edellisvuoteen

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

VYR-Seminaari

VYR-Seminaari VYR-Seminaari 30.1.2014 Rakenne: Viljelijän tärkein työ? Hintariskin hallinta, työkalut, tarpeellisuus Myyntistrategia Angry farm play.google.com Tilakoko kasvaa Työmäärä kasvaa Markkinoitavan sadon määrä

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE. liittyen 400.000 kappaleeseen Suomessa liikkeeseen laskettavia ostowarrantteja, joiden kohde-etuutena on

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE. liittyen 400.000 kappaleeseen Suomessa liikkeeseen laskettavia ostowarrantteja, joiden kohde-etuutena on SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE liittyen 400.000 kappaleeseen Suomessa liikkeeseen laskettavia ostowarrantteja, joiden kohde-etuutena on BRENT BLEND CRUDE OIL futuuri Päättymispäivänä automaattisesti

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Muuttavat maatalousmarkkinat ja markkinariskien hallinta. Timo Jaakkola 7.12. 2010

Muuttavat maatalousmarkkinat ja markkinariskien hallinta. Timo Jaakkola 7.12. 2010 Muuttavat maatalousmarkkinat ja markkinariskien hallinta Timo Jaakkola 7.12. 2010 Maatalouspolitiikka Markkinat CAP uudistus: -Tuki irti tuotannosta -Kiintiöiden lopetus -Tukien kohdennus -Intervention

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ TELAKKAKADUN KOULUN OHUTPÄÄTTEISTÄ

TARJOUSPYYNTÖ TELAKKAKADUN KOULUN OHUTPÄÄTTEISTÄ 1 (5) TARJOUSPYYNTÖ TELAKKAKADUN KOULUN OHUTPÄÄTTEISTÄ Äänekosken kaupunki pyytää tarjoustanne. Tuoteryhmä Tietokonepäätteet Tarjouspyynnön sisältö ja laajuus Hankintakausi Joulukuu 2012. Ohutpäätteiden

Lisätiedot

Maatalouden riskienhallinta Suomessa. Rami Palin 22.4.2009

Maatalouden riskienhallinta Suomessa. Rami Palin 22.4.2009 Maatalouden riskienhallinta Suomessa Rami Palin 22.4.2009 1 Sisältö Nordea ja hyödykejohdannaiset Kokonaisvaltaista riskienhallintaa Nordeasta Esimerkki rapsin hintariskin suojaamisesta Hyödykesuojauksen

Lisätiedot

SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen

SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen 1 SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen Versio 30.3.2016: Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen kehittämishanke (Tapio Oy, maa- ja metsätalousministeriö) Sopimuspohja on tarkoitettu

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 2 ermiini- ja futuurihintojen määräytyminen 1. ermiinien hinnoittelusta Esimerkki 1 Olkoon kullan spot -hinta $ 300 unssilta, riskitön korko 5 % vuodessa

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Missä mennään viljamarkkinoilla

Missä mennään viljamarkkinoilla Missä mennään viljamarkkinoilla Somero 12.2.2014 Tarmo Kajander Hankkija Vilja- ja raaka-aineryhmä Valkuaisen ja viljan hinnat nousevia HINTAVAIHTELU KASVANUT ja JATKUU Sato 2013/2014: Maailman viljatase

Lisätiedot

Seinäjoki 5.2.2014 Jussi Nurkka 05.02.2014

Seinäjoki 5.2.2014 Jussi Nurkka 05.02.2014 Seinäjoki 5.2.2014 Vaikka tuet säilyvätkin tuotantovolyymien ylläpitäjänä, niiden reaalinen arvo vähenee. Markkinat ohjaavat yhä enemmän sitä, mitä maatalouden tuotannolle, tuloille ja kannattavuudelle

Lisätiedot

Laatuviljaseminaari. Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10. Minna Oravuo, Viking Malt Oy

Laatuviljaseminaari. Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10. Minna Oravuo, Viking Malt Oy Laatuviljaseminaari Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10 Minna Oravuo, Viking Malt Oy Polttimo Oy, Viking Malt ja Senson Huippuvuosi 2008 Haasteellinen vuosi 2009 Mallasohra Mallas

Lisätiedot

FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA. UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva

FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA. UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva Kaupan vapautuminen kohti johdannaismarkkinaa Hyödykemarkkinat ovat eri kehitysvaiheessa.

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

RAISIOAGRO OY:N SOPIMUS- JA HANKINTAEHDOT VILJELYKASVEILLE VILJELYSOPIMUSTYYPIT JA HINNAT

RAISIOAGRO OY:N SOPIMUS- JA HANKINTAEHDOT VILJELYKASVEILLE VILJELYSOPIMUSTYYPIT JA HINNAT RAISIOAGRO OY:N SOPIMUS- JA HANKINTAEHDOT VILJELYKASVEILLE 2016 1. VILJELYSOPIMUSTYYPIT JA HINNAT Viljelykasvien päiväkohtaiset perushinnat vastaanottopaikoittain, viljalajeittain ja -lajikkeittain ovat

Lisätiedot

VYR kylvöalaennuste 2016

VYR kylvöalaennuste 2016 Petri Pethman.3.16 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Missä määrin seuraavat tekijät vaikuttavat kylvöpäätöksiinne kasvukauden 16 osalta? Ei lainkaan Erittäin paljon 1 2 3 4 5 Viljelykierto 3,32 Peltolohkojen

Lisätiedot

Valuuttariskit ja johdannaiset

Valuuttariskit ja johdannaiset Valuuttariskit ja johdannaiset Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, kansantaloustiede Lähde: Hull, Options, Futures, & Other

Lisätiedot

RAISIOAGRO OY:N SOPIMUS- JA HANKINTAEHDOT VILJELYKASVEILLE VILJELYSOPIMUSTYYPIT JA HINNAT

RAISIOAGRO OY:N SOPIMUS- JA HANKINTAEHDOT VILJELYKASVEILLE VILJELYSOPIMUSTYYPIT JA HINNAT RAISIOAGRO OY:N SOPIMUS- JA HANKINTAEHDOT VILJELYKASVEILLE 2018 1. VILJELYSOPIMUSTYYPIT JA HINNAT Viljelykasvien päiväkohtaiset perushinnat vastaanottopaikoittain, viljalajeittain ja -lajikkeittain ovat

Lisätiedot

Lue lisää. Vilja alan yhteistyöryhmä. Voit tilata Viljaviestin, peruuttaa tilauksen tai lähettää meille palautetta täältä.

Lue lisää. Vilja alan yhteistyöryhmä. Voit tilata Viljaviestin, peruuttaa tilauksen tai lähettää meille palautetta täältä. Viljaviesti, 3/2015 20.3.2015 Lukijalle Maaliskuun alussa julkaistiin tuloksia VYR:n perinteisestä viljelijäkyselystä. Helmikuun puolen välin ja maaliskuun alun välillä annettujen vastausten perusteella

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

ehdot 12.1 Toimitus- Yhteystiedot: Gyproc myyntiryhmä: Tilaukset ja toimitukset Tekninen palvelu ORDER

ehdot 12.1 Toimitus- Yhteystiedot: Gyproc myyntiryhmä: Tilaukset ja toimitukset Tekninen palvelu ORDER Yhteystiedot: Gyproc myyntiryhmä: Gyproc-tuotteet Myyntijohtaja: Jan Rokama, puh: 0400 534 357 Myyntipäällikkö: Markku Itänen, puh: 040 754 2794 Aluemyyntipäälliköt: Etelä-Suomi: Marko Alho, puh: 044 735

Lisätiedot

SOPIMUSLUONNOS POLTTOAINEEN TOIMITTAMISESTA

SOPIMUSLUONNOS POLTTOAINEEN TOIMITTAMISESTA 1 SOPIMUSLUONNOS POLTTOAINEEN TOIMITTAMISESTA 1 Sopijapuolet Polttoaineen myyjä, Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso, seuraavassa myyjä ja polttoaineen ostaja, Pyhäjoen kunta, seuraavassa ostaja, ovat sopineet

Lisätiedot

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA Inarin kunta pyytää tarjoustanne kirjastoauton korityöstä tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Kirjastoauto hankitaan Inarin kunnankirjaston käyttöön (www.inari.fi/kirjasto).

Lisätiedot

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Minun Maatilani ohjelmiston palvelusopimus 23.12.2015 Page 1 of 5 Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Sisältö Käsitteet Tämä asiakirja on oikeudellisesti sitova sopimus

Lisätiedot

Tiken viljatilastojen kehittäminen. Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus

Tiken viljatilastojen kehittäminen. Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken viljatilastojen kehittäminen Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 28.1.2008 Sisältö 1. Tiken viljatilastot 2. Ajankohtaiset kehittämiskohteet: Viljan hinnat: Elina Seppälä Viljan

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Luomumallasohra. Luomumallasohrapäivä Malt makes difference

Luomumallasohra. Luomumallasohrapäivä Malt makes difference Luomumallasohra Luomumallasohrapäivä 6.3.2012 Luomuoluiden markkinaosuus 2012 n. 0,5 % Luomuolut 2020 Markkinaosuus 2 % Maltaan tarve 1 000 tonnia Mallasohran tarve 1 300 tonnia Viljeltävä määrä 2 000

Lisätiedot

Viljaviesti, 8/2015. Lukijalle. Ajankohtaista vilja ja öljykasvimarkkinoilla. EU viljamarkkinat. Kansainväliset markkinat

Viljaviesti, 8/2015. Lukijalle. Ajankohtaista vilja ja öljykasvimarkkinoilla. EU viljamarkkinat. Kansainväliset markkinat Viljaviesti, 8/2015 23.10.2015 Lukijalle Vihdoin lokakuussa puinnit on saatu päätökseen ja työlistalla ovat syysmuokkaukset. Eviran kotisivuilla voi tutustua tämän vuoden viljasadon laatuun, tiedot päivittyvät

Lisätiedot

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 9.7.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna

Lisätiedot

Petri Lintukangas Markkinariskien hallinta-hanke

Petri Lintukangas Markkinariskien hallinta-hanke Petri Lintukangas Markkinariskien hallinta-hanke KANSANÄLSEN KAUPAN PELSÄÄNTÖJÄ Kysyntä ja tarjonta säätelevät kansainvälisiä vilja- ja öljykasvimarkkinoita. Ne kohtaavat toisensa aidoimmillaan avoimesti

Lisätiedot

Viljatilan rahoitus-ja markkinariskit

Viljatilan rahoitus-ja markkinariskit Viljatilan rahoitus-ja markkinariskit Nordean toimintamalli maatila-asiakkaiden palvelussa Maatalousyrittäjiä palvellaan yritysasiakkaina Nordean yrityskonttoreissa Yritystoiminnalle yrityspalvelut Yksityistalouteen

Lisätiedot

Luomuvakka-hankkeen loppuseminaari 10.12.2014 Fazer Myllyn luomuviljojen osto Tero Hirvi, Fazer Mylly

Luomuvakka-hankkeen loppuseminaari 10.12.2014 Fazer Myllyn luomuviljojen osto Tero Hirvi, Fazer Mylly Luomuvakka-hankkeen loppuseminaari 10.12.2014 n luomuviljojen osto Tero Hirvi, 1 10.12.2014 Fazer lyhyesti Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli n. 1,7 miljardia euroa Tänään konserniin

Lisätiedot

Incoterms-toimituslausekkeet 2000

Incoterms-toimituslausekkeet 2000 Incoterms-toimituslausekkeet 2000 Alkuperäinen Incoterms 2000 on ICC julkaisu nro 560, ISBN 952-9815-22-0, jonka osalta oikeudenhaltijat ovat pidättäneet kaikki oikeudet. Lisätietoja: ICC Finland, www.iccfin.fi,

Lisätiedot

LUOMUVILJAN LAATU JA MARKKINAKATSAUS. Tarmo Kajander Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

LUOMUVILJAN LAATU JA MARKKINAKATSAUS. Tarmo Kajander Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä LUOMUVILJAN LAATU JA MARKKINAKATSAUS Tarmo Kajander Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä 1 HANKKIJAN LUOMU Tarjoamme luomutiloille laajan valikoiman. Valmistamme luomurehuja (Kotkan tehtaalla) ja luomuun

Lisätiedot

Tuottajahinnat ja edunvalvonta. Realismia maatilojen talouslaskelmiin Laskijaverkoston seminaari Vallila

Tuottajahinnat ja edunvalvonta. Realismia maatilojen talouslaskelmiin Laskijaverkoston seminaari Vallila Tuottajahinnat ja edunvalvonta Realismia maatilojen talouslaskelmiin Laskijaverkoston seminaari Vallila 29.9.2017 Teemat Miten hinnat määräytyvät? Näkymät 2017 2018 (MTK markkinakatsaus, PTT ennuste) Miten

Lisätiedot

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Kansainvälinen markkina Viljamarkkinat korkealla tasolla Viljan markkinahinnat ovat tänään historiallisesti korkealla

Lisätiedot

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS Petri Pethman 8.11.2016 221100472 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=552 Kokonaisvastaajanäyte 2 135 vastaajaa Kohderyhmä ja otanta Aktiivimaanviljelijät Näytelähde:

Lisätiedot

Taiteilijan sopimus- ja vastuukysymyksistä. 15.1.2016 lakimies Anna Nousiainen, Suomen Taiteilijaseura

Taiteilijan sopimus- ja vastuukysymyksistä. 15.1.2016 lakimies Anna Nousiainen, Suomen Taiteilijaseura Taiteilijan sopimus- ja vastuukysymyksistä 15.1.2016 lakimies Anna Nousiainen, Suomen Taiteilijaseura Kun luovutetaan tavaraa tai palvelua korvausta vastaan, on selvitettävä: Kenen tai minkä kanssa järjestän

Lisätiedot

Skanskan vakiosopimusehdot materiaalihankinnassa

Skanskan vakiosopimusehdot materiaalihankinnassa Skanskan vakiosopimusehdot materiaalihankinnassa 1.9.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOPIMUSASIAKIRJAT... 2 1.1 Ehtojen tulkinta... 2 1.2 Tarjous... 2 1.3 Sopimusasiakirjojen pätevyysjärjestys... 2 2. MYYJÄN

Lisätiedot

RAISIOAGRO OY:N SOPIMUS- JA HANKINTAEHDOT VILJELYKASVEILLE VILJELYSOPIMUSTYYPIT JA HINNAT

RAISIOAGRO OY:N SOPIMUS- JA HANKINTAEHDOT VILJELYKASVEILLE VILJELYSOPIMUSTYYPIT JA HINNAT RAISIOAGRO OY:N SOPIMUS- JA HANKINTAEHDOT VILJELYKASVEILLE 2017 1. VILJELYSOPIMUSTYYPIT JA HINNAT Viljelykasvien päiväkohtaiset perushinnat vastaanottopaikoittain, viljalajeittain ja -lajikkeittain ovat

Lisätiedot

Incoterms 2010 Lyhyesti. Asko Räty

Incoterms 2010 Lyhyesti. Asko Räty Incoterms 2010 Lyhyesti Asko Räty Incoterms 1936 Maailmankaupan kasvu Incoterms 1953 Tulliyhteisöt konttiliikenteen alku Incoterms 1967 Roro-alukset Vapaakauppa-alueet terminaaliliikenne Incoterms 1976

Lisätiedot

SÄHKÖNMYYNTISOPIMUS SO-3143 XX.X.2014 SOPIJAPUOLET. Asiakas Toiminimi Asiakkaan nimi Aputoiminimi

SÄHKÖNMYYNTISOPIMUS SO-3143 XX.X.2014 SOPIJAPUOLET. Asiakas Toiminimi Asiakkaan nimi Aputoiminimi XX.X.2014 SOPIJAPUOLET Asiakas Toiminimi Asiakkaan nimi Aputoiminimi Kotipaikka Lappeenranta Y-tunnus xxxxxxx-x Yrityksen osoite Yrityksen laskutusosoite Asiakkaan yhteyshenkilö Puhelin E-mail osoite,

Lisätiedot

Tervetuloa! Välkommen! T.G

Tervetuloa! Välkommen! T.G Tervetuloa! Välkommen! T.G 28.11-10 Viljan kysyntä markkinoilla Maailman viljasato. Agrimarketin vientikauppa Mitä etuja DLA:N yhteistyö merkitsee viljan viennissä Suomesta Viljan laadut 2013 Maailman

Lisätiedot

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Keskeiset viljantuotannon kehityskohteet Satotason nostaminen - pellon peruskunnosta huolehtiminen

Lisätiedot

Yritys (jäljempänä Toimittaja) Osoite Y-tunnus. Molemmat jäljempänä myös Osapuoli tai Osapuolet. Asiakkaan yhteyshenkilön yhteystiedot

Yritys (jäljempänä Toimittaja) Osoite Y-tunnus. Molemmat jäljempänä myös Osapuoli tai Osapuolet. Asiakkaan yhteyshenkilön yhteystiedot TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 3 1 (7) Toimistotyön ergonomiatuotteiden hankinta 1. Sopijaosapuolet Espoon kaupunki (jäljempänä Asiakas) Hankintapalvelut PL 640 Y-tunnus 0101263-6 2. Sopimuksen yhteyshenkilöt:

Lisätiedot

12.11.2003 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET...3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS...3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE...3

12.11.2003 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET...3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS...3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE...3 SOPIMUS VIIMEISEN LAITOKSEN PERIAATTEESTA JOHTUVAN ELÄKESELVITTELYN TE- KEMISESTÄ VALTIOKONTTORIN, KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSEN, KANSANELÄKELAI- TOKSEN, KIRKON KESKUSRAHASTON JA ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKEN

Lisätiedot

Hankintamenettely Pienhankinta Hankinnan arvo ei ylitä julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettua kansallista kynnysarvoa.

Hankintamenettely Pienhankinta Hankinnan arvo ei ylitä julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettua kansallista kynnysarvoa. 16.2.2012 TARJOUSPYYNTÖ MASTONOSTIMESTA Äänekosken kaupunki pyytää Teiltä tarjouksen käytetystä siististä mastonostimesta tarjouspyyntöliitteen mukaisesti. Tarjous koskee kaupungin kulttuuritalolle (Kalevankatu

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Siuntio / Sjundeå 5.3.2015 Tage Granqvist T.G 5.3

Viljamarkkinatilanne. Siuntio / Sjundeå 5.3.2015 Tage Granqvist T.G 5.3 Viljamarkkinatilanne Siuntio / Sjundeå 5.3.2015 Tage Granqvist T.G 5.3 T.G 5.3 1. Vilja laatutietoja ennakkonäytteistä 2. Viljamarkkinat maailmassa ja EU:ssa S 3. Viljamarkkinat Suomessa 4. Hankkija viljakauppiaana

Lisätiedot

Vilja ja öljykasvisektorin yhteistoimintahanke 1.1.2013 30.6.2014

Vilja ja öljykasvisektorin yhteistoimintahanke 1.1.2013 30.6.2014 Loppuraportti Vilja ja öljykasvisektorin yhteistoimintahanke 1.1.2013 30.6.2014 MMM Diaarinumero 1685/325/2012 Hankeaika: 1.1.2013 30.6.2014 Toteuttajatahot: Vilja-alan yhteistyöryhmä, Elintarviketeollisuuden

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 Tarjouspyyntö 1.7.2015 Siivous-ruokapalveluyksikkö PL 33, 31761 Urjala RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ Urjalan kunnan siivous-ruokapalveluyksikkö pyytää tarjoustanne liitteenä olevan

Lisätiedot

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokaupan arvonlisäverotus Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokauppa Kotimaankauppaa vai ulkomaankauppaa? Tavara vai palvelu? Asiakas verovelvollinen vai ei-verovelvollinen? 2 Ulkomaankaupan käsitteitä...

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot