Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira"

Transkriptio

1 Jalostuksen tavoiteohjelma Suomenlapinkoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]

2 SISÄLTÖ 1. YHTEENVETO RODUN TAUSTA JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA RODUN NYKYTILANNE POPULAATION RAKENNE JA JALOSTUSPOHJA Jalostuspohja Rodun populaatiot muissa maissa Yhteenveto populaation rakenteesta ja jalostuspohjasta LUONNE JA KÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ KÄYTTÖOMINAISUUDET Rotumääritelmän maininnat luonteesta ja käyttäytymisestä sekä rodun käyttötarkoituksesta Jakautuminen näyttely- / käyttö- /tms. linjoihin PEVISA-ohjelmaan sisällytetty luonteen ja käyttäytymisen ja/tai käyttöominaisuuksien testaus ja/tai kuvaus Luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa Käyttö- ja koeominaisuudet Käyttäytyminen kotona sekä lisääntymiskäyttäytyminen Yhteenveto rodun käyttäytymisen ja luonteen keskeisimmistä ongelmakohdista sekä niiden korjaamisesta TERVEYS JA LISÄÄNTYMINEN PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Muut rodulla todetut merkittävät sairaudet Yleisimmät kuolinsyyt Lisääntyminen Sairauksille ja lisääntymisongelmille altistavat anatomiset piirteet Yhteenveto rodun keskeisimmistä ongelmista terveydessä ja lisääntymisessä ULKOMUOTO Rotumääriltelmä Näyttelyt ja jalostustarkastukset YHTEENVETO AIEMMAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA KÄYTETYIMPIEN JALOSTUSKOIRIEN TASO AIEMMAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMINEN JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS JALOSTUKSEN TAVOITTEET SUOSITUKSET JALOSTUSKOIRILLE JA YHDISTELMILLE ROTUJÄRJESTÖN TOIMENPITEET UHAT JA MAHDOLLISUUDET SEKÄ VARAUTUMINEN ONGELMIIN TOIMINTASUUNNITELMA JA TAVOITEOHJELMAN SEURANTA LÄHTEET LIITTEET

3 1. YHTEENVETO Jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) on kuvaus rodusta: sen taustasta, nykytilanteesta ja visio tulevaisuudesta. Se tarjoaa kasvattajille, harrastajille ja kaikille rodusta kiinnostuneille totuudenmukaista tietoa rodun ulkomuodon, luonteen ja terveyden kehityksestä. Se antaa neuvoa ja ohjeita, mihin rodun jalostuksessa tulisi pyrkiä ja millä tavoin tavoite voitaisiin saavuttaa. Tavoiteohjelman tunteminen ja sisäistäminen on ensiarvoisen tärkeää jokaiselle kasvattajalle, mutta myös harrastajille. Tavoiteohjelma on tarkoitettu ensisijaisesti kasvattajille ohjenuoraksi sitä noudattamalla kasvattaja tietää toimivansa rodun hyväksi. Suomenlapinkoiran jalostuksen tavoiteohjelma antaa kuvan rodun menneisyydestä sekä tekee katsauksen tämän hetken populaation tilanteesta niin luonteen ja käyttöominaisuuksien, kuin ulkomuodon, rakenteen ja terveyden osalta. Tulevaisuuden tavoite on populaation elinvoiman säilyttäminen. Suomenlapinkoira on alkukantainen rotu ja perusrakenteeltaan normaali koira tulee säilyttää elinvoimaisuus ja yleinen hyvä terveys. Suomenlapinkoira tulee olla älykäs, rohkea, rauhallinen ja oppimishaluinen, ystävällinen ja uskollinen. Lappalaisrotujen jalostuksesta ovat aiemmin vastanneet poromiehet. Heille tärkeintä oli koiran kyky selviytyä työtehtävässään poropaimenena. Koirien tuli kyetä paimentamaan isojakin porotokkia ja joskus jopa puolustamaan niitä susilta, joten koirista täytyi löytyä myös kovuutta tähän tehtävään. Ulkonäkö ei sinänsä ollut oleellinen, mutta monet uskoivat tiettyjen ulkonäköpiirteiden liittyvän hyviin käyttöominaisuuksiin. Pohjoisen ankarat olot sekä rasittava työ asettivat tiettyjä vaatimuksia koirien fyysisille ominaisuuksille, koska vain rakenteeltaan kestävät koirat selvisivät työssä. Koirien karvapeite tuli olla riittävän suojaava kylmyyttä, kosteutta sekä sääskiä vastaan. Rotumääritelmä on pidetty jokseenkin väljänä. Rotu on säilynyt ihastuttavan monimuotoisena, vaikka tyyppi onkin yhtenäistynyt niin, että koirayksilöt useimmiten tunnistaa samaan rotuun kuuluvaksi. Rodun rikkaus on siinä, että kahta samanlaista suomenlapinkoiraa ei ole olemassa. Näin on hyvä olla jatkossakin. Suomenlapinkoirat ovat yleensä hyviä synnyttämään; keinosiemennykset ja keisarileikkaukset ovat hyvin harvinaisia. Erinomaista kykyä lisääntyä luonnollisesti tulisi vaalia myös tulevaisuudessa. Tyyppi on kokoa tärkeämpi ja rodussa on runsaasti kokovaihtelua. Suomenlapinkoiran koko ei saa pienentyä, jotta käyttöominaisuudet eivät kärsi. Siitokseen käytetyillä koirilla tulisi koosta huolimatta olla selvä sukupuolileima. Jalostuksellisiin haasteisiin kuuluu miten saada ns. kotikoiria terveystarkastuksiin ja sitä kautta jalostukseen. Nykypäivänä käytettyjen urosten osuus on liian pieni. Tavoitteena on saada jalostukseen käytettyjen urosten määrä kasvuun. Rotu on määrällisesti iso ja sen jalostuspohja tulisi olla nykyistä laajempi. Paras tapa säilyttää perinnöllistä vaihtelua ja estää perinnöllisten sairauksien kasaantuminen on välttää yksittäisen yksilön runsasta jalostuskäyttöä. Tavoitteisiin kuuluu välttää liiallista nuorten urosten käyttöä, sillä niillä harvoin on terveyden osalta jälkeläisnäyttöä. Rodussa ei voida turvautua vierassukuisiin tuonteihin, koska suurin osa pohjoismaisista koirista on Suomessa syntyneiden koirien jälkeläisiä. Kotimaassa oleva koiramateriaali on otettava käyttöön entistä 3

4 laajemmin. Suomenlapinkoiran rekisteri on avoin, joten pohjoisen rekisteröimättömiä työkoiria voidaan edelleen ottaa rekisteriin. Jalostustavoitteena on geenipohjan laajentaminen siten, että huomioidaan siitokseen käytettävien urosten sukulaissuhteet ja kiinnitetään huomiota siihen, ettei hukattaisi vähän käytettyjä sukuja. Narttujen osalta on kiinnitettävä huomiota erisukuisten yksilöiden laajempaan käyttöön ja rajoitettava eniten käytettyjen urosten suosimista. Jalostusurosten osalta tärkein suositus on, että niille suositellaan rajaksi 80 jälkeläistä koko elinikänään. Enemmän huomiota tulisi kiinnittää vähän käytettyihin sukuihin, joita tulisi saada nykyistä enemmän jalostuskäyttöön. Suomenlapinkoirasta on tullut suosittu seura- ja harrastuskoira. Porojen paimennus on vaihtunut mm. tokoon ja agilityyn. Lapinkoirilla on ollut palveluskoiraoikeudet vuodesta Suomenlapinkoiria on nykyäänkin alkuperäisessä tehtävässään porotiloilla sekä paimenkoirina lammas- ja nautatiloilla. Jalostukseen tulisi edelleenkin vaalia paimenkoiralta vaadittavia ominaisuuksia. Ulkomuodon suhteen rodun tyyppi on yhtenäistynyt ja rodun tulevaisuus vaikuttaa tällä hetkellä hyvältä. 2. RODUN TAUSTA Lähtökohtana suomenlapinkoiran siirtymiselle kennelmaailman rotujen joukkoon voidaan pitää saamelaisten Fennoskandiassa ja Venäjän pohjoisten kansojen jo vuosisatoja, jopa tuhansia vuosia käyttämiä koiratyyppejä. Saamelaiskulttuuria käsittelevissä kirjoituksissa perinteinen lappalainen koira mainitaan yleensä paimentavana koirana. Koiraa tarvittiin paimennukseen sekä porotokkien vartiointiin ja liikutteluun. Tunturisaamelaisesta poronhoidosta ja paimennukseen käytetyistä koirista Enontekiön kunnan alueella ennen toista maailmansotaa saa hyvän käsityksen esim. eläinlääkäri Yrjö Kokon kirjasta Neljän tuulen tiellä. Kirjassa on lukuisia mainintoja ihmisen ja koiran yhteiselosta sekä paimenkoiran luonteista ja toimintatavoista. Kirjassa Kokko kuvaa ns. vanhan Lapin elämän murrosta ja katoamista. Suomenlapinkoiran kennelhistoria on nuori, mutta koira itsessään on ikivanha. Ensimmäisessä Suomessa pidetyssä koiranäyttelyssä 1892 esitettiin Lapista tuotuja koiria lappalaisina paimenkoirina. Suomenlapinkoiran, lapinporokoiran ja ruotsinlapinkoiran juuret poronpaimentajina ovat pitkälti yhteiset,; suomenlapinkoira erotettiin lapinporokoirasta 1960-luvun lopulla ja ruotsinlapinkoira virallistettiin jo 1940-luvulla. Näiden koirien perusteella Suomen Kennelklubi hyväksyi lapinpaimenkoiran ensimmäiset rotumerkit vuonna Nimi muutettiin lapinkoiraksi vuonna Rodun tyyppi ja rotukuva alkoivat selkiytyä 1970-luvulla ja rotumääritelmää on täsmennetty useita kertoja. Rodun nimi muutettiin edelleen suomenlapinkoiraksi vuonna Rotukuva on vakiintunut nopeasti, ja nykyisin rotu on erittäin suosittu pääasiassa koti- ja harrastuskoirana koko Suomessa. Suomenlapinkoiran ensimmäinen rotumääritelmä on vuodelta 1945, jolloin suomenlapinkoirat olivat nykykäsityksen mukaan suuria, kapea-pitkäpäisiä ja vaihtelevakarvaisia ja rotunimi oli lapinpaimenkoira. Rodun kanta muodostui alun perin muutamasta Lapista tuodusta koirasta; mukaan sekoitettiin myöhemmin aitoja porokoiria, osin sellaisia joista tuli joko lapinporokoiran tai suomenlapinkoiran kantakoiria. Valtaosa näistä lapinpaimenkoirista oli kennelnimettömiä. Tärkein rotua kasvattanut kennel oli Kukonharjun kennel. Lapinporokoira sai oman rekisterinsä 1967 ja toisentyyppiset lappalaiskoirat 4

5 valtasivat lapinkoiraksi uudelleen nimettyjen lapinpaimenkoiran rekisterin. Vanha kukonharjulainen kanta alkoi hävitä. Lapinpaimenkoiran nimi muutettiin vuonna 1967 lapinkoiraksi ja vuonna 1971 lapinkoiran rekisteri avattiin pitkäkarvaiselle porokoiralle. Näin alkoi uusi vaihe lapinkoiran kasvatuksessa. Lapista löydettiin 1970-luvulla suhteellisen voimakasluustoisia, lyhyt- ja leveäpäisiä koiria, joiden karvapeite oli pystyä ja karkeaa. Tämä Lapista tuotu uusi lapinkoira-aines ymmärrettiin oikeaksi tyypiksi. Rodun tyyppi ja rotukuva alkoivat selkiytyä ja uusi rotumääritelmä vahvistettiin vuonna Koko pieneni ja on pienentynyt sen jälkeen vielä lisää. Rodun nimi muutettiin lapinkoirasta suomenlapinkoiraksi vuonna Nykyinen rotumääritelmä on hyväksytty vuonna Rotu on alunperin poronhoitotyössä käytetty paimen- ja vahtikoira; nykyisin myös suosittu seurakoira. Suomenlapinkoiran kennelhistoriaan liittyy monenlaisia yksittäisiä tapahtumia ja erilaisia mielipiteitä. Yksi tällainen on Paimensukuisen lapinkoiran seuran perustaminen 1980-luvun alussa Helsingissä. Koiramäärän kehitys rekisteröinneissä vuosina oli välillä, koirien rekisteröinti jatkoi nousuaan olemalla välillä tapahtui suurempi kasvu rekisteröinneissä ja suomenlapinkoiria rekisteröitiin koiraa, rekisteröinti jatkui edelleen nousuna ja suomenlapinkoiria rekisteröitiin JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA Nykyinen rotua harrastava yhdistys/järjestö ja aiemmat rotujärjestöt Suomen Lapinkoirayhdistys perustettiin vuonna Yhdistys kuului vuoteen 1980 asti Suomen Seurakoirajärjestön alaisuuteen ja vuodesta 1980 rotua harrastavana yhdistyksenä Suomen Pystykorvajärjestöön. Vuonna 1993 yhdistyksen nimi muuttui Lappalaiskoirat ry:ksi ja suomenlapinkoiran lisäksi yhdistyksen alaisuuteen tulivat ruotsinlapinkoira sekä lapinporokoira koeajalla. Vuonna 1998 Lappalaiskoirat ry hyväksyttiin rotujärjestöksi ja sen alaisuuteen rodut lapinporokoira, ruotsinlapinkoira ja suomenlapinkoira. Viime vuosina suomenlapinkoirasta on tullut yksi suosituimmista koiraroduistamme. Tämä asettaa rotujärjestölle yhä kasvavia haasteita. Vuonna 2004 rekisteröitiin 1143 suomenlapinkoiraa ja siitä eteenpäin rekisteröinnit ovat ylittäneet tuhannen yksilön rajan joka vuosi. Rekisteröintien huippuvuosi oli rekisteröinnillä, jolloin rotu oli rekisteröintien perusteella Suomen viidenneksi suosituin koirarotu. Kymmenen suosituimman rodun joukossa suomenlapinkoira on ollut vuodesta 1999 lähtien. Vuonna 2013 rekisteröitiin 1096 pentua ja rotu oli kuudenneksi suosituin. 5

6 Lappalaiskoirat ry:n organisaatiokaavio 6

7 Rotua harrastavan yhdistyksen tai järjestön jäsenmäärä ja sen kehitys Lappalaiskoirat ry:n jäsenmäärä on noussut tasaisesti vuosittain. Vuoden 2014 alussa Lappalaiskoirat ry:n jäsenmäärä oli Lappalaiskoirat ry:n alaisuudessa toimii alaosastoja, jotka omalta osaltaan tekevät rotua tunnetuksi. Lappalaiskoirat ry julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Lapinkoira-lehteä, josta löytyy mm. uusimmat terveystutkimustulokset. Lisäksi yhdistys painattaa vuosittain ilmestyvää vuosikirjaa, joka sisältää kaikki näyttely- ja koetulokset arvosteluineen sekä rekisteröinti- ja terveystilastot. Yhdistyksellä on oma pentuvälitys. Lapinkoira-aapinen on yksi myytävistä tuotteista monien muiden tuotteiden ohella. Yhdistyksellä on myös omat kotisivut osoitteessa Jalostusorganisaation rakenne ja jalostustoimikunnan tehtävät Suomenlapinkoiran jalostustoimintaa ohjaa Lappalaiskoirat ry:n hallituksen nimittämä jalostustoimikunta. Hallitus nimittää vuosittain jalostustoimikunnan jäsenet järjestäytymiskokouksessaan. Tällä hetkellä jalostustoimikunnan jäseniä on kahdeksan, joista neljä toimii suomenlapinkoiran jalostusneuvojina. Jalostustoimikunnan tehtävänä on seurata PEVISA -ohjelman toteutumista, antaa jalostusneuvontaa ja käsitellä urossuosituksia, kerätä, tilastoida ja julkaista suomenlapinkoiran terveyteen liittyvää tietoa mm. Lapinkoira-lehdessä ja Internet-sivuilla. Jalostustoimikunta seuraa rodussa todettujen sairauksien ja vikojen esiintyvyyttä ja tiedottaa niistä. Jalostustoimikunta järjestää myös erilaisia jalostusaiheisia tapahtumia kuten kasvattajapäivät ja osallistuu kotimaisten rotujen vuosittaisille Jalostuspäiville Kuopiossa. Jalostustoimikunta järjestää tuomarikoulutusta ja jalostustarkastuksia sekä tekee rotuunottoesityksiä Suomen Kennelliitolle. Jalostustoimikunta julkaisee uusille pennunomistajille suunnattua Lapinkoira-aapista. Jalostustoimikunnan tehtävä on ensisijaisesti antaa tietoa ja neuvontaa kasvattajille. Vastuu päätöksistä ja yhdistelmien suunnittelusta on kuitenkin aina kasvattajalla. 4. RODUN NYKYTILANNE 4.1 Populaation rakenne ja jalostuspohja Rodun perinnöllinen monimuotoisuus tarkoittaa sen geenimuotojen (alleelien) runsautta. Puhutaan myös jalostuspohjan laajuudesta. Mitä monimuotoisempi rotu on, sitä useampia erilaisia versioita sillä on olemassa samasta geenistä. Tämä mahdollistaa rodun yksilöiden geenipareihin heterotsygotiaa, joka antaa niille yleistä elinvoimaa ja suojaa monen perinnöllisen vian ja sairauden puhkeamiselta. Monimuotoisuus on tärkeää myös immuunijärjestelmässä, jonka geenikirjon kapeneminen voi johtaa esimerkiksi 7

8 tulehdussairauksiin, autoimmuunitauteihin ja allergioihin. Jalostus ja perinnöllinen edistyminenkin ovat mahdollisia vain, jos koirien välillä on perinnöllistä vaihtelua. Suurilukuinenkin koirarotu on monimuotoisuudeltaan suppea, jos vain pientä osaa rodun koirista ja sukulinjoista on käytetty jalostukseen tai jos rodussa on koiria, joilla on rodun yksilömäärään nähden liian suuret jälkeläismäärät. Tällaiset koirat levittävät haitalliset mutaatioalleelinsa vähitellen koko rotuun, jolloin jostakin yksittäisestä mutaatiosta saattaa syntyä rodulle uusi tyyppivika tai -sairaus. Vähitellen on vaikea löytää jalostukseen koiria, joilla ei tätä mutaatiota ole. Ihannetilanteessa jalostukseen käytetään koiria tasaisesti rodun kaikista sukulinjoista. Monimuotoisuutta turvaava suositus yksittäisen koiran elinikäiselle jälkeläismäärälle on pienilukuisissa roduissa enintään 5 % ja suurilukuisissa enintään 2-3 % laskettuna rodun neljän vuoden rekisteröintimääristä. Jos rodussa rekisteröidään neljän vuoden aikana yhteensä 1000 koiraa, ei yksittäinen koira saisi olla vanhempana useammalle kuin koiralle. Toisen polven jälkeläisiä koiralla saisi pienilukuisissa roduissa olla korkeintaan 10 % ja suurilukuisissa 4-6 % laskettuna neljän vuoden rekisteröinneistä. MMT Katariina Mäki Suomenlapinkoirista 100 koiraa oli mukana Kennelliiton tilaamassa kotimaisten rotujen monimuotoisuustutkimuksessa. Tulosten perusteella suomenlapinkoirat yhdessä lapinporokoirien kanssa olivat tutkimuksen mukaan monimuotoisimpia verrattuna muihin mukana olleisiin rotuihin. Koirien yksittäiset tiedot saatiin rotuyhdistykselle, mutta niiden analysointi osoittautui vaikeaksi. MyDogDnapilottiversiossa oli mukana noin 100 koiraa, mutta vain vähemmistö passin saaneista on lähettänyt tiedot jalostustoimikunnalle. Tieto on tullut Pompen taudin testituloksen vuoksi ja muihin vakaviin sairauksiin ei passissa oteta kantaa. Rodun monimuotoisuus pyritään säilyttämään mahdollisimman hyvänä. Taulukko 1. Vuositilasto rekisteröinnit (Koiranet ) Pennut (kotimaiset) Tuonnit Rekisteröinnit yhteensä Pentueet Pentuekoko 5 5,2 5,1 5,1 5,1 4,9 5 5,2 5 5,1 Kasvattajat Jalostukseen käytetyt eri urokset -kaikki kotimaiset tuonnit ulkomaiset keskimääräinen jalostuskäytön ikä 4v6kk 4v6kk 4v4kk 4v7kk 4v2kk 4v9kk 4v7kk 4v8kk 4v11kk 5 v Jalostukseen käytetyt eri nartut 8

9 -kaikki kotimaiset tuonnit keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3v7kk 3v10kk 3v7kk 3v9kk 3v9kk 4v9kk 4v7kk 3v10kk 4v11kk 4 v Isoisät Isoäidit Sukusiitosprosentti 4,35% 4,10 % 3,73 % 3,82 % 3,74 % 3,26 % 3,43 % 3,29 % 2,98 % 3,04 % Rekisteröintimäärät Suomessa ovat pysyneet vuosikymmenen ajan melko tasaisena. Korkein määrä oli vuonna 2008 ja alhaisin vuonna Rotu on ollut jo vuosia kymmenen suosituimman rodun joukossa. Rodun kasvattajien määrä on kasvanut ja suurin osa kasvattajista hakee kennelnimen. Rodun sisällä puhutaan kahdesta eri linjasta, paimensukuisista ja virallisen linjan koirista. Jalostuksen tavoiteohjelmassa on mahdoton eritellä linjoja, koska tietoja ei ole erikseen kirjattu Kennelliiton Koiranettiin eikä Lappalaiskoirat ry:n jalostustoimikunnan käyttämään jalostustietojärjestelmään. Eri linjat ovat vuosien varrella sekoittuneet eikä niitä enää pystytä erittelemään. Koiria käytetään jalostukseen keskenään. Tuontikoirien rekisteröinti on tarkastelujaksolla ollut vuosittain alle kymmenen koiraa. Urosten keskimääräinen jalostuskäytön ikä on pysynyt 4-5 vuoden välillä. Nartuilla voidaan havaita hienoista jalostuskäytön iän kasvua vuosina 2009, 2010 ja Tietoa sukusiitoksesta (MMT Katariina Mäki ) Sukusiitoksessa uros ja narttu ovat keskenään serkukset tai sitä läheisemmät sukulaiset. Sukusiitos kasvattaa riskiä perinnöllisten sairauksien esilletuloon. Sukusiitosaste tai -prosentti on todennäköisyys sille, että satunnaisesti valittu geenipari sisältää geenistä kaksi samaa alleelia (versiota), jotka ovat molemmat peräisin samalta esivanhemmalta. Saman esivanhemman tietty alleeli on siis tullut koiralle sekä isän että emän kautta. Tällainen geenipari on homotsygoottinen ja identtinen. Ilman sukusiitosta suurin osa yksilöiden geenipareista on heterotsygoottisia, jolloin haitalliset, usein resessiiviset alleelit pysyvät vallitsevan, normaalin alleelin peittäminä. Sukusiitos vähentää heterotsygoottisia geenipareja Koiran sukusiitosaste on puolet sen vanhempien välisestä sukulaisuussuhteesta. Isä-tytär -parituksessa jälkeläisten sukusiitosaste on 25 %, puolisisarparituksessa 12,5 % ja serkusparituksessa 6,25 %. Sukusiitos vähentää heterotsygoottisten geeniparien osuutta jokaisessa sukupolvessa sukusiitosasteen verran, joten esimerkiksi puolisisarparituksessa jälkeläisten heterotsygotia vähenee 12,5 %. Myös todennäköisyys haitallisten resessiivisten ongelmien esiintuloon on puolisisarparituksessa 12,5 %. Koirilla on rotuja muodostettaessa käytetty runsaasti sukusiitosta. Sukusiitoksella pyritään tuottamaan tasalaatuisia ja periyttämisvarmoja eläimiä. Jos huonot alleelit esiintyvät kaksinkertaisina sukusiitoksen ansiosta, niin mikseivät hyvätkin. Toisaalta sukusiitettykin eläin siirtää vain puolet perimästään jälkeläisilleen, jolloin edulliset homotsygoottiset alleeliyhdistelmät purkautuvat. Lisäksi jokainen yksilö kantaa perimässään useita haitallisia alleeleja, joiden todennäköisyys tulla esiin jälkeläisissä kasvaa sukusiitoksen myötä, joten turvallisia sukusiitosyhdistelmiä ei ole. Haitat alkavat näkyä kun sukusiitosaste ylittää 10 % Tutkimuksissa on todettu sukusiitoksen haittavaikutusten alkavan näkyä eläimen sukusiitosasteen ylittäessä 10 %. Silloin todennäköisyys hedelmällisyyden ja elinvoiman heikkenemiseen kasvaa, ja 9

10 nähdään esimerkiksi lisääntymisvaikeuksia, pentukuolleisuuden nousua, pentujen epämuodostumia, vastustuskyvyn heikkenemistä sekä tulehdusalttiutta. Ilmiötä kutsutaan sukusiitostaantumaksi. Jos sukusiitosaste kasvaa hitaasti monen sukupolven aikana, haitat ovat pienemmät kuin nopeassa sukusiitoksessa eli lähisukulaisten yhdistämisessä. Sukusiitosasteen suuruus riippuu laskennassa mukana olevien sukupolvien määrästä, joten vain sellaisia sukusiitosasteita voi verrata keskenään, jotka on laskettu täsmälleen samalla sukupolvimäärällä. Jalostuksessa suositellaan neljän - viiden sukupolven perusteella lasketun sukusiitosasteen pitämistä alle 6,25 %. Rodun vuosittainen sukusiitosaste on pysynyt reilusti alle 6,25%. Sukusiitosprosentissa voidaan havaita hienoista laskua tarkastelujakson kahden ensimmäisen vuoden (2004 ja 2005) jälkeen Jalostuspohja Taulukko 2. Vuositilasto jalostuspohja (Koiranet ) Per vuosi -pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset jalostukseen käytetyt eri nartut isät/emät 0,68 0,68 0,71 0,72 0,65 0,71 0,7 0,66 0,67 0,73 -tehollinen populaatio % 57% 57 % 58 % 58 % 55 % 58 % 57 % 56 % 56 % 58 % -uroksista käytetty jalostukseen 13% 13 % 13 % 10 % 9 % 10 % 6 % 3 % 1 % 0 % -nartuista käytetty jalostukseen 28% 24 % 20 % 22 % 24 % 17 % 17 % 5 % 0 % 0 % Per sukupolvi (4 vuotta) -pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset jalostukseen käytetyt eri nartut isät/emät 0,61 0,63 0,63 0,64 0,62 0,63 0,62 0,59 0,6 0,61 -tehollinen populaatio % 39% 39 % 39 % 40 % 41 % 41 % 41 % 40 % 40 % 41 % -uroksista käytetty jalostukseen 16% 15 % 14 % 12 % 11 % 10 % 9 % 7 % 5 % 2 % -nartuista käytetty jalostukseen 30% 28 % 25 % 23 % 22 % 21 % 20 % 16 % 10 % 6 % 10

11 Tehollinen populaatio (MMT Katariina Mäki ) Mitä suurempi rodun tehollinen populaatiokoko on, sitä paremmin perinnöllinen vaihtelu säilyy rodussa. Pieni tehollinen koko tarkoittaa nopeaa sukusiitoksen lisääntymistä. Tehollinen populaatiokoko on laskennallinen arvio rodun perinnöllisestä monimuotoisuudesta. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että tehollinen populaatiokoko kertoo kuinka monen yksilön geenimuotoja tietyssä rodussa tai kannassa on. Esimerkiksi lukema 50 tarkoittaa, että rodun sukusiitosaste kasvaa yhtä nopeasti kuin jos rodussa olisi 50 tasaisesti jalostukseen käytettyä koiraa. Mitä pienempi tehollinen koko on, sitä nopeammin rodun sisäinen sukulaisuus kasvaa ja perinnöllinen vaihtelu vähenee. Samalla sukusiitoksen välttäminen vaikeutuu. Laskelmat tehdään sukupolvea kohden Kun tehollista kokoa arvioidaan jalostuskoirien lukumääristä tai rekisteriaineistojen sukutauluista, laskelmat tehdään aina sukupolvea kohden. Sukupolven pituus on seurakoirilla kolmesta neljään ja käyttökoirilla viisi vuotta. Nyrkkisääntönä on, että tehollinen koko on enintään neljä kertaa tänä aikana jalostukseen käytettyjen, eri sukuisten urosten lukumäärä. Jalostuskoirien lukumäärän perusteella laskettu tehollinen koko on aina yliarvio, koska kaava olettaa, etteivät jalostuskoirat ole toisilleen sukua ja että niillä on tasaiset jälkeläismäärät. Parempi tapa arvioida tehollista populaatiokokoa perustuu rodun keskimääräisen sukusiitosasteen kasvunopeuteen, mutta tämä kaava toimii vain suljetulle populaatiolle ja aineistolle, jossa sukupuut ovat hyvin pitkiä. Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä Koiranetissä käytettävää jalostuskoirien lukumääriin perustuvaa laskentakaavaa on hieman muokattu, jotta se huomioisi paremmin jalostuskoirien epätasaiset jälkeläismäärät. Jalostustietojärjestelmässä käytetään kaavaa Ne = 4*Nu*Nn / (2*Nu+Nn), jossa Nu on neljän vuoden aikana käytössä olleiden eri jalostusurosten ja Nn neljän vuoden aikana käytössä olleiden eri jalostusnarttujen lukumäärä. Tehollista kokoa voidaan arvioida myös rodun koirista otettujen dna-näytteiden avulla. Paras tapa säilyttää perinnöllistä vaihtelua ja estää perinnöllisten sairauksien kasaantuminen on välttää yksittäisen yksilön runsasta jalostuskäyttöä. Jos rodun tehollinen koko on alle , rodusta häviää geenimuotoja niin nopeasti, ettei luonto pysty tasapainottamaan tilannetta. Silloin on keskityttävä säilyttämään mahdollisimman monen yksilön geenejä käyttämällä mahdollisimman useaa eri koiraa jalostukseen ja huolehtimalla, että niiden jälkeläismäärät pysyvät tasaisina. Toisaalta suurimmalla osalla roduistamme on kantoja myös ulkomailla, jolloin voi olla mahdollista tuoda maahamme uutta verta. Monella rodulla ulkomailta ei kuitenkaan ole saatavissa sen erilaisempaa geenimateriaalia kuin kotimaastakaan. Suomenlapinkoirilla per sukupolvi (4 vuotta) on tehollinen populaatio hivenen nousussa, ollen enimmillään kuitenkin 802. Isät/emät -suhdeluku näyttää pysyvän melko tasaisesti 0,6 0.7 välillä. Isien lukumäärää tulisi kasvattaa, koska se laajentaa jalostuspohjaa, hidastaa geenihävikkiä ja näkyy korkeampana isien ja emien lukumäärän suhteena. Käytettyjen urosten osuus on liian pieni, koska samoja uroksia käytetään liikaa. Jalostukseen käytettyjen urosten määrää tulee kasvattaa. Taulukko 3. Viimeisen 10 vuoden aikana jalostukseen runsaimmin käytetyt 15 urosta (Koiranet ) Käytetyimmät jalostusurokset vuosina Tilastointiaikana Toisessa polvessa Yhteensä Uros s.vuosi Pentueita Pentuja %-osuus kumulat. % Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja Pompparinniityn Donttu ,51 % 2 %

12 Lecibsin Patentti ,87 % 2 % Staalon Hervoton ,85 % 3 % Lecibsin Harto ,83 % 4 % Paukapää Veikko Peikko ,75 % 5 % Lecibsin Hukkaputki ,70 % 5 % Lecibsin Saarto ,70 % 6 % Lecibsin Kuponki ,67 % 7 % Lecibsin Simo Salama ,67 % 8 % Rahkis Lapin-Loituma ,66 % 8 % Lecibsin Sakarias ,63 % 9 % Jussi ,62 % 9 % Lecibsin Macce ,60 % 10 % Terhakan Yömyssy ,58 % 11 % Lecibsin Mahti ,56 % 11 % urosta on tuottanut 50 % ajanjakson rekisteröidyistä koirista. Tarkasteltuna kymmenen vuoden ajalta suomenlapinkoirien viittätoista käytetyintä jalostusurosta huomataan seuraavaa: listalla on isä-poika -pareja viisi isä-kaksi poikaa -pareja yksi (kaksi puoliveljestä). Tilastointiaikana on seitsemällä koiralla yli 80 pentua. Suositusrajana on mainittu 80 pentua/uros. Tarkasteltaessa toisen polven pentumääriä nähdään, että kolme koiraa on saanut runsaasti jälkeläisiä. Näillä koirilla on jo ennen tilastointiaikaa syntyneitä jälkeläisiä ja jalostuskäyttö on enää vähäistä tai koiria ei käytetä lainkaan jalostukseen. Nuorten urosten jalostuskäyttö näyttää lisääntyneen. Useinkaan ei jälkeläisistä ole vielä terveydellistä näyttöä ja uroksen isäkin saattaa olla vielä hyvin nuori. Nuorimpien ikäluokkien uroksia tullaan vielä käyttämään jalostukseen, joten prosenttiluvut kasvavat seuraavien vuosien aikana. Taulukko 4. Viimeisen 10 vuoden aikana jalostukseen runsaimmin käytetyt 15 narttua (Koiranet ) Käytetyimmät jalostusnartut vuosina Tilastointiaikana Narttu s. vuosi Pentueita Pentuja 12 %- osuus Toisessa polvessa Yhteensä Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja Lumikummun Inari ,29 % Ikimuiston Norpan Näköne ,29 % Puurattaren Ellette ,28 % Zarzadan Qaunokainen ,27 % Lumiturpa Oikku ,27 % Lecibsin Miuli ,27 % Seitavuoren Niegadus ,26 %

13 Sydäntalven Kosmos ,26 % Pompparinniityn Usma ,26 % Lecibsin Aliisa ,25 % Heldalan Xsussu ,25 % Kastanjan Lapinliekki ,24 % Lecibsin Melenie ,24 % Lumiturpa Micci ,24 % Lumiturpa Oikun Hilla ,24 % Käytetyimpien jalostusnarttujen listalta löytyy emä-tytär -pareja kaksi (Lumiturpa Oikku ja Lumiturpa Oikun Hilla sekä Lecibsin Aliisa ja Kastanjan Lapinliekki). Kennelliiton nykyisen rekisteriohjeen mukainen pentuemäärä (5 pentuetta/narttu) ei ylity yhdenkään nartun kohdalla. Urosten listalla olevia koiria on käytetty myös seuraaville nartuille: Lecibsin Melenie (isinä Lecibsin Simo Salama ja Pompparinniityn Donttu) Lecibsin Miuli (isinä Lecibsin Saarto, Pompparinniityn Donttu ja Staalon Hervoton) Kastanjan Lapinliekki (isinä Lecibsin Mahti kahdessa pentueessa, Lecibsin Kuponki, Pompparinniityn Donttu, Staalon Hervoton). Pompparinniityn Usma (isänä Paukapää Veikko Peikko kahdessa pentueessa) Zarzadan Qaunokaisen isä löytyy eniten käytettyjen urosten listalta. Huolestuttavinta on, että listan usealla nartulla on teetetty uusintayhdistelmiä seuraavasti: Ikimuiston Norpan Näköne (4 pentuetta), kahdessa pentueessa isänä Mopedimuorin Ehkä Hihitän. Puurattaren Ellette (4 pentuetta), kahdessa isänä Tuiskuturkin Barbaari. Sydäntalven Kosmos (4 pentuetta), kahdessa isänä Ikimuiston Muuan Elvis. Lecibsin Aliisa (5 pentuetta), yhdessä isänä Lecibsin Kuponki (käytetyimpien urosten listalla). Neljä muuta pentuetta, kaikissa isänä Lecibsin Kastanja eli yhdistelmä uusittu kolme kertaa. Zarzadan Qaunokainen (5 pentuetta), kahdessa isänä Orso-Farm Ökömökö. Heldalan Xsussu (5 pentuetta), kolmessa isänä Fihtolas Jussa-Jätkä. Lumiturpa Micci (4 pentuetta), kolmessa isänä Kievraduv va Uhkku. Lumiturpa Oikun Hilla (4 pentuetta), kahdessa isänä Lapinpeikon Häntä Heikki. Jalostustoimikunta ei suosittele uusintayhdistelmiä Rodun populaatiot muissa maissa Rekisteröinnit muissa Pohjoismaissa Ruotsi Norja Tanska yht

14 Ensimmäiset viennit tehtiin jo 1970-luvulla. Nykyään esim. Pohjoismaissa yhteensä syntyy lähes 1000 koiraa vuosittain. Hollannissa, Englannissa ja USA:ssa arvellaan olevan muutama sata koiraa. Lukuisissa maissa on lisäksi pienempiä kantoja, jotka ovat voimistumassa. Lisääntynyt sperman vienti helpottaa kaukaisimpien maiden kasvatustoimintaa. Suuri osa pohjoismaisista koirista on Suomessa syntyneiden koirien jälkeläisiä. Rodussa ei voida turvautua vierassukuisiin tuonteihin, vaan on otettava käyttöön kotimaassa oleva koiramateriaali entistä laajemmin Yhteenveto populaation rakenteesta ja jalostuspohjasta Suomenlapinkoira on määrällisesti iso rotu, jonka jalostuspohjan tulisi olla nykyistä laajempi. On vältettävä yksittäisten urosten liiallista jalostuskäyttöä. Suomenlapinkoiraurokselle suositellaan rajaksi 80 jälkeläistä uroksen elinikänä. Tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, että ei hukattaisi vähän käytettyjä sukuja. Pyritään löytämään ns. kotikoirat terveystarkastuksiin ja sitä kautta jalostukseen. Suomenlapinkoiran rekisteri on avoin, joten pohjoisen rekisteröimättömiä työkoiria voidaan ottaa edelleen rekisteriin. 90-luvun jälkeen rotuun on otettu vain muutama koira. Jalostuspohjaa kaventaa yksittäisten urosten liian runsas jalostuskäyttö, ja hyvin nuorien koirien lisääntynyt käyttö lisää geneettisten riskien esiintuloa. Varsinkin nuoret urokset ehtivät saada paljon jälkeläisiä elämänsä aikana, jolloin suositusraja jälkeläisten suhteen täyttyy nopeasti. Geenipohjaa voidaan laajentaa siten, että huomioidaan siitokseen käytettävien urosten sukulaisuussuhteet ja kiinnitetään huomiota siihen, ettei hukattaisi vähän käytettyjä sukuja. Narttujen osalta on kiinnitettävä huomiota erisukuisten yksilöiden laajempaan käyttöön ja rajoitettava eniten käytettyjen urosten suosimista. Jalostustoimikunta ei anna suositusta uusintayhdistelmille, joten yhdistelmät tehdään välittämättä suosituksista. Runsaasti jälkeläisiä omaava koira ei välttämättä ole kuitenkaan populaation kannalta erityisen merkittävä, jos sen jälkeläiset jatkavat sukua vain vähän. Toisaalta yksittäisen koiran jälkeläismäärä saattaa olla pieni, mutta sen vaikutus kasvaa jos jälkeläisiä käytetään runsaasti jalostukseen. Lisääntyvä kasvattajamäärä asettaa haasteita rotuyhdistykselle, koska opastusta ja neuvontaa tarvitaan paljon. Lisääntynyt sperman vienti ulkomaille on positiivinen asia, mutta spermaa luovuttavien koirien terveystiedot tulisi tarkistaa jalostustoimikunnalta ennen sperman luovutusta. Jälkeläismäärään perustuvaa PEVISA-ohjelmaa ei ole. 4.2 Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet Rotumääritelmän maininnat luonteesta ja käyttäytymisestä sekä rodun käyttötarkoituksesta Suomenlapinkoiran rotumääritelmässä käyttäytyminen/luonne on määritelty seuraavasti: Suomenlapinkoiran tulee olla älykäs, rohkea, rauhallinen ja oppimishaluinen, ystävällinen ja uskollinen. Näiden luonteenpiirteiden ansiosta suomenlapinkoirasta on tullut suosittu rotu Suomessa. Useimmiten 14

15 koira ostetaan perheeseen seurakoiraksi. Jokainen koira tulisi kuitenkin peruskouluttaa, jotta se olisi yhteiskuntakelpoinen. Suomenlapinkoiran ominaisiin piirteisiin kuuluvat koulutettavuus ja kontaktihakuisuus. Näitä luonteenpiirteitä hyödyntämällä voi koirastaan kouluttaa kelpo laumanjäsenen. Suomenlapinkoira suhtautuu omistajan läsnä ollessa vieraisiin ihmisiin ystävällisesti. Suomenlapinkoiralla on taipumus vahtia reviiriään ja ilmoittaa haukunnallaan vieraiden tulosta. Tämä pohjautuu rodun alkuperäiseen käyttötarkoitukseen porotokan ja kodan vahtina. Suomenlapinkoiran eitoivottuja ominaisuuksia, joita joissain määrin esiintyy, ovat lievä hermostuneisuus, arkuus sekä vihaisuus. Näitä luonteenpiirteitä omaavaa suomenlapinkoiraa ei tule käyttää jalostukseen. Turha rähjääminen ja haukkuminen eivät ole toivottavia ominaisuuksia. Suomenlapinkoira on nykyään yleinen perhe- ja seurakoira, joka soveltuu hyvin moneen eri harrastukseen. Suosituimpia harrastusmuotoja ovat nykypäivinä mm. agility sekä toko eli tottelevaisuuskoulutus. Myös palveluskoirakokeissa suomenlapinkoiria käy vuosittain muutamia. Näistä lajeista haku ja jälki ovat suosituimmat. Suomenlapinkoiria on nykyisinkin alkuperäisessä tehtävässään porotiloilla sekä paimenkoirina lammasja nautatiloilla. Hyvä koira on verraton apu myös nykypäivän porotyössä. Eroja on, koska eri paikoissa tarvitaan eri lailla porojen kanssa toimivaa koiraa. Koiralta vaaditaan kestävää rakennetta, säänkestävää karvapeitettä, kestäviä polkuanturoita, sitkeyttä, kuuliaisuutta ja herkkäoppisuutta. Työkoira ei saa olla liian nöyrä edes isäntää/emäntää kohtaan, mutta hyvä yhteydenpito isäntään/emäntään tarvitaan. Jalostuksessa tulee edelleen säilyttää paimenkoiralta vaadittavat ominaisuudet Jakautuminen näyttely- tai käyttölinjoihin tms. Rodussa rekisteröityjä koiria ei ole jaettu eri linjoihin. Suurinta osaa edustaa nykyisin suomenlapinkoirat, joiden kanssa harrastetaan näyttelyitä tai muita edellä mainittuja harrastuksia PEVISA-ohjelmaan sisällytetty luonteen ja käyttäytymisen ja/tai käyttöominaisuuksien testaus ja/tai kuvaus Suomenlapinkoirien luonne- ja käyttöominaisuuksia ei ole sisällytetty PEVISA:an Luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa Suomenlapinkoiran toimintakyky on kohtuullinen tai pieni. Terävyys on pieni eli koira tarvitsee paljon ärsytystä ennen kuin reagoi aggressiivisesti. Jäljellejäävää hyökkäyshalua ei saa esiintyä. Puolustushalu on kohtuullinen, hillitty tai pieni. Taisteluhalu kohtuullinen tai pieni. Suomenlapinkoiran hermorakenteen pitää olla suhteellisen rauhallinen tai hieman rauhaton, ei hermostunut. Temperamentti on kohtuullisen vilkas. Kovuudeltaan koira on työtehtävää suorittaessaan kohtuullisen kova ja ihmistä kohtaan hieman pehmeä. Koiran tulee olla laukauspeloton. Luonnetesti Koira saavuttaa hyväksytyn tuloksen, kun yhteispistemäärä on vähintään +75 pistettä ja koira on saanut vähintään arvosanan +1 terävyydestä, hermorakenteesta, luoksepäästävyydestä ja laukauspelottomuudesta. 15

16 Luonnetestatut syntyneistä (Koiranet ) LTE LTE LTE Yhteensä Vuosi Syntyneitä LTE LTE0 LTE ,67 % ,91 % ,69 % ,42 % ,55 % ,28 % ,04 % ,21 % ,00 % ,00 % Yhteensä ,54 % Koirien lukumäärät eri osa-alueittain Osa-alueet Koirien lkm % +75 tai yli Koirien lkm % alle tai yli koirista alle +75 koirista 1 Toimintakyky +3 erittäin suuri suuri 38 10,70 % 0 +1 kohtuullinen ,41 % 4 6,67 % -1 pieni 99 27,89 % 50 83,33 % -2 riittämätön 0 3 5,00 % -3 toimintakyvytön 0 0 ei erittelyä 6 1,69 % 1 1,67 % 2 Terävyys +3 kohtuullinen ilman jäljelle 83 23,38 % 0 jäävää hyökkäyshalua +2 suuri ilman jäljelle 4 1,13 % 2 3,33 % jäävää hyökkäyshalua +1 pieni jäljelle jäävin ,49 % 55 91,67 % hyökkäyshaluin -2 kohtuullinen jäljelle 0 0 jäävin hyökkäyshaluin -3 suuri jäljelle jäävin 0 0 hyökkäyshaluin ei erittelyä 6 1,69 % 1 1,67 % 3 Puolustushalu 16

17 +3 kohtuullinen, hillitty ,03 % 6 10,00 % +2 suuri, hillitty 2 0,56 % 0 +1 pieni ,32 % 28 46,67 % -1 haluton 50 14,08 % 23 38,33 % ei erittelyä 6 1,69 % 1 1,67 % 4 Taisteluhalu +3 suuri 16 4,51 % 0 +2 kohtuullinen ,85 % 7 11,67 % +1 erittäin suuri 0 1 1,67 % -1 pieni ,42 % 35 58,33 % -2 riittämätön 23 6,48 % 13 21,67 % -3 haluton 1 0,28 % 1 1,67 % ei erittelyä 6 1,69 % 1 1,67 % 5 Hermorakenne +3 rauhallinen suhteellisen rauhallinen 25 7,04 % 0 +1 hieman rauhaton ,96 % 39 65,00 % -1 vähän hermostunut ,67 % -2 hermostunut 0 2 3,33 % ei erittelyä 6 1,69 % 1 1,67 % 6 Temperamentti +3 vilkas ,09 % 4 6,67 % +2 kohtuullisen vilkas ,76 % 35 58,33 % +1 erittäin vilkas 58 16,34 % 7 11,67 % -1 häiritsevän vilkas 3 0,85 % 2 3,33 % -1b, impulsiivinen 3 0,85 % 7 11,67 % -1c, levoton 2 0,56 % 1 1,67 % -2 välinpitämätön 2 0,56 % 1 1,67 % ei erittelyä 6 1,69 % 1 1,67 % 7 Kovuus +3 kohtuullisen kova 52 14,65 % 0 +2 kova 1 0,28 % 0 +1 hieman pehmeä ,18 % 22 36,67 % -1 erittäin kova pehmeä 28 7,89 % 35 58,33 % -3 erittäin pehmeä 0 0 ei erittelyä 6 1,69 % 1 1,67 % 8 Luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luokse ,60 % 43 71,67 % päästävä, avoin +2 luoksepäästävä, hieman 2 0,56 % 0 pidättyväinen +2a, erittäin hyväntahtoinen, 35 9,86 % 10 16,67 % erittäin luoksepäästävä, avoin +2b, hyväntahtoinen, aavistuksen 2 0,56 % 4 6,67 % verran pidättyväinen ilman hyökkäyspyrkimyksiä +1 mielistelevä 5 1,41 % 0 17

18 ei erittelyä 6 1,69 % 1 1,67 % 9 Laukauspelottomuus +++ laukausvarma ,44 % 20 33,33 % ++ laukauskokematon ,42 % 21 35,00 % + paukkuärtyisä 7 1,97 % 0 - laukausaltis 29 8,17 % 10 16,67 % -- laukausarka ,00 % ei erittelyä 6 1,69 % 1 1,67 % Kun tarkastellaan suomenlapinkoirien luonnetestien tuloksia, voidaan havaita seuraavaa: Yli +75 pisterajan saavutti 361 koiraa (85,5 % testatuista). Alle + 75 pistemäärän jäi 61 koiraa (14,5 % testatuista). Suomenlapinkoiran ihanteena voidaan pitää koiraa, jonka yhteispisteet asettuvat pisteen välille. Suurimmalla osalla toimintakyky on kohtuullinen tai pieni, noin kymmenellä prosentilla se on suuri. Lähes kaikki suuren toimintakyvyn omaavat koirat ovat saaneet korkeita yhteispisteitä, hieman alle 200 tai jopa 246. Nuo koirat eivät enää vastaa rodun ihannekoiraa, mutta saattavat toimia työkoirina hyvin. Terävyys on pieni tai kohtuullinen, mikä parasta jäljellä jäävää hyökkäyshalua ei esiinny. Puolustushalu on suurimmalla osalla kohtuullinen, hillitty tai pieni. Seitsemänkymmentäkolme (73) koiraa on haluttomia puolustamaan. Tämä on 17,3 % kaikista luonnetestiin osallistuneista. Taisteluhalu on suurimmalla osalla kohtuullinen tai pieni, kuudellatoista (16) koiralla suuri ja kahdellakymmenelläkuudella (26) riittämätön. Suuren taisteluhalun omaavat koirat ovat saaneet korkeita yhteispisteitä. Hermorakenne on kaikilla +75 tai yli pisteen saaneilla rauhallinen tai hieman rauhaton. Hermorakenne näyttää olevan suurimmalla osalla kodallaan. Kuudellatoista (16) koiralla esiintyy lievää hermostuneisuutta. Hermostuneet koirat kuuluvat ryhmään, joka ei ole saavuttanut +75 pisterajaa. Suomenlapinkoirien luonteessa esiintyy jonkin verran arkuutta ja pelokkuutta narttujen kohdalla. Hallitseva herkkähaukkuisuus on näiden samojen narttujen ongelma. Narttujen edellä mainitut ominaisuudet näkyvät luonnetestissä hermostuneisuutena, impulsiivisuutena, pehmeytenä ja paukkuarkuutena. Koirat eivät ole useimmiten saavuttaneet hyväksyttyä pistemäärää. Temperamentin osalla tuli pisteissä suurin hajonta. Toki suurin osa koirista (345) oli kohtuullisen vilkkaita tai erittäin vilkkaita. Pieni osa oli häiritsevän vilkkaita, impulsiivisia tai levottomia. Temperamentiltaan täysin välinpitämättömiä koiria oli kolme. Kovuus on suurimmalla osalla kohtuullisen kova tai hieman pehmeä. Pehmeitä koiria on 63, mikä on 14,7 % kaikista luonnetestiin osallistuneista koirista. Luoksepäästävyydessä ei ole ongelmia ja tämä on hyvä asia. Kuusi koiraa on aavistuksen verran pidättyväisiä ilman hyökkäyspyrkimyksiä. 18

19 Laukauspelottomuus on suurimmalla osalla laukausvarma tai laukauskokematon, laukausalttiita koiria on kolmekymmentäyhdeksän (39) ja laukausarkoja kuusi. MH-luonnekuvaus MH-luonnekuvauksia on tehty vuodesta 2009 lähtien. Kuvauksiin on osallistunut 31 vuosina syntynyttä koiraa (Koiranet ) Vuonna 2013 syntyneitä ei ikänsä puolesta ole vielä voinut osallistua MH-luonnekuvaukseen Suoritettu Ohj. kesk. 2 1 Yhteensä Vuosi Syntyneitä Suoritettu Ohj. Kesk. % syntyneistä ,09 % ,08 % ,09 % ,84 % ,29 % ,64 % ,18 % ,23 % ,09 % ,00 % Yhteensä ,26 % MH-kuvauksessa ei anneta subjektiivista arviota eikä koira saa arvosanaa hyväksytty/hylätty. Mittaasteikkona käytetään arvosanoja 1-5, jolloin 1 tarkoittaa pienempää aktiviteettia ja 5 suurempaa. Ohjaajan keskeyttämistä koirista yksi on saanut myös luonnetestissä LTE0 ja yksi LTE-. Kaikkien syntyneiden suoritustulokset Kuvauksen osaalueet Osaalueiden 19 Pisteiden Koirien lkm pisteittäin yhteispisteet keskiarvo a Kontakti, tervehtiminen 103 3, b Kontakti, yhteistyö 95 3, c Kontakti, käsittely 73 2, a Leikki 1, leikkihalu 81 2,

20 2b Leikki 1, tarttuminen 65 2, c Leikki 1, puruote ja taisteluhalu 45 1, a Takaa-ajo , a Takaa-ajo , b Tarttuminen , b Tarttuminen , Aktiviteettitaso 90 2, a Etäleikki, kiinnostus 76 2, b Etäleikki, uhka/aggressio 33 0, c Etäleikki, uteliaisuus 45 1, d Etäleikki, leikkihalu 41 1, e Etäleikki, yhteistyö 37 1, a Yllätys, pelko 98 3, b Yllätys, puolustus/aggressio 38 1, c Yllätys, uteliaisuus 49 1, d Yllätys, jäljellejäävä pelko 58 1, e Yllätys, jäljellejäävä kiinnostus 39 1, a Ääniherkkyys, pelko 97 3, b Ääniherkkyys, uteliaisuus 59 2, c Ääniherkkyys, jäljellejäävä pelko 51 1, d Ääniherkkyys, jäljellejäävä kiinnostus 34 1, a Aaveet, puolustus/aggressio 44 1, b Aaveet, tarkkaavaisuus 87 2, c Aaveet, pelko 79 2, d Aaveet, uteliaisuus 62 2, e Aaveet, kontaktinotto aaveeseen 84 2, a Leikki 2, leikkihalu 65 2, b Leikki 2, tarttuminen 56 1, Ampuminen 61 1, Suurin osa koirista ottaa itse kontaktin tai ainakin hyväksyy sen. Osa koirista on leikkihaluisia, osa ei leiki mutta osoittaa kiinnostusta. Leikissä esineeseen tarttuminen tai puruote ja taistelutahto tapahtuu harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta viiveellä tai esinettä vain nuuskitaan eikä siihen tartuta. Molemmissa takaa-ajo osiossa suurin osa ei aloita takaa-ajoa tai aloittaa etenemisen hitaasti. Tarttuminen on enemmistöllä vaisua, suurin osa ei kiinnostu eikä tartu, nuuskii saalista. Aktiviteettitaso on lähes kaikilla koirilla tarkkaavaisen rauhallinen ja toiminnot lisääntyvät vähitellen. Etäleikin osalta enemmistö on kiinnostunut avustajasta ja seuraa tai tarkkailee. Uhka/aggressio -osiossa ei osoiteta uhkauseleitä. Muissa osioissa koirien kiinnostus on vähäistä tai ne eivät saavu avustajan luo. 20

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Suomenlapinkoira 06-09 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 04.0.04 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 6.06.05 Sisällys. YHTEENVETO... 4. RODUN TAUSTA... 5

Lisätiedot

Liite 4. Luonnetestit

Liite 4. Luonnetestit Liite 4. Luonnetestit LUKUOHJE: Kaavioissa on esitettynä luonnetestin eri osa-alueet. Arvostelualueet, esim. toimintakyky, K+luku tarkoittaa kerrointa arvostelun pisteytyksessä. Ympyrän kehällä on osion

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010 ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010 OHJELMA Klo 9.45 klo 10.00 klo 10.15 klo 12.00 klo 12.30 aamukahvi tilaisuuden avaus / Espanjanvesikoirien jalostustoimikunta Luonne ja sen testaaminen sekä luonnetyöryhmän

Lisätiedot

siihen, ei väistä kiinnostunut TO:sta Tarttuu, vetää vastaan, mutta irrottaa ja tarttuu uudestaan/ Korjailee otetta

siihen, ei väistä kiinnostunut TO:sta Tarttuu, vetää vastaan, mutta irrottaa ja tarttuu uudestaan/ Korjailee otetta 1 2 3 4 5 1a. KONTAKTI Tervehtiminen Torjuu kontaktia, murisee tai yrittää purra Välttää kontaktia, väistää Hyväksyy kontaktin vastaamatta siihen, ei väistä Ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen Mielistelevä

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

LUONNOS! KEESHONDIN LUONNETAVOITE - luonnetestin määritysten rodunomaiseen arviointiin.

LUONNOS! KEESHONDIN LUONNETAVOITE - luonnetestin määritysten rodunomaiseen arviointiin. LUONNOS! KEESHONDIN LUONNETAVOITE - luonnetestin määritysten rodunomaiseen arviointiin. Suomen Keeshond ry Jalostustoimikunta Vuosi 2008 Sisällysluettelo KEESHONDIN LUONNETAVOITE... 1 Johdanto... 2 Keeshondin

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.04.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 16.6.2015 Eeva Ylinen, Linda Merk, Henna Porali, Kaisa

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Lyhytkarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 23.04.2016 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi Sisältö 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2014-2018

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2014-2018 BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2014-2018 Hyväksytty BichonFrisé Ry:n vuosikokouksessa 17.3.2013 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 10.12.2013 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen 1.1.2013 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.2.2012 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri Jalostuksen tavoiteohjelma 6- Suursnautseri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 7.3.5 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys. YHTEENVETO... 3. RODUN TAUSTA... 4 3.

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Belgianpaimenkoira, laekenois 2015 2019

Jalostuksen tavoiteohjelma Belgianpaimenkoira, laekenois 2015 2019 Jalostuksen tavoiteohjelma Belgianpaimenkoira, laekenois 2015 2019 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 30.3.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 10.6.2014 1 Sisällys 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais- ruotsalainen pihakoira

Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais- ruotsalainen pihakoira Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais- ruotsalainen pihakoira Hyväksytty rotuyhdistyksen kokouksessa 21.3.2015 Hyväksytty rotujärjestön kokouksessa 27.4.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017

SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 2.3.2013 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 9.4.2013 1 SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri Jalostuksen tavoiteohjelma 6- Suursnautseri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 7.3.5 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [6.6.5] Sisällys. YHTEENVETO... 3. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 14.03.2015 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Sisällysluettelo Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] 1. YHTEENVETO...4

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä

Lisätiedot

SUOMEN AFFENPINSERIT ry

SUOMEN AFFENPINSERIT ry SUOMEN AFFENPINSERIT ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2015 2019 Hyväksytty Suomen Affenpinserit ry:n kevätkokouksessa 23.2.2014. Hyväksytty Suomen Kääpiökoirayhdistys ry:n vuosikokouksessa 27.3.2014. Suomen

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen.. Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

Lancashirenkarjakoira

Lancashirenkarjakoira Suomen Lancashire Heeler -yhdistys ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Lancashirenkarjakoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 1.11.2015 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi]

Lisätiedot

AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Suomen amerikanstaffordshirenterrieriyhdistys ry 2012 1 Amerikanstaffordshirenterrierin jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty rotua harrastavan

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Pyreneittenmastiffi

Jalostuksen tavoiteohjelma Pyreneittenmastiffi Jalostuksen tavoiteohjelma Pyreneittenmastiffi Hyväksytty Pyreneittenmastiffit ry yleiskokouksessa 01.11.2014 Hyväksytty Bullmastiffit ja Mastiffit ry yleiskokouksessa 29.3.2014 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Lancashirenkarjakoira

Jalostuksen tavoiteohjelma Lancashirenkarjakoira Jalostuksen tavoiteohjelma Lancashirenkarjakoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi 1 Sisältö 1. YHTEENVETO

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Tanskalais-ruotsalainen pihakoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017

SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 2.3.2013 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 9.4.2013 1 SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO - ehdotus Kerry- ja vehnäterrierikerho ry Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO ohjeiden taustatiedot jalostus- ja terveystilanne kartoitettu kasvattajakysely (-05): 7 kerry-, 19 vehnäkasv. terveyskysely

Lisätiedot

Terveyskysely 2009 yhteenveto

Terveyskysely 2009 yhteenveto Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 36 cirnecoa (syntymävuodet 1996-2009) 20,7 % Suomessa rekisteröidyistä cirnecoista (174) 33 % elossa olevista vuosina 1997-2009 syntyneistä cirnecoista

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Amerikancockerspanielit ry / JTO... Sivu 1 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 6.4.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 17.9.2011 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 26.4.2012

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO * JTO

SISÄLLYSLUETTELO * JTO SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 3 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 4 4. RODUN NYKYTILANNE... 5 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja... 5 4.1.1 Populaation rakenne

Lisätiedot

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty Bichon Frisé Ry:n vuosikokouksessa 17.3.213 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi 2 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2010 (JTO)

SUOMENPYSTYKORVAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2010 (JTO) SUOMENPYSTYKORVAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2010 (JTO) SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ - FINSKA SPETSKLUBBEN RY (SPJ-FSK) Hyväksytty: SPJ-FSK.n hallituksessa 28.1.2011 Hyväksytty: SPJ-FSK.n vuosikokouksessa

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010 ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010 Tapiolan koulun auditorio, Espoo Osanottajia 18 kpl, puheenjohtaja Kirsi Sainio, sihteeri Melina Bruno Tilaisuuden avasi Espanjanvesikoirien jalostustoimikunnan

Lisätiedot

Lapinporokoiran jalostuksen tavoiteohjelma

Lapinporokoiran jalostuksen tavoiteohjelma Lapinporokoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2 (63) Sisällysluettelo 1. Yhteenveto... 3 2. Rodun tausta... 5 2.1 Varhaishistoria... 5 2.2 Toista maailmansotaa edeltävä aika... 7 2.3 Sodan jälkeen... 7 2.4

Lisätiedot

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntö Tanskandogin Jalostuksen Tavoiteohjelma

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SUOMEN SCHAPENDOES RY 2013 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SCHAPENDOES

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SUOMEN SCHAPENDOES RY 2013 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SCHAPENDOES JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SUOMEN SCHAPENDOES RY 23 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SCHAPENDOES Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa Hyväksytty SKL:n jalostustieteellisessä

Lisätiedot

Islanninlammaskoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 ISLANNINKOIRAT RY ISLANNINLAMMASKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

Islanninlammaskoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 ISLANNINKOIRAT RY ISLANNINLAMMASKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Islanninlammaskoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 Islanninkoirat ry:n hyväksymä: Suomen seurakoirayhdistyksen hyväksymä: SKL:n jalostustieteellisen toimikunnan hyväksymä: 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.

Lisätiedot

AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Suomen amerikanstaffordshirenterrieriyhdistys ry 2012 1 Amerikanstaffordshirenterrierin jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty rotua harrastavan

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri

Jalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri Jalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys 1. YHTEENVETO... 4 2. RODUN TAUSTA...

Lisätiedot

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi]

Lisätiedot

KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma

KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 2016 Suomen Keeshond ry Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa xx.xx.2011 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt xx.xx.2011 SKL:n hallitus hyväksynyt

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Karkeakarvainen mäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Karkeakarvainen mäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Karkeakarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 23.04.6 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]

Lisätiedot

SUURSNAUTSEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2011-2015

SUURSNAUTSEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2011-2015 SUURSNAUTSEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA -5 SUURSNAUTSERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty SSSK ry:n yleiskokouksessa.3.6 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta käsitellyt.4.6 Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet esitämme, että ranskanbulldoggi-rodulle anotaan PEVISA-ohjelmaa. Esityksemme rodun PEVISA-ohjelmaksi on seuraava:

Me allekirjoittaneet esitämme, että ranskanbulldoggi-rodulle anotaan PEVISA-ohjelmaa. Esityksemme rodun PEVISA-ohjelmaksi on seuraava: Tampereella 20.9.2014 ESITYS PEVISA-OHJELMAKSI Me allekirjoittaneet esitämme, että ranskanbulldoggi-rodulle anotaan PEVISA-ohjelmaa. Esityksemme rodun PEVISA-ohjelmaksi on seuraava: Pentueen vanhemmilla

Lisätiedot

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 Alkuperäinen JTO vuodelta 2008 Tavoiteohjelma 2008 2012 Hyväksytty Suomen Lagottoklubi ry:n yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty Spanieliliitto

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Suomenpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012-2016. Suomen Keeshond ry 1. YHTEENVETO... 3. 2. RODUN TAUSTA... 2.1. Rodun synty ja kehittyminen...

SISÄLLYSLUETTELO JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012-2016. Suomen Keeshond ry 1. YHTEENVETO... 3. 2. RODUN TAUSTA... 2.1. Rodun synty ja kehittyminen... KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 2017 Suomen Keeshond ry Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa 29.10.2011 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt xx.xx.2012 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Uroksen jalostuskäyttö

Uroksen jalostuskäyttö Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

Suomen Kääpiöpinserit ry jäsenkasvattajille suunnattu luonnekysely (22.6.-12.7.2011)

Suomen Kääpiöpinserit ry jäsenkasvattajille suunnattu luonnekysely (22.6.-12.7.2011) Suomen Kääpiöpinserit ry jäsenkasvattajille suunnattu luonnekysely (22.6.-12.7.2011) Yhteenveto Kyselyyn vastaamispyyntö lähetetty 78 kasvattajalle Vastauksia 20 kpl, vastausprosentti 26 %. TAUSTAKYSYMYKSET

Lisätiedot

Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma

Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma Suomen Beaglejärjestö Jalostusjaosto 7 / 2013 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4. RODUN NYKYTILANNE...

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Vanhaenglanninlammaskoira

Jalostuksen tavoiteohjelma Vanhaenglanninlammaskoira Jalostuksen tavoiteohjelma Vanhaenglanninlammaskoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Kääpiöpinserit suomalaisen luonnetestin valossa

Kääpiöpinserit suomalaisen luonnetestin valossa Kääpiöpinserit suomalaisen luonnetestin valossa Yhteenveto vuosina 1992-2010 luonnetestatuista kääpiöpinsereistä Tarja Tuovinen, kesäkuu 2011 Yleistä suomalaisesta luonnetestistä Suomen Kennelliiton hyväksymät

Lisätiedot

AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Suomen amerikanstaffordshirenterrieriyhdistys ry 2012 1 Amerikanstaffordshirenterrierin jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty rotua harrastavan

Lisätiedot

Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen

Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Katariina Mäki 2008 Moni koiraharrastaja laskee nykyisin erilaisia oman koirarotunsa tilaa kuvaavia lukuja, ja Kennelliittokin edellyttää rotujen tilanteen

Lisätiedot

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 1 Alkuperäinen JTO vuodelta 2008 Tavoiteohjelma 2008 2012 Hyväksytty Suomen Lagottoklubi ry:n yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty

Lisätiedot

Suomen Kääpiöpinserit ry

Suomen Kääpiöpinserit ry Suomen Kääpiöpinserit ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 SUOMEN KÄÄPIÖPINSERIT RY JALOSTUSTOIMIKUNTA Kääpiöpinserin (185) jalostuksen tavoiteohjelma vuosille 2013-2017 Hyväksytty Suomen Kääpiöpinserit

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA LEONBERGINKOIRALLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA LEONBERGINKOIRALLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA LEONBERGINKOIRALLE Hyväksytty hallituksessa 19.2.2009 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 28.03.2009 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta on hyväksynyt 1.6.2009/27.10.2009

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma TIIBETINMASTIFFI. Voimassa 1.1.2015-31.12.2019

Jalostuksen tavoiteohjelma TIIBETINMASTIFFI. Voimassa 1.1.2015-31.12.2019 Jalostuksen tavoiteohjelma TIIBETINMASTIFFI Voimassa 1.1.2015-31.12.2019 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [28.09.2014] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [11.11.2014] Sisällys 1.

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2016-31.12.2020. Isomünsterinseisoja 118

Jalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2016-31.12.2020. Isomünsterinseisoja 118 Jalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2016-31.12.2020 Isomünsterinseisoja 118 Hyväksytty Saksanseisojakerho ry:n vuosikokouksessa 25.4.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 18.8.2015 Koonnut:

Lisätiedot

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI Tämä infopaketti sisältää seuraavaa: Neuvoja aloittelevalle kasvattajalle Jalostusneuvonnan perusohje Jalostustiedustelulomake Hyväksymis-

Lisätiedot

KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma

KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 2017 Suomen Keeshond ry Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa 29.10.2011 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 9.4.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1.

Lisätiedot

Mittelspitz - keskikokoinen saksanpystykorva

Mittelspitz - keskikokoinen saksanpystykorva Jalostuksen tavoiteohjelma Mittelspitz - keskikokoinen saksanpystykorva Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 21.03.2015 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Suomen Hovawart ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014 2018 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 30.11.2013 Suomen Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 11.1.2014 1. YHTEENVETO Hovawart

Lisätiedot

KUVASZIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

KUVASZIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA KUVASZIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 25.2.2012 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 25.9.2012 JTO on voimassa 1.1.2013-31.12.2017 Sisällysluettelo 1.

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC Hyväksytty Sarplaninac Club Finland ry:n hallituksen kokouksessa 30.8.2015. Sisällys 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA

Lisätiedot

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 Alkuperäinen JTO vuodelta 2008 Tavoiteohjelma 2008 2012 Hyväksytty Suomen Lagottoklubi ry:n yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty Spanieliliitto

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Lyhytkarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]

Lisätiedot

Koiran periytyvä persoonallisuus

Koiran periytyvä persoonallisuus Koiran periytyvä persoonallisuus Katriina Tiira, FT, Koirangeenit tutkimusryhmä, HY & Folkhälsan, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Periytyykö käyttäytyminen? Kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta eteenpäin=

Lisätiedot

Suomen kromfohrländer ry. Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018

Suomen kromfohrländer ry. Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018 Suomen kromfohrländer ry Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 14.10.2014 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO...3 2. RODUN TAUSTA...4

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Englanninkääpiöterrieri

Jalostuksen tavoiteohjelma Englanninkääpiöterrieri Jalostuksen tavoiteohjelma Englanninkääpiöterrieri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys Sisällys...2 1. YHTEENVETO...4

Lisätiedot

Mittelspitz - keskikokoinen saksanpystykorva

Mittelspitz - keskikokoinen saksanpystykorva Jalostuksen tavoiteohjelma Mittelspitz - keskikokoinen saksanpystykorva Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n

Lisätiedot

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Parsonrussellinterrierit ry / Jalostustoimikunta KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Kysely on syytä palauttaa allekirjoituksella varustettuna, sillä vastanneiden nimet julkaistaan Parsonlehdessä.

Lisätiedot