Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira"

Transkriptio

1 Jalostuksen tavoiteohjelma Suomenlapinkoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]

2 SISÄLTÖ 1. YHTEENVETO RODUN TAUSTA JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA RODUN NYKYTILANNE POPULAATION RAKENNE JA JALOSTUSPOHJA Jalostuspohja Rodun populaatiot muissa maissa Yhteenveto populaation rakenteesta ja jalostuspohjasta LUONNE JA KÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ KÄYTTÖOMINAISUUDET Rotumääritelmän maininnat luonteesta ja käyttäytymisestä sekä rodun käyttötarkoituksesta Jakautuminen näyttely- / käyttö- /tms. linjoihin PEVISA-ohjelmaan sisällytetty luonteen ja käyttäytymisen ja/tai käyttöominaisuuksien testaus ja/tai kuvaus Luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa Käyttö- ja koeominaisuudet Käyttäytyminen kotona sekä lisääntymiskäyttäytyminen Yhteenveto rodun käyttäytymisen ja luonteen keskeisimmistä ongelmakohdista sekä niiden korjaamisesta TERVEYS JA LISÄÄNTYMINEN PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Muut rodulla todetut merkittävät sairaudet Yleisimmät kuolinsyyt Lisääntyminen Sairauksille ja lisääntymisongelmille altistavat anatomiset piirteet Yhteenveto rodun keskeisimmistä ongelmista terveydessä ja lisääntymisessä ULKOMUOTO Rotumääriltelmä Näyttelyt ja jalostustarkastukset YHTEENVETO AIEMMAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA KÄYTETYIMPIEN JALOSTUSKOIRIEN TASO AIEMMAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMINEN JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS JALOSTUKSEN TAVOITTEET SUOSITUKSET JALOSTUSKOIRILLE JA YHDISTELMILLE ROTUJÄRJESTÖN TOIMENPITEET UHAT JA MAHDOLLISUUDET SEKÄ VARAUTUMINEN ONGELMIIN TOIMINTASUUNNITELMA JA TAVOITEOHJELMAN SEURANTA LÄHTEET LIITTEET

3 1. YHTEENVETO Jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) on kuvaus rodusta: sen taustasta, nykytilanteesta ja visio tulevaisuudesta. Se tarjoaa kasvattajille, harrastajille ja kaikille rodusta kiinnostuneille totuudenmukaista tietoa rodun ulkomuodon, luonteen ja terveyden kehityksestä. Se antaa neuvoa ja ohjeita, mihin rodun jalostuksessa tulisi pyrkiä ja millä tavoin tavoite voitaisiin saavuttaa. Tavoiteohjelman tunteminen ja sisäistäminen on ensiarvoisen tärkeää jokaiselle kasvattajalle, mutta myös harrastajille. Tavoiteohjelma on tarkoitettu ensisijaisesti kasvattajille ohjenuoraksi sitä noudattamalla kasvattaja tietää toimivansa rodun hyväksi. Suomenlapinkoiran jalostuksen tavoiteohjelma antaa kuvan rodun menneisyydestä sekä tekee katsauksen tämän hetken populaation tilanteesta niin luonteen ja käyttöominaisuuksien, kuin ulkomuodon, rakenteen ja terveyden osalta. Tulevaisuuden tavoite on populaation elinvoiman säilyttäminen. Suomenlapinkoira on alkukantainen rotu ja perusrakenteeltaan normaali koira tulee säilyttää elinvoimaisuus ja yleinen hyvä terveys. Suomenlapinkoira tulee olla älykäs, rohkea, rauhallinen ja oppimishaluinen, ystävällinen ja uskollinen. Lappalaisrotujen jalostuksesta ovat aiemmin vastanneet poromiehet. Heille tärkeintä oli koiran kyky selviytyä työtehtävässään poropaimenena. Koirien tuli kyetä paimentamaan isojakin porotokkia ja joskus jopa puolustamaan niitä susilta, joten koirista täytyi löytyä myös kovuutta tähän tehtävään. Ulkonäkö ei sinänsä ollut oleellinen, mutta monet uskoivat tiettyjen ulkonäköpiirteiden liittyvän hyviin käyttöominaisuuksiin. Pohjoisen ankarat olot sekä rasittava työ asettivat tiettyjä vaatimuksia koirien fyysisille ominaisuuksille, koska vain rakenteeltaan kestävät koirat selvisivät työssä. Koirien karvapeite tuli olla riittävän suojaava kylmyyttä, kosteutta sekä sääskiä vastaan. Rotumääritelmä on pidetty jokseenkin väljänä. Rotu on säilynyt ihastuttavan monimuotoisena, vaikka tyyppi onkin yhtenäistynyt niin, että koirayksilöt useimmiten tunnistaa samaan rotuun kuuluvaksi. Rodun rikkaus on siinä, että kahta samanlaista suomenlapinkoiraa ei ole olemassa. Näin on hyvä olla jatkossakin. Suomenlapinkoirat ovat yleensä hyviä synnyttämään; keinosiemennykset ja keisarileikkaukset ovat hyvin harvinaisia. Erinomaista kykyä lisääntyä luonnollisesti tulisi vaalia myös tulevaisuudessa. Tyyppi on kokoa tärkeämpi ja rodussa on runsaasti kokovaihtelua. Suomenlapinkoiran koko ei saa pienentyä, jotta käyttöominaisuudet eivät kärsi. Siitokseen käytetyillä koirilla tulisi koosta huolimatta olla selvä sukupuolileima. Jalostuksellisiin haasteisiin kuuluu miten saada ns. kotikoiria terveystarkastuksiin ja sitä kautta jalostukseen. Nykypäivänä käytettyjen urosten osuus on liian pieni. Tavoitteena on saada jalostukseen käytettyjen urosten määrä kasvuun. Rotu on määrällisesti iso ja sen jalostuspohja tulisi olla nykyistä laajempi. Paras tapa säilyttää perinnöllistä vaihtelua ja estää perinnöllisten sairauksien kasaantuminen on välttää yksittäisen yksilön runsasta jalostuskäyttöä. Tavoitteisiin kuuluu välttää liiallista nuorten urosten käyttöä, sillä niillä harvoin on terveyden osalta jälkeläisnäyttöä. Rodussa ei voida turvautua vierassukuisiin tuonteihin, koska suurin osa pohjoismaisista koirista on Suomessa syntyneiden koirien jälkeläisiä. Kotimaassa oleva koiramateriaali on otettava käyttöön entistä 3

4 laajemmin. Suomenlapinkoiran rekisteri on avoin, joten pohjoisen rekisteröimättömiä työkoiria voidaan edelleen ottaa rekisteriin. Jalostustavoitteena on geenipohjan laajentaminen siten, että huomioidaan siitokseen käytettävien urosten sukulaissuhteet ja kiinnitetään huomiota siihen, ettei hukattaisi vähän käytettyjä sukuja. Narttujen osalta on kiinnitettävä huomiota erisukuisten yksilöiden laajempaan käyttöön ja rajoitettava eniten käytettyjen urosten suosimista. Jalostusurosten osalta tärkein suositus on, että niille suositellaan rajaksi 80 jälkeläistä koko elinikänään. Enemmän huomiota tulisi kiinnittää vähän käytettyihin sukuihin, joita tulisi saada nykyistä enemmän jalostuskäyttöön. Suomenlapinkoirasta on tullut suosittu seura- ja harrastuskoira. Porojen paimennus on vaihtunut mm. tokoon ja agilityyn. Lapinkoirilla on ollut palveluskoiraoikeudet vuodesta Suomenlapinkoiria on nykyäänkin alkuperäisessä tehtävässään porotiloilla sekä paimenkoirina lammas- ja nautatiloilla. Jalostukseen tulisi edelleenkin vaalia paimenkoiralta vaadittavia ominaisuuksia. Ulkomuodon suhteen rodun tyyppi on yhtenäistynyt ja rodun tulevaisuus vaikuttaa tällä hetkellä hyvältä. 2. RODUN TAUSTA Lähtökohtana suomenlapinkoiran siirtymiselle kennelmaailman rotujen joukkoon voidaan pitää saamelaisten Fennoskandiassa ja Venäjän pohjoisten kansojen jo vuosisatoja, jopa tuhansia vuosia käyttämiä koiratyyppejä. Saamelaiskulttuuria käsittelevissä kirjoituksissa perinteinen lappalainen koira mainitaan yleensä paimentavana koirana. Koiraa tarvittiin paimennukseen sekä porotokkien vartiointiin ja liikutteluun. Tunturisaamelaisesta poronhoidosta ja paimennukseen käytetyistä koirista Enontekiön kunnan alueella ennen toista maailmansotaa saa hyvän käsityksen esim. eläinlääkäri Yrjö Kokon kirjasta Neljän tuulen tiellä. Kirjassa on lukuisia mainintoja ihmisen ja koiran yhteiselosta sekä paimenkoiran luonteista ja toimintatavoista. Kirjassa Kokko kuvaa ns. vanhan Lapin elämän murrosta ja katoamista. Suomenlapinkoiran kennelhistoria on nuori, mutta koira itsessään on ikivanha. Ensimmäisessä Suomessa pidetyssä koiranäyttelyssä 1892 esitettiin Lapista tuotuja koiria lappalaisina paimenkoirina. Suomenlapinkoiran, lapinporokoiran ja ruotsinlapinkoiran juuret poronpaimentajina ovat pitkälti yhteiset,; suomenlapinkoira erotettiin lapinporokoirasta 1960-luvun lopulla ja ruotsinlapinkoira virallistettiin jo 1940-luvulla. Näiden koirien perusteella Suomen Kennelklubi hyväksyi lapinpaimenkoiran ensimmäiset rotumerkit vuonna Nimi muutettiin lapinkoiraksi vuonna Rodun tyyppi ja rotukuva alkoivat selkiytyä 1970-luvulla ja rotumääritelmää on täsmennetty useita kertoja. Rodun nimi muutettiin edelleen suomenlapinkoiraksi vuonna Rotukuva on vakiintunut nopeasti, ja nykyisin rotu on erittäin suosittu pääasiassa koti- ja harrastuskoirana koko Suomessa. Suomenlapinkoiran ensimmäinen rotumääritelmä on vuodelta 1945, jolloin suomenlapinkoirat olivat nykykäsityksen mukaan suuria, kapea-pitkäpäisiä ja vaihtelevakarvaisia ja rotunimi oli lapinpaimenkoira. Rodun kanta muodostui alun perin muutamasta Lapista tuodusta koirasta; mukaan sekoitettiin myöhemmin aitoja porokoiria, osin sellaisia joista tuli joko lapinporokoiran tai suomenlapinkoiran kantakoiria. Valtaosa näistä lapinpaimenkoirista oli kennelnimettömiä. Tärkein rotua kasvattanut kennel oli Kukonharjun kennel. Lapinporokoira sai oman rekisterinsä 1967 ja toisentyyppiset lappalaiskoirat 4

5 valtasivat lapinkoiraksi uudelleen nimettyjen lapinpaimenkoiran rekisterin. Vanha kukonharjulainen kanta alkoi hävitä. Lapinpaimenkoiran nimi muutettiin vuonna 1967 lapinkoiraksi ja vuonna 1971 lapinkoiran rekisteri avattiin pitkäkarvaiselle porokoiralle. Näin alkoi uusi vaihe lapinkoiran kasvatuksessa. Lapista löydettiin 1970-luvulla suhteellisen voimakasluustoisia, lyhyt- ja leveäpäisiä koiria, joiden karvapeite oli pystyä ja karkeaa. Tämä Lapista tuotu uusi lapinkoira-aines ymmärrettiin oikeaksi tyypiksi. Rodun tyyppi ja rotukuva alkoivat selkiytyä ja uusi rotumääritelmä vahvistettiin vuonna Koko pieneni ja on pienentynyt sen jälkeen vielä lisää. Rodun nimi muutettiin lapinkoirasta suomenlapinkoiraksi vuonna Nykyinen rotumääritelmä on hyväksytty vuonna Rotu on alunperin poronhoitotyössä käytetty paimen- ja vahtikoira; nykyisin myös suosittu seurakoira. Suomenlapinkoiran kennelhistoriaan liittyy monenlaisia yksittäisiä tapahtumia ja erilaisia mielipiteitä. Yksi tällainen on Paimensukuisen lapinkoiran seuran perustaminen 1980-luvun alussa Helsingissä. Koiramäärän kehitys rekisteröinneissä vuosina oli välillä, koirien rekisteröinti jatkoi nousuaan olemalla välillä tapahtui suurempi kasvu rekisteröinneissä ja suomenlapinkoiria rekisteröitiin koiraa, rekisteröinti jatkui edelleen nousuna ja suomenlapinkoiria rekisteröitiin JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA Nykyinen rotua harrastava yhdistys/järjestö ja aiemmat rotujärjestöt Suomen Lapinkoirayhdistys perustettiin vuonna Yhdistys kuului vuoteen 1980 asti Suomen Seurakoirajärjestön alaisuuteen ja vuodesta 1980 rotua harrastavana yhdistyksenä Suomen Pystykorvajärjestöön. Vuonna 1993 yhdistyksen nimi muuttui Lappalaiskoirat ry:ksi ja suomenlapinkoiran lisäksi yhdistyksen alaisuuteen tulivat ruotsinlapinkoira sekä lapinporokoira koeajalla. Vuonna 1998 Lappalaiskoirat ry hyväksyttiin rotujärjestöksi ja sen alaisuuteen rodut lapinporokoira, ruotsinlapinkoira ja suomenlapinkoira. Viime vuosina suomenlapinkoirasta on tullut yksi suosituimmista koiraroduistamme. Tämä asettaa rotujärjestölle yhä kasvavia haasteita. Vuonna 2004 rekisteröitiin 1143 suomenlapinkoiraa ja siitä eteenpäin rekisteröinnit ovat ylittäneet tuhannen yksilön rajan joka vuosi. Rekisteröintien huippuvuosi oli rekisteröinnillä, jolloin rotu oli rekisteröintien perusteella Suomen viidenneksi suosituin koirarotu. Kymmenen suosituimman rodun joukossa suomenlapinkoira on ollut vuodesta 1999 lähtien. Vuonna 2013 rekisteröitiin 1096 pentua ja rotu oli kuudenneksi suosituin. 5

6 Lappalaiskoirat ry:n organisaatiokaavio 6

7 Rotua harrastavan yhdistyksen tai järjestön jäsenmäärä ja sen kehitys Lappalaiskoirat ry:n jäsenmäärä on noussut tasaisesti vuosittain. Vuoden 2014 alussa Lappalaiskoirat ry:n jäsenmäärä oli Lappalaiskoirat ry:n alaisuudessa toimii alaosastoja, jotka omalta osaltaan tekevät rotua tunnetuksi. Lappalaiskoirat ry julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Lapinkoira-lehteä, josta löytyy mm. uusimmat terveystutkimustulokset. Lisäksi yhdistys painattaa vuosittain ilmestyvää vuosikirjaa, joka sisältää kaikki näyttely- ja koetulokset arvosteluineen sekä rekisteröinti- ja terveystilastot. Yhdistyksellä on oma pentuvälitys. Lapinkoira-aapinen on yksi myytävistä tuotteista monien muiden tuotteiden ohella. Yhdistyksellä on myös omat kotisivut osoitteessa Jalostusorganisaation rakenne ja jalostustoimikunnan tehtävät Suomenlapinkoiran jalostustoimintaa ohjaa Lappalaiskoirat ry:n hallituksen nimittämä jalostustoimikunta. Hallitus nimittää vuosittain jalostustoimikunnan jäsenet järjestäytymiskokouksessaan. Tällä hetkellä jalostustoimikunnan jäseniä on kahdeksan, joista neljä toimii suomenlapinkoiran jalostusneuvojina. Jalostustoimikunnan tehtävänä on seurata PEVISA -ohjelman toteutumista, antaa jalostusneuvontaa ja käsitellä urossuosituksia, kerätä, tilastoida ja julkaista suomenlapinkoiran terveyteen liittyvää tietoa mm. Lapinkoira-lehdessä ja Internet-sivuilla. Jalostustoimikunta seuraa rodussa todettujen sairauksien ja vikojen esiintyvyyttä ja tiedottaa niistä. Jalostustoimikunta järjestää myös erilaisia jalostusaiheisia tapahtumia kuten kasvattajapäivät ja osallistuu kotimaisten rotujen vuosittaisille Jalostuspäiville Kuopiossa. Jalostustoimikunta järjestää tuomarikoulutusta ja jalostustarkastuksia sekä tekee rotuunottoesityksiä Suomen Kennelliitolle. Jalostustoimikunta julkaisee uusille pennunomistajille suunnattua Lapinkoira-aapista. Jalostustoimikunnan tehtävä on ensisijaisesti antaa tietoa ja neuvontaa kasvattajille. Vastuu päätöksistä ja yhdistelmien suunnittelusta on kuitenkin aina kasvattajalla. 4. RODUN NYKYTILANNE 4.1 Populaation rakenne ja jalostuspohja Rodun perinnöllinen monimuotoisuus tarkoittaa sen geenimuotojen (alleelien) runsautta. Puhutaan myös jalostuspohjan laajuudesta. Mitä monimuotoisempi rotu on, sitä useampia erilaisia versioita sillä on olemassa samasta geenistä. Tämä mahdollistaa rodun yksilöiden geenipareihin heterotsygotiaa, joka antaa niille yleistä elinvoimaa ja suojaa monen perinnöllisen vian ja sairauden puhkeamiselta. Monimuotoisuus on tärkeää myös immuunijärjestelmässä, jonka geenikirjon kapeneminen voi johtaa esimerkiksi 7

8 tulehdussairauksiin, autoimmuunitauteihin ja allergioihin. Jalostus ja perinnöllinen edistyminenkin ovat mahdollisia vain, jos koirien välillä on perinnöllistä vaihtelua. Suurilukuinenkin koirarotu on monimuotoisuudeltaan suppea, jos vain pientä osaa rodun koirista ja sukulinjoista on käytetty jalostukseen tai jos rodussa on koiria, joilla on rodun yksilömäärään nähden liian suuret jälkeläismäärät. Tällaiset koirat levittävät haitalliset mutaatioalleelinsa vähitellen koko rotuun, jolloin jostakin yksittäisestä mutaatiosta saattaa syntyä rodulle uusi tyyppivika tai -sairaus. Vähitellen on vaikea löytää jalostukseen koiria, joilla ei tätä mutaatiota ole. Ihannetilanteessa jalostukseen käytetään koiria tasaisesti rodun kaikista sukulinjoista. Monimuotoisuutta turvaava suositus yksittäisen koiran elinikäiselle jälkeläismäärälle on pienilukuisissa roduissa enintään 5 % ja suurilukuisissa enintään 2-3 % laskettuna rodun neljän vuoden rekisteröintimääristä. Jos rodussa rekisteröidään neljän vuoden aikana yhteensä 1000 koiraa, ei yksittäinen koira saisi olla vanhempana useammalle kuin koiralle. Toisen polven jälkeläisiä koiralla saisi pienilukuisissa roduissa olla korkeintaan 10 % ja suurilukuisissa 4-6 % laskettuna neljän vuoden rekisteröinneistä. MMT Katariina Mäki Suomenlapinkoirista 100 koiraa oli mukana Kennelliiton tilaamassa kotimaisten rotujen monimuotoisuustutkimuksessa. Tulosten perusteella suomenlapinkoirat yhdessä lapinporokoirien kanssa olivat tutkimuksen mukaan monimuotoisimpia verrattuna muihin mukana olleisiin rotuihin. Koirien yksittäiset tiedot saatiin rotuyhdistykselle, mutta niiden analysointi osoittautui vaikeaksi. MyDogDnapilottiversiossa oli mukana noin 100 koiraa, mutta vain vähemmistö passin saaneista on lähettänyt tiedot jalostustoimikunnalle. Tieto on tullut Pompen taudin testituloksen vuoksi ja muihin vakaviin sairauksiin ei passissa oteta kantaa. Rodun monimuotoisuus pyritään säilyttämään mahdollisimman hyvänä. Taulukko 1. Vuositilasto rekisteröinnit (Koiranet ) Pennut (kotimaiset) Tuonnit Rekisteröinnit yhteensä Pentueet Pentuekoko 5 5,2 5,1 5,1 5,1 4,9 5 5,2 5 5,1 Kasvattajat Jalostukseen käytetyt eri urokset -kaikki kotimaiset tuonnit ulkomaiset keskimääräinen jalostuskäytön ikä 4v6kk 4v6kk 4v4kk 4v7kk 4v2kk 4v9kk 4v7kk 4v8kk 4v11kk 5 v Jalostukseen käytetyt eri nartut 8

9 -kaikki kotimaiset tuonnit keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3v7kk 3v10kk 3v7kk 3v9kk 3v9kk 4v9kk 4v7kk 3v10kk 4v11kk 4 v Isoisät Isoäidit Sukusiitosprosentti 4,35% 4,10 % 3,73 % 3,82 % 3,74 % 3,26 % 3,43 % 3,29 % 2,98 % 3,04 % Rekisteröintimäärät Suomessa ovat pysyneet vuosikymmenen ajan melko tasaisena. Korkein määrä oli vuonna 2008 ja alhaisin vuonna Rotu on ollut jo vuosia kymmenen suosituimman rodun joukossa. Rodun kasvattajien määrä on kasvanut ja suurin osa kasvattajista hakee kennelnimen. Rodun sisällä puhutaan kahdesta eri linjasta, paimensukuisista ja virallisen linjan koirista. Jalostuksen tavoiteohjelmassa on mahdoton eritellä linjoja, koska tietoja ei ole erikseen kirjattu Kennelliiton Koiranettiin eikä Lappalaiskoirat ry:n jalostustoimikunnan käyttämään jalostustietojärjestelmään. Eri linjat ovat vuosien varrella sekoittuneet eikä niitä enää pystytä erittelemään. Koiria käytetään jalostukseen keskenään. Tuontikoirien rekisteröinti on tarkastelujaksolla ollut vuosittain alle kymmenen koiraa. Urosten keskimääräinen jalostuskäytön ikä on pysynyt 4-5 vuoden välillä. Nartuilla voidaan havaita hienoista jalostuskäytön iän kasvua vuosina 2009, 2010 ja Tietoa sukusiitoksesta (MMT Katariina Mäki ) Sukusiitoksessa uros ja narttu ovat keskenään serkukset tai sitä läheisemmät sukulaiset. Sukusiitos kasvattaa riskiä perinnöllisten sairauksien esilletuloon. Sukusiitosaste tai -prosentti on todennäköisyys sille, että satunnaisesti valittu geenipari sisältää geenistä kaksi samaa alleelia (versiota), jotka ovat molemmat peräisin samalta esivanhemmalta. Saman esivanhemman tietty alleeli on siis tullut koiralle sekä isän että emän kautta. Tällainen geenipari on homotsygoottinen ja identtinen. Ilman sukusiitosta suurin osa yksilöiden geenipareista on heterotsygoottisia, jolloin haitalliset, usein resessiiviset alleelit pysyvät vallitsevan, normaalin alleelin peittäminä. Sukusiitos vähentää heterotsygoottisia geenipareja Koiran sukusiitosaste on puolet sen vanhempien välisestä sukulaisuussuhteesta. Isä-tytär -parituksessa jälkeläisten sukusiitosaste on 25 %, puolisisarparituksessa 12,5 % ja serkusparituksessa 6,25 %. Sukusiitos vähentää heterotsygoottisten geeniparien osuutta jokaisessa sukupolvessa sukusiitosasteen verran, joten esimerkiksi puolisisarparituksessa jälkeläisten heterotsygotia vähenee 12,5 %. Myös todennäköisyys haitallisten resessiivisten ongelmien esiintuloon on puolisisarparituksessa 12,5 %. Koirilla on rotuja muodostettaessa käytetty runsaasti sukusiitosta. Sukusiitoksella pyritään tuottamaan tasalaatuisia ja periyttämisvarmoja eläimiä. Jos huonot alleelit esiintyvät kaksinkertaisina sukusiitoksen ansiosta, niin mikseivät hyvätkin. Toisaalta sukusiitettykin eläin siirtää vain puolet perimästään jälkeläisilleen, jolloin edulliset homotsygoottiset alleeliyhdistelmät purkautuvat. Lisäksi jokainen yksilö kantaa perimässään useita haitallisia alleeleja, joiden todennäköisyys tulla esiin jälkeläisissä kasvaa sukusiitoksen myötä, joten turvallisia sukusiitosyhdistelmiä ei ole. Haitat alkavat näkyä kun sukusiitosaste ylittää 10 % Tutkimuksissa on todettu sukusiitoksen haittavaikutusten alkavan näkyä eläimen sukusiitosasteen ylittäessä 10 %. Silloin todennäköisyys hedelmällisyyden ja elinvoiman heikkenemiseen kasvaa, ja 9

10 nähdään esimerkiksi lisääntymisvaikeuksia, pentukuolleisuuden nousua, pentujen epämuodostumia, vastustuskyvyn heikkenemistä sekä tulehdusalttiutta. Ilmiötä kutsutaan sukusiitostaantumaksi. Jos sukusiitosaste kasvaa hitaasti monen sukupolven aikana, haitat ovat pienemmät kuin nopeassa sukusiitoksessa eli lähisukulaisten yhdistämisessä. Sukusiitosasteen suuruus riippuu laskennassa mukana olevien sukupolvien määrästä, joten vain sellaisia sukusiitosasteita voi verrata keskenään, jotka on laskettu täsmälleen samalla sukupolvimäärällä. Jalostuksessa suositellaan neljän - viiden sukupolven perusteella lasketun sukusiitosasteen pitämistä alle 6,25 %. Rodun vuosittainen sukusiitosaste on pysynyt reilusti alle 6,25%. Sukusiitosprosentissa voidaan havaita hienoista laskua tarkastelujakson kahden ensimmäisen vuoden (2004 ja 2005) jälkeen Jalostuspohja Taulukko 2. Vuositilasto jalostuspohja (Koiranet ) Per vuosi -pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset jalostukseen käytetyt eri nartut isät/emät 0,68 0,68 0,71 0,72 0,65 0,71 0,7 0,66 0,67 0,73 -tehollinen populaatio % 57% 57 % 58 % 58 % 55 % 58 % 57 % 56 % 56 % 58 % -uroksista käytetty jalostukseen 13% 13 % 13 % 10 % 9 % 10 % 6 % 3 % 1 % 0 % -nartuista käytetty jalostukseen 28% 24 % 20 % 22 % 24 % 17 % 17 % 5 % 0 % 0 % Per sukupolvi (4 vuotta) -pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset jalostukseen käytetyt eri nartut isät/emät 0,61 0,63 0,63 0,64 0,62 0,63 0,62 0,59 0,6 0,61 -tehollinen populaatio % 39% 39 % 39 % 40 % 41 % 41 % 41 % 40 % 40 % 41 % -uroksista käytetty jalostukseen 16% 15 % 14 % 12 % 11 % 10 % 9 % 7 % 5 % 2 % -nartuista käytetty jalostukseen 30% 28 % 25 % 23 % 22 % 21 % 20 % 16 % 10 % 6 % 10

11 Tehollinen populaatio (MMT Katariina Mäki ) Mitä suurempi rodun tehollinen populaatiokoko on, sitä paremmin perinnöllinen vaihtelu säilyy rodussa. Pieni tehollinen koko tarkoittaa nopeaa sukusiitoksen lisääntymistä. Tehollinen populaatiokoko on laskennallinen arvio rodun perinnöllisestä monimuotoisuudesta. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että tehollinen populaatiokoko kertoo kuinka monen yksilön geenimuotoja tietyssä rodussa tai kannassa on. Esimerkiksi lukema 50 tarkoittaa, että rodun sukusiitosaste kasvaa yhtä nopeasti kuin jos rodussa olisi 50 tasaisesti jalostukseen käytettyä koiraa. Mitä pienempi tehollinen koko on, sitä nopeammin rodun sisäinen sukulaisuus kasvaa ja perinnöllinen vaihtelu vähenee. Samalla sukusiitoksen välttäminen vaikeutuu. Laskelmat tehdään sukupolvea kohden Kun tehollista kokoa arvioidaan jalostuskoirien lukumääristä tai rekisteriaineistojen sukutauluista, laskelmat tehdään aina sukupolvea kohden. Sukupolven pituus on seurakoirilla kolmesta neljään ja käyttökoirilla viisi vuotta. Nyrkkisääntönä on, että tehollinen koko on enintään neljä kertaa tänä aikana jalostukseen käytettyjen, eri sukuisten urosten lukumäärä. Jalostuskoirien lukumäärän perusteella laskettu tehollinen koko on aina yliarvio, koska kaava olettaa, etteivät jalostuskoirat ole toisilleen sukua ja että niillä on tasaiset jälkeläismäärät. Parempi tapa arvioida tehollista populaatiokokoa perustuu rodun keskimääräisen sukusiitosasteen kasvunopeuteen, mutta tämä kaava toimii vain suljetulle populaatiolle ja aineistolle, jossa sukupuut ovat hyvin pitkiä. Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä Koiranetissä käytettävää jalostuskoirien lukumääriin perustuvaa laskentakaavaa on hieman muokattu, jotta se huomioisi paremmin jalostuskoirien epätasaiset jälkeläismäärät. Jalostustietojärjestelmässä käytetään kaavaa Ne = 4*Nu*Nn / (2*Nu+Nn), jossa Nu on neljän vuoden aikana käytössä olleiden eri jalostusurosten ja Nn neljän vuoden aikana käytössä olleiden eri jalostusnarttujen lukumäärä. Tehollista kokoa voidaan arvioida myös rodun koirista otettujen dna-näytteiden avulla. Paras tapa säilyttää perinnöllistä vaihtelua ja estää perinnöllisten sairauksien kasaantuminen on välttää yksittäisen yksilön runsasta jalostuskäyttöä. Jos rodun tehollinen koko on alle , rodusta häviää geenimuotoja niin nopeasti, ettei luonto pysty tasapainottamaan tilannetta. Silloin on keskityttävä säilyttämään mahdollisimman monen yksilön geenejä käyttämällä mahdollisimman useaa eri koiraa jalostukseen ja huolehtimalla, että niiden jälkeläismäärät pysyvät tasaisina. Toisaalta suurimmalla osalla roduistamme on kantoja myös ulkomailla, jolloin voi olla mahdollista tuoda maahamme uutta verta. Monella rodulla ulkomailta ei kuitenkaan ole saatavissa sen erilaisempaa geenimateriaalia kuin kotimaastakaan. Suomenlapinkoirilla per sukupolvi (4 vuotta) on tehollinen populaatio hivenen nousussa, ollen enimmillään kuitenkin 802. Isät/emät -suhdeluku näyttää pysyvän melko tasaisesti 0,6 0.7 välillä. Isien lukumäärää tulisi kasvattaa, koska se laajentaa jalostuspohjaa, hidastaa geenihävikkiä ja näkyy korkeampana isien ja emien lukumäärän suhteena. Käytettyjen urosten osuus on liian pieni, koska samoja uroksia käytetään liikaa. Jalostukseen käytettyjen urosten määrää tulee kasvattaa. Taulukko 3. Viimeisen 10 vuoden aikana jalostukseen runsaimmin käytetyt 15 urosta (Koiranet ) Käytetyimmät jalostusurokset vuosina Tilastointiaikana Toisessa polvessa Yhteensä Uros s.vuosi Pentueita Pentuja %-osuus kumulat. % Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja Pompparinniityn Donttu ,51 % 2 %

12 Lecibsin Patentti ,87 % 2 % Staalon Hervoton ,85 % 3 % Lecibsin Harto ,83 % 4 % Paukapää Veikko Peikko ,75 % 5 % Lecibsin Hukkaputki ,70 % 5 % Lecibsin Saarto ,70 % 6 % Lecibsin Kuponki ,67 % 7 % Lecibsin Simo Salama ,67 % 8 % Rahkis Lapin-Loituma ,66 % 8 % Lecibsin Sakarias ,63 % 9 % Jussi ,62 % 9 % Lecibsin Macce ,60 % 10 % Terhakan Yömyssy ,58 % 11 % Lecibsin Mahti ,56 % 11 % urosta on tuottanut 50 % ajanjakson rekisteröidyistä koirista. Tarkasteltuna kymmenen vuoden ajalta suomenlapinkoirien viittätoista käytetyintä jalostusurosta huomataan seuraavaa: listalla on isä-poika -pareja viisi isä-kaksi poikaa -pareja yksi (kaksi puoliveljestä). Tilastointiaikana on seitsemällä koiralla yli 80 pentua. Suositusrajana on mainittu 80 pentua/uros. Tarkasteltaessa toisen polven pentumääriä nähdään, että kolme koiraa on saanut runsaasti jälkeläisiä. Näillä koirilla on jo ennen tilastointiaikaa syntyneitä jälkeläisiä ja jalostuskäyttö on enää vähäistä tai koiria ei käytetä lainkaan jalostukseen. Nuorten urosten jalostuskäyttö näyttää lisääntyneen. Useinkaan ei jälkeläisistä ole vielä terveydellistä näyttöä ja uroksen isäkin saattaa olla vielä hyvin nuori. Nuorimpien ikäluokkien uroksia tullaan vielä käyttämään jalostukseen, joten prosenttiluvut kasvavat seuraavien vuosien aikana. Taulukko 4. Viimeisen 10 vuoden aikana jalostukseen runsaimmin käytetyt 15 narttua (Koiranet ) Käytetyimmät jalostusnartut vuosina Tilastointiaikana Narttu s. vuosi Pentueita Pentuja 12 %- osuus Toisessa polvessa Yhteensä Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja Lumikummun Inari ,29 % Ikimuiston Norpan Näköne ,29 % Puurattaren Ellette ,28 % Zarzadan Qaunokainen ,27 % Lumiturpa Oikku ,27 % Lecibsin Miuli ,27 % Seitavuoren Niegadus ,26 %

13 Sydäntalven Kosmos ,26 % Pompparinniityn Usma ,26 % Lecibsin Aliisa ,25 % Heldalan Xsussu ,25 % Kastanjan Lapinliekki ,24 % Lecibsin Melenie ,24 % Lumiturpa Micci ,24 % Lumiturpa Oikun Hilla ,24 % Käytetyimpien jalostusnarttujen listalta löytyy emä-tytär -pareja kaksi (Lumiturpa Oikku ja Lumiturpa Oikun Hilla sekä Lecibsin Aliisa ja Kastanjan Lapinliekki). Kennelliiton nykyisen rekisteriohjeen mukainen pentuemäärä (5 pentuetta/narttu) ei ylity yhdenkään nartun kohdalla. Urosten listalla olevia koiria on käytetty myös seuraaville nartuille: Lecibsin Melenie (isinä Lecibsin Simo Salama ja Pompparinniityn Donttu) Lecibsin Miuli (isinä Lecibsin Saarto, Pompparinniityn Donttu ja Staalon Hervoton) Kastanjan Lapinliekki (isinä Lecibsin Mahti kahdessa pentueessa, Lecibsin Kuponki, Pompparinniityn Donttu, Staalon Hervoton). Pompparinniityn Usma (isänä Paukapää Veikko Peikko kahdessa pentueessa) Zarzadan Qaunokaisen isä löytyy eniten käytettyjen urosten listalta. Huolestuttavinta on, että listan usealla nartulla on teetetty uusintayhdistelmiä seuraavasti: Ikimuiston Norpan Näköne (4 pentuetta), kahdessa pentueessa isänä Mopedimuorin Ehkä Hihitän. Puurattaren Ellette (4 pentuetta), kahdessa isänä Tuiskuturkin Barbaari. Sydäntalven Kosmos (4 pentuetta), kahdessa isänä Ikimuiston Muuan Elvis. Lecibsin Aliisa (5 pentuetta), yhdessä isänä Lecibsin Kuponki (käytetyimpien urosten listalla). Neljä muuta pentuetta, kaikissa isänä Lecibsin Kastanja eli yhdistelmä uusittu kolme kertaa. Zarzadan Qaunokainen (5 pentuetta), kahdessa isänä Orso-Farm Ökömökö. Heldalan Xsussu (5 pentuetta), kolmessa isänä Fihtolas Jussa-Jätkä. Lumiturpa Micci (4 pentuetta), kolmessa isänä Kievraduv va Uhkku. Lumiturpa Oikun Hilla (4 pentuetta), kahdessa isänä Lapinpeikon Häntä Heikki. Jalostustoimikunta ei suosittele uusintayhdistelmiä Rodun populaatiot muissa maissa Rekisteröinnit muissa Pohjoismaissa Ruotsi Norja Tanska yht

14 Ensimmäiset viennit tehtiin jo 1970-luvulla. Nykyään esim. Pohjoismaissa yhteensä syntyy lähes 1000 koiraa vuosittain. Hollannissa, Englannissa ja USA:ssa arvellaan olevan muutama sata koiraa. Lukuisissa maissa on lisäksi pienempiä kantoja, jotka ovat voimistumassa. Lisääntynyt sperman vienti helpottaa kaukaisimpien maiden kasvatustoimintaa. Suuri osa pohjoismaisista koirista on Suomessa syntyneiden koirien jälkeläisiä. Rodussa ei voida turvautua vierassukuisiin tuonteihin, vaan on otettava käyttöön kotimaassa oleva koiramateriaali entistä laajemmin Yhteenveto populaation rakenteesta ja jalostuspohjasta Suomenlapinkoira on määrällisesti iso rotu, jonka jalostuspohjan tulisi olla nykyistä laajempi. On vältettävä yksittäisten urosten liiallista jalostuskäyttöä. Suomenlapinkoiraurokselle suositellaan rajaksi 80 jälkeläistä uroksen elinikänä. Tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, että ei hukattaisi vähän käytettyjä sukuja. Pyritään löytämään ns. kotikoirat terveystarkastuksiin ja sitä kautta jalostukseen. Suomenlapinkoiran rekisteri on avoin, joten pohjoisen rekisteröimättömiä työkoiria voidaan ottaa edelleen rekisteriin. 90-luvun jälkeen rotuun on otettu vain muutama koira. Jalostuspohjaa kaventaa yksittäisten urosten liian runsas jalostuskäyttö, ja hyvin nuorien koirien lisääntynyt käyttö lisää geneettisten riskien esiintuloa. Varsinkin nuoret urokset ehtivät saada paljon jälkeläisiä elämänsä aikana, jolloin suositusraja jälkeläisten suhteen täyttyy nopeasti. Geenipohjaa voidaan laajentaa siten, että huomioidaan siitokseen käytettävien urosten sukulaisuussuhteet ja kiinnitetään huomiota siihen, ettei hukattaisi vähän käytettyjä sukuja. Narttujen osalta on kiinnitettävä huomiota erisukuisten yksilöiden laajempaan käyttöön ja rajoitettava eniten käytettyjen urosten suosimista. Jalostustoimikunta ei anna suositusta uusintayhdistelmille, joten yhdistelmät tehdään välittämättä suosituksista. Runsaasti jälkeläisiä omaava koira ei välttämättä ole kuitenkaan populaation kannalta erityisen merkittävä, jos sen jälkeläiset jatkavat sukua vain vähän. Toisaalta yksittäisen koiran jälkeläismäärä saattaa olla pieni, mutta sen vaikutus kasvaa jos jälkeläisiä käytetään runsaasti jalostukseen. Lisääntyvä kasvattajamäärä asettaa haasteita rotuyhdistykselle, koska opastusta ja neuvontaa tarvitaan paljon. Lisääntynyt sperman vienti ulkomaille on positiivinen asia, mutta spermaa luovuttavien koirien terveystiedot tulisi tarkistaa jalostustoimikunnalta ennen sperman luovutusta. Jälkeläismäärään perustuvaa PEVISA-ohjelmaa ei ole. 4.2 Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet Rotumääritelmän maininnat luonteesta ja käyttäytymisestä sekä rodun käyttötarkoituksesta Suomenlapinkoiran rotumääritelmässä käyttäytyminen/luonne on määritelty seuraavasti: Suomenlapinkoiran tulee olla älykäs, rohkea, rauhallinen ja oppimishaluinen, ystävällinen ja uskollinen. Näiden luonteenpiirteiden ansiosta suomenlapinkoirasta on tullut suosittu rotu Suomessa. Useimmiten 14

15 koira ostetaan perheeseen seurakoiraksi. Jokainen koira tulisi kuitenkin peruskouluttaa, jotta se olisi yhteiskuntakelpoinen. Suomenlapinkoiran ominaisiin piirteisiin kuuluvat koulutettavuus ja kontaktihakuisuus. Näitä luonteenpiirteitä hyödyntämällä voi koirastaan kouluttaa kelpo laumanjäsenen. Suomenlapinkoira suhtautuu omistajan läsnä ollessa vieraisiin ihmisiin ystävällisesti. Suomenlapinkoiralla on taipumus vahtia reviiriään ja ilmoittaa haukunnallaan vieraiden tulosta. Tämä pohjautuu rodun alkuperäiseen käyttötarkoitukseen porotokan ja kodan vahtina. Suomenlapinkoiran eitoivottuja ominaisuuksia, joita joissain määrin esiintyy, ovat lievä hermostuneisuus, arkuus sekä vihaisuus. Näitä luonteenpiirteitä omaavaa suomenlapinkoiraa ei tule käyttää jalostukseen. Turha rähjääminen ja haukkuminen eivät ole toivottavia ominaisuuksia. Suomenlapinkoira on nykyään yleinen perhe- ja seurakoira, joka soveltuu hyvin moneen eri harrastukseen. Suosituimpia harrastusmuotoja ovat nykypäivinä mm. agility sekä toko eli tottelevaisuuskoulutus. Myös palveluskoirakokeissa suomenlapinkoiria käy vuosittain muutamia. Näistä lajeista haku ja jälki ovat suosituimmat. Suomenlapinkoiria on nykyisinkin alkuperäisessä tehtävässään porotiloilla sekä paimenkoirina lammasja nautatiloilla. Hyvä koira on verraton apu myös nykypäivän porotyössä. Eroja on, koska eri paikoissa tarvitaan eri lailla porojen kanssa toimivaa koiraa. Koiralta vaaditaan kestävää rakennetta, säänkestävää karvapeitettä, kestäviä polkuanturoita, sitkeyttä, kuuliaisuutta ja herkkäoppisuutta. Työkoira ei saa olla liian nöyrä edes isäntää/emäntää kohtaan, mutta hyvä yhteydenpito isäntään/emäntään tarvitaan. Jalostuksessa tulee edelleen säilyttää paimenkoiralta vaadittavat ominaisuudet Jakautuminen näyttely- tai käyttölinjoihin tms. Rodussa rekisteröityjä koiria ei ole jaettu eri linjoihin. Suurinta osaa edustaa nykyisin suomenlapinkoirat, joiden kanssa harrastetaan näyttelyitä tai muita edellä mainittuja harrastuksia PEVISA-ohjelmaan sisällytetty luonteen ja käyttäytymisen ja/tai käyttöominaisuuksien testaus ja/tai kuvaus Suomenlapinkoirien luonne- ja käyttöominaisuuksia ei ole sisällytetty PEVISA:an Luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa Suomenlapinkoiran toimintakyky on kohtuullinen tai pieni. Terävyys on pieni eli koira tarvitsee paljon ärsytystä ennen kuin reagoi aggressiivisesti. Jäljellejäävää hyökkäyshalua ei saa esiintyä. Puolustushalu on kohtuullinen, hillitty tai pieni. Taisteluhalu kohtuullinen tai pieni. Suomenlapinkoiran hermorakenteen pitää olla suhteellisen rauhallinen tai hieman rauhaton, ei hermostunut. Temperamentti on kohtuullisen vilkas. Kovuudeltaan koira on työtehtävää suorittaessaan kohtuullisen kova ja ihmistä kohtaan hieman pehmeä. Koiran tulee olla laukauspeloton. Luonnetesti Koira saavuttaa hyväksytyn tuloksen, kun yhteispistemäärä on vähintään +75 pistettä ja koira on saanut vähintään arvosanan +1 terävyydestä, hermorakenteesta, luoksepäästävyydestä ja laukauspelottomuudesta. 15

16 Luonnetestatut syntyneistä (Koiranet ) LTE LTE LTE Yhteensä Vuosi Syntyneitä LTE LTE0 LTE ,67 % ,91 % ,69 % ,42 % ,55 % ,28 % ,04 % ,21 % ,00 % ,00 % Yhteensä ,54 % Koirien lukumäärät eri osa-alueittain Osa-alueet Koirien lkm % +75 tai yli Koirien lkm % alle tai yli koirista alle +75 koirista 1 Toimintakyky +3 erittäin suuri suuri 38 10,70 % 0 +1 kohtuullinen ,41 % 4 6,67 % -1 pieni 99 27,89 % 50 83,33 % -2 riittämätön 0 3 5,00 % -3 toimintakyvytön 0 0 ei erittelyä 6 1,69 % 1 1,67 % 2 Terävyys +3 kohtuullinen ilman jäljelle 83 23,38 % 0 jäävää hyökkäyshalua +2 suuri ilman jäljelle 4 1,13 % 2 3,33 % jäävää hyökkäyshalua +1 pieni jäljelle jäävin ,49 % 55 91,67 % hyökkäyshaluin -2 kohtuullinen jäljelle 0 0 jäävin hyökkäyshaluin -3 suuri jäljelle jäävin 0 0 hyökkäyshaluin ei erittelyä 6 1,69 % 1 1,67 % 3 Puolustushalu 16

17 +3 kohtuullinen, hillitty ,03 % 6 10,00 % +2 suuri, hillitty 2 0,56 % 0 +1 pieni ,32 % 28 46,67 % -1 haluton 50 14,08 % 23 38,33 % ei erittelyä 6 1,69 % 1 1,67 % 4 Taisteluhalu +3 suuri 16 4,51 % 0 +2 kohtuullinen ,85 % 7 11,67 % +1 erittäin suuri 0 1 1,67 % -1 pieni ,42 % 35 58,33 % -2 riittämätön 23 6,48 % 13 21,67 % -3 haluton 1 0,28 % 1 1,67 % ei erittelyä 6 1,69 % 1 1,67 % 5 Hermorakenne +3 rauhallinen suhteellisen rauhallinen 25 7,04 % 0 +1 hieman rauhaton ,96 % 39 65,00 % -1 vähän hermostunut ,67 % -2 hermostunut 0 2 3,33 % ei erittelyä 6 1,69 % 1 1,67 % 6 Temperamentti +3 vilkas ,09 % 4 6,67 % +2 kohtuullisen vilkas ,76 % 35 58,33 % +1 erittäin vilkas 58 16,34 % 7 11,67 % -1 häiritsevän vilkas 3 0,85 % 2 3,33 % -1b, impulsiivinen 3 0,85 % 7 11,67 % -1c, levoton 2 0,56 % 1 1,67 % -2 välinpitämätön 2 0,56 % 1 1,67 % ei erittelyä 6 1,69 % 1 1,67 % 7 Kovuus +3 kohtuullisen kova 52 14,65 % 0 +2 kova 1 0,28 % 0 +1 hieman pehmeä ,18 % 22 36,67 % -1 erittäin kova pehmeä 28 7,89 % 35 58,33 % -3 erittäin pehmeä 0 0 ei erittelyä 6 1,69 % 1 1,67 % 8 Luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luokse ,60 % 43 71,67 % päästävä, avoin +2 luoksepäästävä, hieman 2 0,56 % 0 pidättyväinen +2a, erittäin hyväntahtoinen, 35 9,86 % 10 16,67 % erittäin luoksepäästävä, avoin +2b, hyväntahtoinen, aavistuksen 2 0,56 % 4 6,67 % verran pidättyväinen ilman hyökkäyspyrkimyksiä +1 mielistelevä 5 1,41 % 0 17

18 ei erittelyä 6 1,69 % 1 1,67 % 9 Laukauspelottomuus +++ laukausvarma ,44 % 20 33,33 % ++ laukauskokematon ,42 % 21 35,00 % + paukkuärtyisä 7 1,97 % 0 - laukausaltis 29 8,17 % 10 16,67 % -- laukausarka ,00 % ei erittelyä 6 1,69 % 1 1,67 % Kun tarkastellaan suomenlapinkoirien luonnetestien tuloksia, voidaan havaita seuraavaa: Yli +75 pisterajan saavutti 361 koiraa (85,5 % testatuista). Alle + 75 pistemäärän jäi 61 koiraa (14,5 % testatuista). Suomenlapinkoiran ihanteena voidaan pitää koiraa, jonka yhteispisteet asettuvat pisteen välille. Suurimmalla osalla toimintakyky on kohtuullinen tai pieni, noin kymmenellä prosentilla se on suuri. Lähes kaikki suuren toimintakyvyn omaavat koirat ovat saaneet korkeita yhteispisteitä, hieman alle 200 tai jopa 246. Nuo koirat eivät enää vastaa rodun ihannekoiraa, mutta saattavat toimia työkoirina hyvin. Terävyys on pieni tai kohtuullinen, mikä parasta jäljellä jäävää hyökkäyshalua ei esiinny. Puolustushalu on suurimmalla osalla kohtuullinen, hillitty tai pieni. Seitsemänkymmentäkolme (73) koiraa on haluttomia puolustamaan. Tämä on 17,3 % kaikista luonnetestiin osallistuneista. Taisteluhalu on suurimmalla osalla kohtuullinen tai pieni, kuudellatoista (16) koiralla suuri ja kahdellakymmenelläkuudella (26) riittämätön. Suuren taisteluhalun omaavat koirat ovat saaneet korkeita yhteispisteitä. Hermorakenne on kaikilla +75 tai yli pisteen saaneilla rauhallinen tai hieman rauhaton. Hermorakenne näyttää olevan suurimmalla osalla kodallaan. Kuudellatoista (16) koiralla esiintyy lievää hermostuneisuutta. Hermostuneet koirat kuuluvat ryhmään, joka ei ole saavuttanut +75 pisterajaa. Suomenlapinkoirien luonteessa esiintyy jonkin verran arkuutta ja pelokkuutta narttujen kohdalla. Hallitseva herkkähaukkuisuus on näiden samojen narttujen ongelma. Narttujen edellä mainitut ominaisuudet näkyvät luonnetestissä hermostuneisuutena, impulsiivisuutena, pehmeytenä ja paukkuarkuutena. Koirat eivät ole useimmiten saavuttaneet hyväksyttyä pistemäärää. Temperamentin osalla tuli pisteissä suurin hajonta. Toki suurin osa koirista (345) oli kohtuullisen vilkkaita tai erittäin vilkkaita. Pieni osa oli häiritsevän vilkkaita, impulsiivisia tai levottomia. Temperamentiltaan täysin välinpitämättömiä koiria oli kolme. Kovuus on suurimmalla osalla kohtuullisen kova tai hieman pehmeä. Pehmeitä koiria on 63, mikä on 14,7 % kaikista luonnetestiin osallistuneista koirista. Luoksepäästävyydessä ei ole ongelmia ja tämä on hyvä asia. Kuusi koiraa on aavistuksen verran pidättyväisiä ilman hyökkäyspyrkimyksiä. 18

19 Laukauspelottomuus on suurimmalla osalla laukausvarma tai laukauskokematon, laukausalttiita koiria on kolmekymmentäyhdeksän (39) ja laukausarkoja kuusi. MH-luonnekuvaus MH-luonnekuvauksia on tehty vuodesta 2009 lähtien. Kuvauksiin on osallistunut 31 vuosina syntynyttä koiraa (Koiranet ) Vuonna 2013 syntyneitä ei ikänsä puolesta ole vielä voinut osallistua MH-luonnekuvaukseen Suoritettu Ohj. kesk. 2 1 Yhteensä Vuosi Syntyneitä Suoritettu Ohj. Kesk. % syntyneistä ,09 % ,08 % ,09 % ,84 % ,29 % ,64 % ,18 % ,23 % ,09 % ,00 % Yhteensä ,26 % MH-kuvauksessa ei anneta subjektiivista arviota eikä koira saa arvosanaa hyväksytty/hylätty. Mittaasteikkona käytetään arvosanoja 1-5, jolloin 1 tarkoittaa pienempää aktiviteettia ja 5 suurempaa. Ohjaajan keskeyttämistä koirista yksi on saanut myös luonnetestissä LTE0 ja yksi LTE-. Kaikkien syntyneiden suoritustulokset Kuvauksen osaalueet Osaalueiden 19 Pisteiden Koirien lkm pisteittäin yhteispisteet keskiarvo a Kontakti, tervehtiminen 103 3, b Kontakti, yhteistyö 95 3, c Kontakti, käsittely 73 2, a Leikki 1, leikkihalu 81 2,

20 2b Leikki 1, tarttuminen 65 2, c Leikki 1, puruote ja taisteluhalu 45 1, a Takaa-ajo , a Takaa-ajo , b Tarttuminen , b Tarttuminen , Aktiviteettitaso 90 2, a Etäleikki, kiinnostus 76 2, b Etäleikki, uhka/aggressio 33 0, c Etäleikki, uteliaisuus 45 1, d Etäleikki, leikkihalu 41 1, e Etäleikki, yhteistyö 37 1, a Yllätys, pelko 98 3, b Yllätys, puolustus/aggressio 38 1, c Yllätys, uteliaisuus 49 1, d Yllätys, jäljellejäävä pelko 58 1, e Yllätys, jäljellejäävä kiinnostus 39 1, a Ääniherkkyys, pelko 97 3, b Ääniherkkyys, uteliaisuus 59 2, c Ääniherkkyys, jäljellejäävä pelko 51 1, d Ääniherkkyys, jäljellejäävä kiinnostus 34 1, a Aaveet, puolustus/aggressio 44 1, b Aaveet, tarkkaavaisuus 87 2, c Aaveet, pelko 79 2, d Aaveet, uteliaisuus 62 2, e Aaveet, kontaktinotto aaveeseen 84 2, a Leikki 2, leikkihalu 65 2, b Leikki 2, tarttuminen 56 1, Ampuminen 61 1, Suurin osa koirista ottaa itse kontaktin tai ainakin hyväksyy sen. Osa koirista on leikkihaluisia, osa ei leiki mutta osoittaa kiinnostusta. Leikissä esineeseen tarttuminen tai puruote ja taistelutahto tapahtuu harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta viiveellä tai esinettä vain nuuskitaan eikä siihen tartuta. Molemmissa takaa-ajo osiossa suurin osa ei aloita takaa-ajoa tai aloittaa etenemisen hitaasti. Tarttuminen on enemmistöllä vaisua, suurin osa ei kiinnostu eikä tartu, nuuskii saalista. Aktiviteettitaso on lähes kaikilla koirilla tarkkaavaisen rauhallinen ja toiminnot lisääntyvät vähitellen. Etäleikin osalta enemmistö on kiinnostunut avustajasta ja seuraa tai tarkkailee. Uhka/aggressio -osiossa ei osoiteta uhkauseleitä. Muissa osioissa koirien kiinnostus on vähäistä tai ne eivät saavu avustajan luo. 20

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Suomenlapinkoira 06-09 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 04.0.04 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 6.06.05 Sisällys. YHTEENVETO... 4. RODUN TAUSTA... 5

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Luonnetestit Toimintakyky Terävyys Puolustushalu Taisteluhalu Hermorakenteella Temperamentti Kovuudella Luoksepäästävyys Laukauspelottomuus

Luonnetestit Toimintakyky Terävyys Puolustushalu Taisteluhalu  Hermorakenteella Temperamentti Kovuudella Luoksepäästävyys Laukauspelottomuus Luonnetestit Luonnetestin osa-alueita ovat toimintakyky, terävyys, puolustushalu, taisteluhalu, hermorakenne, temperamentti, kovuus, luoksepäästävyys ja laukauspelottomuus. Toimintakyky on luonteenominaisuus,

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli Johdanto Keeshondien JTO 27-211 211 Mitä jäi käteen? Suomen Keeshond ry Outi Hälli 23.1.211 Sukusiitosprosentti Yksittäisen pentueen kohdalla sukusiitosprosentti ei saisi nousta yli 6,2 Vuoden 27 alusta

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen DLA-monimuotoisuudesta. Mukana ovat

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Lyhytkarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 23.04.2016 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä

Lisätiedot

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 14.03.2015 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön)

MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön) MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki 24.03.2011 SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön) Käsittelen ja tarkastelen tässä kirjoituksessani jalostustoimikunnan

Lisätiedot

Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty vuosikokouksessa

Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty vuosikokouksessa Liite 3 (1) Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Hyväksytty vuosikokouksessa 29.3.2014 Nämä ohjeet on laadittu yleisesti hyväksyttyjä koiranjalostuksen periaatteita ja Suomen Kennelliiton Finska

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen.. Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO * JTO

SISÄLLYSLUETTELO * JTO SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 3 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 4 4. RODUN NYKYTILANNE... 5 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja... 5 4.1.1 Populaation rakenne

Lisätiedot

Lancashirenkarjakoira

Lancashirenkarjakoira Suomen Lancashire Heeler -yhdistys ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Lancashirenkarjakoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 1.11.2015 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi]

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

Suomen. Kennelliitto

Suomen. Kennelliitto Suomen Kennelliitto Kennelliitto on koira-alan asiantuntija Suomen Kennelliitto on suomalainen koira-alan asiantuntijajärjestö. Liitto toimii koiraharrastajien etujärjestönä ja ajaa koirien etuja sekä

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Suomenpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

Kilpailussa huomioidaan korkeintaan kuusi (6) parasta tulosta pennuilla, aikuisilla ja veteraaneilla.

Kilpailussa huomioidaan korkeintaan kuusi (6) parasta tulosta pennuilla, aikuisilla ja veteraaneilla. Pistelaskusäännöt - NN-kilpailu 2017 Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa näyttelyissä käyneet ja pisteitä keränneet norfolkin- ja norwichinterrierit sekä niiden kasvattajat. Ainoastaan Suomen

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Karkeakarvainen mäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Karkeakarvainen mäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Karkeakarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 23.04.6 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]

Lisätiedot

Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma

Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma Suomen Beaglejärjestö Jalostusjaosto 7 / 2013 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4. RODUN NYKYTILANNE...

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri

Jalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri Jalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys 1. YHTEENVETO... 4 2. RODUN TAUSTA...

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma RANSKANBULLDOGGI

Jalostuksen tavoiteohjelma RANSKANBULLDOGGI Jalostuksen tavoiteohjelma RANSKANBULLDOGGI Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2016-31.12.2020. Isomünsterinseisoja 118

Jalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2016-31.12.2020. Isomünsterinseisoja 118 Jalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2016-31.12.2020 Isomünsterinseisoja 118 Hyväksytty Saksanseisojakerho ry:n vuosikokouksessa 25.4.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 18.8.2015 Koonnut:

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA 1. Miksi ehdotuksesta tehdään päätös nyt, kun asiat jäivät rotupalaverissa kesken? Rotupalaverissa ehdittiin käsittelemään ehdotukseen liittyvä kohta

Lisätiedot

BARBET JALOSTUSKATSELMUS B KÄYTTÄYTYMINEN JA 1(5) 1(5 KÄYTTÖOMINAISUUDET Laulava Lara

BARBET JALOSTUSKATSELMUS B KÄYTTÄYTYMINEN JA 1(5) 1(5 KÄYTTÖOMINAISUUDET Laulava Lara BARBET JALOSTUSKATSELMUS B KÄYTTÄYTYMINEN JA 1(5) 1(5 KÄYTTÖOMINAISUUDET Paikka Sastamala Aika 13.-14.7.2013 Arvioija Koiran nimi Laulava Lara Rekisterinumero FI46304/10 Sukupuoli U N Tunnistusmerkintä

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Lyhytkarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC Hyväksytty Sarplaninac Club Finland ry:n hallituksen kokouksessa 30.8.2015. Sisällys 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä 3 2 Talous 3 3 Jalostustoimikunta 3 4 Koulutus- ja Kilpailutoimikunta 3 5 Näyttelytoimikunta 4 6 Tiedotustoimikunta 4 7 Leiritoiminta 5 8 Aluetoiminta

Lisätiedot

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back 1 Tutkimuksen tavoite Kartoittaa suomenhevospopulaatiossa osteokondroosin (OD) esiintyvyyttä ja periytyvyyttä (heritabiliteetti) Osa suomenhevosten jalostusohjesäännön

Lisätiedot

Luonnetesti - mikä se on?

Luonnetesti - mikä se on? Luonnetesti - mikä se on? teksti: Saana Myllylä kuvat: Jane Ilomäki Luonnetestin tarkoituksena on kartoittaa koiran synnynnäisiä (ja ainakin jossain määrin perinnöllisiä) luonneominaisuuksia. Suomessa

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma BORDERTERRIERI

Jalostuksen tavoiteohjelma BORDERTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma BORDERTERRIERI Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys 1. YHTEENVETO... 4 2. RODUN TAUSTA...

Lisätiedot

SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna

SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna 1 Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri 2 Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä

Lisätiedot

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 YHDISTYKSEN KOKOUKSET Kevätkokous 13.3.2005 Tampereella Vanhan Kirjastotalon tiloissa. Paikalla 14 äänivaltaista jäsentä. Käsiteltiin sääntömääräiset

Lisätiedot

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Yleistä Pentuepalautteiden avulla kerätään tietoa shetlanninlammaskoirien lisääntymisterveydestä. Tietoa käytetään mm.

Lisätiedot

J A L O S T U S L O M A K E A.

J A L O S T U S L O M A K E A. J A L O S T U S L O M A K E A. RASTI HALUAMASI VAIHTOEHTO! JALOSTUSTIEDUSTELU Mikäli etsit nartullesi sopivaa urosta. Jalostustoimikunnan esittämää urosta käyttämällä sinun ei tarvitse enää täyttää jalostusilmoitusta

Lisätiedot

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus: Käyttö Jalostuskoiran vs. valinta näyttö? Katariina Mäki 15.9.2011 Katariina Mäki 12.11.2011 Kuva: Tapio Eerola Luennon sisältö Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:. The effect of breeding schemes on the genetic

Lisätiedot

SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. VENÄLÄIS-EUROOPPALAISEN LAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017

SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. VENÄLÄIS-EUROOPPALAISEN LAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. VENÄLÄIS-EUROOPPALAISEN LAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 2 Sisältö 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 2.1 Rodun alkuperä... 4 2.2 Rodun kehitys nykyiseen muotoon...

Lisätiedot

Valkoisenpaimenkoiran jalostuksen ta voite ohjelma JTO. Suomen Valkoinenpaimenkoira Finlands Vit Herdehund ry

Valkoisenpaimenkoiran jalostuksen ta voite ohjelma JTO. Suomen Valkoinenpaimenkoira Finlands Vit Herdehund ry 1 Valkoisenpaimenkoiran jalostuksen ta voite ohjelma JTO Suomen Valkoinenpaimenkoira Finlands Vit Herdehund ry 2018-2022 Päivitys hyväksytty Suomen Kennelliiton Jalostustieteellisessä toimikunnassa xx.xx.2017

Lisätiedot

Yhteenveto luonnetestatuista kääpiöpinsereistä

Yhteenveto luonnetestatuista kääpiöpinsereistä Yhteenveto luonnetestatuista kääpiöpinsereistä 1992-2014 SUOMEN KÄÄPIÖPINSERIT RY SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ SUOMALAISESTA LUONNETESTISTÄ... 3 2 LUONNETESTIN OSA-ALUEET... 4 2.1 LUONNETESTIN OSA-ALUEPISTEET

Lisätiedot

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE HISTORIA Buhundin tyyppisiä pystykorvia on ollut joka puolella pohjoista havumetsävyöhykettä jo esihistoriallisella ajalla. Koirien luurankoja on löydetty mm. vanhoista

Lisätiedot

Epilepsian vastustaminen

Epilepsian vastustaminen Epilepsian vastustaminen Suomenpystykorvilla 1 Suomen Pystykorvajärjestö 3:n rodun rotujärjestö Suomenpystykorva Karjalankarhukoira Pohjanpystykorva Jokaisella rodulla oma rotujaosto ja jalostusryhmä Noin

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Yleistä Kilpailut Suomen Kettuterrierit ry järjestää vuosittain Vuoden Kettuterrieri-, Vuoden Metsästyskettuterrieri-, Vuoden Näyttelykettuterrieri- (erikseen

Lisätiedot

NCL australiankarjakoirilla

NCL australiankarjakoirilla NCL australiankarjakoirilla Yleistä NCL-ryhmään kuuluvat sairaudet ovat kuolemaan johtavia, yleensä resessiivisesti periytyviä sairauksia. Niissä mutaatiosta johtuva geenivirhe aiheuttaa sen, että hermosoluihin

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

SLOVAKIANCUVAC JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

SLOVAKIANCUVAC JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SLOVAKIANCUVAC JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Hyväksytty Slovakianpaimenkoirayhdistys ry:n yleiskokouksessa 14.7.2012 Hyväksytty Suomen Seurakoirayhdistys ry:n yleiskokouksessa 26.11.2012 Hyväksytty

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Pitkäkarvainen mäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Pitkäkarvainen mäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Pitkäkarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]

Lisätiedot

JALOSTUSOHJE

JALOSTUSOHJE JALOSTUSOHJE 1.8.2014 31.7.2015 Yleistä Nartunomistajan tulee ottaa yhteyttä jalostustoimikuntaan hyvissä ajoin ennen suunniteltua astutusta (suositus 2kk ennen astutusta) ja esittää suunnittelemansa yhdistelmät

Lisätiedot

6. Yhdistyksen hallitus voi tehdä muutoksia näihin sääntöihin.

6. Yhdistyksen hallitus voi tehdä muutoksia näihin sääntöihin. Salon Seudun Noutajat ry Kiertopalkintojen säännöt 9.1.2014 Valionarvomuisto Yhdistys jakaa vuosittain (vuosikokouksessa) kaikille menneenä vuonna valioarvon saavuttaneille koirille muistoesineen ja kunniakirjan

Lisätiedot

Suomen Englanninbulldoggiyhdistyksen Vuoden 2014 voitokkain -kilpailu

Suomen Englanninbulldoggiyhdistyksen Vuoden 2014 voitokkain -kilpailu Suomen Englanninbulldoggiyhdistyksen Vuoden 2014 voitokkain -kilpailu Suomen Englanninbulldoggiyhdistys jakaa vuosittain kiertopalkinnon Vuoden voitokkaimmalle bulldoggille, veteraanille, pennulle ja kasvattajalle

Lisätiedot

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013 Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Vanhaenglanninlammaskoira

Jalostuksen tavoiteohjelma Vanhaenglanninlammaskoira Jalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2017 31.12.2021 Vanhaenglanninlammaskoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 29.11.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 1.3.2016 2 Sisällys 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Suomen Japaninpystykorvayhdistys r.y. Voimassa 1.1.2012 31.12.2016

Sisällysluettelo. Suomen Japaninpystykorvayhdistys r.y. Voimassa 1.1.2012 31.12.2016 Suomen Japaninpystykorvayhdistys r.y. JAPANINPYSTYKORVAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa 1.1.2012 31.12.2016 Tekijät: Suomen Japaninpystykorvayhdistys r.y:n jalostustoimikunta 2010: Satu Taskinen,

Lisätiedot

Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua

Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua Katariina Mäki 17.2.2009 Suomen Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan lisättiin alkuvuodesta mukaan 11 uutta rotua: bordercollie, bullmastiffi, chow chow,

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

Uudet monimuotoisuustutkimukset: koirarotujen jalostuspohjat yllättävän kapeita

Uudet monimuotoisuustutkimukset: koirarotujen jalostuspohjat yllättävän kapeita Uudet monimuotoisuustutkimukset: koirarotujen jalostuspohjat yllättävän kapeita Katariina Mäki 2008 Kahdessa tänä vuonna valmistuneessa tutkimuksessa selvitettiin kahdentoista koirarodun jalostuspohjan

Lisätiedot

KOIRANKASVATUS TÄNÄÄN - KENNELLIITON KURSSIN SATOA 3. (Referaatti Saila Kippo)

KOIRANKASVATUS TÄNÄÄN - KENNELLIITON KURSSIN SATOA 3. (Referaatti Saila Kippo) 1/5 KOIRANKASVATUS TÄNÄÄN - KENNELLIITON KURSSIN SATOA 3. (Referaatti Saila Kippo) Koiranjalostuksen työkalut jalostusagronomi ja Kennelliiton jalostusasiantuntija Katariina Mäki Katariina Mäki piti kaksi

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Karkeakarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Karkeakarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Karkeakarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa..6 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä

Lisätiedot

LITTEEPALTTOOSET PALLAUTTELIJAT. Jaktlig avkommebeskrivning metsästysominaisuuksien jälkeläiskuvaus

LITTEEPALTTOOSET PALLAUTTELIJAT. Jaktlig avkommebeskrivning metsästysominaisuuksien jälkeläiskuvaus LITTEEPALTTOOSET PALLAUTTELIJAT Jaktlig avkommebeskrivning metsästysominaisuuksien jälkeläiskuvaus Jälkeläisarviointi Yksilön jalostusarvoa arvioidaan sen jälkeläisten perusteella Mitä enemmän jälkeläisiä

Lisätiedot

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Suomen Kennelliitto r.y. Finska Kennelklubben r.f. YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Sisällys Taustaa... 3 Tavoitteet... 3 Toimenpideohjelmat... 4 1. Koiranjalostuksen tavoitteet... 4 2. Jalostuksen ohjaus Kennelliitossa

Lisätiedot

Vuoden Näyttelykoira-kilpailu

Vuoden Näyttelykoira-kilpailu Vuoden Näyttelykoira-kilpailu Säännöt voimassa??.2016 alkaen (edellinen päivitys 01.01.2010). Kilpailu on avoin kaikille. Kilpailun kiertopalkinnoista kilpailevat kuitenkin ainoastaan Suomen Pyreneläiset

Lisätiedot

Yleistä ja saksanpaimenkoirien populaatiogenetiikkaa

Yleistä ja saksanpaimenkoirien populaatiogenetiikkaa Yleistä ja saksanpaimenkoirien populaatiogenetiikkaa Eero Lukkari Populaatiogenetiikassa eläinpopulaatio tarkoittaa joukkoa, jossa mitkä tahansa uros ja naaras voivat lisääntyä keskenään. Evoluutio tarkoittaa

Lisätiedot

Vuoden Coton de Tuléar- kilpailu

Vuoden Coton de Tuléar- kilpailu Vuoden Coton de Tuléar- kilpailu Näyttelykilpailun säännöt Kilpailuun voi osallistua vakituisesti Suomessa asuvan Suomen Coton de Tuléar ry:n jäsenen omistuksessa oleva, Suomessa rekisteröity Coton de

Lisätiedot

Päivitetty 15.11.2009 Lisätty Suomen Kennelliitolle hyväksyttäväksi lähetetty uusi PEVISA-ohjelma joka astuu voimaan 1.1.2011

Päivitetty 15.11.2009 Lisätty Suomen Kennelliitolle hyväksyttäväksi lähetetty uusi PEVISA-ohjelma joka astuu voimaan 1.1.2011 Rottweiler Jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty Suomen Rottweileryhdistys - Finlands Rottweilerförening r.y.:n kevätkokouksessa 26.3.2006 Hyväksytty Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry.:ssä?.?.2006

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Valmistelee yhdistyksen kokoukset ja seuraa näissä tehtyjen päätösten toteutumista.

Valmistelee yhdistyksen kokoukset ja seuraa näissä tehtyjen päätösten toteutumista. SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1. YLEISTÄ Varsinaisen toiminnan osalta jatkamme perinteisiä ja uusia aloitettuja toimintoja. Liiton tiedottaminen niin sisäisesti kuin ulkoisesti tulee

Lisätiedot

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Tulosta lomake, täytä se ja postita 20.4.2016 mennessä osoitteeseen Riikka Aho, Pölkkyinniementie 23 A, 58900 RANTASALMI Kyselykaavake

Lisätiedot

KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS Koirilla esiintyy useita erilaisia perinnöllisiä sairauksia samalla tavalla kuin ihmisilläkin. Rotuhistoriasta johtuen perinnöllisten sairauksien yleisyys

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2015 2019 Harmaa norjanhirvikoira

Jalostuksen tavoiteohjelma 2015 2019 Harmaa norjanhirvikoira Jalostuksen tavoiteohjelma 2015 2019 Harmaa norjanhirvikoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 8.3.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 19.8.2014 Sisällys 1. YHTEENVETO... 2 2.

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012-2016

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012-2016 YORKSHIRENTERRIERI ry 1(25) 2012-2016 Yorkshirenterrierin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma. Hyväksytty Yorkshirenterrieri ry:n vuosikokouksessa 17.3.2007 Hyväksytty SKKY:n syyskokouksessa 28.11.2007

Lisätiedot

RHODESIANKOIRIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

RHODESIANKOIRIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SUOMEN RIDGEBACK -YHDISTYS RY RHODESIANKOIRIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2018-2022 1(87) RHODESIANKOIRIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2018-2022 Laatinut rotua harrastavan yhdistyksen, Suomen Ridgeback

Lisätiedot

VUODEN HAVANNANKOIRA-KILPAILUN SÄÄNNÖT. Alkaen (Kohtaa 4 tarkennettu, muuten säännöt ovat pysyneet ennallaan)

VUODEN HAVANNANKOIRA-KILPAILUN SÄÄNNÖT. Alkaen (Kohtaa 4 tarkennettu, muuten säännöt ovat pysyneet ennallaan) VUODEN HAVANNANKOIRA-KILPAILUN SÄÄNNÖT Alkaen 1.1.2017 (Kohtaa 4 tarkennettu, muuten säännöt ovat pysyneet ennallaan) 1. Kunkin Vuoden havannankoira kilpailun kilpailukausi käsittää kalenterivuoden aikana

Lisätiedot

PÄIVITETTY 13.2.2011. VOIMASSA 1.1.2012-31.12.2016 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt päivityksen 9.11.2011

PÄIVITETTY 13.2.2011. VOIMASSA 1.1.2012-31.12.2016 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt päivityksen 9.11.2011 SUOMEN AUSTRALIANKARJAKOIRAT RY JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2007-2011 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 2006 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Kerrynterrierin jalostuksen tavoiteohjelma

Kerrynterrierin jalostuksen tavoiteohjelma Kerrynterrierin jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty Kerry- ja vehnäterrierikerho ry:n vuosikokouksessa 26.2.2006. Voimaantuloaika 1.1.2007. Sisällys 1 YHTEENVETO...2 2. KERRYNTERRIERIN TAUSTA...4 2.1.

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3

Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 VIIRIÄISKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Hyväksytty Suomen Spanieliliitto ry:n kokouksessa 9.3.2013 Hyväksytty Jalostustieteellisen toimikunnan kokouksessa 7.5.2013 0 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Rottweiler

Jalostuksen tavoiteohjelma Rottweiler Jalostuksen tavoiteohjelma Rottweiler Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys 1. YHTEENVETO... 4 2. RODUN TAUSTA...

Lisätiedot

Suomen Coton de Tuléar ry:n hallitus. Tiedote. Suomen Coton de Tuléar ry. Vuoden Coton 2015 kilpailun pisteiden lasku. Hei,

Suomen Coton de Tuléar ry:n hallitus. Tiedote. Suomen Coton de Tuléar ry. Vuoden Coton 2015 kilpailun pisteiden lasku. Hei, Vuoden Coton 2015 kilpailun pisteiden lasku Hei, valitettavasti hallituksesta riippumattomista syistä Vuoden Coton kilpailun pisteiden lasku on tänä vuonna viivästynyt. Aikuisten ja veteraanien, sekä kasvattajien

Lisätiedot

Teksti: H-M Rajaniemi Kuvat: Juha Saarinen

Teksti: H-M Rajaniemi Kuvat: Juha Saarinen Teksti: H-M Rajaniemi Kuvat: Juha Saarinen Yhdistyksemme järjesti luonnetestin Orimattilan Kotieläinpuistossa. Keli oli upea ja kaikki järjestelyt onnistuivat, vaikka hieman haasteita meinasi matkan varrella

Lisätiedot

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Rodun historiaa Länsigöötanmaanpystykorva, kotoisammin göötti, on vanha ruotsalainen rotu. Sitä käytettiin ilmeisesti jo viikinkiaikana pihakoirana Länsi-Göötanmaalla

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2017-2021. Pitkäkarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma 2017-2021. Pitkäkarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma 2017-2021 Pitkäkarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi]

Lisätiedot

Koirarodut jaettuina riskiryhmiin vakuutussääntöjen mukaan

Koirarodut jaettuina riskiryhmiin vakuutussääntöjen mukaan Epäterveistä kauneusihanteista syntyy sairaita koiria Per-Erik Sundgren, perinnöllisyystutkija, valtionagronomi Sveriges landbruksuniversitet, Uppsala Julkaistu: "Forskning och Framsteg", 1995 Käännös:

Lisätiedot

EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2017-2021 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 27.02.2016 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 25.04.2016 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

http://www.irlanninsetterit.com/vuodensetterit.html Punaiset ja Punavalkoiset Irlanninsetterit ry:n setterikilpailujen säännöt alkaen 1.1.

http://www.irlanninsetterit.com/vuodensetterit.html Punaiset ja Punavalkoiset Irlanninsetterit ry:n setterikilpailujen säännöt alkaen 1.1. Punaiset ja Punavalkoiset Irlanninsetterit ry:n setterikilpailujen säännöt alkaen 1.1.2013 1. Punaiset ja Punavalkoiset Irlanninsetterit ry järjestää kilpailut jäsenten omistamille punaisille irlanninsettereille

Lisätiedot

AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma

AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma Suomen amerikanstaffordshirenterrieriyhdistys ry 2012 1 Amerikanstaffordshirenterrierin jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty rotua harrastavan

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri

Jalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri 1 Jalostuksen tavoiteohjelma 2017-2021 Dreeveri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.03.2016 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 07.06.2016 2 Sisällys 1. YHTEENVETO... 4 2. RODUN TAUSTA...

Lisätiedot

VUODEN NÄYTTELYBOKSERI KIERTOPALKINTO SÄÄNNÖT

VUODEN NÄYTTELYBOKSERI KIERTOPALKINTO SÄÄNNÖT VUODEN NÄYTTELYBOKSERI KIERTOPALKINTO SÄÄNNÖT Vuoden Näyttelybokseri kilpailun pisteet lasketaan alla olevan taulukon mukaisesti vuoden aikana virallisiin näyttelyihin osallistuneiden bokserien tuloksista.

Lisätiedot

- Kasvattajatuomariksi katsotaan tuomari, joka on kasvattanut vähintään kolme pentuetta.

- Kasvattajatuomariksi katsotaan tuomari, joka on kasvattanut vähintään kolme pentuetta. VUODEN NÄYTTELYBOKSERI KIERTOPALKINTO Vuoden Näyttelybokseri kilpailun pisteet lasketaan alla olevan taulukon mukaisesti vuoden aikana virallisiin näyttelyihin osallistuneiden bokserien tuloksista. - Kasvattajatuomarilla

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Siperianhusky

Jalostuksen tavoiteohjelma Siperianhusky Jalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2017-31.12.2021 Siperianhusky Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 11.6.2016. SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 6.9.2016 Jussi Pietikäinen Sisällys 1.

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Lagotto Romagnolo

Jalostuksen tavoiteohjelma Lagotto Romagnolo Jalostuksen tavoiteohjelma 8- Lagotto Romagnolo Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Suomen Lagottoklubi ry JTO 8- Sisällysluettelo.

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Vuoden palkitut -kilpailujen säännöt ja pistelasku

Vuoden palkitut -kilpailujen säännöt ja pistelasku Vuoden palkitut -kilpailujen säännöt ja pistelasku Palkinnoista voi kilpailla ainoastaan Imatran Kennelkerho ry:n jäsenen omistama tai jäsenen luona asuva koira. Palkintojen saamisen edellytyksenä on,

Lisätiedot

Vehnäterrierin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Vehnäterrierin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Vehnäterrierin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Päivitys 2016 Hyväksytty Kerry- ja vehnäterrierikerho ry: vuosikokouksessa x.x.2016 Hyväksytty Kerry- ja vehnäterrierikerho ry:n vuosikokouksessa

Lisätiedot