Appenzellinpaimenkoirien jalostuksen tavoiteohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Appenzellinpaimenkoirien jalostuksen tavoiteohjelma"

Transkriptio

1 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt voimassa Appenzellinpaimenkoirien jalostuksen tavoiteohjelma SUOMEN SVEITSINPAIMENKOIRAT - FINLANDS SENNENHUNDAR ry 1 Appenzellinpaimenkoirien JTO

2 Sisällys 1. YHTEENVETO RODUN TAUSTA JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA RODUN NYKYTILANNE Populaation rakenne ja jalostuspohja Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet Rotumääritelmän maininnat luonteesta ja käyttäytymisestä sekä rodun käyttötarkoituksesta Luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa Käyttö- ja koeominaisuudet Kotikäyttäytyminen ja lisääntyminen Yhteenveto rodun käyttäytymisen ja luonteen keskeisimmistä ongelmakohdista sekä niiden korjaamisesta Terveys ja lisääntyminen PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet ja viat Muut rodulla todetut merkittävät sairaudet ja viat Yleisimmät kuolinsyyt Lisääntyminen Sairauksille ja lisääntymisongelmille altistavat anatomiset piirteet Yhteenveto rodun keskeisimmistä ongelmista terveydessä ja lisääntymisessä Ulkomuoto YHTEENVETO AIEMMAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Jalostuksen tavoitteet Suositukset jalostuskoirille ja yhdistelmille Rotujärjestön toimenpiteet Uhat ja mahdollisuudet sekä varautuminen ongelmiin Toimintasuunnitelma ja tavoiteohjelman seuranta LÄHTEET LIITTEET Appenzellinpaimenkoirien JTO

3 1. YHTEENVETO Kuvaus rodusta ja sen käyttötarkoituksesta Appenzellinpaimenkoira on Sveitsistä kotoisin oleva koirarotu. Alun perin näitä koiria jalostettiin Appenzellin kantonin alueella, nykyään rotu on levinnyt koko Sveitsiin ja useisiin muihin maihin. Rotumääritelmän mukainen käyttötarkoitus on: Karjanajo-, paimen-, vahti-, koti- ja pihakoira, nykyään monipuolinen työ- ja seurakoira. Rodun tilanne ja jalostustavoitteet Populaation rakenne ja jalostuspohja Appenzellinpaimenkoiria on suhteellisen vähän koko maailmassa. Euroopan maista Saksassa, Hollannissa, Belgiassa ja Itävallassa on Sveitsin lisäksi nykyään melko vahva kanta, rodun kotimaassa syntyy pentuetta vuodessa. Suomessa on rekisteröity viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin pentua vuosittain. Vuonna 2015 rekisteröitiin siihen astinen ennätysmäärä eli 48 pentua. Vaikka rodulla on nykyisin paljon harrastajia, on jalostusyksilöiden kanta vielä varsin pieni. Vain vastuuntuntoisella jalostuksella voidaan säilyttää ja vakiinnuttaa rodun erinomainen alkuperäinen perimä. Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet Appenzellinpaimenkoira on erittäin monipuolinen harraste- ja työkoira, jonka tulisi olla luonteeltaan tasapainoinen ja varma. Ne ovat aktiivisia, energisiä, temperamentikkaita, älykkäitä ja nopeita oppimaan. Se ei tiedä mitään parempaa kuin päästä omistajansa kanssa tekemään työtä, olipa se mitä tahansa. Alkuperäisessä käytössä, lehmäpaimenina, koiria on nykyään enää vähän. Sveitsissä appenzellejä on käytetty lisäksi mm. poliisin apuna ja laviinikoirina (Laviinikoira etsii lumivyöryn alle jääneitä koiria) sekä avustaja- ja opaskoirina. Niitä on ollut niin vartiointitehtävissä kuin lasten rekien ja kärryjen vetäjinä. Appenzellit ovat kestäviä seuralaisia vaelluksilla ja ne ovat useimmiten erittäin innokkaita ja erinomaisia uimareita. Hyvän hermorakenteen lisäksi monipuolisella työ- ja harrastuskoiralla tulee säilyä hyvä toimintakyky. Näiden ominaisuuksien säilymiseen ja parantamiseen on hyvä kiinnittää huomiota jalostusvalinnoissa. Rotujärjestö on osaltaan lisännyt asiasta informaatiota järjestämällä luonnetestitilaisuuksia ja jalostustarkastuksia. Luonnetestattuja appenzellinpaimenkoiria vuosina oli 91 kpl. Vuosina MH - luonnekuvaukseen osallistui 3 koiraa ja vuonna 2016 kävi 3 kolme ensimmäistä koiraa Kennelliiton Käyttäytymisen jalostustarkastuksessa. Sennenyhdistyksen järjestämissä jalostustarkastuksissa on käynyt vuosina yhteensä 72 koiraa. Terveys ja lisääntyminen Appenzellinpaimenkoira on alkukantainen rotu ja perusrakenteeltaan normaali koira. Terveystilanne appenzelleillä on yleisesti ottaen hyvä. Suurimmat terveydelliset ongelmat tällä hetkellä ovat HD eli lonkkaniveldysplasia, patellaluksaatio eli polvilumpion sijoiltaan meno, ristisiteiden repeämiset sekä liian kapeasta tai lyhyestä alaleuasta johtuvat hammasongelmat. Jalostukseen käytetyiltä koirilta ovat aikaisempina vuosina kaikki kasvattajat vapaaehtoisesti kuvauttaneet lonkkanivelet, kyynärnivelet ja tutkituttaneet polvet. Appenzellinpaimenkoirien lonkkatulokset ovat tilastojen valossa parantuneet aikaväleillä ja A ja B tuloksen saaneiden osuus on kasvanut jakson aikana ja C,D tuloksen saaneiden osuus pienentynyt samana aikana suhteessa vuosiin Vuosien välillä ei ole kuvattu yhtään E tuloksen saanutta koiraa. Myös kuvattujen koirien määrä on kasvanut. Appenzellinpaimenkoirilla lonkkavian vastustaminen perustuu röntgenkuvaukseen ja kuvattujen koirien määrää pyritään edelleen kasvattamaan. Appenzellinpaimenkoirille vuoden 2018 alusta voimaan tulevassa PEVISA-ohjelmassa jalostuskäytöstä on suljettu pois D tuloksen saaneet koirat. PEVISAN voimaan tulon jälkeen mainitut kuvaukset ovat pakollisia pentujen rekisteröimiskelpoisuuden ehtoja. Appenzellinpaimenkoirien JTO

4 Appenzellinpaimenkoirien kyynärniveliä on tutkittu vuosina yhteensä 52 koiralta ja vuosina koiralta. Molempina ajanjaksoina terveitä 0-kyynärnivel tuloksen saaneiden on ollut n. 95 % kuvatuista. Eli kyynärnivelten terveyden osalta ei ole suurta muutosta havaittavissa näiden 20 vuoden ajalla. Polvien osalta jalostuksessa tulisi suosia hyvin kulmautuneita, terveeksi tutkittuja yksilöitä. Vuosien aikana tutkituista appenzelleistä on 78 % saanut PL 0 tuloksen, 18 % saanut PL 1 tuloksen ja 2 % saanut PL 2 tuloksen sekä 2 % on saanut PL 3 tuloksen, kaikkiaan tutkittiin 45 koiraa. Vuosien aikana tutkituista appenzelleistä on 82 % saanut PL 0 tuloksen, 14 % on saanut PL 1 tuloksen ja 3 % on saanut PL 2 tuloksen, kaikkiaan tutkittiin 161 koiraa. Näiden tulosten perusteella polvien tilanne näyttäisi hieman parantuneen viimeisen kymmenen vuoden aikana, 0-tulosten prosentuaalinen määrä on kasvanut ja 1-tulosten määrä hieman laskenut. Monet kasvattajat ja omistajat ovat muiden tutkimusten yhteydessä kuvauttaneet myös olkanivelet ja selkärangan. Kasvattajia ja koirien omistajia kannustetaan viemään appenzellinsä myös EU eli ektooppinen ureter (virtsateiden epämuodostuma) tutkimukseen ja sydäntutkimukseen. Sveitsinpaimenkoirayhdistyksen alainen Sennenkoirien terveysrahasto on toiminut vuodesta 2006 lähtien. Rahaston tarkoituksena on suomalaisten sveitsinpaimenkoirien terveyden ja pitkäikäisyyden edistäminen kehittämällä ja tukemalla roduillamme esiintyvien sairauksien tutkimusta, ennaltaehkäisyä ja sairastuvuuden vähentämistä. Ulkomuoto Rotu on kolmivärinen, keskikokoinen ja rungoltaan lähes neliömäinen. Rodussa on kaksi rotumääritelmässä hyväksyttyä väriyhdistelmää: musta-ruskea-valkoinen ja havanna-ruskea-valkoinen. Appenzelli on lihaksikas, erittäin liikkuvainen, ketterä ja joka suhteessa sopusuhtainen koira, jolla on nokkela ilme. Rodulle ominaista on selän päälle nouseva kiepille kiertyvä häntä. Säkäkorkeuden suhde rungon pituuteen on 9:10; mieluummin tanakka kuin liian pitkä. Kuonon ja kallo-osan suhde on 4:5. Suomalaiset appenzellit ovat aina vastanneet hyvin ulkomuodoltaan rotumääritelmää. Tärkeimmät suositukset jalostuskoirille alkaen PEVISA-ehtojen mukaan pentujen vanhemmista tulee astutushetkellä olla lonkkakuvausja kyynärkuvauslausunto sekä voimassa oleva polvilausunto. Rekisteröinnin raja-arvo on lonkkaniveldysplasian aste C, kyynärniveldysplasian aste 1 ja patellaluksaation aste 1. Lisäksi kyynärniveltuloksen 1 tai polvilausuntotuloksen 1 saaneelle koiralle pitää käyttää 0-tuloksen saanutta parituskumppania. Jalostukseen ei tule käyttää koiraa, joka on sairas, arka tai vihainen, kirurgisin toimenpitein operoitu (erilaiset luuston kasvuhäiriöt, ristisideongelmat jne.), purentavikainen, sinisilmäinen tai jolla on entropium tai ektropium. Sekä nartun että uroksen tulee olla halukas luonnolliseen astutukseen. Narttuja, jotka ensimmäisen pentueensa kohdalla eivät kyenneet synnyttämään luonnollisesti tai huolehtineet normaalisti jälkeläisistään ilman syytä, ei tulisi käyttää uudestaan jalostukseen. Uroksia, jotka eivät ole kyenneet astumaan normaalisti tai joilla on puutteellinen sukuvietti, ei tule käyttää jalostukseen. Jalostustoimikunta suositus lisäksi on, että koira vastaa ulkomuodollisesti ja luonteen osalta rotumääritelmää. Tästä todistuksena koira on saanut vähintään 3 laatuarvostelun ERI mainintaa kolmelta eri tuomarilta, näistä yksi ERI täytyy olla saatu koiran täytettyä 15 kuukautta. Tai vaihtoehtoisesti koiralla täytyy olla yksi ERI ja jalostustarkastus suoritettu hyväksytysti, sekä joku seuraavista, luonnetesti/mh-kuvaus/bh-koe suoritettu hyväksytysti. Luonnetestissä koira saavuttaa hyväksytyn tuloksen, kun lopputulos on vähintään +75 ja koira saanut vähintään arvosanan +1 terävyydestä, hermorakenteesta, luoksepäästävyydestä ja laukauspelottomuudesta. Jalostuksessa suositellaan 4-5 sukupolven perusteella lasketun sukusiitosasteen pitämistä alle 6,25 %. Appenzellinpaimenkoirien JTO

5 2. RODUN TAUSTA Alkuperä ja käyttötarkoitus Sveitsinpaimenkoiriin eli ns. sennenkoiriin, kuuluu neljä eri rotua: appenzellin-, bernin-, entlebuchin- ja isosveitsinpaimenkoira. Appenzellinpaimenkoira luokiteltiin omaksi rodukseen vuonna 1898, ja sillä on selvät omat ominaispiirteet, joilla se eroaa muista sveitsiläisistä paimenkoirista. Appenzellinpaimenkoiran alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut toimia nautakarjan paimenena, joka yksin paimentaa ja kuljettaa karjaa vuorille kesäaikaan. Myös vartiointitehtävät ovat aina kuuluneet appenzellinpaimenkoiran toimenkuvaan. Rodun edustajia on käytetty maatilalla kaikkeen työntekoon kuten esim. kärryjen vetämiseen, vieraiden tulosta ilmoittamiseen sekä lasten ja eläinten vahtimiseen. Appenzellinpaimenkoira mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1853 "Tierleben der Alpenwelt" nimisessä julkaisussa. Friedrich von Tschudion kuvaa siinä kirkkaasti haukkuvan, lyhytkarvaisen, keskikokoisen, monivärisen karjakoiran, joka on tyypiltään melko yhtenäinen ja pystykorvamainen ja joka toimii sekä talonvahtina että karjanajajana. Koirat työskentelivät paimenen kanssa ja kuljettivat karjaa markkinoille ja laitumille. Vietyään karjan vuoristolaitumille, appenzelli jäi yksin pitämään laumasta huolta. Paimen pystyi luottamaan siihen, että hänen palatessaan lauman luokse, hän löytäisi sen saman paikan läheisyydestä. Yksin ollessaan appenzelli työskentelee täysin itsenäisesti eli tekee itse päätöksensä käyttäen omaa päättelykykyään. Rodun kehitys nykyiseen muotoonsa ja 1500-luvulla alkanut karjatalous Sveitsissä antoi alkusysäyksen appenzellinpaimenkoiran kehittymiselle. Saadakseen laitumia lehmille, karjatilalliset kaatoivat Alpeilla ylämaiden metsiä ja lehmät laidunsivat puurajan yläpuolella olevilla niityillä kesäisin. Pitääkseen karjalaumat yhdessä, oli välttämätöntä käyttää paimentavia ja vahtivia koiria, jotka olivat nopeita, valppaita ja fyysisesti hyvässä kunnossa. Koira, joka ei pystynyt tähän raskaaseen työhön vaativissa olosuhteissa, katsottiin tehottomaksi. Tämän seurauksena keskikokoinen, mutta lihaksikas ja vähään tyytyvä työkoira, appenzellinpaimenkoira kehitettiin. Appenzellinpaimenkoirien JTO

6 Rodun suuri vaikuttaja, metsänhoitaja Max Sieber, vaati vuonna 1895 SKG:tä (Sveitsin Kennelliitto) tekemään jotakin rodun hyväksi. St. Gallenin kantonin hallitus myönsi 400 Sveitsin frangia vuonna 1898 appenzellinpaimenkoirien jalostustyöhön. SKG:n toimeksiannosta perustettiin toimikunta ja vahvistettiin rotumerkit. Altstättenin markkinoilta löydettiin yhdeksän urosta ja seitsemän narttua, jotka palkittiin 5-10 frangin suuruisilla palkinnoilla. Rodun kannaksi valittiin kahdeksan jalostukseen sopivaa yksilöä, jotka esiteltiin Winterthurin ensimmäisessä kansainvälisessä koiranäyttelyssä vuonna 1898, ensimmäisen kerran koemielessä järjestetyssä karjakoirien luokassa. Näistä koirista rotu on alun perin muodostunut. Professori Albert Heim oli hyvin kiinnostunut sveitsiläisistä paimenkoirista ja siten myös appenzellinpaimenkoirista. Hänen aloitteestaan perustettiin Sveitsiin vuonna 1906 ensimmäinen appenzellinpaimenkoirien rotuyhdistys "Appenzeller Sennenhund Club", jonka tehtäväksi tuli alkuperäisen tyypin säilyttäminen ja vaaliminen. Pentujen pakollisen rotukirjaan merkitsemisen myötä alkoi puhdasrotuisten appenzellinpaimenkoirien kasvatus. Vuonna 1914 Professori A. Heim laati rodulle ensimmäisen virallisen rotumääritelmän. SCAS (Schweizerischer Club für Appenzeller Sennenhunde) kuvaa rotua sanoin: Appenzellinpaimenkoiran luonne on muokkaantunut vuosisatojen käytössä ankarissa olosuhteissa alppialueilla. Appenzelli on vilkas ja sitkeä koira, joka on hämmästyttävän päättäväinen ja kestävä. Monipuolisuus ja sopeutuvuus sekä erinomainen kyky lukea ja ymmärtää omistajansa ilmeitä ja kehonkieltä, ovat rodun ominaispiirteitä. Ankarat olosuhteet vuorilla ja osittain hyvinkin häikäilemätön luonnonvalinta, ovat tehneet tästä rodusta hyvin säänkestävän, mutkattoman ruokkia ja antaneet hyvän vastustuskyvyn sairauksille. Appenzellinpaimenkoira on hieman epäluuloinen vieraita kohtaan. Johtuen sen sisäsyntyisistä vahti- ja suojeluvaistoista yhdistettynä vähäiseen riistaviettiin, se on uskollinen vahtikoira perheelleen. Appenzellit oppivat helposti ja nopeasti, mutta ne ovat tyytyväisiä ainoastaan, kun niillä on tarpeeksi tekemistä. Appenzellien paimennus- ja laumanvartiointikyvyt ovat edelleen soveltuvia alkuperäiseen tarkoitukseen, mutta nykyään ne on yhä useammin korvattu muilla koirilla tai koneilla ja paimennuskäyttö on huomattavasti vähentynyt. Appenzelli kiintyy vahvasti isäntäänsä, perheeseensä ja reviiriinsä. Se hyväksyy Alphan eli johtajansa komennon, mutta vaatii tiukan komennon. Appenzelli on vilkas ja temperamentikas luonteeltaan. Jos appenzelliä käsittelee kovakouraisesti tai rakkaudetta ja/tai se eristetään perheestään, siitä tulee arka ja se saattaa alkaa purra. Paimennusvietti on appenzellillä hyvin vahva. Sille jokainen lehmä on laumanjäsen ja appenzellin täytyy puolustaa auktoriteettiään säilyttääkseen asemansa laumassa. Tämä käytös on niillä sisäsyntyinen. Nykyään lehmälauma on useimmiten korvattu omistajaperheellä. Perheenpään tulee olla Alpha, jonka tehtävä on osoittaa koiran paikka laumassa sen alimmaisena jäsenenä. (Lähde: Sukulaisrodut, joiden kanssa yhteinen kehityshistoria Appenzellinpaimenkoiran alkuperä ei ole täysin tiedossa. Yhden teorian mukaan ne polveutuvat koirista, jotka Roomalaiset toivat Aasiasta. Nämä koirat risteytyivät Sveitsissä jo olemassa olleiden paimentavien koirien kanssa. Toinen teoria kertoo niiden olevan paalurakentajien esihistoriallisen kotikoiran (Cani familiaris palustris) jälkeläisiä, ja siten alkuperältään täysin Sveitsiläisiä. Paalurakentajat käyttivät koiria karjakoirina ja vahteina eikä niitä kasvatettu ulkonäön mukaan. Vasta paljon myöhemmin alkoi paikallisten eri rotujen kehittyminen. Appenzellinpaimenkoirien JTO

7 Ensimmäiset koirat Suomessa, koiramäärän kehitys Suomeen tuotiin ensimmäiset appenzellinpaimenkoirat vuonna Nämä koirat olivat nimeltään Zoro v. d. Gartegg ja Lotta von Dreibünden, ne olivat myös ensimmäiset Pohjoismaihin tuodut appenzellit. Näiden kahden vuonna 1969 syntyneet pennut ovat ensimmäiset Suomessa syntyneet appenzellit. Suomessa pentujen rekisteröintimäärä on pienessä nousussa, rekisteröitiin 252 pentua, kun rekisteröintejä oli 160. Kaiken kaikkiaan Suomessa on vuosina syntynyt 96 appenzellinpaimenkoira pentuetta, joissa on ollut yhteensä 613 pentua. Vuoden 2016 loppuun mennessä Suomeen oli rekisteröity 654 appenzellinpaimenkoiraa. Vuosina Suomeen tuotiin 25 appenzelliä, yhteensä tuonteja on ollut vuoden 1965 jälkeen 51 koiraa. 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA Rotuyhdistys Yhdistyksen perustava kokous pidettiin Kauniaisissa. Kokouksessa oli läsnä 24 henkilöä. Yhdistys sai nimekseen Suomen Sveitsinpaimenkoirayhdistys ry, jona yhdistys sittemmin asianmukaisesti rekisteröitiin Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry. hyväksyi sen rotua harrastavaksi yhdistykseksi ja rotujärjestöksi. Sittemmin yhdistyksen nimeksi muutettiin Suomen Sveitsinpaimenkoirat Finlands Sennenhundar ry. Yhdistyksen tarkoituksena on herättää kiinnostusta kaikkiin neljään sveitsinpaimenkoirarotuun; appenzellin-, bernin-, entlebuchin- ja isosveitsinpaimenkoiraan, kehittää niiden tasoa Suomessa, ohjata jäseniään koiriensa jalostus- ja koulutustoiminnassa sekä luoda yhteishenkeä jäsenistön keskuudessa. Yhdistys tekee rotuja tunnetuksi julkaisemalla jäsenlehteä, ylläpitämällä yhdistyksen kotisivuja (sennenkoirat.net), järjestämällä keskustelu-, neuvonta- ja koulutustilaisuuksia sekä kursseja, leirejä ja koiranäyttelyitä. Yhdistyksen jäsenlehti Sennenkoira - Sennenhunden on ilmestynyt vuodesta 1969 alkaen ja ilmestyy edelleen neljä kertaa vuodessa. Yhdistys kokoontuu vuosittain kahteen varsinaiseen kokoukseen, syys- ja kevätkokoukseen. Yhdistyksen jäseninä ovat yksityiset henkilöt. Yhdistyksen hallinnosta vastaa syyskokouksen valitsema johtokunta, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi kahdeksan varsinaista jäsentä. Johtokunnan jäseneksi valitun toimikausi on aina 3 vuotta kerrallaan. Appenzellinpaimenkoirien JTO

8 Yhdistyksen jäsenmäärä ja sen kehitys Jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti 90-luvulle asti ja kääntynyt lievään laskuun 2000-luvulle tultaessa. Vuoden 2016 lopussa yhdistyksessä oli 1143 varsinais-, 35 kannattaja- ja 56 perhejäsentä sekä 8 kunniajäsentä ja 3 ulkomaista jäsentä, yhteensä 1245 jäsentä. Jalostustoimikunta Appenzellinpaimenkoiran jalostustoimikuntaan valitaan yhdistyksen sääntömääräisessä syyskokouksessa 3 jäsentä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jalostustoimikunnan työ painottuu tiedon keräämiseen ja julkaisemiseen sekä kasvattajien ja muiden asiasta kiinnostuneiden neuvomiseen ja ohjaamiseen. Kasvattajan pyynnöstä toimikunta auttaa jalostusyhdistelmän valinnassa ja antaa tietoa käytettävissä olevista uroksista, mutta ei tee varsinaisia jalostusvalintoja, vaan jokainen kasvattaja vastaa tekemästään pentueesta itse. Jalostustoimikunta kerää tietoa appenzelleistä ja pitää yhteyttä muiden maiden vastaaviin toimikuntiin. Myös Suomesta annetaan tietoa muihin maihin. Näin pienessä rodussa on tarpeellista tehdä rajoja ylittävää yhteistyötä, jotta saamme appenzellipopulaation mahdollisimman laajasti jalostuskäyttöön. Toimikunnan tehtäviin kuuluu myös jalostustarkastusten ja ulkomuototuomareiden koulutustilaisuuksien järjestäminen. Lisäksi toimikunta voi järjestää muuta tutkimus-, koulutus- ja virkistystoimintaa. Appenzellinpaimenkoirien jalostuksen tavoiteohjelman sisältämät yleisperiaatteet ovat vähimmäisvaatimuksena toiminnan runkona ja ohjearvoina. Ko. periaate koskee myös Kennelliitolta haettavien poikkeuslupien käsittelyä. Jalostustoimikunta noudattaa Suomen Kennelliiton yleisiä toimintaperiaatteita ja yleistä jalostusstrategiaa sekä pyrkii toiminnassaan ehdottomaan puolueettomuuteen. 4. RODUN NYKYTILANNE 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja Jalostuspohjan laajuus ja rodun perinnöllinen monimuotoisuus tarkoittaa sen geenimuotojen (alleelien) runsautta. Mitä monimuotoisempi rotu on, sitä useampia erilaisia versioita sillä on olemassa samasta geenistä. Tämä mahdollistaa rodun yksilöiden geenipareihin heterotsygotiaa, joka antaa niille yleistä elinvoimaa ja suojaa monen perinnöllisen vian ja sairauden puhkeamiselta. Monimuotoisuus on tärkeää myös immuunijärjestelmässä, jonka geenikirjon kapeneminen voi johtaa esimerkiksi tulehdussairauksiin, autoimmuunitauteihin ja allergioihin. Jalostus ja perinnöllinen edistyminenkin ovat mahdollisia vain, jos koirien välillä on perinnöllistä vaihtelua. Koirarotu voi olla monimuotoisuudeltaan suppea, jos vain pientä osaa rodun koirista ja sukulinjoista on käytetty jalostukseen tai jos rodussa on koiria, joilla on rodun yksilömäärään nähden liian suuret jälkeläismäärät. Tällaiset koirat levittävät haitalliset mutaatioalleelinsa vähitellen koko rotuun, jolloin jostakin yksittäisestä mutaatiosta saattaa syntyä rodulle uusi tyyppivika tai -sairaus. Vähitellen on vaikea löytää jalostukseen koiria, joilla ei tätä mutaatiota ole. Ihannetilanteessa jalostukseen käytetään koiria tasaisesti rodun kaikista sukulinjoista. MMT Katariina Mäki Appenzellinpaimenkoirien JTO

9 Taulukko 1. Vuositilasto rekisteröinnit ja jalostuspohja (Lähde: KoiraNet) Vuositilasto - rekisteröinnit Pennut (kotimaiset) Tuonnit Rekisteröinnit yht Pentueet Pentuekoko 5,6 10,0 6,6 7,0 7,0 7,3 8,5 6,2 7,0 7,3 Kasvattajat jalostukseen käytetyt eri urokset - kaikki kotimaiset tuonnit ulkomaiset keskimääräinen jalostuskäytön ikä 4 v 1 kk 5 v 6 kk 6 v 6 kk 4 v 10 kk 3 v 4 kk 2 v 11 kk 3 v 8 kk 2 v 3 kk 3 v 4 kk 2 v 10 kk jalostukseen käytetyt eri nartut - kaikki kotimaiset tuonnit keskimääräinen jalostuskäytön ikä 2 v 8 kk 2 v 7 kk 2 v 11 kk 3 v 6 kk 2 v 8 kk 2 v 9 kk 3 v 8 kk 4 v 3 kk 2 v 9 kk 2 v 11 kk Isoisät Isoäidit Sukusiitosprosentti 0,77% 2,37% 0,97% 2,51% 0,80% 0,00% 0,00% 1,68% 0,42% 0,88% Vuositilasto - jalostuspohja Per vuosi - pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset jalostukseen käytetyt eri nartut isät/emät 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 0,67 1,00 1,00 1,00 0,67 - tehollinen populaatio 7 (70%) 5 (62%) 7 (70%) 5 (62%) 3 (75%) 3 (50%) 3 (75%) 7 (70%) 4 (67%) 3 (50%) - uroksista käytetty jalostukseen 0% 0% 4% 7% 11% 10% 22% 19% 8% 36% - nartuista käytetty jalostukseen 0% 0% 13% 43% 38% 33% 31% 17% 9% 25% Per sukupolvi (4 vuotta) - pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset jalostukseen käytetyt eri nartut isät/emät 0,94 1,07 0,92 0,82 0,67 0,92 1,10 1,00 0,82 0,78 - tehollinen populaatio 22 (61%) 19 (63%) 17 (61%) 14 (64%) 14 (58%) 16 (62%) 14 (54%) 13 (54%) 14 (64%) 11 (61%) - uroksista käytetty jalostukseen 4% 5% 7% 14% 16% 15% 20% 20% 20% 22% - nartuista käytetty jalostukseen 9% 18% 30% 36% 30% 24% 21% 18% 23% 29% Rekisteröintimäärät ja tuontikoirien määrät Suomessa vuosina Viimeisen kymmenen vuoden ( ) aikana Suomessa on vuosittain rekisteröity keskimäärin 28 appenzellinpaimenkoiraa. Pentueita syntyy vuosittain keskimäärin 3,6 ja pentueiden keskimääräinen pentuekoko on 7,25. Vuosittaiset rekisteröintimäärät sekä pentueiden lukumäärät ovat hieman nousseet viimeisen kymmenen vuoden aikana vaikkakin rekisteröintimäärissä on havaittavissa myös paljon vuosittais- Appenzellinpaimenkoirien JTO

10 ta vaihtelua. Myös kasvattajien lukumäärä on noussut. Tuontikoirien määrä ei ole merkittävästi noussut kymmenen vuoden aikana ja se vaihtelee vuosittain yhdestä kuuteen koiraa keskiarvon ollessa 2,6 tuontikoiraa/vuosi. Rodun jalostusurosten ja -narttujen ikä Keskimääräinen urosten jalostuskäytön ikä on vuosien välisenä aikana ollut 3v 11kk ja narttujen 3v 1kk. Urosten jalostusikä on hieman noussut viimeisen viiden vuoden aikana. Narttujen iässä ei ole havaittavissa merkittävää muutosta kymmenen vuoden aikana. Tietoa sukusiitoksesta Sukusiitoksessa pentueen vanhempina käytettävät koirat ovat keskenään sukua. Sukusiitoksena pidetään serkusten tai sitä läheisempien sukulaisten yhdistämistä. Sukusiitos vähentää heterotsygoottisia geenipareja ja kasvattaa riskiä perinnöllisten sairauksien esilletuloon. Sukusiitosaste tai -prosentti on todennäköisyys sille, että satunnaisesti valittu geenipari sisältää geenistä kaksi samaa alleelia (versiota), jotka ovat molemmat peräisin samalta esivanhemmalta. Saman esivanhemman tietty alleeli on siis tullut koiralle sekä isän että emän kautta. Tällainen geenipari on homotsygoottinen ja identtinen. Ilman sukusiitosta suurin osa yksilöiden geenipareista on heterotsygoottisia, jolloin haitalliset, usein resessiiviset alleelit pysyvät vallitsevan, normaalin alleelin peittäminä. Koiran sukusiitosaste on puolet sen vanhempien välisestä sukulaisuussuhteesta. Isä-tytär -parituksessa jälkeläisten sukusiitosaste on 25 %, puolisisarparituksessa 12,5 % ja serkusparituksessa 6,25 %. Haitat alkavat näkyä, kun sukusiitosaste ylittää 10 % Jos koiran vanhemmat eivät ole keskenään sukua, pentujen sukusiitosaste on nolla. Sukusiitos vähentää heterotsygoottisten geeniparien osuutta jokaisessa sukupolvessa sukusiitosasteen verran, joten esimerkiksi puolisisarparituksessa jälkeläisten heterotsygotia vähenee 12,5 %. Myös todennäköisyys haitallisten resessiivisten ongelmien esiintuloon on puolisisarparituksessa 12,5 %. Sukusiitosasteen suuruus riippuu laskennassa mukana olevien sukupolvien määrästä, joten vain sellaisia sukusiitosasteita voi verrata keskenään, jotka on laskettu täsmälleen samalla sukupolvimäärällä. Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä sukusiitosprosentti lasketaan sillä sukupolvimäärällä, jonka kohdalla tunnettujen (tallennettujen) esivanhempien määrä ylittää vielä 50 %. Jalostuksessa suositellaan neljän-viiden sukupolven perusteella lasketun sukusiitos-asteen pitämistä alle 6,25 %. MMT Katariina Mäki (päivitetty ) Rodun vuosittainen sukusiitosaste Vuosien välisenä aikana appenzellinpaimenkoirien pentueiden keskimääräinen sukusiitosprosentti on 1,04 %. Viimeisen kymmenen vuoden aikana syntyneistä 36 pentueesta kolmessa pentueessa sukusiitosprosentti on yli 2 % (laskettu 5 sukupolven mukaan) ja näistä kahdessa pentueessa sukusiitosprosentti ylitti suosituksen 6,25 % (laskettu 5 sukupolven mukaan). Appenzellinpaimenkoirien JTO

11 Taulukko 2. Vuosina jalostukseen käytetyt urokset (Lähde: KoiraNet) Tilastointiaikana Toisessa polvessa Yhteensä # Uros U/T S. v. Pentueita Pentuja %-osuus Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja 1 MALVIN-CAROB VOM INSELI IM SCHWENDETAL T-CH ,77% GALANT V.D. NIESENFLANKE T-CH ,98% BEDA VOM SCHLOSSCAPPI T-CH ,25% EIJATUUN NEKKAR ,47% DUNDEE VOM SITTERSCHLIPF T-CH ,08% ALPENHIRTS SUPERMAN ,69% BALU VON NORDBADEN U ,30% C-MEXX VOM MARKGRUND U ,30% MAX ,91% ALPENHIRTS SANTI ,52% ALPENHIRTS SAMSON ,52% CARNAVALS MILOU ,52% CHRIGEL VOM HOLBACH U ,52% ALPPIKELLON IMAGO ,12% ALPPIKELLON OLEKSI ,12% ALPENHIRTS MERLINO ,12% ALPPIKELLON ADAM ,12% ALPENHIRTS UWE ,73% BUFAS'S ZOLEN ZULU T-DK ,73% CEDRIK STASTNÁ BERJANKA U ,34% BUTKUS-MAXI VOM APPENZELLERHÖCKLI T-CH ,34% SENNENHUND ROSSII GLEN U ,34% EIJATUUN ORATORIO ,95% BRÜNGGI VOM TREUENBRIETZENER LAND U ,95% PRESLEY-CAROB VOM INSELI IM SCHWENDETAL U ,56% ALPENHIRTS TOMTOM ,56% MERLOT VON DER ERFTQUELLE U ,78% ALPTRICOLOUR VINDZOR T-RUS ,39% 1 1 S. v. = syntymävuosi, U = ulkolainen koira, T = tuontikoira, tuontimaa Taulukko 3. Vuosina jalostukseen käytetyt nartut (Lähde: KoiraNet) Tilastointiaikana Toisessa polvessa Yhteensä # Narttu U/T S. v. Pentueita Pentuja %-osuus Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja 1 ALPPIKELLON ADALMINA ,03% ALPENHIRTS ULTRABRA ,25% ALPTRICOLOUR VICTORIA T-RUS ,47% ALPENHIRTS NORA BROWN ,69% ALPPIKELLON AMANDA ,69% ALPENHIRTS SABINA ,30% ALPPIKELLON OLYMPIA ,30% ALPENHIRTS ODESSA ,91% EIJATUUN OPERA BRUNO ,52% ALPENHIRTS PERLA ,52% ALPENHIRTS NANA BROWN ,52% ALPENHIRTS RONJA ,12% ALPPIKELLON ARIETTA ,12% ALPENHIRTS SANDRA ,12% GIMMA V.D. GRÜNEN ACH T-D ,12% ULAANI UNIKKO ,12% BETTY VOM SCHLOSSCAPPI T-CH ,12% CRESTA VON HUNDWIL T-CH ,12% GIMMEL VOM FÖRSTERRAIN T-D ,12% ALPENHIRTS OLIVIA ,73% CERIDWEN QUEEN ELSA T-CZ ,73% ALPPIKELLON ELLIINA ,34% ALPENHIRTS TIRLITTAN ,34% BIRKE VOM WEIDENSEE T-D ,34% ELO TILLAN FIRST GREAT ONE ,95% ALPPIKELLON IDOLI ,95% HAKUHAUSKAN BONUS-BIRKKO ,56% APPELKIEPIN AISA ,56% GARA-LENA VOM FÖRSTERRAIN T-D ,56% EIJATUUN NORMA ,56% ALPENHIRTS VIENNA ,78% SEHÄN ON DOTTE ,39% 1 1 S. v. = syntymävuosi, U = ulkolainen koira, T = tuontikoira, tuontimaa Appenzellinpaimenkoirien JTO

12 Jalostuskoirien käyttömäärät Suomeen syntyi vuosien aikana 36 pentuetta ja 256 pentua. Vuosien aikana on jalostukseen käytetty 28 urosta, joista 6 urosta on käytetty jalostukseen useammin kuin kerran. Näistä 28 uroksesta 5 edustaa läheisesti samaa sukulinjaa. Kahdella jalostukseen käytetyistä uroksista on kolme pentuetta. Kahdeksaa urosta on käytetty tuottamaan 50 % ajanjakson pennuista. Yhdellätoista uroksella on pentuja myös toisessa sukupolvessa. Näistä yhdellä uroksella jälkeläisten määrä toisessa sukupolvessa on noin kolme kertaa enemmän kuin ensimmäisessä sukupolvessa, mikä ylittää Kennelliiton suosituksen, joka on kaksi kertaa niin suuri kuin ensimmäisen polven jälkeläisissä. Jalostukseen käytetyistä uroksista seitsemän on tuotu ulkomailta. Kaksi eniten jalostukseen käytettyä urosta, joilla on eniten jälkeläisiä myös toisessa sukupolvessa, ovat tuontikoiria Sveitsistä. Vuosien aikana 32 narttua on käytetty jalostukseen. Näistä nartuista suurimmalla osalla on ollut yksi pentue ja neljällä nartulla on ollut kaksi pentuetta. Näistä nartuista noin puolet edustaa kahta sukulinjaa. Kahdellatoista jalostukseen käytetyllä nartulla on pentueita myös toisessa sukupolvessa. Yhdellä nartulla jälkeläisten määrä toisessa sukupolvessa on noin neljä kertaa enemmän kuin ensimmäisessä sukupolvessa, mikä ylittää Kennelliiton suosituksen. Yhdeksässä pentueessa on käytetty ulkomailla olevaa urosta ja kahdeksalle tuontinartulle on teetetty pentue Suomessa. Monimuotoisuutta turvaava Kennelliiton suositus yksittäisen koiran elinikäiselle jälkeläismäärälle on pienilukuisissa roduissa enintään 5 % laskettuna rodun neljän vuoden rekisteröintimääristä. Tilastointiajalla Appenzellinpaimenkoiria rekisteröitiin neljän vuoden aikana keskimäärin 112,8 koiraa, joten yksittäinen koira ei saisi olla vanhempana useammalle kuin 5 koiralle, jotta monimuotoisuuden 5 %:n tavoite toteutuisi. Appenzellinpaimenkoirilla yksitäisten pentueiden pentuelukumäärä on keskimäärin 7 pentua, joten jo yhdestä 6 pennun pentueesta tämä suositus ylittyy uroksen/nartun kohdalla. Tilastointiajalla uroksilla keskimääräinen monimuotoisuus-prosentti on 11,2 % ja nartuilla 7,1 %. Kennelliiton suosituksen mukaan toisen polven jälkeläisiä koiralla saisi pienilukuisissa roduissa olla korkeintaan 10 % laskettuna neljän vuoden rekisteröinneistä. Appenzellinpaimenkoirien uroksilla toisen polven monimuotoisuusprosentti on keskimäärin 18 % ja nartuilla keskimäärin 14 % laskettuna aikavälillä Rodun populaatiot muissa maissa Rotu on lähtenyt liikkeelle pienestä alkupopulaatiosta Sveitsistä ja levinnyt lähinnä Euroopassa. Appenzellinpaimenkoira on Sveitsissä uhanalaisten rotujen listalla ja rodun populaatiot myös eri Euroopan maissa ovat pieniä. Saksan ja Sveitsin appenzellien populaatiot ovat kuitenkin suurempia kuin Suomessa Yht. Suomi Pennut Pentueet Sveitsi Pennut Pentueet Ei tietoa 161 Saksa Pennut Pentueet Appenzellinpaimenkoirien JTO

13 Yhteenveto rodun jalostuspohjan laajuudesta ja kaventavista tekijöistä Appenzellinpaimenkoirien populaatio Suomessa on pieni ja rotu on monimuotoisuudeltaan melko suppea. Erilaisia sukulinjoja on vähän ja jalostukseen käytettyjen koirien lukumäärä suhteessa koko populaatioon on pieni. Jokaisella jalostusyhdistelmällä ja pentueella on suuri vaikutus koko rodun monimuotoisuuteen. Jokaista suunniteltavaa jalostusyhdistelmää tulisi tarkoin harkita jalostuspohjan ja rodun monimuotoisuuden parantamisen kannalta. Jalostuspohjan laajuutta ja monimuotoisuutta tulee pyrkiä parantamaan käyttämällä mahdollisimman monia, jalostuskriteerit täyttäviä, eri yksilöitä tasaisesti siitoksessa ja välttää yksittäisten jalostusurosten/narttujen toistuvaa käyttöä. Kaikissa jalostusyhdistelmissä tulisi pyrkiä mahdollisimman alhaiseen sukusiitosasteeseen. Lisäksi jalostusvalinnoissa tulee jatkossakin pyrkiä siihen, ettei toisteta jo kertaalleen tehtyjä yhdistelmiä ja että sisaruksille pyritään löytämään eri sukuisia siitoskumppaneita. Suomalaisen appenzellinpaimenkoirien jalostuspohjaa on laajennettu tuomalla ja käyttämällä siitokseen sukutauluiltaan erilaisia ulkomaisia siitoskoiria, sekä uroksia että narttuja. 4.2 Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet Rotumääritelmän maininnat luonteesta ja käyttäytymisestä sekä rodun käyttötarkoituksesta Appenzellinpaimenkoira on rotumääritelmän mukaan: Eloisa, temperamenttinen, itsevarma ja peloton. Hieman epäluuloinen vieraita kohtaan, lahjomaton vahti, iloinen ja oppivainen. Virheiksi rotumääritelmässä luetellaan luonteen osalta epävarma käytös, temperamentin puute tai lievä aggressiivisuus. Hylkääviä virheitä ovat vihaisuus ja liiallinen arkuus. Rotumääritelmän mukainen appenzellien käyttötarkoitus on toimia karjanajo-, paimen-, vahti-, koti-, ja pihakoirana, nykyään myös monipuolisena työ- ja seurakoirana Luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa Tilanne luonteissa tänä päivänä Moni suomalainen appenzellinpaimenkoira on nykyään luonteeltaan melko avoin ja ystävällinen vieraitakin ihmisiä kohtaan. Mutta alkuperäiselle luonteelle tyypillinen pidättyväisyys vieraita kohtaan, on monella rodun edustajalla kuitenkin vielä selvästi tallella. Appenzelli on luontainen vahti ja vahtikoirana äänekäs. Tyypillinen appenzelli reagoi kotiinsa ja alueelleen saapuvaan vieraaseen henkilöön epäluuloisesti ja äänekkäästi haukkuen. Se ilmoittaa isäntäväelleen vieraasta ja ikään kuin tarkastaa vieraan aikeet. Toiset appenzellit hyväksyvät vieraat helpommin ja nopeammin, toiset eivät aina lainkaan. Kuitenkaan appenzelli ei saa em. tilanteessa purra eikä hyökätä. Arkuuskaan ei kuulu rodun tyypillisiin tai toivottaviin ominaisuuksiin. Appenzelli tekee itse aloitteen tutustuakseen vieraaseen eikä siis yleensä pidä liian nopeasti tai väkisin tutustumista yrittävistä ihmisistä. Ensikontakti ei saa olla appenzellille alistava esim. koskettaminen suoraan päälaelle. Täytyy aina muistaa, että appenzelli, joka on alkujaan toiminut myös pihavahtikoirana, käyttäytyy kotonaan ja reviirillään eri tavoin kuin ns. neutraalilla maaperällä. Se on uskollinen omille ihmisilleen ja kiintyy syvästi omaan laumaansa. Tästä syystä appenzelli ei sovellu pihalla yksin tarhassa pidettäväksi koiraksi. Erot eri maiden populaatioiden välillä Tilastotietoa eroista muiden maiden populaatioihin ei luonteiden osalta ole saatavissa. Perinteisesti Keski- Euroopassa ja monissa Itä-Euroopan maissa edelleen, appenzellinpaimenkoirien luonteet ovat olleet pidättyväisempiä ja niiden vahtiominaisuuksia on arvostettu. Nykyään ainakin Keski-Euroopan maissa mm. Saksassa ja Sveitsissä luonteeseen on alettu kiinnittää enemmän huomiota ja sitä on jalostettu sosiaalisemmaksi ja avoimemmaksi. Appenzellinpaimenkoirien JTO

14 Luonnetesti Mitattavista luonnearvioista luonnetestit ovat tällä hetkellä tärkein tiedon lähde. Muita tietolähteitä ovat jalostustarkastukset, MH-kuvaukset sekä näyttely- ja koetulokset. Luonnetestien tuloksia voidaan hyödyntää appenzellinpaimenkoiran luonteen jalostustyössä ja mahdollisimman laaja luonnetesteihin osallistuminen on suositeltavaa. Tulevaisuudessa myös MH-kuvauksen ja SKL:n Käyttäytymisen jalostustarkastuksen odotetaan tuovan lisää tietoa rodun luonteesta ja niihin toivotaan aktiivista osallistumista. Toistaiseksi MH-kuvaukseen tai SKL:n käyttäytymisen jalostustarkastukseen on osallistunut vain muutamia koiria Suomessa. Appenzellinpaimenkoiria on luonnetestattu jo ja 1980-luvuilla. Tuolloin tehdyt luonnetestit olivat vielä epävirallisia, mutta hyvin samankaltaisia kuin nykyäänkin järjestettävät. Selkeimmät erot nykyisiin tuloksiin tulevat luoksepäästävyydessä, puolustus- ja taisteluhalussa sekä toimintakyvyssä. Luonnetestisääntöjen uudistuksen jälkeen vuosina on testattu virallisesti kaiken kaikkiaan 91 appenzelliä. Testatuista appenzellinpaimenkoirista narttuja on 44 kpl ja uroksia 47 kpl. Sveitsinpaimenkoirat - yhdistyksen kotisivuilla on tilastoitu 131 luonnetestatun appenzellin tulokset vuosilta , mikä on 19% Suomessa rekisteröidyistä 679 appenzellistä.. Näistä ainoastaan yhden koiran (v. 2011) luonnetesti on keskeytetty hermorakenteen vuoksi. Huomioitavaa on kuitenkin, että aikavälillä ei appenzelleistä ole yhtään luonnetestitulosta saatavilla. Tilastotietoja tuolta ajalta on pyydetty Palveluskoiraliitolta, mutta niitä ei ole saatavissa, koska testi ei ole heidän antaman tiedon mukaan tuolloin ollut appenzelleillä virallinen. Luonnetestatut Appenzellinpaimenkoirat (Lähde: KoiraNet) LTE 11 koiraa 3 koiraa 7 koiraa 12 koiraa 3 koiraa 6 koiraa 6 koiraa 2 koiraa 10 koiraa 4 koiraa LTE0 LTE- 1 koira Yhteensä 11 koiraa 3 koiraa 7 koiraa 12 koiraa 3 koiraa 7 koiraa 6 koiraa 2 koiraa 10 koiraa 4 koiraa Appenzellinpaimenkoirien JTO

15 Appenzellinpaimenkoirien luonnetestien pistejakaumat , ja Osasuoritus Toimintakyky kerroin 15 Viralliset pisteet Testatut % Testatut % Testatut suuri 3 0 0,0 0 0,0 0 0,0 hyvä 2 2 4,9 4 15, ,2 kohtuullinen , , ,6 pieni ,0 6 23, ,6 riittämätön ,1 0 0,0 1 1,6 toimintakyvytön ,4 0 0,0 0 0,0 Terävyys kerroin kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua ,7 8 30, ,5 suuri ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua 2 1 2,4 4 15,4 1 1,6 pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua , , ,8 pieni jäljelle jäävin hyökkäyshaluin ,4 0 0,0 1 1,6 kohtuullinen jäljelle jäävin hyökkäyshaluin ,4 0 0,0 1 1,6 suuri jäljelle jäävin hyökkäyshaluin ,4 0 0,0 0 0,0 Puolustushalu kerroin kohtuullinen, hillitty ,3 8 30, ,9 suuri, hillitty 2 3 7,3 2 7,7 2 3,1 pieni ,4 9 34, ,8 haluton ,0 7 26,9 4 6,3 erittäin suuri ,0 0 0,0 0 0,0 hillitsemätön ,0 0 0,0 0 0,0 Taisteluhalu kerroin suuri ,4 8 30, ,8 kohtuullinen , , ,3 erittäin suuri 1 3 7,3 0 0,0 0 0,0 pieni ,7 3 11, ,4 riittämätön ,4 1 3,8 1 1,6 haluton ,0 0 0,0 0 0,0 Hermorakenne kerroin tasapainoinen ja varma 3 0 0,0 0 0,0 0 0,0 tasapainoinen 2 1 2,4 4 15,4 4 6,3 hieman rauhaton , , ,5 vähän hermostunut ,2 2 7,7 4 6,3 hermostunut ,4 0 0,0 0 0,0 erittäin hermostunut ,0 0 0,0 0 0,0 Temperamentti kerroin vilkas ,4 7 26, ,9 kohtuullisen vilkas ,5 8 30, ,4 erittäin vilkas 1 4 9,8 9 34, ,1 häiritsevän vilkas, hieman välinpitämätön, impulsiivinen -1(a,b,c) 3 7,3 2 7,7 1 1,6 välinpitämätön ,0 0 0,0 0 0,0 apaattinen ,0 0 0,0 0 0, % Appenzellinpaimenkoirien JTO

16 Osasuoritus Kovuus kerroin 8 Viralliset pisteet Testatut % Testatut % Testatut kohtuullisen kova ,5 9 34, ,1 kova 2 0 0,0 0 0,0 0 0,0 hieman pehmeä , , ,6 erittäin kova ,9 0 0,0 0 0,0 pehmeä ,3 4 15,4 4 6,3 erittäin pehmeä ,0 0 0,0 0 0,0 Luoksepäästävyys kerroin hyväntahtoinen, luoksepäästävä ja avoin 3 4 9, , ,3 luoksepäästävä, aavistuksen/hieman pidättyväinen +2(a,b) 20 48,8 7 26, ,2 mielistelevä ,1 0 0,0 1 1,6 selvästi pidättyväinen ,3 1 3,8 6 9,4 hyökkäävä ,0 0 0,0 1 1,6 salakavala ,0 0 0,0 0 0,0 Laukauspelottomuus laukausvarma / Hyväksytty ,2 1 3, ,7 laukauskokematon ,0 2 7, ,6 paukkuärtyisä + 0 0, ,6 1 1,6 laukausaltis - 0 0,0 1 3,8 1 1,6 laukausarka / Hylätty ,8 0 0,0 1 1,6 HUOM: Laukauspelottomuus arvioitiin vuosina ainoastaan joko hyväksytty tai hylätty % Luonnetestitulosjakauman ( ) perusteella voidaan todeta, että testattujen koirien luonneominaisuudet ovat suurelta osin toivottujen ominaisuuksien kaltaisia. Tämän päivän appenzellimme eivät keskimäärin ole kovia, vaan paremminkin hieman pehmeitä. Koiristamme on kohtuullisen kovia vajaa 30 % ja hieman pehmeitä tai pehmeitä yhteensä vajaa 70 %. Ne ovat yleensä myös temperamentiltaan melko vilkkaita ja vilkkaus näyttää testitulosten mukaan lisääntyneen, vuosina erittäin vilkkaiden määrä on lisääntynyt liki 20 %:lla verrattuna testattuihin. Toimintakyky on 2000-luvulla selvästi noussut ollen yli 60 %:lla testatuista koirista kohtuullinen, kun se vielä oli suurimmalla osalla pieni tai riittämätön. Puolustushalu on myös tasaisesti noussut, vaikkakin se edelleen on suurimmalla osalla kohtuullinen tai pieni. Ennen vuotta 2007 testatuissa, puolustushaluttomien koirien määrä on ollut huomattavasti nykyistä suurempi. Taisteluhalusta testitulokset puolestaan kertovat sen laskeneen suuresta kohtuulliseen. Hermorakenteeltaan appenzellit ovat kautta vuosien saaneet tasaisesti ja suurimmaksi osaksi testituloksekseen hieman rauhaton. Samoin terävyyden osalta koirat ovat kautta vuosien olleet tasaisesti n. 90 % :sesti luokkaa kohtuullinen tai pieni. Harrastuskoiralle toimintakyky, hermorakenne ja luoksepäästävyys ovat tärkeitä ominaisuuksia. Näihin ominaisuuksiin tulisi kiinnittää huomiota jalostusvalintoja tehdessä. Ampumiseen reagoineita (laukausaltis tai laukausarka) appenzellejä oli ( ) testatuista 4,7 % eli 3 koiraa 64 testatusta. Seurantajaksolla luonnetesteissä annettiin laukausten osalta ainoastaan tulokseksi joko hyväksytty tai hylätty. Tuolloin 30 appenzelliä 41:stä on saanut hyväksytyn eli hylättyjä on ollut 11 (26,8 %) testatuista. Mielenkiintoista on se, että vuosina testatuista appenzelleistä 84,6 % on testattu paukkuärtyisäksi (+) ja vain yksi koira on ollut laukausvarma (+++). Kun taas vuosina laukausvarmoja on ollut 79,4 % ja paukkuärtyisiä ei yksikään koira. Eli tilastollisesti näyttäisi appenzellien kehittyneen selkeästi laukausvarmemmiksi ja tästä kehityksestä kannattaa pitää kiinni ja jalostusvalinnoissa kasvattajien suosia ei-ääniherkkiä koiria. Appenzellinpaimenkoirien JTO

17 Luoksepäästävyydeltään appenzellit ovat vuosien tuloksista selkeästi muuttuneet 2000-luvulla avoimemmiksi. Vuosina testatuista koirista 44,4 % oli hyväntahtoisia ja avoimia sekä 42,9 % aavistuksen/hieman pidättyväisiä. Luonnetestin osa-alueen arvosana ja toivottu/ei-toivottu arvosana appenzellinpaimenkoiralle I II III IV V VI VII VIII Osa-alue Toimintakyky (kerroin 15) Terävyys (kerroin 1) Puolustushalu (kerroin 1) Taisteluhalu (kerroin 10) Hermorakenne (kerroin 35) Temperamentti (kerroin 15) Kovuus (kerroin 8) Luoksepäästävyys (kerroin 15) Laukauspelottomuus Suuri Kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua Kohtuullinen, hillitty Suuri Tasapainoinen ja varma Vilkas Hyvä Suuri ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua a) Kohtuullinen b) Kohtuullisen pieni a) Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua b) Koira joka ei osoita lainkaan hyökkäyshalua Pieni Riittämätön Toimintakyvytön Pieni jäljelle jäävin hyökkäyshaluin Kohtuullinen jäljelle jäävin hyökkäyshaluin Suuri jäljelle jäävin hyökkäyshaluin Suuri, hillitty Pieni Haluton Erittäin suuri Hillitsemätön a) Kohtuullinen b) Kohtuullisen pieni Tasapainoinen Kohtuullisen vilkas Erittäin suuri Pieni Riittämätön Haluton a) Hieman rauhaton b) Hermostunein pyrkimuksin Erittäin vilkas Vähän hermostunut a) Häiritsevän vilkas b) Hieman välinpitämätön c) Impulsiivinen Hermostunut Välinpitämätön Erittäin hermostunut Apaattinen Kohtuullisen kova Kova Hieman pehmeä Erittäin kova Pehmeä Erittäin pehmeä Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin +++ Laukausvarma a) Luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen b) Luoksepäästävä hieman pidättyväinen ++ Laukauskokematon Mielistelevä + Paukkuärtyisä a) Selvästi pidättyväinen, ei yritä purra b) Selvästi pidättyväinen, yrittää purra - Laukausaltis Hyökkäävä - Laukausarka Salakavala Luonnetestin arvostelutaulukko SKL-FKK luonnetestisääntöjen (hyväksytty valtuustossa ) osasuoritukset ovat seuraavat: - Toimintakyky on luonteenominaisuus, jonka avulla koira kykenee toimimaan oikealla tavalla ilman ulkoista pakkoa, todellisten vaaratilanteiden tai luuloteltujen vaaravaikutusten keskellä joutumatta pelon valtaan, keskeyttämättä toimintaansa. - Terävyys on koiran taipumus reagoida vihamielisesti odottamattoman ärsykkeen sattuessa. - Puolustushalu on perinnöllinen ominaisuus asettua vaaratilanteessa puolustamaan omistajaansa ja itseään. - Taisteluhalu on perinnöllinen taipumus nauttia taistelemisesta itsestään, leukojen ja lihasten käytöstä, esim. vetoleikeistä. - Hermorakenteella tarkoitetaan koiran synnynnäistä vahva- tai heikkohermoisuutta, joka ilmenee, kun koira syystä tai toisesta joutuu vaihtelevaan sisäiseen jännitystilaan. - Kovuudella tarkoitetaan sitä, miten koira antaa epämiellyttävien kokemusten vaikuttaa vastaiseen toimintaansa. Appenzellinpaimenkoirien JTO

18 - Luoksepäästävyys tarkoittaa koiran suhtautumista ystävällisiin vieraisiin henkilöihin. Optimitilanteessa koiran tulisi suhtautua tuttavuutta tekevään ihmiseen ystävällisesti ja avoimesti, kuitenkin mielistelemättä. - Temperamentti on kykyä nopeasti reagoida ja järjestäytyneesti kohdata ympäristöärsykkeitä sekä kykyä nopeasti sopeutua muuttuneisiin tilanteisiin. MH-luonnekuvaus MH-luonnekuvauksessa käyneet (Lähde: KoiraNet) suoritettu 2 koiraa 1 koira ohj. kesk. kuv. kesk. Yhteensä 2 koiraa 0 koiraa 0 koiraa 1 koira 0 koiraa 0 koiraa 0 koiraa 0 koiraa 0 koiraa 0 koiraa MH-luonnekuvauksen suorittanut siis vuosina vain 3 appenzellinpaimenkoiraa. Testattujen koirien määrä on niin pieni ettei vertailukelpoista tietoa appenzellien tämän testin osalta vielä ole. Appenzellin omistajia kyllä kannustetaan osallistumaan tähänkin testimuotoon ja tulevaisuudessa toivottavasti suurempi testattujen koirien määrä antaa lisää tietoa appenzellien luonteesta ja kehityksestä Käyttö- ja koeominaisuudet Rodun alkuperäinen käyttö Nykyään enää harva appenzellinpaimenkoira toimii alkuperäisessä käyttötarkoituksessa paimentaen yksin karjaa vuoristossa tai vartioiden maataloa, kun omistajat ovat muualla. Yksin paimentaessaan ja/tai vartioidessaan koiran täytyi tehdä päätökset itse ja toimia täysin omatoimisesti, sille ei annettu käskyjä. Korkea puolustushalu ja terävyys olivat silloin tarpeellisia luonteenominaisuuksia, samoin epäluuloisuus vieraita kohtaan. Alkuperästään johtuen appenzellit vaativat nyky-yhteiskunnassa omistajaltaan koiran sosiaalistamista ja kouluttamista elinympäristöönsä sopivaksi. Rodulla on kuitenkin haluttu säilyttää alkuperäistä luonnetta ja kykyä työskennellä sille tarkoitetussa tehtävässä, niin paimenena kuin pihavahtinakin. Appenzellinpaimenkoirien JTO

19 Alkuperäiset, rodunomaiset käyttäytymistarpeet ja niiden täyttäminen Appenzellinpaimenkoirat ovat karjapaimenia, jotka nauttivat saadessaan pitää lauman kasassa. Paimennettavien lehmien puuttuessa, appenzellit paimentavat usein omistajaperheensä jäseniä, lapsia tai muita lemmikkejä. Paimennusvietti tulee usein esille esim. sieni- tai marjametsällä poimijoiden hajaantuessa metsään. Appenzellien alkuperäinen käyttö itsenäisesti toimivina paimenina, on muokannut niistä hyvin älykkäitä. Tämä älykkyys yhdistettynä ketteryyteen ja voimaan tekee niistä monipuolisia harrastuskoiria. Appenzellit harrastavat nykyään monipuolisesti mm. useita palveluskoiralajeja, TOKOa, Rally-tokoa, Vepeä, Agilityä ja pelastuskoiralajeja. Kokeet Palveluskoirakokeisiin osallistumisoikeudet appenzellinpaimenkoirat saivat vuonna Oikeuksien säilyminen rodulla oli monet vuodet vaarassa kokeisiin osallistuvien koirien vähäisyyden vuoksi. Viime vuosina koekäyntejä on ollut tasaisemmin eikä osallistumisoikeus ole enää ollut vaarassa poistua. Palveluskoiralajeja harrastavia appenzellejä on kyllä vuosi vuodelta enemmän, mutta kilpaileminen ei vielä ole saavuttanut suurta suosiota. BH- eli palveluskoirien käyttäytymiskoekäynnit (Lähde: KoiraNet) PAKK1 4 koiraa 2 koiraa 1 koiraa 4 koiraa 7 koiraa 3 koiraa 1 koiraa 2 koiraa 2 koiraa PAKK0 1 koiraa 1 koiraa 1 koiraa 2 koiraa 1 koiraa 2 koiraa 2 koiraa PAKK- Yhteensä 5 koiraa 3 koiraa 2 koiraa 6 koiraa 7 koiraa 4 koiraa 3 koiraa 4 koiraa 0 koiraa 2 koiraa Kokeen on suorittanut yhteensä 43 appenzelliä vuosina , näistä 36 koiraa vuosina Appenzellinpaimenkoirien tulostilastot eri koelajeissa (Lähde: KoiraNet) LAJI 2007 koiria/tuloksia 2008 koiria/tuloksia 2009 koiria/tuloksia 2010 koiria/tuloksia 2011 koiria/tuloksia 2012 koiria/tuloksia 2013 koiria/tuloksia 2014 koiria/tuloksia 2015 koiria/tuloksia 2016 koiria/tuloksia Agility PAEJ PAHA PAJÄ PASU PEKO Rally-toko TOKO VEPE Yhteensä Selitykset lyhenteille: Agility = koirien esteratakilpailu Agilityssä kilpaillaan kolmessa kokoluokassa (mini, medi, maxi) ja kolmessa kilpailuluokassa (1, 2, 3). Radalla voi olla estettä: hyppy- ja kontaktiesteitä, pöytä, putkia, pusseja ja kepit. Ohjaaja ohjaa koiran suorittamaan radalla olevat esteet liikkumalla, kehonsa liikkein ja ääntään käyttäen. Koiran tulee suorittaa ohjaajan avustamana esteet tuomarin määrittelemässä ihanneajassa, oikeassa järjestyksessä ja virheettömästi. Appenzellinpaimenkoira kuuluu säkäkorkeudeltaan maxiluokkaan. Appenzellinpaimenkoirien JTO

20 PAEJ = Palveluskoirien erikoisjälki Erikoisjälkikoe on jäljestämiskoe, jossa koiran suoritus arvostellaan koko jäljestämisen ajan. Kokeessa ei ole tottelevaisuusosuutta. Jälki tehdään yleensä pellolle tai muuhun avoimeen maastoon. Koeluokkia on kaksi. Luokassa 1 jälki on noin 1200 askelta pitkä ja kolme tuntia vanha. Jäljelle jätetään neljä käyttöesinettä, jotka koiran on ilmaistava, kulmia (90 ) on kuusi. 1-luokassa puoli tuntia jäljen tekemisen loppumisen jälkeen toinen henkilö tekee harhajäljen, joka ylittää seurattavan jäljen. Luokan 2 jälki on n askelta pitkä, 3 tunnin ikäinen, esineitä on seitsemän ja kulmia jäljellä on seitsemän. 2-luokassa puoli tuntia ennen jäljestämisen alkamista toinen henkilö tekee harhajäljen, joka ylittää seurattavan jäljen. PAHA = palveluskoirien hakukoe PAHAssa on kolme kilpailuluokkaa: Alokas-, avoin- ja voittajaluokka. Koe sisältää kolme osiota: henkilöhaun, esine-etsinnän ja tottelevaisuusosion. Hakukokeen henkilöetsinnässä koiran tulee etsiä, löytää ja ilmaista merkityltä alueelta sinne piiloutuneet 3 ihmisiä. Etsittäviä henkilöitä kutsutaan maalimiehiksi. Henkilöhakualueen koko kasvaa koeluokittain. 1-luokassa alue on kooltaan 100 m x 100 m, ja etsintäaika 10 minuuttia. 2-luokassa 100 m x 200 m, ja etsintäaikaa on 15 minuuttia ja 3-luokassa 100 m x 300 m, ja etsintäaikaa on 20 minuuttia. Alueen keskilinja on merkitty, ja ohjaaja kulkee tätä merkittyä linjaa pitkin ohjatessaan koiran etsintää. Maalimiehet menevät piiloihin ennen koiran ja ohjaajan radalle tuloa. Koiran tulee etsiä alue järjestelmällisesti risteillen keskilinjalta alueen reunoihin ja takaisin. Saadessaan hajun maalimiehestä koiran tulee paikantaa haju ja ilmaista löytämänsä maalimies joko haukkumalla tai tuomalla ohjaajalle rulla merkiksi löytyneestä maalimiehestä. PAJÄ = palveluskoirien jälkikoe PAJÄssä on samoin kuin PAHAssa kolme kilpailuluokkaa ja koe sisältää kolme osiota: jäljestämisen, esineetsinnän ja tottelevaisuusosion. Palveluskoirakokeissa koira jäljestää ihmisen tekemää jälkeä. Jälki tehdään siten, että jäljentekijä, koiralle vieras henkilö, kävelee maastossa suunnitellun reitin ja jättää kävelyuralleen 6 jälkiesinettä, n. 10 cm pitkiä kuivia, radan tunnuksella merkittyjä oksanpätkiä. Jälki pitenee luokittain, 1-luokassa jäljen pituus on 500, 2-luokassa 1000 ja 3-luokassa 1500 metriä. Myös jäljen vanhentumisaika pitenee siten, että jälki on tehty 1-luokassa noin tuntia ennen jäljen ajoa, 2-luokassa n. 1½ ja 3- luokassa 2 tuntia ennen jäljen ajoa. Koira etsii jäljen metriä pitkältä suoralta linjalta (=janalta), jonka yli jostain kohdasta jäljen tekijä on kävellyt. Kokeessa koiranohjaaja ei tiedä, mistä kohtaa jälki kulkee linjan poikki. Aikaa jäljen ajamiseen ja jälkiesineiden ilmaisemiseen on 1-luokassa 20, 2-luokassa 30 ja 3-luokassa 40 minuuttia. PASU = palveluskoirien suojelukoe (IPO) PASUssa on myös kolme kilpailuluokkaa. Koe sisältää kolme osiota: suojeluosuuden, jäljestämisen ja tottelevaisuusosion. Suojeluosuus tapahtuu kentällä, jossa on 6 piiloa. Koira kiertää piilot ohjaajan käskyjen mukaan. Kun koira löytää avustajan viimeisestä piilosta, sen on välittömästi aloitettava intensiivinen var- Appenzellinpaimenkoirien JTO

21 tiointi ja haukuttava tauotta. Koiran on torjuttava avustajan hyökkäykset tai pakenemisyritykset puremalla suojahihaan. Kun avustaja lopettaa vastarinnan, koiran on irrotettava otteensa ohjaajan komennosta ja aloitettava tiivis vartiointi. Mikäli koira ei käskystä irrota, se ei saa hyväksyttyä tulosta. Jäljestäminen tapahtuu useimmiten pellolla, jonne tehty jälki on luokasta riippuen askeleen mittainen ja minuuttia vanha. Jäljellä on 2-3 käyttöesinettä, joiden ilmaisun tulee olla tarkkaa. Tottelevaisuusosio Edellä esitellyt palveluskoirakokeet (PAHA, PAJÄ, PASU) sisältävät maasto-osuuden lisäksi tottelevaisuusosion, lukuun ottamatta erikoisjälkikoetta, joissa on vain varsinainen maasto-osuus. Kaikissa palveluskoirakoelajeissa on samanlainen tottelevaisuusosio. Pelastuskoirakoelajissa on omat koeohjeet myös tottelevaisuusosiossa. Tottelevaisuusosiossa tarkistetaan koiran ohjattavuus, temperamentti, vietti- ja työskentelykestävyys sekä hermorakenne erilaisilla suorituksilla, kuten paikalla makaaminen, seuraaminen ohitettavista ihmisistä, liikkeestä istuminen, liikkeestä seisominen ja liikkeestä maahanmeno, luoksetulo, eteen lähetys sekä esineen noutaminen tasamaalla ja ylittämällä erilaisia esteitä. PEKO = palveluskoirien pelastuskoirakoe Pelastuskoirakoe käsittää tottelevaisuusosion ja jonkin kolmesta lajista: jälki, haku, raunio. Jälkikokeissa (PEJÄ) koirakko etsii annetussa työskentelyajassa vieraan henkilön tekemältä jäljeltä käyttöesineitä ja kadonneen henkilön. Kokeissa on luokat A ja B, jossa vaikeustasoa on nostettu mm. lyhyemmällä työskentelyajalla. Hakukokeissa (PEHA) koirakko etsii annetussa työskentelyajassa maalihenkilöitä. Kokeissa on luokat A ja B, jossa vaikeustasoa on nostettu mm. suuremmalla etsintäalueella. Rauniokokeissa (PERA) koirakko etsii annetussa työskentelyajassa piilossa olevia maalihenkilöitä. Kokeissa on luokat A ja B, jossa vaikeustasoa on nostettu mm. lisäämällä häiriötekijöitä. Rauniokokeeseen kuuluu ns. ketteryysosuus, jossa tarkastellaan koiran hallittavuus erilaisilla telineillä ja epämiellyttävillä alustoilla. Rally-toko Rally-toko on 2000-luvun alkupuolella Yhdysvalloissa kehitetty laji, joka yhdistää elementtejä TOKOsta, Agilitystä ja koiratanssista. Rally-tokossa tärkeintä on ohjaajan ja koiran iloinen yhteistyö, ei niinkään seuraamisen pilkuntarkka paikka tai asennon millintarkka suoruus. Koiraa saa ohjata sekä suullisin käskyin että käsimerkein ja kannustaa koko suorituksen ajan. Rally-tokossa suoritetaan erilaisia liikkeitä (mm. istumista, seisomista, maahan menoa, seuraamista eri tempoilla ja erilaisin käännöksin) tehtäväkylttien määräämässä järjestyksessä, tuomarin suunnittelemalla radalla. Rally-tokokilpailuissa on neljä tasoluokkaa: alokas-, avoin-, voittaja- sekä mestariluokka. Kilpailuissa suoritetaan rata, joka koostuu erilaisista tehtäväkylteistä. Kylttejä on radalla kappaletta. Radan pituus ja liikkeiden vaativuus kasvaa luokasta toiseen siirryttäessä. TOKO = tottelevaisuuskoe TOKOssa on neljä kilpailuluokkaa: Alokas-, avoin-, voittaja- ja erikoisvoittajaluokka. Koira tekee ryhmässä ja yksin ohjaajansa kanssa kilpailuluokasta riippuen 7-10 erilaista tottelevaisuusliikettä. Tuomari antaa pisteet jokaisesta liikkeestä. Hän kiinnittää huomiota koiran ja ohjaajan yhteistyöhön sekä siihen, työskenteleekö koira iloisesti ja halukkaasti. VEPE = vesipelastuskoe Vepe-koe on alun perin landseereille ja newfoundlandinkoirille kehitetty rodunomainen koemuoto, jonka tarkoituksena on ylläpitää pelastusvaistoa ja uintitaitoa. Kokeella testataan koiran fyysistä kuntoa ja kykyä toimia vedessä. Nykyisin vesipelastus on koemuotona kaikille roduille avoin. Tosin lajin fyysinen vaativuus asettaa rajoja osallistumiseen. Virallisia kilpailuluokkia on neljä: soveltuvuuskoe, alokas-, avoin-, ja voittajaluokka. Kaikissa luokissa suoritetaan 4 eri liikettä. Appenzellinpaimenkoirien JTO

22 4.2.4 Kotikäyttäytyminen ja lisääntyminen Yksinoloon liittyvät ongelmat Appenzellinpaimenkoirat sopeutuvat yleensä helposti kodin arkirutiineihin ja soveltuvat monenlaisiin elinympäristöihin kaupunkiympäristöstä maaseudulle ja yksin asuvien kodeista lapsiperheisiin. Jäädessään yksin kotiin appenzellinpaimenkoira yleensä lepää ja odottaa rauhallisena omistajansa paluuta. Pentuna se saattaa pureskella huonekaluja tai jalkalistoja yms., mutta jos sillä on riittävästi tekemistä niin pentuna kuin aikuisenakin, se ei kärsi yleensä mm. eroahdistuksesta. Jos eroahdistusta ilmenee, syynä on useimmiten omistajan/perheen jollain tavalla muuttunut elämäntilanne. Tällainen voi olla esim. pitkän loman loppumisen myötä yksin jääminen, muutto uuteen kotiin, koiran pentu- tai uhmaikä, toisen koiran hankinta tai perheenlisäys yms. Yksinolosta ja/tai siihen liittyvistä ongelmista ei ole vielä tehty appenzellinpaimenkoirilla tutkimusta tai kyselyä, joten tilastotietoa tästä ei ole saatavilla. Lisääntymiskäyttäytyminen Appenzellinpaimenkoirien jalostustoimikunta teki vuonna 2016 kasvattajakyselyn, joka lähetettiin kasvattajille, joilla on ollut yksi tai useampia appenzellipentueita vuosien aikana. Kaikkiaan kysely lähetettiin 14 kasvattajalle ja heistä kyselyyn vastasi 9 kasvattajaa. Saatujen vastausten mukaan juoksuvälit ovat olleet säännölliset, niiden ollessa 5-8 kuukautta. Imetys ja hoivakäytös on ollut hyvää. Astutukset ovat pääsääntöisesti onnistuneet luonnollisesti. Kyselyyn vastanneista 9 kasvattajasta neljä kertoi ettei luonnollinen astutus onnistunut, näin on tapahtunut yhteensä 5 astutuksessa. Appenzellinartun tulee antaa astua normaalisti ja appenzelliuroksen tulee pystyä astumaan luonnollisesti. Kennelliiton jalostusstrategian mukaan, keinosiemennyksen syynä ei saa olla nartun tai uroksen haluttomuus tai kyvyttömyys normaaliin astutukseen. Sosiaalinen käyttäytyminen Tämän päivän appenzellillä on useimmiten reviirinä pieni omakotitalon tontti tai kerrostaloasunto taajamassa. Tällöin ympärillä liikkuu jatkuvasti koiralle vieraita ihmisiä ja ne kaikki täytyy sietää. Aikoinaan maalla paimenena appenzellillä oli hehtaarien reviiri ja harvoin sen alueelle eksyi vieraita ihmisiä, ja jos joku tuli, niin silloin oli syytä haukkua. Muutos, mihin koirien on täytynyt sopeutua, on ollut suuri, ilmoitushaukku tulee appenzellillä kuitenkin aina olemaan. Appenzellin on täytynyt sopeutua taajamaelämään ja ottaa uusi paikka lemmikkinä ja harrastuskoirana. Samalla luonteen on täytynyt muuttua sosiaalisemmaksi ja ärsytyskynnyksen on täytynyt nousta, jotta koira ei stressaa kaikesta ympärillä tapahtuvasta. Appenzellit ovat yleensä hyvin sosiaalisia omassa laumassa toisiaan kohtaan ja viihtyvät hyvin laumassa. Lauman ulkopuolisia, vieraita (aikuisia) koiria kohtaan ne eivät kuitenkaan yleensä ole kovin koirasosiaalisia. Ne asuvat usein useamman koiran perheissä ja tulevat toimeen myös muiden lemmikkieläinten kanssa. Niillä tulee kuitenkin olla selkeä käsitys laumansisäisestä arvojärjestyksestä, jonka luomisessa ja ylläpitämisessä on omistajalla tärkeä rooli. Omistajan tulee aina olla lauman kiistaton johtaja, vaikka appenzellin kanssa voi toisinaan joutuakin asemaansa todistamaan. Pelot ja ääniherkkyys Ääniherkkyys saattaa kehittyä koirilla vasta iän myötä. Ääniarkuus alkaa keskimäärin 2 v ja myös paljon vanhempana. Tämä on yksi syy miksi, appenzellikasvattajat suosittelevatkin usein kasvattiensa viemistä luonnetestiin vasta 3-vuotiaana. Appenzellinpaimenkoirien JTO

23 Vuosina luonnetestatuista appenzelleistä liki 80 % oli laukausvarmoja. Muista pelko tai ääniherkkyyksistä ei ole olemassa tilastoitua tietoa. Rakenteelliset tai terveydelliset seikat, jotka voivat vaikuttaa koirien käyttäytymiseen Kaikki koirien sairaudet tai rakenteelliset viat voivat aiheuttaa kipuja, jotka heijastuvat usein koiran käyttäytymiseen. Appenzellinpaimenkoiralla kipu saattaa tulla ilmi ainoastaan käyttäytymisen tai luonteen muuttumisena. Kivulias ja sairas koira voi olla apaattinen, pelokas tai jopa aggressiivinen tai yli vilkas. Tilastollista tietoa ei näistä vaikutuksista ole appenzelleistä saatavilla Yhteenveto rodun käyttäytymisen ja luonteen keskeisimmistä ongelmakohdista sekä niiden korjaamisesta Keskeisimmät ongelmakohdat Nykyään olisi toivottavaa vähemmän terävyyttä omaava appenzellinpaimenkoira, puolustushalun tulisi olla kohtuullinen ja hillitty sekä kohtuullinen taistelutahto on riittävä. Pieni puolustushalu on tietysti taajamassa asuvalla appenzellillä parempi kuin suuri puolustushalu, joka voi laueta joskus väärässä paikassa. Testattujen appenzellinpaimenkoirien hermorakenne on noin 87 %:n osalta hieman rauhaton. Hermorakenteen heikkous yhdistettynä dominanssiin tai epävarmuuteen saattaa aiheuttaa käytöshäiriöitä. Erityisesti toimettomat seurakoirina olevat energiset nuoret yksilöt ilmentävät usein voimakasta dominanssia. Tämä ominaisuus saattaa aiheuttaa taitamattomille koiranomistajille ongelmia koiran pidossa. Toimintakyky on pääsääntöisesti kohtuullinen ja kovuuden suhteen appenzellinpaimenkoirat ovat joko kohtuullisen kovia tai hieman pehmeitä. Työ- ja harrastekoiralle on tärkeää hyvän toimintakyvyn säilyminen. Ongelmien syyt ja vähentäminen Energisen ja vilkkaan appenzellin toimettomuus ja aktiviteettien puute, johtaa helposti käytösongelmiin. Samoin peruskoulutuksen ja pennun kunnollisen sosiaalistamisen puute voi johtaa ongelmiin. Kasvattajan tulee jo jalostusvalinnoissa ottaa huomioon luonne ja käyttöominaisuudet rodunomaisen ulkomuodon ohella. Normaalissa arkielämässä selkeästi arkoja, aggressiivisia tai ääniherkkiä koiria ei tule käyttää jalostukseen. Kasvattajan tulee harkita tarkoin pentuja haluavien ostajaehdokkaiden kykyjä, taitoja ja soveltuvuutta mahdollisina appenzellinomistajina. Vastuuntuntoinen kasvattaja ohjeistaa pennunostajaa koiran nuoruuskauden koulutuksessa, ohjaamisessa ja jo kasvattajan luona aloitetun sosiaalistamisen jatkamisessa. Pentu täytyy totuttaa ja tutustuttaa vähitellen erilaisiin ihmisiin, ympäristöihin ja uusiin asioihin. Appenzellinpaimenkoira tarvitsee aktiivisen omistajan lisäksi kunnollisen peruskoulutuksen. Appenzellinpaimenkoirien JTO

24 4.3. Terveys ja lisääntyminen PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet ja viat Appenzellinpaimenkoirien PEVISA-ohjelma vuoden 2018 alusta: Astutushetkellä pentueen vanhemmista tulee olla Suomen Kennelliiton hyväksymät lonkka- ja kyynärnivelkuvauslausunnot sekä polvitutkimuslausunto. Rekisteröinnin raja-arvona on lonkkaniveldysplasian aste C, sekä kyynärnivellausunto raja-arvona 1 ja polvilausunto raja-arvona 1. Koiralle, jonka kyynär- tai polvilausunto on 1, tulee partneriksi käyttää ainoastaan 0 tuloksen saanutta koiraa. PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet ja viat Lonkkanivelen kasvuhäiriö Lonkkanivelen kasvuhäiriö eli lonkkavika, (engl. hip dysplasia, HD) on koirien yleisin luuston ja nivelten kasvuhäiriö. Se voidaan määritellä perinnölliseksi lonkkanivelen löysyydeksi. Lonkat ovat syntymähetkellä silmämääräisesti normaalit, mutta muutokset alkavat jo pennun ensimmäisten elinviikkojen aikana. Löysyys johtaa reisiluun pään ja lonkkamaljan riittämättömään kontaktiin. Alueelle kohdistuu epänormaalin suuri paine, joka on sitä suurempi mitä pienempi kontaktialue on. Tämä voi johtaa mikromurtumiin ja lonkkamaljan mataloitumiseen. Noin vuoden iässä lantion luutuminen on täydellistä ja yleensä kipukin helpottaa tässä iässä. Lonkkanivelen kasvuhäiriö johtaa usein nivelrikkoon. Nivelrikon kehittymisen aikatauluun ja tyyppiin vaikuttavat rotukohtaiset ja yksilölliset erot. Lonkkanivelen kasvuhäiriön perimmäistä syytä ei tiedetä, mutta se periytyy tämän hetkisen tutkimustiedon perusteella kvantitatiivisesti eli siihen vaikuttaa useita eri geenejä. Myös ympäristöllä on vaikutusta lonkkavian ilmenemiseen ja vaikeusasteeseen. Appenzellinpaimenkoirien JTO

25 Lonkkanivelen kasvuhäiriötä tavataan lähes kaikilla roduilla, mutta yleisintä se on suurilla ja jättiroduilla. Oireet voidaan huomata pentuna 3-12 kuukauden iässä, jolloin kipu johtuu löysyyden aiheuttamasta nivelkapselin tulehduksesta tai luukalvon hermojen jännityksestä ja repeämisestä. Nuorilla koirilla oireina voivat olla takajalkojen ontuminen, pupuhyppely, ylösnousuvaikeudet levon jälkeen, liikkumishaluttomuus ja naksahteleva ääni kävellessä. Oireet voivat alkaa äkillisesti ja omistaja voi liittää ne johonkin tapaturmaan. Oireet voivat vähentyä selvästi tai loppua kokonaan jopa useiksi vuosiksi, kun nivelen ympärille muodostuva sidekudos vähentää nivelen löysyyttä. Toinen oireilevien koirien ryhmä on aikuiset koirat, joiden oireiden syynä on nivelrikko. Vanhemmilla nivelrikkoisilla koirilla oireet voivat olla epämääräisiä ja oireilu laitetaankin usein vanhenemisen piikkiin. Tyypillisiä oireita ovat takajalkojen ontuminen ja jäykkyys liikkeessä. Lonkkavikainen koira yrittää viedä painoa pois takaosalta, mikä ilmenee kävellessä selkälinjan aaltoiluna ja lantion kiertymisenä. Tämä johtaa myös takaosan lihaskatoon ja etupään lihasten voimistumiseen. Lonkkanivelen kasvuhäiriön ja siitä johtuvan nivelrikon hoidossa on ruokinnalla keskeinen merkitys. Ylipaino pahentaa oireita ja pelkkä painon pudotus voi helpottaa koiran oloa. Tulehduskipulääkkeitä ja pistoksena tai suun kautta annettavia nivelnesteen ja nivelruston koostumusta parantavia aineita käytetään yleisesti. Sopiva liikunta pitää lihaksiston kunnossa ja nivelet liikkuvina. Kirurgisia hoitoja on myös olemassa. Kirurgisesti hoidettua koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Lonkkavian vastustamisohjelma perustuu useimmilla roduilla lonkkien röntgenkuvaukseen. Lonkkanivelen kasvuhäiriön periytyvyys on kohtuullinen. Ilmiasuunkin perustuvan jalostusvalinnan pitäisi johtaa tuloksiin, jos valinta on systemaattista eikä lonkkavikaisia koiria käytetä. Jalostusarvoindeksien (BLUP-indeksit) avulla valinta on tehokkaampaa. Indeksissä otetaan huomioon koiran kaikkien tutkittujen sukulaisten taso ja poistetaan röntgentuloksiin vaikuttavien ympäristötekijöiden vaikutusta. Jalostusindeksejä lasketaan jo useille roduille sekä lonkka- että kyynärnivelistä. Indeksien laskemisen edellytyksenä on riittävä määrä kuvattuja koiria. Appenzellinpaimenkoirilla ei toistaiseksi ole käytössä BLUP-indeksejä. Lonkkanivelen kasvuhäiriö haittaa appenzellinpaimenkoiran jokapäiväistä elämää ja käyttöä sen käyttötarkoituksessa, mikäli se aiheuttaa koiralle rajoitteita sen liikuntaan ja kohtuutonta rasituksesta johtuvaa kipua. Appenzellien alkuperäinen käyttötarkoitus karjakoirana maatiloilla edellyttää koiralta hyvää fyysistä suorituskykyä. Tämän päivän monet koiraurheiluharrastukset, kuten Agility ja PK-lajit sekä veto- ja vaellusharrastukset vaativat myös koiralta hyvää fyysistä suorituskykyä. Lonkkanivelen kasvuhäiriö aiheuttaa appenzelleillä kohtalaisen harvoin oireita, mutta voimakkaat muutokset altistavat nivelrikkoon ja haitat näkyvät useimmiten ikääntyvillä koirilla. Nivelrikon oireita ovat liikkumisen ja rasituksen jälkeiset ontumiset, jäykkyys ja ylösnousuvaikeudet. Lonkkavian vastustamiseksi tulisi käyttää enenevässä määrin tervelonkkaisia (A,B) koiria. Lonkkatuloksen C saaneelle koiralle tulisi käyttää tuloksen A tai B saanutta koiraa. Tärkeää oli saada lisättyä tutkittujen koirien osuutta kannasta. Verrattuna rodun kotimaahan Sveitsiin sekä toiseen rodun kannalta merkittävään maahan Saksaan, lonkkanivelen kasvuhäiriö on Suomessa rajoittanut appenzellinpaimenkoirien jalostuskäyttöä vähän, koska edelleen on ollut mahdollista käyttää myös lonkkatuloksen D saaneita koiria jalostukseen. Tosin näiden käyttö viime vuosina on ollut hyvin vähäistä ja partneriksi on valittu tuloksen A saanut koira. Sveitsissä jalostukseen ja jalostustarkastukseen hyväksytään ainoastaan tuloksen A tai B saaneita koiria. Saksassa jalostukseen hyväksytään myös lonkkatuloksen C saaneet koirat, mutta niiden parina saa käyttää ainoastaan tuloksen A saanutta koiraa. Jalostustoimikunnan saamien tietojen mukaan Sveitsissä vuosina lonkkakuvatuista 51 koirasta tuloksen A/A on saanut 43,14 %, A/B 1,96 %, B/B 37,25 %, B/C 7,84 %, C/C 5,88 %, C/D 0,00 %, D/D 3,92 %, D/E 0,0 % ja E/E 0,0 %. Appenzellinpaimenkoirien JTO

26 Sveitsin lonkkakuvaustilasto (HD) (%), kuvattu 51 koiraa 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % A/A A/B B/B B/C C/C C/D D/D D/E E/E Alla olevista taulukoista näkee, miten appenzellinpaimenkoirien lonkkatulokset ovat tilastojen valossa parantuneet aikaväleillä ja A ja B tuloksen saaneiden osuus on kasvanut jakson aikana ja C,D tuloksen saaneiden osuus pienentynyt samana aikana suhteessa vuosiin Vuosien välillä ei ole kuvattu yhtään E tuloksen saanutta koiraa. Myös kuvattujen koirien määrä on kasvanut. Appenzellinpaimenkoirilla lonkkavian vastustaminen perustuu röntgenkuvaukseen ja kuvattujen koirien määrää pyritään edelleen kasvattamaan. Appenzellinpaimenkoirille vuoden 2018 alusta voimaan tulevassa PEVISA-ohjelmassa jalostuskäytöstä on suljettu pois D tuloksen saaneet koirat. Suomen lonkkakuvaustilastovertailu (HD) ja kuvatuista (%) (Lähde: KoiraNet ) 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % , kuvattu 65 koiraa , kuvattu 146 koiraa 10 % 5 % 0 % A B C D E aste Appenzellinpaimenkoirien JTO

27 Kyynärnivelen kasvuhäiriöt Kyynärnivelen kasvuhäiriö (engl. elbow dysplasia, ED) on yleisin isojen ja jättikokoisten koirien etujalan nivelkivun ja ontumisen aiheuttaja. Kyynärnivelen kasvuhäiriön eri muotoja ovat varislisäkkeen (processus coronoideus) sisemmän osan sairaus, olkaluun nivelnastan (condylus humeralis) sisemmän osan osteokondroosi ja kiinnittymätön kyynärpään uloke (processus anconaeus). Kyynärnivelen inkongruenssia (nivelpintojen epäyhdenmukaisuutta) pidetään tärkeänä syynä kaikkiin edellä mainittuihin kasvuhäiriöihin ja myös se lasketaan kyynärnivelen kasvuhäiriöksi. Kyynärnivelen kasvuhäiriön periytyminen on kvantitatiivista eli siihen vaikuttaa useita eri geenejä. Kasvuhäiriön tyyppi vaihtelee eri roduilla, mikä viittaa siihen että aiheuttajina ovat eri geenit. Kyynärnivelen kasvuhäiriö on yleisempää uroksilla todennäköisesti urosten suuremman painon ja mahdollisesti myös hormonaalisten tekijöiden takia. Nykykäsityksen mukaan perinnöllisillä tekijöillä on suurin osuus kyynärnivelen kasvuhäiriön synnyssä, mutta ympäristötekijöillä on osuutensa sen ilmenemisessä. Kaikissa kyynärnivelen kasvuhäiriöissä oireet alkavat keskimäärin 4 7 kuukauden iässä. Tyypillinen oire on ontuminen, joka voi pahentua rasituksessa tai olla voimakkainta levon jälkeen. Ontuminen voi olla jatkuvaa tai ajoittaista. Omistajan voi olla vaikea havaita koiran ontumista, jos kasvuhäiriö on molemminpuolinen. Toisinaan kasvuhäiriö on molemmissa kyynärnivelissä, vaikka koira ontuu vain toista jalkaa. Usein oireet huomataan vasta aikuisiällä ja silloin oireet johtuvat kasvuhäiriön seurauksena kehittyneestä nivelrikosta. Kiinnittymätön kyynärpään uloke ei välttämättä oireile nuorella koiralla ja se voi olla röntgenkuvauksen sivulöydös. Kasvuhäiriöiden ja niiden erilaisten kirurgisten hoitojen tehosta ja pitkäaikaisennusteesta ei ole olemassa kattavia tutkimuksia. Leikkaushoidon hyöty on epävarma, jos nivelessä on jo selvät nivelrikon merkit. Kaikkien kyynärnivelen kasvuhäiriöiden seurauksena on ainakin hoitamattomana yleensä nivelrikko. Leikattuunkin jalkaan kehittyy usein jonkin asteinen nivelrikko, mutta sen määrä voi olla vähäisempää ja se voi kehittyä myöhemmin kuin ilman leikkausta hoidetussa nivelessä. Kyynärnivelen nivelrikko invalidisoi koiraa yleensä pahemmin kuin esim. lonkkien nivelrikko, koska koiran painosta noin 60 % on etuosalla. Nivelrikon hoidossa tärkeitä ovat painon pudotus, liikunnan rajoitus ja tarvittaessa käytetään myös tulehduskipulääkkeitä. Lisäksi voidaan käyttää nivelnesteen koostumusta parantavia lääkkeitä ja ravintolisiä. Suomessa kyynärnivelkuvien arviointi perustuu pääasiassa nivelrikon merkkeihin, mutta myös muut kasvuhäiriöön viittaavat röntgenlöydökset huomioidaan. Jalostusarvoindeksit (BLUP-indeksit) tehostavat jalostusvalintaa. Indeksissä otetaan huomioon koiran oman tuloksen lisäksi sen kaikkien tutkittujen sukulaisten taso ja poistetaan röntgentuloksiin vaikuttavien ympäristötekijöiden vaikutusta. Jalostusindeksejä lasketaan jo useille roduille sekä lonkka- että kyynärnivelistä. Indeksien laskemisen edellytyksenä on riittävä määrä kuvattuja koiria. Appenzellinpaimenkoirilla ei toistaiseksi ole käytössä BLUP-indeksejä. Kyynärnivelen kasvuhäiriö on polygeenisesti periytyvä, voimakkaasti invalidisoiva ja kivulias sairaus koiralle. Useimmiten se estää koiran kanssa harrastamisen ja lyhentää koiran elinikää. Kun kasvavien luiden kasvu- ja nivelrusto ei luudu normaalisti vaan jää normaalia paksummaksi, luiden pituuskasvu hidastuu ja nivelpinnat rikkoutuvat. Tämä aiheuttaa helposti paksuuntuneen rustopalan irtoamisen. Näin syntynyttä luutumishäiriötä kutsutaan nimellä osteokondrosis dissecans. Osteokondrosis dissecans voi esiintyä myös muissa nivelissä kuin kyynärnivelessä, esimerkiksi olka- tai kinnernivelessä. Taipumus osteokondrosis dissecansiin on perinnöllinen, mutta sitä voidaan edesauttaa väärällä ruokinnalla ja mekaanisilla tekijöillä eli pitkäaikaisella tai äkillisellä liikarasituksella. Osteokondrosis dissecans muutokset aiheuttavat ontumista mutta eivät kuitenkaan kaikilla koirilla. Kaikki nivelrikkomuutokset kyynärnivelissä eivät ole perinnöllisiä, iäkkäämmillä, ikänsä harrastuskäytössä olevilla koirilla voi tulla muutoksia niveliin kulumisen vuoksi. Kaksi kolmasosaa koiran painosta on etupään varassa ja appenzellinpaimenkoira on melko raskasrakenteinen, jolloin etupää joutuu esimerkiksi hypyissä ottamaan vastaan suurta painoa. Kyetäkseen täysipainoiseen työskentelyyn erilaisissa harrastuslajeissa ja karjan parissa, tulisi appenzellin olla kyynärnivelistään terve. Jalostukseen tulisi käyttää kyynärnivelistään terveitä koiria. Appenzellinpaimenkoirien JTO

28 Appenzellinpaimenkoirien kyynärniveliä on tutkittu vuosina yhteensä 52 koiralta. Näistä terveitä 96 %, 1-asteen kasvuhäiriötä 4 % ja 2-asteen kasvuhäiriötä ei kuvattu yhtään. Vuosien aikana on Suomessa kyynärkuvattu 139 appenzelliä, joista terveiksi todettu 95 %, 1-asteen kasvuhäiriö todettu 4 % ja 2-asteen kasvuhäiriö 1 % kuvatuista. Osa ongelmista ei näy tilastoissa, koska vakavimmat muutokset oireilevat jo nuorella koiralla, eivätkä omistajat vie koiraa enää virallisiin terveystutkimuksiin yli 1-vuotiaana, jolloin koira on mahdollisesti jo leikattu tai lopetettu. Rodun kotimaassa Sveitsissä sekä Saksassa ED tutkimus on pakollinen jalostukseen käytetyillä koirilla. Jalostukseen hyväksytään tuloksen 0/0 ja 0/1 tai 1/0 saaneet koirat. Tuloksen 0/1 tai 1/0 saaneen koiran pariksi saa ottaa ainoastaan tuloksen 0/0 saaneen koiran. Jalostustoimikunnan saamien tietojen mukaan Sveitsissä vuosina kyynärkuvatuista 50 koirasta tuloksen 0/0 on saanut 86,00 %, 0/1-1/0 4,00 %, 0/2-2/0 4 %, 1/1 0,00 %, 1/2-2/1 2,00 %, 2/2 0,00 %, 2/3 3/2 2,00 %, 3/3 2, 00 % ja 3/4-4/3 0,00 %. Sveitsin kyynärkuvaustilasto (ED) (%), kuvattu 50 koiraa 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 0/0 0/1-1/0 0/2-2/0 1/1 1/2-2/1 2/2 2/3-3/2 3/3 3/4-4/3 Appenzellinpaimenkoirilla kyynärvian vastustaminen perustuu röntgenkuvaukseen ja kuvattujen koirien määrää pyritään edelleen kasvattamaan. Vuoden 2018 alusta alkaen voimassa olevassa PEVISA-ohjelmassa suljetaan pois ED 2 tuloksen saaneet koirat ja ED 1 tuloksen saaneelle koiralle pitää partneriksi valita ED 0 tuloksen saanut koira. Kyynärvian takia kirurgisesti operoitua koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Suomen kyynärkuvaustilastovertailu (ED) ja kuvatuista (%) (Lähde: KoiraNet ) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % aste , kuvattu 52 koiraa , kuvattu 139 koiraa Appenzellinpaimenkoirien JTO

29 Polvilumpion sijoiltaanmeno (patellaluksaatio) Polvinivelen rakenteelliset heikkoudet altistavat patellaluksaatiolle eli polvilumpion sijoiltaanmenolle. Jalka-asento on virheellinen ja polvilumpion telaurat ovat liian matalat. Patellaluksaatiota esiintyy suhteellisen runsaasti kääpiöroduilla ja sellaisilla suuremmilla roduilla, joilla on suora takajalka. Vika on periytyvä. Polvilumpion rakennetta säätelevät useat eri geenit, joiden esilletuloa myös ympäristö muokkaa. Luksaatio voi olla mediaalinen (sisäänpäin) tai lateraalinen (ulospäin) tai molempia. Pienikokoisilla roduilla polvilumpio luksoituu yleensä sisäänpäin (mediaalisesti). Patellaluksaatio on synnynnäinen ja jaetaan vian vakavuuden perusteella neljään eri asteeseen. Eläinlääkäri tutkii polvet tunnustelemalla. I - asteen luksaatiot ovat tavallisesti oireettomia eivätkä kaipaa hoitoa. II- ja III - asteen luksaatioissa koiralla havaitaan selviä liikkumisvaikeuksia. Ravatessaan koira koukistaa hetkittäin raajaansa, sen sijaan että tukeutuisi sillä maahan (polvilumpio on luiskahtanut pois paikoiltaan), ja jatkaa sitten normaalia ravia (polvilumpio on palautunut paikoilleen). IV - asteen luksaatiossa polvilumpio on pysyvästi pois paikoiltaan. Usein oireet huomataan tapaturman jälkeen, vaikka kyseessä on synnynnäinen vika. Patellaluksaatio voi myös pahentua eikä nuorena saatu tulos välttämättä ole lopullinen. Lievien patellaluksaation muotojen hoidoksi riittää yleensä lepo ja kipulääkitys. Jos tämä ei auta, patellaluksaatiota voidaan hoitaa kirurgisesti. Leikkausmenetelmiä on useita. Vaikeimman asteen luksaatioissa hoito voi vaatia useita leikkauksia ja ennuste voi olla huono. Appenzellinpaimenkoirilla polvilumpion sijoiltaanmeno liittyy usein rakenteeseen, niukat takakulmaukset ja polvinivelen telauran mataluus altistavat patellaluksaatiolle. Jalostuksessa tulisi suosia hyvin kulmautuneita, terveeksi tutkittuja yksilöitä. Vuosien aikana tutkituista appenzelleistä on 78 % saanut PL 0 tuloksen, 18 % saanut PL 1 tuloksen ja 2 % saanut PL 2 tuloksen sekä 2 % on saanut PL 3 tuloksen, kaikkiaan tutkittiin 45 koiraa. Vuosien aikana tutkituista appenzelleistä on 82 % saanut PL 0 tuloksen, 14 % on saanut PL 1 tuloksen ja 3 % on saanut PL 2 tuloksen, kaikkiaan tutkittiin 161 koiraa. Huonoimmat polvet alkavat oireilla usein jo ennen vuoden ikää ja osalla koirista on mahdollisesti polvet jo leikkauksella korjattu vuoden ikään mennessä. Tästä syystä näistä koirista ei välttämättä ole virallisia terveystuloksia. Vuoden 2018 alusta alkaen voimassa olevassa PEVISA-ohjelmassa suljetaan pois jalostuksesta 2-asteen ja sitä huonomman polvilausunnon saaneet koirat ja 1-asteen polvilausunnon saaneelle koiralle pitää partneriksi valita terve PL 0 koira. Kennelliiton ohjeen mukaan koiran on oltava vähintään 12 kk:n ikäinen polvilumpioluksaatiotutkimusta tehtäessä. Alle kolmevuotiaalle koiralle tehty tutkimus on voimassa kaksi vuotta lausuntopäivästä. Koska rodun PEVISA-ohjelmaan on kirjattu vaatimus polvilausunnosta, pitää vanhentunut lausunto uusia ennen seuraavaa astutusta. Yli kolmevuotiaalle koiralle annettu lausunto on voimassa pysyvästi. Rodun kotimaassa Sveitsissä, jalostukseen käytettävät koirat tutkitaan polvien osalta, mutta esim. Saksassa polvitutkimus ei ole pakollinen. Patellaluksaation takia kirurgisesti operoitua koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Appenzellinpaimenkoirien JTO

30 Suomen polvitutkimustilastovertailu (PL) ja kuvatuista (%) (Lähde: KoiraNet ) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % aste , tutkittu 45 koiraa , tutkittu 161 koiraa Muut rodulla todetut merkittävät sairaudet ja viat Suomessa appenzellinpaimenkoirilla on tiedossa yksittäisiä olkanivelen kasvuhäiriöitä. Rodun terveys-kyselyyn ja kuolinsyytilastoon on ilmoitettu kaksi tapausta aikavälille Rodussa on todettu myös jonkin verran syöpäkasvaimia. Terveyskyselyyn ja kuolinsyytilastoon on ilmoitettu yhteensä 5 kasvain ja/tai syöpäsairautta, joista yksi nuorella koiralla, loput 4 jo vanhemmilla koirilla. Dilatoivaa kardiomyopatiaa on kuolinsyytilaston mukaan todettu kolmella vanhemmalla koiralla ja tiedossa on yksi jo nuorena sairastunut ja lopetettu koira. Appenzellinpaimenkoirilla esiintyy myös ektooppista ureteriaa, tosin Suomessa syntyneistä tutkituista koirista kaikki ovat olleet rakenteeltaan terveitä. Suomeen on tuotu Sveitsistä narttu, jolla on tutkimuksessa todettu lievä oireeton poikkeama virtsatiehyeiden laskeutumispaikassa. Zürichin yliopistollisessa eläinsairaalassa EU tutkimusryhmältä saatujen tietojen mukaan siellä on tutkittu 111 appenzelliä, joista terveitä A- tuloksen saaneita on 91, lievän poikkeaman oireettomia, B-tuloksen saaneita koiria 13 ja sairaita C-tuloksen saaneita 7 koiraa. Alla tulokset prosentteina, nartut sekä urokset eroteltuina. Allergiaa, atopiaa, iho- ja suolistooireita on myös raportoitu rotuyhdistyksen terveyskyselyyn yhteensä 6 koiralla. Suomessa on appenzelleillä tavattu liian kapeasta ja/tai lyhyestä alaleuasta johtuvaa purentavikaa sekä alakulmahampaiden liian pystyä asentoa. Molemmissa tapauksissa alakulmahampaat painavat yläikeneen tai kitalakeen. Kuolinsyytilaston mukaan on myös aikavälillä kaksi IMHAan sairastunutta ja lopetettua koiraa sekä muuten tiedossa lisäksi yksi IMHAan lopetettu koira. Tiedossa on myös yksittäisiä kivespuutoksia sekä eturauhasvaivoja uroksilla. Sveitsissä EU-tutkitut koirat (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % A B C Uros Narttu Yhteensä Appenzellinpaimenkoirien JTO

31 4.3.3 Yleisimmät kuolinsyyt Appenzellinpaimenkoirien yleisin kuolinsyy on tilaston mukaan vanhuus ja kaikkien kuolinsyytilastoon ilmoitettujen koirien keskimääräinen elinikä on 8 vuotta 11 kuukautta. Tätä keskimääräistä elinikää laskee huomattavasti mukana olevat tapaturmaisesti kuolleet ja käytöshäiriöiden vuoksi lopetetut nuoret koirat, joiden keskimääräinen elinikä on ollut alle 4 vuotta. Kun taas vanhuuteen ja sydänsairauksiin kuolleiden keskimääräinen elinikä on ollut yli 12 vuotta sekä syöpäsairauksiinkin kuolleiden keskimääräinen elinikä on ollut yli 11 vuotta. Vanhuuden jälkeen toiseksi yleisin kuolinsyy on tilaston mukaan luusto- ja nivelsairaudet, joissa keskimääräinen elinikä on enää 8 vuotta 6 kuukautta. Appenzellinpaimenkoirien kuolinsyytilasto (Lähde: KoiraNet ) Kuolinsyy Keskim. elinikä Yhteensä Immunologinen sairaus 8 vuotta 3 kuukautta 2 Kasvainsairaudet, syöpä 11 vuotta 8 kuukautta 4 Kuollut ilman sairauden diagnosointia 9 vuotta 9 kuukautta 2 Lopetus ilman sairauden diagnosointia 9 vuotta 4 kuukautta 3 Lopetus käytös- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi 3 vuotta 7 kuukautta 1 Luusto- ja nivelsairaus 7 vuotta 2 kuukautta 6 Muu sairaus, jota ei ole listalla 8 vuotta 11 kuukautta 2 Pennun synnynnäinen vika tai epämuodostuma 0 vuotta 0 kuukautta 1 Sisäeritysrauhasten sairaus 9 vuotta 2 kuukautta 1 Sydänsairaus 12 vuotta 9 kuukautta 3 Tapaturma tai liikennevahinko 3 vuotta 11 kuukautta 4 Vanhuus (luonnollinen tai lopetus) 12 vuotta 4 kuukautta 7 Virtsatie- ja lisääntymiselinten sairaus 10 vuotta 0 kuukautta 1 Kuolinsyytä ei ole ilmoitettu 8 vuotta 4 kuukautta 5 Kaikki yhteensä 8 vuotta 11 kuukautta Lisääntyminen Appenzellinpaimenkoirien jalostustoimikunta teki vuonna 2016 kasvattajakyselyn, joka lähetettiin kasvattajille, joilla on ollut yksi tai useampia appenzelli pentueita vuosien aikana. Kaikkiaan kysely lähetettiin 14 kasvattajalle ja heistä kyselyyn vastasi 9 kasvattajaa, joilla on yhteensä tällä aikavälillä ollut 28 pentuetta. Kaikkiaan välillä on Suomessa syntynyt 36 appenzelli pentuetta, joiden keskimääräinen pentuekoko on 7,25 pentua per pentue. Näissä vastauksissa ei ilmennyt erityisiä ongelmia astutusten tai tiinehtyvyyksien suhteen. Kysely vastauksissa on ilmoitettu yhteensä 4 keinosiemennystä, joista yhdenkään syy ei ole uroksen lipidon puute tai kyvyttömyys astumiseen. Keinosiemennyksiin on päädytty juoksun edettyä odotettua nopeammin tai aikataulullisista syistä, kun kyseessä on ollut ulkomainen uros. Syinä on mainittu myös yli-innokas nuori uros sekä se, että koirat eivät ole jääneet nalkkiin. Jalostustoimikunnan tiedossa on muutama yksittäinen tapaus, jossa narttu ei ole hyväksynyt urosta eikä astutus ole siksi onnistunut luonnollisesti. Nartut ovat kyselyn vastausten mukaan kuitenkin tiinehtyneet hyvin. Synnytysongelmista mainitaan polttoheikkoutta, liittyen isoon pentueeseen tai hyvin pieneen pentueeseen, jolloin viimeisen/viimeisten pentujen kohdalla on tarvittu lääkinnällistä apua tai keisarinleikkausta. Keisarinleikkausta on tarvittu vastausten mukaan vain kahdessa synnytyksessä, ja näissäkin on jouduttu leikkaamaan vain 1-2 viimeistä kuollutta pentua ulos, muun pentueen syntyessä normaalisti. Appenzellinpaimenkoirien JTO

32 Kuolleena syntyneitä pentuja on ilmoitettu muutamissa isoissa pentueissa sekä keisarinleikkaukseen päätyneissä pentueissa, näissä mainitaan yksi vakavasti kehityshäiriöinen pentu. Syntymän jälkeen heti lopetettuja pentuja mainitaan kyselyn vastauksissa kaksi häntämutkaa ja yksi vakava kehityshäiriö, myöhemmin pikkupentuaikana lopetettuja yksi synnynnäisen maksan verisuonituksen kehityshäiriön (intrahepaattinen maksashuntti) vuoksi sekä yksi virtsateiden synnynnäisen rakenteellisen kehityshäiriön vuoksi. Kasvattajakyselyn valossa appenzellit ovat normaalisti ja helposti lisääntyviä, astutukset sekä synnytykset sujuvat pääsääntöisesti luonnollisesti ja nartut hoitavat hyvin pentujaan Sairauksille ja lisääntymisongelmille altistavat anatomiset piirteet Rodun niukat takakulmaukset altistavat polviongelmille. Jalostuksessa tulisi suosia polvista terveistä, hyvin kulmautuneita yksilöitä. Rodulla ei ole lisääntymisongelmille altistavia piirteitä Yhteenveto rodun keskeisimmistä ongelmista terveydessä ja lisääntymisessä Appenzellinpaimenkoirien yleisimmät ongelmat terveydessä näyttäisi olevan luusto- ja nivelongelmat, mukaan lukien kapeaan/kevyeen alaleukaan liittyvät purentaviat. Jalostusvalinnoissa tulisi suosia luustoltaan terveitä koiria, lisäksi vuoden 2018 alusta alkaen voimassa olevan PEVISA-ohjelman avulla pyritään parantamaan appenzellien terveyttä lonkkien, kyynärien sekä polvien osalta. Appenzellinpaimenkoirien JTO

33 4.4. Ulkomuoto Rotumääritelmä APPENZELLINPAIMENKOIRA (APPENZELLER SENNENHUND) Ryhmä: 2 FCI:n numero: 46 Hyväksytty: FCI SKL-FKK Alkuperämaa: Sveitsi KÄYTTÖTARKOITUS: Karjanajo-, paimen-, vahti-, koti- ja pihakoira, nykyään monipuolinen työ- ja seurakoira. FCI:N LUOKITUS: Ryhmä 2 pinseri ja snautserityyppiset, molossityyppiset sekä sveitsinpaimenkoirat Alaryhmä 3 sveitsinpaimenkoirat Käyttökoetulosta ei vaadita LYHYT HISTORIAOSUUS: Appenzellinpaimenkoira mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1853 "Tierleben der Alpenwelt" nimisessä julkaisussa. Sitä kuvattiin "kirkkaasti haukkuvana, lyhytkarvaisena, keskikokoisena, monivärisenä karjakoirana, joka on tyypiltään melko yhtenäinen ja pystykorvamainen ja joka toimii sekä talonvahtina että karjanajajana". Rodun suuri vaikuttaja, metsänhoitaja Max Sieber, vaati vuonna 1895 SKG:tä (Sveitsin Kennelliitto) tekemään jotakin rodun hyväksi. St. Gallenin kantonin hallitus myönsi 400 Sveitsin frangia vuonna 1898 appenzellinpaimenkoirien jalostustyöhön. SKG:n toimeksiannosta perustettiin toimikunta ja vahvistettiin rotumerkit. Altstättenin markkinoilta löydettiin yhdeksän urosta ja seitsemän narttua, jotka palkittiin 5-10 frangin suuruisilla palkinnoilla. Siitä seurasi, että Winterthurin ensimmäisessä kansainvälisessä koiranäyttelyssä vuonna 1898 esiteltiin ensimmäisen kerran kahdeksan appenzellinpaimenkoiraa koemielessä järjestetyssä karjakoirien luokassa. Professori Albert Heim oli hyvin kiinnostunut sveitsiläisistä paimenkoirista ja siten myös appenzellinpaimenkoirista. Hänen aloitteestaan perustettiin vuonna 1906 "Appenzeller Sennenhund Club", jonka tehtäväksi tuli alkuperäisen tyypin säilyttäminen ja vaaliminen. Pentujen pakollisen rotukirjaan merkitsemisen myötä alkoi puhdasrotuisten appenzellinpaimenkoirien kasvatus. Professori A. Heim laati vuonna 1914 ensimmäisen virallisen rotumääritelmän. Alun perin näitä koiria jalostettiin Appenzellin alueella; nykyään rotu on levinnyt koko Sveitsiin ja useisiin muihin maihin. Appenzellinpaimenkoira on nykyisin oma rotunsa, joka eroaa selvästi muista sveitsiläisistä paimenkoirista. Vaikka rodulla on nykyisin paljon harrastajia, on jalostusyksilöiden kanta vielä varsin pieni. Vain vastuuntuntoisella jalostuksella voidaan säilyttää ja vakiinnuttaa rodun erinomainen alkuperäinen perimä. YLEISVAIKUTELMA: Kolmivärinen, keskikokoinen ja lähes neliömäinen. Lihaksikas ja joka suhteessa sopusuhtainen koira, erittäin liikkuvainen ja ketterä; nokkela ilme. TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Säkäkorkeuden suhde rungon pituuteen on 9: 10; mieluummin tanakka kuin liian pitkä. Kuonon ja kallo-osan suhde on 4: 5. Appenzellinpaimenkoirien JTO

34 KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Eloisa, temperamenttinen, itsevarma ja peloton. Hieman epäluuloinen vieraita kohtaan; lahjomaton vahti; iloinen ja oppivainen. PÄÄ: Kooltaan sopusoinnussa runkoon nähden, hieman kiilamainen. KALLO-OSA: Melko tasainen, leveimmillään korvien välissä, kuono-osaa kohti tasaisesti kapeneva. Niskakyhmy on erittäin vähän erottuva, otsauurre kohtalainen. OTSAPENGER: Hieman erottuva. KIRSU: Mustilla koirilla musta, havannanruskeilla ruskea (mahdollisimman tumma). KUONO: Keskivoimakas, tasaisesti kapeneva, ei kuitenkaan suippo; voimakas alaleuka. Kuononselkä on suora. HUULET: Kuivat ja tiiviit. Pigmentti on mustilla koirilla musta, havannanruskeilla ruskea (mahdollisimman tumma). Suupielet eivät ole näkyvissä. HAMPAAT / PURENTA: Voimakas, täydellinen ja säännöllinen leikkaava purenta; tasapurenta sallitaan. Yhden P1 (1. välihammas) ja molempien M3 (3. poskihammas) puuttuminen sallitaan, samoin yksi ylimääräinen P1-hammas. POSKET: Hyvin vähän korostuneet. SILMÄT: Melko pienet, mantelinmuotoiset, eivät ulkonevat, kuonoon nähden hieman vinoasentoiset. Eloisa ilme. Mustilla koirilla silmät ovat tummanruskeat tai ruskeat, havannanruskeilla vaaleamman ruskeat, kuitenkin mahdollisimman tummat. Silmäluomet ovat hyvin tiiviit, mustilla koirilla mustapigmenttiset, havannanruskeilla ruskeapigmenttiset (mahdollisimman tummat). KORVAT: Melko ylös ja leveälle kiinnittyneet, riippuvat, lepoasennossa litteät ja poskenmyötäiset; kolmiomaiset, kärjestään hieman pyöristyneet. Koiran ollessa tarkkaavainen korvat nousevat tyvestä ja kääntyvät eteenpäin siten, että edestä ja ylhäältä katsottuna pää korvineen näyttää kolmiomaiselta. KAULA: Melko lyhyt, voimakas ja kuiva. RUNKO: Voimakas ja tiivis. SELKÄ: Keskipitkä, kiinteä ja suora. LANNE: Lyhyt ja lihaksikas. LANTIO: Suhteellisen lyhyt, suoraan selkälinjan jatkeena sijaitseva. RINTAKEHÄ: Leveä, syvä, kyynärpäiden tasolle ulottuva; selvä eturinta. Rintalasta on riittävän pitkälle ulottuva, rintakehän poikkileikkaus on pyöristynyt soikio. VATSALINJA: Vain hieman nouseva. HÄNTÄ: Ylös kiinnittynyt, voimakas ja keskipitkä. Hännän karvapeite on tiheää, alapuolella hieman pitempää kuin muualla. Koiran liikkuessa häntä on tiiviisti lantion päälle tai sen sivulle kiertynyt, levossa sallitaan riippuva häntä. RAAJAT: Vahvaluustoiset ja kuivat. ETURAAJAT YLEISVAIKUTELMA: Eturaajat ovat lihaksikkaat, edestä katsottuna suorat ja yhdensuuntaiset, eivät liian lähellä toisiaan. LAVAT: Lapaluut ovat pitkät ja viistot. OLKAVARRET: Yhtä pitkät tai vain hieman lyhyemmät kuin lapaluut. Kulma lapaluuhun ei ole liian tylppä. KYYNÄRPÄÄT: Rungon myötäiset. KYYNÄRVARRET: Suorat ja kuivat. VÄLIKÄMMENET: Edestä katsottuna kyynärvarren suorana jatkeena, sivusta katsottuna hieman viistot. KÄPÄLÄT: Lyhyet; varpaat ovat kaareutuneet ja tiiviisti yhdessä, päkiät vahvat. TAKARAAJAT YLEISVAIKUTELMA: Takaraajat ovat lihaksikkaat, takaa katsottuna suorat ja yhdensuuntaiset, eivät liian lähellä toisiaan. Rotutyypillisten kulmausten vuoksi takaraajat vaikuttavat suhteellisen pystyiltä. REIDET: Kohtalaisen pitkät, muodostavat säären kanssa melko niukan kulman. Appenzellinpaimenkoirien JTO

35 POLVET: Polvikulma on melko avoin. SÄÄRET: Suunnilleen yhtä pitkät tai vain hieman lyhyemmät kuin reidet, kuivat ja hyvin lihaksikkaat. KINTEREET: Suhteellisen korkeat. VÄLIJALAT: Pystysuorat ja yhdensuuntaiset, hieman välikämmeniä pitemmät, eivät sisään eivätkä ulospäin kääntyneet. Kannukset tulee poistaa, paitsi maissa, joissa kannusten poisto on lailla kielletty. KÄPÄLÄT: Kuten etukäpälät. LIIKKEET: Voimakas takaraajan työntö ja pitkä askel. Ravissa raajojen liikkeet ovat suorat sekä edestä että takaa katsottuna. KARVAPEITE KARVA: Kaksinkertainen, tiivis ja pinnanmyötäinen. Peitinkarva on tiheää ja kiiltävää, aluskarva tiheää, mustaa, ruskeaa tai harmaata; aluskarvan näkyminen ei ole toivottavaa. Hieman laineikas karva sään päällä ja selässä on sallittu, mutta ei toivottu. VÄRI: Perusväri on musta tai havannanruskea, jossa mahdollisimman symmetriset punaruskeat ja valkoiset merkit. Silmien yläpuolella on pienet punaruskeat täplät. Poskissa, rinnassa (vasemmalla ja oikealla puolella lapaluun ja olkavarren yhtymäkohdassa) sekä raajoissa tulee olla aina punaruskeat merkit mustan tai havannanruskean ja valkoisen välissä. Valkoiset merkit: Selvä valkoinen läsi, joka alkaa päälaelta jatkuen yhtäjaksoisesti kuononselän yli ulottuen kokonaan tai osittain kuonon ympäri. Valkoista leuassa jatkuen kurkun yli yhtäjaksoisesti rintaan asti. Valkoista kaikissa neljässä käpälässä sekä hännänpäässä. Valkoinen niskatäplä tai puolikaulus on sallittu. Yhtäjaksoinen ohut valkoinen kaulus on tosin sallittu, muttei toivottu. KOKO SÄKÄKORKEUS: Urokset cm, nartut cm, sallittu vaihtelu ± 2 cm. VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellä mainituista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen ja sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin. puuttuva sukupuolileima hyvin pitkä tai epäsuhtainen runko kevyt tai liian raskas luusto riittämätön lihaskunto hyvin raskas tai hyvin kevyt pää pyöreä kallo liian jyrkkä otsapenger liian pitkä, liian lyhyt, kapea tai terävä kuono; muu kuin suora kuononselkä liian voimakkaasti kehittyneet huulet useamman hampaan kuin yhden P1 (1. välihammas) puuttuminen liian korostuneet posket pyöreät, ulkonevat tai vaaleat silmät liian pienet, liian suuret, eivät poskenmyötäiset, liian ylös tai liian alas kiinnittyneet korvat notko- tai köyryselkä luisu lantio tai takakorkeus nouseva vatsalinja litteä tai tynnyrimäinen rintakehä, puuttuva eturinta, liian lyhyt rintalasta löysästi kiertynyt häntä, hännänpään tulee koskettaa vähintään hännäntyveä riittämättömät kulmaukset edessä ja/tai takana ulkonevat kyynärpäät pehmeät ranteet pihtikinttuisuus pitkulaiset käpälät (ns. jäniksenkäpälät), hajavarpaat virheelliset liikkeet, esim. lyhyt askel, varvasahtaat liikkeet, ristiin astuminen jne. näkyvä aluskarva Appenzellinpaimenkoirien JTO

36 virheet värityksessä: mustat pilkut valkoisessa värissä, katkeava läsi, kaulan ympäri ulottuva leveä valkoinen kaulus, epäyhtenäinen valkoinen rintamerkki, selvästi yli välikämmenen ulottuva valkoinen väri (saapas), valkoisen värin puuttuminen hännänpäästä ja käpälistä yli- ja alamittaisuus suhteessa sallittuihin rajoihin epävarma käytös, temperamentin puute tai lievä aggressiivisuus HYLKÄÄVÄT VIRHEET: vihaisuus ja liiallinen arkuus selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen ylä-, ala- tai ristipurenta sisään tai ulos kiertyneet silmäluomet (entropium tai ektropium) sininen silmä, herasilmä sirppimäinen häntä (hännänpää ei enää kosketa hännäntyveä), jatkuvasti riippuva tai koukkuhäntä muu kuin rotumääritelmän mukainen kaksinkertainen karvapeite muu kuin kolmivärisyys muu kuin musta tai havannanruskea perusväri. HUOM: Uroksilla tulee olla kaksi täysin kivespussiin laskeutunutta normaalisti kehittynyttä kivestä. Jalostukseen tulee käyttää vain toiminnallisesti ja kliinisesti terveitä, rakenteeltaan rodunomaisia koiria. Koiranäyttelykäynnit Koiranäyttelyt ovat appenzellinpaimenkoiraväen keskuudessa erittäin suosittu harrastusmuoto. Vuosina näyttelykäyntejä kertyi keskimäärin 200 vuodessa. Viimevuosina appenzellinpaimenkoiria on alkanut harvakseltaan sijoittua myös ryhmäkilpailuissa ja jopa BIS-tasolla on muutama koira menestynyt. Suomalaiset appenzellit ovat menestyneet näyttelyissä hyvin myös maailmalla ja useampikin Maailmanvoittaja- ja Euroopanvoittaja- titteli on tuotu Suomeen. Kansainvälisen muotovalioarvon (C.I.B) saavuttaneiden koirien määrä on myös kasvanut. Appenzellinpaimenkoirien näyttelykäynnit (Lähde: KoiraNet) Näyttelykäynnit Näyttelytilasto näyttelyluokittain (Lähde: KoiraNet) ERI EH H T EVA HYL Yhteensä Pentuluokka 7-9 kk Junioriluokka Nuorten luokka Avoin luokka Käyttöluokka Valioluokka Veteraaniluokka Yhteensä, tulosta Appenzellinpaimenkoirien JTO

37 Näyttelytilasto näyttelytyypeittäin (Lähde: KoiraNet) ERI EH H T EVA HYL Yhteensä Erikoisnäyttely Kaikkien rotujen näyttely Kansainvälinen näyttely Ryhmänäyttely Yhteensä, tulosta EVAn tai HYLätyn tuloksen syinä ovat olleet mm. ontumiset, hammasongelmat tai erilaiset käytösongelmat (koira ei ole antanut tuomarin koskea itseensä, koira on käyttäytynyt puolustushaluisesti, aggressiivisesti tai rähissyt muille koirille kehässä). Myös koiran esittäjän kokemattomuus ja taitamattomuus saada koira esiintymään kehässä on myös voinut johtaa EVAn saamiseen. Jalostustarkastukset Suomessa on 2000-luvulla vuoteen 2016 mennessä jalostustarkastettu kaikkiaan 72 appenzellinpaimenkoiraa. Koiria jalostustarkastetaan vuosittain n. 10 kappaletta. Aivan joka vuosi ei ole järjestetty jalostustarkastusta tai se on jouduttu perumaan osallistujapulan vuoksi. Jalostustarkastettujen koirien osuus on ollut vuosittaisista rekisteröinneistä niin pieni, rodun kannan ollessa muutenkin vielä melko pieni, että vertailukelpoista tilastointia ja johtopäätöksiä on vaikea tehdä. Jalostustarkastuksessa koiran ulkomuodon yksityiskohdittain arvioi rodun ulkomuototuomari, tarkastuksessa täytetään 44 kohtainen arvostelukaavake. Jalostustarkastukseen kuuluu ulkomuotoarvioinnin lisäksi myös pieni luonnetestiosuus, jonka perusteella arvioidaan koiran luonnetta. Koiran esittäminen ulkomuototarkastuksessa ei paljon poikkea näyttelyssä esittämisestä, mutta makupalojen käyttö ei ole suotavaa ja koiraa ei juurikaan saa asetella, vaan tuomari haluaa sen esim. jäävän seisomaan siten, kuin koira pysähtyessään luonnollisesti jää. Ulkomuototarkastuksen yhteydessä koiran säkäkorkeus ja rungonpituus mitataan. Luonnearviointi osuuden aikana makupalojen käyttö on kielletty. Luonnetestiosuuden sisältö voi hieman muunnella, mutta luonnetestirata voi koostua esimerkiksi seuraavasti: Tuomari kättelee omistajaa, joka lähtee ohjeiden mukaan kävelemään kytketyn koiran kanssa, ensin kapean kohdan (esim. penkin ja seinän välistä), jatkaen nurmikolle levitetyn pressun yli. Kulkua jatketaan metallisangon kolistelun ohi, jälleen penkkien välistä taaskin metallin kolinaa kuunnellen. Seuraavaksi ohitetaan suurehko pellinpala, jota avustaja rämisyttää ukkosen ääntä muistuttavasti ja koiran reaktioiden mukaan soveltaen. Vielä ohitetaan lähietäisyydeltä lippusiimajono, jossa muovisuikaleet lepattavat tuulessa. Lopuksi koiran kanssa kävellään henkilöryhmän keskelle. ryhmään pysähdytään ja ryhmä tulee lähemmäksi lopuksi käsiään taputtaen. Ryhmästä poistutaan ja koira irrotetaan taluttimesta. Kytkemättömän koiran kanssa tehdään sama henkilöryhmäkuvio uudelleen. Koiraa ei missään vaiheessa ole tarkoitus säikytellä ja kaikki ärsykkeet sovelletaan koiran käytöksen mukaan. Parhaan arvosanan saa varma ja ystävällinen koira, joka ei hätkähdä mistään, mutta on kuitenkin tarkkaavainen. Jotkut koirat voivat ensin reagoida outoihin temppuihin vahvastikin, mutta mikäli ne palautuvat nopeasti, on niilläkin täydet mahdollisuudet parhaaseen arvosanaan. Jalostustarkastajat ovat olleet rodun erikoistuomareita Sveitsistä, Saksasta ja Suomesta. Jalostustarkastus on pentujen rekisteröimisen ehtona Sveitsissä ja Saksassa. Suomessa pääsääntöisesti koirat ovat saaneet hyviä arvosanoja sekä ulkomuodosta että luonteesta. Vuosina jalostustarkastetuista 51 appenzellinpaimenkoirista 33 ovat olleet ystävällisiä ja varmoja, 5 varmaa ja puolustushaluista, 8 koiraa saivat luonnearvioksi kiltti ja varautuneita oli 5. Ystävällinen ja varma koira suhtautuu vieraisiin tilanteisiin ja ihmisiin ystävällisesti ja varmasti, kun taas kiltti koira on hieman epävarma uusissa tilanteissa, muttei kui- Appenzellinpaimenkoirien JTO

38 tenkaan käyttäydy aggressiivisesti tai pelokkaasti, kun kohtaa oudon tilanteen tai vieraan ihmisen. Puolustushaluinen ja varma koira puolustaa omistajaansa, jos tätä uhataan, mutta rauhoittuu nopeasti tilanteen mentyä ohi. Appenzellinpaimenkoirien jalostustarkastukset % 2009 % 2011 % 2012 % 2013 % 2015 % 2016 % Yht. 1) arka/epävarma ) pelokas ) varautunut ) kiltti ) ystävällinen ja varma ) varma ja puolustushaluinen ) aggressiivinen Tarkastetut koirat yhteensä Jalostustarkastettujen kokonaiskuva % 2009 % 2011 % 2012 % 2013 % 2015 % 2016 % Yht. 1) epätyydyttävä ) tyydyttäva ) hyvä ) erittäin hyvä ) erinomainen Tarkastetut koirat yhteensä (2) Vuoden 2007 tarkastuskaavakkeisiin ei ole merkitty kokonaiskuva-arviota ollenkaan. Ulkomuoto ja rodun käyttötarkoitus Suomalaiset appenzellit ovat keskikokoisia, värin jakautuminen on oikea, karvan laatu, rungon ja pään muoto sekä luonne ovat rotumääritelmän mukaisia. Ulkomuoto on neljässäkymmenessä vuodessa kehittynyt Suomessa erittäin suotuisasti, siitä kertovat suomalaisten koirien voitokkaat osallistumiset eurooppalaisiin näyttelyihin. Rotumääritelmässä on tapahtunut joitain muutoksia, esim. värijakautuman ja perusvärin suhteen. Vuoden 1974 rotumääritelmässä ei vielä hyväksytty havannanruskeaa pohjaväriä, vaan ainoa sallittu pohjaväri oli musta. Havannan-värisiä pentuja on kuitenkin aina syntynyt, mutta ne lopetettiin tai myytiin rekisteröimättöminä. Valkoinen väri on supistunut vuosikymmenten saatossa. Aikoinaan oli toivottua, että koiralla oli valkoinen kaulus, nykyään sitä ei enää sallita. Ainoastaan kapea kokokaulus tai puolikaulus on enää sallittuja. Häntä oli alun perin sirppimäinen, tiivis kippura oli epäpuhtaan veren merkki, mutta tämä selittää miksi löysiä häntiä esiintyy yhä edelleen. Nykyään ainoastaan tiivis postitorven muotoinen häntä on toivottava. Keskipitkä kaula oli aikaisemmassa rotumääritelmässä ihanteena, mutta vuoden 2003 rotumääritelmässä on kaulasta sanottu, että sen tulee olla melko lyhyt. Ketteryyttä, vahvuutta ja säänkestävyyttä on tarvittu rodun alkuperäisessä käyttötarkoituksessa karjanpaimennuksessa Alpeilla. Nämä ominaisuudet tekevät appenzelleistä tänä päivänä erinomaisen harrastuskoiran moneen koiraurheilulajiin. Appenzellinpaimenkoirien JTO

39 Keskeisimmät ongelmakohdat Epätoivottava rakenteellinen piirre ovat suorat polvikulmaukset, jotka altistavat polvivioille eli polvilumpioluksaatiolle ja ristisiteen repeämälle. Onkin toivottavaa, ettei yksilöitä, joilla on täysin suorat tai jopa kintereistä ylimenevät kulmaukset, käytetä siitoksessa patellaluksaation riskin kasvamisen vuoksi. Otsapenger on joillakin koirilla liian jyrkkä. Liian kapea ja heikko alaleuka on yleistynyt, samoin tästä johtuvat hammasongelmat. Liikkeissä on toivomisen varaa, edessä on löysyyttä ja takaliikkeisiin toivottaisiin lisää työntöä. Olkavarret ovat usein liian lyhyitä. Koirilla esiintyy liian pitkiä runkoja, löysästi kiertyneitä häntiä, vaaleita silmiä ja punaruskean värin puutteellista voimakkuutta. Appenzellinpaimenkoirien JTO

Luonnetestit Toimintakyky Terävyys Puolustushalu Taisteluhalu Hermorakenteella Temperamentti Kovuudella Luoksepäästävyys Laukauspelottomuus

Luonnetestit Toimintakyky Terävyys Puolustushalu Taisteluhalu  Hermorakenteella Temperamentti Kovuudella Luoksepäästävyys Laukauspelottomuus Luonnetestit Luonnetestin osa-alueita ovat toimintakyky, terävyys, puolustushalu, taisteluhalu, hermorakenne, temperamentti, kovuus, luoksepäästävyys ja laukauspelottomuus. Toimintakyky on luonteenominaisuus,

Lisätiedot

Appenzellinpaimenkoirien jalostuksen tavoiteohjelma

Appenzellinpaimenkoirien jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa **.**.2017 Hyväksytty Suomen Kennelliitossa **.**.2017 Voimassa 1.1.2018-31.12.2022 Appenzellinpaimenkoirien jalostuksen tavoiteohjelma 2018-2022 SUOMEN SVEITSINPAIMENKOIRAT

Lisätiedot

Liite 4. Luonnetestit

Liite 4. Luonnetestit Liite 4. Luonnetestit LUKUOHJE: Kaavioissa on esitettynä luonnetestin eri osa-alueet. Arvostelualueet, esim. toimintakyky, K+luku tarkoittaa kerrointa arvostelun pisteytyksessä. Ympyrän kehällä on osion

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli Johdanto Keeshondien JTO 27-211 211 Mitä jäi käteen? Suomen Keeshond ry Outi Hälli 23.1.211 Sukusiitosprosentti Yksittäisen pentueen kohdalla sukusiitosprosentti ei saisi nousta yli 6,2 Vuoden 27 alusta

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

Urokset: Jalostustoimikunta ei suosittele käytettäväksi jalostukseen urosta, joka on alle 1 vuoden ikäinen.

Urokset: Jalostustoimikunta ei suosittele käytettäväksi jalostukseen urosta, joka on alle 1 vuoden ikäinen. Jalostuskriteerit Jalostustoimikunnan suosituksen ja kerhon pentuvälitykseen pääsyn kriteerit (perustuvat rodun JTO:hon ja Kennelliiton jalostusstrategiaan sekä rekisteröintiohjeisiin): Ikäsuositukset

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

LUONNOS! KEESHONDIN LUONNETAVOITE - luonnetestin määritysten rodunomaiseen arviointiin.

LUONNOS! KEESHONDIN LUONNETAVOITE - luonnetestin määritysten rodunomaiseen arviointiin. LUONNOS! KEESHONDIN LUONNETAVOITE - luonnetestin määritysten rodunomaiseen arviointiin. Suomen Keeshond ry Jalostustoimikunta Vuosi 2008 Sisällysluettelo KEESHONDIN LUONNETAVOITE... 1 Johdanto... 2 Keeshondin

Lisätiedot

JALOSTUSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 2014

JALOSTUSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 2014 Jalostusneuvonta. Terveystiedon sekä näyttelytulosten kerääminen ja jakaminen. Jalostustoimikunnalle ei ole tullut suoria jalostustiedusteluja (ns. urostiedusteluja) vuoden 2014 aikana yhtään. Konsultaatiota

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

LIITE 1. JTO JALOSTUSTOIMIKUNNAN SÄÄNNÖT YLEISTÄ

LIITE 1. JTO JALOSTUSTOIMIKUNNAN SÄÄNNÖT YLEISTÄ LIITE 1. JTO 2016-2020 JALOSTUSTOIMIKUNNAN SÄÄNNÖT YLEISTÄ Rodunjalostuksen tavoitteena on käyttöominaisuuksiltaan ja ulkomuodoltaan rodunomainen, fyysisesti sekä psyykkisesti terve koira. Jalostustoimikunta

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Suomenlapinkoira 06-09 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 04.0.04 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 6.06.05 Sisällys. YHTEENVETO... 4. RODUN TAUSTA... 5

Lisätiedot

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty vuosikokouksessa

Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty vuosikokouksessa Liite 3 (1) Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Hyväksytty vuosikokouksessa 29.3.2014 Nämä ohjeet on laadittu yleisesti hyväksyttyjä koiranjalostuksen periaatteita ja Suomen Kennelliiton Finska

Lisätiedot

Mikäli kasvattaja ei täytä pentulistan ehtoja, kasvattajan tulevia pentueita ei enää oteta SRY: n pentulistalle.

Mikäli kasvattaja ei täytä pentulistan ehtoja, kasvattajan tulevia pentueita ei enää oteta SRY: n pentulistalle. ILMOITUS PENTULISTALLE Kasvattaja ilmoittaa pentueen pentulistalle oheisella lomakkeella sekä liittää mahdolliset kopiot todistuksesta lomakkeen liitteeksi. Ilmoitus lähetetään pentuvälittäjälle joko postitse

Lisätiedot

Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry

Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna Rovaniemi 22.3.2018 Susanna Back, Suomen Hippos ry Sukulaisuussuhde Kahden yksilön yhteisten geenien todennäköinen osuus Riippuu eläinten

Lisätiedot

Berninpaimenkoiran ihanneprofiili luonnetestissä

Berninpaimenkoiran ihanneprofiili luonnetestissä Berninpaimenkoiran ihanneprofiili luonnetestissä Taustaa: Rotumääritelmän mukaan berninpaimenkoira on ihastuttava perhekoira, joka käyttäytyy varmasti jokapäiväisissä tilanteissa. Se on tarkkaavainen,

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen

Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen Me allekirjoittaneet Yorkshirenterrieri ry:n jäsenet esitämme rotuyhdistyksen kevätkokouksessa käsiteltäväksi rodun liittämisen PEVISA-ohjelmaan (perinnöllisten

Lisätiedot

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen DLA-monimuotoisuudesta. Mukana ovat

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

Pentueen rekisteröinnin ehtona on, että pentueen vanhemmista on ennen astutusta annettu virallinen

Pentueen rekisteröinnin ehtona on, että pentueen vanhemmista on ennen astutusta annettu virallinen JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1.1.2018 ALKAEN (hyväksytty vuosikokouksessa 26.3.2017) Nämä ohjeet on laadittu yleisesti hyväksyttyjä koiranjalostuksen periaatteita ja Suomen Kennelliiton Finska Kennelklubbenin koiranomistajan

Lisätiedot

Kääpiöpinserit suomalaisen luonnetestin valossa

Kääpiöpinserit suomalaisen luonnetestin valossa Kääpiöpinserit suomalaisen luonnetestin valossa Yhteenveto vuosina 1992-2010 luonnetestatuista kääpiöpinsereistä Tarja Tuovinen, kesäkuu 2011 Yleistä suomalaisesta luonnetestistä Suomen Kennelliiton hyväksymät

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

Yhteenveto luonnetestatuista kääpiöpinsereistä

Yhteenveto luonnetestatuista kääpiöpinsereistä Yhteenveto luonnetestatuista kääpiöpinsereistä 1992-2014 SUOMEN KÄÄPIÖPINSERIT RY SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ SUOMALAISESTA LUONNETESTISTÄ... 3 2 LUONNETESTIN OSA-ALUEET... 4 2.1 LUONNETESTIN OSA-ALUEPISTEET

Lisätiedot

SUURSNAUTSEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2011-2015

SUURSNAUTSEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2011-2015 SUURSNAUTSEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA -5 SUURSNAUTSERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty SSSK ry:n yleiskokouksessa.3.6 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta käsitellyt.4.6 Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä 3 2 Talous 3 3 Jalostustoimikunta 3 4 Koulutus- ja Kilpailutoimikunta 3 5 Näyttelytoimikunta 4 6 Tiedotustoimikunta 4 7 Leiritoiminta 5 8 Aluetoiminta

Lisätiedot

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE HISTORIA Buhundin tyyppisiä pystykorvia on ollut joka puolella pohjoista havumetsävyöhykettä jo esihistoriallisella ajalla. Koirien luurankoja on löydetty mm. vanhoista

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Suomenlapinkoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

SUOMEN AFFENPINSERIT ry

SUOMEN AFFENPINSERIT ry SUOMEN AFFENPINSERIT ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2015 2019 Hyväksytty Suomen Affenpinserit ry:n kevätkokouksessa 23.2.2014. Hyväksytty Suomen Kääpiökoirayhdistys ry:n vuosikokouksessa 27.3.2014. Suomen

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Lyhytkarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 23.04.2016 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri Jalostuksen tavoiteohjelma 6- Suursnautseri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 7.3.5 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys. YHTEENVETO... 3. RODUN TAUSTA... 4 3.

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.04.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 16.6.2015 Eeva Ylinen, Linda Merk, Henna Porali, Kaisa

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Lancashirenkarjakoira

Jalostuksen tavoiteohjelma Lancashirenkarjakoira Jalostuksen tavoiteohjelma Lancashirenkarjakoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Rodun historiaa Länsigöötanmaanpystykorva, kotoisammin göötti, on vanha ruotsalainen rotu. Sitä käytettiin ilmeisesti jo viikinkiaikana pihakoirana Länsi-Göötanmaalla

Lisätiedot

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus?

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? 1 / 6 Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen perinnöllisestä monimuotoisuudesta.

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

APPENZELLINPAIMENKOIRIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2010-2014

APPENZELLINPAIMENKOIRIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2010-2014 APPENZELLINPAIMENKOIRIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2010-2014 -Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi -SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi -Ohjelman voimaantuloaika

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri Jalostuksen tavoiteohjelma 6- Suursnautseri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 7.3.5 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [6.6.5] Sisällys. YHTEENVETO... 3. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO

Lisätiedot

Luonnetesti - mikä se on?

Luonnetesti - mikä se on? Luonnetesti - mikä se on? teksti: Saana Myllylä kuvat: Jane Ilomäki Luonnetestin tarkoituksena on kartoittaa koiran synnynnäisiä (ja ainakin jossain määrin perinnöllisiä) luonneominaisuuksia. Suomessa

Lisätiedot

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 14.03.2015 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Lancashirenkarjakoira

Lancashirenkarjakoira Suomen Lancashire Heeler -yhdistys ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Lancashirenkarjakoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 1.11.2015 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi]

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi Sisältö 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

Suomen Ranskanbulldogit ry tiedote PEVISA-ESITYKSET

Suomen Ranskanbulldogit ry tiedote PEVISA-ESITYKSET PEVISA-ESITYKSET Suomen Ranskanbulldogit ry:n jalostustoimikunta on tehnyt ja senisto lta kera ttyjen PEVISAtoiveiden pohjalta yhdistyksen PEVISA-esityksen, joka hyva ksyttiin yhdistyksen hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

Suomen Ranskanbulldogit ry tiedote PEVISA-ESITYKSET

Suomen Ranskanbulldogit ry tiedote PEVISA-ESITYKSET PEVISA-ESITYKSET Suomen Ranskanbulldogit ry:n jalostustoimikunta on tehnyt ja senisto lta kera ttyjen PEVISAtoiveiden pohjalta yhdistyksen PEVISA-esityksen, joka hyva ksyttiin yhdistyksen hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

Pyreneittenpaimenkoirat - Luonne- ja käyttäytymiskyselyn kooste (päivitetty )

Pyreneittenpaimenkoirat - Luonne- ja käyttäytymiskyselyn kooste (päivitetty ) Pyreneittenpaimenkoirat - Luonne- ja käyttäytymiskyselyn kooste (päivitetty 10.2.2017) Pyreneittenpaimenkoira, lyhyt- ja pitkäkarvainen Yhteensä 48 lyhytkarvaisia 19 pitkäkarvaisia 29 uroksia 17 narttuja

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Suomen Hovawart ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014 2018 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 30.11.2013 Suomen Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 11.1.2014 1. YHTEENVETO Hovawart

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Tanskalais-ruotsalainen pihakoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Pyreneittenkoirat - Luonne- ja käyttäytymiskyselyn kooste (päivitetty )

Pyreneittenkoirat - Luonne- ja käyttäytymiskyselyn kooste (päivitetty ) Pyreneittenkoirat - Luonne- ja käyttäytymiskyselyn kooste (päivitetty 10.2.2017) Yhteensä 30 uroksia 13 narttuja 17 kastroitu 3 steriloitu 4 luonnetestattu 5 MH-luonnekuvattu 0 Yleistä: Asuminen kerrostalossa

Lisätiedot

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntö Tanskandogin Jalostuksen Tavoiteohjelma

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Pyreneittenmastiffi

Jalostuksen tavoiteohjelma Pyreneittenmastiffi Jalostuksen tavoiteohjelma Pyreneittenmastiffi Hyväksytty Pyreneittenmastiffit ry yleiskokouksessa 01.11.2014 Hyväksytty Bullmastiffit ja Mastiffit ry yleiskokouksessa 29.3.2014 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO - ehdotus Kerry- ja vehnäterrierikerho ry Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO ohjeiden taustatiedot jalostus- ja terveystilanne kartoitettu kasvattajakysely (-05): 7 kerry-, 19 vehnäkasv. terveyskysely

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen 1.1.2013 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.2.2012 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO * JTO

SISÄLLYSLUETTELO * JTO SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 3 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 4 4. RODUN NYKYTILANNE... 5 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja... 5 4.1.1 Populaation rakenne

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

Kilpailussa huomioidaan korkeintaan kuusi (6) parasta tulosta pennuilla, aikuisilla ja veteraaneilla.

Kilpailussa huomioidaan korkeintaan kuusi (6) parasta tulosta pennuilla, aikuisilla ja veteraaneilla. Pistelaskusäännöt - NN-kilpailu 2017 Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa näyttelyissä käyneet ja pisteitä keränneet norfolkin- ja norwichinterrierit sekä niiden kasvattajat. Ainoastaan Suomen

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi 1 Sisältö 1. YHTEENVETO

Lisätiedot

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 YHDISTYKSEN KOKOUKSET Kevätkokous 13.3.2005 Tampereella Vanhan Kirjastotalon tiloissa. Paikalla 14 äänivaltaista jäsentä. Käsiteltiin sääntömääräiset

Lisätiedot

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Sisällysluettelo Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] 1. YHTEENVETO...4

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma BORDERTERRIERI

Jalostuksen tavoiteohjelma BORDERTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma BORDERTERRIERI Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys 1. YHTEENVETO... 4 2. RODUN TAUSTA...

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Bedlingtoninterrieri

Jalostuksen tavoiteohjelma Bedlingtoninterrieri Jalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2020-31.12.2024 Bedlingtoninterrieri 2 Sisällys 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4. RODUN NYKYTILANNE... 7 4.1. POPULAATION

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC Hyväksytty Sarplaninac Club Finland ry:n hallituksen kokouksessa 30.8.2015. Sisällys 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA

Lisätiedot

Numero Nyt se on virallisesti todistettu, luonnetta löytyy! Daisy (BARLIS DOLCE VITA) luonnetestissä!

Numero Nyt se on virallisesti todistettu, luonnetta löytyy! Daisy (BARLIS DOLCE VITA) luonnetestissä! Numero 2 12.10.1999 Nyt se on virallisesti todistettu, luonnetta löytyy! Daisy (BARLIS DOLCE VITA) luonnetestissä! - 2 - Olin luonnetestissä Daisyn kanssa 2.10.1999 Helsingin Oulunkylässä Suomen Dobermann-yhdistyksen

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä

Lisätiedot

VUODEN KARJIS -SÄÄNNÖT

VUODEN KARJIS -SÄÄNNÖT Näyttelykarjis s. 2 Veteraani s. 3 Pentu s. 4 Kasvattaja s. 4-5 PK-karjis s. 6 PEKO-karjis s. 6 VEPE-karjis s. 6 Agility s. 7 TOKO-karjis s. 7 Rally-Toko s. 8 Säännöt on tarkistettu ja hyväksytty 18.10.2015

Lisätiedot

Leena Turunen. I Toimintakyky Kerroin 15. II Terävyys Kerroin 1. III Puolustushalu Kerroin 1. IV Taisteluhalu Kerroin 10. V Hermorakenne Kerroin 35

Leena Turunen. I Toimintakyky Kerroin 15. II Terävyys Kerroin 1. III Puolustushalu Kerroin 1. IV Taisteluhalu Kerroin 10. V Hermorakenne Kerroin 35 Pöytäkirja Avaa kaikki Koepöytäkirja (2444) LTE Luonnetesti, Luonnetesti LTE Hyvinkää 6.5.207 7:00 Järjestäjä Tuomarit Kennelpiiri Kokeen tyyppi Spl Itäuusimaa ry Tarja Matsuoi Leena Turunen Uudenmaan

Lisätiedot

Valkoisenpaimenkoiran jalostuksen ta voite ohjelma JTO. Suomen Valkoinenpaimenkoira Finlands Vit Herdehund ry

Valkoisenpaimenkoiran jalostuksen ta voite ohjelma JTO. Suomen Valkoinenpaimenkoira Finlands Vit Herdehund ry 1 Valkoisenpaimenkoiran jalostuksen ta voite ohjelma JTO Suomen Valkoinenpaimenkoira Finlands Vit Herdehund ry 2018-2022 Päivitys hyväksytty Suomen Kennelliiton Jalostustieteellisessä toimikunnassa xx.xx.2017

Lisätiedot

Suomen Kääpiöpinserit ry jäsenkasvattajille suunnattu luonnekysely (22.6.-12.7.2011)

Suomen Kääpiöpinserit ry jäsenkasvattajille suunnattu luonnekysely (22.6.-12.7.2011) Suomen Kääpiöpinserit ry jäsenkasvattajille suunnattu luonnekysely (22.6.-12.7.2011) Yhteenveto Kyselyyn vastaamispyyntö lähetetty 78 kasvattajalle Vastauksia 20 kpl, vastausprosentti 26 %. TAUSTAKYSYMYKSET

Lisätiedot

Uroksen jalostuskäyttö

Uroksen jalostuskäyttö Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5

Lisätiedot

EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2019-2021 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt SISÄLLYS

Lisätiedot

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 17.9.2011 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 26.4.2012

Lisätiedot

PINSERI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

PINSERI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PINSERI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2017-2021 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 28.2.2016 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 7.6.2016 SISÄLTÖ 1. YHTEENVETO 4 2. RODUN TAUSTA 5 3.

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Suomenlapinkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma Suomenlapinkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Suomenlapinkoira 22 224 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa xx.xx.xxxx SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt xx.xx.xxxx. Sisällys 1. YHTEENVETO 3 2. RODUN TAUSTA

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Suomenpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Suomen amerikanstaffordshirenterrieriyhdistys ry 2012 1 Amerikanstaffordshirenterrierin jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty rotua harrastavan

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Amerikancockerspanielit ry / JTO... Sivu 1 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 6.4.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön)

MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön) MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki 24.03.2011 SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön) Käsittelen ja tarkastelen tässä kirjoituksessani jalostustoimikunnan

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri

Jalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri Jalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys 1. YHTEENVETO... 4 2. RODUN TAUSTA...

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen.. Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais- ruotsalainen pihakoira

Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais- ruotsalainen pihakoira Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais- ruotsalainen pihakoira Hyväksytty rotuyhdistyksen kokouksessa 21.3.2015 Hyväksytty rotujärjestön kokouksessa 27.4.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus: Käyttö Jalostuskoiran vs. valinta näyttö? Katariina Mäki 15.9.2011 Katariina Mäki 12.11.2011 Kuva: Tapio Eerola Luennon sisältö Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:. The effect of breeding schemes on the genetic

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SUOMEN SCHAPENDOES RY 2013 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SCHAPENDOES

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SUOMEN SCHAPENDOES RY 2013 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SCHAPENDOES JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SUOMEN SCHAPENDOES RY 23 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SCHAPENDOES Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa Hyväksytty SKL:n jalostustieteellisessä

Lisätiedot

TERVEYSRISKILASKURI v. 2014

TERVEYSRISKILASKURI v. 2014 TERVEYSRISKILASKURI v. 2014 Perinnölliset sairaudet Hannes Lohi: Koirilla esiintyy heti ihmisen jälkeen lajeista eniten erilaisia perinnöllisiä sairauksia. Yli 400 erilaista perinnöllistä sairautta on

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Belgianpaimenkoira, laekenois 2015 2019

Jalostuksen tavoiteohjelma Belgianpaimenkoira, laekenois 2015 2019 Jalostuksen tavoiteohjelma Belgianpaimenkoira, laekenois 2015 2019 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 30.3.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 10.6.2014 1 Sisällys 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma

KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 2016 Suomen Keeshond ry Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa xx.xx.2011 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt xx.xx.2011 SKL:n hallitus hyväksynyt

Lisätiedot

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 Alkuperäinen JTO vuodelta 2008 Tavoiteohjelma 2008 2012 Hyväksytty Suomen Lagottoklubi ry:n yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty Spanieliliitto

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012-2016. Suomen Keeshond ry 1. YHTEENVETO... 3. 2. RODUN TAUSTA... 2.1. Rodun synty ja kehittyminen...

SISÄLLYSLUETTELO JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012-2016. Suomen Keeshond ry 1. YHTEENVETO... 3. 2. RODUN TAUSTA... 2.1. Rodun synty ja kehittyminen... KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 2017 Suomen Keeshond ry Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa 29.10.2011 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt xx.xx.2012 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Briardi Brienpaimenkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Briardi Brienpaimenkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Briardi Brienpaimenkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 18.2.2018 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Kuva Ulla-Maija Kuutti Sisällys 1.

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Leonberginkoiralle

Jalostuksen tavoiteohjelma. Leonberginkoiralle Jalostuksen tavoiteohjelma Leonberginkoiralle 2018-2022 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 26.3.2017 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 16.5.2017 Tekijät: Aukia Päivi, Ettala Anna,

Lisätiedot

Epilepsian vastustaminen

Epilepsian vastustaminen Epilepsian vastustaminen Suomenpystykorvilla 1 Suomen Pystykorvajärjestö 3:n rodun rotujärjestö Suomenpystykorva Karjalankarhukoira Pohjanpystykorva Jokaisella rodulla oma rotujaosto ja jalostusryhmä Noin

Lisätiedot

Havannankoirien käyttäytymiskysely

Havannankoirien käyttäytymiskysely Havannankoirien käyttäytymiskysely Havannankoirien luonnetta on arvioitu Suomessa hyvin vähän luonnetestien ja MHluonnekuvausten avulla. Luonne on kuitenkin äärettömän tärkeä ominaisuus, joka vaikuttaa

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Suomen Japaninpystykorvayhdistys r.y. Voimassa 1.1.2012 31.12.2016

Sisällysluettelo. Suomen Japaninpystykorvayhdistys r.y. Voimassa 1.1.2012 31.12.2016 Suomen Japaninpystykorvayhdistys r.y. JAPANINPYSTYKORVAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa 1.1.2012 31.12.2016 Tekijät: Suomen Japaninpystykorvayhdistys r.y:n jalostustoimikunta 2010: Satu Taskinen,

Lisätiedot