SUURSNAUTSEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUURSNAUTSEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2011-2015"

Transkriptio

1 SUURSNAUTSEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA -5

2 SUURSNAUTSERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty SSSK ry:n yleiskokouksessa.3.6 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta käsitellyt.4.6 Muutokset hyväksytty SSK:n ry:n hallituksessa.7.6 Hyväksytty SKL-FKK:n ry:n jalostustieteellisessä toimikunnassa Päivitetty SSSK ry:n hallituksen toimesta. Hyväksytty hallituksen kokouksessa 6.. Toimitettu SKL-FKK:n jalostustieteelliselle toimikunnalle 7... SKL:n jalostustieteellinen toimikunta käsitellyt 3.. SKL:n jalostustieteellinen toimikunta on todennut korjaukset tehdyiksi hyväksyttävästi 8... SSSK JTO -5

3 Sisällys: YHTEENVETO... 5 RODUN TAUSTA Rodun synty ja kehittyminen Käyttötarkoitus....3 Rodun kehitys Suomessa... 3 JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 4 NYKYTILANNE Populaation koko ja rakenne Rodun rekisteröinnit muissa maissa Luonne ja käyttöominaisuudet Rotumääritelmä luonteesta SSSK:n näkemys rodun tämänhetkisestä luonteesta Testien käyttökelpoisuus luonteen arvioinnissa Terveys PEVISA -ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Muut Suomessa rodulla todetut merkittävät sairaudet Yhteenveto rodulla muissa maissa tai kirjallisuudessa kuvatuista sairauksista Ulkomuoto Rotumääritelmä ulkomuodosta SSSK:n näkemys rodun tämänhetkisestä ulkomuodosta YHTEENVETO AIEMMAN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA Tavoite JTO6-... Toteuma Kommentit... 6 JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA STRATEGIAT Visio Rotujärjestön strategia Uhat ja mahdollisuudet Varautuminen ongelmiin Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi Vuosiksi Vuosiksi TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA... 8 LIITTEET... SSSK JTO -5 3

4 9 LÄHTEET... LIITE TERVEYSKARTOITUS... LIITE JTO-SEURANTA VUOSILTA SSSK JTO -5 4

5 YHTEENVETO JTO:n tarkoitus Tämän asiakirjan tarkoituksena on toimia SSSK:n jalostuksen käsikirjana ja ohjenuorana. Asiakirjassa mainittujen ohjeiden, suositusten, toimenpide-ehdotusten ja toimintaperiaatteiden tulee olla sopusoinnussa SSSK:n toimintasuunnitelman sekä yhdistyksen tekemien päätösten ja kannanottojen kanssa. SSSK toivoo jokaisen suursnautserikasvattajan noudattavan tässä julkaisussa esitettyjä periaatteita jalostuspäätöksiä tehdessään. Samoin SSSK toivoo rodun harrastajien huolehtivan omalta osaltaan siitä, että suursnautserin markkinat ovat riittävän laajat ja että rodun terveystilanteesta, luonteesta, käyttöominaisuuksista sekä rakenteesta saadaan riittävästi tietoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että myös koirat, joita itseään ei käytetä jalostukseen, tulisi tutkia esim. PEVISA:n osalta. Rodun nykytilanne Suomalainen suursnautserikanta ei kestä merkittävää pelkästään ulkomuodon perusteella tehtyä jalostusvalintaa. Suursnautsereita rekisteröitiin vuosina 6- keskimäärin 5 kpl. Mustien suursnautsereiden kannan tehollinen populaatiokoko on n. 35 kpl. Sukusiitosaste on ollut aiemmin 6-7 %, mutta on kääntynyt aivan viime vuosina ilahduttavasti laskuun (6- noin 4,7%). Varsinaista matadorijalostusta suomalaisessa suursnautserissa ei esiinny. Muutamalla mustalla uroksella ja nartulla on kannan kokoon nähden selvästi liikaa jälkeläisiä. Rodun kotimaan Saksan tilanne on Suomea huomattavasti valoisampi. Saksassa rekisteröidään vuosittain toistatuhatta mustaa suursnautseria ja tehollinen populaatiokoko on 5- -kertainen Suomeen nähden. Hyvin suunnitellut tuonnit rodun kotimaasta ja muualta voivat vaikuttaa Suomen geenipooliin positiivisesti. Pippurisuolan (p&s) värinen suursnautseri on Suomessa marginaalinen rotu. Sen tehollinen populaatiokoko on alle. Sukusiitosasteet liikkuvat % tuntumassa. Saksassa p&s kannan koko on noin puolet Suomen mustien kannasta. Rotumääritelmän mukaan suursnautseri on erinomainen seura-, urheilu-, työ- ja palveluskoira. Nykytilanteen kartoituksen perusteella suursnautseri on koulutuskelpoinen, ainakin jossain määrin taistelutahtoinen ja riittävän terävä. Suursnautseri on hermorakenteeltaan liian rauhaton ja temperamentiltaan aivan liian vilkas. Suursnautserin tulisi olla huomattavasti rohkeampi ja itsevarmempi, jotta se suoriutuisi rotumääritelmän sille asettamasta puolustustahdon vaatimuksesta. Se saisi myös olla kovempi. Suursnautseri on suhteellisen terve rotu. Lonkka- ja silmätutkimusten tulostaso on säilynyt hyvänä (A+B n. 7 % tutkituista). Tutkimusmäärät saisivat olla suuremmat. PEVISAan kuulumattomista rodun perinnöllisistä sairauksista kilpirauhasen vajaatoimintaa on mainitsemisen arvoinen. Suursnautserin yleisin kuolinsyy on syöpä, erityisesti melanooman ja luusyövän eri muodot. Rotu on temperamenttisen ja urheilullisen olemuksensa johdosta myös melko onnettomuusaltis. SSSK JTO -5 5

6 Suursnautserin rakenteen keskeisin kehityskohde on epävakaa tyyppi. Visio rodusta ja jalostustavoitteet SSSK:n visiossa suursnautseri on yleisvaikutelmaltaan voimakas, vahva, nopea ja ketterä koira, jolla on hyvä koordinaatiokyky ja kestävyys. Kooltaan se on keskikokoinen ja luonteeltaan rohkea, itsevarma, hermorakenteeltaan vahva ja kuormitusta kestävä rauhallinen ja harkitseva, kuitenkin tarkkaavainen ja ympäristöstään kiinnostunut työhaluinen, taistelutahtoinen suhteellisen kova ehdottoman hyväntahtoinen ja luoksepäästävä Rakenteeltaan sen tulee olla rotumääritelmän mukainen, tyyppi-ihanteena voimakkaasti liikkuva keskisnautseri -tyyppi suurennettuna suursnautserin kokoon. Visioon pääseminen edellyttää, että kannasta on riittävästi tietoa saatavilla ja että jalostusyksilöiden, niiden lähisukulaisten ja jälkeläisten ominaisuuksia voidaan arvostella. SSSK:n jalostustavoitteet kaudella 5 tähtäävät geenipoolin varmistamiseen ja systemaattiseen tiedon keräämiseen rodusta: rekisteröintimäärät kasvavat seuraavan 5 vuoden aikana % nykyistä tasoa suuremmaksi, tehollinen populaatiokoko nousee 4 kpl tasolle ja sukusiitosaste pysyy alle 6 %. PEVISA -tutkittujen määrä nousee 5 %:iin rekisteröinneistä, jatketaan tiedonkeräystä kilpirauhasen vajaatoiminnasta toivottavaa olisi, että jalostukseen käytettävät koirat testattaisiin kilpirauhasen vajaatoiminnan varalta ennen astutusta ja niiltä kuvattaisiin myös kyynärnivelet jalostukseen käytettävien koirien luonteesta on käytettävissä luotettava arvio, luonnetestattujen määrä nousee 3 %:iin ja jalostustarkastettujen 5 %:iin rekisteröinneistä, pk-harrastus suursnautserin kanssa kääntyy nousuun, lisäksi toivottavaa olisi, että jalostukseen käytettävät koirat olisivat luonnetestattuja ja/tai jalostustarkastettuja erikoisnäyttelyiden käyntimäärät pysyvät n. 75 koiran tasolla, muiden näyttelyiden käyntimäärät nousevat n. % nykyisestä. SSSK JTO -5 6

7 Suursnautsereiden jalostuksen tavoiteohjelma tuli voimaan vuoden 6 alussa ja on ollut voimassa nelisen vuotta. Suomen Suursnautserikerhon hallitus päätti vuonna 9 päivittää JTO:n taulukkotiedot. Työhön osallistuivat: Lea Haanpää, Katri Köninki, Hanna Könönen, Heli Luutsaari ja Katri Salonen. Taulukoiden päivitys on tehty siten, että JTO 6 taulukoihin on lisätty uutta tietoa. Liitteen JTO-seurantakuvista löytyy tietoa vuodesta 995 vuoteen 9. Suursnautserin rotumääritelmä on tullut voimaan 7 (liite 3). JTO 6 on toiminut voimassaoloaikanaan rotujärjestön ja kasvattajien ohjenuorana. Uusilta kasvattajilta on vaadittu kirjallinen vakuutus, että he noudattavat JTO:a. Tarkastelujakson aikana on toiminut muutamia kasvattajia, jotka eivät ole piitanneet ohjeista ja suosituksista. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että tilanne on hallinnassa ja sekä koiranomistajat että kasvattajat ovat ottaneet JTO:n omakseen. Rekisteröintimäärät ovat olleet hienoisessa nousussa tarkastelujakson aikana, joskin vuosittain on esiintynyt paljon vaihtelua (taulukko ). Tuontikoiria on rekisteröity vuosittain, huippuvuotena 8 3 kappaletta. Pentuekoko on ollut 6-7 pentua ja kasvattajien määrä on vaihdellut 5 ja välillä. Kannan laajuutta on kuvattu taulukossa 5. Käytettyjen urosten ja narttujen välillä ei ole suurta eroa. JTO:n 6- tärkeimmäksi päämääräksi asetettiin populaatiokoon kasvattaminen, missä ollaankin onnistuttu kohtuullisesti. Tehollinen populaatio näyttää vakiintuneen noin 4 yksilön paikkeille ja mustien sukusiitosaste on ollut jopa alle 5 % vuositasolla. Pippuri&suola värimuunnosta teetetään vuosittain - pentuetta. Värimuunnoksen tila on kriittinen maailmanlaajuisestikin. Tarkastelujakson aikana on tuotu maahan joitakin väriristeytyksiä. Näitä ei kuitenkaan ole toistaiseksi pystytty hyödyntämään jalostuksessa. Taulukot 7 ja 8 kuvaavat yksittäisten narttujen ja urosten käyttöä jalostukseen. JTO:an 6 kirjattu visio luonteesta on osittain edelleen visio. Vuosina -9 luonnetestatuista suursnautsereista 86 % sai arvosanaksi hieman rauhaton ja 4 % jopa hermostunut tai erittäin hermostunut (taulukot -3). % reagoi laukauksiin, joka todettiin ongelmaksi jo JTO:ssa 6. Luonnetestattujen suursnautsereiden määrät ovat nousseet, mikä johtunee osaksi rotujärjestön aktiivisesta otteesta luonnetestijärjestäjänä. Suomeen rantautunutta MH-luonnekuvausta ei pidetä suursnautserille riiittävänä yksinomaisena luonnetta mittaavana menetelmänä, koska siitä puuttuu puolustushalua mittaava osuus. Suursnautsereille järjestetään jalostustarkastus -nimellä Saksasta tuotua luonnetta mittaavaa testiä. Osallistujamäärät ovat olleet pieniä, johtuen osaksi testin koulutusta vaativasta luonteesta. Rotujärjestöllä oli käytössä testistä versio, joka ei vaatinut suojelu-/ipo-koulutusta koiralle. Tästä kuitenkin luovuttiin vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Jalostustarkastukseen on osallistunut vuosina 6-9 yhteensä 7 koiraa, joista neljä hylättiin (taulukko 4). Osallistujamäärät vastaavat rodun kotimaan Saksan jalostustarkastukseen osallistuvien koirien osuutta rekisteröidyistä koirista. Suursnautsereiden suosituin laji on edelleen jälki (taulukko 8), mutta koekäyntien määrässä hakukoe (taulukko 9) alkaa lähestyä viimeisten kymmenen vuoden suosikkilajia. Vuoden 9 aikana ainoastaan viestikokeen (taulukko ) korkeimmassa luokassa jäätiin ilman koulutustunnusta, etsintäkokeessa tulosprosentti oli huima 8 (taulukko ). Erikoisjälkikoe on kasvattanut selvästi suosiotaan kuluneen viiden vuoden aikana. Suojelukokeisiin on viimeisten kahden vuoden aikana tullut startteja kolmen vuoden SSSK JTO -5 7

8 hiljaiselon jälkeen ja koulutustunnukseen on päästy yli puolessa starteista, ykköstulokset ovat kuitenkin olleet harvinaisia (taulukko ). Kansallisissa pelastuskoirakokeissa suursnautsereita käy muutaman koiran vuositasolla, takavuosien suursnautseribuumi on hieman laantunut. Suursnautsereita on edelleen sijoitettuna viranomaistason hälytysmuodostelmiin. Kansainvälisiin pelastuskoirakokeisiin on myös osallistunut muutama suursnautseri kuluneen viisivuotiskauden aikana, mutta MM-kilpailuissa suomalaisia suursnautsereita ei ole nähty. Suosituimpien pk-lajien koekäynnit ovat vähentyneet tasaiseen tahtiin, määrä oli vuonna 9 noin,85 % edellisvuotta alempi. Belgianpaimenkoira malinois ja bordercollie ovat kasvattaneet koekäyntimääriään viime vuosina. Vuonna 9 48 % suursnautsereiden palveluskoirakoekäynneistä (ei sisällä BH- /pelastuskoirakokeita) johti hyväksyttyyn tulokseen ja vuonna 8 luku oli 6,7 %. Suursnautserin PEVISA-säännöissä määritetään tällä hetkellä, että jalostuskoirien lonkkien tulee olla vähintään C. Suursnautsereita on lonkkakuvattu noin koiraa vuosittain, paitsi -luvun vaihteessa jolloin lonkkakuvattujen koirien määrä laski muutamana vuotena. Tähän voi olla osasyynä voimaan astunut typistyskielto, joka laski hetkellisesti rekisteröintejä samana ajanjaksona. Lonkkakuvaustulokset ovat säilyneet pitkällä ajanjaksolla samanlaisina eivät ole huonontuneet, mutta myöskään parannusta ei ole ollut havaittavissa (taulukko 7). PEVISA-säännöt sallivat kahden C-lonkkaisen koiran yhdistämisen. Hallitus tulee ehdottamaan vuosikokoukselle tähän rajoituksia (vain terve koira C-lonkkaisen kanssa). Tullaan ehdottamaan myös, että yhdistelmän BLUP-indeksi lonkkien osalta olisi yli. SSSK:n pentulistalle hyväksytään ainoastaan yhdistelmät, joissa ainakin toisella osapuolella on A tai B. PEVISA-säännöt määrittelevät, että jalostuskoirien silmät on tutkittava, mutta silmäsairaudet eivät rajoita koirien käyttöä jalostukseen. Silmätarkastettujen koirien määrä on kasvanut tarkastelujakson aikana (taulukko 8). Löydöksiä on tehty lukumääräisesti enemmän. Tämä ei välttämättä tarkoita, että sairaita olisi enemmän löydösten lukumäärän kasvu voi olla artefakta, joka johtuu tarkastusten lisääntymisistä. Meille on myös tuotu paljon koiria viime vuosina. Kaikki maat eivät vaadi jalostuskoirien silmien tarkastuksia ja esimerkiksi Saksassa tarkastetaan vain murto-osa koirista. SSSK suosittelee, että jalostukseen käytettävien koirien silmät olisivat terveet. Lisäksi suositellaan, että jos toisella vanhemmista on silmätutkimuslausunto PHTVL- tai MRD (multifokaalinen RD), tulee toisen vanhemman olla silmiltään täysin terve. Silmäsairaudet eivät ole tällä hetkellä ongelma rodussa. PHTVL on perinnöllinen sairaus, mutta sen diagnosointi on selkeää ja koirat voidaan siten karsia jalostuksesta haluttaessa. PEVISA-tarkastusten määrän suhteessa rekisteröinteihin soisi nousevan. Huolestuttavaa on pentujen teettäminen koirilla, joiden jälkeläisiä ei ole tutkittu. Terveys on säilynyt samalla tasolla edellisen tarkasteluajanjakson aikana. Anti-doping säännöstöihin toivotaan helpotusta kilpirauhassairaille ja mm. virtsanpidätyskyvyttömyydestä kärsiville, jotta saataisiin sairaat koirat ulos kaapeista ja tieto rotujärjestön käyttöön. Suursnautsereista noin % arvioidaan sairastavan kilpirauhasenvajaatoimintaa. Kilpirauhasenvajaatoiminta on ongelma myös muissa maissa. Anti- SSSK JTO -5 8

9 doping säännöstö pahensi kilpirauhassairaiden koirien ja heidän omistajiensa tilannetta. Kynnys ilmoittaa sairaasta koirasta kasvoi entisestään kisakiellon pelossa. SSSK suosittelee jalostuskoirille kilpirauhasen vajaatoiminnan testausta. Osa kasvattajista testauttaakin koiransa. Testaustulos kertoo kuitenkin vain koirien sen hetkisestä tilanteesta, eikä anna takuita jalostuskoirien sairastumisesta myöhemmin. Kilpirauhasen vajaatoiminta ja muitakin autoimmuunisairauksia on yhdistetty viimeaikaisissa tutkimuksissa MHCkompleksiin. Suursnautsereilla on todettu myös muita autoimmuunisairauksia. Suursnautsereiden kuolinsyistä suurin lienee syövät. Suursnautserit ovat liikkuvaisia koiria ja erilaiset tapaturmat, kuten anturahaavat, ovat tavallisia. Ulkomuodon osalta ei ole tapahtunut edistystä päinvastoin voisi sanoa, että suomalaisessa suursnautserikannassa on tapahtunut jopa entistä enemmän jakautumista kahteen populaatioon: näyttely- ja käyttökoirat. Erikoisnäyttelykäyntimääriä ei ole pystytty nostamaan. Näyttelyyn ilmoittautumisen kynnyksenä saattaa olla turkin hoito. Jotta saisimme parempaa tietoa suursnautserin ulkonäöstä, on tänä vuonna () ryhdytty kehittämään ulkomuotokatselmusta suursnautsereille. Tavoitteena on kattava lomake, jossa kuvaillaan tarkasti koiran ulkonäköön liittyvät ominaisuudet (rakenne ja liikkeet). Koiran ei tarvitse olla ns. näyttelykunnossa tullessaan ulkomuotokatselmukseen. Kasvattajat ja harrastajat toivovat rotumääritelmän mukaisia luonne- ja käyttöominaisuuksia kasvattajille suunnatun kyselyn perusteella eri kasvattajilla tuntuu olevan toisistaan poikkeavat käsitykset, mitä rotumääritelmään kirjatut ominaisuudet käytännössä tarkoittavat. Käyttö- ja näyttelylinjan eriytymiseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi näyttelytuomarikoulutuksilla. Näyttelyissä ei saa palkita koiria, joiden rakenne, liikkeet tai turkki eivät vastaa rotumääritelmää huolimatta siitä kuinka katseen vangitsevia koirat olisivat isossa kehässä. Rotumääritelmän mukainen suursnautseri on kaunis ja näyttävä ja mikä tärkeintä toimiva käyttökoira lajissa kuin lajissa. JTO:n päivityksen -5 ehdottamat toimenpiteet ja niiden seuranta Jalostustavoitteiden saavuttaminen edellyttää suursnautseriharrastajilta aktiivista halua mitata koiran fyysisiä ja henkisiä ominaisuuksia sekä ymmärrystä rodun eteen tehdyn työn merkittävyydestä. SSSK on laatinut vuosille 5 toimintasuunnitelman jalostustavoitteiden saavuttamiseksi. Jäljempänä tekstissä esitetyn toimintasuunnitelman toteutuminen edellyttää myös jäsenistön mittavaa työpanosta. RODUN TAUSTA. Rodun synty ja kehittyminen Lähdeteoksina seuraavaan on käytetty SSSK:n 4 v. ja 5 v. juhlajulkaisuja. 8-luvun vanhojen mestareiden maalauksista löytyy kuvia snautseripinsereistä, mutta vasta 85-luvulla Baijerin prinsessan Elisabethin (myöhemmin Itävallan keisarinna) nuoruudenkuvassa näkyy hänen jaloissa SSSK JTO -5 9

10 makaava suuri, karkeakarvainen, mustanpunertava, kaunispäinen suursnautseri. Uudenaikaisen koirankasvatuksen alettua meidän suursnautserimme löytyi Ylä-Baijerista ja Sveitsistä. Maalaistaloissa asui noin 55 cm korkea, karkeakarvainen, parrakas ja tummasävyinen suursnautseri maalaisrotuna. Karjaa kasvattava väestö arvosti koiraansa kovasti, ja sitä varjeltiin mustasukkaisesti sekoittumasta kaupunkikoiriin. Suursnautseri oli rauhallinen, ei lahjottavissa oleva, vieraisiin epäluuloisesti suhtautuva koira, joka muun toimensa ohella karkotti myös pienet nelijalkaiset eli rotat yms. Rodun tie on kulkenut maalaiskoirasta kohti Münchenin olutkaupunkia ja siitä pikkuhiljaa leviten kohti pohjoista, ja ajansaatossa myös muihin maihin. Rodun leviäminen alkoi 9-luvun alussa lähinnä Schwabenista Thüringeniin ja Reinin vartta alaspäin. Nykyisen rodun syntymävuosi on 9. Ensimmäisessä pentueessa oli neljä pippurisuolan väristä ja kolme mustaa pentua. Vuonna 99 oli Münchenissä ilmestyneessä rekisterissä kuvattu 3 ns. Münchenin snautseria, sisältäen eri tyypit, värit ja karvanlaadut ja koot. Noin vuoden kuluttua päästiin selkeään snautserityyppiin, pääväreinä musta ja pippurisuola. Jalostus eteni hyvin hitaasti snautseriväen käyttäessä maalaisyksilöiden rinnalla sellaisia suursnautserin kaltaisia koiria, jotka vastasivat heidän tavoitteitaan. Aikaa myöden päädyttiin vähän neliömäiseen, kulmikkaaseen snautserityyppiin. Samalla haluttiin kasvattaa kaikin puolin käyttökelpoisia ja hyvin ohjattavia koiria, joiden liikunta olisi mahdollisimman luonnollista. Aika ennen ensimmäistä maailmansotaa oli suursnautserille hyvin hitaasti etenevää valmisteluaikaa. Ensimmäisen maailmansodan alussa von Kinzigtal, von der Pfingstweiden, von Wettenstein ja von Schönau -kenneleiden yhteistyön tuloksena versoi uusi kanta ja tuskin on olemassa yhtään suursnautseria, jonka sukutaulussa ei löytyisi jonkin heidän kasvattinsa nimeä. 9-luvulla on huhun mukaan rotuun risteytetty muita rotuja tavoitteena parantaa mustaa väriä, hyvää päätä ja kaulan muotoa sekä karkeaa karvaa. Vuonna 95 määritteli Würzburgin pinseriklubi suursnautserin palveluskoiraksi ja tämä luokittelu hyväksyttiin yleisesti. Rotumääritelmä oli syntynyt ja jalostus saattoi alkaa. Ensimmäisen maailmansodan syttyessä riiseni oli hyvin vähän tunnettu rotu eikä sitä käytetty sotakoirana, mikä säästi sen monilta onnettomuuksilta, jotka kohtasivat muita sodan jaloissa olevia rotuja. Pikkuhiljaa maine kiiri ja rotu herätti huomiota innokkuudellaan, voimakkuudellaan, uhrautuvaisuudellaan ja sitkeydellään. Toisessa maailmansodassa menehtyi niin koiria kuin kasvattajia. Tuossa sodassa käytettiin jo parhaita yksilöitä sotakoirina. Vain muutama yli viisivuotias yksilö välttyi surulliselta kohtalolta, koska niitä käytettiin sotasokeiden opaskoirina. Toinen maailmansota merkitsi romahdusta erityisesti p&s värin kannalle.. Käyttötarkoitus Rotu on ollut alun perin Ylä-Baijerin maatilojen vahtikoira. Sen tehtävänä oli vahtia taloa, tiluksia, karjaa ja isäntäväen omaisuutta. Lisäksi se toimitti seurakoiran virkaa matkustaessaan Münchenin kaduilla SSSK JTO -5

11 isäntänsä kanssa vankkureilla isännän kaupunkimatkoilla. Suursnautseria pidettiin -luvulle tultaessa innokkaana ja valppaana vahtikoirana. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen hyvien vahtikoirien kysyntä kasvoi ja 9-luvulta alkaen suursnautseria on käytetty myös poliisikoirana. Toisessa maailmansodassa rodun parhaat yksilöt palvelivat myös sotakoirana. Rodun käyttötarkoitus edellytti alusta asti voimakasta ja säänkestävää koiraa, jolla oli kunnioitusta herättävä ulkonäkö. Varhaiset historiakirjoitukset korostavat monesti suursnautserin epäluuloisuutta ja terävyyttä. Sitä ei missään nimessä kuvattu hyväntahtoiseksi vaan pikemminkin hyvin pidättyväiseksi. Toisen maailmansodan jälkeen suursnautseri muuttui kotimaassaan Saksassa pääasiallisesta vahtikoirasta enemmän seura- ja harrastuskoiraksi. Saksassa ainoa harrastusmahdollisuus oli käytännössä suojelukoe, joten vahtikoiran luonneominaisuuksia pyrittiin säilyttämään. Lisäksi sitä käytettiin virkakoirana etenkin DDR:ssä ja Tsekkoslovakiassa. Suomessa suursnautserin käyttötarkoitus on vuosikymmenten aikana laajentunut monipuoliseksi palvelus- ja seurakoiraksi ja viimeisen vuoden aikana se on ollut meillä myös erittäin suosittu näyttelykoira. Tänä päivänä rodussa puhutaan jo käyttö- ja näyttelylinjoista erillisinä sukulinjoina, joskaan täsmällistä määritelmää tälle linjajaolle ei ole tehty PSK:ssa (rodun kotimaan rotuyhdistys), ISPU:ssa (kansainvälinen snautseri-pinseri yhdistys) eikä SSSK:ssa. Tosiasia on kuitenkin se, että rodun aktiiviset pkharrastajat ja näyttelyharrastajat painottavat voimakkaasti eri ominaisuuksien tärkeyttä koirissaan. Edelleen löytyy myös harrastajia, joiden ensisijaisena toiveena on löytää terveestä ja kestävästä koirastaan sekä rotumääritelmän mukainen rakenne että luonne ja käyttöominaisuudet. Yhteiskunnan vaatimukset koirien käyttäytymistä kohtaan ovat muuttuneet merkittävästi suursnautserin alkutaipaleelta näihin päiviin. Nykyinen PSK:n, FCI:n ja SSSK:n rotumääritelmä perää edelleen puolustustahtoista koiraa, jolla on kunnioitusta herättävä ulkonäkö. Suursnautserin tulee kuitenkin olla hyväntahtoinen ja rauhallinen luonne. Alkuaikojen pidättyväisyys, epäluuloisuus ja erittäin suuri terävyys jäljelle jäävin puolustushaluin eivät ole enää toivottuja ominaisuuksia. Tämän päivän suursnautserin tulee olla älykäs, koulutuskelpoinen, voimakas, kestävä, nopea, vastustuskykyinen, itsevarma seura-, urheilu-, työ- ja palveluskoira..3 Rodun kehitys Suomessa Kaakkois-Suomen rajavartiosto toi Suomeen kaksi ensimmäistä mustaa suursnautseria Saksasta vuonna 93. Näitä käytettiin jalostukseen, mutta linja ei valitettavasti säilynyt toisen maailmansodan yli. SSSK JTO -5

12 Suomeen tuotiin 3-luvun lopulta 5-luvulle useita koiria Ruotsista. Näillä koirilla kotimainen jalostustyö pääsi varsinaisesti alkuun. 6- ja 7-luvulla kannan todettiin olevan jossain määrin sisäsiitetty ja siihen pyrittiin lisäämään ulkomailta tuotua jalostusainesta. Tuonnin lähteinä oli edelleen pääasiallisesti Ruotsi. Muutamia merkittäviä jalostuskoiria tuotiin karanteenista huolimatta myös Saksasta. Yhteistyö ruotsalaisten kasvattajien kanssa oli vilkasta aina 8-luvun lopulle, jolloin tuonti pohjoismaiden ulkopuolelta helpottui oleellisesti. Ruotsi sai antaa tilaa tuontikoirien hankintakohteena Keski-Euroopalle ja Venäjälle. Ensimmäinen pippuri-suola (p&s) värinen suursnautseri rekisteröitiin Suomessa vuonna 96. Kyseessä oli saksantuonti, jolla ei ollut jälkeläisiä. Vuonna 976 tuotiin seuraava pippuri-suola -värinen suursnautseri ja vihdoin vuonna 98 ensimmäisen suomalaisen p&s pentueen emä. 3 JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA Suomen Suursnautserikerho - Finlands Riesenschnauzerklubb ry perustettiin tammikuun. päivänä vuonna 954. Perustajajäseniä oli 3 ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Eric Melan. Peruste oman rotujärjestön perustamiselle oli voimakas halu korostaa suursnautseria palveluskoirana, ja sen katsottiin toteutuvan parhaiten oman rotujärjestön avulla. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja suursnautserirodun jalostamista maassamme sekä ohjata jäseniään oikein kasvattamaan ja kouluttamaan koiriaan. Yhdistyksellä on ollut rotujärjestöoikeudet alusta asti. Vuosi Varsinainen jäsen Perhe jäsen Ainaisjäsen Vapaajäsen Kunniajäsen Kunniapuheen- johtaja Yhteensä Taulukko SSSK:n jäsenmäärän kehitys vuosina Rotuyhdistyksen jalostusorganisaatio koostuu jalostustoimikunnasta ja pentuvälityksestä. Jalostustoimikunta valvoo ja ohjaa rodun jalostusta Suomessa. Jalostustavoitteena on rotumääritelmän mukainen terve suursnautseri. Toimikunta kerää tietoa rodun terveydestä, luonteesta ja ulkomuodosta. Toimikunta järjestää koulutustilaisuuksia, luonnetestejä, jalostustarkastuksia ja AD-kokeita. Toimikunta seuraa PEVISA-tavoitteiden toteutumista ja ylläpitää jalostuksen tavoiteohjelmaa. Toimikunta ylläpitää listaa jalostuskäyttöön tarjotuista uroksista. Toimikunta antaa myös pyydettäessä jalostusneuvontaa. SSSK JTO -5

13 Toimikunta on yhteistyössä kasvattajien, SKL:n jalostustieteellisen toimikunnan sekä yhdistyksen muiden toimielinten kanssa. Rotuyhdistyksen pentuvälitystä hoitaa tällä hetkellä henkilöä. Pentulista julkaistaan yhdistyksen internetkotisivuilla ja Riiseni lehdessä. Pentulista koostuu kahdesta eri listasta, rotuyhdistyksen jalostusvaatimukset täyttävistä yhdistelmistä ja muista yhdistelmistä. SSSK ry julkaisee vuosittain vuosikirjan, johon on koottu kaikki Suomessa tapahtuneet suursnautserien näyttely- ja koekäynnit, luonnetestit, jalostustarkastukset sekä rekisteröinnit ja tuonnit. 4 NYKYTILANNE 4. Populaation koko ja rakenne Tilanne Suomessa Suomalaisten mustien suursnautsereiden rekisteröintien keskiarvo vuosina 5-9 on ollut 5 kpl. Tehollisen populaation koko samana ajanjaksona on ollut keskiarvoltaan 39 ja sukusiitosaasteen keskiarvo 5,5 %. Suomen suursnautserikannan kokoon nähden on joitakin yksittäisiä narttujakin käytetty liikaa kannan kokoon nähden. Rekisteröintimäärissä poikkeuksena näkyy ainoastaan 9-luvun puolivälin häntientypistyskiellosta johtunut rekisteröintipiikki. Saksassa rekisteröinnit ovat laskeneet selvästi verrattuna 9-lukuun molemmissa värimuunnoksissa. Vuosi Rekisteröinnit yhteensä Mustat P&S Pennut Tuonti (m) Tuonti (P&S) Taulukko Rekisteröinnit Suomessa (KoiraNet 3/) 4 Vuosi Pentueet Pentuekoko 7, 6,7 6,3 6,5 6,5 5,8 5,3 6,5 7, 6,8 6,5 7, 6,7 7,3 6,8 Kasvattajat Taulukko 3 Kasvattajien ja pentueiden määrä Suomessa (KoiraNet 3/) 4 Seuraavassa on esitetty perustietoa perinnöllisestä muuntelusta, sukusiitosasteesta, tehollisesta SSSK JTO -5 3

14 populaation koosta ja näille kriittiset raja-arvot. Lähde: Katariina Mäki, artikkeli Pienten populaatioiden jalostus 5. Perinnöllinen muuntelu Perinnöllinen muuntelu on jalostustyön edellytys. Perinnöllinen muuntelu tarkoittaa eläinten välisiä perinnöllisiä eroja, monimuotoisuutta, erilaisten geeniversioiden (alleelien) paljoutta. Muuntelun ansiosta eläimet sopeutuvat ympäristöönsä: mitä enemmän lajilla on muuntelua, sitä elinkykyisempi se on. Pienten populaatioiden uhkana on muuntelun häviäminen esim. sukusiitoksen vuoksi. Eläimet tulevat sukusiitoksen ansiosta yhdenmukaisemmiksi, koska niillä on toistensa kanssa yhä enemmän samoja alleeleja. Lopulta eläinten joukossa ei enää ole eroja. Tällöin ei voida valita parhaita eläimiä siitokseen eikä populaation tasoa saada parannettua. Perinnöllinen muuntelu vähenee ajan kuluessa sitä voimakkaammin, mitä harvempi yksilö on osallisena suvunjatkamisessa. Näin tapahtuu, vaikka suvunjatkaminen tapahtuisi satunnaisesti. Kun ihminen lisäksi suorittaa jalostustyötä eli valintaa, muuntelun määrä vähenee entisestäänkin. Sukusiitosaste Sukusiitosaste kasvaa, kun paritettavat yksilöt ovat toisilleen läheisempää sukua kuin keskimääräinen sukulaisuus populaatiossa. Sukusiitosaste ilmoittaa eläimen sellaisten geeniparien osuuden, joissa molemmat alleelit ovat alkuperältään samoja, homotsygoottisia (esim. BB tai bb). Eläin on siis saanut saman alleelin molemmilta vanhemmiltaan. Sukusiitosta on käytännössä jo serkusparitus, jossa sukusiitosaste on 6.5 %. Sukusiitos vähentää perinnöllistä muuntelua: yhä useammalla koiralla on geeneistä samat, homotsygoottiset alleelit. Haitalliset geenit ovat yleensä resessiivisiä; sukusiitos tuo esiin näiden vaikutukset, koska homotsygotia-aste (yksilön homotsygoottisten geeniparien (BB tai bb) osuus kaikista alleelipareista) nousee, eikä haitallisia resessiivisiä alleeleja (b) enää peitä terve, dominoiva alleeli (B). Suuri sukusiitosaste johtaa hedelmällisyyden ja elinvoiman laskuun. Jalostuksessa sukusiitosasteen tulisi olla alle 6 %. SSSK JTO -5 4

15 Tehollinen populaatiokoko Tehollinen populaatiokoko on niiden yksilöiden lukumäärä, jotka siirtävät alleeleja seuraavaan sukupolveen: N e = 4N m *N f / (N m +N f ) N m = urosten lkm populaatiossa N f = narttujen lkm populaatiossa Tehollinen koko on yleensä aina pienempi kuin populaation kaikkien eläinten lukumäärä. Se sukupuoli, jota on vähemmän, vaikuttaa ratkaisevasti Ne:n arvoon. Pieni Ne aiheuttaa populaation keskimääräisen sukulaisuuden ja sukusiitosasteen kasvua. Ideaalipopulaatiossa ei ole päällekkäisiä sukupolvia, eli sama koira ei ole samaan aikaan sekä vanhempi että isovanhempi. Koira tekee jälkeläisiä vain kerran. Jokaisessa sukupolvessa on sama määrä yksilöitä. Narttuja ja uroksia on yhtä paljon. Jokaista urosta ja narttua kohden syntyy yksi narttu- ja yksi urosjälkeläinen. Nämä jatkavat sukua saamalla jokainen puolestaan kaksi eri sukupuolta olevaa jälkeläistä. Tällä tavoin populaation koko on kasvussa. Jos halutaan säilyttää populaatiokoko vakiona, jokaista koiraa kohden syntyy vain yksi jälkeläinen; uroksille uros- ja nartuille narttujälkeläinen. Urosten lukumäärä Jotta muuntelu säilyisi, uroksia on oltava rodussa vähintään kpl, ja niitä kaikkia on käytettävä tasapuolisesti siitokseen. Näiden uroksen välillä ei saa olla sukulaisuuksia. Käytännössä urokset ovat sukua toisilleen eikä kaikkia käytetä siitokseen, joten kaikkien urosten vähimmäismäärä on suurempi kuin. Raja-arvot populaation teholliselle koolle ja urosten käytön määrälle Populaation tehollisen koon suositellaan olevan minimissään 5 urosta ja 5 narttua. Tällöin on oleellista populaatiokoon kasvattaminen, pullonkaulojen välttäminen ja järjestelmällinen jalostusohjelma. Näin pienellä populaatiolla ei ole varaa tehdä valintaa. SSSK JTO -5 5

16 Siitosnarttujen lukumäärän avulla voidaan tarkastella populaation tilaa. Lisääntyviä narttuja Populaation tila > normaali 5- epävarma -5 haavoittuva -5 uhanalainen < kriittisesti uhanalainen Taulukko 4 Populaation tilan määrittäminen siitosnarttujen avulla Yksittäisen uroksen (pienissä populaatioissa koiran) jälkeläismäärä saa sukupolven aikana olla korkeintaan 3-5 % koko rodun yksilöiden lukumäärästä. Seuraavassa taulukossa on esitetty suomalaiseen suursnautserijalostukseen vaikuttaneiden yksilöiden määrä, rodun polvella (siltä osin kun tietoja on, erityisesti p&s väristä ei näin montaa polvea löydy) laskettu sukusiitosaste ja kannan tehollinen populaatiokoko. Vuosi Urokset kaikki kotimaiset tuonnit ulkomaiset astutukset Nartut kaikki kotimaiset tuonnit Tehollinen populaatio-koko (musta) Tehollinen populaatio-koko (P&S) Sukusiitosaste (musta) 6,8 7, 6,8 5, 5,5 6,5 6,7 5,6 4,9 3, 7, 4,7 6,6 4,4 4,5 Sukusiitosaste (P&S),, - -, ,5,3 7,4,8-4,6 6, - Taulukko 5 kannan laajuus (KoiraNet 3/ ja SSSK:n tietokanta 3/) Taulukossa 5 esitetty sukusiitosaste kuvaa kunakin vuonna syntyneiden suursnautsereiden keskimääräistä sukusiitosastetta. Vuosittainen sukusiitosaste voi vaihdella paljonkin riippuen siitä mitä jalostusyhdistelmiä SSSK JTO -5 6

17 ko. vuonna on tehty. Koko kannan sukusiitosasteeseen vaikuttavat kuitenkin kaikkien jalostuskelpoisten yksilöiden sukusiitosasteet. Taulukkoon 6 on laskettu neljänä edellisenä vuonna syntyneiden suursnautsereiden keskimääräinen sukusiitosaste. Luku pyrkii kuvaamaan yhden koirasukupolven (4 v.) sukusiitosastetta ja sitä, että koko kannan sukusiitosaste ei muutu yhden vuoden aikana merkittävästi. Vuosi Sukusiitosaste 4 v:n ka (musta) ,4 6, 6, 5,9 6, 5,9 5, 7, 4,7 6,6 4,4 4,5 Sukusiitosaste 4 v:n ka (P&S) - - -,7,9 4, 7, 9,7,,6,8 4,57 6, Taulukko 6 Sukusiitosaste, neljän vuoden liukuva keskiarvo. Suomen suursnautserikanta on kooltaan pieni. Perinnöllisen muuntelun kannalta kannan populaatiokoko on vähintäänkin uhanalainen eikä merkittävää jalostusvalintaa ole rodussa varaa tehdä vain ulkomuodollisin perustein! Myös jalostukseen käytettyjen urosten ja narttujen määrä on liian pieni. Positiivisena asiana voidaan tosin todeta, että käytettyjen urosten ja narttujen määrä on lähes yhtä suuri ja että tuontien määrä on ollut keskimäärin % rekisteröinneistä. Mustan suursnautserin populaatiokoko on kuitenkin rodun kotimaassa selvästi Suomen tilannetta parempi. Tuonneissa tulisikin erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että tuontikoirat/ulkomaiset astutukset eivät ole läheistä sukua toisilleen, jotta tuontikoirilla olisi tosiasiallisesti Suomen tehollista populaatiokokoa parantava merkitys. Pippuri-suola -värin perinnöllisen muuntelun säilyttäminen vaikuttaa lähes mahdottomalta tehtävältä. Värimuunnos on harvinainen myös muualla maailmassa. Suomessa syntyy keskimäärin n. 4 suursnautseria vuodessa. Yhden koirasukupolven oletetaan olevan noin 4 vuotta eli yhden sukupolven aikana syntyy n. 5 suursnautseria. Koska Suomalaisen suursnautserin populaation tila on uhanalainen, on yksittäisen koiran suurin suositeltu jälkeläismäärä 3-5 % sukupolven jälkeläismäärästä (5 yksilön sukupolvesta 3-5 % vastaa 5 5 koiraa). Suomessa yhdellä suursnautserilla saisi siis olla n. 5 5 jälkeläistä. Seuraavissa taulukoissa on esitetty ne koirat, joilla on viimeisen vuoden aikana ollut vähintään 5 jälkeläistä. Taulukoissa on esitetty koirien jälkeläismäärä vuosina ja ko. koirien koko elinaikana jättämä jälkeläismäärä. SSSK JTO -5 7

18 Vuosina -9 *Toisessa Yhteensä polvessa* # Uros Pentueitja osuus eita ja eita ja Pentu- %- Pentu- Pentu- Pentu- Pentu- Synt. kumulat.% GLORIS ANTON ,5 % 4,5 % STABLEMASTER'S NORTHERN HOPE 48 3,5 % 8, % GLORIS GAPE-SEED , %, % EISERN LYRIC ,7 % 3,7 % GLORIS HACKER 4 33,4 % 6, % XTREME VOM REUSSER LAND 5 33,4 % 8,6 % GLORIS BILBO 4 4 7, %,6 % HIP-HOP DE CANDAMO 4 5 9, %,7 % GIGABIT BLACK BANDIT 3 5,8 % 4,6 % 3 5 PANOMAKS ALFA ROMEO ,8 % 6,4 % RIESENHOFF HAMLET ,8 % 8, % TOP-STYLE MASERATI 3 3,7 % 9,9 % BRISTREGAL ALREADY STEADY ,4 % 3,3 % ARMALD TORNADO ,4 % 3,7 % GLORIS INDIANA JONES 995 9,4 % 34, % REFRAIN BRAND NEW 4 3 8,3 % 35,5 % REFRAIN BODYBUILDER 4 7,3 % 36,7 % ARRANT ISAIOS 995 7,3 % 38, % FAMULUS DONQUIJOTE ,3 % 39, % STABLEMASTER'S BONAPARTE , % 4,4 % GITEAS BERONICO 4 6, % 4,6 % 6 GIGANTE DE BARBA- NEGRA 999 6, % 4,8 % 6 3 LORBAS VOM HASSEL 6, % 43,9 % GIGABIT CHRISTMAS NIGHT 6, % 45, % 6 5 DGENTLI BON LEXUS 5, % 46, % PECTUS ADMIRAL 996 5, % 47,3 % Taulukko 7 Urosten jälkeläismäärät tarkastelujakso.-9 (KoiraNet 3/) SSSK JTO -5 8

19 Vuosina -9 *Toisessa Yhteensä polvessa* # Narttu Synt. Pentueita Pentuja %- osuus Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja HEDDA VOM MESSELER PARK , PECTUS TEQUILA , VORGEHER ANFANG , PECTUS KOOKOS , ZAPHALAYAZ ALPHA ABLAZE 4 3, PECTUS CHRYSTAL 996 5, PECTUS EMMA-EMILY 994 3, SVARTA GALANTENS CERAFINA TO ZIMYRS 999, GITEAS ALENA,34 5 PECTUS ELWIRA , FELEXSTEIN FANTACY 3 9,7 9 INGEBAR'S ROYAL PRINCESSA 4 9, TOP-STYLE LOVIATAR , DGENTLI BON RELIKVIA 3 9,7 9 5 ODESSA DES HAUTS DE LONGUANTE 998 9,7 9 6 GLORIS ASHY AMULET 8, 8 7 AMORIES AMAZON 4 8, 8 8 HOFBURG AFRICAN DIAMOND 7,4 7 9 D'ARNÉ BAVARIA 997 7,4 7 PECTUS HONOLULU 7,4 7 TINTENFASS FLYGER OCH FAR 3 6,7 6 ARRANT HEKSAMERON 994 6, SILSILE'S GLAD RAGS 998 5, 3 5 Taulukko 8 Narttujen jälkeläismäärät tarkastelujakso -9 (KoiraNet 3/) Niiden koirien, joilla on yli 5 jälkeläistä, jalostuskäyttöä tulisi välttää. Jos koiralla on 5 4 jälkeläistä, tulisi sen jalostuskäyttöä harkita erityisen tarkoin. Jos ko. koiria vielä käytetään, tulisi kasvattajien suunnitella yhdistelmät siten, että ne lisäävät populaation tehollista kokoa eivätkä kasvata kannan sukusiitosastetta. Taulukoissa 7 ja 8 esitetyt koirat ja monet 9-luvulla kantaan merkittävästi vaikuttaneet urokset ovat hyvin läheistä sukua toisilleen. Taulukossa 7 mainittujen urosten lisäksi suomalaiseen suursnautserikantaan vaikuttivat 9-luvulla eniten seuraavat urokset (Lähde: JTO 8 ): Uros, pentuja yhteensä, jälkeläisiä toisessa polvessa, yhteensä Pectus Yarry (s.98), 95 kpl, 4 kpl Quintus v. Bergherbos (s.989), 85 kpl, 45 kpl Riesenhoff Ilebarter (s.986), 74 kpl, 95 kpl SSSK JTO -5 9

20 Beries Nomadi (s.988), 5 kpl, kpl Stablemaster's Superman (s.99), 3 kpl, 35 kpl Ranger de Pichera (s.99), 3 kpl, 75 kpl / Pectus Querulant (s.989), 3 kpl, 7 kpl Quito v. Bergherbos (s.989), 6 kpl, 33 kpl 4. Rodun rekisteröinnit muissa maissa Saksa Vuosi Rekisteröinnit yhteensä Mustat P&S Sukusiitosaste (musta),5, 3, 3,4 3,3 3,5 Sukusiitosaste (P&S) 6,7 6, 3, 6, 6, 6,4 Taulukko 9. Rekisteröinnit Saksassa. Lähde: PSK Zuchtbücher 9. Rodun kotimaan Saksan tilanne on Suomea huomattavasti valoisampi. Saksassa rekisteröidään vuosittain toistatuhatta mustaa suursnautseria ja tehollinen populaatiokoko on arviolta 5- -kertainen Suomeen nähden. Hyvin suunnitellut tuonnit rodun kotimaasta ja muualta voivat vaikuttaa Suomen geenipooliin positiivisesti. Ruotsi Vuosi Rekisteröinnit yhteensä Mustat P&S Taulukko Rekisteröinnit Ruotsissa. Lähde: Svenska Riesenschnauzerklubben: Ras specifik avelsstrategi 5., SKK-. Hunddata. SKKHunddata 3/ Mustien suursnautserien rekisteröinnit vuosina ovat olleet keskimäärin 5 pentua vuodessa, joskin -luvun loppupuolella on havaittavissa hienoista laskua. Suomen kaltaista rekisteröintipiikkiä ei ole ilmennyt. Keskimääräinen sukusiitosaste viidellä sukupolvella laskettuna vuonna rekisteröidyille ruotsalaisille suursnautsereille oli, %. Tehollinen populaation koko oli vuonna n.7 8. Vuonna 988 se oli vain n. 45 koiraa. Teoreettinen saavutettavissa oleva tehollinen populaatio on n. 5 6 koiraa. Pentuekoko mustilla on kasvanut vuodesta 988 välillä 5 pentua/pentue 7, pentuun/pentue. SSSK JTO -5

21 Vuosien 985 välisenä aikana rekisteröitiin Ruotsissa 5 pippuri-suola pentuetta joissa yhteensä oli 33 pentua. Pentuekoko on pysynyt ajan jaksolla suunnilleen samankokoisena. Saman ajanjakson aikana tuotiin p&s koiria ulkomailta 7, joista 8 käytettiin jalostukseen. Sukusiitosaste vuosina 985 on ollut keskimäärin 5,7 %. Ajanjaksolla 996 on sukusiitosaste p&s koirilla enää 3,7 %. 4.3 Luonne ja käyttöominaisuudet 4.3. Rotumääritelmä luonteesta Suursnautserin alkuperäinen käyttötarkoitus oli toimia vahti- ja vartiokoirana. Suursnautserin nykyisen rotumääritelmän mukaan sen tulee soveltua erittäin hyvin seura-, urheilu-, työ- ja palveluskoiraksi. Toimiakseen tässä monipuolisessa tehtävässä, vaatimukset sen luonneominaisuuksille ja niiden arvioinnille ovat haastavat. Rotumääritelmä antaa luonteelle seuraavat reunaehdot: Yleisvaikutelma Järkähtämättömän puolustustahtoinen koira, jolla on kunnioitusta herättävä ulkonäkö. Käyttäytyminen/luonne Tyypillisiä ominaisuuksia ovat hyväntahtoinen, rauhallinen luonne ja lahjomaton uskollisuus isäntää kohtaan. Suursnautserilla on hyvin kehittyneet aistit. Se on älykäs, koulutuskelpoinen, voimakas, kestävä, nopea, vastustuskykyinen sään vaihteluille ja sairauksille. Synnynnäisen rasituskestävyytensä ja itsevarmuutensa ansiosta se soveltuu erittäin hyvin seura-, urheilu-, työ- ja palveluskoiraksi. Hylkäämisen aiheuttavat virheet Ei toivottuja ominaisuuksia ovat arka, aggressiivinen, äreä, liioitellun epäluuloinen tai hermostunut käytös SSSK:n näkemys rodun tämänhetkisestä luonteesta Suursnautserin nykykannan luonteen arviointiin ei ole käytettävissä mitään tieteellisen tutkimusmenetelmän kriteerejä täyttävää lähdeaineistoa. Tässä tarkastelussa käytettiin seuraavia lähteitä: luonnetestitulokset jalostustarkastustulokset SSSK JTO -5

22 pk-koetulokset kysely aktiiviharrastajille Seuraavassa käydään näiden testi- ja kyselytulosten valossa läpi nykysuursnautserin luonteen tämänhetkinen tila. Luonnetesti Luonnetestin arvosteltavat osa-alueet ovat =Toimintakyky, =Terävyys, 3=Puolustushalu, 4=Taistelutahto, 5=Hermorakenne, 6=Temperamentti, 7=Kovuus, 8=Luoksepäästävyys, 9=Laukaus, =Kokonaispisteet. LUONNETESTI ARVOSTELUTAULUKKO NYKYINEN TOIMINTAKYKY kerroin 5 +3 suuri + hyvä + kohtuullinen - pieni - riittämätön -3 toimintakyvytön TERÄVYYS kerroin +3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua + suuri ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua + pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua - pieni jäljelle jäävin hyökkäyshaluin - kohtuullinen jäljelle jäävin hyökkäyshaluin -3 suuri jäljelle jäävin hyökkäyshaluin 3 PUOLUSTUSHALU kerroin +3 kohtuullinen, hillitty + suuri, hillitty + pieni - haluton - erittäin suuri -3 hillitsemätön 4 TAISTELUHALU kerroin +3 suuri + kohtuullinen + erittäin suuri - pieni - riittämätön -3 haluton 5 HERMORAKENNE kerroin tasapainoinen ja varma + tasapainoinen + hieman rauhaton - vähän hermostunut - hermostunut -3 erittäin hermostunut LUONNETESTI ARVOSTELUTAULUKKO VUOTEEN 6 TOIMINTAKYKY kerroin 5 +3 erittäin suuri + suuri + kohtuullinen - pieni - riittämätön -3 toimintakyvytön TERÄVYYS kerroin +3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua + suuri ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua + pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua - pieni jäljelle jäävin hyökkäyshaluin - kohtuullinen jäljelle jäävin hyökkäyshaluin -3 suuri jäljelle jäävin hyökkäyshaluin 3 PUOLUSTUSHALU kerroin +3 kohtuullinen, hillitty + suuri, hillitty + pieni - haluton - erittäin suuri -3 hillitsemätön 4 TAISTELUHALU kerroin +3 suuri + kohtuullinen + erittäin suuri - pieni - riittämätön -3 haluton 5 HERMORAKENNE kerroin rauhallinen ja varma + suhteellisen rauhallinen + hieman rauhaton - vähän hermostunut - hermostunut -3 erittäin hermostunut 6 TEMPERAMENTTI kerroin 5 6 TEMPERAMENTTI kerroin 5 SSSK JTO -5

23 +3 vilkas + kohtuullisen vilkas + erittäin vilkas -a häiritsevän vilkas -b hieman välinpitämätön -c impulsiivinen - välinpitämätön -3 apaattinen 7 KOVUUS kerroin 8 +3 kohtuullisen kova + kova + hieman pehmeä - erittäin kova - pehmeä -3 erittäin pehmeä 8 LUOKSEPÄÄSTÄVYYS kerroin 5 +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin +a Luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen + luoksepäästävä, hieman pidättyväinen + mielistelevä - selvästi pidättyväinen - hyökkäävä -3 salakavala 9 LAUKAUSPELOTTOMUUS +++ Laukausvarma ++ Laukaisukokematon + Paukkuärtyisä - Laukausaltis - - Laukausarka +3 vilkas + kohtuullisen vilkas + erittäin vilkas - häiritsevän vilkas - välinpitämätön -3 apaattinen 7 KOVUUS kerroin 8 +3 kohtuullisen kova + kova + hieman pehmeä - erittäin kova - pehmeä -3 erittäin pehmeä 8 LUOKSEPÄÄSTÄVYYS kerroin 5 +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin + luoksepäästävä, hieman pidättyväinen + mielistelevä - selvästi pidättyväinen - hyökkäävä -3 salakavala 9 LAUKAUSPELOTTOMUUS + laukausvarma ++ laukauskokematon +++ paukkuärtyisä - laukausaltis -- laukausarka Seuraavassa taulukossa on esitetty kuinka suuri osuus kunakin vuonna rekisteröidyistä suursnautsereista osallistuu luonnetestiin. Suursnautserista luonnetestataan enimmillään n. % ikäluokasta. Vuosi rek. m., kpl testattu kpl % Taulukko. Luonnetestiin osallistuneiden mustien suursnautsereiden lukumäärä ja osuus rekisteröinneistä. Esim. vuonna rekisteröidyistä 4 suursnautserista 9 kpl ( %) on luonnetestattu. Lähde: SSSK tietokanta / Vuosina -9 testattiin yhteensä 33 suursnautseria. Taulukossa on esitetty kunkin osa-alueen kohdalta kuinka monta kappaletta eri arvosanoja ko. kohdasta on annettu ja taulukossa 3 on vastaavat luvut prosentteina. SSSK JTO -5 3

24 Luonnetestit -9 Arvosana Arvosteltava osa-alue, kpl I II III IV V VI VII VIII IX a +b a -b -c Taulukko Luonnetestiarvosanojen jakauma kappaleina. Lähde: SSSK:n tietokanta /. Kohta IX arvosana +3 vastaa arvostelua laukausvarma, + arvostelua laukauskokematon jne. Arvosana Arvosteltava osa-alue, % I II III IV V VI VII VIII IX a 6 +b a 3 -b -c - -3 Taulukko 3. Luonnetestiarvosanojen jakauma prosentteina. Lähde: SSSK:n tietokanta /. Kohta IX arvosana +3 vastaa arvostelua laukausvarma, + arvostelua laukauskokematon jne. Luonnetestitulosten valossa nykysuursnautseri (musta) on toimintakyvyltään lähinnä kohtuullinen. Vain neljännes testatuista on arvosteltu toimintakyvyltään suureksi. Hermorakenteeltaan suursnautseri on hieman rauhaton (vain 5 % suhteellisen rauhallisia tai rauhallisia), temperamentiltaan vilkas tai erittäin vilkas (neljännes kohtuullisen vilkkaita) ja enimmäkseen se on hieman pehmeä (/3 testatuista). Yli kolmanneksella testatuista ei ollut riittävästi puolustushalua. Jopa % testatuista koirista reagoi laukauksiin. Tilanne on näiltä osin rodun kannalta melko huolestuttava. Positiivisena asiana voidaan todeta suursnautserin terävyyden olevan sopivan ja suurimman osan koiria omaavan taisteluhalukkuutta. P & s värisiä koiria on testattu ko. ajanjaksona 3 % rekisteröidyistä. Määrä on kannan koon huomioon ottaen niin vähän, ettei testitulosten perusteella värimuunnoksen luonnetta voida luotettavasti arvioida. SSSK JTO -5 4

25 Suursnautserin luonne verrattuna kaikkiin vuosina testattuihin koiriin on esitetty oheisessa rotuprofiilikuvassa. Suursnautserin luonne ei ole muuttunut tarkastelujaksoilla ja -9. Kuva. Vuosina testattujen suursnautserin luonnetestirotuprofiili verrattuna kaikkiin tarkasteluajanjaksolla testattuihin koiriin. Lähde: Jorma Lankisen tekemä kooste SKL:n luonnetestituloksista 3. Suursnautseri on selvästi keskimääräistä koiramateriaalia toimintakykyisempi, terävämpi, puolustushaluisempi ja taistelutahtoisempi. Luonnetestitulosten perusteella suursnautserin keskeiset ongelmat ovat hermorakenteessa, pehmeydessä, toimintakyvyssä ja temperamentissa. Suursnautserin tulisi olla järkähtämättömän puolustustahtoinen ja lisäksi myös koulutuskelpoinen, itsevarma ja rauhallinen luonne. Voidakseen olla kaikkea tätä yhtä aikaa on sillä oltava vahva hermorakenne eikä se saisi olla liian vilkas eikä liian pehmeä. Erityisesti hermorakenteen tulisi olla vahva suhteessa terävyyteen ja temperamenttiin jottei vaikeasti hallittavissa olevia tilanteita synny arkielämässä ja koulutuksessa. Lisätietoja suomalaisesta luonnetestistä on saatavissa seuraavista lähteistä: SSSK JTO -5 5

26 Luonteen arvioinnin tilanne Ruotsissa Ruotsissa on kaksi luonnetta mittaavaa testiä yleisesti käytössä. (Lähde: Svenska Riesenschnauzerklubben: Ras specifik avelsstrategi 5 ). Luonnetestin (korning) lisäksi käytössä on myös MHkuvaus. Korning -testattuja oli Ruotsissa rekisteröidyistä 547 suursnautsereista 3,4 %. MH - kuvattujen suursnautsereiden määrä Ruotsissa on tasaisesti noussut. Vuonna MH -kuvattuja koiria oli 6 % rekisteröidyistä (39 kpl p&s). (Toim. huom. vuoden jälkeen syntyneiden jalostukseen käytettävien koirien tulee suorittaa MH-kuvaus.) Vuosina 997 aikana MH -kuvatut koirat ovat osoittaneet aikaisempaa vähemmän pakoreaktioita ja niiden uteliaisuus on lisääntynyt kun ne ovat tulleet yllätetyksi. Molemmissa testeissä testatuista koirista n. % oli paukkuarkoja. Osa kornigissa paukkuaroiksi/-ärtyisiksi luokitelluista koirista on saanut päinvastaisen arvostelun MH -kuvauksen ampumakokeesta. Korning -testin suorittaneista 7,4 % sai hyväksytyn tuloksen. Hylätyistä,3 % hylättiin puutteellisen luoksepäästävyvden vuoksi,,3 % osoitti jäljelle jäävää aggressiivisuutta ja 3,9 %:lla oli puutteita hermorakenteessa. Ruotsissa Jalostukseen käytetyistä koirista n. % on luonnetestattuja. Lisätietoja MH-kuvauksesta on saatavissa seuraavista lähteistä: Saksanpaimenkoira lehdessä 7/4 on julkaistu artikkeli MH:sta Saksanpaimenkoiraliiton kotisivut MH:n esittely Rotuprofiilit, lisätietoa MH:n tulkinnasta Yksittäisten koirien MH tulokset Jalostustarkastus Saksassa on suursnautsereilla käytössä jalostustarkastus (Körung), jossa tarkastellaan monipuolisesti koiraa kokonaisuutena ja sen mahdollisia ansioita ja puutteita jalostuskoirana. Jalostustarkastus koostuu seuraavista osioista: vähintään SG -arvosana kolmesta eri näyttelyistä (Suomessa x arvosana H), A- tai B-lonkat, hyväksytty BH-koe (käyttäytymiskoe) suoritettuna ennen jalostustarkastuskoetta, SSSK JTO -5 6

27 hyväksytty AD-koe (kestävyyskoe) ja hyväksytty jalostustarkastuskoe. AD-koe on käytännössä km mittainen pyöräilytesti. Koiran on juostava matka ilman mainittavia ongelmia kolmessa osuudessa -5 km/h nopeudella. Reitin varrella on kaksi taukoa. Itse jalostustarkastuskoe sisältää koiran luonnetta mittaavan osan ja suojeluosuuden. Luonnetta mittaavassa osassa testataan koiran luoksepäästävyyttä, saalisviettiä, taisteluhalukkuutta, rohkeutta selviytyä yllättävistä mutta vaarattomista tilanteista ja paineensietokykyä. Tuomari arvioi myös koiran fyysisiä ominaisuuksia (ketteryys, voima, nopeus ym.). Luonnetta mittaavan osan jälkeen koira ohjataan suoraan lyhyeen suojeluosuuteen (piilosta hyökkäys ja rohkeuskoe). Testin alkuosassa mahdollisesti kuormittuneelle koiralle tämä tehtävä on suojelukoulutuksenkin saaneelle koiralle tavanomaista harjoitusta vaativampi. Jalostustarkastussääntö uusittiin Saksassa v., sitä ennen oli käytössä WMZ (Wertmessziffer, eli arvosteluluokitus) ja vuodesta lähtien jalostusluokka ja. Jalostusluokitteluun vaikuttavat näyttelyarvosanat, jalostustarkastuskokeen luonnetta mittaavan osan ja suojeluosan tulokset sekä myös koiran suojelu- tai IPO-kokeessa saavuttama tulos.. SSSK käänsi Saksan jalostustarkastussäännön ja otti sen jalostusohjelmaansa. Ensimmäinen suomalainen jalostustarkastuskoe järjestettiin.7.. Tuomariksi oli kutsuttu Saksasta pääkouluttaja Ralf Achilles. SSSK on pyrkinyt järjestämään tarkastuskokeen muutaman kerran tämän jälkeen, joskin osaan oton vähyyden vuoksi vain vuonna 5 onnistuttiin tarkastus järjestämään. SSSK on kehittämässä jalostustarkastuskokeesta Suomen olosuhteisiin sopivaa vaihtoehtoa, joka sopisi myös vailla suojelukoulutusta oleville suursnautsereille. Tarkoituksena on saada rodulle kehitetty testi Suomessa laajempaan käyttöön Osallistuneita Tarkastettuja Hylättyjä 3 3 Taulukko 4. Suomessa jalostustarkastuskokeen luonnetta mittaavaan osuuteen osallistuneet. Taulukossa 4 on esitetty Suomessa jalostustarkastuskokeeseen osallistuneiden koirien määrä ja taulukossa 5 Saksassa jalostustarkastuskokeeseen osallistuneiden koirien määrä. Osallistuneet -sarake käsittää kaikki ko. vuonna tarkastuskokeeseen osallistuneet suursnautserit (molemmat värit). Tarkastettuja -sarake taasen käsittää kaikki lopullisen tarkastusluokittelun saaneet suursnautserit. Sääntöjen mukaisesti kaikki vaadittavat osaalueet (näyttelytulokset, lonkkalausunto, AD ja BH-koe, mahdollinen suojelukoe) voidaan suorittaa tarkastuskokeen jälkeen (paitsi BH-koe), ja kun kaikki osa-alueet ovat hyväksytysti SSSK JTO -5 7

28 suoritettuna, on jalostustarkastus vasta silloin hyväksytty ja koira saa sääntöjenmukaisen jalostusluokittelun Vuosi Osallistuneita Tarkastettuja Taulukko 5 Jalostustarkastukset Saksassa. Lähde PSK Zuchtbücher Lisätietoja jalostustarkastuksesta on saatavissa SSSK:n kotisivuilta kohdasta jalostus. Pk -kokeet Suursnautseri on ollut useita vuosia maamme aktiivisimpia palveluskoirarotuja. Koekäynnit vuosina 9 on esitetty seuraavassa taulukossa. Vuosi Suursnautseri Saksanpaimenkoira Belgianpaimenkoira (malinois) Belgianpaimenkoira (tervueren) Dobermanni Taulukko 6 Suosituimpien pk-rotujen koekäynnit. (Suomen palveluskoiraliitto) Palveluskoirakoekäyntejä oli v. 4 kaikilla roduilla yhteensä 393 kpl. Määrä oli n. 6 % vähemmän kuin aiempina vuosina. Suosituimmista pk -roduista kaikkien muiden koekäyntimäärät ovat laskussa paitsi belgianpaimenkoira malinoisin. Suursnautserien koekäyntimäärät ovat pienentyneet vuosittain 5 %. Luku on siis yli kaksi kertaa enemmän kuin koekäyntien väheneminen yleensä! Positiivisena asiana voidaan todeta, että suursnautserit saavuttivat malinoisien ohella kaikista roduista eniten hyväksyttyjä tuloksia suhteessa koekäynteihin. Vuonna 4 suursnautserien koekäynneistä 49 % johti hyväksyttyyn tulokseen. Taulukossa 7 on esitetty kuinka suuri osuus kunakin vuonna rekisteröidyistä suursnautsereista osallistuu palveluskoirakokeisiin. Käyttäytymiskoetta ei ole otettu tilastossa huomioon. Suursnautseri päätyy entistä useammin seura- ja/tai näyttelykoiraksi, sillä nykyään vain alle 5 % ikäluokasta käy elämänsä aikana pkkokeissa. SSSK JTO -5 8

29 Vuosi Rekist. yht Kokeissa käyneitä % Taulukko 7 Pk -kokeissa käyneiden osuus rekisteröidyistä suursnautsereista (mukana molemmat värit). Esim. vuonna rekisteröidyistä koirista kpl on osallistunut pk kokeisiin elämänsä aikana. Lähde SSSK ry tietokanta /. Suursnautserien eri vuosina saavuttamien koulutustunnusten määrä lajeittain on esitetty taulukoissa 8 3 (lähde KoiraNet /5 7 ). Esim. vuonna kaikki jälkikokeissa käyneet suursnautserit saavuttivat yhteensä 9 koulutustunnusta. Jälkikoe VOI VOI VOI VOI YHT AVO AVO AVO AVO YHT ALO ALO ALO 3 ALO YHT KAIKKI YHT: Taulukko 8 Jälkikokeessa saavutettujan koulutustunnusten määrä Hakukoe VOI VOI VOI VOI YHT AVO AVO AVO AVO YHT ALO ALO ALO 3 ALO YHT KAIKKI YHT: Taulukko 9 Hakukokeessa saavutettujen koulutustunnusten määrä. 6 8 SSSK JTO

30 SSSK JTO -5 3 Viestikoe VOI VOI VOI 3 VOI YHT AVO AVO AVO 3 AVO 4 5 YHT ALO ALO ALO 3 ALO YHT KAIKKI YHT: Taulukko Viestikokeessa saavutettujen koulutustunnusten määrä. Suojelu/IPO koe VOI VOI VOI 3 VOI YHT AVO AVO AVO 3 AVO 3 3 YHT ALO ALO ALO 3 ALO YHT KAIKKI YHT: Taulukko Suojelu-/IPO-kokeessa saavutettujen koulutustunnusten määrä.

31 Etsintäkoe VOI VOI VOI 3 3 VOI YHT AVO AVO 3 4 AVO 3 AVO YHT ALO ALO ALO 3 ALO YHT KAIKKI YHT: Taulukko Etsintäkokeessa saavutettujen koulutustunnusten määrä. 4 BH-koe PAKK PAKK YHT Taulukko 3 Käyttäytymiskokeessa saavutettujen hyväksyttyjen tulosten määrä. Suursnautsereiden suosituin laji on jälki. Jälkikokeessa voittajaluokan koulutustunnusprosentti on jopa parantunut tarkasteluajanjaksolla ollen nyt n. 66 %. Hakukokeen suosio on laskenut jyrkästi. Haun osallistumiskerrat ovat pudonneet neljännekseen vuoden takaisesta tilanteesta. Viestikokeen voittajaluokasta ei viime vuosina ole lainkaan hyväksyttyjä tuloksia. Etsintäkokeeseen on osallistunut tähän mennessä 7 suursnautseria hyvällä tulosprosentilla. Suojelukokeisiin on osallistunut yhteensä 6 koiraa. Kaiken kaikkiaan suursnautseri on yhä koulutuskelpoinen palveluskoira. Suursnautseri pärjää erityisesti pohjoismaisten palveluskoiralajien maasto-osuuksissa hyvin. Vuodesta alkaen on hyväksytyn pk - koetuloksen ja siten koulutustunnuksen edellytyksenä ollut 7 pisteen tottelevaisuussuoritus. Osasyy koekäyntien vähenemiseen voi olla siinä, että vailla kilpailullista tavoitetta harrastavat eivät käy enää yhtä aktiivisesti kokeissa, koska he kokevat, ettei heillä mahdollisuutta tulokseen puutteellisen tottelevaisuuden koulutustason vuoksi. Samasta syystä suursnautseria ei myöskään nykyään enää juuri nähdä valtalajien palkintopalleilla arvokilpailuissa. Rotumääritelmän puolustustahtovaatimuksen vuoksi soisi suursnautserilla harrastettavan nykyistä enemmän myös suojelua. Luonnetestitulosten perusteella todetut rodun ongelmat (hermorakenne, pehmeys, rohkeuden puute, liiallinen vilkkaus) vaikuttavat myös pk -puolella. Koirien puutteet kuormituskestävyydessä, mahdollinen reagoiminen häiriöihin ja laukauksiin, keskittymiskyvyttömyys ja pehmeys vaikeuttavat oleellisesti tottelevaisuudessa onnistumista. Lisäksi mahdolliset puutteet toimintakyvyssä (rohkeudessa) tekevät SSSK JTO -5 3

32 suojelusta koiralle hyvin vaativan lajin. Kysely harrastajille SSSK kysyi kesällä 5 aktiiviharrastajien mielipidettä rodun luonteesta ja rakenteesta. Kyselylomakkeet olivat jaossa SSSK:n kesäleirillä (n. 3 osallistujaa) ja SSSK:n pkmestaruuskilpailuissa (n. 4 osallistujaa), joten kyselyyn vastaajat painottuvat pk-harrastajien ryhmään. Kyselyyn vastasi 48 henkilöä. Vastaajaa pyydettiin merkitsemään ruksilla mielestään kolme parhaiten suursnautseria kuvaavaa kohtaa. Kyselyn yhteenveto on esitetty seuraavissa taulukoissa. Yleinen mielikuva rodusta Nykytilanne Ihanne palveluskoira 67 % 9 % seurakoira 4 % 8 % monipuolinen harrastusja urheilukoira 6 % 9 % työ- ja virkakoira - 3 % suojelukoira - % vahti- ja vartiokoira % 8 % maatilojen karjapaimenkoira - - avustaja-, opas-, kuulo-, tuki- tms. koira - - kaveri-, terapia tms. koira 8 % 8 % näyttelykoira 8 % 3 % kotikoira 46 % 9 % muu, mikä?- - - Taulukko 4 Harrastajien mielikuva rodusta. Lähde: SSSK ry:n kysely harrastajille 8/5. SSSK JTO -5 3

33 Luonne Nykytilanne Ihanne rohkea, itsevarma, uskaltaa ottaa selvää uusista asioista, ottaa kantaa vain tarvittaessa 6 % 96 % arka, epävarma, suhtautuu epäillen uusiin asioihin, ottaa tarpeettoman usein kantaa niihin 38 % - vilkas, nopea, kuitenkin keskittymiskykyinen 3 % 33 % ylivilkas, kiihkeä, joskus jopa hössöttävä 65 % - rauhallinen, hidas, joskus jopa flegmaattinen 8 % - työhaluinen, jaksaa työskennellä kauan 5 % 79 % innostuu helposti, leikkii taistelu- ja saalisleikkejä 46 % 46 % lyhytjänteinen, innostuu vain hetkeksi 7 % - vaikea innostaa, ei kiinnostu leluista 3 % - itsepäinen, joskus jopa jurottava 8 % 6 % miellyttämisenhaluinen 4 % 4 % ystävällinen, kiltti, avoin 5 % 7 % pidättyväinen, välinpitämätön - % yliystävällinen, mielistelevä 8 % - vihainen, aggressiivinen, pelottava - - uskollinen 5 % 7 % metsästää, ajaa riistaa 4 % - Taulukko 5 Harrastajien mielikuva nykykannan luonteesta. Lähde: SSSK ry:n kysely harrastajille 8/5. Kyselyn perusteella jäsenistö toivoo rodun kehittyvän itsevarmemmaksi, vähemmän vilkkaaksi, keskittymiskykyisemmäksi ja työhaluisemmaksi. Yhteenveto SSSK:n näkemyksestä rodun käyttöominaisuuksien nykytilanteesta Suursnautseri on edelleen koulutuskelpoinen palveluskoira. Se on ainakin jossain määrin taistelutahtoinen ja riittävän terävä. Tärkeimmät kehityskohteet suursnautserin luonteessa suhteessa rotumääritelmään ovat: Suursnautserin tulee olla hermorakenteeltaan rauhallinen ja varma ja eikä se saa olla temperamentiltaan erityisen vilkas. Rotu on tällä hetkellä hermorakenteeltaan liian rauhaton ja sen temperamentti on aivan liian vilkas. Suursnautserin tulee olla rohkea ja itsevarma. Molempien osa-alueiden tulisi olla selvästi nykyistä paremmat, jotta koira suoriutuu sille asetetusta puolustustahdon vaatimuksesta. SSSK JTO -5 33

34 Suursnautserin tulee olla koulutuskelpoinen, mutta sen ei tarvitse olla helposti koulutettava. Koiran tulisi olla kohtuullisen kova, jottei sen kuormituskestävyys kärsi. Tällä hetkellä suursnautseri on pääsääntöisesti hieman pehmeä. Jäsenistölle tehdystä kyselystä käy ilmi, että harrastajat tapaavat paljon liian arkoja koiria. Ominaisuus ei varsinaisesti näy luonnetestituloksissa, mikä johtunee siitä, ettei arkoja koiria viedä luonnetesteihin. Liiallinen arkuus vaikeuttaa myös pk-kokeissa onnistumista Testien käyttökelpoisuus luonteen arvioinnissa Luonnetesti Luonnetestin käyttökelpoisuus luonteenpiirteiden arvioinnissa on rodun harrastajakunnan mielestä kiistanalainen. Yhtäältä arvostelun lempeys tahi eriarvoisuus tuomariparista riippuen herättää kritiikkiä ja toisaalta testin tulosta tarkastellaan ikään kuin kilpailuna pisteistä. Testin hyviä puolia ovat testin yleisyys, edullisuus, se ettei siihen tarvitse kouluttaa koiraa ja suuri vertailumateriaali. Testin huonoja puolia ovat arvostelun maanlaajuisen harmonisoinnin vaikeus ja se, ettei keskivertokoiran luonteenpiirteitä voi juurikaan arvioida testituloksen perusteella. Testi on nähtävä vähintään videolta mutta mieluiten paikan päällä voidakseen päätellä jotain koiran luonteenpiirteistä. Lähes saman loppupistemäärän voivat saavuttaa hyvin erityyppiset koirat. Ääritapauksissa, esim. suuria puutteita omaavan yksilön testin lopputuloksesta voinee kuitenkin päätellä jotain. SSSK ry pitää testiä sen puutteista huolimatta toistaiseksi parhaimpana käytettävissä olevana tapana testata suuria määriä koiria. Suursnautserin ihanneluonnetestitulos on seuraava: I Toimintakyky +3 erittäin suuri tai + suuri II Terävyys +3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua III Puolustushalu +3 kohtuullinen, hillitty tai + suuri, hillitty IV Taisteluhalu +3 suuri, + erittäin suuri V Hermorakenne +3 rauhallinen ja varma tai + suhteellisen rauhallinen VI Temperamentti + kohtuullisen vilkas VII Kovuus +3 kohtuullisen kova VIII Luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin SSSK JTO -5 34

35 Laukauspelottomuus + laukausvarma Jalostustarkastus Jalostustarkastus (Körung) on rodun kotimaassa Saksassa suojelukokeiden ohella tärkein suursnautserin luonnetta mittaava testi. Jalostustarkastukseen kuuluu koiran luonnetta mittaava osuus. SSSK on ottanut Saksalaisen jalostustarkastuksen sellaisenaan käyttöön Suomessa. Yhdistys on kouluttanut kaksi tuomaria kotimaisia testejä varten. Testin hyvänä puolena on se, että siinä mitataan koiran kuormitettavuutta ja rohkeutta kotimaamme luonnetestiä vahvemmin. Lisäksi testissä testataan koiran yleistä toimintakykyä, saalisviettiä, taistelutahtoa ja luoksepäästävyyttä sekä rakenteellista suorituskykyä. Jalostustarkastuksen huono puoli on se, että koiralle on koulutettava testiä varten vähintään suojelun C- osan alkeet. Jalostustarkastusten järjestäminen ja etenkin tuomarikoulutus on kallis ja raskas velvoite yhdistykselle. Näin pienipiirteisessä toiminnassa ja vähien tuomareiden joukossa mielipide-erot ja maut vaikuttavat helposti arvostelun lopputulokseen. Testiin liittyvistä ongelmista huolimatta SSSK pitää jalostustarkastusta hyvänä vaihtoehtona toimimaan luonnetestin rinnalla luonnetta arvioivana kokeena, sillä siinä mitataan suursnautserin kannalta keskeisiä ominaisuuksia: rohkeutta, kuormituskestävyyttä ja puolustushalua sekä puolustuskykyä luonnetestiä paremmin. Lisäksi jalostustarkastukseen liittyy olennaisena osana myös rakenteellinen suorituskyvyn arviointi, sekä kokonaisuuteen vaikuttavat näyttelyarvostelut ja terveystutkimukset (Suomalaisessa tarkastuksessa lonkat A tai B ja terveet silmät). SSSK pyrkii kehittämään jalostustarkastusta myös Suomen olosuhteisiin paremmin sopivaksi, kuten mahdollistamaan tarkastuksen ns. kuormitus- ja puolustushalutestillä, ilman perinteiseen tarkastukseen tarvittavaa suojelukoulutusta. Tätä on tarkoitus kehittää harrastajien, kasvattajien, jalostustarkastus-ja suojelukoetuomareiden tiiviillä yhteistyöllä. Pk -kokeet Toimiakseen palveluskoirakokeissa koiran ei tarvitse olla täydellinen. Koiralta vaaditaan vähintään seuraavaa: koiran tulee olla sosiaalinen, koira ei saa kuormittua laukauksista eikä ympäristön häiriöistä kohtuuttomasti, koiran tulee kyetä nauttimaan taistelusta ohjaajansa (tottelevaisuuskoulutus) ja mielellään vieraiden ihmistenkin (maastokoulutus, esim. haku) kanssa tai olla palkittavissa muilla tavoin (esim. ruoka). SSSK JTO -5 35

36 Taitava ohjaaja saa edellä mainituilla ominaisuuksilla varustetun koiran toimimaan palveluskoirakokeissa, vaikkei koira olisikaan erityisen itsevarma, rohkea, kova ja vaikka sillä olisikin joitakin puutteita hermorakenteessaan. Tästä syystä pk-kokeet eivät yksinään voi toimia suursnautserin luonteen mittarina. Ohjaajan suuresta vaikutuksesta huolimatta SSSK pitää pk-kokeita hyvänä lisänä mittaamaan suursnautserin luonnetta. Suursnautserilla pitää voida harrastaa kaikkia palveluskoiralajeja. Pk-koetulokset mittaavat osaltaan koiran koulutuskelpoisuutta. Vuodesta toiseen hyvää tulostasoa tekevät koirakot siinä missä moneen kertaan yrittävät ja aina tuloksetta jäävät koirakot tuovat suuntaa-antavaa tietoa rodun käyttöominaisuuksista. Mh-luonnekuvaus MH-luonnekuvaus eroaa luonnetestistä siinä mielessä, että siinä koiran käyttäytymistä ei arvostella, vaan testilomakkeeseen kirjataan kuinka koira toimi testitilanteessa. Lisäksi testissä koiraan ei kohdisteta suoraa uhkaa yhtä voimakkaasti kuin luonnetestissä. MH-luonnekuvauksen hyvä puoli on se, että testiin voi viedä nuoren kouluttamattoman koiran, tuomarin henkilökohtaisella näkemyksellä ei pitäisi olla yhtä suurta merkitystä kuin luonnetestissä eikä lopputuloksena synny loppupisteitä, jotka on helppo ymmärtää väärin kuten luonnetestissä. MH-luonnekuvauksen huonona puolena voidaan pitää sitä, että kuvauksessa ei puolustushalukkuutta testata riittävästi. Suursnautserinhan tulee olla järkähtämättömän puolustustahtoinen koira, joten rohkeuden, puolustushalun ja puolustuskyvyn testaus on oleellinen osa suursnautserin luonteen arviointia. SSSK pitää MH-luonnekuvausta kiinnostavana lisänä koiran luonteen testausmahdollisuuksiin. MHkuvausta voi suositella kaikille nuorille suursnautsereille luonnetestin ja jalostustarkastuksen lisäksi, mutta MH-luonnekuvaus ei kuitenkaan korvaa niitä puolustushalun testaamisesta johtuvien puutteiden vuoksi. Toistaiseksi muutama Suomessa rekisteröity koira on osallistunut MH-luonnekuvaukseen. Muut kokeet ja kilpailut Rotumääritelmän mukainen suursnautseri on erittäin hyvä seura-, urheilu-, työ- ja palveluskoira. Käytännössä näihin tehtäviin vaadituilla ominaisuuksilla varustetulla koiralla voi harrastusvalikoimasta löytyä pk-lajien sijaan tai ohella monenlaista, kuten tottelevaisuuskokeita, agilityä, vesipelastusta jne. Pk-lajien ulkopuolisissa harrastuslajeissa mitattavat ominaisuudet eivät tuo mitään merkittävää lisää suursnautserin luonteenpiirteiden arviointiin. SSSK JTO -5 36

37 4.4 Terveys 4.4. PEVISA -ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Suursnautserin PEVISA -määräykset ovat: Pentueen molempien vanhempien tulee olla lonkkakuvattuja. Lonkkakuvaushetkellä koiran tulee olla täyttänyt kk. Pentueen molempien vanhempien tulee olla silmätarkastettuja. Silmätarkastuslausunto ei saa olla vuotta vanhempi. Suursnautserin PEVISA ohjelmassa ei rekisteröinnille ole aiemmin ollut rajoituksia. Suomalaiset kasvattajat käyttivät 98-luvulle saakka lähes poikkeuksetta ainoastaan tervelonkkaisia koira jalostukseen. 99- luvun alusta lähtien myös C-lonkkaisten koirien käyttö yleistyi. -luvulla on käytetty jo D-lonkkaisia muutamassa yhdistelmässä. Vuoden 6 alusta suursnautserin PEVISA -ohjelma edellyttää, että jalostukseen käytettävän koiran lonkkakuvaustuloksen tulee olla A, B tai C. Silmätarkastuksen tuloksella ei ole jatkossakaan merkitystä rekisteröinnin kannalta. Seuraavissa taulukoissa on esitetty suursnautserin PEVISA tutkimustuloksia. Rodun lonkkakuvausprosentti on pysynyt tarkasteluajanjaksolla 4 5 % vaiheilla. Silmätarkastuksissa kävi tarkasteluajanjaksolla keskimäärin 3 4 % rekisteröidyistä koirista. P&s värisillä ei ole todettu silmäsairauksia tarkasteluajanjaksolla. SSSK JTO -5 37

38 Vuosi Väri A B C D E A-B % C % D-E % 995 musta p&s musta p&s musta p&s musta p&s musta p&s musta p&s musta p&s musta p&s musta p&s musta p&s musta p&s musta p&s musta p&s musta p&s musta p&s Taulukko 7 Vuosina 9 röntgenkuvattujen suursnautsereiden lonkkakuvaustulokset. Lähde: SSSK:n tietokanta /. Esim. Vuonna röntgenkuvattiin kaikkiaan 6 kpl p&s väristä koiraa, joista 7 %:lla oli C lonkat. SSSK JTO -5 38

39 Vuosi Tutkitut% Terveet% Perinnöllinen kaihi MRD GRD PHTVL/PHPV Muut Taulukko 8. Vuosina syntyneiden suursnautsereiden silmätutkimustulokset. Muut silmäsairaudet ovat Cilia aberranta ja Membrana pupillaris persistens. Lähde: KoiraNet /5. Esim. Vuonna syntyneistä koirista 39 % on silmätarkastettu. Näistä yhdellä on todettu PERINNÖLLINEN KAIHI. Seuraavassa on perustietoa suursnautsereilla esiintyvistä silmäsairauksista. Lähde: Sari Jalomäki, artikkeli Apexin nettiklinikalla 6. Perinnöllinen kaihi (Hereditary cataract, katarakta) Kyseessä on nuorella tai keski-ikäisellä koiralla esiintyvä silmän linssin samentuma joko yhdessä tai molemmissa silmissä. Perinnöllinen kaihi periytyy tavallisimmin autosomaalisesti resessiivisesti (väistyvä, sukupuolesta riippumaton), joskin dominoivasti periytyvää kaihia myös tavataan. Diagnosointi vaatii silmäsairauksiin perehtyneen eläinlääkärin silmätutkimusta eli oftalmoskooppista tutkimusta. Perinnöllinen kaihi diagnoosin saanutta koiraa ei saa käyttää jalostukseen. PHPV / PHTVL (Persistoiva hyperplastinen primaari vitreus / persistoiva hyperplastinen tunika vaskulosa lentis) Tämä nimihirviö tarkoittaa yksilöllä sikiökautisen liikakasvuisen `alkulasiaisen ja silmän sisällä linssiä suonittavan verisuonijärjestelmän jäännettä. Osa em. rakenteista kehittyy virheellisesti sikiökauden alkuvaiheessa hyperplastiseksi eli liikakasvuiseksi. Normaalisti sikiökautisen lasiaisen (lasiainen =vitreus) ja sikiökautista linssiä ruokkivan verisuonijärjestelmän (tunika vaskulosa lentis) tulisi hävitä syntymän aikoihin kokonaan. Joillakin yksilöillä näin ei tapahdu vaan vaihtelevasti sikiökautisista liikakasvuisista rakenteista jää osia pysyvästi (persistoivasti). Vakavimmissa SSSK JTO -5 39

40 asteissa em. rakenteet aiheuttavat linssin takakapseliin samentumia, linssin muodon muutoksia, altistavat linssin myöhemmille kaihimuutoksille ja voivat sisältää jopa toimivaa verenkiertosuonitusta altistaen silmän sisäisille verenvuodoille. Vakavimmissa asteissa yksilö voi olla jo hyvin nuoresta iästä sokea. Diagnosointi vaatii silmäsairauksiin perehtyneen eläinlääkärin silmätutkimusta eli oftalmoskooppista tutkimusta. Muutokset ovat synnynnäisiä, joten pentutarkastuksessa 6-8 viikon iässä voidaan jo todeta vakavimmat PHTVL/PHPV - muutokset.. asteen muutokset voivat olla vaikeita todeta silmän pienen koon takia, joten niiden diagnosointi voi vaatia myöhempää silmätutkimusta uudelleen. PHTVL/PHPV muutokset jaetaan vakavuudeltaan.-6. asteisiin. Periytymismekanismia ei tunneta tarkoin. Yksilöitä, joilla on todettu. astetta ja sitä vakavampia PHTVL /PHPV muutoksia ei saa käyttää jalostukseen. RD (Retinan dysplasia, verkkokalvon synnynnäinen kehityshäiriö) Kyseessä on usealla rodulla perinnölliseksi epäilty tai todettu sairaus, jossa verkkokalvo kehittyy jo sikiökaudella palautumattomasti epänormaalisti. Verkkokalvon rakenne voi paikallisesti olla liikakasvuinen tai osin irtaantunut, muodostaen poimuja ja pienempiä tai laajempia irtaumia. Vakavimmassa tapauksessa koko verkkokalvo on irtaantunut. RD jaetaan löydöksien perusteella kolmeen luokkaan. mrd, multifokaali RD, tarkoittaa että potilaalla on verkkokalvollaan (yhdessä tai molemmissa silmissä) tai useampia poimuja. grd, geograaffinen RD, on mrd -muutosta laajempi poimujen ja verkkokalvon ohentumien kertymä, joka jo todennäköisesti vaikuttaa näkökykyyn toisin kuin mrd. trd eli totaali RD diagnoosin saa potilas jolla koko verkkokalvo on irtaantunut. trd potilas on usein syntymästään saakka sokea. Diagnosointi vaatii silmäsairauksiin perehtyneen eläinlääkärin silmätutkimusta eli oftalmoskooppista tutkimusta. Diagnoosi voidaan tehdä jo pentuna 6-8 viikon iässä. Osa mrd poimuista voi `oieta silmän kasvun myötä, osa grd tapauksista ilmestyy vasta vuoden iässä. trd potilaat ovat syntymästään saakka sokeita ja niille voi kehittyä myöhemmin lisäksi lasiaisen rappeuma ja linssin kaihimuutoksia. RD sairaus useimmiten periytyy resessiivisesti. Osalla roduista esiintyy RD sairauteen liittyen muita silmän kehityshäiriöitä ja osalla voi esiintyä RD sairauden lisäksi mm. luustomuutoksia. Ei tiedetä SSSK JTO -5 4

41 ovatko mrd, grd ja trd keskenään geneettisesti samoja sairauksia. On rotuja joilla esiintyy kaikkia em. RD muotoja ja rotuja, joilla mrd potilaita käytetään aktiivisesti jalostukseen ja silti vakavampia verkkokalvon kehityshäiriöitä (grd, trd) ei esiinny. mrd diagnoosin saaneita potilaita saa käyttää jalostukseen, grd ja trd potilaita ei saa käyttää jalostukseen missään rodussa. SSSK haastatteli keväällä 6 pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Tarja Kolisojaa. Kolisoja on toiminut yksityisenä praktisoivana eläinlääkärinä vuodesta 984. Silmäsairaudet ovat olleet Kolisojan kiinnostuksen kohteena koko uran ajan. Hän on osallistunut lukuisiin silmäsairauksia koskeviin jatkokoulutustilaisuuksiin mm. ESAVS:n (European School for Advanced Veterinary Studies) koulutusohjelmaan Toulousessa Ranskassa vuosina,3 ja 4. Kolisoja on toiminut Kennelliiton hyväksymänä silmätarkastajana toistakymmentä vuotta ja on Kennelliiton silmäsairaustyöryhmän jäsen. SSSK tiedusteli Kolisojan mielipidettä silmätarkastuksista ja tarkastuksissa havaittujen löydösten perinnöllisyydestä sekä niiden merkityksestä suursnautserin jalostuskäytölle. Kolisoja toteaa seuraavaa: Silmätarkastukset Suursnautsereiden tämänhetkinen silmäterveystilanne on hyvä. Tilannetta tulee kuitenkin seurata tiiviisti, ja silmätarkastuksia tehdä riittävän laajasti. Koko rodun kannalta tärkeää tietoa saataisiin jos kaikki koirat tutkittaisiin nuorena (-v), sitten muutaman vuoden kuluttua (3-4v) ja vielä vanhemmalla iällä (7-8). Varsinkin vanhempien koirien silmäterveydestä saadaan liian vähän tietoa. Siitoskoirille suosittelisin vuosittaista tarkastusta (PEVISAssa 4 kk). PHTVL/PHPV lievien muutosten osalta (rajatapaus-aste ) rajanveto on aina ollut aina vaikeaa. Aiemmin ollaan oltu hyvinkin tiukkoja eli muutamaa samentumaa takakapselissa on pidetty vähintäänkin rajatapauksena ja lukuisampia asteena. Nykykäsityksen mukaan vähäisiä linssin laitaosissa olevia samentumapisteitä voidaan pitää sivulöydöksinä, ja vasta linssin takakapselin keskiosassa olevat samentumarykelmät merkitään :ksi. Sanomattakin on selvää, että rajat ovat edelleen ihmisen veteen piirtämiä viivoja. Perinnöllisyys Tiukasti ottaen perinnöllisiksi osoitettuina voi varmuudella pitää vain sairauksia, joiden taustalla oleva geenimuutos tiedetään. Parempi onkin puhua perinnöllisiksi epäillyistä sairauksista. Sairauksista löytyy tietoa alan kirjallisuudesta ja julkaisuista. Tietoa saadaan myös yhteisten kokouksien kautta: esiin saattaa tulla rotu, jossa on alkanut esiintyä tiettyä ongelmaa, ja se otetaan seurannan alle. Suomessa sairaudet on pyritty kokoamaan listaksi (J-lista) jossa luetellaan kullakin rodulla kuvatut perinnöllisiksi epäillyt sairaudet. SSSK JTO -5 4

42 Perinnöllisinä kaikilla roduilla pidetään seuraavia sairauksia: vakava pektinaattiligmenttidysplasia, geograafinen tai totaali RD, näköhermon hypoplasia/mikropapilla, linssiluksaatio, katarakta ja retinan degeneraatio (PRA). Lähde ECVO=European College of Veterinary Ophtalmologists. Jalostuskäyttö Karsinta tulee tehdä harkintaa käyttäen. Kaikkien perinnöllisten sairauksien vastustamisessa laaja geenipooli on avainasemassa. Avoin PHTVL/PHPV tai PHTVL/PHPV -aste koiraa saa käyttää siitokseen risteyttämällä terveeseen yksilöön. Olisi suorastaan tyhmää jättää käyttämättä viitaten edellä esittämiini diagnostiikan ongelmiin ja muutosten vähäisyyteen. PHTVL/PHPV -aste tai korkeampi aste tässä kulkee karsinnan raja; linssissä on jo merkittävää sameutta ja silloin on syytä karsia kyseinen yksilö. MRD (suursnautsereilla on todettu tähän mennessä kpl MRD:tä) multifokaalia RD:tä tavataan useissa roduissa, ja siitoskäytöstä on keskusteltu paljon; mielipiteitäkin on kaksi. Periaatteessa rodussa jossa esiintyy taudin vakavampia muotoja (GRD,TRD) muutoksiin tulee suhtautua vakavammin. GRD (suursnautsereilla on todettu tähän mennessä kpl GRD:tä) tällaista ei tule käyttää siitokseen. TRD totaali RD:ssä sairas silmä on sokea eli koiraa ei tule käyttää siitokseen. PRA koiraa ei tule käyttää siitokseen. PERINNÖLLINEN KAIHI koiraa ei tule käyttää siitokseen. PPM vähäiset iris-iris -juosteet eivät ole syynä karsintaan (eivät välttämättä ole edes perinnöllisiä). Mikäli on kyseessä vakavampia muotoja, joihin liittyy kiinnikkeitä linssin etukapseliin tai sarveiskalvon takapintaan on koira syytä karsia siitoksesta. Muut muutokset" nämä ovat sivulöydöksiä, joiden merkityksen koiranomistaja voi kysyä tarkistaneelta eläinlääkäriltä vaikka jälkikäteen, jos asia on tarkistustilanteessa jäänyt epäselväksi. Muut muutokset aiheuttavat helposti turhaa karsintaa, jos päätöksiä tehdään ilman tarvittavaa asiantuntemusta. Aina voi kysyä silmäeläinlääkärin neuvoa kunkin yksilön kohdalla. PEVISA tutkimustulosten mukaan rotu on lähes vapaa vakavista silmäsairauksista. Rodulla esiintyy jonkin verran PHTVL/PHPV:tä. Löydökset ovat pääosin taudin lievimpiä asteita. SSSK:n mielestä PEVISA SSSK JTO -5 4

43 silmätutkimustulosten luotettavuutta tällä hetkellä heikentää se, että eläinlääkäreillä on usein suuria näkemyseroja löydösten vakavuudesta ja laadusta. Lisäksi eläinlääkärit ollessaan epävarmoja löydöksen laadusta saattavat merkitä löydöksen lomakkeessa sellaiseen kohtaan, että löydös ei kirjaudu SKL:n tietokantaan edes tulkinnanvaraisena sairautena, vaan koiran tutkimustulos on terve. On aihetta epäillä, että suomalaisella suursnautserilla on todellisuudessa PEVISA tutkimustulosten osoittamaa määrää enemmän tai vähemmän PHTVL/PHPV:n lievempiä muotoja ja ehkä myös RD:tä. SSSK suosittelee, että jalostukseen käytetään koiria, joilla ei ole todettu mitään merkittävää silmäsairautta eli silmätarkastuslomakkeessa koira on todettu terveeksi. Jonkin silmäsairauden rajatapaus tai muu ei perinnöllinen löydös ei automaattisesti estä koiran jalostuskäyttöä. Kasvattajan on kuitenkin syytä keskustella asiantuntevan silmäeläinlääkäri kanssa ko. koiran löydöksen aiheuttamista mahdollisista jalostuskäytön rajoituksista. Mikäli toisella vanhemmista on silmätutkimuslausunto PHTVL- tai MRD (multifokaalinen RD), voi koiraa käyttää jalostukseen jos toinen vanhemmista on silmistään täysin terve. 4.5 Muut Suomessa rodulla todetut merkittävät sairaudet SSSK teki kesällä 5 jäsenistölleen suursnautserin terveyskartoituksen. Kartoituksessa pyydettiin kaikkien syntyneiden suursnautsereiden omistajia täyttämään kyselylomake koiriensa elinaikanaan sairastamista sairauksista ja kuolinsyistä. Vastauksia saatiin mustista 96 kpl ja p&s värisistä 6 kpl. Otos vastaa n. 9 % tarkasteluajanjakson rekisteröintimääristä. Terveyskartoituksen vastauksista on esitetty graafinen yhteenveto liitteessä. Taulukossa 9 on esitetty mustien yleisimmät eläinlääkärikäyntiin johtaneet sairaudet. Sairauksien merkitys yksilöille ja rodulle on luokiteltu seuraavasti: A haittaa rodun yksilöiden jokapäiväistä, normaalia elämää, B haittaa rodun edustajien käyttämistä käyttötarkoitukseensa ja C haittaa rodun jalostusta. Esitetyistä sairauksista osan oletetaan olevan ainakin osittain periytyviä, joskaan periytymistapaa ei tunneta. SSSK JTO -5 43

44 Sairaus Osuus kyselyyn osallistuneista koirista A B C Tapaturmat 33 % x x Luusto-ongelmat % x x x Virtsatietulehdukset 8 % x x (3/4 tapauksista kasvuiässä) Syöpä 8 % x x x Hammasongelmat 7 % x x (/3 tapauksista maitohampaiden poistoja) Varvastulehdukset yms 6 % x x x Korvatulehdukset yms 6 % x Silmätulehdukset yms 3 % x Hyvänlaatuiset kasvaimet % (/3 lipoomia) Kilpirauhasen vajaatoiminta % x x x Vatsaongelmat % x x x Kurkkutulehdukset yms. % x x Kynsiongelmat 9 % x x x Iho-ongelmat 9 % x Inkontinenssi 8 % x (steriloinnin jälkeen) Taulukko 9. Mustalla suursnautserilla yleisimmin esiintyvät eläinlääkärikäyntiin johtaneet sairaudet. Mikä tahansa em. sairauksista haittaa yksilön jalostuskäyttöä, jos ko. sairaus on krooninen tai sitä esiintyy runsaasti. Lähde: SSSK ry terveyskartoitus 8/5. P&s väristen suursnautsereiden terveyskyselyyn saatiin 6 vastausta. Vastauksista 75 % edusti kahden yksittäisen pentueen yksilöitä tai näiden lähisukulaisia. Otoksen pienuudesta ja valikoituneesta koostumuksesta johtuen tuloksista ei voi päätellä koko p&s kannan sairauksien yleisyyttä. Kartoituksessa ei tullut esiin yhtään epilepsiatapausta, mutta jalostustoimikunnalle on aiemmin raportoitu muutama epilepsiatapaus. Sen sijaan kilpirauhasen vajaatoimintaa ei p&s värisillä ole Suomessa todettu. Seuraavaan on koottu lisätietoja rodulla yleisistä sairauksista. Tapaturmat Terveyskartoituksessa esiin tulleiden eläinlääkärikäyntiin johtaneiden tapaturmien laatu ja vakavuus vaihteli pikkuhaavoista jopa koiran menehtymiseen johtaneisiin vammoihin. Tapaturmien esiintymisen vaikuttavat huonon onnen lisäksi koiran elinolosuhteet ja koiran luonne. Suursnautseri on luonteeltaan erittäin aktiivinen ja vilkas ja saattaa vauhdin hurmassa teloa itseään. Luusto-ongelmat Terveyskartoituksessa ilmoitettiin monia erityyppisiä luusto- ja tukielinongelmia, joita aiheuttivat mm. tapaturmat, rasitusvammat, iän mukanaan tuomat muutokset, perinnölliset luustosairaudet, SSSK JTO -5 44

45 rakenneviat. Mitään yksittäistä yhtä tekijää ei käytettävissä olevien tietojen perusteella ole osoitettavissa. Virtsatietulehdukset Terveyskyselyssä kasvuiässä (3/4 tapauksista) esiintyneet virtsatieinfektiot raportoitiin lähinnä nartuilla. Virtsatieinfektion aiheuttaa yleisimmin bakteeri(t), joskin infektio voi johtua myös muista syistä. Kasvuiässä nartuilla esiintyy myös synnynnäistä tai rakenteesta johtuvaa virtsankarkailua, jonka seurauksen voi syntyä virtastietulehdus. Tämä vaiva poistuu monesti ensimmäisen juoksun yhteydessä estrogeenin vaikutuksesta. Syöpä Mustilla suursnautsereilla on todettu todennäköisesti periytyviksi pahanlaatuinen varpaan levyepiteelikarsinooma ja pahanlaatuinen melanooma varpaassa. Näitä sairauksia on tavattu myös Suomessa. Myös osteosarkooma on koiralla tavallinen luukasvain. Osteosarkoomaa esiintyy suurilla ja jättiroduilla pieniä rotuja yleisemmin. Tämä syöpätyypin ei ole todettu olevan suoranaisesti periytyvä, mutta sitä esiintyy kuitenkin joissain roduissa toisia enemmän. Sairautta on tavattu myös suomalaisissa suursnautsereissa. Suursnautserilla esiintyy myös monia muita syöpiä. SSSK:n tiedossa ei ole tutkimusta, jossa olisi selvitetty juuri suursnautserin mahdollista syöpäalttiutta. Hammasongelmat Terveyskartoituksessa ilmi tulleista hammasongelmista /3 olivat maitohampaiden poistoja. Maitohampaan irtoamattomuus johtuu pysyvän hampaan virhesijainnista. Tätä pidetään perinnöllisenä vikana. Muut esiin tulleet hammasongelmat olivat muita purentavikoja tai vaurioituneiden hampaiden poistoja, juurihoitoja yms. Varvastulehdukset Varvastulehdukseen johtavia tekijöitä on monia, mm. tapaturma, hiertymä, vierasesine, itse aiheutettu (nuoltu), atooppinen ihottuma, allerginen reaktio, immuunijärjestelmän häiriöistä johtuvat sairaudet, syövän esiaste. Itse tulehduksen yleisimmät aiheuttajat ovat bakteerit ja hiivat. Kilpirauhasen vajaatoiminta Kesällä 5 tehdyn terveyskartoituksen perusteella kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaa n. % suursnautserikannasta. Kilpirauhasen vajaatoimintaa Suomen suursnautserikannassa kartoitettiin laajemmin vuonna 997. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kilpirauhasen vajaatoiminnan eli hypotyreoosin esiintyvyyttä Suomen suursnautsereiden populaatiossa. Tutkimuksen perusteella kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaviksi todettiin % tutkimukseen SSSK JTO -5 45

46 osallistuneista koirista ja mahdollisesti sairastaviksi n. % koirista. Verinäytteitä otettiin 7:stä yli -vuotiaasta suursnautserista. Koirat olivat joko täysin oireettomia tai lievästi oireilevia hypotyreoosin tai muun taudin suhteen. Verinäytteenoton yhteydessä koirille tehtiin yleistutkimus ja koiran omistaja täytti kyselykaavakkeen mahdollisista hypotyreoosin liittyvistä oireista. Seerumista analysoitiin tyroksiini eli T4, aivolisäkkeestä erittyvä kilpirauhasta stimuloiva hormoni eli TSH ja kolesteroli. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa T4:n perustaso seerumissa laskee, kun taas TSH:n pitoisuus kohoaa, kun aivolisäke yrittää stimuloida heikosti toimivaa/toimimatonta kilpirauhasta. TSH:n mittausta suositellaan tehtäväksi ja tulkittavaksi samanaikaisesti T4:n kanssa T4/TSHsuhteena, jolloin saavutetaan parhain hyöty ja tarkkuus diagnoosiin. Tutkimukseen osallistuminen rajoitettiin yli -vuotiaille koirille (aikuisiän hypotyreoosi). Sairaiksi epäiltyjen koirien keski-ikä oli 4 vuotta, vaihteluväli - vuotta. Tutkimukseen osallistuneista koirista 45 % oli narttuja ja 55 % uroksia. Sairaiksi epäillyistä koirista taas 3 % oli narttuja ja 69 % uroksia. Tyroksiinin (T4) pitoisuuden viitealuen on -37 mmol/l. Arvot 5- mmol/l viittaavat hypotyreoosiin ja alle 5 mmol/l on melko varma hypotyreoositapaus (Vetlab, 996). Pelkän tyroksiinin arvon perusteella kilpirauhasen vajaatoimintaa voisi epäillä 37:llä koiralla 7:stä eli % tutkittavista koirista sai tyroksiinin tuloksen alle mmol/l. Lisäksi kahdella koiralla T4 oli tasan mmol/l. Lähes varmoja hypotyreoottisia koiria eli koiria, joilla T4 on alle 5 mmol/l, oli 8 kpl 7:stä koirasta eli noin 5 %. TSH:n pitoisuus on normaalin kilpirauhasen toiminnan omaavalla koiralla yleensä alle,5 mmol/l (Vetlab, 996). Tutkittuja koiria oli 65 kpl ja niistä 7 kpl eli noin 6 % sai tuloksen >.5 mmol/l. T4/TSH-suhteen viitearvo hypotyreoosiin viittaavalla koiralla on < 3 ja selvästi hypotyreoottisella koiralla <. Kaikista tutkituista koirista (65 kpl) 36:lla eli noin :lla %:lla T4/TSH-suhde viittasi hypotyreoosiin eli oli < 3. Selviä tapauksia eli lukuarvoltaan < oli 9 kpl eli % kaikista tutkituista koirista. Yleisimpiä kliinisiä löydöksiä hypotyreoottisiksi epäillyillä koirilla oli kuiva ja eloton karva, ohut turkki ja hilsettä. Omistajan ilmoittamia oireita koirilla olivat ihon ja karvapeitteen ongelmat (kuiva karva, karvattomuus, hidastunut karvan kasvu trimmauksen jälkeen, hilseily ja pohjavillan puuttuminen), alentunut kylmänsieto, apatia ja lihominen. Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan korvaavalla tyroksiinihoidolla (synteettinen levotyroksiini). Lääkitys auttaa useimmilla koirilla ja kliiniset oireet häviävät suurelta osin. Kynsiongelmat Kynnen ja kynsivallin ongelmat voivat johtua hyvin monista eri syistä, mm. tapaturmista, tulehduksista, verenkiertohäiriöistä, immuunijärjestelmän häiriöistä johtuvista sairauksista, kasvaimista, sarveistumishäiriöistä ja synnynnäisistä epämuodostumista. SSSK:n tiedossa ei ole tutkimusta, jossa olisi selvitetty juuri suursnautserin kynsiongelmien syitä. SSSK JTO -5 46

47 Iho-ongelmat Suursnautserissa esiintyy kaikkia koirilla yleisesti tavattuja iho-ongelma, jotka voivat johtua mm. atopiasta, allergiasta, loisista, ympäristöolosuhteista (ihon pinnan kosteus, lämpö, likaisuua jne.), kilpirauhasen vajaatoiminnasta tms. Inkontinenssi (steriloinnin jälkeen) Vaiva on suurilla ja jättikokoisilla roduilla yleisempi kuin pienemmillä roduilla. Yli kg painavista steriloiduista nartuista 3 % saa inkontinenssin. Näistä 8 %:lla oireet alkavat heti steriloinnin jälkeen ja 75 %:lla vuoden kuluessa steriloinnista. Taudin syytä ei tunneta. Hoitona käytetään mm. lääkitystä, jonka vaikuttava aine on fenyylipropanolamiini tai estrogeeni. Tällä lääkityksellä hoidettu koira voi elää muutoin normaalia elämää Yhteenveto rodulla muissa maissa tai kirjallisuudessa kuvatuista sairauksista Saksa Vuosi T S T S T S T S T S T S T S T S T S T S musta p&s 3 9 Taulukko 3 Silmätarkastukset (kpl) Saksassa. Lähde: PSK Zuchtbücher 9. (T=terve; S=sairas) Vuosi kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % A B C D E Taulukko 3 Lonkkakuvaukset Saksassa (molemmat värit yhteensä). Lähde: PSK Zuchtbücher 9 Ruotsi Lähde: Svenska Riesenschnauzerklubben: Ras specifik avelsstrategi 5. Ruotsissa lonkkaniveldysplasiaa esiintyi mustilla suursnautsereilla 98-luvun lopussa n. 5 %:lla. 9-luvun SSSK JTO -5 47

48 aikana HD on kuitenkin lisääntynyt. -luvun alussa esiintyvyys on noin %. Vuonna syntyneistä 4 % on lonkkakuvattu. Kyynärpääkuvattujen koirien määrä on kasvanut ollen vuonna syntyneistä 8 %. Vastaava luku vuonna 99 oli %. Vain muutamia vakavia OD tapauksia on löytynyt. P&s värisistä 99- syntyneistä koirista 64 % on kuvattu ja 4 %:lla kuvatuista on todettu lonkkaniveldysplasiaa. kpl näistä tapauksista on saman emän kahdesta pentueesta vuosilta 999 ja. Terveeksi todetuista koirista noin puolella on B-lonkat. Vuosina 985 on tutkittu 36 p&s koiran kyynärpäät. Yhdellä todettiin OD. Ruotsissa silmien tutkiminen ei ole ollut kovin yleistä. Rodulta myös puuttuu organisaatio, joka olisi kerännyt tutkimustuloksia. Tällä hetkellä silmätarkastetuista koirista % osoittaa PRA:ta. Luku on saatu laskemalla yhteen silmäpeilauksia tekevien ell:n antamat luvut, eli tutkittujen koirien nimiä ei ole tiedossa. Jos koira on tutkittu useammassa paikassa, on se myös laskettu tilastoon useampaan kertaan. Svenska Lantbruksuniversitetet teki 997 tutkimuksen kilpirauhasen vajaatoiminnan esiintyvyydestä rodussa. Tulos on suuntaa antava; Ruotsissa n. joka. riiseni sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa. Testattujen koirien määrä ja tämän hetkinen tilanne rodussa ei ole tiedossa. Svenska Lantbruksuniversitetet teki vuonna kyselyn suursnautsereiden kynsiongelmista. 994 syntyneistä koirista 6,7 % oli hauraat kynnet, 9,7 % kyselyyn osallistuneista koirista oli joskus vahingoittanut kynnen kuoren ja kynnen irtoaminen oli kohdannut,4 % koirista. Rasvahappojen käytön on todettu parantavan kynsien laatua. Ruotsalaisessa pippuri-suola suursnautserissa on todettu epilepsiaa. Ruotsissa on tutkittu vuosina 99 ja 993 alle -vuotiaana kuolleiden koirien kuolinsyitä. Suursnautsereiden kuolintapauksista 36,9 % johtui kasvaimista. 4.6 Ulkomuoto 4.6. Rotumääritelmä ulkomuodosta Suursnautserin rotumääritelmä kuvaa rodun rakenteen ja ulkomuodon varsin yksityiskohtaisesti. Rotumääritelmä on esiteety liitteessä SSSK:n näkemys rodun tämänhetkisestä ulkomuodosta Rodun erikoistuomarin näkemys SSSK:n näyttelytuomarikoulutuksesta vuosia vastannut rodun erikoistuomari Anneli Alfthanin näkemys rodun tämän päivän suursnautserin rakenteesta suhteesta rotumääritelmään on seuraava: SSSK JTO -5 48

49 Suursnautserin yleisvaikutelma on äärimmäisen tärkeä ja samalla se tuntuu oleva jalostuksen vaikein ongelma. Yleisvaikutelmassa myös luonne on ensiarvoinen. Yleisvaikutelma Yleisesti ottaen liian suuria ja raskaita koiria, joilta puuttuu snautserille ominainen ketteryys ja räjähtävä voima ei siis voimakkaita ja tanakoita, kuten rotumääritelmä edellyttää. Mittasuhteet Suursnautserin tulisi olla neliömäinen. Koirat ovat usein liian pitkiä ja narttujen kohdalla pituus muodostuu turhan pitkästä lanneosasta. Pituusvaikutelma syntyy myös siitä että koirat ovat ryhdittömiä. Luonne Hyväntahtoinen, tasapainoinen ja itsevarma sanoo rotumääritelmä. Todellisuudessa tämän päivän suursnautserit ovat joko liian löysiä, joskin hyväntahtoisia ja toinen tyyppi on yliaktiivinen; suursnautseri, jonka hermorakenne ei ole kohdallaan. Pää Niskakyhmyä esiintyy edelleen niillä koirilla, joiden pää on liian kapea pituuteen nähden ja joiden kallo ei ole muutenkaan oikeanmuotoinen. Kuono-osat saattavat olla kalloa pidempiä ja otsapenger on liian loiva. Täydellisesti yhdensuuntaisia linjoja ei juuri näe, joskaan en koe sitä ongelmana. Raskailla koirilla on myös liikaa kurkunalusnahkaa ja löysää kaulanahkaa, jolloin ilme on kokonaan kadoksissa. Usein heikko pigmentti suussa liittyy näihin koiriin. Purennat ovat ilmeisesti normaalin rajoissa ja leuat ovat riittävän leveitä. Silmien tulisi olla keskikokoiset ei siis liioin liian pieniä, eikä viirusilmiä, jotka vaikuttavat erittäin paljon koko olemukseen. Raskailla koirilla on silmänmuoto enemmän kolmio kuin soikea. Korvat ovat liian suuria ja aivan liian paljon huonoasentoisia jäykkiä korvia, jotka antavat hölmön ilmeen. Kaula Kaunislinjainen sulavasti säkään liittyvä ja tyvestään voimakas, jalosti kaartunut sanoo rotumääritelmä. Kaulat ovat suhteellisesti ottaen hyvän pituisia mutta usein ns. putkikauloja ja ns. niska puuttuu ja jotka nousevat jyrkästi säästä huonon lapakulmauksen takia. Ylälinja SSSK JTO -5 49

50 Toivotut laskevat ylälinjat ovat erittäin harvinaisia koirien liikkuessa. Selän tulisi olla vahva, lyhyt ja tiivis. Nämä kaikki ominaisuudet ovat kadonneet. Yleisesti ottaen lantiot vastaavat rotumääritelmää. Häntä Hännät ovat luonnollisia ja ne ovat erinomaisia, kippurahäntiä tuskin näkyy. Ainut selkeä kehittämisen kohde on pituus, pitkät siimahännät eivät kuulu lyhyeen tiiviiseen kokonaisuuteen. Raajat Usein tavataan jo liian vahvoja luustoja. Lavat ovat liian suorat vaikuttaen kokonaisuuteen ratkaisevasti (kaula, ylälinja ja liikunta). Lavat ovat tärkeä kehittämisen kohde! Olkavarret edelleen lyhyitä, joskaan niiden kulmaus ei vaikuta kokonaisuuteen yhtä paljon kuin lapakulmaus. Pystyt lavat yhdessä hyvin kulmautuneen olkavarren kanssa on huono yhdistelmä, sillä näin koirista tulee etumatalia ja liikkuessa tämä korostuu. Kyynärpäät, ranteet, välikämmenet ja käpälät ovat suhteellisen ok. Edelleen tavataan liian paljon pihdissä olevia ahtaita takaosia, jotka eivät liikkuessa anna snautserille ominaista vahvaa eteenpäin työntävää voimaa vaan ovat enemmänkin peräsiminä ja kaarteissa menettävät tasapainon. Reidet ovat varsinkin uroksilla liian kapeita. Polvet ja sääret ovat ok. Kintereiden tulisi olla vahvat ja kiinteät mutta ne ovat usein hyvin kulmautuneilla koirilla heikot ja joustavat. Liikkeet Liikkeiden tulisi olla joustavat tyylikkäät, ketterät, vapaat ja maatavoittavat. Nykyisin varsinkin takaliikkeet eivät työnnä, vaan liike on suurta mutta tehotonta tyhjää potkua taakse näyttävää, mutta ei rodunomaista. Karvapeite Koirien karvapeitteet ovat yleisesti ottaen hyvät. Koko Koirat ovat liian suuria ja samalla myös usein raskaita täyttääkseen palveluskoiralta vaaditun ketteryyden ja kestävyyden. Koiranäyttelyt Suomessa on paljon pääosin rotumääritelmän mukaisen ulkomuodon omaavia koiria. Suomalainen suursnautseri onkin hyvin suosittu ja menestynyt näyttelykoira niin meillä kuin maailmalla. Taulukossa 3 on esitetty näyttelyissä käyneiden koirien osuus vuosina rekisteröidyistä SSSK JTO -5 5

51 suursnautsereista. Vuonna 4 rekisteröityjen tietoja ei ole mukana, sillä merkittävä osa vuonna 4 rekisteröidyistä koirista on osallistunut vain epäviralliseen pentuluokkaan. Kaikkiaan n. 4 5 % suomalaisista suursnautsereista osallistuu elämänsä aikana ainakin kerran koiranäyttelyyn. Seuraavissa taulukoissa on kuvattu suomalaisten suursnautseriharrastajien näyttelyharrastuksen laajuutta vuosina 4. Näyttelyt musta p&s 58 ei ei ei rek. rek. rek. yhteensä Taulukko 3. Näyttelyissä käyneiden osuus rekisteröidyistä. Esim. vuonna 5 rekisteröidyistä koirista 46 % on käynyt näyttelyssä vuoden 9 loppuun mennessä. Lähde: SSSK ry tietokanta /. Seuraavissa taulukoissa on kuvattu suomalaisten suursnautseriharrastajien näyttelyharrastuksen laajuutta vuosina -9 Näyttelyt musta p&s yhteensä Taulukko 33 Suomalaisomistuksessa olevien suursnautsereiden näyttelykäynnit. Esim. vuonna kävi 73 mustaa ja 3 p&s väristä suursnautseria näyttelyssä. Lähde: SSSK ry vuosikirjat 5. Näyttelyt musta p musta u musta n musta yht p&s u p&s n p&s yht yhteensä Taulukko 34 Erikoisnäyttelyyn osallistuneiden suursnautsereiden määrä. Esim. vuonna osallistui erikoisnäyttelyyn 3 mustaa pentua, 9 mustaa urosta, 3 mustaa narttua eli yhteensä 45 mustaa suursnautseria. Lähde: SSSK ry vuosikirjat ja Riiseni lehti 5. Kysely Harrastajille SSSK kysyi kesällä 5 aktiiviharrastajien mielipidettä rodun rakenteesta. Kyselylomakkeet olivat jaossa SSSK JTO -5 5

52 SSSK:n kesäleirillä (n. 3 osallistujaa) ja SSSK:n pk -mestaruuskilpailuissa (n. 4 osallistujaa). Kyselyyn vastasi 48 henkilöä. Kyselyyn vastanneiden henkilöiden voidaan olettaa olevan harrastuksessaan jossain määrin pk -koeharrastukseen painottuneita. Vastaajaa pyydettiin merkitsemään ruksilla mielestään kolme parhaiten suursnautseria kuvaavaa kohtaa. Kyselyn yhteenveto on esitetty taulukossa 35. Taulukko 35. Rodun harrastajien näkemys suursnautserin rakenteesta. Lähde: SSSK ry kysely harrastajille 8/5. SSSK:n näkemys rodun ulkomuodosta Suursnautseri on yleisesti ottaen kooltaan suuri, usein rotumääritelmän ylärajalla tai liian suuri. Rodussa on nähtävissä säkäkorkeudeltaan liian korkeita, tanakoita, joskus jopa raskaita yksilöitä sekä suhteellisen hyväryhtisiä, uljaita ja komeita koiria. Rodussa on runsaasti tyyppihajontaa. Rodusta löytyy ns. ylityylikäs tyyppi, jolle on tunnusomaista ylikulmautuneisuus, liioiteltu tyylikkyys, lyhyt runko ja näyttävät liikkeet. Toinen yleinen tyyppi on ns. pitkä tyyppi, jota edustavat niin ikään ylikulmautuneet mutta pitkärunkoiset, matalajalkainen ja usein raskaalta vaikuttavat koirat. Lisäksi löytyy ns. suoraa tyyppiä olevia koiria, jotka ovat puutteellisesti kulmautuneita, kapeita, lanneosaltaan pitkärunkoisia, lyhytkaulaisia, pienipäisiä ja usein kevyeltä vaikuttavia. Etuosat ovat usein kaikissa kolmessa tyypissä liian suorat ja tyhjät. Takaosat ja/tai takaliikkeet ovat monesti ahtaat. P&s väristen rakenteen keskeisimmät puutteet ovat puutteellinen tyyppi, liian lyhyet kaulat, suorat polvikulmaukset ja puutteet liikkeissä sekä kierteiset hännät. SSSK JTO -5 5

53 5 YHTEENVETO AIEMMAN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA SSSK:n edellinen jalostuksen tavoiteohjelma hyväksyttiin vuonna (jäljempänä JTO). Tuolloin kannan laajuus kartoitettiin Suomen ja rodun kotimaan vuosien 989 rekisteröintimäärillä. Lisäksi todettiin, että 83 % kannasta oli 5 Suomessa eniten vaikuttaneen uroksen jälkeläisiä. Varsinaista sukusiitosastetta tai kannan tehollista populaatiokokoa ei määritetty. Tavoitteeksi asetettiin, että yksittäinen uros saisi jättää jälkeläisiä elinaikanaan korkeintaan % ko. aikakauden rekisteröintimääristä. Koko kannan sukusiitosaste ei saisi nousta yli 6 %. Tämän tavoitteen toteutumista yhdistyksessä ei ole seurattu. Seuraamisen esteenä on ollut lähinnä se, että yhdistyksen käytössä oleva tietokanta ja resurssit sen ylläpitoon eivät ole riittäneet sukusiitoskertoimen laskemiseen. Urosten jälkeläismäärien arviointi lienee jäänyt tekemättä siitä syystä, että tarkastelujakson aikana toiminut jalostustoimikunta (ja hallitus) eivät ole mieltäneet ko. tehtävää olevan olemassa. JTO:ssa terveystilanne kartoitettiin SKL:n PEVISA -tutkimustietojen ja Johanna Majamaan kilpirauhasen vajaatoimintaa käsittelevän tutkimuksen perusteella. Tavoitteeksi asetettiin, että jalostukseen käytettävistä koirista tutkitaan PEVISA -ohjelman edellytysten mukaisesti lonkat ja silmät. PEVISAan toivottiin lisättävän vaatimus, että silmätutkimuksissa rakolampun / biomikroskoopin käyttö on pakollista. Lisäksi todettiin, ettei kilpirauhasen vajaatoimintaa tai epilepsiaa sairastavia koiria tule käyttää jalostukseen. Tavoitteen toteutumista on PEVISA vaatimusten osalta seurattu automaattisesti, sillä PEVISA tutkimukset ovat rodussa rekisteröinnin ehtona. Kilpirauhasen vajaatoiminnan ja epilepsian osalta tavoitteiden toteutumista ei toistaiseksi ole seurattu. Tämä johtunee siitä, että yhdistys ei ole Majamaan kartoituksen jälkeen pyrkinyt systemaattisesti keräämään PEVISAN ulkopuolisia terveystietoja. Vuodesta 5 alkaen SSSK pyrkii saamaan lisää tietoa kilpirauhasen vajaatoiminnan periytyvyydestä nuorille koirille tehtävän TGA -testin perusteella. SSSK korvaa osan testihinnasta yhdistykselle toimitettua testitulosta vastaan. Luonteen osalta tavoiteasettelu tukeutui lähinnä rotumääritelmän luonnetta kuvaaviin lauseisiin. JTO ei täsmentänyt luonteen ongelmia tai tavoitteita tarkemmin. Tavoitteen seuranta perustui luonnetestin hyväksyttyyn suorittamiseen tai rodun oman jalostustarkastuksen luonnetta mittaavan osan suorittamiseen. Tavoite on toteutunut vain osittain, sillä vuosien -4 aikana jalostukseen käytetystä 46 eri uroksesta 33 % ja 57 nartusta 47 % täytti luonteen osalta JTO tavoitteen. Valitettavaan tilanteeseen vaikuttanee toisaalta se, että luonnetestin suosio ja arvostus on palveluskoirarotujen piirissä laskussa. Koirien omistajat eivät välttämättä kykene näkemään testiä testinä, vaan ottavat sen kilpailuna pisteistä. Toisaalta jalostustarkastuksia ei tarkasteluajankohtana ole järjestetty suojeluharrastajien vähyyden vuoksi. Rakenteen osalta JTO totesi tuolloisen kannan olevan suhteessa rotumääritelmään tasoltaan erittäin hyvää. JTO ei eritellyt tarkemmin kehittämiskohteita. Seurantamenetelmänä JTO esitti toiveen, että jokainen koira kävisi vähintään kahdesti näyttelyssä ja ainakin kerran rodun erikoistuomarin SSSK JTO -5 53

54 arvosteltavana. Tarkasteluajanjaksolla toive on toteutunut seuraavasti: Vuosina 3 rekisteröidyistä koirista n. 4 5 % on käynyt jossakin näyttelyssä. Rodun erikoistuomarit ovat arvostelleet vuonna näyttelyissä käyneistä koirista 7 %, vuonna 3 näyttelyissä käyneistä koirista 7 % ja vuonna 4 näyttelyissä käyneistä koirista 3 %. Asetettujen tavoitteiden saavuttamisen epäonnistuminen johtunee epärealistisesta tavoitteenasettelusta. Yleisesti ottaen rodun harrastajat eivät pitäneet JTO :tä rodunjalostuksen työkaluna vaan lähinnä SKL:n vaatimana dokumenttina. JTO 6- toteutuminen on esitetty taulukossa 36. SSSK JTO -5 54

55 Tavoite JTO6- Toteuma 6- Kommentit Rekisteröintimäärät vakiintuvat tarkastelujaksolla % nykyistä tasoa suuremmaksi Keskimäärin + % ( 4- %) Suuntaus on ylöspäin. Vuosivaihtelua on kuitenkin jonkin verran. Tehollinen populaatio koko 4 kpl tasolle Keskimäärin 36 (9-4) Suunta on oikea. Tehollinen populaatio pysynee 4 tuntumassa jatkossa. Sukusiitosaste alle 6 % Keskimäärin 4.7% (3,6-6,64) Sukusiitosasteen merkitys on tiedostettu kasvattajien ja myös koiranostajien keskuudessa. Luonnetestattuja 3% rekisteröidyistä noin 3 % (-6 rekisteröidyt) Luonnetestin virallinen suoritusikä on vuotta. Vuoden 7 aikana tai sen jälkeen syntyneitä koiria ei juurikaan ole vielä testattu. Jalostustarkastettuja 5 % rekisteröidyistä PK-harrastus nousuun Noin % rekisteröidyistä on jalostustarkastettu (-6) Ei toivottua nousua tarkastelujakson aikana Suojeluharrastus on vahvassa kasvussa. Rotujärjestö on perustanut erillisen toimikunnan jalostustarkastuksien lisäämiseksi. Yleensä suursnautserit aloittavat kisauran noin 3 vuotiaina. PEVISA-tutkittujen määrä nousee 5% rekisteröinneistä Yli 5 % Suursnautserit tutkitaan yleensä yli vuotiaana. Vuosien 3-7 rekisteröidyistä koirista yli 6 % on PEVISA-tarkastettuja. Nuoren koiran kilpirauhasen vajaatoiminnan ennakoivaa TGAtestausta jatketaan Kyselytutkimuksen mukaan testistä ei ole ollut apua. Tutkimusten mukaan Tgaa on koholla, kun kilpirauhaskudos on tuhoutumassa. Testiä suositellaan edelleen jalostukseen käytettäville koirilla normaali kilpirauhastestauksen lisäksi. Kesällä julkaistun artikkelin mukaan tietty DLA-tyyppi

56 Erikoisnäyttelyn käyntimäärät 75 koiran tasolle Muiden näyttelyiden käyntimäärät nousevat % Ei saavutettu Ei saavutettu liitetään alttiuteen sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan. Tutkimusta seurataan. Näyttelyharrastus ei ole kaikkien rotuaharrastavien suosiossa. Rotujärjestö pyrkii panostamaan näyttelyiden ja erityisesti erikoisnäyttelyn tarpeellisuuden tiedostamiseksi. Näyttelyharrastus ei ole kaikkien rotuaharrastavien suosiossa. Rotujärjestö pyrkii panostamaan näyttelyiden ja erityisesti erikoisnäyttelyn tarpeellisuuden tiedostamiseksi Taulukko 36. JTO:n toteutuminen vuosina 5-. SSSK JTO -5

57 6 JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA STRATEGIAT 6. Visio Luonne, käyttöominaisuudet ja rakenne: Suursnautseri oli alun perin Ylä-Baijerin maatilojen vahtikoira. Nykyään sen tulisi soveltua erittäin hyvin seura-, urheilu-, työ- ja palveluskoiraksi. Rotu on myös suosittu näyttelykoira. Yhteiskunta ja kaupungistuminen tulevat jatkossa asettamaan perinteisten vahtitaustaisten rotujen kasvattamiselle aiempaa tiukemmat vaatimukset. Puolustustahtoisten koirien on oltava riittävän itsevarmoja, ehdottoman hyväntahtoisia ja asiallisesti koulutettuja. Koirat eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita eivätkä käyttäytyä pelkoa aiheuttavalla tavalla missään arkielämän tilanteessa. Kotimainen kanta täyttää tällä hetkellä kohtuullisen hyvin seura- ja näyttelykoiran tehtävät (vrt. taulukko ). Suomessa rodun soveltuvuutta urheilu-, palvelus- ja etenkin työkoiraksi heikentävät puutteet hermorakenteessa, pehmeys, rohkeuden puute ja liiallinen vilkkaus. Rotujärjestön pyrkimyksenä on auttaa kasvattajia kehittämään rotua kokonaisuutena (luonne ja käyttöominaisuudet sekä rakenne) rotumääritelmän viitoittamaan ja yhteiskunnan hyväksymään suuntaan. Visio yleisvaikutelmasta: voimakas, vahva, nopea, ketterä, hyvä koordinaatiokyky ja kestävyys urokset 67 cm +/- cm nartut 63 cm +/- cm Visio luonteesta: rohkea, itsevarma, hermorakenteeltaan vahva ja kuormitusta kestävä rauhallinen ja harkitseva, kuitenkin tarkkaavainen ja ympäristöstään kiinnostunut työhaluinen, taistelutahtoinen suhteellisen kova ehdottoman hyväntahtoinen ja luoksepäästävä, saa olla pidättyväinen siinä mielessä, että on ns. yhden ihmisen koira eikä mielistele, ei kuitenkaan saa väistää tai suhtautua aggressiivisesti vieraisiin

58 Visio tyypistä ja rakenteesta: tyyppi rotumääritelmän mukaiseksi, tiiviiksi ja neliömäiseksi tyyppi-ihanteena voimakkaasti liikkuva keskisnautseri -tyyppi suurennettuna suursnautserin kokoon etuosat oikein kulmautuneiksi ja vahvemmiksi takaosan/takaliikkeiden ahtaus pois ja oikea reiden leveys Populaation koko Suomalaisen suursnautserin populaatiokoko on tällä hetkellä liian pieni, jotta kovinkaan merkittävää jalostusvalintaa voisi toteuttaa. Populaation kokoa pyritään tulevaisuudessa kasvattamaan ja kannan sukusiitosasteen nouseminen pyritään estämään. Lisäksi rotujärjestö pyrkii aktiivisesti estämään rodun jakautumisen käyttö- ja näyttelylinjoihin. P&s värin populaation koko on tällä hetkellä erittäin uhanalainen. Kanta on marginaalinen ja käytännössä yhden tai korkeintaan muutaman kasvattajan varassa. Rotujärjestön visiona on vakiinnuttaa värimuunnos osaksi suomalaista suursnautseria. Terveys Rotu on yleisesti ottaen suhteellisen terve. Terveystilanne pyritään pitämään vähintään nykyisenä. Jäsenistöä kannustetaan tutkituttamaan koiriensa terveyttä (lonkat, silmät, kilpirauhasen vajaatoiminta) nykyistä enemmän. SSSK pyrkii vaikuttamaan eläinlääkäreihin SKL:n kautta, jotta silmätarkastusten luotettavuus paranisi. SSSK JTO -5

59 6. Rotujärjestön tavoitteet Yleistä SSSK ry:n tavoitteena on, että tämä Jalostuksen tavoiteohjelma (JTO 6) ja sen tulevat päivitykset toimivat jatkossa jalostuksen ohjesääntönä. Yhdistyksen kaikkien päätösten, toimintasuunnitelmien ja kannanottojen tulee olla sopusoinnussa JTO:n kanssa. Populaation koko SSSK:n tavoitteena on kasvattaa rodun markkinapotentiaalia siten, että rodun rekisteröintimäärät vakiintuvat seuraavan 5 vuoden aikana % nykyistä tasoa suuremmaksi (vuotuinen rekisteröinitimäärä 8). Samalla tehollinen populaatiokoko pyritään nostamaan 44 kpl tasolle ( % kasvutoive teholliseen populaatioon, ts. tehollinen populaatiokoko ei saa kärsiä, vaikka rekisteröintimäärät kasvaisivat) ja sukusiitosaste pysymään alle 6 %. Luonne ja käyttöominaisuudet SSSK:n tavoitteena on parantaa rodun mahdollisuuksia menestyä urheilu- ja palveluskoirana sekä mahdollistaa suursnautserin sopivuus myös työkoiraksi. Suursnautserin kuormituskestävyyttä on parannettava oleellisesti. Rodun tulisi olla nykyistä hyvähermoisempi, rohkeampi, temperamentiltaan rauhallisempi ja mielellään kovempi. Jotta näiden ominaisuuksien edistymistä rodussa voidaan seurata, tulee koirien käydä nykyistä enemmän testeissä, jalostustarkastuksissa ja kokeissa. Jalostukseen käytettävien koirien luonteesta on tutkittua tietoa ja koira on iältään riittävän aikuinen, jotta sen luonnetta voidaan arvioida (luonnetestin alaikäraja on 4 kk ja jalostustarkastuksen 8 kk). SSSK:n tavoitteena on, että tulevan 5 vuoden aikana kerätään systemaattisesti nykyistä enemmän tietoa rodun luonteesta ja käyttöominaisuuksista: luonnetestattujen suursnautsereiden määrä nousee 3 % rekisteröinneistä, jalostustarkastettujen määrä nousee 5 % rekisteröinneistä ja pk-harrastus suursnautserin kanssa kääntyy nousuun. Terveys SSSK:n tavoitteena on säilyttää suursnautserin terveystilanne vähintään nykyisellä tasolla ja pyrkiä estämään suursnautserilla perinnölliseksi todettujen sairauksien leviämistä kannassa. Erityisesti huomiota on kiinnitettävä mm. kilpirauhasen vaajatoimintaan sekä alttiuteen sairastua nuorena/keski-ikäisenä luusyöpään ja/tai melanoomaan. SSSK JTO -5 3

60 SSSK:n tavoitteena on, että tulevan 5 vuoden aikana PEVISA-tutkittujen määrä nousee 5 % rekisteröinneistä ja nuoren koiran kilpirauhasen vajaatoiminnan ennakoivaa TGA-testausta jatketaan. Rakenne Suomalainen suursnautseri on vakiinnuttanut asemansa menestyvänä näyttelyharrastusrotuna. Rakenteessa ei ole yleisesti tarkasteltuna havaittavissa vakavia puutteita. Kehityskohteita suhteessa rotumääritelmään löytyy toki jonkin verran. Näistä keskeisimmät tavoitteet ovat: kannan tyypin tulisi olla yhdenmukaisempi, etuosat saisivat olla hieman kulmautuneemmat ja vahvemmat, takaosan/takaliikkeiden ahtaus tulisi saada pois. SSSK:n tavoitteena on, että tulevan 5 vuoden aikana kerätään systemaattisesti tietoa rodun rakenteesta: erikoisnäyttelyiden käyntimäärät ovat n. 75 koiran tasolla ja muiden näyttelyiden käyntimäärät nousevat n. %. Tavoitteiden tärkeysjärjestys Populaation koon kasvattaminen on tavoiteohjelman tärkein päämäärä, sillä kannan koko on kriittisesti uhanalainen eikä kestä käytännössä merkittäviä jalostusvalintoja. Varovaisesti ja maltillisesti toteutetun jalostusvalinnan tärkeysjärjestys on ) populaation koko, ) terveys, 3) luonne- ja käyttöominaisuudet, 4) rakenne. 6.3 Rotujärjestön strategia Populaation koko Tavoite: rekisteröintimäärät vakiintuvat seuraavan 5 vuoden aikana % nykyistä tasoa suuremmaksi, tehollinen populaatiokoko pyritään nostamaan 4 kpl tasolle ja sukusiitosaste pysyy alle 6 %. Strategia: SSSK:n kannustaa jäseniään harrastamaan monipuolisesti suursnautserin kanssa. Hyvin toimivat, kestävät ja rakenteeltaan tarkoituksenmukaiset koirat puhuvat puolestaan ja nostavat markkinapotentiaalia toivotusti. Yhdistyksen kesäleirillä annetaan laadukasta ja innostavaa koulutusta jäsenille. Eri lajien rotumestaruuskilpailut lisäävät harrastamisen mielekkyyttä samoin kuin vuosittain palkittavat lajien parhaat ja tosialokkaat. Jalostustoimikunta tiedottaa aktiivisesti populaation koon kasvattamisen tärkeydestä yhdistyksen lehdessä, SSSK JTO -5 4

61 kasvattaja- ja ajankohtaispäivillä sekä SSSK:n kotisivuilla. SSSK suosittelee kasvattajia tavoittelemaan jalostusyhdistelmillään seuraavaa: ) Yhdistelmä kasvattaa populaatiokokoa, sen sukusiitosaste on hyvin pieni ja yhdistelmässä on linjattu mahdollisimman vähän. ) Yhdistelmässä pyritään välttämään rodun perinnöllisten sairauksien leviämistä. Jos ensimmäisen kohdan täyttämiseksi on perusteltua käyttää yksilöä, jolla on todettu jokin lievä, muttei elämää haittaava vika, joka saattaa olla perinnöllinen, on kiinnitettävä suurta huomiota siihen, ettei toisella jalostusyksilöllä EIKÄ sen lähisukulaisilla ole samaa vikaa. 3) Koska kanta ei kestä tiukkaa jalostusvalintaa, on valikoitavien ominaisuuksien painotus tärkeää. Luonteen ja käyttöominaisuuksien asettamat vaatimukset jalostukselle tullee aina asettaa rakenteen asettamien vaatimusten edelle. Ensisijaisesti on kiinnitettävä huomiota jalostusyksilöiden hermorakenteeseen, itsevarmuuteen ja rohkeuteen. Terveys Tavoite: PEVISA-tutkittujen määrä nousee 5 % rekisteröinneistä, jatketaan tiedonkeräystä TGA-testistä Strategia: Rotu jatkaa nykyistä PEVISA ohjelmaansa. Näiden lisäksi yhdistys kannustaa jäseniään tutkituttamaan koiriansa. Keinoina ovat osallistuminen nuorille koirille tehtävään TGA-testin kustannuksiin (kilpirauhasen vajaatoiminta), testistä saatavan tiedon hankkiminen sekä lonkkakuvausten ja silmätarkastusten joukkotutkimusten järjestäminen. Luonne ja käyttöominaisuudet Tavoite: jalostukseen käytettävien koirien luonteesta on arvio, luonnetestattujen määrä nousee 3 % rekisteröinneistä, jalostustarkastettujen 5 % rekisteröinneistä, pk-harrastus suursnautserin kanssa kääntyy nousuun Strategia: SSSK kannustaa kasvattajia ja harrastajia pohtimaan koiriensa ominaisuuksia. Yhdistys järjestää luonnetestejä ja jalostustarkastuksia, tulevaisuudessa myös MH-testejä. Kasvattaja- ja ajankohtaispäiville kutsutaan aiheeseen perehtyneitä keskustelun alustajia. Riisenissä julkaistaan säännöllisesti aiheeseen liittyviä kirjoituksia. Kasvattajia kannustetaan harrastamaan itse koirillaan. Jalostukseen käytettävien koirien iän tulisi olla vähintään vuotta, jotta koiran luonnetta voidaan arvioida myös itsevarmuuden ja puolustushalukkuuden osalta. Rakenne Tavoite: erikoisnäyttelyiden käyntimäärät ovat n. 75 koiran tasolla, muiden näyttelyiden käyntimäärät SSSK JTO -5 5

62 nousevat n. % Strategia: SSSK panostaa näyttelytuomareiden laadukkaaseen koulutukseen ja erikoisnäyttelytuomarin valintaan sekä kannustaa jäseniään tuomaan koiriaan näyttelyihin. SSSK JTO -5 6

63 6.4 Uhat ja mahdollisuudet Populaatio Vahvuudet - Sukusiitosasteen ja populaation tehollisen koon merkitystä ollaan tiedostamassa. - Viime vuosina jalostukseen käytettyjen urosten ja narttujen määrä on ollut lähellä toisiaan, matadorijalostusta ei ole tapahtunut. - Mustien kanta on maailmanlaajuisesti vielä riittävä. Mahdollisuudet - EU:ssa suhteellisen helppo liikkua, geenipoolia voi laajentaa tuonneilla ja ulkomaisilla astutuksilla. - Jalostukseen käytettävien yksilöiden määrää voidaan Suomessakin lisätä jos jättää valintaa tekemättä ulkonäön, luonteen tai jopa terveyden osalta. - Markkinapotentiaalia nostamalla voidaan saada rotuun uusia palveluskoiraharrastajia - Suursnautseri on maailmalla kohtuullisen levinnyt rotu, joka mahdollistaa laajempaa jalostusmateriaalin hankintaa ulkomailta. - P&s -värisille suunnitelmallinen väriristeytys mustien tai keskisnautsereiden kanssa voisi tuoda kaivattua geenipoolin laajenemista ja ulospääsyä tähän väriin vakiintuneista ongelmista - rodun harrastajien ja kasvattajien ennakkoluuloton jalostuskoirien hankinta ja käyttö mahdollistaisivat entistä laajemmat näkymät suursnautsereiden jalostukseen. Heikkoudet - Jakautuminen näyttely- ja käyttölinjoihin. - P&s kanta on ylikriittinen. Yksilöiden määrä on maailmanlaajuisesti liian pieni. - P&s -väristen suursnautsereiden kannan vähyys ja kohtuullisen suuret jalostukselliset ongelmat korostuvat, kun tämän värin harrastajia ja kasvattajia on vähän. - Mustien kanta on myös kriittinen Suomessa. Suomen kanta kestää vain hyvin varovaisesti ja maltillisesti toteutettua valintaa. - Kasvattajien painotus jalostuksellisesti on muutamien ominaisuuksien osalta liian suuri (ulkomuoto, viettirakenne), tavoitteena tulisi olla luonteeltaan tasapainoinen ja harrastuskoiraksi sopiva, ulkomuodoltaan hyvä ja rodunomainen suursnautseri. - Mahdollisia hyviä jalostuskoiria ei ole tuotu esiin, vaan ne ovat kotikoirina eivätkä ole osallistuneet testeihin tai tutkimuksiin. Uhat - Populaation kasvattaminen ei onnistu, jos ei ole ottajia. Markkinapotentiaali olisi saatava suuremmaksi. - Tuontimahdollisuudet loppuvat. SSSK JTO -5 7

64 Rodun markkinapotentiaali Vahvuudet - Rotu on hyvin esillä maailmanlaajuisesti näyttelyissä ja suhteellisen hyvin myös kotimaan pk -kentillä. - Suursnautseri on monipuolinen harrastuskoira. - Usein epäsiisti ulkonäkö, parta, trimmattavuus ja haastava luonne estänevät rodun muuttumisen muotikoiraksi. -> ostajilla on useimmiten realistinen kuva rodusta, joten ei massatuotannon tuomia vaikeuksia. - Rodulle on kysyntää erilaisiin lajeihin harrastuskoiraksi ja myös kotikoiraksi. - Suomalaiset suursnautseriharrastajat ja kasvattajat ovat kansainvälisesti aktiivisia, niin näyttelyiden, kilpailujen kuin myös jalostusmateriaalin hankinnan suhteen. - Suursnautseri on vakiinnuttanut asemansa rotuna Suomessa. Suurimmalla osalla rodun kasvattajista on selkeä näkemys rodusta ja tavoitteistaan kasvatustyössään. Mahdollisuudet - Uljas ja näyttävä sekä hyvin käyttäytyvä suursnautseri puhuu puolestaan. Ihastuneet ohikulkijat kiinnostuvat rodusta. - Nostaa rodun statusta vähemmän harrastettujen lajien keskuudessa, esim. valjakkohiihto, viesti, erikoisjälki, suojelu, vesipelastus, agility jne. Heikkoudet - Trimmattavuus ja suuri koko haittaavat useita harrastajia. - Huono hermorakenne yhdistettynä huonoon toimintakykyyn ja/tai liialliseen terävyyteen aiheuttaa pitovaikeuksia. - Rodun aktiiviharrastajien ulosvuoto, huono usko rodun mahdollisuuksiin suojelukoirana - Rodun jakaantuminen näyttely- ja käyttölinjaisiin jakaa niin jäsenistöä, kasvattajia kuin vaikeuttaa myös rotujärjestön toimintaa Uhat - Kaupungistuminen suosii pienikokoisia rotuja. - Kuluttajasuoja ja kasvattajan vastuun lisääntyminen saattaa laittaa kasvattajat miettimään kahdesti kannattaako sittenkään astuttaa. - Vaarallisten rotujen listalle joutuminen. SSSK JTO -5 8

65 Terveys Vahvuudet - Rotu on edelleen suhteellisen terve. - Rodun perusrakenne on terve ja toimiva eikä aiheuta koiralle sairauksia. - Rotu on sään vaihteluille vastustuskykyinen. - Terveyskyselyn vastausprosentti oli hyvä, joten rodun terveystilanteesta on tuoretta tietoa. - PEVISA -tutkimusprosentit ovat suhteellisen korkeat. - Terveystutkimuksia järjestetään/on järjestetty, terveystulokset esitetään avoimesti, kootaan statistiikaksi, joka on hyödynnettävissä jalostuksessa - Rodulla ei yksittäistä vakavaa sairautta, joka edellyttäisi voimakasta karsintaa jalostuksessa - Suomalaisten kasvattajien jo pitkään suorittamat terveystutkimukset antavat selkeän käsityksen rodun ongelmista ja vahvuuksista. Mahdollisuudet - DNA-kartoitukset. - Ruokintatietämyksen lisääntyminen (kynsi-, antura- ja vatsaongelmat). - Tehostuneet kuluttajansuojavaatimukset pakottavat kasvattajia terästäytymään terveysasioissa. - Ongelmat tiedostamalla voidaan rotu pitää suhteellisen terveenä verrattuna moneen muuhun rotuun. Heikkoudet - Rotu on altis syöville, kilpirauhasen vajaatoiminnalle, kynsiaineksen heikkoudelle, antura- ja ruoansulatusongelmille. On myös jonkin verran luuston ja tukielinten sairauksia. - Lonkkavikaisten koirien käyttö jalostukseen on lisääntynyt merkittävästi. - Tuontikoirien ja ulkomaisten jalostusyksilöiden terveydestä ei ole saatavilla tietoa, sillä koiria ei ole tutkittu tai tutkimukset eivät ole vertailukelpoisia. - Silmätutkimustulosten luotettavuutta heikentää se, että eläinlääkäreillä on usein suuria näkemyseroja löydösten vakavuudesta ja laadusta. - P&s kannan pienuus altistaa voimakkaasti perinnöllisten sairauksien lisääntymiselle. - Vähättelevä suhtautuminen terveystutkimuksiin, liian pienet tutkimusprosentit suhteessa rekisteröinteihin. - Kansainvälisesti tarkasteltuna vain harvat maat suorittavat rodullemme tärkeitä terveystarkastuksia, varsinkin silmäsairauksien osalta kasvattajien kokemukset ulkomaisista koirista ovat toisinaan huonoja. - Yhteistyö kansainvälisellä rintamalla koskien terveystarkastuksien yleistymistä ja julkaisuhalukkuutta näyttää valitettavasti kovin nihkeältä. - Usein suomalaiset tutkitut koirat leimataan suvuiltaan sairaiksi ja ulkomaiset tutkimattomat taasen terveiksi. Riittävän tutkimustiedon saaminen ulkomailta on vaikeaa. Uhat - Ympäristötekijöiden vaikutus syöpiin? - Tarttuvat taudit. SSSK JTO -5 9

66 Luonne ja käyttöominaisuudet Vahvuudet - Kannassa on edelleen hyviä luonneominaisuuksia olemassa. - Pk-kokeisiin osallistumisprosentti on suuri suhteessa muihin rotuihin. - Rotu on koulutuskelpoinen. - SSSK on aktiivinen yhdistys (luonnetestit, jalostustarkastukset, leiri, mestaruuskokeet, pentukoulutusta). - Halu säilyttää ko. ominaisuudet rodussa, edelleen harrastus/käyttökoira. - Keskimääräistä suomalaista Pk-koiraa parempi luonne. - Rodulla on hyvät mahdollisuudet harrastaa pk-lajeja, mukaan lukien suojelua. Heikkoudet - Pk -kokeisiin osallistumisprosentti suhteessa rodun rekisteröintimäärin laskee kaiken aikaa. Omistajien kiinnostus harrastaa on pieni. - Luonnetesteihin osallistumisprosentti on pienehkö, jalostustarkastettuja vain muutama. - Koe- ja testikäyntien vähentyessä rodusta saadaan vähemmän tietoa. - Väheksyvä suhtautuminen testeistä saatavaan tietoon. - Vain harva kasvattaja harrastaa itse pk -lajeja jalostuskoirillaan. Kasvattajat eivät välttämättä tunne jalostusyksilöidensä todellisia käyttöominaisuuksia. - Voimakas suuntautuminen näyttelykoirien kasvattamiseen jättää luonteen merkityksen liian vähälle. - Hermorakenteesta johtuvia puutteita, esim. laukausalttius osalla kannasta. - Ongelmia puolustushalussa, rohkeudessa, taisteluhalussa ja saalisvietissä. Rodussa on myös ylivilkkautta. - Näyttelytuomarit eivät ota arvostellessaan rotumääritelmässä hylkääviksi virheiksi mainittuja luonneominaisuuksia ja käytöstä riittävästi huomioon. Mahdollisuudet - Eläinten käyttäytymistutkimuksessa ja oppimisteorioiden omaksumisessa harpataan aimo askel eteenpäin. Harrastajat ja kasvattajat osaavat analysoida paremmin koiriensa luonnetta. - Tarkoin harkittuja varovaisia jalostusvalintoja tekemällä voidaan saada todella hyvä palveluskoirarotu Uhat - Yhteiskunnan vaatimukset koiranpidolle lisääntyvät. Puolustustahtoiset koirat on koulutettava hyvin. - Aktiiviharrastajat saattavat vaihtaa muihin rotuihin, jos suursnautserin käyttöominaisuuksiin ei kiinnitetä huomiota. - Lainsäätäjä saattaa rajoittaa vapaata suojeluharrastusoikeutta SSSK JTO -5

67 Rakenne Vahvuudet - Suomalainen suursnautseri on maailmanlaajuisesti arvostettu näyttelykoira. - Terve perusrakenne, joka ei yleensä haittaa koiran elämää, synnytyksiä tai astutuksia. - Ei ns. luonnotonta rakennetta Heikkoudet - Epävakaa tyyppi. - Huonot etuosat. - Ahtaat takaosat. - Äärimmäisyyksien arvostus näyttelyissä. - Osa koirista on liian suuria. Mahdollisuudet - Näyttelytuomarit koulutetaan paremmin ja he lakkaavat palkitsemasta huonosti liikkuvia ylisuuria ja raskaita yksilöitä. - Tarkoin harkittua ja varovaista jalostusvalintaa suorittamalla voimme päästä ideaalikokoon. - AD-kokeen merkityksen korostaminen. - PK-kokeissa rakenteellisesti kyvykkäiden ja pitkään kilpailleiden koirien merkityksen lisääminen jalostuksessa Uhat - Ylisuurten ja raskaiden koirien palkitseminen näyttelyissä. - Epäterveen rakenteen vähättely (köyry selkä, suorat tai liialliset kulmaukset, ahtaus). SSSK JTO -5

68 6.5. Varautuminen ongelmiin Riski Syy Varautuminen Miten vältetään Toteutuessaan merkitsee Perinnöllinen sairaus leviää kannassa Suursnautseri puree lasta lööppi Pentutehtailija Viimeinen p&s kasvattaja lopettaa tai värin jalostuskelpoiset yksilöt loppuvat maasta Näyttely- ja käyttölinjat erkaantuvat Jäsenistö riitautuu ja jakaantuu eri yhdistyksiin Teholl.pop.koko laskee tai sukusiitosaste nousee liikaa. Sairaan tai kantajan runsas jalostuskäyttö Huonohermoinen, terävä ja ylivilkas koira ja huolimaton koiranpito onnettomuus. Piittaamattomuus, vastuuttomuus. ja/tai Ylikriittinen kannan koko. Harrastajilla on liian suuret näkemyserot ja/tai kasvattajien ajattelemattomuus sekä itsekäs hyötyajattelu. Terveystietojen systemaattinen kerääminen. DNA-tutkimus. Jälkeläisseuranta Käyttöominaisuuksien ja luonteen merkityksen korostaminen. Kasvattaja valitsee ostajat huolella. Seurataan rodun myyntikanavia aktiivisesti ja huomataan tilanne ajoissa. Suvaitsevaisempi asenne eri harrastusmuotojen kesken. Tiedotetaan aktiivisesti teholl.pop.koon ja sukusiitosasteen merkityksestä. Tauko 3-5 vuotiaiden jalostuskäytössä Jalostuskoirien luonteeseen kiinnitetään suurta huomiota. SSSK kannustaa jäseniään kouluttamaan koiransa asianmukaisesti. Tiedotetaan ostajille aktiivisesti vastuullisen koiranpidon ja kasvatuksen merkityksestä koirakaupassa. SSSK pyrkii edesauttamaan p&s kannan koon kasvattamista kannustamalla väriristeytyksiin jne. Tiedotetaan jäsenistöä aktiivisesti tehollisen populaatiokoon ja sukusiitosasteen merkityksestä Kuten edellä Kuten edellä Pyritään saamaan kaikkia harrastajia mukaan yhdistyksen toimintaan. Vaikeuttaa jalostusyksilöiden löytämistä, vaikuttaa rodun käyttöarvoon ja markkinapotentiaaliin. Vaikuttaa negatiivisesti rodun markkinapotentiaaliin. Saattaa pahimmillaan johtaa tiettyjen rotujen kieltämiseen. Tuo rodulle huonoa mainetta. P&s värimuunnos häviää Suomesta. Tehollisen populaatiokoon pienenemistä entisestään. Vaikeuttaa yhdistyksen toimintaa ja vähentää rodusta käytettävissä olevaa tietoa. SSSK JTO -5

69 6.6 Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi 6.6. Vuosiksi 6- SSSK JTO -5 3

70 SSSK JTO -5 4

71 SSSK JTO -5 5

72 SSSK JTO -5 6

73 6.6. Vuosiksi -5 VUOSI 3-5 Populaation koko Rekisteröintimäärä % lisäystä vuosien - 5 aikana Tehollinen populaatio 4, kannan sukusiitosaste pysyy alle 6 % (laskettuna 8 sukupolvella). Sukukatokerrointa seurataan. Terveys Lonkkakuvattujen ja silmätutkittujen koirien määrä nousee 5 % rekisteröidyistä. Suursnautsereiden positiivista näkyvyyttä eri medioissa ja koiraurheilulajeissa pyritään lisäämään. Kotisivujen ylläpito ja kehittäminen vastaamaan kasvattajien ja koiranomistajien tarpeita. Riiseniin artikkeleita ulkomaisista kasvattajista ja tuontikoirista.-. Pentulista pidetään edelleen tärkeänä työkaluna tehollisen populaatiokoon kasvattajana. -Jalostustoimikunta ja hallitus päättävät toimista, mikäli siihen on tarvetta -Pentulistalle sukusiitosaste ja sukukatokerroin sukusiitoskertoimen rinnalle. Kennelnimihakemuksen puolto edellyttää JTO:n lukemista ja siihen sitoutumista. Riisenissä ja vuosikirjassa julkaistaan vuosittain koirien jälkeläismäärät sekä yhdistelmien sukusiitosasteet ja sukukatokertoimet (laskettuna 8 sukupolvella). - Tarvittaessa Pentuopas päivitetään -Pyritään järjestämään joukkotarkastuksia myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Pyritään muodostamaan alueyhdyshenkilöiden kanssa toimiva tiedottamismenetelmä joukkotarkastuksista. Tiedotetaan suursnautsereiden omistajia lonkkakuvausten ja silmätarkastusten Kuten vuonna Kuten vuonna Kuten vuonna SSSK JTO -5 7 Kuten vuonna Mikäli tavoitteeseen ei päästä, hallitus päättää yhdessä jalostustoimikunnan kanssa tarvittavista toimenpiteistä. Kuten vuonna Mikäli tavoitteeseen ei päästä, hallitus päättää yhdessä jalostustoimikunnan kanssa tarvittavista toimenpiteistä. Kuten vuonna Mikäli tavoitteeseen ei päästä, hallitus päättää yhdessä jalostustoimikunnan kanssa tarvittavista toimenpiteistä.

74 Tietoa kilpirauhastestauksesta Luonne ja käyttöominaisuudet Luonnetestattujen koirien määrä nousee 3 % rekisteröidyistä. Jalostustarkastettujen koirien määrä nousee 5 % rekisteröidyistä. Palveluskoirakokeisiin osallistumismäärä takaisin aikaisemmalle tasolle. Rakenne Näyttelyissä käyneiden yksilöiden määrä nousee % nykyisestä tasosta. tärkeydestä., myös niiden koirien osalta, joita itseään ei käytetä jalostukseen. Kannustetaan kasvattajia joukkokuvausten järjestämiseen. Kannustetaan kasvattajia joukkokuvausten järjestämiseen. Tiedotetaan jalostusiän ylittäneiden silmätutkimusten tärkeydestä. Seurataan uutta tutkimusta, harkitaan kilpirauhastestausta yhdeksi PEVISAvaatimukseksi. Testataan kaikki jalostukseen käytettävät koirat. Yhdistyksen omat luonnetestit, tiedotus luonnetestin tärkeydestä. Yhdistys järjestää jalostustarkastuksia ja koulutusta. Pyritään ottamaan jalostustarkastukset huomioon kesäleirin ohjelmaa suunniteltaessa Jalostustarkastuksen luokat tutuksi harrastajille Riisenin ja kotisivujen kautta. Yhdistyksen kesäleiri ja muut koulutustilaisuudet. Riiseniin artikkeleita koulutuksesta ja kilpailevista koirista. Yhdistyksen oma BH-koe kesäleirillä. Riisenimestisten statuksen nostaminen (artikkeli lehdessä, yhdistyksen edustaja paikalla). Tiedotetaan paikallisista PK-yhdistyksistä ja aktivoidaan alueyhdyshenkilöitä järjestämään koulutusta. Kehotetaan kasvattajia innostamaan kasvatin omistajia näyttelyihin. Trimmauskoulutukset ja näyttelyesittämiskoulutukset jäsenistölle. Kuten vuonna Kuten vuonna Kuten vuonna Kuten vuonna Kuten vuonna Erikoisnäyttelyssä Nostetaan erikoisnäyttelyn statusta: Kuten vuonna Kuten vuonna SSSK JTO -5 8 Kuten vuonna Mikäli tavoitteeseen ei päästä, hallitus päättää yhdessä jalostustoimikunnan kanssa tarvittavista toimenpiteistä. Kuten vuonna Mikäli tavoitteeseen ei päästä, hallitus päättää yhdessä toimikuntien (jalostus, jalostustarkastus, koulutus&kilpailu) kanssa tarvittavista toimenpiteistä. Kuten vuonna Mikäli tavoitteeseen ei päästä, hallitus päättää yhdessä toimikuntien (jalostus, jalostustarkastus, koulutus&kilpailu) kanssa tarvittavista toimenpiteistä. Kuten vuonna Mikäli tavoitteeseen ei päästä, hallitus päättää yhdessä toimikuntien (jalostus, jalostustarkastus, koulutus&kilpailu) kanssa tarvittavista toimenpiteistä. Kuten vuonna Mikäli tavoitteeseen ei päästä, hallitus päättää yhdessä jalostustoimikunnan ja näyttelytoimikunnan kanssa tarvittavista toimenpiteistä.

75 käyneiden yksilöiden määrä on noin 75 koiraa per vuosi. Lisää tietoa suursnautsereiden rakenteesta asiantuntijatuomarit, yhdistyksen edustajat paikalla, edulliset osallistujamaksut, arvonta. Erikoisnäyttelystä artikkeli Riiseniin, kuvia koirista. Otetaan käyttöön suursnautsereiden ulkomuotokatselmus. Katselmukseen pyritään houkuttelemaan myös niitä koiria, jotka eivät käy näyttelyissä (esimerkiksi turkinhoidollisista syistä).näyttelyitä pienempi kynnys osallistua koiran ei tarvitse olla näyttelyturkissa tilaisuuteen osallistuessaan Mikäli tavoitteeseen ei päästä, hallitus päättää yhdessä jalostustoimikunnan ja näyttelytoimikunnan kanssa tarvittavista toimenpiteistä. Kuten vuonna Kuten vuonna Mikäli tavoitteeseen ei päästä, hallitus päättää yhdessä jalostustoimikunnan ja näyttelytoimikunnan kanssa tarvittavista toimenpiteistä Em. taulukoissa esitetyn lisäksi yhdistys voi kirjata vuosittain toimintasuunnitelmaansa muitakin keinoja saavuttaa asetetut tavoitteet SSSK JTO -5 9

76 7 TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA Liitteesä on esitetty kappaleessa 6 asetettujen tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten laaditut diagrammit. SSSK päivittää liitteessä esitetyt kuvat kerran vuodessa sekä tekee selvityksen kappaleessa 6.6 esitettyjen toimintasuunnitelman vuosikohtaisesta toteutuksesta. Tämä JTO:n toteutumisen seurantamateriaali esitetään vuosittain maaliskuussa olevan vuosikokouksen yhteydessä, sekä julkaistaan Riiseni-lehdessä, yhdistyksen kotisivuilla ja Vuosikirjassa. 8 LIITTEET Liite Yhteenveto vuonna 5 tehdyn terveyskartoituksen vastauksista. Liite JTO:n tavoitteiden toteutumisen seurantakuvat 9 LÄHTEET SSSK ry, 994, Juhlajulkaisu 4 v SSSK ry, 4, Juhlajulkaisu 5 v 3 SSSK ry, toimintakertomukset vuosilta Suomen Kennelliitto ry, KoiraNet -jalostustietojärjestelmä (syys-lokakuu päivitystilanne), 5 Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede, Katariina Mäki, MMM, tutkija, artikkeli Pienten populaatioiden jalostus, 6 SSSK ry, tietokanta (maaliskuu päivitystilanne) 7 Suomen Kennelliitto ry, KoiraNet -jalostustietojärjestelmä (syys-lokakuu päivitystilanne), 8 SSSK ry, Jalostuksen tavoiteohjelma 9 Pinscher-Schnauzer-Klub 895 e.v., Saksa, Zuchtbüch vuosilta Svenska Kennelklubben, Hunddata -tietojärjestelmä (syyskuu 5 päivitystilanne), Svenska Riesenschnauzerklubben: Ras specifik avelsstrategi 5 SSSK ry, tietokanta (maaliskuu päivitystilanne) 3 Jorma Lankinen, 5, kooste SKL:n luonnetestituloksista. 4 Suomen Palveluskoiraliitto ry, Palveluskoirat -lehti numero /5 5 SSSK ry, Kysely harrastajille kesäleirillä ja rotumestaruuskokeissa 8/5 6 Sari Jalomäki, ELL, Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri, Silmätarkastuseläinlääkäri, 3..4, artikkeli Apexin nettiklinikalla, 9 SSSK ry, Terveyskartoitus 8/5 SSSK ry, Vuosikirjat vuosilta 9 SSSK ry, Riiseni-lehti vuosilta 9 SSSK JTO -5

77 Liite Terveyskartoitus LIITE TERVEYSKARTOITUS SSSK JTO -5

78 Liite Terveyskartoitus SSSK JTO -5

79 Liite Terveyskartoitus SSSK JTO -5 3

80 Liite Terveyskartoitus SSSK JTO -5 4

81 Liite JTO-seuranta LIITE JTO-SEURANTA VUOSILTA SSSK JTO -5 5

82 Liite JTO-seuranta SSSK JTO -5 6

83 Liite JTO-seuranta SSSK JTO -5 7

84 Liite JTO-seuranta SSSK JTO -5 8

85 Liite JTO-seuranta SSSK JTO -5 9

86 Liite 3 Rotumääritelmä SSSK JTO -5 3

87 Liite 3 Rotumääritelmä SSSK JTO -5 3

88 Liite 3 Rotumääritelmä SSSK JTO -5 3

Liite 4. Luonnetestit

Liite 4. Luonnetestit Liite 4. Luonnetestit LUKUOHJE: Kaavioissa on esitettynä luonnetestin eri osa-alueet. Arvostelualueet, esim. toimintakyky, K+luku tarkoittaa kerrointa arvostelun pisteytyksessä. Ympyrän kehällä on osion

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri Jalostuksen tavoiteohjelma 6- Suursnautseri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 7.3.5 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [6.6.5] Sisällys. YHTEENVETO... 3. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri Jalostuksen tavoiteohjelma 6- Suursnautseri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 7.3.5 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys. YHTEENVETO... 3. RODUN TAUSTA... 4 3.

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

Uroksen jalostuskäyttö

Uroksen jalostuskäyttö Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä 3 2 Talous 3 3 Jalostustoimikunta 3 4 Koulutus- ja Kilpailutoimikunta 3 5 Näyttelytoimikunta 4 6 Tiedotustoimikunta 4 7 Leiritoiminta 5 8 Aluetoiminta

Lisätiedot

LUONNOS! KEESHONDIN LUONNETAVOITE - luonnetestin määritysten rodunomaiseen arviointiin.

LUONNOS! KEESHONDIN LUONNETAVOITE - luonnetestin määritysten rodunomaiseen arviointiin. LUONNOS! KEESHONDIN LUONNETAVOITE - luonnetestin määritysten rodunomaiseen arviointiin. Suomen Keeshond ry Jalostustoimikunta Vuosi 2008 Sisällysluettelo KEESHONDIN LUONNETAVOITE... 1 Johdanto... 2 Keeshondin

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO - ehdotus Kerry- ja vehnäterrierikerho ry Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO ohjeiden taustatiedot jalostus- ja terveystilanne kartoitettu kasvattajakysely (-05): 7 kerry-, 19 vehnäkasv. terveyskysely

Lisätiedot

Kääpiöpinserit suomalaisen luonnetestin valossa

Kääpiöpinserit suomalaisen luonnetestin valossa Kääpiöpinserit suomalaisen luonnetestin valossa Yhteenveto vuosina 1992-2010 luonnetestatuista kääpiöpinsereistä Tarja Tuovinen, kesäkuu 2011 Yleistä suomalaisesta luonnetestistä Suomen Kennelliiton hyväksymät

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA 1. Miksi ehdotuksesta tehdään päätös nyt, kun asiat jäivät rotupalaverissa kesken? Rotupalaverissa ehdittiin käsittelemään ehdotukseen liittyvä kohta

Lisätiedot

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntö Tanskandogin Jalostuksen Tavoiteohjelma

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Suomen Hovawart ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014 2018 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 30.11.2013 Suomen Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 11.1.2014 1. YHTEENVETO Hovawart

Lisätiedot

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus: Käyttö Jalostuskoiran vs. valinta näyttö? Katariina Mäki 15.9.2011 Katariina Mäki 12.11.2011 Kuva: Tapio Eerola Luennon sisältö Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:. The effect of breeding schemes on the genetic

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Lancashirenkarjakoira

Jalostuksen tavoiteohjelma Lancashirenkarjakoira Jalostuksen tavoiteohjelma Lancashirenkarjakoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Sisällysluettelo Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] 1. YHTEENVETO...4

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.04.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 16.6.2015 Eeva Ylinen, Linda Merk, Henna Porali, Kaisa

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

VUODEN KARJIS -SÄÄNNÖT

VUODEN KARJIS -SÄÄNNÖT Näyttelykarjis s. 2 Veteraani s. 3 Pentu s. 4 Kasvattaja s. 4-5 PK-karjis s. 6 PEKO-karjis s. 6 VEPE-karjis s. 6 Agility s. 7 TOKO-karjis s. 7 Rally-Toko s. 8 Säännöt on tarkistettu ja hyväksytty 18.10.2015

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Amerikancockerspanielit ry / JTO... Sivu 1 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 6.4.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

Suomen Kääpiöpinserit ry jäsenkasvattajille suunnattu luonnekysely (22.6.-12.7.2011)

Suomen Kääpiöpinserit ry jäsenkasvattajille suunnattu luonnekysely (22.6.-12.7.2011) Suomen Kääpiöpinserit ry jäsenkasvattajille suunnattu luonnekysely (22.6.-12.7.2011) Yhteenveto Kyselyyn vastaamispyyntö lähetetty 78 kasvattajalle Vastauksia 20 kpl, vastausprosentti 26 %. TAUSTAKYSYMYKSET

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen 1.1.2013 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.2.2012 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Lyhytkarvainen collie. Jalostuksen tavoiteohjelma

Lyhytkarvainen collie. Jalostuksen tavoiteohjelma Jalostuksen tavoiteohjelma 2009-2013 Lyhytkarvaisen collien jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa: 13.04.2008 Hyväksytty Suomen Kennelliiton jalostustieteellisessä toimikunnassa:

Lisätiedot

SPKL tuomarikoulutusohje

SPKL tuomarikoulutusohje Suomen Palveluskoiraliitto (SPKL) ry TUOMARIKOULUTUS Koulutusohjelma: - peruskurssi - lajikurssi - ylituomarikurssi - koearvostelut - loppuarvostelu tuomarikollegiolle Jäsenyhdistykset anovat tuomarikurssin

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

Vuoden parhaat -pistelaskusäännöt

Vuoden parhaat -pistelaskusäännöt Vuoden parhaat -pistelaskusäännöt SSSK ry Vuoden parhaat pistelaskusäännöt voimassa 1.1.2013 alkaen Pistelaskussa huomioidaan Suomen Kennelliiton (SKL) ja Suomen Palveluskoiraliiton (SPKL) kokeet. Lisäksi

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Lancashirenkarjakoira

Lancashirenkarjakoira Suomen Lancashire Heeler -yhdistys ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Lancashirenkarjakoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 1.11.2015 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi]

Lisätiedot

AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Suomen amerikanstaffordshirenterrieriyhdistys ry 2012 1 Amerikanstaffordshirenterrierin jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty rotua harrastavan

Lisätiedot

Luokkasijoituspisteet lasketaan vain PU/PN-sijoituksista, ei arvosteluluokan sijoituksista (esim. vak1, juk2 jne.)

Luokkasijoituspisteet lasketaan vain PU/PN-sijoituksista, ei arvosteluluokan sijoituksista (esim. vak1, juk2 jne.) Vuoden koirat-pisteiden laskuohjeisiin on tullut pieniä muutoksia ja tarkennuksia, nämä uudet muutokset on tummennettu. Suurin muutos on kotimaan näyttelykoira-kilpailussa, jossa tästä lähtien kaikki karvanlaadun

Lisätiedot

SUOMEN AFFENPINSERIT ry

SUOMEN AFFENPINSERIT ry SUOMEN AFFENPINSERIT ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2015 2019 Hyväksytty Suomen Affenpinserit ry:n kevätkokouksessa 23.2.2014. Hyväksytty Suomen Kääpiökoirayhdistys ry:n vuosikokouksessa 27.3.2014. Suomen

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Suomenlapinkoira 06-09 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 04.0.04 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 6.06.05 Sisällys. YHTEENVETO... 4. RODUN TAUSTA... 5

Lisätiedot

Vuoden Näyttelykoira -kilpailun säännöt

Vuoden Näyttelykoira -kilpailun säännöt Vuoden Näyttelykoira -kilpailun säännöt 1. Vuoden näyttelykoira -arvosta on oikeutettu kilpailemaan jokainen K-SPKY ry:n jäsen omistamallaan Suomessa rekisteröidyllä, vähintään palveluskoirien BH-kokeen

Lisätiedot

KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma

KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 2016 Suomen Keeshond ry Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa xx.xx.2011 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt xx.xx.2011 SKL:n hallitus hyväksynyt

Lisätiedot

AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Suomen amerikanstaffordshirenterrieriyhdistys ry 2012 1 Amerikanstaffordshirenterrierin jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty rotua harrastavan

Lisätiedot

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE HISTORIA Buhundin tyyppisiä pystykorvia on ollut joka puolella pohjoista havumetsävyöhykettä jo esihistoriallisella ajalla. Koirien luurankoja on löydetty mm. vanhoista

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Lyhytkarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 23.04.2016 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]

Lisätiedot

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Tulosta lomake, täytä se ja postita 20.4.2016 mennessä osoitteeseen Riikka Aho, Pölkkyinniementie 23 A, 58900 RANTASALMI Kyselykaavake

Lisätiedot

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä:

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä: 1/6 Yksi Suomen Puolanvinttikoirat ry:n tehtävistä on kartoittaa puolanvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin

Lisätiedot

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.

Lisätiedot

J A L O S T U S L O M A K E A.

J A L O S T U S L O M A K E A. J A L O S T U S L O M A K E A. RASTI HALUAMASI VAIHTOEHTO! JALOSTUSTIEDUSTELU Mikäli etsit nartullesi sopivaa urosta. Jalostustoimikunnan esittämää urosta käyttämällä sinun ei tarvitse enää täyttää jalostusilmoitusta

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012-2016. Suomen Keeshond ry 1. YHTEENVETO... 3. 2. RODUN TAUSTA... 2.1. Rodun synty ja kehittyminen...

SISÄLLYSLUETTELO JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012-2016. Suomen Keeshond ry 1. YHTEENVETO... 3. 2. RODUN TAUSTA... 2.1. Rodun synty ja kehittyminen... KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 2017 Suomen Keeshond ry Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa 29.10.2011 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt xx.xx.2012 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Ohjeita kyselyn täyttämiseen: 1. Jokaiseen kysymykseen voit valita useamman kohdan. Jos sinulla on useampi koira, täytä jokaisesta oma kyselynsä.

Ohjeita kyselyn täyttämiseen: 1. Jokaiseen kysymykseen voit valita useamman kohdan. Jos sinulla on useampi koira, täytä jokaisesta oma kyselynsä. Luonnekysely Hei Estrelanvuoristokoiran omistaja! Toivomme, että mahdollisimman moni estrelan omistaja täyttää tämän kyselyn, jotta saisimme totuudenmukaisen kuvan rodun tämän hetkisestä tilanteesta luonteen

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA LEONBERGINKOIRALLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA LEONBERGINKOIRALLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA LEONBERGINKOIRALLE Hyväksytty hallituksessa 19.2.2009 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 28.03.2009 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta on hyväksynyt 1.6.2009/27.10.2009

Lisätiedot

Suomen Suursnautserikerho ry JALOSTUSTARKASTUSSÄÄNTÖ (1.3.2014)

Suomen Suursnautserikerho ry JALOSTUSTARKASTUSSÄÄNTÖ (1.3.2014) Suomen Suursnautserikerho ry JALOSTUSTARKASTUSSÄÄNTÖ (1.3.2014) 1 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Yleiset jalostusvaatimukset... 3 2 Jalostustarkastuksen tarkoitus... 4 2.1 Jalostusluokat... 4 2.2

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi Sisältö 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 YHDISTYKSEN KOKOUKSET Kevätkokous 13.3.2005 Tampereella Vanhan Kirjastotalon tiloissa. Paikalla 14 äänivaltaista jäsentä. Käsiteltiin sääntömääräiset

Lisätiedot

Vuoden Parhaiden Koirien valintaperusteet

Vuoden Parhaiden Koirien valintaperusteet Palveluskoirayhdistys ry sivu 1(1) Vuoden Parhaiden Koirien valintaperusteet Hyväksytty Lappeenrannan Palveluskoirayhdistyksen syyskokouksessa 9.11.2011 Yleistä LPKY valitsee ja palkitsee vuosittain kevätkokouksessa

Lisätiedot

Vuoden 2011 parhaat haussa!

Vuoden 2011 parhaat haussa! Vuoden 2011 parhaat haussa! Pian on taas käsillä se hetki, jolloin PON-kerho voi ylpeänä onnitella menestyneitä jäseniään! Tietoja Paras PON 2011 -pisteistä kerätään heti vuoden alusta ja tulokset julkistetaan

Lisätiedot

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 17.9.2011 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 26.4.2012

Lisätiedot

Islanninlammaskoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 ISLANNINKOIRAT RY ISLANNINLAMMASKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

Islanninlammaskoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 ISLANNINKOIRAT RY ISLANNINLAMMASKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Islanninlammaskoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 Islanninkoirat ry:n hyväksymä: Suomen seurakoirayhdistyksen hyväksymä: SKL:n jalostustieteellisen toimikunnan hyväksymä: 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Belgianpaimenkoira malinois 2015 2019

Jalostuksen tavoiteohjelma Belgianpaimenkoira malinois 2015 2019 Jalostuksen tavoiteohjelma Belgianpaimenkoira malinois 2015 2019 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 30.3.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 10.6.2014 1 Sisällys Sisällys... 2

Lisätiedot

Koiran periytyvä persoonallisuus

Koiran periytyvä persoonallisuus Koiran periytyvä persoonallisuus Katriina Tiira, FT, Koirangeenit tutkimusryhmä, HY & Folkhälsan, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Periytyykö käyttäytyminen? Kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta eteenpäin=

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Tanskalais-ruotsalainen pihakoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Suomenpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma

KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 2017 Suomen Keeshond ry Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa 29.10.2011 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 9.4.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1.

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Suomenlapinkoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

Saksanpaimenkoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2014 2018

Saksanpaimenkoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2014 2018 Saksanpaimenkoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2014 2018 Hyväksytty Saksanpaimenkoiraliitto ry:n edustajainkokouksessa 30.6.2013 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 10.12.2013 Sisällys 1 Yhteenveto...

Lisätiedot

VUODEN KOIRA -KILPAILU

VUODEN KOIRA -KILPAILU VUODEN KOIRA -KILPAILU Tämä koskee kaikkia Vuoden Koira -kilpailuja: Vuoden Koira -kilpailuun voivat osallistua ne SBCAK ry:n jäsenet, joiden jäsenmaksu on maksettu kyseisen vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Belgianpaimenkoira, laekenois 2015 2019

Jalostuksen tavoiteohjelma Belgianpaimenkoira, laekenois 2015 2019 Jalostuksen tavoiteohjelma Belgianpaimenkoira, laekenois 2015 2019 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 30.3.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 10.6.2014 1 Sisällys 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

Lappeenrannan 9.11.2014 Palveluskoirayhdistys ry sivu 1(8)

Lappeenrannan 9.11.2014 Palveluskoirayhdistys ry sivu 1(8) Palveluskoirayhdistys ry sivu 1(8) Vuoden Parhaiden Koirien valintaperusteet Hyväksytty Lappeenrannan Palveluskoirayhdistyksen syyskokouksessa 9.11.2011, päivittetty 30.11.2014 ja lisätty parhaan rallytoko-koiran

Lisätiedot

Valmistelee yhdistyksen kokoukset ja seuraa näissä tehtyjen päätösten toteutumista.

Valmistelee yhdistyksen kokoukset ja seuraa näissä tehtyjen päätösten toteutumista. SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1. YLEISTÄ Varsinaisen toiminnan osalta jatkamme perinteisiä ja uusia aloitettuja toimintoja. Liiton tiedottaminen niin sisäisesti kuin ulkoisesti tulee

Lisätiedot

Pistetaulukko: Pistetaulukko: ryhmä kansallinen kansainvälinen erikois- näyttely näyttely näyttely näyttely

Pistetaulukko: Pistetaulukko: ryhmä kansallinen kansainvälinen erikois- näyttely näyttely näyttely näyttely Astuu voimaan vuonna 2015 Näyttelykilpailujen säännöt Vuoden Coton ja Vuoden VeteraaniCoton-kilpailuihin osallistuu vakituisesti Suomessa asuvan Coton de Tuléar Suomen Coton de Tuléar ry:n jäsenen omistuksessa

Lisätiedot

SUOMALAINEN KOIRIEN LUONNETESTI Kirjoittanut Reetta Ahola, lainaukset Jorma Lankisen tekstistä. MIKSI TESTIIN? /1/ 1 (7)

SUOMALAINEN KOIRIEN LUONNETESTI Kirjoittanut Reetta Ahola, lainaukset Jorma Lankisen tekstistä. MIKSI TESTIIN? /1/ 1 (7) 1 (7) SUOMALAINEN KOIRIEN LUONNETESTI Kirjoittanut Reetta Ahola, lainaukset Jorma Lankisen tekstistä. Luonnetesti (LTE) on virallinen koiran käyttäytymistesti Suomessa. Se on otettu käyttöön vuonna 1976

Lisätiedot

Vehnäterrierin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Vehnäterrierin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Vehnäterrierin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty Kerry- ja vehnäterrierikerho ry:n vuosikokouksessa 19.2.2011. SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 2.5.2011 korjauksin ja

Lisätiedot

SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY

SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY SPL NÄYTTELYOHJE 2005 SPL-NÄYTTELYOHJE Hyväksytty Saksanpaimenkoiraliitto ry:n hallituksen kokouksessa 15.10.2004 1 YLEISTÄ 1.1 Näyttelyiden tarkoitus 2 NÄYTTELYIDEN ANOMINEN

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi 1 Sisältö 1. YHTEENVETO

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Beagle

Jalostuksen tavoiteohjelma. Beagle Jalostuksen tavoiteohjelma Beagle Suomen Beaglejärjestö Jalostusjaosto Toukokuu 2015 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4. RODUN NYKYTILANNE...

Lisätiedot

WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005

WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 Hyvä whippetin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 1985 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais- ruotsalainen pihakoira

Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais- ruotsalainen pihakoira Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais- ruotsalainen pihakoira Hyväksytty rotuyhdistyksen kokouksessa 21.3.2015 Hyväksytty rotujärjestön kokouksessa 27.4.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

Rottweilerin VIK-koe - säännöt

Rottweilerin VIK-koe - säännöt Suomen Rottweileryhdistys r.y. Rottweilerin VIK-koe - säännöt SRY on jalostuksen tavoiteohjelmassaan sitoutunut vaalimaan rottweilerin käyttöominaisuuksia. Tämän arvioinnin päämääränä on kerätä tietoa

Lisätiedot

Mittelspitz - keskikokoinen saksanpystykorva

Mittelspitz - keskikokoinen saksanpystykorva Jalostuksen tavoiteohjelma Mittelspitz - keskikokoinen saksanpystykorva Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 21.03.2015 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n

Lisätiedot

Kasvatuksen tavoiteohjelma - toteutus. Pyhä Birman Kissa ry Jenni Koskinen 2014

Kasvatuksen tavoiteohjelma - toteutus. Pyhä Birman Kissa ry Jenni Koskinen 2014 Kasvatuksen tavoiteohjelma - toteutus Pyhä Birman Kissa ry Jenni Koskinen 2014 Oma kiinnostus asioihin Ensimmäinen birmani menehtyi saamaansa toiseen suolitukokseen ( villansyöntiä ) Toinen birmani menehtyi

Lisätiedot

SUOMALAISEN RATSUPONIN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ

SUOMALAISEN RATSUPONIN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Suomen Hippos ry Evira vahvistanut 11.08.2015 SUOMALAISEN RATSUPONIN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1. Suomalainen ratsuponi (SRP) Suomalainen ratsuponi on SRP kantakirjaan ensirekisteröity ratsuponi, joka polveutuu

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO * JTO

SISÄLLYSLUETTELO * JTO SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 3 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 4 4. RODUN NYKYTILANNE... 5 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja... 5 4.1.1 Populaation rakenne

Lisätiedot

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 Alkuperäinen JTO vuodelta 2008 Tavoiteohjelma 2008 2012 Hyväksytty Suomen Lagottoklubi ry:n yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty Spanieliliitto

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SUOMEN SCHAPENDOES RY 2013 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SCHAPENDOES

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SUOMEN SCHAPENDOES RY 2013 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SCHAPENDOES JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SUOMEN SCHAPENDOES RY 23 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SCHAPENDOES Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa Hyväksytty SKL:n jalostustieteellisessä

Lisätiedot

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI Tämä infopaketti sisältää seuraavaa: Neuvoja aloittelevalle kasvattajalle Jalostusneuvonnan perusohje Jalostustiedustelulomake Hyväksymis-

Lisätiedot

Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma

Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma 1 Suomen Eurooppalaiskissarengas ry Finlands Européring rf The European Shorthair Cat Club in Finland 28.12.2012 Anna Honkanen 31.1.2013 ja 31.10.2013

Lisätiedot

============================================================================

============================================================================ Mielipiteitä kriteereistä ja infoista Lähettäjä Jennimaria Holopainen - 24.07.13 10:51 Hei, Jalostustoimikunta pyytää nyt mielipiteitä kasvattajilta ja harrastajilta, kuinka voisimme saada vielä enemmän

Lisätiedot