Suomen Urheiluliiton hallituksen asettama analyysiryhmä on arvioinut liiton toimintaa toimeksiantonsa mukaisesti. Tehtävänä oli:

Transkriptio

1 ANALYYSIRYHMÄN LAUSUNTO Suomen Urheiluliiton hallituksen asettama analyysiryhmä on arvioinut liiton toimintaa toimeksiantonsa mukaisesti. Tehtävänä oli: - antaa esityksensä liiton operatiivisten rakenteiden kehittämisestä - selvittää liiton varainhankintaa ja -käyttöä sekä kustannustehokkuutta - tarkastella liiton ja sen yhtiöiden suhdetta ja tarkoituksenmukaista organisoitumista - tarkastella liiton operatiivisia toimintamalleja. Analyysin johtopäätökset ja toimenpidesuositukset käyvät ilmi tästä lausunnosta. Ehdotettujen toimenpiteiden keskeisinä edunsaajina ovat urheilijat ja valmentajat. Otsikoiden mukaiset kokonaisuudet ovat vain välineitä tämän tavoitteen saavuttamisessa. Toimintakulttuuri Liiton toimintakulttuuri ei ole ollut riittävän avointa. Tämä on johtanut kuppikuntaistumiseen ja epäluulojen ilmapiiriin liiton ja seurakentän välillä. Myös Urheiluliiton operatiivisen organisaation sisällä on ollut jakautumista eri toimintakulttuureihin. Suomalainen yleisurheiluväki muodostaa yhteisen perheen, jossa kritiikki on sallittua, mutta rakentavaa. Urheiluliitto on tunnettu avoimen toimintakulttuurin edelläkävijänä Suomessa. - Toteutetaan rakennemuutoksen ja johtamisjärjestelmän avulla muutos yhteen toimintakulttuuriin. - Perustetaan seurajohtajien forum seurojen yleisjohtajien ajatustenvaihtoareenaksi - Perustetaan uudenlainen toimintamalli, jossa entiset urheilijat saadaan takaisin mukaan yleisurheilutoimintaan. - Avataan yleisurheilun ideointi- ja palautekanava; johtoryhmä sitoutuu analysoimaan ja antamaan palautetta jokaisesta rakentavasta ehdotuksesta. 1

2 Seuratoiminta ykkösvalintana Liiton seurojen kehittämisohjelma on Suomen oloihin nähden varsin hyvä. Seurojen painoarvo suhteessa liittoon on yleisurheiluperheessä liian pieni. Seurojen asemaa tulee vahvistaa, tämä toteutetaan kohdentumalla kasvavat resurssit enenevässä määrin seurakentän hyväksi. Seurat jäsenineen ovat liiton tärkein osa. Seurajärjestelmä koostuu suurille paikkakunnille rakentuvista kärkiseuroista ja niiden kanssa hyvässä yhteistyössä toimivista kasvattajaseuroista. - SUL:n henkilöresursseja kohdistetaan tukemaan akatemiapaikkakuntien kärkiseurojen kehittämistä. - Seurojen palvelut varmistetaan strategian mukaisesti aluepäällikköjärjestelmän myötä, aluepäälliköiden alueelliset ja valtakunnalliset tehtävät määritetään syksyn 2013 rekrytointikierroksen yhteydessä - Seuratoiminnan tukemiseen liittyvät hankkeet tulee ottaa toiminnan keskiöön (esim. Vattenfall Seuracup). - Kilpailustrategian kansallista kilpailutoimintaa koskevat kärkinostot pannaan toimeen seurojen toimintaa ohjaavasti ja tehostavasti (seurakisakonsepti, Vattenfall Seuracup, aluemestaruuskilpailut, ELMO nuorisovalmennusohjelman kilpailutoiminnan osiot). - Seurojen toimintaa ja tapahtumia tuetaan siten, että yhteisillä toimintamallien kehittämisillä ja markkinoinnilla on mahdollista kerätä seuroille tuloja. Näitä ovat mm. juoksutapahtumat, Juoksukoulut ja Maratonkoulut. Liiton viestintä Liiton päätöksentekoa, varainhankintaa ja varainkäyttöä koskeva viestintä ei ole ollut riittävän avointa ja reaaliaikaista, mikä on aiheuttanut luottamusvajetta liiton toimintaa kohtaan. Eri sidosryhmiin kohdennetun viestinnän on myös muutoin koettu olevan puutteellista. Vastaavasti avointa viestintää on haitannut toimintakulttuurissa vallitseva epäluottamus. Nettisivut on koettu heikosti toimiviksi, mikä on vaikeuttanut tiedonvaihtoa. Viestintä on avointa ja kaksisuuntaista perustuen luottamuksen ilmapiiriin ja tukien luottamuksen edelleen kehittymistä. 2

3 - Viestintä suunnataan ensisijaisesti seuraväelle ja vasta toissijaisesti medialle. - Toteutetaan kuukausittainen sähköinen seuratiedote. - Aloitetaan seurojen viestintäkoulutus. - Nettisivut ajantasaistetaan ja mahdollistetaan niiden kautta vuorovaikutteinen toiminta. - Johtoryhmä alkaa pitää säännöllistä blogia, jolla se tulee lähemmäksi jäsenistöä; blogi muodostuu parhaimmillaan ajatustenvaihtoareenaksi. Liiton, Valo ry:n ja aluejärjestöjen välinen aluetoimintaan sitoutuva yhteistyö Suomalaisen urheilun toimintamalli on nykyisellään alueellisesti tehotonta ja resurssejansa hukkaavaa, minkä johdosta urheiluseurat kohdatessaan toiminnalleen moninaisia vaatimuksia ja odotuksia jäävät vaille järjestökentän merkittävää tukea. Urheiluakatemiat ovat hyvä valinta, niitä tulee rakentaa ns. yhden luukun perustalle, jossa kartoitetaan Olympiakomitean, lajiliittojen, Valon, aluejärjestöjen sekä alueen kärkiseurojen ja oppilaitosten yhteiset intressit ja resurssit. Valon ja aluejärjestöjen tulee saattaa organisoitumisensa loppuun tavalla, jossa aluejärjestöt toimeenpanevat Valon strategian ohjelmavalintoja lajiliittoja ja niiden jäsenseuroja hyödyntävällä tavalla. Lisäksi tavoitteena tulee olla yksi yhteinen aluejako, johon kaikki järjestöt sitoutuvat ja joka mahdollistaa yhteisten valintojen tehokkaan toimeenpanon. - Valon, aluejärjestöjen ja Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelman sekä sen kumppaneiden resurssit suunnataan tavalla, joka vahvistaa ensisijaisesti alueiden kärkiseuroja. - SUL tekee aktiivista yhteistyötä Olympiakomitean, Valon ja aluejärjestöjen kanssa tämän analyysin ja tavoitteiden pohjalta. - SUL antaa osaamisensa ja toimivat koulutuskäytänteensä kumppaneidensa käyttöön. - Etsitään alueellisessa yhteistyössä uusia malleja kouluyhteistyöllä erityisesti rekrytoinnin ja lahjakkuuksien tunnistamisen osalta. 3

4 Valmennusjärjestelmän ja Suomen huippu-urheilun muutoksen integraatio Liitolla on lajiliitot huomioiden toimiva kaikki lajiryhmät ja lajit kattava valmennusjärjestelmä, joka pyrkii tunnistamaan lahjakkuudet sekä varmistaa heidän etenemisensä, pyrkii takaamaan tasalaatuiset leiritysja valmennuspalvelut kaikkien lajiryhmien ja lajien kärkijunioreille sekä rakentumaan menestyvän huippu-urheilun osalta lajiryhmien ja lajien kulloisenkin menestyksen ja menestyspotentiaalin mukaisesti. Liitto rakentaa valmennusjärjestelmäänsä enenevästi toimivien kumppanuuksien kautta. Kärkikumppaneita ovat Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö, sen huippuvaiheen-, urheiluakatemia- ja osaamisohjelmat, Pajulahden ja Kuortaneen valmennuskeskukset sekä Puolustusvoimien urheilukoulu. SUL:n strategisena tavoitteena on kehitys, jossa liiton resursseja puretaan seuroissa toteutettavan nuorisovalmennuksen hyväksi. - SUL:n Valmennus päivittää vuosittain valmennusjärjestelmänsä urheilija- ja valmentajatarpeet yhteistyössä Olympiakomitean kanssa. - Yhteistyössä Olympiakomitean kanssa kiinnitetään erityistä huomiota lahjakkuuksien ja heidän valmentajiensa työskentelyedellytyksiin sekä kärkiurheilijoiden henkilökohtaisten valmentajien osaamiseen. - Liiton seurapalvelut ja valmennus tarkentavat tehtävävastuitaan urheilijanpolun tehokkaaksi rakentumiseksi (lapset, nuoret, aikuiset). - Ammattivalmennuksen lisääntyvät resurssit suunnataan yhteistyössä Olympiakomitean kanssa ensisijaisesti urheiluakatemiapaikkakuntien kärkiseuroihin. - Osa valmennusjärjestelmän vastuuvalmentajista (lajivalmentajat) ohjataan työskentelemään kumppanuuksien avulla valmennuskeskuksiin. - Liiton valmennusryhmät pyrkivät toimimaan ja leireilemään joukkueena, jolloin resurssit saadaan hyödynnettyä tehokkaammin. Joukkueena toimiminen saa lisäksi aikaan tervettä kilpailua. - Valmennuksen tulee kilpailukautta ohjelmoidessaan huomioida kärkiurheilijoiden mahdollisimman kattava ja tarkoituksenmukainen osallistuminen kotimaisiin TV-kilpailuihin. 4

5 Liiton hallinnollinen ja toiminnallinen rakenne SUL-konsernin rakenne on osittain aiheuttanut toimintakulttuurin hajaannusta. Toisaalta yhtiömuodossa toimimisesta saadaan toiminnallisia ja verotuksellisia etuja. Liiton päätöksenteko sekä operatiivinen organisaatio ovat olleet liian kaukana seuroista. Liiton eri organisaatiotasojen vastuut ovat menneet käytännön toiminnassa sekaisin. Luottamuselinten ja toimivan organisaation välisessä työnjaossa on ollut epäselvyyksiä. Liiton hallinnollinen ja toiminnallinen rakenne tukee yhtenäistä toimintakulttuuria liiton sisällä sekä liiton ja seurojen välillä. Liitto ja sen omistama yhtiö on kokonaisuus, jossa on yksi luottamusjohto, yksi operatiivinen johto, yksi henkilöstöpolitiikka ja yksi toimintakulttuuri. - Yhtiöt otetaan liiton hallituksen täydelliseen ohjaukseen; Track and Field Finland Oy ja SUL Julkaisut Oy yhdistetään. Varsinainen päätöksenteko tapahtuu liiton hallituksen ohjauksessa. Toimitusjohtajaksi uuteen yhtiöön nimitetään liiton toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtajaksi liiton puheenjohtaja. Yhtiö sisältää kaksi toimialaa, joiden vetäjinä toimivat vastuulliset liiton johtoryhmän jäsenet. Toimialojen tueksi yhtiöön perustetaan markkinoinnin ja viestinnän alan asiantuntijoista koostuva asiantuntijaryhmä. - Hallintosääntö, taloussääntö ja muut tarvittavat ohjeet laitetaan kuntoon. - Seurakokouksen merkitystä kasvatetaan asteittain. - Valiokunnista muodostetaan liiton johtamisjärjestelmän keskeisiä toimielimiä, jotka ensisijaisesti toteuttavat SUL:n operatiivisen johdon ja seuratoimijoiden yhteistyötä. - Päätöksentekoa virtaviivaistetaan: seurakokous ja liitovaltuuston kokous päättävät suurista linjauksista; hallitus johtaa strategisesti ja asettaa käytännön tavoitteet; operatiivinen johto johtaa. Sektorikohtaisina valmistelueliminä toimivat valiokunnat. Tasa- ja moniarvoisuuden toteutuminen Yleisurheilu on tasa- ja moniarvoinen laji. Käytännön toiminnassa on kuitenkin parantamisen varaa. Tasa- ja moniarvoinen toiminta tarjoaa mahdollisuuksia yleisurheilun kehittämiseen ja yleisurheilutuotteen muokkaamiseen myös sen houkuttelevuusnäkökulmasta. Liiton tarinan ja brändin oleellinen osa on tasa- ja moniarvoisuus. Suomalaisesta yleisurheiluperheestä huokuu avoimuus, suvaitsevaisuus ja kestävän kehityksen periaatteet. 5

6 - Siirrytään asteittain tilanteeseen, jossa naisia on mukana tasapuolisesti kaikessa: luottamustehtävissä kaikilla tasoilla, toimihenkilöinä liitossa, joukkueiden johdon eri tehtävissä, valmentajina. Keskeisenä kriteerinä tehtäviin nimeämisessä on pätevyys. - Lajin moniarvoisuutta korostetaan. Yleisurheilu tuodaan esille ylisukupolvisena, tasa-arvoisena, monipuolisena ja -tasoisena sekä eri toimintakykyisille soveltuvana lajina. Yleisurheilun parissa ei sallita minkäänlaista syrjintää. - Vammaisurheilun ja veteraaniurheilun asemaa kehitetään moniarvoisuuden periaatteiden ja elämänkaariajattelun pohjalta. Talous Liiton taloudesta ei ole löytynyt jälkiä esimerkiksi poliisitutkintapyynnössä epäillyistä väärinkäytöksistä. Myöskään liiton ja sen yhtiöiden verotarkastuksissa ei ilmennyt mitään moitittavaa. Liiton kustannustehokkuudessa on kuitenkin parantamisen varaa. Katseet tulee suunnata myös tulojen lisäämiseen, minkä pohjalla on yleisurheilun maineen ja houkuttelevuuden kehittäminen. Yleisurheilun on lajina ja tuotteena oltava kaikilta osin kunnossa ja huippu-urheilumenestyksen tulee parantua viime vuosista. Yleisurheilun myyntituotteita on kehitettävä ja niiden on oltava kaupallisesti houkuttelevia. SUL on Suomen kustannustehokkain lajiliitto. Koko yleisurheiluperheen yhteistyössä muodostama tuote on saanut sponsoritulot kasvuun. Merkittävä osa kasvusta toteutuu urheiluseuroissa. - Liitolla on joko omasta takaa ja/tai yhteistyökumppanuuksien kautta riittävän osaava ja motivoitunut myynti- ja markkinointihenkilöstö sekä varainhankintaa tukevaa viestintä - Markkinoinnin- ja varainhankinnan osaamista hallituksessa lisätään. - SUL-konsernin organisaatiorakenne muokataan dynaamiseksi ja hallinnoltaan kevyeksi - Seuramanageritoimintaa kehitetään seurakoulutuksen avulla ja seuroja ohjeistetaan myynti- ja markkinointiosaajien rekrytointiin. 6

7 EM-kilpailut ja kansainvälinen toiminta EM-kilpailujen taloudellinen tulos on raskaasti tappiollinen. Tappion pääsyyt ovat kilpailujen järjestämisen huono ajankohta (Olympiavuosi, jääkiekon MM-kilpailut Suomessa, EM-jalkapallo, juhannuksen jälkeinen lomasesonki) ja siten aikaisemmin järjestettyihin arvokisoihin verrattuna selkeästi huonompi tuote, liiton merkittävä kustannus kilpailujen televisiotuotannosta sekä kulukontrollin pettäminen. Liiton kannalta merkittäviä päätöksiä liittyen mm. kilpailujen hakuun ei ole tehty kaikilta osin hyvän hallintotavan mukaisesti. Liiton ja sen omistamien yhtiöiden hallintorakenne on vaikeuttanut projektin hallinnointia ja hajottanut päätöksentekoa. SUL:n kansainvälinen järjestötoiminta on ollut vahvaa. Se on saattanut saada jopa merkitystään suuremman aseman liiton toiminnassa. Kansainvälistymisen leima yleisurheilussa on kuitenkin välttämätön. Liiton ja sen omistamien yhtiöiden hallinto- ja päätöksentekojärjestelmä uudistetaan siten, että SULkonsernissa on yksi luottamusjohto ja yksi operatiivinen johto. Päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä lisätään. Tulevissa arvokisaprojekteissa hakuprosessi toteutetaan analyyttisesti ja oikealla päätöksentekotasolla. Yleisurheilun kansainvälistä imagoa tuetaan ensisijaisesti urheilijoiden ja valmentajien kansainvälisen kanssakäymisen kautta. - Luottamusjohdon ja operatiivisen johdon roolit selkeytetään ja sovitaan kirjallisesti arvokilpailujen ja kansainvälisten luottamustehtävien valinta- ja hakuprosesseissa. - Hallituksen päätöksenteko terävöitetään koskien liiton edustamista sekä neuvottelu- ja päätöksentekovaltuuksia kansainvälisissä asioissa. - SUL-konsernin hallintorakenne uudistetaan. Helsinki Vesa Harmaakorpi (pj.) Jukka Keskisalo Anni Kirvesniemi-Bosco Risto Nieminen Kari Saarinen Seppo Smolander Jarmo Mäkelä (siht.) 7