Strategia Epilepsialiitto ry. Sisällys
|
|
- Jyrki Ketonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Epilepsialiitto ry Strategia 2020 Sisällys Strategian tavoite... 1 Strategiset valinnat ) Yhteisö välittää ) Arki sujuu ) Uusin tieto ja tutkimus epilepsiaa sairastavien hyödyksi... 7 Taustaa epilepsiasta ja sen vaikutuksista... 8 Resurssit strategiakaudella Epilepsialiiton toiminta ja strategia pähkinänkuoressa... 11
2 1 Strategian tavoite Epilepsialiiton strategian tavoitteena on linjata toimintaamme. Strategia on ohjaamisen väline, joka kuvaa järjestömme kehittymisen suuntaa lähivuosina. Sen avulla kohdennamme resursseja ja osaamista tarkoituksenmukaisesti yhdessä tärkeimpien sidosryhmiemme kanssa. Strategia jäsentää tulevaisuuden haasteita ja väistämättömiä muutoksia. Kun seuraamme ja arvioimme johdonmukaisesti toimintaympäristöämme, meidän on mahdollista johtaa muutosta ja linjata toimintaamme. Luottamus- ja vapaaehtoistoimijamme sekä toimihenkilömme toteuttavat strategiaa jokapäiväisessä toiminnassaan. Uuden strategian lähtökohtana on kaksi aiempaa strategiaamme. Niitä on täydennetty nykytilanteen ja tulevaisuuden ennusteiden mukaisesti. Päivitystyöhön osallistui suuri joukko epilepsia-alan toimijoita, erityisesti vapaaehtoistoimijoita ja eri alojen ammattilaisia. Työstämisen aikana kuulimme lähes 200 vapaaehtoistoimijaa ja liiton työryhmien jäseniä 20 tapaamisessa. Strategiaa koskeviin sähköisiin kyselyihin saimme lisäksi noin 200 vastausta vapaaehtoistoimijoilta, epilepsiaa sairastavilta ihmisiltä ja heidän läheisiltään sekä sidosryhmien ammattilaisilta. Liiton hallitus vastasi päivityksestä yhdessä toimihenkilöidemme kanssa ajalla Strategisten linjaustemme päämääränä on, että tuemme entistä vahvemmin epilepsiaa sairastavien ihmisten ja heidän läheistensä selviytymistä sairauden kanssa. Toivomme, että päivitetyt linjaukset vuoteen 2020 innoittavat toimijamme aktiivisuuteen ja uusiin avauksiin. Tavoitteenamme on, että Epilepsialiitosta tulee ketteräliikkeinen järjestö, jonka kaikki epilepsiaa sairastavat ihmiset ja heidän läheisensä kokevat omakseen. Otamme mielellämme vastaan palautetta linjaustemme ajankohtaisuudesta ja tavoitteidemme saavuttamisesta uuden strategiakauden aikana. Työ alkaa tästä! Helsingissä Epilepsialiiton hallitus
3 2 Strategiset valinnat Epilepsialiiton painotukset vuoteen 2020 ovat: 1) Yhteisö välittää vahvistamme ja uudistamme vapaaehtois- ja vertaistoimintaa. 2) Arki sujuu lisäämme epilepsiaa sairastavan ihmisen ja hänen läheisensä vaikutusvaltaa omaan elämäänsä ja tuomme esiin heidän kokemuksiaan palveluiden kehittämiseksi. 3) Uusin tieto ja tutkimus epilepsiaa sairastavien hyödyksi tuomme esiin epilepsian hoidon ja sairastavien ihmisten kuntoutuksen kehittämistarpeita, kerromme tieteellisen epilepsiatutkimuksen tuloksista ja vaikutamme epilepsiatutkimuksen resursseihin.
4 3 1) Yhteisö välittää Strategisena tavoitteena on vapaaehtois- ja vertaistoiminnan vahvistaminen ja uudistaminen. Kansalaisyhteiskunnan muuttuvat toimintatavat, uudet muodot sekä vuorovaikutus- ja viestintäkanavat haastavat järjestötoimintaa uudistumaan. Vapaaehtoistoiminta on monitasoinen ilmiö, jossa yksilöt vaikuttavat yhteisöön ja yhteisö yksilöihin 1. Suomalaisten osallistumisen ja yhdessä tekemisen muodot ovat muuttuneet ja toimintaa toteutetaan yhä enemmän kevyesti organisoiden ja verkossa 2. Verkkopalvelujen merkitys korostuu, kun internetin ja sosiaalisen median käyttö yleistyy edelleen. Myös vertaiskokemuksia jaetaan yhä enemmän verkkoyhteisöissä. Epilepsialiiton vapaaehtoistoiminta on kansalaistoimintaa, jota vapaaehtoiset tekevät omasta tahdostaan ja maksutta epilepsiaa sairastavien ja heidän läheistensä hyväksi. Toimimme epilepsiaa sairastavien ja heidän läheistensä yhteisönä, joka jakaa vertaiskokemuksia, vahvistaa pärjäämisen kokemusta ja voimaannuttaa. Vapaaehtoistoimintaamme varjostaa huoli siitä, että nykyiset toimijat ikääntyvät ja väsyvät, eikä uusia, sitoutuneita vapaaehtoisia ole helppo löytää. Yhdistystoimintaan osallistuminen on vähentynyt, eikä uusia toimijoita tule mukaan entiseen tapaan. Samaan aikaan aktiivisuus verkkoyhteisöissä on kasvanut, yhä useampi osallistuu verkkotoimintaan. 1) Uuteen toimintakulttuuriin: Yhteisömme tarjoaa epilepsiaa sairastaville ja heidän läheisilleen matalan kynnyksen osallistumisen paikkoja, vertaistoimintaa ja -tukea rekisteröidyissä yhdistyksissä, toimintaryhmissä sekä virtuaalisissa yhteisöissä. Toimintamme tarjoaa lisäksi mahdollisuuksia vaikuttaa epilepsiaa sairastavien asemaan sekä lisätä tietoisuutta epilepsiasta. Suuntaamme toimintaa yhä enemmän ulospäin ja kokeilemme uusia tapoja osallistua vapaaehtoistoimintaan ja Epilepsialiiton päätöksentekoon. Vapaaehtoistoimintamme houkuttelee uusia toimijoita mukaan päättämään, vaikuttamaan ja saavuttamaan positiivista huomiota mediassa. Meillä on mukavaa! Kehitämme verkkopalveluja siten, että se mahdollistaa erilaiset tavat osallistua, vaikuttaa ja jakaa vertaiskokemuksia. Edistämme vapaaehtoistoimijoiden verkostoitumista järjestämällä kohtaamispaikkoja kasvotusten ja verkkoympäristössä. Lisäksi kehitämme vapaaehtoisten kiitos- ja kannustusjärjestelmiä. 2) Perhe- ja sinkkutyötä: Nostamme esiin erityisesti kaksi kohderyhmää, joiden tarpeisiin emme ole vastanneet riittävästi viime vuosina. Kun lapsi sairastuu epilepsiaan, tarvitsee koko perhe tietoa ja tukea. Vahvistamme valtakunnallista lapsi- ja perhetoimintaa ja kehitämme lapsiperheiden tukiverkostoa. Epilepsiaan vasta sairastuneiden lasten ja nuorten perheitä tavoitamme parhaiten tiivistämällä yhteistyötä lasten ja nuorten neurologian poliklinikoiden kanssa.
5 4 Toisena kohderyhmänä ovat yksin elävät epilepsiaa sairastavat, jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Tarjoamme tapahtumia ja keskustelufoorumeita aikuisille, jotka kokevat osallistumisen esteeksi vaikeahoitoisen epilepsian ja pitkät välimatkat. Tavoitamme kohderyhmää tiivistämällä yhteistyötä neurologian poliklinikoiden kanssa ja kehittämällä etsivän työn menetelmiä. 3) Yhdistyshallinto kevyemmäksi: Rakenteidemme tulee palvella joustavasti vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoistoimintaa organisoivat rekisteröidyt yhdistykset, joilla on oltava riittävästi resursseja ja hallinnosta vastaavia vapaaehtoisia. Rekisteröityjen yhdistysten rinnalle on syntynyt itse organisoituvia virtuaaliyhteisöjä ja toimintaryhmiä, jotka haluavat myös toimia ja vaikuttaa. Uudistamme sääntöjä tarpeen mukaan, jotta toimintarakenteemme vastaa nykyajan järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa. 1 Pessi, A. B. (2011). Vapaaehtoistoiminta unelmia ja uhkakuvia systeemiälyn näkökulmasta. Kansalaisyhteiskunta 2, Hintikka, K. A. Rongas, A. Rantala, J. & Poikola A. (2012). Uusi ammattikunta syntymässä: Fasilitoijat kirittämään nettikansaa tavoitteisiin. SeOppi Suomen eoppimiskeskus ry.
6 5 2) Arki sujuu Strategisena tavoitteena on lisätä epilepsiaa sairastavan ihmisen ja hänen läheisensä vaikutusvaltaa omaan elämäänsä sekä tuoda heidän kokemuksiaan palveluiden kehittämiseen. Epilepsiaa sairastava ihminen ja hänen läheisensä ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita. Heitä tulee kuunnella palveluiden suuntaamisessa. Omalla osallistumisellaan he ovat avainasemassa ratkaisujen löytymisessä. Epilepsiaa sairastavan ihmisen toimintakyvyn kannalta keskeistä on, että hyvä hoito toteutuu, palveluiden avulla päivittäisen toiminnot sujuvat, koulutus mahdollistuu ja työllistyminen onnistuu ja toimeentulo on turvattu. Hyvään hoitoon kuuluvat asianmukaisen hoidon ja kuntoutuksen saatavuus sekä toimivat hoitoketjut. Olennaista on myös epilepsialääkkeiden saatavuus ja kohtuullinen hinta. Päivittäisissä toiminnoissa tavoitteena on, että sairastava ihminen voi elää itsenäisesti ja selviytyy arjen haasteista. Epilepsiaa sairastavan ihmisen tulee saada joustoa ja tukea opintoihin, koulutukseen ja työllistymiseen tarpeen mukaan. Jos epilepsia on niin vaikeahoitoinen, mahdollisen liitännäissairauden kanssa, että työllistyminen ei onnistu, tarvitaan yhteisöön kuulumista vahvistavaa toimintaa. Osallistuminen harrastuksiin ja sosiaaliseen toimintaan on myös turvattava. Epilepsialiiton tiedotus, neuvonta ja kuntoutus palvelevat epilepsiaa sairastavien ihmisten arkiselviytymistä osana hoidon ja palvelujärjestelmän kokonaisuutta. Erityisesti kiinnitämme huomiota vaikeaa epilepsiaa sairastavien ihmisten ja heidän läheistensä tukemiseen. Toiminnassamme painottuu myös harvinaisepilepsiatyö, jonka kautta sairastavat ihmiset ja heidän läheisensä saavat tarvitsemaansa tietoa ja vertaistukea. Paikannamme palvelujärjestelmän aukkokohtia ja etsimme niihin ratkaisuja yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Kehitämme vapaaehtoistoimintaa niin, että harvinaisepilepsiaryhmät löytävät paikkansa liiton vertais- ja vapaaehtoistoiminnassa. Jatkamme epilepsiaa sairastavien ihmisten työllistymisen tukemista Työtä tekijöille -projektin jatkohankkeessa. Erityisenä kohderyhmänämme ovat vaikeaa epilepsiaa sairastavat ja vaikeasti työllistyvät henkilöt sekä nuoret epilepsiaa sairastavat, jotka tarvitsevat tukea ammatinvalintapolullaan. Vaikeahoitoista epilepsiaa sairastaville ihmisille tarvitaan lisää sopivia itsenäisen asumisen vaihtoehtoja. Vaikutamme asumisratkaisujen ja niihin liittyvien tukipalveluiden kehittämiseen yhteistyössä Aspa-säätiön kanssa. Tavoitteenamme on edistää erityisesti kognitiivisia ongelmia ja vaikean kohtaustilanteen omaavien epilepsiaa sairastavien ihmisten itsenäisen asumisen edellytyksiä elämänkaaren eri vaiheissa. Ohjaamme ihmisiä ratkaisemaan ongelmatilanteita myönteisellä tavalla. Toimimme yhdessä ammattihenkilöstön ja viranomaisten kanssa. Vaikutamme useissa verkostoissa epilepsiaa
7 6 sairastavien ihmisten hyvän elämän edistämiseksi. Keskeisiä yhteistyökumppaneitamme ovat neurologian ja lastenneurologian poliklinikat, Suomen Epilepsiaseura, epilepsiahoitajien verkosto sekä muut julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä työvoimahallinnon yksiköt. Vaikutamme myös useissa vammais- ja potilasjärjestöjen verkostoissa. Strategiakaudella jatkamme liiton kuntoutustoiminnan kehittämistä kohti monimuotoisia ja joustavia kuntoutuspalveluja. Tavoitteenamme on, että Epilepsialiiton tuottama sopeutumisvalmennustoiminta palvelee sisällöllisesti epilepsiaa sairastavien ihmisten ja heidän läheistensä tarpeita, sitä toteutetaan kuntoutusalan osaavien kumppaneiden kanssa ja se hoidetaan kustannustehokkaasti Kela-kaudella
8 7 3) Uusin tieto ja tutkimus epilepsiaa sairastavien hyödyksi Strategisena tavoitteena on tuoda esiin epilepsian hoidon ja sairastavien ihmisten kuntoutuksen kehittämistarpeita. Lisäksi meidän tulee kertoa epilepsian tieteellisen tutkimuksen tuloksista ja vaikuttaa epilepsiatutkimuksen resursseihin. Epilepsiaa sairastavista noin 30 % saa kohtauksia hoidosta huolimatta. Epilepsia on monimuotoinen aivojen sairaus ja haitat eivät liity vain kohtauksiin. Epilepsian kanssa pärjääminen on monille sairastaville ihmisille ja heidän läheisilleen monimutkainen palapeli. Hoidon ja yhteiskunnan tukipalveluiden kokonaisuuden ymmärtäminen ja oikeiden ratkaisujen löytäminen palveluviidakossa ovat haasteellisia. Epilepsiaa sairastavia ihmisiä koskevien käytännön ongelmien korjaamisen lisäksi tarvitaan eri alojen tieteellistä tutkimusta, jotta heidän elämänlaatunsa paranisi. Aivotutkimus ja lääketiede ovat kehittyneet huimasti viime vuosikymmeninä. Ne avaavat mahdollisuuksia myös epilepsioiden tehokkaampaan hoitoon ja jopa ennaltaehkäisyyn. Koska epilepsia haittaa monien ihmisten arkiselviytymistä, tulee tieteellisen tutkimuksen keinoin hakea ratkaisuja myös sosiaali- ja yhteiskuntatieteiden alalta. Monet tahot kilpailevat tieteellisen tutkimuksen resursseista. Myös Epilepsialiiton tulee tuoda esiin epilepsiatutkimuksen tarvetta ja vaikuttaa epilepsiaan liittyvän tieteellisen tutkimuksen rahoitukseen. Vain tutkimusta lisäämällä voimme edistää pitkällä aikavälillä kohderyhmiemme elämänlaatua ja palveluiden kehittämistä. Epilepsian tieteellisen tutkimuksen tulokset kiinnostavat yhä enemmän myös epilepsiaa sairastavia ihmisiä ja heidän läheisiään. Välitämme tietoa epilepsia-alan tieteen saavutuksista ymmärrettävästi kohderyhmillemme viestinnän ja toiminnan keinoin. Esitämme tutkimustuloksia niin mielenkiintoisesti ja käytännönläheisesti, että epilepsiaa sairastava ihminen läheisineen oivaltaa tieteellisen tutkimuksen tärkeyden myös arkielämän käytäntöjen kehittämisessä. Tällöin he ovat myös itse valmiita välittämään asianosaisina tutkimustietoa ja vaatimaan tieteellisen tutkimuksen lisäämistä. Viestinnässämme kehitetään uudenlaisia tapoja kertoa epilepsia-aiheisista tieteellisen tutkimuksen tuloksista. Tavoitteena on lisäksi, että epilepsiaa sairastavat ihmiset läheisineen voivat arkipäivän kokemuksiensa valossa vaikuttaa tutkimusongelmien jäsentämiseen ja tutkimusten käynnistymiseen eri aloilla. Liitto on johdonmukaisesti tukemassa riippumattoman epilepsiatutkimuksen resursointia vaikuttamalla päättäjiin. Vaikutamme kansainvälisesti epilepsiaalan kattojärjestöjen potilasjärjestö International Bureaun (IBE) ja tieteellisen järjestön International League Against Epilepsyn (ILAE) kanssa epilepsian tieteellisen tutkimuksen resursoimiseksi erityisesti Euroopan Unionissa. Kotimaassa liitto edistää aktiivisesti aivotutkimusta ja epilepsiatutkimusta yhteistyössä Suomen Epilepsiatutkimusseura ry:n ja Suomen Aivot ry:n kanssa. Lisäksi jatkamme vahvaa yhteistyötä ja annamme panostamme Epilepsiatutkimussäätiölle, jonka liitto on perustanut.
9 8 Taustaa epilepsiasta ja sen vaikutuksista Epilepsia on yksi yleisimmistä aivojen pitkäaikaissairauksista. Se vaatii usein hoitoa läpi elämän. Epilepsia ei ole yksi sairaus, vaan monimuotoisten sairauksien joukko. Epilepsioiden taustalla on erilaisia syitä kuten esimerkiksi geneettinen herkkyys tai aivojen rakenteellinen poikkeavuus, aivovamma, aivovaurio esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön pohjalta tai aivojen kehityshäiriö. Vaikka valtaosalla epilepsiaa sairastavista ihmisistä kohtaukset saadaan hallintaan asianmukaisella hoidolla, merkittävällä osalla epilepsiaa sairastavista kohtauksia esiintyy hoidosta huolimatta. Epilepsia ei ole vain kohtauksia. Epilepsiakohtausten ohella sairastavilla ihmisillä voi esiintyä myös muita neurologisia, kognitiivisia ja psyykkisiä toimintakyvyn haittoja. Vaikutukset toimintakykyyn Epilepsian ja mahdollisen liitännäissairauden aiheuttamat toimintakyvyn haitat johtavat pahimmillaan vakaviin sosiaalisiin seurauksiin kuten koulutus-, työllistymis- ja taloudellisiin ongelmiin sekä sosiaalisten suhteiden kaventumiseen. Toimintakyvyn haitat ja epilepsiaan liittyvät asenteet - myös sairastavan henkilön omat tai hänen läheistensä kielteiset asenteet - epilepsiaa kohtaan voivat olla esteenä osallisuudelle ja sairauteen sopeutumiselle sekä sen kanssa selviytymiselle. Henkeä uhkaava sairaus Pitkittynyt epilepsiakohtaus on henkeä uhkaava tila. Epilepsiakohtaukset aiheuttavat merkittävän tapaturmariskin ja niihin voi liittyä myös hengenvaara, jos kohtaus tulee esimerkiksi liikenteessä tai henkilön ollessa veden varassa. Epilepsiaan liittyy myös ns. selittämättömän äkkikuoleman riski, jonka syitä ei ole vielä osoitettu. Joka vuosi Suomessa 0.35/1000 epilepsiaa sairastavasta henkilöstä kuolee tällä tavoin. Suurin kuolemanriski on kroonista epilepsiaa sairastavilla aikuispotilailla, joiden kohtauksia ei ole saatu hoidolla hallintaan. Psykososiaalista tukea ja tukipalveluita tarvitaan Vaikka epilepsiakohtaukset saataisiin hallintaan, tarvitsevat monet epilepsiaa sairastavat ihmiset ainakin sairauden alkuvaiheessa tietoa ja psykososiaalista tukea pärjätäkseen sairautensa kanssa. Tuen tarve saattaa olla suuri, vaikka kohtaukset olisivat hallinnassa. Ennalta arvaamattomat kohtaukset aiheuttavat huolta ja pelkoa. Vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavista ihmisistä monet tarvitsevat erittäin paljon erilaisia tukipalveluita ja läheistensä tukea. Epilepsian monimuotoisuutta ja sen vaikutuksia arkiselviytymiseen ei yleisesti tunneta. Tukipalveluissa on otettava huomioon erityisesti tiedon käsittelyn ja psyykkisten oireiden kuten masennuksen aiheuttamat tuen tarpeet. Epilepsiaa sairastavan ihmisen tuen tarve ei useinkaan näy fyysisenä oireena ulospäin muutoin kuin kohtaustilanteessa. Tämän vuoksi meidän tulee kiinnittää eritystä huomiota tuen tarpeen tunnistamiseen sekä auttaa epilepsiaa sairastavaa ihmistä ja hänen läheisiään kuvaamaan tuen tarpeita, joita heillä on arkisissa toiminnoissaan.
10 9 Merkittävä kansanterveysongelma Epilepsiaa sairastaa yli henkilöä 3. Vuosittain epilepsiadiagnoosin saa noin eri-ikäistä henkilöä (ilmaantuvuus). Epilepsiaan voi sairastua missä iässä tahansa, mutta useimmiten epilepsia diagnosoidaan varhaislapsuudessa tai iäkkäänä. Valtaosalla epilepsiaa sairastavista ihmisistä epilepsiakohtaukset saadaan asianmukaisella hoidolla hallintaan. Tutkimusten mukaan kuitenkin noin henkilön epilepsia on vaikeahoitoinen, jolloin epilepsiakohtaukset eivät ole hallinnassa ja ne haittaavat merkittävästi selviytymistä 4. Monet epilepsiat ovat harvinaisia ja vaikeita. Epilepsian aiheuttama oireyhtymä on harvinaissairaus silloin, kun sitä sairastaa vähemmän kuin 5/ suomalaisesta. Epilepsia aiheuttaa kustannuksia epilepsiaa sairastavalle ihmiselle ja hänen perheenjäsenilleen. Näitä kuluja ovat mm. lääkekulut ja omaishoidon kulut. Jos henkilö joutuu olemaan poissa töistä tai ei työllisty epilepsian aiheuttaman toimintakyvyn heikentymisen vuoksi, aiheutuu siitä myös ansiotulojen menetyksiä ja seurauksia työeläkkeen suuruuteen. Haastava tilanne on niillä epilepsiaa sairastavilla ihmisillä, jotka ovat koko elämänsä ansiotyötulojen ulkopuolella. Epilepsian aiheuttamat taloudelliset vaikutukset voivat johtaa myös toimeentulovaikeuksiin. Epilepsian hoidosta ja tukipalveluiden järjestämisestä sekä menetetyistä verotuloista aiheutuu kuluja koko yhteiskunnalle. Suorat ja epäsuorat kulut sairastavalle ihmiselle, perheenjäsenille ja yhteiskunnalle nostavat epilepsian yhdeksi kalleimmaksi neurologiseksi sairaudeksi 5. 3 Kela-rekisteri mukainen epilepsialääkkeen erityiskorvattavuus kpl. 4 Kälviäinen, R., Hiltunen, N Vaikeat epilepsiat. Tutkimus vaikeita epilepsioita sairastavista sekä heidän hoito-, tuki- ja palvelutilanteestaan. Epilepsialiiton julkaisuja 1/ World Federation of Neurology, julkaisematon asiakirja koskien Maailman aivopäivän 2015 (Day of the Brain) taustaa.
11 10 Resurssit strategiakaudella Epilepsialiiton toiminta pohjautuu satojen vapaaehtoisten työpanokseen. Toimihenkilömme luovat edellytyksiä monipuoliselle vapaaehtoistoiminalle ja tehokkaalle hallinnolle sekä vastaavat yhdessä sidosryhmien, erityisesti alan ammattilaisten kanssa liiton tiedotuksesta, neuvonnasta ja palvelutoiminnasta. Tuomme esiin palveluiden käyttäjien ääntä. Strategiakaudella vuoteen 2020 tavoittelemme lisää vapaaehtoistoimijoita ja sen tuomia resursseja, sillä tuottokehitys on vaatinut vähentämään toimihenkilöresursseja viime vuosina. Pahimmillaan tuottokehityksen heikentyminen jatkuu yhä (tuottojen kasvu vs. kustannusten kasvu). Lähivuosina odotamme kuitenkin, että talousarvion loppusumma on nykytasoinen noin 2,1 miljoonaa euroa. Epilepsialiiton taloudelliset resurssit perustuvat julkisiin avustuksiin (lähinnä Rahaautomaattiyhdistykseltä). Julkisen rahoituksen osuus on yli 80 % tulorahoituksesta, kun mukaan lasketaan myös Kela-yhteistyö sopeutumisvalmennuskurssitoiminnassa ja valtion avustukset (OKM). Omalla varainhankinalla on edelleen tärkeä merkitys, koska avustustoiminta ei kata kuluja kokonaan. Epilepsialiitto tarjoaa yksityishenkilöille ja yhteisölle mahdollisuuden tukea lahjoituksin epilepsiaa sairastavien arkiselviytymistä. Lisäksi on tärkeää kehittää lahjoitusmahdollisuuksien uusia muotoja mm. sähköisessä toimintaympäristössä. Voimme päästä aiempaa parempiin tuloksiin kustannustehokkaasti kehittämällä toimintaa verkostoissa mm. muiden sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa. Meidän tulee keskittyä siihen, mikä on epilepsiaa sairastavien ihmisen kannalta olennaista ja mitä muut eivät jo tee. Organisaatiorakenteemme tulee palvella niin, että vastaamme epilepsiaa sairastavan ihmisen ja hänen läheistensä tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Nykyaikainen viestintäteknologia antaa toimintamahdollisuuksia myös aiempaa useammille toimijoille. STRATEGIAKAUDEN KEHITTÄMISHANKKEET Epilepsiayhteisöt verkossa -hanke Harvinaisen tavalliset ja erityistarpeet , RAY:lta haettava kehittämishanke 2016 Työtä tekijöille -jatkohanke, RAY:lta haettava hanke vuosille Yksilöllisen ja tavoitteellisen pitkäkestoisen kuntoutuspolun luominen 2015, Kelalta haettava hanke Varjossa: epilepsiaa sairastavien lasten sisaruuden vahvistaminen, Alli Paasikivisäätiöltä haettava hanke
12 Epilepsialiiton toiminta ja strategia pähkinänkuoressa 11
Vapaaehtoistoiminnan suunnittelupäivät. Virpi Tarkiainen
Vapaaehtoistoiminnan suunnittelupäivät Virpi Tarkiainen Toimintalinjaukset vuoteen 2020 Vahvistaa epilepsiayhteisöä. Edistää arkiselviytymistä sekä hoidon ja tukipalveluiden saatavuutta. Kansantajuistaa
LisätiedotKeliakialiiton strategia
Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotOpas harvinaistoiminnasta
Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotAjankohtaiskatsaus toimintasuunnitelmaan 2018
Ajankohtaiskatsaus toimintasuunnitelmaan 2018 Toimintalinjaukset vuoteen 2020 Yhteisö välittää Vapaaehtoistoiminnan tuki ja kehittäminen Vaikuttamis- ja tiedotustoiminta Kokemustiedon ja vertaisyhteisön
LisätiedotMediakasvatusseuran strategia
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura
LisätiedotHarvinaisesti yhdessä harvinaisen osallistuva -hanke ( )
Harvinaisesti yhdessä harvinaisen osallistuva -hanke (2018-2020) Vaikuttajafoorumi 6.10.2018, Tampere Järjestöpäällikkö Piritta Selin piritta.selin@epilepsia.fi 050 514 4484 1 2 Rahoittajana Sosiaali-
LisätiedotKaveritoiminnan periaatteet ja pelisäännöt
Kaveritoiminnan periaatteet ja pelisäännöt Terhi Auvinen ja Riina Muotka Liekeissä yhteisö välittää ja vahvistaa -projekti 18.11.2016 Kaveritoimintaa koordinoi Liekeissä-projekti Liekeissä - yhteisö välittää
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotSPEK2020. strategia
SPEK2020 strategia 2019-2023 Vaikutamme turvallisen yhteiskunnan puolesta, seuraamme ja ennakoimme yhteiskuntakehitystä, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kokoamme tietoa yhteiskuntakehityksestä,
LisätiedotKuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet
Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön
LisätiedotJärjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma
Järjestöedustamo ja Kumppanuus 2020- ohjelma Tampereen kaupungin ja järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen Eläkeläisvaltuuston kokous 27.3.2018 1 Kumppanuus 2020-ohjelma Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo
LisätiedotEpilepsiayhteisö kehittää missä mennään?
Epilepsiayhteisö kehittää missä mennään? Piritta Selin, järjestöpäällikkö 16.1.2019 Epilepsialiitossa vahvaa kehittämistoimintaa Neljä kehittämishanketta (STEA) käynnissä, eri vaiheissa: Minusta tulee
LisätiedotSENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ
SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)
LisätiedotAvaus: Vaikuttajafoorumi Mikkeli, Sari Tervonen
Avaus: Vaikuttajafoorumi, Sari Tervonen Tapahtuman turvallisuus Ohjelman aikana (ei yöpäivystystä) turvallisuudesta vastaavat Epilepsialiiton nimetyt työntekijät: Ensiapuvastaava sairaanhoitaja Marja Nylen
LisätiedotLiite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet
Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa
LisätiedotSYKEn strategia
SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme
LisätiedotArjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev
Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi
LisätiedotAvustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille
Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotNUORISOSEURATOIMINNAN PÄÄPERIAATTEET VUOSINA
NUORISOSEURATOIMINNAN PÄÄPERIAATTEET VUOSINA 2019 2021 Hyväksytty Joensuun Nuorisoseurakokouksessa 29. 30.9.2018 Kuvaajatiedot Etu-ja takakannen kuvat, sivu 5: Jussi Kaijankangas Sivut 2 4, sivut 6 7:
LisätiedotAvokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä
Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusfoorumi 30.11.2016, Tampere Vuokko Mäkitalo, omahoidon suunnittelija, Suomen Luustoliitto ry Veera Sillanpää, toimintaterapeutti, Helsingin
LisätiedotKansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan suunnittelupäivät Jyväskylässä Virpi Tarkiainen
Vapaaehtoistoiminnan suunnittelupäivät Jyväskylässä 6.-7.10.2017 Virpi Tarkiainen Tervetuloa! Tavoitteena on vapaaehtoistoimijoiden tukeminen eri tehtävissä, työkalujen tarjoaminen ja yhteisen kuvan luominen
LisätiedotEpilepsialiiton toiminta ja kurssityön käytännöt. Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät Tanja Vihriälä-Määttä
Epilepsialiiton toiminta ja kurssityön käytännöt Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät 30. 31.3.2019 Tanja Vihriälä-Määttä Epilepsialiitto ry Valtakunnallinen potilasjärjestö Perustettu v. 1969 -> tänä vuonna
LisätiedotKrits. Kriminaalihuollon tukisäätiö Strategia
Krits Kriminaalihuollon tukisäätiö Strategia 2019 2021 Tehtävä Visio Kriminaalihuollon tukisäätiön perustehtävä Kriminaalihuollon tukisäätiö tukee rikostaustaisia ja heidän läheisiään, edistää heidän hyvinvointiaan
LisätiedotSTEA avustuskoulutus epilepsiayhdistyksille Helsingissä, Kuopiossa ja Oulussa. Tervetuloa!
STEA avustuskoulutus epilepsiayhdistyksille 5.5.2018 Helsingissä, Kuopiossa ja Oulussa Tervetuloa! 4.5.2018 Koulutuksen sisältö STEA Ak avustuksen hakeminen ja jakaminen Ak avustuksen jakoperiaatteet ja
LisätiedotStrategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere
Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotKuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet
Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön
LisätiedotVaikuta ja tee epilepsiatyö näkyväksi alueellasi Mitä? Missä? Milloin?
Vaikuta ja tee epilepsiatyö näkyväksi alueellasi Mitä? Missä? Milloin? Innoittajina Sari Tervonen ja Paula Soutukorva Epilepsialiitto ry, Vaikuttajafoorumi 7.-8.10.2017, Jyväskylä Työpaja Orientaatio Työskentelyä
LisätiedotOivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1
Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema
LisätiedotMitä pohtii potilas ja hänen läheisensä?
Bioetiikkaseminaari: Tietojen ja näytteiden luovuttaminen lääketieteelliseen tutkimuskäyttöön: Hyvää tekemässä vai peräti velvollisuus? Mitä pohtii potilas ja hänen läheisensä? Turun yliopisto 11.11.2016
LisätiedotALS-sopeutumisvalmennuskurssit,
ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut
LisätiedotMARTTAJÄRJESTÖN STRATEGIA Marttaliiton vuosikokous
MARTTAJÄRJESTÖN STRATEGIA Marttaliiton vuosikokous 27.4.2019 MARTAT ON KOTITALOUSNEUVONTA- JÄRJESTÖ Edistämme kotien ja perheiden toimivaa ja kestävää arkea. Toiminnassamme löytää ja oppii yhdessä tekemällä
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotMIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten
LisätiedotJäsen on yhteisön voimavara puhtia ja vinkkejä jäsenhankintaan
Jäsen on yhteisön voimavara puhtia ja vinkkejä jäsenhankintaan Ajankohtaista Nykytilanne: Kilta-rekisteri, jäsenmaksulaskutus, tärkeimmät syyt liittyä/erota Jäsenhankinnan suunnittelua Kaikki keinot käyttöön!
LisätiedotELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA
ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2019-2023 Hallitusohjelmaan esitetään, että otetaan tasa-arvoinen turvallinen asuminen kaikille hallituksen kärkihankkeeksi.
LisätiedotJÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!
JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI! JÄRJESTÖ 2.0 Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Jokaisessa maakunnassa Järjestö 2.0 hanke Yhteistyön kehittäminen ja yhteistyömallien rakentaminen järjestöjen ja maakunnan
LisätiedotHengitysterveyttä ja hyvää elämää
Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysliiton toimintalinjaukset 2010-2014 ohjelma Toimintaa yhdessä uudistaen, tehtyä työtä arvostaen Hengitysliiton toimintalinjaukset ohjelman tarkoituksena on vahvistaa
LisätiedotMuistikylä projekti
Muistikylä projekti 2016-2018 Projektiesittely 42 -seminaari, 26.4. 2017 Maija Haapakoski Salon Muistiyhdistys ry Muistikylä-projekti 2016-2018 Yhä useampi muistisairas elää kotona, taloyhtiössään ja lähiympäristössään
LisätiedotKolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet
Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotKelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014
Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)
LisätiedotAMEO-strategia
AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Jokaisessa maakunnassa Järjestö 2.0 hanke Yhteistyön kehittäminen ja yhteistyömallien rakentaminen järjestöjen kesken sekä järjestöjen ja maakunnan
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotOsallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen
Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla Miikka Niskanen 18.3.2017 Onko meidän tarpeen keskustella osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukemisesta?
LisätiedotSTRATEGIA HYVÄÄ ELÄMÄÄ MIGREENIN KANSSA ELÄVILLE
HYVÄÄ ELÄMÄÄ MIGREENIN KANSSA ELÄVILLE YHTEINEN UNELMA, JÄRJESTÖ Migreeniyhdistys 2025 on edelläkävijä migreenin kanssa elävien vapaaehtoistoimintaa, mitä jäsenet itse haluavat meille ja heidän läheistensä
LisätiedotMielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016
LisätiedotNäkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007
Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin
LisätiedotVapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa
Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa Tuula Peltoniemi 6.6.2017 Seinäjoki Sisältö Peruskysymysten äärelle Mitkä toimintaympäristömuutokset vaikuttavat vapaaehtoistoimintaan? Mihin kiinnittää huomiota?
LisätiedotValoisamman tulevaisuuden tekijät
Valoisamman tulevaisuuden tekijät Luonnon-, ympäristö- metsätieteilijöiden liitto Loimu on edunvalvonta-, vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka toimii luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisen korkeakoulututkinnon
LisätiedotHARVINAISTEN SAIRAUKSIEN KANSALLINEN OHJELMA
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Lausunto 20.05.2019 Asia: STM025:00/2016 HARVINAISTEN SAIRAUKSIEN KANSALLINEN OHJELMA 2019-2023 Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan
LisätiedotMiten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä
Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotLÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN
LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA
LisätiedotSosiaalityön palvelut terveydenhuollossa. Potilaan oikeuksien päivä Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys
Sosiaalityön palvelut terveydenhuollossa Potilaan oikeuksien päivä 17.4.2018 Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys Terveyssosiaalityö Terveydenhuollon organisaatiossa toteutettua sosiaalityötä
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotHESETA RY STRATEGIA
HESETA RY STRATEGIA 2018-2022 1 SISÄLLYSLUETTELO SIVU MISSIO 2 VISIO 2 ARVOT 2 STRATEGISET LINJAUKSET 2018-2022 3 YHTEISÖLLISYYS 3 ASIANTUNTIJUUS 4 VAIKUTTAVUUS 5 2 MISSIO Edistämme seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin
LisätiedotHaastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto
Haastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto Esityksen sisältö Millaisia haastavia elämäntilanteita voimme paikantaa ikääntyvien
LisätiedotToimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki
Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden
LisätiedotSuomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi
Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotJärjestöbarometri 2013
Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen
LisätiedotVertaistuesta kanssakulkija sairastuneelle
Vertaistuesta kanssakulkija sairastuneelle Aivoverenkiertohäiriö, sydänsairaus, diabetes? Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat kouluttaneet Yksi elämä -hankkeissaan vertaistukihenkilöitä ja vertaistukiryhmänohjaajia
LisätiedotMitä on palvelusuunnittelu?
Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Mitä on palvelusuunnittelu? Piia Liinamaa Palvelusuunnittelun Innopaja 21.5.2013 Meirän tuloo sallia ihimisten ittensä
LisätiedotErityisen hyvää liikuntaa
Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan
LisätiedotOhjelman aihioita Kepan kevätkokous
Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988. Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella. Tällä hetkellä 15 työntekijää. STEA:n tuella. Jämsänkatu 2, Vallila Toiminnan tavoitteet Lisätä
LisätiedotVaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus 1.1.2019 alkavat uudet palvelut Palvelujen toteutus Elina Kulmanen Suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä @ElinaKulmanen Sisältö
LisätiedotTutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI
Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan
LisätiedotTERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA
Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta
LisätiedotKelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
LisätiedotYhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
LisätiedotOhjaamoja kehittämässä
Ohjaamoja kehittämässä Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke Satakunnan verkostoitumisseminaari 15.4.2016 Helsinki Ohjaamo-toimintamallin taustaa ja suuntaviivoja Eurooppalainen yhteistyö 2007-2015 Suuntaviivoja
LisätiedotHarvinaiset-verkosto
Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-
LisätiedotÄänestä ehdokasta, joka
Yhtäkään lasta ei jätetä kuntavaaleissa 2017 Sinä voit kuntalaisena vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin! Ovatko kuntapäättäjät aidosti lasten ja lapsiperheiden asialla? Varmista, että ehdokkaasi
LisätiedotTehdään yhdessä hyvä maailma!
Tehdään yhdessä hyvä maailma! Kehitysvammaisten Tukiliitto ry wwwtukiliittofi Tehdään yhdessä Jäsenenä saat tietoa ja vertaist Tavoitteemme ovat kehitysvammaisten ihmisten osallisuuden sekä perus- ja ihmisoikeuksien
LisätiedotLAPE-päivät Helsingissä Miten teemme ja juurrutamme muutosta LAPE -viestinnällä? Ydinviestit vaikuttamisen välineinä.
LAPE-päivät Helsingissä 21.9.2017 Miten teemme ja juurrutamme muutosta LAPE -viestinnällä? Ydinviestit vaikuttamisen välineinä. Hankejohtaja, LAPE ohjausryhmän puheenjohtaja (STM), VTL, YTT (h.c) Maria
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry
Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa
LisätiedotJärjestöjen järjestö Perustettu 1998
Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen
LisätiedotRakennamme menestystä - onnistumme yhdessä
Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotSokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke
Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Hyvinvointia osallisuustyöllä https://www.youtube.com/watch?v=twxk1pag5lu Mikä on Sokra? Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra koordinoi
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
Lisätiedot