Suomen Tuuliatlas. Väliraportti 2. Raportin koonnut: Bengt Tammelin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Tuuliatlas. Väliraportti 2. Raportin koonnut: Bengt Tammelin"

Transkriptio

1 1 Suomen Tuuliatlas Väliraportti Raportin koonnut: Bengt Tammelin

2 2 Työn edistyminen Raportissa on käyty läpi työn edistyminen oheisen kuvan mukaisin otsikoin. Projektin työläin osa eli numeerisen säämallin ajot ovat hieman edellä aikataulusta. Rajakerroksen mallintamiseen sekä operatiivisesti ajettavan AROME-mallin verifiointiin liittyvät työt ovat hieman suunnitteluaikataulusta jäljessä, joten niille osa-alueille on panostettu lisää henkilöresursseja. Eri tahoilta tulee erittäin runsaasti kyselyjä koskien meneillään olevan työn tuloksia ja mahdollisuuksia saada ennakkotietoja koko maan alueelta, alueellisesti tai paikallisesti. Ilmatieteen laitoksen osalta on yksiselitteisesti ilmoitettu, että IL ei informoi tuloksista ennen Tuuliatlaksen julkistamista. Motiva huolehtii tiedottamisesta työn eri vaiheissa. kick-off workshop workshop ABL in the models - arrangement of existing data - field experiments - radar winds - modelling of the ABL - offshore ABL - "Lapland" ABL - coastal ABL WAsP modification to Finnish climate Long time wind climate - temporal variation over Finland - 50 year return periods - temperature vs power production Repsentative period Definition of surface roughness Vector maps of roughness & orog. Mesoscale model preparation Model runs: HARMONIE WAsP optomation/calibration Model runs: WAsP Verification of the model results Wind Atlas Maps Impact of Climate Change Internet based Wind Atlas Final Report Expansion of the wind atlas Kuva 1. Sopimuksen mukainen projektityön aikataulutus.

3 3 Työpajat Raportointijaksolla ei ole ollut työpajoja. Maaliskuussa pidetään tieteellinen työpaja, jossa käydään läpi eri osa-alueiden tilanne ja tarvittavat toimenpiteet. Rajakerros (ABL) Havaintoaineiston kokoaminen Helsinki-Testbedin sekä IL:n vanhojen mastojen (Espoo, Kuopio, Rovaniemi, Olkiluoto ja Loviisa) havaintoaineisto on koottu ja tarkistettu jatkokäyttöä varten. Etelärannikko: - Vaisala, Helsinki Isosaari: mittaukset käynnistyneet marraskuussa 2008, dataa toimitettu Vaisalan Malmin tuulikeilain on ollut pääosin rikki. - Vaisalan Testbed-data ei ole laadultaan IL:n havaintoasemien luokkaa ja havaintoaineiston perkaamiseen tarvitaan odotettua suurempi työpanos - Högsåran (Hafmex Oy) havaintojen ostoon ei rahoitusvarausta, joten ko aineisto ei ole käytettävissä. - WPD: Hanko Koverhar, maston tasot 100m 80 m, 65 m. Saatu tuulidataa jaksolta Länsirannikko: Olkiluodon mastomittaukset OK. Sisämaa: Kuopion masto OK, Hyytiälän maston havaintoaineisto saadaan tarpeen mukaan. Lappi: mittaukset toiminnassa ja havainnot tietokannassa. Ahvenanmaa: Ahvenanmaan osalle ei tutkimussuunnitelmassa oltu varattu masto- tai kenttämittauksia. Ahvenanmaalle syksyllä tehdyn (BT) matkan aikana kuitenkin sovittiin, että Ålands Vindenergie Andelslagetin (ÅVA) osallistuu Tuuliatlas-projektiin merkittävällä panoksella. ÅVA:lla on käynnissä mittauskampanjoita useissa mastoissa, ja lisäksi suunnitteilla uusiin mittauskohteisiin (kts. oheinen kuva). ÅVA:n mittauskohteissa kertyneen havaintoaineiston keruu tietokoneelle tehdään kerran viikossa. IL toimitti Eckerön Degersandissa sijaitsevaan mastoon automaattisen sääaseman (AWS) ja yhden lämmitetyn akustisen tuulimittarin.

4 4 Vätingen, Eckerö, 36 m ja 18 m maanpinnasta, tuulitietoja toimitettu jaksolta Degersand, Eckerö, 50 m maanpinnasta.; asennettu IL:n AWS + 1 Thies joulukuussa 2008 Långnappan, Eckerö, 45 m ja 36 m maanpinnasta, tuulitietoja toimitettu jaksolta Rödskär, Föglö, 65 m ja 45 m maanpinnasta, tuulitietoja toimitettu jaksolta Kuva 2. Ahvenanmaan mittauskohteet Mastoista yleensä: Korkeissa (> 50 m) mastoissa tehtävät tuulimittaukset ovat erittäin tärkeitä alimman ilmakehän mallintamisen, maaston rosoisuuden määrittämisen sekä mallien verifioimisen kannalta. Uudet kenttämittaukset: Varsinaisiin uusiin kenttämittauksiin ei ole ryhdytty, koska sopivaa tarkoituksenmukaista laitteistoa (LIDAR) ei ole saatavilla. LIDAR-maahantuojan kanssa keskusteltiin syksyllä laitteen

5 5 vuokraamisesta, mutta hintapyyntö oli liian kova. Esillä on ollut myös mahdollisuus käyttää VTT:n ostamaa LIDARia projektissa. Tutkatuulet Tutka-aineistoa kerätään Kirsti Salonen väittelee aiheesta: Towards the use of radar winds in numerical weather prediction. Rajakerroksen mallinnus Rajakerroksen mallinnus lähti käyntiin suunniteltua myöhemmin. Tällä hetkellä 3 tutkijaa työskentelee aktiivisesti mastodatan kanssa käyttäen myös WAsP ohjelmistoa (kohta WAsP:n soveltaminen Suomen oloihin). Aerodynaamisen rosoisuuden määrittäminen on käynnissä. Määrittelyyn käytetään Sodankylän, Hyytiälän, Loviisan, Olkiluodon ja Kopparnäsin mastot sekä kansainvälinen kirjallisuus. Lapin osalta tutkimus on käynnissä. Algoritmit AROME-datan käyttöä varten on testattu Sodankylän mastomittausten avulla ja niitä sovelletaan Pyhätunturin havaintoihin (4 mittauspistettä laella ja rinteillä). Rajakerroksen muutosta rannikolla on analysoitu AROMEn tuloksista. Turbulenssin ja puuskaisuuden selvittäminen on käynnissä. Puuskaisuus 10 m korkeudella hallitaan, mutta sen vertikaalisesta muutoksesta on vähemmän tietoa. AROMEn tuloksista puuskaisuuden määrittely voidaan tehdä eri korkeuksille mallinnetun tuulen nopeuden, stabiiliuden, vertikaalisen tuuliprofiilin ja kineettisen energian avulla. Empiiristä havaintoaineistoa 300 m korkeudelle asti on Kivenlahden, Kuopion ja Rovaniemen mastoista. Suomen tuuli-ilmasto Pitkäaikainen tuuli-ilmasto kuvataan sääasemien ja geostrofisen tuulen avulla. Maksimituuli Maksimituulitietoja tarvitaan lähinnä voimaloiden mitoitukseen. Tilaajan tarjouspyynnössä edellytetään annettavaksi kussakin hilapisteessä (2,5 km hilassa vai myös 250 m hilassa?) suurin vuotuinen 10 minuutin keskiarvo sekä 3 s maksimipuuska. Tässä vaiheessa IL:ssä on laskettu standardin SFS-EN :2004 mukainen jakauma tuulen nopeuden modifioimattomalle perusarvolle Suomen alueella. Standardissa vertailutuulen paineen laskemisessa käytetään termiä V ref,0. joka on 50 vuoden toistumisajalla esiintyvä tuulen nopeuden keskiarvo 10 metrin korkeudella rosoisuudeltaan homogeenisella ja laajalla alueella, rosoisuuden arvolla 0,05 m.

6 6 Geostrofinen tuuli ERA hpa ~ 1,5 km a.s.l. Kuva 3. Geostrofisen sekä 850 hpa mallipintatuuli Kuva 4. Mitoitustuulen määrittämiseen käytetyn tuulen nopeuden V 50 (m/s) maantieteellinen jakauma esitettynä vyöhykkeinä 18,6 m/s 19,0 m/s (vihreä), 19,1 19,5 m/s (keltainen), 19,6 20,0 m/s (vaalea oranssi), 20,1 20,5 m/s (tummempi oranssi) ja 20,6 21,0 m/s (punainen). Lähtötieto ERA hpa:n tuulianalyysit, z 0 =0,05 m (edustaen tyypillisesti tasaista ruohokenttää).

7 7 Maaston rosoisuus HIRLAM- ja AROME-malleissa on kuhunkin hilapisteeseen määritetty ns. efektiivinen rosoisuus (yksi arvo per 7,5x7,5 km 2 tai 2,5x2,5 km 2 ), joka tulee olemaan arvo joka annetaan myös lopullisena tuuliatlastietona. Rosoisuusarvoissa otetaan huomioon esimerkiksi merijään vaikutus. Koska ko. malliajot jouduttiin aloittamaan varsin varhaisessa vaiheessa ei esimerkiksi projektin aikana käsiteltäviä mastomittauksia ole voitu hyödyntää mallien rosoisuuden määrittelyssä. Kuva 5. Esimerkki AROMEn käyttämästä maaston rosoisuudesta 2,5 km hilassa Ahvenanmaa ja Turun saaristo. Erityisesti WAsP-laskentaan (ja yleensä tuulen vertikaalisen profiilin määrittämiseen) tarvittavan CORINE maankäyttötiedoston maastotyyppejä vastaava rosoisuusluokitus (z 0 ) on työn alla. Työ perustuu pääasiallisesti kirjallisuudesta löytyvän tiedon sekä Suomesta käytettävissä oleviin mastoissa tehtyihin tuulimittauksiin. Rosoisuus z 0 vektorimuodossa Työ rosoisuuden automaattisen analysoinnin ja määrittämisen osalta on myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. WAsP käyttää vektorimuotoista rosoisuuskarttaa ja lukee mm bna- ja dxf-formaatin mukaisia kartta-aineistoja. Työsuunnitelman mukaan konversio-ohjelman/metodin rasteripohjaisesta tarkimmasta CORINE-pohjaisesta toimittaa alihankkija DTU:n Risoen tuulienergian tutkimuskeskuksesta. Risoen konversio-ohjelma ei ole vielä valmis. Risön ilmoituksen mukaan heidän työnsä rasteriaineiston konversio-ohjelman parissa on aloitettu kuluvan tammikuun alussa. Ilmatieteen laitoksella sisäisesti tehty selvitystä, onko vastaavia konversioita löydettävissä muilta tahoilta tai onko ohjelmakoodin kirjoittaminen mahdollista lyhyen aikataulun puitteissa. Tiedossa

8 8 on joitakin sovellutuksia, jotka käyttävät CORINE-aineistoa lähtötietoina ja tuottavat WAsPilla luettavan vektorikartan. Ainakin hollantilaisella ohjelmalla tuotetun vektorimuotoisen raakakartan luku WAsPiin todettiin varsin hitaaksi. Kolmas vaihtoehto on käyttää valmista CORINEn vektorimuotoista 25 hehtaarin maksimitarkkuuden yleistettyä maankäyttökarttaa. Tämä on konvertoitavissa helpommin WAsPin ymmärtämään karttaesitysmuotoon, myös Ilmatieteen laitoksen omin resurssein. Tämän vaihtoehdon käyttöönottoa on lykätty tähän saakka, koska on odotettu Risoen konversio-ohjelman edistymisestä tietoa. CORINEN 25 metrin resoluution maankäyttöaineistoon perustuva rosoisuuskartta tulisi olemaan tarkempi kuin 25 hehtaarin aineistoon perustuva rosoisuuskartta. NWP-ajot Tuuliatlasta varten Numeerisella säänennustusmallilla tehtävät 72 valitun kuukauden simuloinnit tehdään useammassa vaiheessa. HIRLAM Tuuliatlas projektia varten pystytettiin aluksi käyttöympäristö HIRLAM -ajoja varten Euroopan keskuksen (ECMWF) supertietokoneille. HIRLAM -ajoilla luodaan reunaehdot varsinaisia AROME -malliajoja varten. Nämä HIRLAM -ajot päästiin aloittamaan lokakuun alussa. Ajot ovat sujuneet ilman suurempia hankaluuksia, ja tähän mennessä ajoista on saatu suorittua jo 84%. Hirlam- ja AROME -ajoja varten on perustettu ilmatieteenlaitoksen verkkosivuille suljettu verifioinnin seurantasivusto, jonka avulla voidaan vaivattomasti seurata malliajojen laatua. Verifiointi sivustoilla voi seurata kaikkien suureiden (lämpötila, ilmanpaine, kosteus, tuulen nopeus jne.) BIAS- ja RMS -virheitä tai erilaisia hajontakuvaajia. Kuva 6. Esimerkki säämallin rutiiniverifioinnista. Ilmanpaine, 172 sääasemaa. Punaisella keskihajonta, vihreällä bias.

9 9 Kuva 7. Esimerkki säämallin rutiiniverifioinnista. Ilmanpaine, 80 sääasemaa. AROME Tuuliatlasprojektin AROME-ajot on priorisoitu IL:ssä varsin korkealla, joten niiden ajaminen vie koneresursseja esimerkiksi ilmastonmuutosmallinnukselta ja erilaisilta tutkimushankkeilta. AROME-ajoja ajetaan Ilmatieteen laitoksen kahdella supertietokoneella samanaikaisesti. AROME -ajot päästiin aloittamaan lokakuun puolivälissä, kun ensimmäiset HIRLAM -ajot valmistuivat. AROME -ajojen alussa jouduttiin tekemään pieniä muutoksia ohjelman ajokoodeihin, jotta kaikki haluttu informaatio saatiin talteen. Marraskuun alusta asti ovat ajot kuitenkin sujuneet mallikkaasti ilman suurempia kommelluksia. Tähän mennessä ajoista on suoritettu jo 40%. Ajoja on siis kyetty ajamaan noin viidenneksen nopeammin kuin mitä alkuperäiseen suunnitelmaan oli kirjattu. Tämä antaa ajojen edistymiselle hyvät puitteet sekä hieman pelivaraa käyttökatkoksia varten, tietoliikenne yhteydet kun eivät aina kuitenkaan pelaa. AROME-ajoilla valmiiksi saadut kuukaudet on esitetty seuraavassa kuvassa. Ajetuista kuukausista on tässä vaiheessa tehty yhteenvetokartat kellonajoittain (klo 00, 03, 06, 09, 12, 15, 13 ja 21 UTC 1 ) 1 UTC = Coordinated Universal Time = GMT = Greenwich Mean Time; Suomessa talvella klo = UTC + 2h ja kesällä klo=utc+1

10 10 Kuva 8. AROME-simulointiin valitut kuukaudet. Tummalla merkityt kuukaudet on ajettu, keltaisella merkityt ovat ajossa (tilanne ). Kuva 9. Esimerkki tiedostoon kertyvästä graafisesta aineistosta. Oikealla tuulijakauma, nopeudet 2.5 km hila-arvoina

11 11 Kuva 10. Esimerkki AROMEn lämpötilajakaumasta. Maaliskuu 2006; 2 m vasemmalla, 100 m oikealla. Kuva 11. Esimerkki keskimääräisestä (kuukausi) verikaalisesta tuuliprofiilista.

12 12 WAsP:in optimointi WAsP-mallin kehittäminen on tanskalaisen alihankkijan ja WAsP-koodin omistajan Risö DTU:n vastuulla. Rosoisuuden automaattinen laskenta CORINE-tiedostosta on työn alla. Tulosten verifiointi Raportointijaksolle on työaikasuunnitelmassa ajoitettu numeerisen mallin tulosten verifiointia. AROMEa ajetaan testimuodossa koko Suomen alueelle. Testbed -datan ja eri masto -datojen verifiointi on käynnissä. Ongelmaksi on muodostunut datojen tallennusmuotojen erilaisuus. Datoja on jouduttu esikäsittelemään niin, että ne olisivat mallille sopivassa muodossa. Kuva 22. Esimerkki AROMEn Sipoon Boxbyn mastoa vastaavaan hilapisteeseen lasketun tuulen (ARO 80 m) ja Boxbyn mastossa mitatun tuulen (OBS 80 m) välisestä vastaavuudesta.

13 13 Kuva 33. Olkiluodon mastoa vastaavaan hilapisteeseen mallilla (HIRLAM MB ja AROME) lasketun ja mastossa 100 m korkeudella mitatun tuulen nopeuden vertailua. Marraskuu Internetpohjainen Tuuliatlas Tuuliatlaksessa hilaruuduittain esitettävät parametrit: Useimpien tietojen osalta ei ole ongelmia niiden tuottamisessa 2,5x2,5 km 2 hilamuodossa. Vuotuinen maksimituuli ja mitä sillä halutaan kuvata vaatinee tarkempaa määrittelyä. Puuskaisuus voidaan laskea kustakin AROMEn tulosteesta sopimuksessa esitetyllä tavalla

14 14 kineettisen energian kautta, joka on verraten työläs menetelmä. Se voidaan myös laskea kullekin tasolle ko. hilaruutuun määritetyn maaston rosoisuuden avulla. Maksimituulennopeuden toistuvuus lasketaan sääasemien havainnoista ja/tai geostrofisesta tuulesta, sillä mallinnettava jakso ei ole riittävän pitkä edustavan tilastollisen analyysin tekemiseen. Ilmastonmuutoksen vaikutusta ei suoraan mallinneta 2,5 km hilatarkkuudella, vaan esitetään Pohjoismaisen CES -projektissa käytettävän HIRHAM5 mallin käyttämällä resoluutiolla (5x5 km 2?). Ilmastonmuutoksen vaikutus Yhteispohjoismainen projekti CES (Climate and Energy Systems; Risks, Potential and Adaptation, ) tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia energiatuotannossa sekä sää- ja ilmastoriskejä energiantuotannon kannalta. Projektissa tarkastellaan ilmastonmuutosta vuoteen 2050 asti. Globaalista mallista ECHAM5 saadaan reunat alueelliselle mallille HIRHAM5. HIRHAM-mallin ovat kehittäneet Tanskan Ilmatieteen laitos (DMI) yhteistyössä saksalaisen Max-Planck instituutin kanssa. 2 Eräs osa-alue, johon kohdistetaan huomiota, on suurten tuulen nopeuksien esiintymistiheydessä tapahtuvien muutosten arviointi ilmastomallien ennustamana. Tavoitteena on myös yhtenäisesti laadittu mitoitustuulikartta koko Skandinavian alueella. 2

15 15 Kuva 44. Eri malleilla arvioitu geostrofisen tuulen vaihtelu kolmiossa numero 3 (yläkuva) vuodesta 1888 vuoteen Todennäköisyysrajat tuulennopeuksille ovat 99% (ylin), 95 % (keskellä) ja 90 % alin. Suomessa suurin merkitys tuulisuuteen tullee olemaan merialueilla lähellä pintaa, kun meri ilmaston lämpenemisen vuoksi on vähemmän jäässä kuin aikaisemmin. AROME-simulointiin valittu kovatuulinen jakso vastaa tavallaan ilmastonmuutoksen vaikutusta.

Suomen Tuuliatlas Väliraportti 3

Suomen Tuuliatlas Väliraportti 3 11 Suomen Tuuliatlas Väliraportti 3 12.5.2009 22 Työn edistyminen Raportissa on käyty läpi työn edistyminen kuva 1 mukaisin otsikoin. Aikataulun osalta voidaan todeta yleisesti: - numeerisen säämallin

Lisätiedot

TUULIATLASPROJEKTI. Motiva Oy. Ensimmäinen väliraportti 29.9.2008

TUULIATLASPROJEKTI. Motiva Oy. Ensimmäinen väliraportti 29.9.2008 Motiva Oy TUULIATLASPROJEKTI Ensimmäinen väliraportti 29.9.28 Projekti on pääpiirteissään edennyt tutkimustarjouksessa ja sopimuksessa esitetyn aikataulutuksen mukaisesti. Projektiorganisaatio on esitetty

Lisätiedot

Tuulisuuden kartoitus Suomessa

Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuuliatlas on tärkeä tietolähde Tuuliatlas-hanke Nykyinen tuuliatlas on vuodelta 1991 Kuvaa tuulioloja 30 40 metrin korkeudelta Puutteellinen ja epätarkka Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,

Lisätiedot

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,

Lisätiedot

Tuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä

Tuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä Tuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä Sisä-Suomen tuulivoima-alueiden arviointi Esimerkki Tuuliatlaksen ja WASP-laskennan tuloksista Erkki Haapanen Mikkeli 3.11.2010 Erkki.Haapanen(at)tuulitaito.fi

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin tuulisuudesta

Järvenpään Perhelän korttelin tuulisuudesta Järvenpään Perhelän korttelin tuulisuudesta Reijo Hyvönen, Tutkija, Ilmatieteen laitos, Tutkimus ja kehitys, Meteorologinen tutkimus/ Meteorologiset sovellutukset 1 Menetelmän kuvaus... 2 2 Tuulisuus Järvenpään

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen@tuulitaito.fi +358505170731 puh. www.tuulitaito.fi 25.2.2011 Tuulitaito Karttojen, kuvien ja tekstien tekijänoikeuksista Pohjakartta-aineisto:

Lisätiedot

TUULENSILMÄ 1/2002 TUOTTAVATKO TUULIVOIMALAT PAKKASELLA? Bengt Tammelin ja Reijo Hyvönen Ilmatieteen laitos

TUULENSILMÄ 1/2002 TUOTTAVATKO TUULIVOIMALAT PAKKASELLA? Bengt Tammelin ja Reijo Hyvönen Ilmatieteen laitos TUULENSILMÄ 1/22 TUOTTAVATKO TUULIVOIMALAT PAKKASELLA? Bengt Tammelin ja Reijo Hyvönen Ilmatieteen laitos Osana laajaa julkisuudessa käytyä ydinvoimakeskustelua on jostakin syystä ollut tuulivoiman toimimattomuus

Lisätiedot

Esipuhe. Helsingissä 28.6.2010. Työ- ja elinkeinoministeriö Ilmatieteen laitos Motiva Oy

Esipuhe. Helsingissä 28.6.2010. Työ- ja elinkeinoministeriö Ilmatieteen laitos Motiva Oy Yhteenvetoraportti Esipuhe Hallitusohjelman mukaisesti on valmisteltu uusi Suomen tuuliolosuhteita kuvaava tuuliatlas. Sen tarkoituksena on edistää tuulivoimarakentamisen suuntaamista tuuliolosuhteiltaan

Lisätiedot

Tiesäämallin asemaja hilaversion validointi. UbiCasting Workshop Marjo Hippi / Met. tutkimus

Tiesäämallin asemaja hilaversion validointi. UbiCasting Workshop Marjo Hippi / Met. tutkimus Tiesäämallin asemaja hilaversion validointi UbiCasting Workshop 10-09-2008 Marjo Hippi / Met. tutkimus Tiesäämallin asema- ja hilaversion validointi - Työn sisältö Tiesäämallia ajetaan kahdella eri lähtödatalla,

Lisätiedot

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

Finnish climate scenarios for current CC impact studies Finnish climate scenarios for current CC impact studies Kirsti Jylhä Finnish Meteorological Institute Thanks to J. Räisänen (HY), A. Venäläinen, K. Ruosteenoja, H. Tuomenvirta, T. Kilpeläinen, A. Vajda,

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta Page 1 of 6 Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot > Terminen kasvukausi, määritelmät Suomen sää Paikallissää Varoitukset ja turvallisuus Sade- ja pilvialueet Sää Euroopassa Havaintoasemat Ilmastotilastot Ilman

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1991-1-4 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1991-1-4 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat 1 LIITE 5 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-4 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1991-1-4

Lisätiedot

Tuulioloista Suomen länsirannikolla

Tuulioloista Suomen länsirannikolla Tuulioloista uomen länsirannikolla Achim Drebs 1. Johdanto Tämä selvityksen tarkoitus on antaa lyhyt kuvaus tuulioloista uomen länsirannikolla Hangosta Hailuotoon. Mittauspaikkoja on valittu niin, että

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

Suomen Tuuliatlaksen karttaliittymän hyödyntäminen E-farm Pro ja Basic ohjelmien tuulienergialaskennassa

Suomen Tuuliatlaksen karttaliittymän hyödyntäminen E-farm Pro ja Basic ohjelmien tuulienergialaskennassa Suomen Tuuliatlaksen karttaliittymän hyödyntäminen E-farm Pro ja Basic ohjelmien tuulienergialaskennassa 12.12.2013 Copyright E-farm E-farm Asiakkuudenhallinta Tuotekehitys Myynti ja tuotekehitys www.e-farm.fi

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN VERTAILUA WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki tuukka.lyly@wspgroup.fi Tiivistelmä WSP Finland Oy on yhdessä WSP Akustik Göteborgin yksikön kanssa

Lisätiedot

MATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen 12.11.2002

MATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen 12.11.2002 MATEK / MAATALOUSTEKNOLOGIA SEMINAARIMONISTE MATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen 12.11.2002 $,,4,,890 : 9:: ;4 2,, Helsingin yliopisto Maa- ja kotitalousteknologian laitos Tuulen teho ja tuulisuus

Lisätiedot

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1. http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset

SMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014. 19.3.2014 Projektinumero: 305683. WSP Finland Oy

Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014. 19.3.2014 Projektinumero: 305683. WSP Finland Oy Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014 19.3.2014 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Äänitehotasojen mittaus... 3 2.2 Laskentamalli...

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta

Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 2010 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa

Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa Helsinki Testbed Workshop 6.4.2006 Pekka Keränen 06.04.06 Johdanto Projektin www-sivusto http://testbed.fmi.fi Säätuotteet julkisiksi MM-kisoihin,

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 12 Climate scenarios for Sectoral Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä,, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy Paikkatietoanalyysit Analyysit tehty rasterimuodossa 50

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

LAPS: Testbedhavainnoista. analyysiksi. Janne Kotro Kaukokartoitus/Tutkimus

LAPS: Testbedhavainnoista. analyysiksi. Janne Kotro Kaukokartoitus/Tutkimus LAPS: Testbedhavainnoista analyysiksi Janne Kotro Kaukokartoitus/Tutkimus 6.4.2006 Lähihetkiennustaminen (nowcasting) Ennustamista vallitsevasta säätilasta muutama tunti eteenpäin Käsite pitää sisällään

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot

Lisätiedot

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012 Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212

Lisätiedot

Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä

Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä Energiamessut 2010 Tampere Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen(at)tuulitaito.fi Miksi tämä esitys Suomessa yleisin tuulivoimalan

Lisätiedot

Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät

Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät Tiheän mittausverkon hyödyt ilmanlaadun ennustamisessa Merkittävästi

Lisätiedot

Sää- ja kelitiedot älyliikenteeseen. Rengasfoorumi 2013 1.10.2013. Älyliikenne (ITS) :

Sää- ja kelitiedot älyliikenteeseen. Rengasfoorumi 2013 1.10.2013. Älyliikenne (ITS) : Sää- ja kelitiedot älyliikenteeseen Rengasfoorumi 2013 1.10.2013 Timo Sukuvaara ( Arktinen tutkimus ) Pertti Nurmi Ilkka Juga Älyliikenne (ITS) : Liikenteen sujuvuuden ja/tai turvallisuuden parantamista

Lisätiedot

Alustan heterogeenisyys

Alustan heterogeenisyys Alustan heterogeenisyys pinnan rosoisuuden (tms) muuttuessa syntyy sisäinen rajakerros (InnerBoundaryLayer) (Katso Stull p.596) KATSO KUVA Fig 14.8 Stull p.596 (näkee google booksissa) IBL:n korkeus kasvaa

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Vastaanottaja Espoon asunnot Oy Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 12.06.2016 LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Päivämäärä

Lisätiedot

Petri Mäkelä. Avoimen tuulitiedon hyödyntäminen tuulivoimaprojektin suunnitteluvaiheessa

Petri Mäkelä. Avoimen tuulitiedon hyödyntäminen tuulivoimaprojektin suunnitteluvaiheessa Petri Mäkelä Avoimen tuulitiedon hyödyntäminen tuulivoimaprojektin suunnitteluvaiheessa Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2014 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Yläilmakehän luotaukset Synoptiset säähavainnot antavat tietoa meteorologisista parametrestä vain maan pinnalla Ilmakehän

Lisätiedot

Käyttöohjeet. Päivitetty: 25.3.2010

Käyttöohjeet. Päivitetty: 25.3.2010 Päivitetty: 25.3.2010 Käyttöohjeet Sisällysluettelo Karttaliittymän sijainti... 2 Alkumäärittely... 2 Hakutoiminnot... 3 Tulokset... 4 Taulukoiden tulkinta... 5 Hilaruutu... 6 Korkeus... 7 Frekvenssi...

Lisätiedot

ACCLIM II hankkeen yleisesittely

ACCLIM II hankkeen yleisesittely http://ilmatieteenlaitos.fi/acclim-hanke II hankkeen yleisesittely Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos -ilmastoseminaari 8.3.211 ISTO-ohjelman

Lisätiedot

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus

Lisätiedot

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Miksi tuulivoimaa? Ilmainen ja uusiutuva kotimainen polttoaine Tuotannossa ei aiheudu päästöjä maahan,

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Avoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä

Avoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä Avoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä 20.11.2013 Ilmatieteen laitoksen avoin data Verkkopalvelu avattiin toukokuussa 2013 Katalogi Katselupalvelu Latauspalvelu Lisäksi tehty

Lisätiedot

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2 NÄKEMÄALUEANALYYSIT Liite 2 Näkemäalueanalyysin taustaa Näkemäalueanalyysi antaa tietoa siitä, mille alueille tuulivoimalat teoreettisen tarkastelun perusteella näkyisivät ja mille alueille eivät. Alueet,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö KOKONAISUUDEN HALLINTA JA ILMASTONMUUTOS KUNNAN PÄÄTÖKSENTEOSSA

Lisätiedot

DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2

DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2 DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2 S&A Matintupa 2007 Ohjelman käynnistys Ohjelma käynnistyy tuplaklikkaamalla DATALOGGER ohjelmakuvaketta. Ohjelma avautuu tuplaklikkaamalla Datalogger kuvaketta.

Lisätiedot

Sään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista. Ennuste kesälle 2014. Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos

Sään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista. Ennuste kesälle 2014. Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos Sään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista Ennuste kesälle 2014 Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos 22.5.2014 Säätiedoissa tulisi ottaa huomioon paikalliset lumitykit,

Lisätiedot

Motocrosspyörien melupäästömittaukset

Motocrosspyörien melupäästömittaukset Suomen Moottoriliitto ry. Juha Korhonen Jussi Kurikka-Oja Meluselvitysraportti 30.9.2014 30.9.2014 1 (8) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 2 2 MELUPÄÄSTÖMITTAUKSET... 2 2.1 Mittausteoriaa... 2 2.2 Mittaustoiminta...

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen

Lisätiedot

Saarijärvi i 25.1.2011 Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy

Saarijärvi i 25.1.2011 Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy Saarijärvi i 25.1.2011 Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy Esityksen sisältö Hafmex Wind Oy Sli Selvityksen sisältö iälö Alueiden läpikäynti Verkkokysymykset Ehdotetut alueet jatkotarkasteluihin Hafmex Wind

Lisätiedot

Korvausvastuun ennustejakauma bootstrap-menetelmän avulla

Korvausvastuun ennustejakauma bootstrap-menetelmän avulla Korvausvastuun ennustejakauma bootstrap-menetelmän avulla Sari Ropponen 13.5.2009 1 Agenda Korvausvastuu vahinkovakuutuksessa Korvausvastuun arviointi Ennustevirhe Ennustejakauma Bootstrap-/simulointimenetelmä

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi

Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi SOTERKO - Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? 8.10.2014, TTL Reija Ruuhela Mia Aarnio Ilmatieteen

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka

Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka Melumallinnus Erkki Heikkola Raportin otsikko ja kirjoittajat Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka - Melumallinnus Erkki Heikkola Numerola Oy Asiakas Ilmatar Luhanka Oy Tiivistelmä

Lisätiedot

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa 8.11.2012 Juha Jokisalo Erikoistutkija, TkT juha.jokisalo@aalto.fi Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka Taustaa Frame-hankkeen tutkimustulosten

Lisätiedot

Käyttöohjeet. Päivitetty: 14.3.2012

Käyttöohjeet. Päivitetty: 14.3.2012 Päivitetty: 14.3.2012 Käyttöohjeet Sisällysluettelo Karttaliittymän sijainti...2 Alkumäärittely...2 Hakutoiminnot...3 Tulokset...4 Taulukoiden tulkinta...5 Hilaruutu...7 Korkeus...8 Frekvenssi...8 Tuulen

Lisätiedot

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset 25.10.2012 1 (6) Tilaaja Suomen Tuulivoima Oy y-tunnus 24098903 Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset Savonrannan Syvälahden tuulivoimalat 25.10.2012 2 (6) Turbiinien varjovaikutus Turbiinin pyörivä roottori

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Ojitetuille suometsäalueille soveltuvan hydrologisen mallin kehitys ja sovellus käyttäen automaattista kalibrointia

Ojitetuille suometsäalueille soveltuvan hydrologisen mallin kehitys ja sovellus käyttäen automaattista kalibrointia Ojitetuille suometsäalueille soveltuvan hydrologisen mallin kehitys ja sovellus käyttäen automaattista kalibrointia Kersti Haahti, Harri Koivusalo, Lassi Warsta & Teemu Kokkonen, Luke, Vantaa Vesi- ja

Lisätiedot

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET Tuulivoima Kotkassa 28.11.2013 Jani Kankare Puh. 040 574 0028 Jani.Kankare@promethor.fi Promethor Oy Vuonna 1995 perustettu asiantuntijayritys, jonka yhtenä toimialueena

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

Datanhaku www-käyttöliittymästä Mikko Parviainen, Ilmatieteen laitos / tietojärjestelmät mikko.parviainen@fmi.fi

Datanhaku www-käyttöliittymästä Mikko Parviainen, Ilmatieteen laitos / tietojärjestelmät mikko.parviainen@fmi.fi Helsinki Testbed tutkijankäyttöliittymä Datanhaku www-käyttöliittymästä Mikko Parviainen, Ilmatieteen laitos / tietojärjestelmät mikko.parviainen@fmi.fi 7.4.2006 Taustaa Helsinki Testbed on Ilmatieteen

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90

Lisätiedot

Suomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB 27.3.2015

Suomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB 27.3.2015 Suomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB 27.3.2015 Jenni Latikka Ilmatieteen laitos FMI s Mission (as stated by the Finnish law) FMI runs it s services to meet especially

Lisätiedot

Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa

Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Alpo Kekkonen Kurssin sisältö - Saatavilla oleva seurantatieto - tuulivoimalat

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Kappale 17 Tuulivoiman ennustaminen Saksan ja Tanskan sähköverkoissa

Kappale 17 Tuulivoiman ennustaminen Saksan ja Tanskan sähköverkoissa Kappale 17 Tuulivoiman ennustaminen Saksan ja Tanskan sähköverkoissa 1. Johdanto Tuulivoimakapasiteetti on kasvanut viime vuosina huimaa vauhtia ja voimakkaan kasvun odotetaan myös jatkuvan tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa

Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa Anders Lindfors ja Aku Riihelä (kiitokset: Janne Kotro, Pentti Pirinen, Sami Niemelä) aurinko, ehtymätön energianlähde, ylläpitää elämää maapallolla kuinka paljon

Lisätiedot

Synoptinen analyysi. Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos. HydMet, 1.-2.4.2005 1/20

Synoptinen analyysi. Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos. HydMet, 1.-2.4.2005 1/20 Synoptinen analyysi Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos HydMet, 1.-2.4.2005 1/20 Synoptinen meteorologia = synoptiikka "synopsis : juoniseloste, synopsis, synteesi, tiivistelmä. Synoptinen

Lisätiedot

Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen

Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen 08.09.2014 Ohjaaja: DI Mikko Harju Valvoja: Prof. Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Taajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008. Mittausraportti

Taajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008. Mittausraportti Taajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008 1. MITTAUSJÄRJESTELMÄ Mittausraportti Petri Kotilainen OH3MCK Mittausjärjestelmän lohkokaavio on kuvattu alla. Vastaanottoon käytettiin magneettisilmukkaantennia

Lisätiedot

5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulihanke Satakuntaliitto Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet.

Lisätiedot

Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto

Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto v. 1.2 11.3.2015 Markku Tahkokorpi 1 JOHDANTO Finsolar-hankkeen osana on marras-joulukuussa 2014 selvitetty aurinkosähkölaitteistojen toteutuneita hintatasoja

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 10.11.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus

Lisätiedot

Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje.

Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Asennus: HUOM. Tarkemmat ohjeet ADC-16 englanninkielisessä User Manual issa. Oletetaan että muuntimen kaikki johdot on kytketty anturiin, käyttöjännite

Lisätiedot