Suomen Tuuliatlas. Väliraportti 2. Raportin koonnut: Bengt Tammelin
|
|
- Marja-Leena Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Suomen Tuuliatlas Väliraportti Raportin koonnut: Bengt Tammelin
2 2 Työn edistyminen Raportissa on käyty läpi työn edistyminen oheisen kuvan mukaisin otsikoin. Projektin työläin osa eli numeerisen säämallin ajot ovat hieman edellä aikataulusta. Rajakerroksen mallintamiseen sekä operatiivisesti ajettavan AROME-mallin verifiointiin liittyvät työt ovat hieman suunnitteluaikataulusta jäljessä, joten niille osa-alueille on panostettu lisää henkilöresursseja. Eri tahoilta tulee erittäin runsaasti kyselyjä koskien meneillään olevan työn tuloksia ja mahdollisuuksia saada ennakkotietoja koko maan alueelta, alueellisesti tai paikallisesti. Ilmatieteen laitoksen osalta on yksiselitteisesti ilmoitettu, että IL ei informoi tuloksista ennen Tuuliatlaksen julkistamista. Motiva huolehtii tiedottamisesta työn eri vaiheissa. kick-off workshop workshop ABL in the models - arrangement of existing data - field experiments - radar winds - modelling of the ABL - offshore ABL - "Lapland" ABL - coastal ABL WAsP modification to Finnish climate Long time wind climate - temporal variation over Finland - 50 year return periods - temperature vs power production Repsentative period Definition of surface roughness Vector maps of roughness & orog. Mesoscale model preparation Model runs: HARMONIE WAsP optomation/calibration Model runs: WAsP Verification of the model results Wind Atlas Maps Impact of Climate Change Internet based Wind Atlas Final Report Expansion of the wind atlas Kuva 1. Sopimuksen mukainen projektityön aikataulutus.
3 3 Työpajat Raportointijaksolla ei ole ollut työpajoja. Maaliskuussa pidetään tieteellinen työpaja, jossa käydään läpi eri osa-alueiden tilanne ja tarvittavat toimenpiteet. Rajakerros (ABL) Havaintoaineiston kokoaminen Helsinki-Testbedin sekä IL:n vanhojen mastojen (Espoo, Kuopio, Rovaniemi, Olkiluoto ja Loviisa) havaintoaineisto on koottu ja tarkistettu jatkokäyttöä varten. Etelärannikko: - Vaisala, Helsinki Isosaari: mittaukset käynnistyneet marraskuussa 2008, dataa toimitettu Vaisalan Malmin tuulikeilain on ollut pääosin rikki. - Vaisalan Testbed-data ei ole laadultaan IL:n havaintoasemien luokkaa ja havaintoaineiston perkaamiseen tarvitaan odotettua suurempi työpanos - Högsåran (Hafmex Oy) havaintojen ostoon ei rahoitusvarausta, joten ko aineisto ei ole käytettävissä. - WPD: Hanko Koverhar, maston tasot 100m 80 m, 65 m. Saatu tuulidataa jaksolta Länsirannikko: Olkiluodon mastomittaukset OK. Sisämaa: Kuopion masto OK, Hyytiälän maston havaintoaineisto saadaan tarpeen mukaan. Lappi: mittaukset toiminnassa ja havainnot tietokannassa. Ahvenanmaa: Ahvenanmaan osalle ei tutkimussuunnitelmassa oltu varattu masto- tai kenttämittauksia. Ahvenanmaalle syksyllä tehdyn (BT) matkan aikana kuitenkin sovittiin, että Ålands Vindenergie Andelslagetin (ÅVA) osallistuu Tuuliatlas-projektiin merkittävällä panoksella. ÅVA:lla on käynnissä mittauskampanjoita useissa mastoissa, ja lisäksi suunnitteilla uusiin mittauskohteisiin (kts. oheinen kuva). ÅVA:n mittauskohteissa kertyneen havaintoaineiston keruu tietokoneelle tehdään kerran viikossa. IL toimitti Eckerön Degersandissa sijaitsevaan mastoon automaattisen sääaseman (AWS) ja yhden lämmitetyn akustisen tuulimittarin.
4 4 Vätingen, Eckerö, 36 m ja 18 m maanpinnasta, tuulitietoja toimitettu jaksolta Degersand, Eckerö, 50 m maanpinnasta.; asennettu IL:n AWS + 1 Thies joulukuussa 2008 Långnappan, Eckerö, 45 m ja 36 m maanpinnasta, tuulitietoja toimitettu jaksolta Rödskär, Föglö, 65 m ja 45 m maanpinnasta, tuulitietoja toimitettu jaksolta Kuva 2. Ahvenanmaan mittauskohteet Mastoista yleensä: Korkeissa (> 50 m) mastoissa tehtävät tuulimittaukset ovat erittäin tärkeitä alimman ilmakehän mallintamisen, maaston rosoisuuden määrittämisen sekä mallien verifioimisen kannalta. Uudet kenttämittaukset: Varsinaisiin uusiin kenttämittauksiin ei ole ryhdytty, koska sopivaa tarkoituksenmukaista laitteistoa (LIDAR) ei ole saatavilla. LIDAR-maahantuojan kanssa keskusteltiin syksyllä laitteen
5 5 vuokraamisesta, mutta hintapyyntö oli liian kova. Esillä on ollut myös mahdollisuus käyttää VTT:n ostamaa LIDARia projektissa. Tutkatuulet Tutka-aineistoa kerätään Kirsti Salonen väittelee aiheesta: Towards the use of radar winds in numerical weather prediction. Rajakerroksen mallinnus Rajakerroksen mallinnus lähti käyntiin suunniteltua myöhemmin. Tällä hetkellä 3 tutkijaa työskentelee aktiivisesti mastodatan kanssa käyttäen myös WAsP ohjelmistoa (kohta WAsP:n soveltaminen Suomen oloihin). Aerodynaamisen rosoisuuden määrittäminen on käynnissä. Määrittelyyn käytetään Sodankylän, Hyytiälän, Loviisan, Olkiluodon ja Kopparnäsin mastot sekä kansainvälinen kirjallisuus. Lapin osalta tutkimus on käynnissä. Algoritmit AROME-datan käyttöä varten on testattu Sodankylän mastomittausten avulla ja niitä sovelletaan Pyhätunturin havaintoihin (4 mittauspistettä laella ja rinteillä). Rajakerroksen muutosta rannikolla on analysoitu AROMEn tuloksista. Turbulenssin ja puuskaisuuden selvittäminen on käynnissä. Puuskaisuus 10 m korkeudella hallitaan, mutta sen vertikaalisesta muutoksesta on vähemmän tietoa. AROMEn tuloksista puuskaisuuden määrittely voidaan tehdä eri korkeuksille mallinnetun tuulen nopeuden, stabiiliuden, vertikaalisen tuuliprofiilin ja kineettisen energian avulla. Empiiristä havaintoaineistoa 300 m korkeudelle asti on Kivenlahden, Kuopion ja Rovaniemen mastoista. Suomen tuuli-ilmasto Pitkäaikainen tuuli-ilmasto kuvataan sääasemien ja geostrofisen tuulen avulla. Maksimituuli Maksimituulitietoja tarvitaan lähinnä voimaloiden mitoitukseen. Tilaajan tarjouspyynnössä edellytetään annettavaksi kussakin hilapisteessä (2,5 km hilassa vai myös 250 m hilassa?) suurin vuotuinen 10 minuutin keskiarvo sekä 3 s maksimipuuska. Tässä vaiheessa IL:ssä on laskettu standardin SFS-EN :2004 mukainen jakauma tuulen nopeuden modifioimattomalle perusarvolle Suomen alueella. Standardissa vertailutuulen paineen laskemisessa käytetään termiä V ref,0. joka on 50 vuoden toistumisajalla esiintyvä tuulen nopeuden keskiarvo 10 metrin korkeudella rosoisuudeltaan homogeenisella ja laajalla alueella, rosoisuuden arvolla 0,05 m.
6 6 Geostrofinen tuuli ERA hpa ~ 1,5 km a.s.l. Kuva 3. Geostrofisen sekä 850 hpa mallipintatuuli Kuva 4. Mitoitustuulen määrittämiseen käytetyn tuulen nopeuden V 50 (m/s) maantieteellinen jakauma esitettynä vyöhykkeinä 18,6 m/s 19,0 m/s (vihreä), 19,1 19,5 m/s (keltainen), 19,6 20,0 m/s (vaalea oranssi), 20,1 20,5 m/s (tummempi oranssi) ja 20,6 21,0 m/s (punainen). Lähtötieto ERA hpa:n tuulianalyysit, z 0 =0,05 m (edustaen tyypillisesti tasaista ruohokenttää).
7 7 Maaston rosoisuus HIRLAM- ja AROME-malleissa on kuhunkin hilapisteeseen määritetty ns. efektiivinen rosoisuus (yksi arvo per 7,5x7,5 km 2 tai 2,5x2,5 km 2 ), joka tulee olemaan arvo joka annetaan myös lopullisena tuuliatlastietona. Rosoisuusarvoissa otetaan huomioon esimerkiksi merijään vaikutus. Koska ko. malliajot jouduttiin aloittamaan varsin varhaisessa vaiheessa ei esimerkiksi projektin aikana käsiteltäviä mastomittauksia ole voitu hyödyntää mallien rosoisuuden määrittelyssä. Kuva 5. Esimerkki AROMEn käyttämästä maaston rosoisuudesta 2,5 km hilassa Ahvenanmaa ja Turun saaristo. Erityisesti WAsP-laskentaan (ja yleensä tuulen vertikaalisen profiilin määrittämiseen) tarvittavan CORINE maankäyttötiedoston maastotyyppejä vastaava rosoisuusluokitus (z 0 ) on työn alla. Työ perustuu pääasiallisesti kirjallisuudesta löytyvän tiedon sekä Suomesta käytettävissä oleviin mastoissa tehtyihin tuulimittauksiin. Rosoisuus z 0 vektorimuodossa Työ rosoisuuden automaattisen analysoinnin ja määrittämisen osalta on myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. WAsP käyttää vektorimuotoista rosoisuuskarttaa ja lukee mm bna- ja dxf-formaatin mukaisia kartta-aineistoja. Työsuunnitelman mukaan konversio-ohjelman/metodin rasteripohjaisesta tarkimmasta CORINE-pohjaisesta toimittaa alihankkija DTU:n Risoen tuulienergian tutkimuskeskuksesta. Risoen konversio-ohjelma ei ole vielä valmis. Risön ilmoituksen mukaan heidän työnsä rasteriaineiston konversio-ohjelman parissa on aloitettu kuluvan tammikuun alussa. Ilmatieteen laitoksella sisäisesti tehty selvitystä, onko vastaavia konversioita löydettävissä muilta tahoilta tai onko ohjelmakoodin kirjoittaminen mahdollista lyhyen aikataulun puitteissa. Tiedossa
8 8 on joitakin sovellutuksia, jotka käyttävät CORINE-aineistoa lähtötietoina ja tuottavat WAsPilla luettavan vektorikartan. Ainakin hollantilaisella ohjelmalla tuotetun vektorimuotoisen raakakartan luku WAsPiin todettiin varsin hitaaksi. Kolmas vaihtoehto on käyttää valmista CORINEn vektorimuotoista 25 hehtaarin maksimitarkkuuden yleistettyä maankäyttökarttaa. Tämä on konvertoitavissa helpommin WAsPin ymmärtämään karttaesitysmuotoon, myös Ilmatieteen laitoksen omin resurssein. Tämän vaihtoehdon käyttöönottoa on lykätty tähän saakka, koska on odotettu Risoen konversio-ohjelman edistymisestä tietoa. CORINEN 25 metrin resoluution maankäyttöaineistoon perustuva rosoisuuskartta tulisi olemaan tarkempi kuin 25 hehtaarin aineistoon perustuva rosoisuuskartta. NWP-ajot Tuuliatlasta varten Numeerisella säänennustusmallilla tehtävät 72 valitun kuukauden simuloinnit tehdään useammassa vaiheessa. HIRLAM Tuuliatlas projektia varten pystytettiin aluksi käyttöympäristö HIRLAM -ajoja varten Euroopan keskuksen (ECMWF) supertietokoneille. HIRLAM -ajoilla luodaan reunaehdot varsinaisia AROME -malliajoja varten. Nämä HIRLAM -ajot päästiin aloittamaan lokakuun alussa. Ajot ovat sujuneet ilman suurempia hankaluuksia, ja tähän mennessä ajoista on saatu suorittua jo 84%. Hirlam- ja AROME -ajoja varten on perustettu ilmatieteenlaitoksen verkkosivuille suljettu verifioinnin seurantasivusto, jonka avulla voidaan vaivattomasti seurata malliajojen laatua. Verifiointi sivustoilla voi seurata kaikkien suureiden (lämpötila, ilmanpaine, kosteus, tuulen nopeus jne.) BIAS- ja RMS -virheitä tai erilaisia hajontakuvaajia. Kuva 6. Esimerkki säämallin rutiiniverifioinnista. Ilmanpaine, 172 sääasemaa. Punaisella keskihajonta, vihreällä bias.
9 9 Kuva 7. Esimerkki säämallin rutiiniverifioinnista. Ilmanpaine, 80 sääasemaa. AROME Tuuliatlasprojektin AROME-ajot on priorisoitu IL:ssä varsin korkealla, joten niiden ajaminen vie koneresursseja esimerkiksi ilmastonmuutosmallinnukselta ja erilaisilta tutkimushankkeilta. AROME-ajoja ajetaan Ilmatieteen laitoksen kahdella supertietokoneella samanaikaisesti. AROME -ajot päästiin aloittamaan lokakuun puolivälissä, kun ensimmäiset HIRLAM -ajot valmistuivat. AROME -ajojen alussa jouduttiin tekemään pieniä muutoksia ohjelman ajokoodeihin, jotta kaikki haluttu informaatio saatiin talteen. Marraskuun alusta asti ovat ajot kuitenkin sujuneet mallikkaasti ilman suurempia kommelluksia. Tähän mennessä ajoista on suoritettu jo 40%. Ajoja on siis kyetty ajamaan noin viidenneksen nopeammin kuin mitä alkuperäiseen suunnitelmaan oli kirjattu. Tämä antaa ajojen edistymiselle hyvät puitteet sekä hieman pelivaraa käyttökatkoksia varten, tietoliikenne yhteydet kun eivät aina kuitenkaan pelaa. AROME-ajoilla valmiiksi saadut kuukaudet on esitetty seuraavassa kuvassa. Ajetuista kuukausista on tässä vaiheessa tehty yhteenvetokartat kellonajoittain (klo 00, 03, 06, 09, 12, 15, 13 ja 21 UTC 1 ) 1 UTC = Coordinated Universal Time = GMT = Greenwich Mean Time; Suomessa talvella klo = UTC + 2h ja kesällä klo=utc+1
10 10 Kuva 8. AROME-simulointiin valitut kuukaudet. Tummalla merkityt kuukaudet on ajettu, keltaisella merkityt ovat ajossa (tilanne ). Kuva 9. Esimerkki tiedostoon kertyvästä graafisesta aineistosta. Oikealla tuulijakauma, nopeudet 2.5 km hila-arvoina
11 11 Kuva 10. Esimerkki AROMEn lämpötilajakaumasta. Maaliskuu 2006; 2 m vasemmalla, 100 m oikealla. Kuva 11. Esimerkki keskimääräisestä (kuukausi) verikaalisesta tuuliprofiilista.
12 12 WAsP:in optimointi WAsP-mallin kehittäminen on tanskalaisen alihankkijan ja WAsP-koodin omistajan Risö DTU:n vastuulla. Rosoisuuden automaattinen laskenta CORINE-tiedostosta on työn alla. Tulosten verifiointi Raportointijaksolle on työaikasuunnitelmassa ajoitettu numeerisen mallin tulosten verifiointia. AROMEa ajetaan testimuodossa koko Suomen alueelle. Testbed -datan ja eri masto -datojen verifiointi on käynnissä. Ongelmaksi on muodostunut datojen tallennusmuotojen erilaisuus. Datoja on jouduttu esikäsittelemään niin, että ne olisivat mallille sopivassa muodossa. Kuva 22. Esimerkki AROMEn Sipoon Boxbyn mastoa vastaavaan hilapisteeseen lasketun tuulen (ARO 80 m) ja Boxbyn mastossa mitatun tuulen (OBS 80 m) välisestä vastaavuudesta.
13 13 Kuva 33. Olkiluodon mastoa vastaavaan hilapisteeseen mallilla (HIRLAM MB ja AROME) lasketun ja mastossa 100 m korkeudella mitatun tuulen nopeuden vertailua. Marraskuu Internetpohjainen Tuuliatlas Tuuliatlaksessa hilaruuduittain esitettävät parametrit: Useimpien tietojen osalta ei ole ongelmia niiden tuottamisessa 2,5x2,5 km 2 hilamuodossa. Vuotuinen maksimituuli ja mitä sillä halutaan kuvata vaatinee tarkempaa määrittelyä. Puuskaisuus voidaan laskea kustakin AROMEn tulosteesta sopimuksessa esitetyllä tavalla
14 14 kineettisen energian kautta, joka on verraten työläs menetelmä. Se voidaan myös laskea kullekin tasolle ko. hilaruutuun määritetyn maaston rosoisuuden avulla. Maksimituulennopeuden toistuvuus lasketaan sääasemien havainnoista ja/tai geostrofisesta tuulesta, sillä mallinnettava jakso ei ole riittävän pitkä edustavan tilastollisen analyysin tekemiseen. Ilmastonmuutoksen vaikutusta ei suoraan mallinneta 2,5 km hilatarkkuudella, vaan esitetään Pohjoismaisen CES -projektissa käytettävän HIRHAM5 mallin käyttämällä resoluutiolla (5x5 km 2?). Ilmastonmuutoksen vaikutus Yhteispohjoismainen projekti CES (Climate and Energy Systems; Risks, Potential and Adaptation, ) tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia energiatuotannossa sekä sää- ja ilmastoriskejä energiantuotannon kannalta. Projektissa tarkastellaan ilmastonmuutosta vuoteen 2050 asti. Globaalista mallista ECHAM5 saadaan reunat alueelliselle mallille HIRHAM5. HIRHAM-mallin ovat kehittäneet Tanskan Ilmatieteen laitos (DMI) yhteistyössä saksalaisen Max-Planck instituutin kanssa. 2 Eräs osa-alue, johon kohdistetaan huomiota, on suurten tuulen nopeuksien esiintymistiheydessä tapahtuvien muutosten arviointi ilmastomallien ennustamana. Tavoitteena on myös yhtenäisesti laadittu mitoitustuulikartta koko Skandinavian alueella. 2
15 15 Kuva 44. Eri malleilla arvioitu geostrofisen tuulen vaihtelu kolmiossa numero 3 (yläkuva) vuodesta 1888 vuoteen Todennäköisyysrajat tuulennopeuksille ovat 99% (ylin), 95 % (keskellä) ja 90 % alin. Suomessa suurin merkitys tuulisuuteen tullee olemaan merialueilla lähellä pintaa, kun meri ilmaston lämpenemisen vuoksi on vähemmän jäässä kuin aikaisemmin. AROME-simulointiin valittu kovatuulinen jakso vastaa tavallaan ilmastonmuutoksen vaikutusta.
Suomen Tuuliatlas Väliraportti 3
11 Suomen Tuuliatlas Väliraportti 3 12.5.2009 22 Työn edistyminen Raportissa on käyty läpi työn edistyminen kuva 1 mukaisin otsikoin. Aikataulun osalta voidaan todeta yleisesti: - numeerisen säämallin
LisätiedotTUULIATLASPROJEKTI. Motiva Oy. Ensimmäinen väliraportti 29.9.2008
Motiva Oy TUULIATLASPROJEKTI Ensimmäinen väliraportti 29.9.28 Projekti on pääpiirteissään edennyt tutkimustarjouksessa ja sopimuksessa esitetyn aikataulutuksen mukaisesti. Projektiorganisaatio on esitetty
LisätiedotTuulisuuden kartoitus Suomessa
Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuuliatlas on tärkeä tietolähde Tuuliatlas-hanke Nykyinen tuuliatlas on vuodelta 1991 Kuvaa tuulioloja 30 40 metrin korkeudelta Puutteellinen ja epätarkka Vanhasen II hallituksen
LisätiedotAurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?
AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,
LisätiedotGammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa
Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen
LisätiedotSektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM
Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,
LisätiedotUutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin
Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin Hilppa Gregow 25.5.212 Kiitokset: Pauli Jokinen, Natalia Pimenoff, Matti Lahtinen, Marko Laine, Kirsti Jylhä, Kimmo
LisätiedotTuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä
Tuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä Sisä-Suomen tuulivoima-alueiden arviointi Esimerkki Tuuliatlaksen ja WASP-laskennan tuloksista Erkki Haapanen Mikkeli 3.11.2010 Erkki.Haapanen(at)tuulitaito.fi
LisätiedotVinkkejä sään ennakointiin ja sään muutosten havainnointiin
LASKUREISSUN SÄÄ Vinkkejä sään ennakointiin ja sään muutosten havainnointiin Mikko Routala Ex -meteorologi, nykyinen harrastaja Vapaalaskuiltamat 2018 You don't need a weatherman to know which way the
LisätiedotJärvenpään Perhelän korttelin tuulisuudesta
Järvenpään Perhelän korttelin tuulisuudesta Reijo Hyvönen, Tutkija, Ilmatieteen laitos, Tutkimus ja kehitys, Meteorologinen tutkimus/ Meteorologiset sovellutukset 1 Menetelmän kuvaus... 2 2 Tuulisuus Järvenpään
LisätiedotErkki Haapanen Tuulitaito
SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta
LisätiedotTuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset
Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen@tuulitaito.fi +358505170731 puh. www.tuulitaito.fi 25.2.2011 Tuulitaito Karttojen, kuvien ja tekstien tekijänoikeuksista Pohjakartta-aineisto:
LisätiedotTUULENSILMÄ 1/2002 TUOTTAVATKO TUULIVOIMALAT PAKKASELLA? Bengt Tammelin ja Reijo Hyvönen Ilmatieteen laitos
TUULENSILMÄ 1/22 TUOTTAVATKO TUULIVOIMALAT PAKKASELLA? Bengt Tammelin ja Reijo Hyvönen Ilmatieteen laitos Osana laajaa julkisuudessa käytyä ydinvoimakeskustelua on jostakin syystä ollut tuulivoiman toimimattomuus
LisätiedotEsipuhe. Helsingissä 28.6.2010. Työ- ja elinkeinoministeriö Ilmatieteen laitos Motiva Oy
Yhteenvetoraportti Esipuhe Hallitusohjelman mukaisesti on valmisteltu uusi Suomen tuuliolosuhteita kuvaava tuuliatlas. Sen tarkoituksena on edistää tuulivoimarakentamisen suuntaamista tuuliolosuhteiltaan
LisätiedotTiesäämallin asemaja hilaversion validointi. UbiCasting Workshop Marjo Hippi / Met. tutkimus
Tiesäämallin asemaja hilaversion validointi UbiCasting Workshop 10-09-2008 Marjo Hippi / Met. tutkimus Tiesäämallin asema- ja hilaversion validointi - Työn sisältö Tiesäämallia ajetaan kahdella eri lähtödatalla,
LisätiedotPaloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla
Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and
LisätiedotFinnish climate scenarios for current CC impact studies
Finnish climate scenarios for current CC impact studies Kirsti Jylhä Finnish Meteorological Institute Thanks to J. Räisänen (HY), A. Venäläinen, K. Ruosteenoja, H. Tuomenvirta, T. Kilpeläinen, A. Vajda,
LisätiedotIlmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta
Page 1 of 6 Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot > Terminen kasvukausi, määritelmät Suomen sää Paikallissää Varoitukset ja turvallisuus Sade- ja pilvialueet Sää Euroopassa Havaintoasemat Ilmastotilastot Ilman
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1991-1-4 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat
1 LIITE 5 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-4 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1991-1-4
LisätiedotHumppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012
Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän
LisätiedotSäätiedon hyödyntäminen WSP:ssä
Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotSodar tuulimittaustekniikka
Sodar tuulimittaustekniikka Energiamessut Tampereella 26.10.2010 Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen(at)tuulitaito.fi Sodar - äänitutka Sodar sonic radar Sodar mittaa äänipulssin avulla tuulen nopeutta ja
LisätiedotTuulioloista Suomen länsirannikolla
Tuulioloista uomen länsirannikolla Achim Drebs 1. Johdanto Tämä selvityksen tarkoitus on antaa lyhyt kuvaus tuulioloista uomen länsirannikolla Hangosta Hailuotoon. Mittauspaikkoja on valittu niin, että
LisätiedotSuomen Tuuliatlaksen karttaliittymän hyödyntäminen E-farm Pro ja Basic ohjelmien tuulienergialaskennassa
Suomen Tuuliatlaksen karttaliittymän hyödyntäminen E-farm Pro ja Basic ohjelmien tuulienergialaskennassa 12.12.2013 Copyright E-farm E-farm Asiakkuudenhallinta Tuotekehitys Myynti ja tuotekehitys www.e-farm.fi
LisätiedotTuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen
Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg
LisätiedotJärvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu
Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,
LisätiedotTUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN
TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN VERTAILUA WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki tuukka.lyly@wspgroup.fi Tiivistelmä WSP Finland Oy on yhdessä WSP Akustik Göteborgin yksikön kanssa
LisätiedotSään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks
Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,
LisätiedotMATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen 12.11.2002
MATEK / MAATALOUSTEKNOLOGIA SEMINAARIMONISTE MATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen 12.11.2002 $,,4,,890 : 9:: ;4 2,, Helsingin yliopisto Maa- ja kotitalousteknologian laitos Tuulen teho ja tuulisuus
LisätiedotHelsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa
Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa Helsinki Testbed Workshop 6.4.2006 Pekka Keränen 06.04.06 Johdanto Projektin www-sivusto http://testbed.fmi.fi Säätuotteet julkisiksi MM-kisoihin,
LisätiedotLAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy
LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy Paikkatietoanalyysit Analyysit tehty rasterimuodossa 50
LisätiedotILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA
ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin
LisätiedotACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.
http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset
SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014. 19.3.2014 Projektinumero: 305683. WSP Finland Oy
Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014 19.3.2014 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Äänitehotasojen mittaus... 3 2.2 Laskentamalli...
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta
Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 2010 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotSektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet
Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 12 Climate scenarios for Sectoral Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä,, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin
LisätiedotKojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1
Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi
LisätiedotLentosäähavaintojärjestelmä ILMARI ja operatiiviset käyttöönotot
Lentosäähavaintojärjestelmä ILMARI ja operatiiviset käyttöönotot Anu Lång ryhmäpäällikkö Havaintopalvelut, Lentosäähavaintoverkko 8.5.2018 Taustaa ILMARI-projektista Motivaatio oman järjestelmän kehittämiselle
LisätiedotIL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen
IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotLAPS: Testbedhavainnoista. analyysiksi. Janne Kotro Kaukokartoitus/Tutkimus
LAPS: Testbedhavainnoista analyysiksi Janne Kotro Kaukokartoitus/Tutkimus 6.4.2006 Lähihetkiennustaminen (nowcasting) Ennustamista vallitsevasta säätilasta muutama tunti eteenpäin Käsite pitää sisällään
LisätiedotPakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa
Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot
LisätiedotDirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012
Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212
LisätiedotAlustan heterogeenisyys
Alustan heterogeenisyys pinnan rosoisuuden (tms) muuttuessa syntyy sisäinen rajakerros (InnerBoundaryLayer) (Katso Stull p.596) KATSO KUVA Fig 14.8 Stull p.596 (näkee google booksissa) IBL:n korkeus kasvaa
LisätiedotLOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO
Vastaanottaja Espoon asunnot Oy Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 12.06.2016 LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Päivämäärä
LisätiedotTestbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät
Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät Tiheän mittausverkon hyödyt ilmanlaadun ennustamisessa Merkittävästi
LisätiedotEne-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE
Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY
LisätiedotTuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä
Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä Energiamessut 2010 Tampere Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen(at)tuulitaito.fi Miksi tämä esitys Suomessa yleisin tuulivoimalan
LisätiedotSää- ja kelitiedot älyliikenteeseen. Rengasfoorumi 2013 1.10.2013. Älyliikenne (ITS) :
Sää- ja kelitiedot älyliikenteeseen Rengasfoorumi 2013 1.10.2013 Timo Sukuvaara ( Arktinen tutkimus ) Pertti Nurmi Ilkka Juga Älyliikenne (ITS) : Liikenteen sujuvuuden ja/tai turvallisuuden parantamista
LisätiedotAerosolimittauksia ceilometrillä.
Aerosolimittauksia ceilometrillä. Timo Nousiainen HTB workshop 6.4. 2006. Fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Projektin kuvaus Esitellyt tulokset HY:n, IL:n ja Vaisala Oyj:n yhteisestä,
LisätiedotPIISPANKALLIO, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO
Vastaanottaja SRV Yhtiöt Oyj Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 22.08.2016 PIISPANKALLIO, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Kaupunkiympäristön Tuulisuuslausunto 1 Päivämäärä 22/8/2016 Laatija
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Yläilmakehän luotaukset Synoptiset säähavainnot antavat tietoa meteorologisista parametrestä vain maan pinnalla Ilmakehän
LisätiedotHämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051
Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus
LisätiedotACCLIM II hankkeen yleisesittely
http://ilmatieteenlaitos.fi/acclim-hanke II hankkeen yleisesittely Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos -ilmastoseminaari 8.3.211 ISTO-ohjelman
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotKäyttöohjeet. Päivitetty: 25.3.2010
Päivitetty: 25.3.2010 Käyttöohjeet Sisällysluettelo Karttaliittymän sijainti... 2 Alkumäärittely... 2 Hakutoiminnot... 3 Tulokset... 4 Taulukoiden tulkinta... 5 Hilaruutu... 6 Korkeus... 7 Frekvenssi...
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotAvoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä
Avoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä 20.11.2013 Ilmatieteen laitoksen avoin data Verkkopalvelu avattiin toukokuussa 2013 Katalogi Katselupalvelu Latauspalvelu Lisäksi tehty
LisätiedotPIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Savon ympäristötoimi PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET Raportti 171905-P11889 30.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 30.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotDATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2
DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2 S&A Matintupa 2007 Ohjelman käynnistys Ohjelma käynnistyy tuplaklikkaamalla DATALOGGER ohjelmakuvaketta. Ohjelma avautuu tuplaklikkaamalla Datalogger kuvaketta.
LisätiedotNÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2
NÄKEMÄALUEANALYYSIT Liite 2 Näkemäalueanalyysin taustaa Näkemäalueanalyysi antaa tietoa siitä, mille alueille tuulivoimalat teoreettisen tarkastelun perusteella näkyisivät ja mille alueille eivät. Alueet,
LisätiedotSimulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen
Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston
LisätiedotKIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto
KIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE 1.1.2010 Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto KORKEUSKIINTOPISTELUOKITUS Ensimmäisen luokan vaaitussilmukat, sekä niiden sisäpuolella sijaitsevat, Maanmittauslaitoksen
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö KOKONAISUUDEN HALLINTA JA ILMASTONMUUTOS KUNNAN PÄÄTÖKSENTEOSSA
LisätiedotTuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010
Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Miksi tuulivoimaa? Ilmainen ja uusiutuva kotimainen polttoaine Tuotannossa ei aiheudu päästöjä maahan,
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotAurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto
Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto v. 1.2 11.3.2015 Markku Tahkokorpi 1 JOHDANTO Finsolar-hankkeen osana on marras-joulukuussa 2014 selvitetty aurinkosähkölaitteistojen toteutuneita hintatasoja
LisätiedotMittausasema peltoolosuhteiden
Mittausasema peltoolosuhteiden tarkkailuun - Lämpötila - Kosteus - Ilmanpaine - Tuulen suunta - Tuulen keskinopeus - Sademäärä - Kastepiste - Lämpösumma - Kasvualustan kosteus - Kasvualustan lämpötila
LisätiedotTuulivoimaloiden ympäristövaikutukset
25.10.2012 1 (6) Tilaaja Suomen Tuulivoima Oy y-tunnus 24098903 Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset Savonrannan Syvälahden tuulivoimalat 25.10.2012 2 (6) Turbiinien varjovaikutus Turbiinin pyörivä roottori
LisätiedotILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN
ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen
LisätiedotKANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-4 RAKENTEIDEN KUORMAT Tuulikuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-4 RAKENTEIDEN KUORMAT Tuulikuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/4 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN SFS-EN
LisätiedotPintasääasemaverkon vikadiagnostiikkaa DADAssa
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemitekniikan laboratorio Pintasääasemaverkon vikadiagnostiikkaa DADAssa Vesa Hasu DADA? 2 Pintasääasemaverkon vikadiagnostiikkaa... Yleistä - DADA DADA: Datafuusio- ja diagnostiikkamenetelmien
LisätiedotSaarijärvi i 25.1.2011 Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy
Saarijärvi i 25.1.2011 Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy Esityksen sisältö Hafmex Wind Oy Sli Selvityksen sisältö iälö Alueiden läpikäynti Verkkokysymykset Ehdotetut alueet jatkotarkasteluihin Hafmex Wind
LisätiedotKorvausvastuun ennustejakauma bootstrap-menetelmän avulla
Korvausvastuun ennustejakauma bootstrap-menetelmän avulla Sari Ropponen 13.5.2009 1 Agenda Korvausvastuu vahinkovakuutuksessa Korvausvastuun arviointi Ennustevirhe Ennustejakauma Bootstrap-/simulointimenetelmä
LisätiedotSuomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB 27.3.2015
Suomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB 27.3.2015 Jenni Latikka Ilmatieteen laitos FMI s Mission (as stated by the Finnish law) FMI runs it s services to meet especially
LisätiedotTuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa
Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Alpo Kekkonen Kurssin sisältö - Saatavilla oleva seurantatieto - tuulivoimalat
LisätiedotIlmastonmuutos mitä siitä seuraa?
Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN
LisätiedotTTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti
TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (
LisätiedotVanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara
Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120
LisätiedotIlmakehän jäätävien olosuhteiden havainnointi maanpinnalta tehtävän kaukokartoituksen avulla
Ilmakehän jäätävien olosuhteiden havainnointi maanpinnalta tehtävän kaukokartoituksen avulla Mika Komppula Ilmatieteen laitos Itä-Suomen Ilmatieteellinen tutkimuskeskus (Kuopio) Muu työryhmä: Ari Leskinen,
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotSää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi
Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi SOTERKO - Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? 8.10.2014, TTL Reija Ruuhela Mia Aarnio Ilmatieteen
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotIlmastonmuutos eri mittakaavatasoilla
Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos seminaari, Helsinki, 17.1.2018 Sää vai ilmasto? SÄÄ Sää on ilmakehän hetkellinen
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI
Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu
LisätiedotPIKAOHJE Tuulimittaus WS2-WTN + D-LINE
v.181030 PIKAOHJE Tuulimittaus WS2-WTN + D-LINE URHEILUN AJANOTON EDELLÄKÄVIJÄ Sisällysluettelo 1 WS2-TUULIMITTARI JA MITTAUSLAITTEISTO... 1 2 KYTKENNÄT... 2 3 MITTARIN OHJAAMINEN... 3 4 YLEISTÄ TUULIMITTARISTA...
LisätiedotRakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa
Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa 8.11.2012 Juha Jokisalo Erikoistutkija, TkT juha.jokisalo@aalto.fi Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka Taustaa Frame-hankkeen tutkimustulosten
LisätiedotForest Big Data -tulosseminaari
FOREST BIG DATA Forest Big Data -tulosseminaari 8.3.216 Metsäkoneen urapainumat laserilla Jarmo Hämäläinen jarmo.hamalainen@metsateho.fi Jari Ala-Ilomäki jari.ala-ilomaki@luke.fi Mikko Miettinen mikko.miettinen@argone.fi
LisätiedotSään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista. Ennuste kesälle 2014. Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos
Sään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista Ennuste kesälle 2014 Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos 22.5.2014 Säätiedoissa tulisi ottaa huomioon paikalliset lumitykit,
LisätiedotKäyttöohjeet. Päivitetty: 14.3.2012
Päivitetty: 14.3.2012 Käyttöohjeet Sisällysluettelo Karttaliittymän sijainti...2 Alkumäärittely...2 Hakutoiminnot...3 Tulokset...4 Taulukoiden tulkinta...5 Hilaruutu...7 Korkeus...8 Frekvenssi...8 Tuulen
LisätiedotOulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu
Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus Kempeleen kunta Oulun kaupunki Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu VÄLIRAPORTTI TAMMI-KESÄKUUU 2017 24.7.2017 Seurantajakson keskeisimmät
Lisätiedot