Suomen Tuuliatlas. Väliraportti 2. Raportin koonnut: Bengt Tammelin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Tuuliatlas. Väliraportti 2. Raportin koonnut: Bengt Tammelin"

Transkriptio

1 1 Suomen Tuuliatlas Väliraportti Raportin koonnut: Bengt Tammelin

2 2 Työn edistyminen Raportissa on käyty läpi työn edistyminen oheisen kuvan mukaisin otsikoin. Projektin työläin osa eli numeerisen säämallin ajot ovat hieman edellä aikataulusta. Rajakerroksen mallintamiseen sekä operatiivisesti ajettavan AROME-mallin verifiointiin liittyvät työt ovat hieman suunnitteluaikataulusta jäljessä, joten niille osa-alueille on panostettu lisää henkilöresursseja. Eri tahoilta tulee erittäin runsaasti kyselyjä koskien meneillään olevan työn tuloksia ja mahdollisuuksia saada ennakkotietoja koko maan alueelta, alueellisesti tai paikallisesti. Ilmatieteen laitoksen osalta on yksiselitteisesti ilmoitettu, että IL ei informoi tuloksista ennen Tuuliatlaksen julkistamista. Motiva huolehtii tiedottamisesta työn eri vaiheissa. kick-off workshop workshop ABL in the models - arrangement of existing data - field experiments - radar winds - modelling of the ABL - offshore ABL - "Lapland" ABL - coastal ABL WAsP modification to Finnish climate Long time wind climate - temporal variation over Finland - 50 year return periods - temperature vs power production Repsentative period Definition of surface roughness Vector maps of roughness & orog. Mesoscale model preparation Model runs: HARMONIE WAsP optomation/calibration Model runs: WAsP Verification of the model results Wind Atlas Maps Impact of Climate Change Internet based Wind Atlas Final Report Expansion of the wind atlas Kuva 1. Sopimuksen mukainen projektityön aikataulutus.

3 3 Työpajat Raportointijaksolla ei ole ollut työpajoja. Maaliskuussa pidetään tieteellinen työpaja, jossa käydään läpi eri osa-alueiden tilanne ja tarvittavat toimenpiteet. Rajakerros (ABL) Havaintoaineiston kokoaminen Helsinki-Testbedin sekä IL:n vanhojen mastojen (Espoo, Kuopio, Rovaniemi, Olkiluoto ja Loviisa) havaintoaineisto on koottu ja tarkistettu jatkokäyttöä varten. Etelärannikko: - Vaisala, Helsinki Isosaari: mittaukset käynnistyneet marraskuussa 2008, dataa toimitettu Vaisalan Malmin tuulikeilain on ollut pääosin rikki. - Vaisalan Testbed-data ei ole laadultaan IL:n havaintoasemien luokkaa ja havaintoaineiston perkaamiseen tarvitaan odotettua suurempi työpanos - Högsåran (Hafmex Oy) havaintojen ostoon ei rahoitusvarausta, joten ko aineisto ei ole käytettävissä. - WPD: Hanko Koverhar, maston tasot 100m 80 m, 65 m. Saatu tuulidataa jaksolta Länsirannikko: Olkiluodon mastomittaukset OK. Sisämaa: Kuopion masto OK, Hyytiälän maston havaintoaineisto saadaan tarpeen mukaan. Lappi: mittaukset toiminnassa ja havainnot tietokannassa. Ahvenanmaa: Ahvenanmaan osalle ei tutkimussuunnitelmassa oltu varattu masto- tai kenttämittauksia. Ahvenanmaalle syksyllä tehdyn (BT) matkan aikana kuitenkin sovittiin, että Ålands Vindenergie Andelslagetin (ÅVA) osallistuu Tuuliatlas-projektiin merkittävällä panoksella. ÅVA:lla on käynnissä mittauskampanjoita useissa mastoissa, ja lisäksi suunnitteilla uusiin mittauskohteisiin (kts. oheinen kuva). ÅVA:n mittauskohteissa kertyneen havaintoaineiston keruu tietokoneelle tehdään kerran viikossa. IL toimitti Eckerön Degersandissa sijaitsevaan mastoon automaattisen sääaseman (AWS) ja yhden lämmitetyn akustisen tuulimittarin.

4 4 Vätingen, Eckerö, 36 m ja 18 m maanpinnasta, tuulitietoja toimitettu jaksolta Degersand, Eckerö, 50 m maanpinnasta.; asennettu IL:n AWS + 1 Thies joulukuussa 2008 Långnappan, Eckerö, 45 m ja 36 m maanpinnasta, tuulitietoja toimitettu jaksolta Rödskär, Föglö, 65 m ja 45 m maanpinnasta, tuulitietoja toimitettu jaksolta Kuva 2. Ahvenanmaan mittauskohteet Mastoista yleensä: Korkeissa (> 50 m) mastoissa tehtävät tuulimittaukset ovat erittäin tärkeitä alimman ilmakehän mallintamisen, maaston rosoisuuden määrittämisen sekä mallien verifioimisen kannalta. Uudet kenttämittaukset: Varsinaisiin uusiin kenttämittauksiin ei ole ryhdytty, koska sopivaa tarkoituksenmukaista laitteistoa (LIDAR) ei ole saatavilla. LIDAR-maahantuojan kanssa keskusteltiin syksyllä laitteen

5 5 vuokraamisesta, mutta hintapyyntö oli liian kova. Esillä on ollut myös mahdollisuus käyttää VTT:n ostamaa LIDARia projektissa. Tutkatuulet Tutka-aineistoa kerätään Kirsti Salonen väittelee aiheesta: Towards the use of radar winds in numerical weather prediction. Rajakerroksen mallinnus Rajakerroksen mallinnus lähti käyntiin suunniteltua myöhemmin. Tällä hetkellä 3 tutkijaa työskentelee aktiivisesti mastodatan kanssa käyttäen myös WAsP ohjelmistoa (kohta WAsP:n soveltaminen Suomen oloihin). Aerodynaamisen rosoisuuden määrittäminen on käynnissä. Määrittelyyn käytetään Sodankylän, Hyytiälän, Loviisan, Olkiluodon ja Kopparnäsin mastot sekä kansainvälinen kirjallisuus. Lapin osalta tutkimus on käynnissä. Algoritmit AROME-datan käyttöä varten on testattu Sodankylän mastomittausten avulla ja niitä sovelletaan Pyhätunturin havaintoihin (4 mittauspistettä laella ja rinteillä). Rajakerroksen muutosta rannikolla on analysoitu AROMEn tuloksista. Turbulenssin ja puuskaisuuden selvittäminen on käynnissä. Puuskaisuus 10 m korkeudella hallitaan, mutta sen vertikaalisesta muutoksesta on vähemmän tietoa. AROMEn tuloksista puuskaisuuden määrittely voidaan tehdä eri korkeuksille mallinnetun tuulen nopeuden, stabiiliuden, vertikaalisen tuuliprofiilin ja kineettisen energian avulla. Empiiristä havaintoaineistoa 300 m korkeudelle asti on Kivenlahden, Kuopion ja Rovaniemen mastoista. Suomen tuuli-ilmasto Pitkäaikainen tuuli-ilmasto kuvataan sääasemien ja geostrofisen tuulen avulla. Maksimituuli Maksimituulitietoja tarvitaan lähinnä voimaloiden mitoitukseen. Tilaajan tarjouspyynnössä edellytetään annettavaksi kussakin hilapisteessä (2,5 km hilassa vai myös 250 m hilassa?) suurin vuotuinen 10 minuutin keskiarvo sekä 3 s maksimipuuska. Tässä vaiheessa IL:ssä on laskettu standardin SFS-EN :2004 mukainen jakauma tuulen nopeuden modifioimattomalle perusarvolle Suomen alueella. Standardissa vertailutuulen paineen laskemisessa käytetään termiä V ref,0. joka on 50 vuoden toistumisajalla esiintyvä tuulen nopeuden keskiarvo 10 metrin korkeudella rosoisuudeltaan homogeenisella ja laajalla alueella, rosoisuuden arvolla 0,05 m.

6 6 Geostrofinen tuuli ERA hpa ~ 1,5 km a.s.l. Kuva 3. Geostrofisen sekä 850 hpa mallipintatuuli Kuva 4. Mitoitustuulen määrittämiseen käytetyn tuulen nopeuden V 50 (m/s) maantieteellinen jakauma esitettynä vyöhykkeinä 18,6 m/s 19,0 m/s (vihreä), 19,1 19,5 m/s (keltainen), 19,6 20,0 m/s (vaalea oranssi), 20,1 20,5 m/s (tummempi oranssi) ja 20,6 21,0 m/s (punainen). Lähtötieto ERA hpa:n tuulianalyysit, z 0 =0,05 m (edustaen tyypillisesti tasaista ruohokenttää).

7 7 Maaston rosoisuus HIRLAM- ja AROME-malleissa on kuhunkin hilapisteeseen määritetty ns. efektiivinen rosoisuus (yksi arvo per 7,5x7,5 km 2 tai 2,5x2,5 km 2 ), joka tulee olemaan arvo joka annetaan myös lopullisena tuuliatlastietona. Rosoisuusarvoissa otetaan huomioon esimerkiksi merijään vaikutus. Koska ko. malliajot jouduttiin aloittamaan varsin varhaisessa vaiheessa ei esimerkiksi projektin aikana käsiteltäviä mastomittauksia ole voitu hyödyntää mallien rosoisuuden määrittelyssä. Kuva 5. Esimerkki AROMEn käyttämästä maaston rosoisuudesta 2,5 km hilassa Ahvenanmaa ja Turun saaristo. Erityisesti WAsP-laskentaan (ja yleensä tuulen vertikaalisen profiilin määrittämiseen) tarvittavan CORINE maankäyttötiedoston maastotyyppejä vastaava rosoisuusluokitus (z 0 ) on työn alla. Työ perustuu pääasiallisesti kirjallisuudesta löytyvän tiedon sekä Suomesta käytettävissä oleviin mastoissa tehtyihin tuulimittauksiin. Rosoisuus z 0 vektorimuodossa Työ rosoisuuden automaattisen analysoinnin ja määrittämisen osalta on myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. WAsP käyttää vektorimuotoista rosoisuuskarttaa ja lukee mm bna- ja dxf-formaatin mukaisia kartta-aineistoja. Työsuunnitelman mukaan konversio-ohjelman/metodin rasteripohjaisesta tarkimmasta CORINE-pohjaisesta toimittaa alihankkija DTU:n Risoen tuulienergian tutkimuskeskuksesta. Risoen konversio-ohjelma ei ole vielä valmis. Risön ilmoituksen mukaan heidän työnsä rasteriaineiston konversio-ohjelman parissa on aloitettu kuluvan tammikuun alussa. Ilmatieteen laitoksella sisäisesti tehty selvitystä, onko vastaavia konversioita löydettävissä muilta tahoilta tai onko ohjelmakoodin kirjoittaminen mahdollista lyhyen aikataulun puitteissa. Tiedossa

8 8 on joitakin sovellutuksia, jotka käyttävät CORINE-aineistoa lähtötietoina ja tuottavat WAsPilla luettavan vektorikartan. Ainakin hollantilaisella ohjelmalla tuotetun vektorimuotoisen raakakartan luku WAsPiin todettiin varsin hitaaksi. Kolmas vaihtoehto on käyttää valmista CORINEn vektorimuotoista 25 hehtaarin maksimitarkkuuden yleistettyä maankäyttökarttaa. Tämä on konvertoitavissa helpommin WAsPin ymmärtämään karttaesitysmuotoon, myös Ilmatieteen laitoksen omin resurssein. Tämän vaihtoehdon käyttöönottoa on lykätty tähän saakka, koska on odotettu Risoen konversio-ohjelman edistymisestä tietoa. CORINEN 25 metrin resoluution maankäyttöaineistoon perustuva rosoisuuskartta tulisi olemaan tarkempi kuin 25 hehtaarin aineistoon perustuva rosoisuuskartta. NWP-ajot Tuuliatlasta varten Numeerisella säänennustusmallilla tehtävät 72 valitun kuukauden simuloinnit tehdään useammassa vaiheessa. HIRLAM Tuuliatlas projektia varten pystytettiin aluksi käyttöympäristö HIRLAM -ajoja varten Euroopan keskuksen (ECMWF) supertietokoneille. HIRLAM -ajoilla luodaan reunaehdot varsinaisia AROME -malliajoja varten. Nämä HIRLAM -ajot päästiin aloittamaan lokakuun alussa. Ajot ovat sujuneet ilman suurempia hankaluuksia, ja tähän mennessä ajoista on saatu suorittua jo 84%. Hirlam- ja AROME -ajoja varten on perustettu ilmatieteenlaitoksen verkkosivuille suljettu verifioinnin seurantasivusto, jonka avulla voidaan vaivattomasti seurata malliajojen laatua. Verifiointi sivustoilla voi seurata kaikkien suureiden (lämpötila, ilmanpaine, kosteus, tuulen nopeus jne.) BIAS- ja RMS -virheitä tai erilaisia hajontakuvaajia. Kuva 6. Esimerkki säämallin rutiiniverifioinnista. Ilmanpaine, 172 sääasemaa. Punaisella keskihajonta, vihreällä bias.

9 9 Kuva 7. Esimerkki säämallin rutiiniverifioinnista. Ilmanpaine, 80 sääasemaa. AROME Tuuliatlasprojektin AROME-ajot on priorisoitu IL:ssä varsin korkealla, joten niiden ajaminen vie koneresursseja esimerkiksi ilmastonmuutosmallinnukselta ja erilaisilta tutkimushankkeilta. AROME-ajoja ajetaan Ilmatieteen laitoksen kahdella supertietokoneella samanaikaisesti. AROME -ajot päästiin aloittamaan lokakuun puolivälissä, kun ensimmäiset HIRLAM -ajot valmistuivat. AROME -ajojen alussa jouduttiin tekemään pieniä muutoksia ohjelman ajokoodeihin, jotta kaikki haluttu informaatio saatiin talteen. Marraskuun alusta asti ovat ajot kuitenkin sujuneet mallikkaasti ilman suurempia kommelluksia. Tähän mennessä ajoista on suoritettu jo 40%. Ajoja on siis kyetty ajamaan noin viidenneksen nopeammin kuin mitä alkuperäiseen suunnitelmaan oli kirjattu. Tämä antaa ajojen edistymiselle hyvät puitteet sekä hieman pelivaraa käyttökatkoksia varten, tietoliikenne yhteydet kun eivät aina kuitenkaan pelaa. AROME-ajoilla valmiiksi saadut kuukaudet on esitetty seuraavassa kuvassa. Ajetuista kuukausista on tässä vaiheessa tehty yhteenvetokartat kellonajoittain (klo 00, 03, 06, 09, 12, 15, 13 ja 21 UTC 1 ) 1 UTC = Coordinated Universal Time = GMT = Greenwich Mean Time; Suomessa talvella klo = UTC + 2h ja kesällä klo=utc+1

10 10 Kuva 8. AROME-simulointiin valitut kuukaudet. Tummalla merkityt kuukaudet on ajettu, keltaisella merkityt ovat ajossa (tilanne ). Kuva 9. Esimerkki tiedostoon kertyvästä graafisesta aineistosta. Oikealla tuulijakauma, nopeudet 2.5 km hila-arvoina

11 11 Kuva 10. Esimerkki AROMEn lämpötilajakaumasta. Maaliskuu 2006; 2 m vasemmalla, 100 m oikealla. Kuva 11. Esimerkki keskimääräisestä (kuukausi) verikaalisesta tuuliprofiilista.

12 12 WAsP:in optimointi WAsP-mallin kehittäminen on tanskalaisen alihankkijan ja WAsP-koodin omistajan Risö DTU:n vastuulla. Rosoisuuden automaattinen laskenta CORINE-tiedostosta on työn alla. Tulosten verifiointi Raportointijaksolle on työaikasuunnitelmassa ajoitettu numeerisen mallin tulosten verifiointia. AROMEa ajetaan testimuodossa koko Suomen alueelle. Testbed -datan ja eri masto -datojen verifiointi on käynnissä. Ongelmaksi on muodostunut datojen tallennusmuotojen erilaisuus. Datoja on jouduttu esikäsittelemään niin, että ne olisivat mallille sopivassa muodossa. Kuva 22. Esimerkki AROMEn Sipoon Boxbyn mastoa vastaavaan hilapisteeseen lasketun tuulen (ARO 80 m) ja Boxbyn mastossa mitatun tuulen (OBS 80 m) välisestä vastaavuudesta.

13 13 Kuva 33. Olkiluodon mastoa vastaavaan hilapisteeseen mallilla (HIRLAM MB ja AROME) lasketun ja mastossa 100 m korkeudella mitatun tuulen nopeuden vertailua. Marraskuu Internetpohjainen Tuuliatlas Tuuliatlaksessa hilaruuduittain esitettävät parametrit: Useimpien tietojen osalta ei ole ongelmia niiden tuottamisessa 2,5x2,5 km 2 hilamuodossa. Vuotuinen maksimituuli ja mitä sillä halutaan kuvata vaatinee tarkempaa määrittelyä. Puuskaisuus voidaan laskea kustakin AROMEn tulosteesta sopimuksessa esitetyllä tavalla

14 14 kineettisen energian kautta, joka on verraten työläs menetelmä. Se voidaan myös laskea kullekin tasolle ko. hilaruutuun määritetyn maaston rosoisuuden avulla. Maksimituulennopeuden toistuvuus lasketaan sääasemien havainnoista ja/tai geostrofisesta tuulesta, sillä mallinnettava jakso ei ole riittävän pitkä edustavan tilastollisen analyysin tekemiseen. Ilmastonmuutoksen vaikutusta ei suoraan mallinneta 2,5 km hilatarkkuudella, vaan esitetään Pohjoismaisen CES -projektissa käytettävän HIRHAM5 mallin käyttämällä resoluutiolla (5x5 km 2?). Ilmastonmuutoksen vaikutus Yhteispohjoismainen projekti CES (Climate and Energy Systems; Risks, Potential and Adaptation, ) tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia energiatuotannossa sekä sää- ja ilmastoriskejä energiantuotannon kannalta. Projektissa tarkastellaan ilmastonmuutosta vuoteen 2050 asti. Globaalista mallista ECHAM5 saadaan reunat alueelliselle mallille HIRHAM5. HIRHAM-mallin ovat kehittäneet Tanskan Ilmatieteen laitos (DMI) yhteistyössä saksalaisen Max-Planck instituutin kanssa. 2 Eräs osa-alue, johon kohdistetaan huomiota, on suurten tuulen nopeuksien esiintymistiheydessä tapahtuvien muutosten arviointi ilmastomallien ennustamana. Tavoitteena on myös yhtenäisesti laadittu mitoitustuulikartta koko Skandinavian alueella. 2

15 15 Kuva 44. Eri malleilla arvioitu geostrofisen tuulen vaihtelu kolmiossa numero 3 (yläkuva) vuodesta 1888 vuoteen Todennäköisyysrajat tuulennopeuksille ovat 99% (ylin), 95 % (keskellä) ja 90 % alin. Suomessa suurin merkitys tuulisuuteen tullee olemaan merialueilla lähellä pintaa, kun meri ilmaston lämpenemisen vuoksi on vähemmän jäässä kuin aikaisemmin. AROME-simulointiin valittu kovatuulinen jakso vastaa tavallaan ilmastonmuutoksen vaikutusta.

Suomen Tuuliatlas Väliraportti 3

Suomen Tuuliatlas Väliraportti 3 11 Suomen Tuuliatlas Väliraportti 3 12.5.2009 22 Työn edistyminen Raportissa on käyty läpi työn edistyminen kuva 1 mukaisin otsikoin. Aikataulun osalta voidaan todeta yleisesti: - numeerisen säämallin

Lisätiedot

TUULIATLASPROJEKTI. Motiva Oy. Ensimmäinen väliraportti 29.9.2008

TUULIATLASPROJEKTI. Motiva Oy. Ensimmäinen väliraportti 29.9.2008 Motiva Oy TUULIATLASPROJEKTI Ensimmäinen väliraportti 29.9.28 Projekti on pääpiirteissään edennyt tutkimustarjouksessa ja sopimuksessa esitetyn aikataulutuksen mukaisesti. Projektiorganisaatio on esitetty

Lisätiedot

Tuulisuuden kartoitus Suomessa

Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuuliatlas on tärkeä tietolähde Tuuliatlas-hanke Nykyinen tuuliatlas on vuodelta 1991 Kuvaa tuulioloja 30 40 metrin korkeudelta Puutteellinen ja epätarkka Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,

Lisätiedot

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin tuulisuudesta

Järvenpään Perhelän korttelin tuulisuudesta Järvenpään Perhelän korttelin tuulisuudesta Reijo Hyvönen, Tutkija, Ilmatieteen laitos, Tutkimus ja kehitys, Meteorologinen tutkimus/ Meteorologiset sovellutukset 1 Menetelmän kuvaus... 2 2 Tuulisuus Järvenpään

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen@tuulitaito.fi +358505170731 puh. www.tuulitaito.fi 25.2.2011 Tuulitaito Karttojen, kuvien ja tekstien tekijänoikeuksista Pohjakartta-aineisto:

Lisätiedot

TUULENSILMÄ 1/2002 TUOTTAVATKO TUULIVOIMALAT PAKKASELLA? Bengt Tammelin ja Reijo Hyvönen Ilmatieteen laitos

TUULENSILMÄ 1/2002 TUOTTAVATKO TUULIVOIMALAT PAKKASELLA? Bengt Tammelin ja Reijo Hyvönen Ilmatieteen laitos TUULENSILMÄ 1/22 TUOTTAVATKO TUULIVOIMALAT PAKKASELLA? Bengt Tammelin ja Reijo Hyvönen Ilmatieteen laitos Osana laajaa julkisuudessa käytyä ydinvoimakeskustelua on jostakin syystä ollut tuulivoiman toimimattomuus

Lisätiedot

Esipuhe. Helsingissä 28.6.2010. Työ- ja elinkeinoministeriö Ilmatieteen laitos Motiva Oy

Esipuhe. Helsingissä 28.6.2010. Työ- ja elinkeinoministeriö Ilmatieteen laitos Motiva Oy Yhteenvetoraportti Esipuhe Hallitusohjelman mukaisesti on valmisteltu uusi Suomen tuuliolosuhteita kuvaava tuuliatlas. Sen tarkoituksena on edistää tuulivoimarakentamisen suuntaamista tuuliolosuhteiltaan

Lisätiedot

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

Finnish climate scenarios for current CC impact studies Finnish climate scenarios for current CC impact studies Kirsti Jylhä Finnish Meteorological Institute Thanks to J. Räisänen (HY), A. Venäläinen, K. Ruosteenoja, H. Tuomenvirta, T. Kilpeläinen, A. Vajda,

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1991-1-4 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1991-1-4 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat 1 LIITE 5 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-4 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1991-1-4

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

Suomen Tuuliatlaksen karttaliittymän hyödyntäminen E-farm Pro ja Basic ohjelmien tuulienergialaskennassa

Suomen Tuuliatlaksen karttaliittymän hyödyntäminen E-farm Pro ja Basic ohjelmien tuulienergialaskennassa Suomen Tuuliatlaksen karttaliittymän hyödyntäminen E-farm Pro ja Basic ohjelmien tuulienergialaskennassa 12.12.2013 Copyright E-farm E-farm Asiakkuudenhallinta Tuotekehitys Myynti ja tuotekehitys www.e-farm.fi

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Tuulioloista Suomen länsirannikolla

Tuulioloista Suomen länsirannikolla Tuulioloista uomen länsirannikolla Achim Drebs 1. Johdanto Tämä selvityksen tarkoitus on antaa lyhyt kuvaus tuulioloista uomen länsirannikolla Hangosta Hailuotoon. Mittauspaikkoja on valittu niin, että

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN VERTAILUA WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki tuukka.lyly@wspgroup.fi Tiivistelmä WSP Finland Oy on yhdessä WSP Akustik Göteborgin yksikön kanssa

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 12 Climate scenarios for Sectoral Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä,, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin

Lisätiedot

Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä

Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä Energiamessut 2010 Tampere Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen(at)tuulitaito.fi Miksi tämä esitys Suomessa yleisin tuulivoimalan

Lisätiedot

Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa

Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa Helsinki Testbed Workshop 6.4.2006 Pekka Keränen 06.04.06 Johdanto Projektin www-sivusto http://testbed.fmi.fi Säätuotteet julkisiksi MM-kisoihin,

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta

Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 2010 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

MATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen 12.11.2002

MATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen 12.11.2002 MATEK / MAATALOUSTEKNOLOGIA SEMINAARIMONISTE MATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen 12.11.2002 $,,4,,890 : 9:: ;4 2,, Helsingin yliopisto Maa- ja kotitalousteknologian laitos Tuulen teho ja tuulisuus

Lisätiedot

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy Paikkatietoanalyysit Analyysit tehty rasterimuodossa 50

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

Käyttöohjeet. Päivitetty: 25.3.2010

Käyttöohjeet. Päivitetty: 25.3.2010 Päivitetty: 25.3.2010 Käyttöohjeet Sisällysluettelo Karttaliittymän sijainti... 2 Alkumäärittely... 2 Hakutoiminnot... 3 Tulokset... 4 Taulukoiden tulkinta... 5 Hilaruutu... 6 Korkeus... 7 Frekvenssi...

Lisätiedot

Sää- ja kelitiedot älyliikenteeseen. Rengasfoorumi 2013 1.10.2013. Älyliikenne (ITS) :

Sää- ja kelitiedot älyliikenteeseen. Rengasfoorumi 2013 1.10.2013. Älyliikenne (ITS) : Sää- ja kelitiedot älyliikenteeseen Rengasfoorumi 2013 1.10.2013 Timo Sukuvaara ( Arktinen tutkimus ) Pertti Nurmi Ilkka Juga Älyliikenne (ITS) : Liikenteen sujuvuuden ja/tai turvallisuuden parantamista

Lisätiedot

Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014. 19.3.2014 Projektinumero: 305683. WSP Finland Oy

Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014. 19.3.2014 Projektinumero: 305683. WSP Finland Oy Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014 19.3.2014 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Äänitehotasojen mittaus... 3 2.2 Laskentamalli...

Lisätiedot

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012 Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus

Lisätiedot

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Miksi tuulivoimaa? Ilmainen ja uusiutuva kotimainen polttoaine Tuotannossa ei aiheudu päästöjä maahan,

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

Avoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä

Avoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä Avoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä 20.11.2013 Ilmatieteen laitoksen avoin data Verkkopalvelu avattiin toukokuussa 2013 Katalogi Katselupalvelu Latauspalvelu Lisäksi tehty

Lisätiedot

Saarijärvi i 25.1.2011 Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy

Saarijärvi i 25.1.2011 Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy Saarijärvi i 25.1.2011 Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy Esityksen sisältö Hafmex Wind Oy Sli Selvityksen sisältö iälö Alueiden läpikäynti Verkkokysymykset Ehdotetut alueet jatkotarkasteluihin Hafmex Wind

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö KOKONAISUUDEN HALLINTA JA ILMASTONMUUTOS KUNNAN PÄÄTÖKSENTEOSSA

Lisätiedot

Sään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista. Ennuste kesälle 2014. Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos

Sään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista. Ennuste kesälle 2014. Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos Sään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista Ennuste kesälle 2014 Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos 22.5.2014 Säätiedoissa tulisi ottaa huomioon paikalliset lumitykit,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2

DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2 DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2 S&A Matintupa 2007 Ohjelman käynnistys Ohjelma käynnistyy tuplaklikkaamalla DATALOGGER ohjelmakuvaketta. Ohjelma avautuu tuplaklikkaamalla Datalogger kuvaketta.

Lisätiedot

Käyttöohjeet. Päivitetty: 14.3.2012

Käyttöohjeet. Päivitetty: 14.3.2012 Päivitetty: 14.3.2012 Käyttöohjeet Sisällysluettelo Karttaliittymän sijainti...2 Alkumäärittely...2 Hakutoiminnot...3 Tulokset...4 Taulukoiden tulkinta...5 Hilaruutu...7 Korkeus...8 Frekvenssi...8 Tuulen

Lisätiedot

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset 25.10.2012 1 (6) Tilaaja Suomen Tuulivoima Oy y-tunnus 24098903 Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset Savonrannan Syvälahden tuulivoimalat 25.10.2012 2 (6) Turbiinien varjovaikutus Turbiinin pyörivä roottori

Lisätiedot

Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka

Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka Melumallinnus Erkki Heikkola Raportin otsikko ja kirjoittajat Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka - Melumallinnus Erkki Heikkola Numerola Oy Asiakas Ilmatar Luhanka Oy Tiivistelmä

Lisätiedot

Motocrosspyörien melupäästömittaukset

Motocrosspyörien melupäästömittaukset Suomen Moottoriliitto ry. Juha Korhonen Jussi Kurikka-Oja Meluselvitysraportti 30.9.2014 30.9.2014 1 (8) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 2 2 MELUPÄÄSTÖMITTAUKSET... 2 2.1 Mittausteoriaa... 2 2.2 Mittaustoiminta...

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen

Lisätiedot

Datanhaku www-käyttöliittymästä Mikko Parviainen, Ilmatieteen laitos / tietojärjestelmät mikko.parviainen@fmi.fi

Datanhaku www-käyttöliittymästä Mikko Parviainen, Ilmatieteen laitos / tietojärjestelmät mikko.parviainen@fmi.fi Helsinki Testbed tutkijankäyttöliittymä Datanhaku www-käyttöliittymästä Mikko Parviainen, Ilmatieteen laitos / tietojärjestelmät mikko.parviainen@fmi.fi 7.4.2006 Taustaa Helsinki Testbed on Ilmatieteen

Lisätiedot

Suomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB 27.3.2015

Suomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB 27.3.2015 Suomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB 27.3.2015 Jenni Latikka Ilmatieteen laitos FMI s Mission (as stated by the Finnish law) FMI runs it s services to meet especially

Lisätiedot

Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa

Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa Anders Lindfors ja Aku Riihelä (kiitokset: Janne Kotro, Pentti Pirinen, Sami Niemelä) aurinko, ehtymätön energianlähde, ylläpitää elämää maapallolla kuinka paljon

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

Synoptinen analyysi. Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos. HydMet, 1.-2.4.2005 1/20

Synoptinen analyysi. Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos. HydMet, 1.-2.4.2005 1/20 Synoptinen analyysi Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos HydMet, 1.-2.4.2005 1/20 Synoptinen meteorologia = synoptiikka "synopsis : juoniseloste, synopsis, synteesi, tiivistelmä. Synoptinen

Lisätiedot

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa 8.11.2012 Juha Jokisalo Erikoistutkija, TkT juha.jokisalo@aalto.fi Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka Taustaa Frame-hankkeen tutkimustulosten

Lisätiedot

Taajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008. Mittausraportti

Taajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008. Mittausraportti Taajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008 1. MITTAUSJÄRJESTELMÄ Mittausraportti Petri Kotilainen OH3MCK Mittausjärjestelmän lohkokaavio on kuvattu alla. Vastaanottoon käytettiin magneettisilmukkaantennia

Lisätiedot

Valitse aineisto otsikoineen maalaamalla se hiirella ja kopioimalla (Esim. ctrl-c). Vaihtoehtoisesti, Lataa CSV-tiedosto

Valitse aineisto otsikoineen maalaamalla se hiirella ja kopioimalla (Esim. ctrl-c). Vaihtoehtoisesti, Lataa CSV-tiedosto Versio k15 Näin laadit ilmastodiagrammin Libre Officen taulukkolaskentaohjelmalla. Ohje on laadittu käyttäen Libre Officen versiota 4.2.2.1. Voit ladata ohjelmiston omalle koneellesi osoitteesta fi.libreoffice.org.

Lisätiedot

Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto

Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto v. 1.2 11.3.2015 Markku Tahkokorpi 1 JOHDANTO Finsolar-hankkeen osana on marras-joulukuussa 2014 selvitetty aurinkosähkölaitteistojen toteutuneita hintatasoja

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Kappale 17 Tuulivoiman ennustaminen Saksan ja Tanskan sähköverkoissa

Kappale 17 Tuulivoiman ennustaminen Saksan ja Tanskan sähköverkoissa Kappale 17 Tuulivoiman ennustaminen Saksan ja Tanskan sähköverkoissa 1. Johdanto Tuulivoimakapasiteetti on kasvanut viime vuosina huimaa vauhtia ja voimakkaan kasvun odotetaan myös jatkuvan tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa

Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Alpo Kekkonen Kurssin sisältö - Saatavilla oleva seurantatieto - tuulivoimalat

Lisätiedot

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET Tuulivoima Kotkassa 28.11.2013 Jani Kankare Puh. 040 574 0028 Jani.Kankare@promethor.fi Promethor Oy Vuonna 1995 perustettu asiantuntijayritys, jonka yhtenä toimialueena

Lisätiedot

Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi

Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi SOTERKO - Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? 8.10.2014, TTL Reija Ruuhela Mia Aarnio Ilmatieteen

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Mittausraportti_936 /2011/OP 1(8) Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen Pampalontie 11 82967 Hattu Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010

Lisätiedot

Samurai helppokäyttöinen ohjelma melun ja värähtelyjen mittauksiin

Samurai helppokäyttöinen ohjelma melun ja värähtelyjen mittauksiin Samurai helppokäyttöinen ohjelma melun ja värähtelyjen mittauksiin SAMURAI on SINUS Messtechnik GmbH:n uusin ohjelmisto melun ja tärinän mittauksiin ja reaaliaikaiseen analysointiin. Tiedonkeruulaitteena

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

Tuulivoiman mahdollisuudet Etelä-Karjalassa

Tuulivoiman mahdollisuudet Etelä-Karjalassa LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LAPPEENRANTA UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Teknillinen tiedekunta LUT Energia Faculty of Technology LUT Energy Tutkimusraportti Research Report 22 Katja Hynynen, Aapo Koivuniemi,

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 200: Helsingin kaupungin tulvastrategia Tulviin varautuminen Helsingin kaupungissa Joulukuu 2008 Viite: 8220495 Pvm: 9.2.2008

Lisätiedot

5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulihanke Satakuntaliitto Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje.

Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Asennus: HUOM. Tarkemmat ohjeet ADC-16 englanninkielisessä User Manual issa. Oletetaan että muuntimen kaikki johdot on kytketty anturiin, käyttöjännite

Lisätiedot

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2011-12-12 Viite 82138782 KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Päivämäärä 12.12.2011 Laatija Tarkastaja Dennis

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Tuulivoimaa sisämaasta

Tuulivoimaa sisämaasta Tuulivoimaa sisämaasta SISÄ-SUOMEN SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET ALUEET Saarijärvi 25.1.2011 Erkki Haapanen www.tuulitaito.fi Tekijänoikeuksista Huom. Mikäli tässä esityksessä olevia karttoja

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden parantaminen verkkosimuloinnilla 14.12.2011 Jari Väänänen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden

Lisätiedot

PIKAMENETELMÄT ELINTARVIKKEEN RASVAPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

PIKAMENETELMÄT ELINTARVIKKEEN RASVAPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMISESSÄ PIKAMENETELMÄT ELINTARVIKKEEN RASVAPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMISESSÄ Tutkija, FM Tiina Ritvanen Kemian ja toksikologian yksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tiina.ritvanen@evira.fi Esityksen runko Johdanto

Lisätiedot

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos Miksi siirtyä N2000-järjestelmään? Maannousu Lahden seudulla maannousu 50:ssä vuodessa n. 26 cm. Kiinnostus maannousun epätasaisessa toteumassa Ongelmat

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-4 RAKENTEIDEN KUORMAT Tuulikuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-4 RAKENTEIDEN KUORMAT Tuulikuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-4 RAKENTEIDEN KUORMAT Tuulikuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/4 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN SFS-EN

Lisätiedot

Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon

Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon 1. Jos koneellesi ei vielä ole asennettu Open Office ohjelmaa, voit ladata sen linkistä joka löytyy Arkisto => Asiakirjapohjat sivulta seuran kotisivuilta. Jos ohjelma

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

KIRJANPITO JA RESKONTRA

KIRJANPITO JA RESKONTRA KIRJANPITO JA RESKONTRA Ketjutukset ja ajastukset 30.5.2016 1 KOULUTUKSEN SISÄLTÖ Ketjutus Yleistä Käyttöönotto Ketjujonot Ketjuttaminen Ajastukset Yleistä Ajastettavia toimintoja Eräajot ja lokit NetTikon

Lisätiedot

WEIKKA. Asennus opas. Hannu-Matti Lemettinen HML Productions 2009-2011

WEIKKA. Asennus opas. Hannu-Matti Lemettinen HML Productions 2009-2011 WEIKKA Asennus opas Hannu-Matti Lemettinen WEIKKA OHJELMAN ASENNUS Weikka ohjelman asennuksessa tarvitaan kaksi tiedostoa. Setup.exe sekä Weikka.msi tiedostot. Asennus käynnistetään suorittamalla (kaksoisnapsautus)

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

TURKU. http://fi.wikipedia.org/wiki/turku

TURKU. http://fi.wikipedia.org/wiki/turku Turun kaupungin maastomittauspalvelut ja koordinaaattijärjestelmän vaihto käytännössä Tampereen seutukunnan maanmittauspäivät Ikaalisten kylpylässä 17.-18.3.2010, Harri Kottonen Kuka Harri Kottonen, Mittaustyöpäällikkö

Lisätiedot

FSD3028. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2014. Koodikirja

FSD3028. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2014. Koodikirja FSD3028 Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2014 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE

NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE Ennen palvelinohjelman asennusta perustetaan tarvittavat kansiot. Oikeustasoista share- tai security-tason oikeudet riittävät; molempien oikeustasojen

Lisätiedot

Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto

Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto v. 1.0 21.12.2014 Markku Tahkokorpi 1 JOHDANTO Finsolar-hankkeen osana on marras-joulukuussa 2014 selvitetty aurinkosähkö- ja aurinkolämpölaitteistojen toteutuneita

Lisätiedot

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Alustava hankesuunnitelma Laura Käsmä 8.10.2013 Palveluverkkoselvitys Mikkeli sote Palveluverkkoselvityksen tavoitteena on tuottaa 1. Tietoa

Lisätiedot

KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012

KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012 KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI Tämä tietomalliselostus koskee Jyväskylän Kankaan vanhan paperitehtaan (VPT) inventointimallin mallinnustilannetta 31.05.2012

Lisätiedot