RAUTALAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT. Rautalammin kunta

Transkriptio

1 RAUTALAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Rautalammin kunta

2 2 Sisällysluettelo YLEISTÄ LUKU. YLEISET MÄÄRÄYKSET Tavoite Määräysten antaminen ja valvonta Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin LUKU. VESIENSUOJELU JA JÄTEVESIEN JOHTAMINEN... 6 Yleistä Talousjätevedet viemäriverkoston ulkopuolella Eläinsuojien ja maitohuoneiden jätevedet Moottoriajoneuvojen, koneiden ja laitteiden pesu Veneiden pesu ja huolto Mattojen ja pyykin pesu Lumen vastaanottopaikat LUKU. PÄÄSTÖT ILMAAN Yleistä Savu- ja nokihaitat Kunnostus- ja puhtaanapitotyöt LUKU. JÄTTEET Betoni ja tiilijäte Jätteiden sijoittaminen maahan LUKU. KEMIKAALIT Yleistä Yleiset määräykset kemikaalien ja ongelmajätteiden käsittelystä Kemikaalien ja ongelmajätteiden käsittely herkillä alueilla LUKU. MELUNTORJUNTA Yleistä Äänentoistolaitteiden käyttö ja sijoitus ulkotiloissa Rakennus-, purku-, kunnossapito- ja puhtaanapitotöiden meluntorjunta Pykälien 16 ja 17 mukaisten määräysten suhde ympäristönsuojelulain 60 :n mukaiseen ilmoitusmenettelyyn... 16

3 3 19 Eläinten jaloittelualueet ja laiduntaminen sekä lannoitteiden ja torjunta-aineiden ym. käyttö LUKU. MUUT MÄÄRÄYKSET Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Siirtymäkausimääräykset Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo... 18

4 4 YLEISTÄ Ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n mukaan kunnat voivat antaa kuntaa tai sen osaa koskevia ympäristönsuojelumääräyksiä. Määräyksillä täydennetään ympäristönsuojelua koskevaa lainsäädäntöä siten, että kunnan ympäristön erityispiirteet ja paikalliset olosuhteet saadaan otettua huomioon. Määräykset eivät voi koskea ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraista toimintaa eivätkä 61, 62 tai 78 :n mukaan ilmoitusvelvollista toimintaa tai puolustusvoimien toimintaa. Määräykset kohdistuvat ensisijaisesti toimintoihin, joista aiheutuvat päästöt ovat luonteeltaan hajapäästöjä. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset perustuvat ympäristönsuojelulakiin tai sen nojalla annettuihin säädöksiin. Ympäristönsuojelulaissa on lueteltu ne asiat, joista kunnallisia ympäristönsuojelumääräyksiä voidaan antaa. Ympäristönsuojelumääräykset voivat ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin mukaisesti koskea: 1) toimia, rajoituksia ja rakennelmia, joilla ehkäistään päästöjä tai niiden haitallisia vaikutuksia; 2) erityisen häiritsevän tilapäisen melun tai tärinän torjuntaa; 3) toimintojen sijoittumisen ympäristönsuojelullisia edellytyksiä asemakaava alueen ulkopuolella; 4) alueita, joilla ympäristön erityisen pilaantumisvaaran vuoksi on kielletty jäteveden johtaminen maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 :n mukaiseen uomaan; 5) vyöhykkeitä ja alueita, joilla lannan ja lannoitteiden sekä maataloudessa käytettävien ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä rajoitetaan; 6) valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista; sekä 7) vesien tilan parantamista koskevia toimia, jotka ovat vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisen vesienhoitosuunnitelman mukaan tarpeellisia. Ympäristönsuojelumääräykset ovat ympäristönsuojelulain mukainen ohjauskeino. Ympäristönsuojelumääräyksiä vastaavia kunnallisia säädöksiä ovat jätelain (1072/1993) nojalla annetut jätehuoltomääräykset ja maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) nojalla annettu rakennusjärjestys. Lisäksi järjestyslaissa (612/2003) on joitakin ympäristönsuojelua sivuavia määräyksiä ja myös kaavamääräykset voivat koskea ympäristönsuojelua. Ympäristönsuojelumääräysten valmistelussa on pyritty välttämään eri määräysten väliset ristiriidat sekä päällekkäisyydet mm. yleisten jätehuoltomääräysten kanssa. Jätehuoltomääräysten valmistelussa on katsottu että mm. kompostointiin liittyvä säätely on riittävä jätehuoltomääräyksissä eikä niitä siten oteta ympäristönsuojelumääräyksiin. Lisäksi on harkittu paikallisten olosuhteiden mukaan määräysten kattavuutta. Tämän vuoksi ei ole valmistelussa katsottu aiheellisiksi ottaa mm. metsänhoitoon, häiriövaloon, rakennus- ja purkutoiminnan pölyntorjuntaan liittyviä määräyksiä. Lisäksi on katsottu että eläinten jaloittelualueiden ja laiduntamisen osalta riittää isoimpien eläintilojen ympäristöluvissa olemassa olevat määräykset.

5 5 Ympäristönsuojelumääräyksissä on määritelty ne termit, joita käytetään ja joiden ymmärtäminen on tärkeää määräyksiä sovellettaessa. Jätevesijärjestelmiin liittyvien käsitteiden selitykset sijoittuvat määräysten alkuun. Näitä termejä käytetään määräysten neljännessä luvussa. Talousjätevedellä tarkoitetaan määritelmän mukaisesti asuntojen, toimistojen, liikerakennusten ja laitosten vesikäymälöistä, keittiöistä, pesutiloista ja niitä vastaavista tiloista ja laitteista peräisin olevaa jätevettä. Talous jätevettä on myös vastaava elinkeinotoiminnasta peräisin oleva jätevesi. Jätevesilietteeksi on määritelty puhdistamo, saostuskaivo- ja umpikaivo liete, joka on hygienisoitu eli käsitelty mikrobiologisesti turvalliseksi. Käsittelyllä tarkoitetaan Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymää käsittelyä eli esimerkiksi mädätystä, kalkkistabilointia tai lahotusta. Paikalliset olosuhteet Rautalammin kunnan erityispiirteinä ovat mm. kirkonkylän taajama joka omaa monia rakennushistoriallisia rakennuksia ja sijoittuu kantatie 69:stä muodostuvan pääraitin varrelle kahden vesistön muodostamalle kannakselle sekä idyllinen Kerkonkosken taajama jonka yhtenä erityispiirteenä on sen läpi kulkeva laivareitti ja ympäröivä runsas kesäasutus. Kunnan läpi kulkee harjujakso kirkonkylältä Kerkonkoskelle, joilla sijaitsevat pohjavesialueet ovat tärkeitä vedenhankinnan kannalta. Taajaan rakennetuilla alueilla, joita ovat kirkonkylän taajama sekä Kerkonkoski, ympäristönsuojelumääräyksillä ohjataan mm. melua aiheuttavia toimintoja, jotka voivat aiheuttaa terveys- ja viihtyvyyshaittoja. Rautalammin vesistöt ovat pääosin puhdasvetisiä ja siten herkkiä kuormitukselle. Pintavesien pilaantumisen estämiseksi rannoille on asetettu erityisiä vaatimuksia, jotka koskevat mm. jätevesien käsittelyä. Tietyillä herkimpien vesistöjen ranta alueilla on rajoitettu lannoitusta ja torjunta aineiden käyttöä. Rautalammilla merkittävimmät vedenhankinnan kannalta olevat pohjavesialueet ovat Latsinmäellä, Pukkiharjulla, Markkasenkankaalla, Jaakonharjussa, Säynätharjulla Kiesimällä sekä Luodeniemessä ja Raudanniemellä. Alueilla on kaikissa vedenottamot. Suurin vedenotto tapahtuu Latsinmäellä ja Jaakonharjussa olevilta vedenottamoilta. Pohjavesien pilaantumisen estämiseksi pohjavesialueille on annettu muita alueita tiukempia määräyksiä mm. jätevesien käsittelystä ja lannoituksesta. 1 LUKU. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten yleinen tavoite on ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen sekä pilaantumisesta aiheutuvien haittojen poistaminen ja vähentäminen. Perusteena ovat paikalliset olosuhteet sekä taajamissa että haja-asutusalueilla.

6 6 2 Määräysten antaminen ja valvonta Ympäristönsuojelulain 21 :n 1 momentin mukaan kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelulain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Tämän lain 5 :n 1 momentin mukaan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät hoitaa kunnan määräämä toimielin. Rautalammin kunnan teknisen toimen johtosäännön mukaan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii ympäristölautakunta. Ympäristölautakunta voi siirtää sille ympäristönsuojelumääräyksissä kuuluvaa ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle siten kuin ympäristönsuojelulain 21 :ssä ja kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) 7 :ssä on säädetty. 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Ympäristönsuojelumääräykset ovat voimassa pääosin koko kunnan alueella. Lisäksi on annettu joitakin erityisalueita, kuten pohjavesialueita, koskevia määräyksiä. Ympäristönsuojelulain 19 :n 1 momentin mukaisesti määräykset eivät voi koskea ympäristönsuojelulain nojalla ympäristöluvanvaraista toimintaa taikka 61, 62 tai 78 :n mukaan ilmoitusvelvollista toimintaa tai puolustusvoimien toimintaa. 2 LUKU. VESIENSUOJELU JA JÄTEVESIEN JOHTAMINEN Yleistä Erilaisissa toiminnoissa, kuten asumisessa, maataloudessa ja teollisuudessa muodostuvat jätevedet voivat aiheuttaa pohja- ja pintavesien pilaantumista. Jätevesien sisältämät ravinteet aiheuttavat pintavesissä rehevöitymistä ja niiden sisältämät taudinaiheuttajat voivat pohja- ja pintavesiin päästessään aiheuttaa terveyshaittoja. Jätevesien käsittelystä säädetään mm. ympäristönsuojelulaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä. Jätevesien aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi ympäristönsuojelumääräyksissä annetaan jätevesien käsittelyä koskevia tarkentavia ja täydentäviä määräyksiä. Pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi on lisäksi annettu mm. lannoitteiden ja torjunta aineiden levittämistä koskevia rajoituksia. Ympäristönsuojelulain 103 :ssä on säädetty jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus. Ympäristönsuojelulain 103 :n 2 momentin mukaan muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan kuitenkin johtaa puhdistamatta maahan silloin kun niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ympäristönsuojelumääräysten lähtökohtana on, että kantoveden varassa olevan rakennuksen jätevesimäärä on niin pieni, ettei erityistä jätevesien käsittelyä tarvita. Vesihuoltolain (119/2001) 10 :n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta alueella olevan kiinteistön on liityttävä jätevesiviemäriin. Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla kiinteistöjen talousjätevesien käsittelyä koskee valtioneuvoston asetus 542/2003 (ns. talousjätevesiasetus). Asetuksen tarkoituksena on asettaa yhtenäinen taso jätevesien käsittelylle kaikilla haja-asutusalueilla, jotka eivät kuulu viemäriverkoston piiriin. Tasoa voidaan kunnallisilla

7 7 määräyksillä paikallisesti tarvittaessa tiukentaa. Tietyillä alueilla voidaan myös määräyksissä sallia asetuksen mukaiset lievennetyt puhdistusvaatimukset. 4 Talousjätevedet viemäriverkoston ulkopuolella Määräyksessä on asetettu yleisiä vaatimuksia talousjätevesien käsittelylle. Suurin osa Rautalammin pinta alasta on melko harvaan asuttua haja-asutusaluetta, jolla ei ole herkästi pilaantuvia kohteita ja jolla talousjätevesien aiheuttama ympäristökuormitus on vähäistä. Määräyksen mukaan näillä alueilla sovelletaan talousjätevesiasetuksen 3 :n mukaisia vähimmäiskäsittelyvaatimuksia, kun kiinteistön koko on vähintään 5000 m 2. Käytännössä esimerkiksi maahanimeyttämö on riittävä jäteveden käsittelyjärjestelmä, jos maaperä on imeytykseen sopiva. Jos kiinteistön koko on alle m 2 sovelletaan kuitenkin talousjätevesiasetuksen 4 :n mukaista ohjeellista puhdistustasoa pilaantumiselle herkillä alueilla, jottei jäteveden käsittelystä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa tai haittaa naapureille. Rakennusjärjestyksen edellytys käymäläjätevesien imeyttämiseen on yli 5000 m 2 rakennuspaikka. Puhdistettujen jätevesien purkupaikat on sijoitettava määräyksen mukaisesti riittävän suojavyöhykkeen päähän pilaantumiselle herkistä kohteista. Riittävä suojaetäisyys talousvesikaivoon tai vedenottamoon on tarpeen, koska talousvetenä käytettävä vesi voi jätevesien vaikutuksesta pilaantua ja aiheuttaa terveyshaittaa. Vesistön läheisyydessä suojaetäisyyttä on noudatettava, jottei jätevesistä aiheudu vesistön rehevöitymistä tai veden hygieenisen laadun heikkenemistä. Jäteveden käsittelylaitteiston ja tien välinen vähimmäissuojaetäisyys on määritelty, jottei tienpito vahingoita jäteveden käsittelyjärjestelmää. Suojaetäisyydellä tontin rajaan ehkäistään mm. naapureille aiheutuvia hajuhaittoja. Maahanimeyttämön imeytysputkiston ja maasuodattamon alapinnan sijaintivaatimusta ylimpään pohja vedenkorkeuteen nähden on noudatettava pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi. Suojaetäisyydet vastaavat Rautalammilla jo kauan uusilta kiinteistökohtaisilta jätevesijärjestelmiltä edellytettyjä etäisyyksiä. Määräystä sovelletaan rakennettaessa uusia jätevesijärjestelmiä ja uusittaessa vanhoja järjestelmiä. Saunarakennukset saattavat sijaita niin lähellä rantaviivaa, että jäteveden purkupaikan sijoittaminen vaaditun suojaetäisyyden päähän vesistöstä ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Jos saunarakennuksessa syntyvien jätevesien määrä on vähäinen eli rakennus on kantoveden varassa, voidaan jätevedet määräyksen mukaisesti imeyttää lähemmäksi kuin 15 metriä rantaviivasta. Vesien pilaantumisen estämiseksi vähäisiäkään vesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön eikä saunan ja rantaviivan väliselle alueelle. Pohjavesialueilla sekä ranta alueilla ja muilla pilaantumiselle herkillä alueilla on talousvesien käsittelylle annettu muita alueita tiukempia määräyksiä. Pohjavedenottamoiden lähialueilla pohjaveden hyvä laatu on tarpeen turvata erittäin tehokkaasti. Uusien vesikäymälöiden rakentaminen on kielletty myös saariin, joihin ei ole ympärivuotista tieyhteyttä. Vesikäymäläjärjestelmät edellyttävät lietteiden säännöllistä poistamista. Saarista, joihin ei ole tieyhteyttä, lietteiden poiskuljetusta asian mukaiseen käsittelyyn ei ole turvattu riittävästi. Nykyisiä vesikäymälöitä voidaan näillä alueilla käyttää niin kauan, kunnes kiinteistössä tehdään rakennuslupaa edellyttäviä korjaus ja muutostöitä. Sen lisäksi että ympäristönsuojelumääräysten 4 :ssä kielletään uusien vesikäymälöiden rakentaminen em. alueilla, vastaavia uusien vesikäymälöiden rakennuskieltoja sisältyy joihinkin

8 8 rantakaavoihin. Rantayleiskaavojen päivityksen yhteydessä pyritään siirtämään jätevesimääräykset ympäristönsuojelumääräysten ohjailemaksi. Pohjavesialueilla vesikäymäläjätevesiä ei saa johtaa vesistöön eikä imeyttää maahan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Tällä hetkellä käytännössä ainoa vaihtoehto on, että vesikäymäläjätevedet johdetaan umpisäiliöön tai puhdistamisen jälkeen alueen ulkopuolelle. Muita käyttökelpoisia vaihto ehtoja vesikäymäläjätevesien käsittelylle saattaa kuitenkin tulevaisuudessa löytyä. Muut talousjätevedet voidaan käsitellä kaksiosaisessa saostuskaivossa ja maasuodattamossa tai muussa puhdistusteholtaan vastaavassa järjestelmässä, kuten pienpuhdistamossa. Käsittelyn jälkeen talousjätevesistä ei enää aiheudu pilaantumisen vaaraa ja ne voidaan johtaa maaperään tai ojaan. Ranta alueilla jätevesijärjestelmien tulee täyttää siinä tapauksessa että jätevesimäärä ei ole vähäinen, talousjätevesiasetuksen 4 :n säädetyt jäteveden puhdistusvaatimustason pilaantumiselle herkille alueille. Tämä edellyttää että rakennuksen pinta-ala on alle 50 m2, rakennuksessa ei ole jatkuvasti paineine vesi ja kiinteistöllä syntyvä pesuvesien määrä on vähäinen. Tällä varmistetaan, ettei jätevedestä aiheudu pinta- ja pohjavesien pilaantumiseen vaaraa. Puhdistusvaatimukset vastaavat kiinteistökohtaisen talousjäteveden puhdistuksen tämän hetken parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 5 Eläinsuojien ja maitohuoneiden jätevedet Karjasuojien ja maitohuoneiden pesuvesiä ei ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi saa johtaa käsittelemättöminä maastoon tai vesistöön, vaan ne on joko käsiteltävä sopivalla jäteveden puhdistusmenetelmällä tai johdettava virtsa- tai lietesäiliöön. Tavanomaiset asumisjätevesille tarkoitetut puhdistamismenetelmät eivät sovi sellaisenaan karjasuojien ja maitohuoneen jätevesien käsittelyyn, koska maitohuoneen jätevedet sisältävät huomattavasti asumisjätevesiä enemmän ravinteita ja orgaanista ainesta. Jätevesijärjestelmän onkin oltava tämän tyyppisiä jätevesiä varten suunniteltu, jotta puhdistustulos olisi riittävä. Puhdistamo ratkaisun ohella hyväksyttävää on myös pesuvesien johtaminen virtsa- tai lietesäiliöön, koska tällöin jäteveden sisältämät ravinteet saadaan hyötykäyttöön peltolevityksen avulla. Asumisjätevesien sisältämät ihmisperäiset mikrobit ovat patogeenisempiä kuin eläinsuojan ja maitohuoneen pesuvesien ja lannan eläinperäiset mikrobit. Jos asuinkiinteistön tai eläinsuojan vesikäymäläjätevedet johdetaan virtsa- tai lietesäiliöön, voivat mikrobit joutua peltoon ja edelleen karjaan. Tämän vuoksi asuinkiinteistön tai eläinsuojan vesikäymäläjätevesien johtaminen virtsa - tai lietesäiliöön ei ole suositeltavaa. Jos näin kuitenkin tehdään, on ennen peltolevitystä varmistettava, että liete on mikrobiologisesti turvallista. Liete saadaan mikrobiologisesti turvalliseksi hygienisoimalla. Hygienisoinnilla tarkoitetaan lietteen käsittelyä mädättämällä, kalkkistabiloimalla, lahottamalla tai muulla Elintarvike turvallisuusviraston (Evira) hyväksymällä menettelyllä. Jos virtsa- tai lietesäiliöön johdetaan ainoastaan eläinsuojan WC:n jätevesiä, riittää mikrobiologisen turvallisuuden varmistamiseksi toiminnanharjoittajan omavalvonta esimerkiksi näytteenoton avulla. 6 Moottoriajoneuvojen, koneiden ja laitteiden pesu Ajoneuvojen, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu yleisessä käytössä olevilla alueilla, kuten puistossa tai virkistysalueilla, voi vähentää näiden alueiden yleistä viihtyisyyttä ja virkistyskäyttöön

9 9 soveltumista. Tämän vuoksi ajoneuvojen pesu ja huolto on kielletty yleisillä, muilla kuin tähän tarkoitukseen erikseen varatuilla alueilla. Moottoriajoneuvojen, koneiden ja laitteiden pesuvedet ovat jätevesiä, jotka on käsiteltävä kuten muutkin jätevedet. Mikäli ajoneuvoja ja koneita pestään kiinteistöllä pelkällä vedellä tai miedoilla pesuaineilla, vesi sisältää vain vähäisiä määriä haitta aineita. Tällaisissa tapauksissa jätevedet voidaan imeyttää maahan tai johtaa sadevesi tai jätevesiviemäriin. Vesiä maaperään imeytettäessä tai maastoon johdettaessa on kuitenkin aina pidettävä huoli siitä, ettei aiheuteta ympäristön pilaantumista. Mikäli moottoriajoneuvoja, koneita ja laitteita pestään hiilivetyliuottimia, kuten teollisuusbensiiniä tai lakkabensiiniä, sisältävillä pesuaineilla, voi jäteveden johtamisesta maastoon tai sadevesiviemäriin aiheutua ympäristön pilaantumista. Ammattimaisessa tai muussa usein toistuvassa pesussa jätevesimäärät ovat suuria, vaikkei hiilivetyliuottimia sisältäviä pesuaineita käytettäisikään, Ainoa hyväksyttävä jäteveden käsittelytapa on tällöin jäteveden johtaminen jätevesiviemäriin riittävästi esikäsiteltynä. Jätevesien esikäsittely öljyn- ja hiekanerotuskaivoissa on tarpeen viemäri verkoston toiminnan turvaamiseksi. Ranta alueella sijaitsevilta pesupaikoilta ei pesuaineita sisältäviä vesiä saa johtaa suoraan vesistöön, sillä ne voivat aiheuttaa vesien pilaantumista. 7 Veneiden pesu ja huolto Veneiden pesussa syntyy samantyyppisiä jätevesiä kuin autojen ja muiden koneiden pesussa, joten jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa samankaltaisia määräyksiä. Käytettäessä hiilivetyliuottimia sisältäviä pesuaineita jätevedet on johdettava esikäsiteltyinä jätevesiviemäriin. Veneet voidaan pestä hiilivetyliuottimia sisältämättömillä pesuaineilla talvisäilytyspaikoilla, joissa jätevedet voidaan imeyttää maaperään tai johtaa sadevesiviemäriin. Veneiden pesuvesien johtaminen suoraan vesistöön on sallittua, kun veneitä pestään satunnaisesti pelkällä vedellä. Tällöin jätevedet sisältävät vain vähäisiä määriä haitta aineita ja vesistöön johdettavat jätevesimäärät ovat pieniä. Veneiden talvisäilytyspaikoilla hiotaan veneitä, joiden pohjissa käytetään ainakin toistaiseksi yleisesti haitallisia aineita ja yhdisteitä sisältäviä maaleja. Jos hiontajätteet jäävät maaperään, ne voivat aiheuttaa maaperän pilaantumista. Maaperän pilaantumisen estämiseksi maalijätteet on saatava talteen. 8 Mattojen ja pyykin pesu Mattojen ja pyykin pesussa käytettävien pesuaineiden on todettu vaikuttavan vesistön laatuun heikentävästi. Puhdistamattomia vesiä ei saa siten päästää suoraan vesistöön vaan niille on järjestettävä maaperäkäsittely tai ne on viemäröitävä jätevedenpuhdistamolle. 9 Lumen vastaanottopaikat Lumi ei ole jätettä, mutta lumi saattaa sisältää haitta aineita, jotka voivat aiheuttaa pilaantumista lumenkaatopaikkojen lähiympäristössä. Vaikka lumen haitta ainepitoisuudet eivät yleensä ole korkeita, on määräyksessä kielletty lumen vastaanottopaikan perustaminen pohjavesialueelle, vedenhankinnan kannalta tärkeän vesistön valuma alueelle tai vesistöön. Näin estetään mahdollisten ympäristölle haitallisten aineiden pääsy suoraan vesistöön sekä imeytyminen pohjaveteen.

10 10 Lumen mukana lumenkaatopaikoille kertyy roskia. Roskaantumisen välttämiseksi lumenläjityspaikan pitäjän on huolehdittava roskien siivoamisesta määräyksen mukaisesti heti lumen sulettua. Lumen läjittämisestä ja sulamisvesistä voi aiheutua lähiympäristöön lisäksi muitakin haittoja, joiden ehkäisemisestä on huolehdittava. Sulamisvesiä ei saa lumenläjitysalueilta johtaa suoraan vesistöön, vaan ne on esikäsiteltävä tai imeytettävä maaperään, jottei vesistöön pääse haitallisia aineita. 3 LUKU. PÄÄSTÖT ILMAAN Yleistä Hallitsemattomassa poltossa syntyy nokea sekä haitallisia orgaanisia yhdisteitä. Yhtenä taajamien ilman laatuun vaikuttavista tekijöistä on em. hallitsematon pienpoltto. Pöly aiheuttaa ympäristössä viihtyisyyshaittoja ja on haitallista ihmisten terveydelle. Ilmassa leijuva karkea pöly likaa ympäristöä ja aiheuttaa ihmisillä ärsytysoireita. Pienemmät hiukkaset ovat terveydelle haitallisempia ja aiheuttavat mm. hengitysoireita. Allergisille ja astmaa sairastaville hiukkaset ovat erityisen haitallisia. Pölyn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi on annettu määräyksiä sellaisista toiminnoista ja tilanteista, joissa syntyy haitallisessa määrin pölyä. 10 Savu- ja nokihaitat Pienpolton päästöt voivat aiheuttaa valtaosan asuinalueen kaikista hiukkas- ja hiilivetypäästöistä. Erityisen haitallisia päästöjä syntyy jätteitä poltettaessa, sillä pienkiinteistöjen tulisijojen palamisolosuhteet eivät ole sellaisia, mitä hallitulta yhdyskuntajätteiden poltolta voidaan edellyttää. Savukaasujen mukana ympäristöön joutuu nokea ja hajua sekä terveydelle haitallisia yhdisteitä, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista ja viihtyisyyshaittoja. Savu, noki- tai hajuhaittoja aiheuttavien jätteiden ja muiden aineiden poltto pienkiinteistöjen tulisijoissa on tästä syystä kielletty. Kielto koskee mm. yhdyskuntajätteitä, paine- ja pintakäsiteltyä puuta, lastulevyä ja muita liimaa sisältäviä puulevyjä, muovipinnoitettuja puulevyjä sekä muita huonosti palavia tai kosteita materiaaleja. Puhtaan jätepuun sekä paperin ja pahvin polttaminen on kuitenkin sallittua, sillä niiden poltosta ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Puutarhan- ja pihanhoidossa syntyviä jätteitä on käsitelty asuinkiinteistöillä yleisesti polttamalla. Risujen ja puutarhajätteiden polttaminen ei ole hyväksyttävää taajaan rakennetuilla alueilla, joilla asuu tai oleskelee paljon ihmisiä. Palamisolosuhteet ovat poikkeuksetta sellaiset, että haittoja esiintyy. Puutarhajätteiden vastaanotto on Rautalammilla järjestetty erityiselle puutarhajätteen vastaanottopaikalle Toholahdessa (Ekomet hallin takana), joten ne voidaan käsitellä asianmukaisesti ja kohtuullisin kustannuksin muutenkin kuin polttamalla. Suuri osa puutarhajätteistä voidaan myös käsitellä kiinteistökohtaisesti kompostoimalla. Tästä syystä avopoltto on kielletty taajaan rakennetuilla alueilla. Taajaan rakennettujen alueiden ulkopuolella puutarhajätteitä voidaan polttaa, ellei siitä aiheudu haittaa naapureille tai ympäristölle. Puunhakkuutähteet voidaan polttaa kertaluonteisesti uudisrakentamisen yhteydessä.

11 11 11 Kunnostus- ja puhtaanapitotyöt Maarakennus, talonrakennus ja erilaiset purkutyöt saattavat aiheuttaa huomattavaa paikallista pölyhaittaa. Määräyksessä on annettu rakennus ja purkutöistä vastaaville velvoite estää pölyn leviäminen esimerkiksi kastelemalla, koteloimalla tai käyttämällä suojapeitteitä. Jos pölyävää ainesta leviää yleisille liikennealueille, se on poistettava, jottei pölystä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön likaantumista. Rakennusten julkisivujen hiekkapuhalluksessa syntyy runsaasti pölyä. Määräyksen tavoitteena on estää haittojen syntyminen huolehtimalla pölyn torjunnasta mahdollisimman tehokkaasti suojapeitteiden avulla. Ainoastaan silloin, kun työ on hyvin vähäinen tai työkohde on syrjäinen, ovat haitat todennäköisesti niin vähäisiä, ettei suojapeitteitä välttämättä tarvita. Puhallushiekka on jätettä, joka on määräyksen mukaisesti poistettava työkohteesta ja toimitettava asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Puhallushiekkaa ei saa jättää maaperään ja sen joutuminen viemäriin on estettävä, jottei viemäri tukkeudu. Työkohteissa, joissa syntyy terveydelle ja ympäristölle erittäin haitallisia aineita, kuten asbestia, polykloorattuja bifenyylejä (PCB) tai raskasmetalleja sisältäviä kiinteitä jätteitä taikka pölyä, on noudatettava erityistä huolellisuutta. Rakennus-, korjaus- tai purkutöissä on riittävän tehokkaita työvälineitä ja tekniikoita sekä suojausvälineitä käyttämällä varmistuttava siitä, ettei haitallisia aineita sisältäviä jätteitä tai pölyä leviä ympäristöön. Liikenneväylille, pihoille ja pysäköintialueille talvisin kertyvä hiekoitus hiekka pölyää keväisin alueiden kuivuttua. Suuri osa taajamien ilman terveydelle ja viihtyvyydelle haitallisista hiukkasista on liikenteen ja tuulen nostattamaa katupölyä. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään, että hiekoitushiekat ja muu kiintoaines poistetaan viipymättä lumen sulettua. Poistoa ei saa tehdä niin, että aiheutetaan pölyn leviämistä ilmaan, koska tällä tavalla ainoastaan pahennetaan pölyhaittoja. Määräyksellä käytännössä kiellettäisiin asfaltoitujen alueiden koneellinen harjaus ilman vesikastelua sekä lehtipuhaltimien käyttö hiekan poistossa muilla kuin kasvillisuuden peittämillä alueilla. Alueen peseminen vedellä kiintoaineen poistamisen jälkeen on tehtävä tarvittaessa, jos mekaanisella kiintoaineen poistolla ei riittävästi saada poistettua pölyävää hienoainesta. Mikäli haitallista pölyämistä aiheutuu muulloinkin kuin keväisin, on liikenneväylät, pihat ja pysäköintialueet pestävä, jottei haittoja aiheudu. Peseminen on tehtävä niin, ettei viemäriin joudu hiekkaa niin paljon, että viemäri tukkeutuu. 4 LUKU. JÄTTEET 12 Betoni ja tiilijäte Betoni ja tiilijätteen hyödyntäminen purkupaikalla tai sen läheisyydessä maarakentamisessa perustuu siihen että pienten määrien kuljettaminen kaatopaikalle tai muuhun järjestettyyn vastaanottopisteeseen aiheuttaa ympäristölle suuremman kuormituksen kuin inertin liukeamattoman

12 12 jätteen sijoittaminen maarakenteisiin. Hyödyntämisestä tehtävän ilmoituksen ja luvan kautta on ympäristöviranomaisella mahdollisuus harkita onko jätteestä maahan sijoitettuna odotettavissa olevia haittoja. Ammattimaiselle ja laitosmaiselle käsittelylle on olemassa oma rekisteröintimenettelynsä. 13 Jätteiden sijoittaminen maahan Puutarhajätteen vähäisten määrien sijoittaminen maahan on mahdollista koska siitä ei ole odotettavissa haittaa ympäristölle ja pienten määrien maatuminen on kiinteistöllä mahdollista kohtuullisen lyhyessä ajassa. Samoin hyvin kompostoitunut käymäläjäte ja biojäte eivät aiheuta tauti tai tuholaisriskiä kun niitä käytetään maanparannusaineena. Pihan- ja puutarhanhoidossa syntyviä puutarhajätteitä ei saa viedä yleisille alueille koska ne aiheuttavat siellä mm. viihtyisyyden vähenemistä. Em. puutarhajätteille on olemassa kunnan järjestämä erillinen keräyspaikka. 5 LUKU. KEMIKAALIT Yleistä Kemikaalien varastointi ja käsittely voi aiheuttaa päästöjä, jotka ilmenevät maaperän ja pohjaveden pilaantumisena. Kemikaaleja koskevilla määräyksillä pyritään ehkäisemään näitä haittoja. Pilaantumiselle herkille alueille on annettu kaikkein tiukimpia määräyksiä. Määräykset koskevat kemikaalien ja nestemäisten ongelmajätteiden säiliö- ja astiavarastointia. Ongelmajätteiden varastoinnista ja merkitsemisestä säädetään yleisesti valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996). Suurten kemikaalimäärien teollista varastointia säädellään lailla vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) sekä asetuksella vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999). Myös pienempien kemikaalimäärien varastoinnille asetettavat yleiset vaatimukset ovat tarpeellisia, koska kemikaalien huolimattomasta varastoinnista aiheutuu merkittävä maaperän ja pohjaveden pilaantumisriski. Myös tankkauspaikat, joilla kemikaalia voi päästä maaperään, ovat riski ympäristölle, mistä syystä niille on asetettu vaatimuksia.. Tankkauspaikoilla tarkoitetaan muita kuin kauppa- ja teollisuusministeriön vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla antaman päätöksen (415/1998) mukaisia jakeluasemia. Ympäristönsuojelumääräykset koskevat tankkauspisteitä, joiden säiliöiden kokonaistilavuus on alle 10 m3. 14 Yleiset määräykset kemikaalien ja ongelmajätteiden käsittelystä Yksivaippaiset säiliöt ovat riski maaperälle ja pohjavedelle. Säiliön sijoittamisella suoja altaaseen määräyksen mukaisesti voidaan estää kemikaalin pääsy maaperään onnettomuustilanteissa. Säiliöille ja niiden suoja altaille voidaan rakentaa katos, jolla estetään sadevesien pääsy suojaaltaaseen. Jos suoja altaalla ei ole katosta, altaaseen kertyvät sadevedet on käsiteltävä veden laadun edellyttämällä tavalla. Varastoitavaa kemikaalia saattaa joutua pieniä määriä suoja altaaseen

13 13 esimerkiksi säiliötä täytettäessä tai säiliöstä tankattaessa, jolloin hallitsematon suoja altaan tyhjennys saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Alle 500 litraa kemikaaleja voidaan varastoida ulkona varastopaikalla, jonka alusta on tiivis, jolloin onnettomuuden sattuessa kemikaalit eivät valu maaperään ja vuodot voidaan kerätä talteen. Allastusvaatimusta ei ole määrätty kun kyseessä on vähäisen kemikaalimäärän varastointi. Ulkopuolisten pääsy kemikaalien varastopaikoille on estettävä. Näin voidaan estää ilkivaltaa ja siitä aiheutuvaa ympäristön pilaantumista. Sisätiloissa olevilta kemikaalivarastoilta edellytetään turvallisuutta, jotta aineet eivät pääse karkaamaan varastosta millään tavoin. Nestemäisiä aineita varastoitaessa varastotilan tulee olla määräyksen mukaan allastettu astioiden vuotojen tai rikkoutumisen varalta. Kemikaalien pääsy maaperään on estettävä, jotta maaperä ei pääse pilaantumaan. Kemikaaleja ei saa päästä myöskään viemäriin, sillä ne voivat aiheuttaa haittoja viemäriverkostossa tai heikentää jätevedenpuhdistamon toimintaa. Laitosten, maatilojen ja vastaavien tankkauspaikat, joilla ei ole ympäristölupaa, on sijoitettava tiiviille alustalle siten, että polttonesteitä ei vuotojen seurauksena pääse suoraan maaperään. Tiivis alusta voi olla mm. teräsbetonia, asfalttia tai suojamuovia. Materiaalin tulee kestää polttonesteiden liuottavat vaikutukset. Mahdollisten vuotojen varalta säiliöiden läheisyydessä tulee olla imeytysainetta niin, että vuodot voidaan nopeasti kerätä talteen. Määräysten vaatimustaso vastaa tältä osin viimeaikaisia Vaasan hallinto oikeuden ratkaisuja, jotka koskevat säiliötilavuudeltaan alle 10 m3:n tankkauspaikkoja. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/1983) koskee vain pohjavesialueella olevia öljysäiliöitä. Huonokuntoiset polttoainesäiliöt ja muut kemikaalisäiliöt voivat rikkoutuessaan ja vuotaessaan aiheuttaa maaperän saastumista, joten tarkastamisvelvollisuus on määrätty myös muilla alueilla oleville säiliöille. Säiliöiden kunnon heikkeneminen voidaan tällöin havaita ajoissa ja estää vahinkojen syntyminen. Käytöstä poistetut ja vanhat vielä käytössä olevat polttoaine- ja kemikaalisäiliöt ovat riski maaperälle ja pohjavesille. Käytöstä poistettujen säiliöiden määrää ei tiedetä. Viranomaisilla ei ole myöskään tietoa siitä, onko säiliöt puhdistettu käytöstä poistettaessa. Jos säiliöitä ei ole puhdistettu ja ne on jätetty maahan, on vaarana, että maaperä pilaantuu säiliöiden aikaa myöten rikkoutuessa. Määräyksessä edellytetään säiliöiden poistamista maaperästä, jotta vanhojen säiliöiden aiheuttamia ympäristöhaittoja voidaan estää. Säiliöt on tyhjennettävä ennen maaperästä poistamista, millä estetään polttoaineen tai kemikaalin joutuminen maaperään säiliön ja putkiston nostamisen yhteydessä.. Polttoainetta tai muuta kemikaalia sisältävän säiliön jatkokäsittely on myös vaikeaa. Velvoite esittää todistus puhdistamisesta pyydettäessä viranomaiselle on tarpeen valvonnan kannalta. Kiinteiden öljy- ja kemikaalisäiliöiden käytöstä poistosta tulee ilmoittaa ympäristöviranomaiselle, jotta poistoa voidaan valvoa. 15 Kemikaalien ja ongelmajätteiden käsittely herkillä alueilla Pohjavesialueilla, ranta alueilla ja vedenhankinnan kannalta tärkeiden vesistöjen valuma alueilla tarvitaan muita alueita tiukempia kemikaalien varastointia koskevia määräyksiä, jottei kemikaaleja

14 14 pääse vähäisessäkään määrin pohja- tai pintavesiin. Kemikaalien varastointi maanalaisissa öljysäiliöissä on kokonaan kielletty, sillä niiden valvonta on maanpäällisiä säiliöitä hankalampaa. Maanpäällisissä säiliöissä kemikaaleja voidaan näillä alueilla varastoida, mutta niiden tulee olla kaksivaippaisia ja ne on varustettava ylitäytön estolaitteella ja vuodonilmaisujärjestelmällä. Herkillä alueilla maaperäsuojausvaatimukset koskevat paitsi itse poltto ainesäiliöitä, myös tankkauspaikkaa eli aluetta, jolla työkoneet tai ajoneuvot tankataan. Vaadittava tiivis alusta voi olla mm. teräsbetonia, asfalttia tai suojamuovi. Materiaalin tulee kuitenkin kestää polttonesteiden liuottavat vaikutukset. Mahdollisten vuotojen varalta säiliöiden läheisyydessä tulee olla imeytysainetta niin, että vuodot voidaan nopeasti kerätä talteen. Polttoaineiden ja muiden kemikaalien varastoinnin lisäksi myös sähkön jakelumuuntajien sisältämät öljyt ovat riski pohjaveden laadulle. Pohja vesialueilla sijaitseville jakelumuuntajien rakenteille on siksi määräyksessä asetettu erityisiä vaatimuksia. 6 LUKU. MELUNTORJUNTA Yleistä Melu on yksi yleisimpiä ja tärkeimpiä elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä heikentäviä tekijöitä. Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka on muulla tavoin ihmisen terveydelle vahingollista taikka hänen muulle hyvinvoinnilleen haitallista. Melu vaikuttaa monella tavalla kielteisesti ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Melu voi häiritä tai vaikeuttaa työskentelyä, lepoa ja nukkumista. Ympäristönsuojelumääräyksissä on asetettu rajoituksia häiritsevää melua aiheuttaville toiminnoille. Määräysten sisältämät meluntorjuntavaatimukset ovat yhteneväisiä sen linjan kanssa, jota Rautalammilla on sovellettu käsiteltäessä ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisia ns. meluilmoituksia. Määräysten mukaan toimittaessa tietyistä häiritsevää melua aiheuttavista toiminnoista ei tarvitse tehdä ympäristönsuojelulain 60 :n mukaista ilmoitusta. Eräistä erityisen häiritsevää melua ja tärinää aiheuttavista toimista ilmoitus tulee kuitenkin aina tehdä. 16 Äänentoistolaitteiden käyttö ja sijoitus ulkotiloissa Erilaisten yleisötapahtumien äänentoistolaitteiden käytöstä voi aiheutua haittaa asuinkiinteistöille ja muille melulle herkille kohteille. Äänentoistolaitteiden häiriintyvissä kohteissa aiheuttamalle lyhytaikaiselle keskiäänitasolle eli melutasolle on annettu määräyksessä raja arvo, millä voidaan vähentää melun aiheuttamaa haittaa. Meluhaitan pienentämiseksi on lisäksi annettu määräys suunnata äänentoistolaitteet poispäin lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Äänentoistolaitteiden käyttöä on rajoitettu erityisesti varhain aamulla, iltaisin, viikonloppuisin sekä yleisinä juhlapäivinä. Näinä ajankohtina asuinkiinteistöillä on levon vuoksi tarvetta alhaiseen melutasoon. Äänen toistolaitteiden käyttö on kokonaan kielletty kaikkien herkimpien kohteiden, kuten sairaaloiden, vanhainkotien, koulujen ja päiväkotien läheisyydessä. Näissä kohteissa äänentoistolaitteiden aiheuttama melu aiheuttaa erittäin suurta häiriötä.

15 15 Ulkotarjoilualueiden naapuruston asukkaat kärsivät äänentoistolaitteiden päivittäisestä käyttämisestä tarjoilualueella varsinkin kesäisin. Melun häiritsevyyttä lisää se, että äänentoistolaitteiden käyttö ajoittuu usein ilta aikaan. Äänentoistolaitteiden suuntaamisella ja säädöillä voidaan vaikuttaa merkittävästi naapurustolle aiheutuvaan melutasoon ja melun häiritsevyyteen. Meluavaa toimintaa harjoittavan tulee huolehtia melun rajoittamisesta siten, että äänentoistolaitteista aiheutuva keskiäänitaso ei ylitä määräyksessä asetettua raja arvoa melulle herkkien kohteiden julkisivujen edessä. Toistettava ääni ei myöskään saa olla selvästi kuultavissa asuinhuoneistoissa ikkunoiden ollessa kiinni. Äänentoistolaitteiden käyttö liikkuvissa ajoneuvoissa mainos-, tiedotus- tai muussa vastaavassa tarkoituksessa on kielletty, sillä tällä tavalla aiheutettu melu on ennakoimattomuutensa vuoksi erittäin häiritsevää. Yleisötapahtumien yhteydessä käytettävien äänentoistolaitteiden aiheuttamasta meluhaitasta on tiedotettava läheisille asuinkiinteistöille ja muille häiriintyville kohteille. Meluavan toiminnan keston ja ajankohdan tietämisen on todettu lisäävän ihmisten melunsietokykyä. Meluhaittaa aiheuttavasta yleisötapahtumasta tiedottaminen on perusteltua myös silloin, kun meluilmoitusta ei vaadita. 17 Rakennus-, purku-, kunnossapito- ja puhtaanapitotöiden meluntorjunta Rakennus- ja purkutyöt aiheuttavat meluhaittoja läheisille asuinkiinteistöille ja muille melulle herkille kohteille. Meluhaittojen rajoittamiseksi on määrätty, että työkoneet ja laitteet on sijoitettava siten, että melun leviäminen häiriintyviin kohteisiin estyy mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi on edellytetty vähän melua aiheuttavien koneiden, laitteiden ja työ menetelmien käyttöä. Taajaan rakennetulla alueilla tehtäville rakennus- ja purkutöille on määräyksessä asetettu sallitut päivittäiset työajat. Määräyksen mukaisia työ aikoja noudattamalla rajoitetaan melua rakennus- ja purkutyömaiden läheisillä asuinkiinteistöillä erityisesti varhain aamulla, iltaisin, viikonloppuisin sekä yleisinä juhlapäivinä. Näinä aikoina asuinkiinteistöillä on tarvetta alhaisempaan melutasoon unen ja levon sekä virkistäytymisen vuoksi. Kiinteistöjen kunnossapito- ja huoltotyöt asuntojen ja muiden vastaavien kohteiden läheisyydessä aiheuttavat asukkaille häiritsevää melua etenkin, jos työtä tehdään toistuvasti yöaikaan. Kunnossapitotyöt ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niistä kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista vaatia ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisen meluilmoituksen tekemistä. Useimmiten ei voida etukäteen edes tietää milloin työtä joudutaan tekemään. Kunnossapitotöiden aiheuttamia meluhaittoja on kuitenkin tarpeen rajoittaa. Määräyksellä ohjataan työt tehtäväksi pääsääntöisesti päiväaikaan, jolloin kunnossapidossa ja muissa töissä käytettävien koneiden ja laitteiden melu ei ole erityisen häiritsevää. Poikkeuksena ovat välttämättömät työt, joita ei voida lykätä esimerkiksi liikenneturvallisuuden takia. Silloin tällöin yöaikaan tehtävä välttämätön työ ei aiheuta asukkaille vastaavaa haittaa kuin toistuvasti yöaikaan tehtävä työ. Jos rakennus-, purku, kunnossapito tai puhtaanapitotyö kestää samalla paikalla yli viisi työpäivää, on aiheutuva meluhaitta niin suuri, että siitä on tarpeen tiedottaa läheisille asuinkiinteistöille ja muille häiriintyville kohteille. Etukäteen tiedottaminen antaa ihmisille mahdollisuuden varautua

16 16 meluhaittaan. Meluhaittaa aiheuttavasta työstä tiedottaminen on perusteltua myös silloin, kun meluilmoitusta ei vaadita. 18 Pykälien 16 ja 17 mukaisten määräysten suhde ympäristönsuojelulain 60 :n mukaiseen ilmoitusmenettelyyn Tiettyjen toimintojen kohdalla voi olla tarvetta poiketa melua koskevista ympäristönsuojelumääräyksistä esimerkiksi säädettyjen aikarajoitusten osalta, jotta toiminta voidaan järjestää tarkoituksenmukaisesti. Melua koskevista määräyksistä voidaan poiketa niissä tapauksissa, joissa toiminnasta on tehty ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus ja siitä on tehty päätös, jossa määrätään meluntorjuntatoimista. Melua koskevilla määräyksillä on rajoitettu meluhaittoja siten, että niiden mukaan toimittaessa ei äänentoistolaitteiden käytöstä eikä rakennus-, purku-, kunnossapito ja puhtaanpitotyöstä tarvitse esittää ympäristönsuojelulain 60 :n mukaista ilmoitusta. Yksittäistapauksissa ympäristölautakunta voi kuitenkin määrätä toisin, mikäli toiminnan aiheuttama melu on niin häiritsevää, että ilmoitus on tarpeen tehdä. Tiettyjen toimintojen aiheuttama melu tai tärinä on niin häiritsevää, että niistä on aina tarpeen tehdä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus. Määräyksessä on lueteltu toimintoja, jotka edellyttävät aina ilmoitusmenettelyä. Määräyksen luettelo ilmoitusvelvollisista toiminnoista ei ole tyhjentävä. Arvioitaessa melun häiritsevyyttä on otettava huomioon melun voimakkuuden lisäksi mm. melun kesto, toistuvuus, mahdollinen kapeakaistaisuus ja iskumaisuus sekä vuorokauden aika, jolloin melua esiintyy ja melun haitalliseksi kokevan kohteen erityispiirteet. 19 Eläinten jaloittelualueet ja laiduntaminen sekä lannoitteiden ja torjunta-aineiden ym. käyttö Eläinten jaloittelualueita koskevat määräykset on annettu maaperän suojelun vuoksi. Jaloittelualueiden sijoittelu riittävän kauas talousveden hankintaan käytettävistä kaivoista estää vesilähteen pilaantumisen. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden suojelu lannoitteiden ja torjunta-aineiden sekä lannoituksen mahdollisesti saastuttavalta vaikutukselta voidaan estää riittävän suurilla suojavyöhykkeillä. Pohjavesialuilla tapahtuvaa lannoitusta voidaan tehdä vain sulaan maahan välisenä aikana. Lietelannan multauksella parannetaan mm. lannan sisältämien ravinteiden kasvustoon siirtymistä. Muiden orgaanisten lannoitteiden käyttö on mahdollista vain jos riittävät tiedot osoittavat että käytöstä ei aiheudu riskiä pohjaveden laadulle. Puristenesteen leviämisen maastoon on annettu riittävät määräykset maaperän suojelemiseksi. Lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä vesistöjen lähellä on säädelty antamalla vesistöön nähden riittävät suojaetäisyydet.. Samoin suojaetäisyydet vesistöön nähden on annettu myös eläinten jaloittelualueita ja laidunnusta koskien.

17 17 7 LUKU. MUUT MÄÄRÄYKSET 20 Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset Pykälässä selvennetään ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen seuraamuksia viittauksella ympäristönsuojelulain säännöksiin. Ympäristön suojelulain 13 luvussa on valvontaa ja hallintopakkoa koskevia säännöksiä ja lain 116 :ssä on rangaistussäännökset ympäristönsuojelulain tai sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten vastaisesta toiminnasta. 21 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Rautalammilla toimii ympäristölautakunta, voi ympäristönsuojelulain 19 :n 3 momentin mukaan myöntää poikkeuksen ympäristönsuojelumääräyksistä. Poikkeus voidaan myöntää ainoastaan perustellusta syystä. Lähtökohtana on, että ympäristönsuojelumääräyksistä poiketaan vain yksittäisissä tapauksissa. Lupaa poikkeamiseen tulee hakea kirjallisesti ja asia käsitellään hallintomenettelyä koskevan lainsäädännön mukaisesti. Poikkeus voidaan myöntää vain niissä tapauksissa, joissa hakija kykenee muulla hyväksyttävällä tavalla estämään ympäristön pilaantumisen. Jos poikkeamisesta aiheutuu ympäristön pilaantumista, ei lupaa voida myöntää. 22 Siirtymäkausimääräykset Osa määräyksistä tulee voimaan siirtymäkauden jälkeen. Siirtymäkausi määräykset ovat tarpeen, koska ympäristönsuojelumääräyksissä on asetettu velvoitteita, jotka merkitsevät kiinteistön omistajille ja haltijoille taloudellisia kustannuksia. Siirtymäkausi koskee 4 :n mukaisia talousjätevesien käsittelyä koskevia määräyksiä. Ympäristönsuojelumääräysten voimaan tullessa käytössä olevat jätevesijärjestelmät on saatettava vastaamaan määräyksen mukaisia vaatimuksia talousjätevesiasetuksen määräämässä aikataulussa. Asetuksen mukaan vaatimukset on täytettävä mennessä. Ympäristönsuojeluviranomainen voi määräyksessä mainituilla edellytyksillä myöntää aikataulusta poikkeuksen. Kohtien 4.2 ja4.3 mukaiset herkkiä alueita koskevia jätevesimääräyksiä sovelletaan uusiin kiinteistöihin ympäristönsuojelumääräysten tultua voimaan. Vanhojen kiinteistöjen osalta määräaikaa on jatkettu siten, että jätevesijärjestelmät on uusittava määräyksen mukaisiksi viimeistään, kun niillä tehdään rakennuslupaa vaativia korjaus- tai muutostöitä. Rakennus töiden yhteydessä myös jätevesijärjestelmät on tarkoituksenmukaista uusia. 4 :n mukaiset jätevesien käsittelyä koskevat määräykset on vanhojenkin kiinteistöjen täytettävä mennessä. Siirtymäkausi koskee myös kohtien 14.1 ja 14.4 määräyksiä kemikaalien varastoinnista sekä kohdan 14.5 määräyksiä tankkauspaikoista. Ympäristönsuojelumääräysten voimaantullessa käytössä olevat kemikaalien varastointi- ja tankkauspaikat on muutettava määräysten mukaisiksi mennessä. Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulon jälkeen käyttöön otettavien varastointipaikkojen on oltava heti määräysten mukaisia. Herkillä alueilla sijaitsevat käytössä olevat polttoaineiden ja nestemäisten kemikaalien maanalaiset säiliöt on poistettava ja maanpäälliset säiliöt on muutettava määräysten mukaisiksi

18 18 mennessä. Siirtymäaika on annettu myös tankkauspaikoille ja sähkön jakelumuuntajien rakenteiden saattamiseksi määräysten mukaisiksi. 23 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo Ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan x.xx Päätöksen ympäristönsuojelumääräysten antamisesta tekee kunnanvaltuusto. Päätös määräysten hyväksymisestä annetaan ympäristönsuojelulain 19 :n 4 momentin mukaisesti tiedoksi siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun kuulutus on asetettu yleisesti nähtäville. Samoin kuulutetaan ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta.