Pohjois-Karjalan taajamat ja asuinalueet. Joensuun seutuopisto Pekka Piiparinen

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan taajamat ja asuinalueet Joensuun seutuopisto Pekka Piiparinen

2 Kirkonkylät 1800-luvun jälkipuoliskolle saakka Maakauppa: - Säännöllinen kaupankäynti maaseudulla oli kielletty vuoteen 1849 saakka - Markkinat - Maakauppa vapautui lopullisesti Vuonna 1863 Pohjois-Karjalan maaseudulla 44 kauppiasta Yleinen kirkonkylän keskus: - Kirkko - Pappila - Pitäjäntupa - Viljamakasiini - Muutama muu rakennus Tohmajärven entinen kirkonkylän keskus: Kirkko ( ), pitajäntupa (1856) ja pappila (1841).

3 Tohmajärven aluetta vuonna Kansallisarkisto.

4 Pohjoiskarjalai nen kirkonkylän keskusta luvun lopulta 1960-luvun alkuun. Puu-Juukaa.

5 NURMES - Kauppalaksi 1876, maa-ala erotettiin Nurmeksen pitäjästä - Asemakaava (1879) Julius Basilier - Puistoja - Paloturvallisuus -> leveät kadut, väljä rakentaminen ja puuistutukset - Mikonniemen osalta kaava toteutettiin pitkälti Kartta Nurmeksen museo. Kauppala = ei kaikkia kaupunkien oikeuksia ja velvollisuuksia. Oli maalaiskunnan ja kaupungin välimuoto.

6 PUU-NURMES - Sisä-Suomen laajin historiallisella ruutuasemakaava-alueella säilynyt yhtenäinen puukaupunkialue - Yhtenäisimmät alueet luoteisosassa - Ydinosan muodostavat lukujen puurakennukset - Aikoinaan paljon käsityöläisiä, kauppiaita ja virkamiehiä luvulta lähtien perinteinen rakentamisen tapa osittain murtui

7 Rajakatua vuonna Ennen vuotta 1940 valmistuneet rakennukset. Rakennus- ja huoneistorekisteri.

8 POROKYLÄ - Nurmeksen kirkonkylän keskukseksi 1800-luvun alussa (Vanhakylä) - Maakaupan vapautuminen 1800-luvun puolivälissä -> kasvua, mm. kauppiaita ja käsityöläisiä - rakentaminen ilman sääntelyä - Kirkonkylän palo > Porokylä - Rakentaminen jatkui ilman sääntelyä - Porokylä vähemmän varakkaiden alue kuin Kauppalan puoli - Nurmeksen maalaiskunta liittyi kauppalaan Seuraavana vuonna kaupungiksi Ennen vuotta 1940 valmistuneet rakennukset. Rakennus- ja huoneistorekisteri.

9 Pohjois-Karjalan kirkonkylien keskustoja ennen toista maailmansotaa Liperin kirkonkylän keskusta-aluetta vuonna Pohjois-Karjalan museo.

10 Liperin keskustaa vuonna Pohjois- Karjalan museo.

11 Kontiolah den keskustaa Pohjois- Karjalan museo.

12 Kiteetä. Pohjois- Karjalan museo.

13 LIEKSA - Brahean kaupunki > Pielisjärven pitäjän kirkonkylä - Keskusta-alue taajaväkiseksi yhdyskunnaksi v (maalaiskuntaan kuuluva asutuskeskus, jolla oli rajoitettu itsehallinto-oikeus) - Suurpalo 1934, lähes kaikki keskustan talot tuhoutuivat - Lieksan kauppala 1936 Pielisentietä vuonna Kuvan omistaa Jouko Martiskainen. - Lieksan kauppala ja Pielisjärven kunta yhdistyivät > kaupunki

14 Pielisentietä vuonna Kuvan omistaa Jouko Martiskainen.

15 Pielisentietä vuonna Kuvan omistaa Jouko Martiskainen.

16 Lieksan taajama-aluetta vuonna Kansallisarkisto.

17 Moisionkadun koulu ( ). Lieksan taajama-alueen ennen v valmistuneet rakennukset. Rakennus- ja huoneistorekisteri.

18 OUTOKUMPU - Kuparikaivos Liike-elämää nykyisen keskustan paikkeille 1920-luvun lopulla Outokumpua 1920-luvun lopulla. Outokummun kaivosmuseo.

19 Otto-Iivari Meurmanin asemakaava Outokummun kaivosmuseo.

20

21 Outokummun keskustaa 1940-luvun jälkipuoliskolla. Outokummun kaivosmuseo.

22 Liikekeskustaa vuonna Outokummun kaivosmuseo.

23 Mökkiasutus Viinijärven Kirkkosärkän alue vuonna Kuva Karjalaisen arkisto.

24 KIRKKOSÄRKKÄ, VIINIJÄRVI - Mökkiasutusta - Alkoi rakentua 1900-luvun alussa ja 1920-luvuila Outokummun kaivos ja rautatie - Maatilojen työntekijöitä, kalastajia, käsityöläisiä - Toisen maailmansodan jälkeen siirtoväkeä - Suuri osa purettu - Tänään jäljellä mökkiä

25 Pohjois-Karjalan taajamien modernisoituminen 1950-luvulta lähtien - Suuri väestönkasvu 1950-luvulla - Kirkonkylien ja taajamien palveluntarjonta kasvoi - Työmahdollisuudet lisääntyivät - Suurimmat taajamat Joensuun jälkeen 1940-luvun lopulla: - Outokumpu vajaa Lieksa noin Nurmes (kauppala ja maalaiskunta) (lähde: Joensuun seudun yleiskaava 1953) Liperin Keskustietä 1950-luvulla. Pohjois-Karjalan museo.

26 Liperin keskusta-aluetta vuonna Maanmittauslaitos.

27 ILOMANTSI - Karjalais-venäläinen aluehallinnon paikka eli pogosta, synty tod. näk luvulla - Seuraavilla vuosisadoilla talot ryhmittyivät Pappilanvaaralle noin kilometrin pituiseksi riviksi luvun lopulla keskukseksi Kirkkotien varsi Ilomantsin taajama-alueen ennen vuotta 1940 valmistuneet rakennukset. Rakennus- ja huoneistorekisteri.

28 luvun alusta 1960-luvulla keskuksena Kauppatie - etenkin rakennettuja liiketeloja Kuva Samu Aarnio. Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri.

29 luvun lopulla liikekeskusta Kalevantien varsille Kuva Pohjois-Karjalan museo.

30 - Kadun muutos kaksikaistaiseksi vuonna 2001 Kuva vuodelta 2016.

31 Juuan keskustaa luvun alussa. Pohjois- Karjalan museo.

32 Juuan kunnantalo. Ajoitukset: Rakennus- ja huoneistorekisteri.

33 Lieksan Pielisentien päät liikekeskustan kohdalla.

34

35 PANKAKOSKI - Ruukki 1820-luvulla luvun alussa puuhiomo kartonkitehdas - Monipuolista rakennuskantaa sekä ikärakenteen että toiminnallisuudenkin perusteella Vanhatietä.

36 Pankakoski, Kansallisarkisto.

37 Väinö Vähäkallio: tehtaan konttori (1930-luku). Alvar Aalto: Pankakosken voimalaitos (1962).

38 Pankakosken ennen vuotta 1940 valmistuneet rakennukset. Rakennus- ja huoneistorekisteri.

39 Polvijärven keskustaa v Polvijärvi- Seura.

40 Polvijärventietä Kartan tiedot: Rakennus- ja huoneistorekisteri.

41 NIINIVAARA - Kuului Kontiolahteen vuoteen 1915 saakka - Kuului Pielisensuuhun Joensuun kaupungilla maa-alueita luvun alkuvuosikymmeninä Joensuu pyrki saamaan haltuunsa Pielisjoen itärantojen alueet - Ensimmäinen suunnittelukilpailu Niinivaara viralliseksi alueeksi Bertel Jungin asemakaava vahvistettiin Kirkko - Museo - Kauppahalli - Vesitorni - 2 koulua - Tiaisenkatu - Lähinnä työläisalue - Modernin asemakaavoituksen piiriin 1950-luvun jälkipuoliskolla

42 Tiaisenkatua.

43 Kartta Joensuun kaupungin keskusarkisto.

44 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Pitkälän tilasta lohkotut palstat.

45 Yläkuva: Itärinteen ensimmäinen asemakaava Vasemmalla Niinivaaran aluetta 1970-luvun alussa. Pohjois-Karjalan museo.

46 Vuoden 1958 asemakaava ja rakennuksia Pielisensuunkadun ja Ensonkadun risteysalueella.

47 Soanlahdenkatua.

48 Suojärvenkatua tammikuussa 2018.

49 Niinivaaraa 1970-luvun alussa. Pohjois-Karjalan museo.

50 Otto-Iivari Meurman ja Olli Kivinen: Joensuun seudun yleiskaava 1953.

51 MUTALA - Oli ennen kaikkea työläisalue - Puutalot valmistuivat pääosin ennen toista maailmansotaa Pielisensuun kunnan maille - Epävirallinen kaavoitus (1920-luvulla?) - Osalla aluetta oli voimassa rakennusjärjestys - Mutala rakentui osin suunnitellusta, valvonta vajavaista esikaupunkialueilla - Paljon mökkimäisiä taloja - Moderni asemakaava 1957 Maamiehenkatua Mutalassa. Pohjois-Karjalan museo.

52 Pohjois-Karjalan museo.

53 PATALUODON ALUE - Esimerkki Joensuun seudun varhaisvaiheen esikaupunkiasutuksesta - Alkoi rakentua ensimmäisen maailmansodan jälkeen - Tanskasen maille palstoitussuunnitelma - Ensimmäinen moderni asemakaava 1960 Peruskartta Maanmittaushallitus.

54

55 RANTAKYLÄ - Pohjois-Karjalan ensimmäinen varsinainen lähiö - Metsälähiö kompaktikaupunki-lähiö - Pääosa rakennuskannasta 1970-luvulta - Kaavoitus pääosin kaupungin omaa työtä Rantakylän pääasiallisen kaavoitusvaiheet.

56 Ensimmäiset, 1960-luvulla valmistuneet kerros- ja rivitalot. Pohjois-Karjalan museo.

57 Venetietä vuonna Pohjois-Karjalan museo.

58

59 POHJOISAHO, OUTOKUMPU - Liittyi Vuonoksen kaivoksen ( ) avaamiseen - Alueen suunnittelu Martti Hakala - esikuvana Maunulan Sahamäki - Rakennussuunnittelu Ensio Lappalainen - Toteutettiin Pohjoisahoa 1970-luvun alussa. Outokummun kaivosmuseo.

60 Ensio Lappalainen: rivitalo (1968). Osmo Sipari: Pohjoisahon koulu (1966).