Raportti kestävästä matkailusta Välimeren alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raportti kestävästä matkailusta Välimeren alueella"

Transkriptio

1 Raportti kestävästä matkailusta Välimeren alueella Käsillä olevan raportin on laatinut esittelijä Michèle Sabban (Euroopan alueiden liitto; Île-de-Francen aluevaltuusto, Ranska). Sitä käsiteltiin ARLEMin kestävän kehityksen valiokunnan (SUDEV) neljännessä kokouksessa 16. tammikuuta 2013 ja se hyväksyttiin ARLEMin neljännessä täysistunnossa, joka pidettiin Brysselissä Belgiassa 18. helmikuuta CDR _00_02_TRA_TCD (en fi)tl/pas/ss FI

2 - 1 - Kokonaisuutena ottaen Välimeren alue on maailman johtava matkailukohde, vaikka sen sisällä onkin monia eroavaisuuksia. Se vastaanottaa 30 % saapuvista matkailijoista ja saa 25 % kaikista matkailutuloista maailmanlaajuisesti. Alueen matkailijoista 80 % tulee Euroopasta, pääasiassa Saksasta. 1 Samalla kun matkailu on avainasemassa alueen taloudellisessa kehityksessä ja globalisaatioprosessiin integroitumisessa, se luo myös huomattavia paineita luonnonvarojen ja ympäristön kannalta. ARLEMin jäsenet ovat alueiden komitean kanssa täysin samaa mieltä komitean kehottaessa kehittämään matkailua kilpailukyvyn ja kestävyyden pohjalta, ja painottaessa tämän ajatuksen kolmitahoista merkitystä: taloudellinen kestävyys, jolla varmistetaan oikeudenmukainen ja tehokas talouskehitys ja mahdollistetaan kehitys tulevia sukupolvia ajatellen; sosiokulttuurinen kestävyys, joka on sopusoinnussa Välimeren alueiden kulttuurin, arvojen ja identiteetin kanssa, sekä ympäristöllinen kestävyys, jolla varmistetaan, että kehitys on sopusoinnussa keskeisten prosessien, luonnon monimuotoisuuden ja elollisten luonnonvarojen säilyttämisen kanssa. 2 Ekologisesti kestävän matkailun edistäminen on ratkaisevan tärkeää erityisesti maapallon tällä alueella, jossa ilmaston lämpeneminen on kaikkein nopeinta kaikkine niine vaikutuksineen, joita sillä on aavikoitumisen, ehtyvien juomavesivarantojen ja biologisen monimuotoisuuden kaventumisen kannalta. Näin ollen vesivarantojen hallinnointi, saastumisen ja jätteiden hallinta sekä maaperän eroosion torjunta ovat eräitä niistä tärkeimmistä haasteista, joita matkailu Välimeren alueella nostaa esiin. Tätä kuvaa esimerkiksi se tosiseikka, että vuonna 2007 alue käytti luonnonvarojaan 2,6 kertaa nopeammin kuin ne uusiutuvat (verrattuna siihen, että maapallon luonnonvaroja käytetään yhteenlaskettuna keskimäärin 1,5 kertaa nopeammin kuin ne uusiutuvat) 1. Koska talouskriisin odotetaan vaikuttavan matkailuun vain hyvin pienessä määrin, eikä arabikevään aiheuttaman laskusuhdanteen oleteta olevan pitkäaikainen, tilanteen odotetaan pahenevan, ja lisääntyvä matkailijamäärä (kahden viime vuosikymmenen aikana Välimeren alueelle suuntautuvan matkailun kasvu on ollut nopeinta maailmassa) 1 vaikuttaa todennäköisesti huolestuttavasti ympäristöön. Vuonna 2010 matkailualan (kaikkine siihen liittyvine palveluineen ja investointeineen) osuus BKT:sta oli keskimäärin 10,9 %, mikä tekee siitä ratkaisevan tärkeän tekijän alueen talouselämässä 1 (sekä työpaikkojen että Välimeren maiden ulkomaankaupan taseen kannalta). Ilman matkailua Välimeren maiden pitäisi jyrkästi vähentää tavaroiden ja palveluiden tuontiaan kauppatasapainon saavuttamiseksi (esimerkiksi Albaniassa ja Montenegrossa matkailun osuus on yli 50 % viennistä 1 ). Toisaalta muilla aloilla, kuten infrastruktuurit sekä henkilöresurssit, luonnon- ja kulttuuriresurssit sekä lainsäädännölliset puitteet, Välimeri sijoittuu kansainvälisesti melko lailla häntäpäähän. Näin ollen kaksi tärkeintä prioriteettia ovat matkailun ympäristövaikutusten pienentäminen valistuksen avulla sekä tehostamalla resurssien ja infrastruktuurien hallintaa, sekä sellaisten vaihtoehtoisten matkailumuotojen kehittäminen, joiden vaikutus ekosysteemeihin on pienempi kuin "3S-turismin" (sea, sand and sun) viimeksi mainitun ollessa nykyisin vallitseva malli, johon liittyy golf-kenttien, uima-altaiden ja muiden sen kaltaisten palveluiden rakentaminen. 1 2 Robert Lanquar (2011): Tourism in the MED 11 countries, CASE Network Reports, No. 98/2011, CASE - Center for Social and Economic Research, Varsova (http://www.case-research.eu/upload/publikacja_plik/ _cnr_2011_98.pdf, ). Alueiden komitean tammikuuta 2011 pitämässään 88. täysistunnossa hyväksymä lausunto aiheesta "Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet" (CdR 342/2010 fin, kohta 12; esittelijä Ramón Luis Valcárcel Siso).

3 - 2 - Toinen kysymys on se, että matkailijamäärät vaihtelevat hyvin paljon eri alueiden ja maiden välillä, matkailijoiden keskittyessä hyvin suuressa määrin tietyille alueille ja toisten jäädessä marginaaliseen asemaan. Ulkomailta saapuvaan matkailuun liittyvät kustannukset ovat yli 20 % BKT:stä Libanonissa, mutta lähes 0 % Algeriassa 1. Matkailun aiheuttamiin ympäristöhaasteisiin vastaaminen merkitsee siten myös huomion kiinnittämistä alueisiin, joissa matkailu on vähäisempää. Kestäväpohjaista matkailua pohdittaessa on ympäristönäkökohtien lisäksi otettava huomioon myös kestävä lähestymistapa paikallisiin kulttuureihin isäntämaissa. Kestävää matkailua edistettäessä on tärkeää minimoida vieraiden kulttuurien tunkeutuminen matkailijoiden mukana paikalliseen kulttuuriin ja välttää paikallisen kulttuurin liiallinen kaupallistuminen. On olennaisen tärkeää, että kestävä matkailu mahdollistaa perinteiden säilyttämisen eikä kavenna alueen monimuotoisuutta. Alue- ja paikallisviranomaiset ovat avainasemassa matkailun kehityksen sääntelyssä ja sen kestäväpohjaisuuden varmistamisessa. 1. Matkailun aiheuttamat ympäristöhaasteet Välimeren alueella: kestäväpohjaisen, integroidun matkailun edistäminen Yksi matkailun eroista moniin muihin taloussektoreihin verrattuna on se, että sen aiheuttamalla ympäristön pilaantumisella on kielteinen vaikutus myös alan itsensä kehitykseen. Mikäli alueen ympäristö pilaantuu siinä määrin, ettei se enää ole matkailukohteena houkutteleva, alue voi menettää tärkeän tulonlähteensä. Lisäksi ekosysteemeihin kohdistuva paine nopeutuu: veden ja energian kulutus ylittää usein tuotantoja toimituskapasiteetin; kiinteän jätteen kerääminen ja käsittely on riittämätöntä ja kaupungistuminen, rannikkorakentaminen ja luontoalueiden muutos vaikuttavat syvästi biologiseen monimuotoisuuteen Välimeren alueella. Näihin ongelmiin yhdistyy maaperän suolapitoisuuden kasvu rannikkoalueilla, erityisesti Italiassa, samalla kun tehoviljely nopeuttaa osaltaan maaperän eroosiota. Tämän vuoksi on yhä tärkeämpää pyrkiä suojelemaan maaperää ja vesivarantoja, ja vaikka tätä ei aina kansallisesti pidetäkään prioriteettina, tuettava paikallisviranomaisten tarpeita Välimeren unionin ja muiden sellaisten organisaatioiden kautta, jotka voivat rahoittaa tarvittavia hankkeita ja infrastruktuureita. 1.1 Vesivarojen hoito: ylikäyttö, aavikoituminen, veden saastuminen ja kierrätys Matkailu aiheuttaa Välimeren alueella merkittäviä paineita veden kysynnälle sekä johtaa pohjavesien ehtymiseen ja veden pilaantumiseen. Yleensä turisti käyttää 3-4 kertaa enemmän vettä kuin paikallinen asukas. Esimerkiksi Alanyassa (Turkissa) matkailuun liittyvä veden kulutus vuonna 2009 oli 52% kokonaiskulutuksesta. Myös alueilla, joilla kulutus ei ole näin suuri, juomaveden saatavuus voi olla ongelma. Esimerkiksi Marsa Matruhin hallintoalueella Egyptissä vettä on paikallisen veden huonon laadun vuoksi

4 - 3 - johdettava alueelle kahden Alexandrian jakeluverkostoon yhteydessä olevan putkiston kautta ja kuljetettava rautateitse ja vesitankkereissa, jotta matkailun vuoksi tarvittava ylimääräinen vesi pystytään toimittamaan paikalle. Djerbassa kaksi suolanpoistolaitosta eivät riitä täyttämään niitä tarpeita, joita matkailu asettaa vedenkulutukselle, ja siellä on jouduttu turvautumaan samankaltaisiin ratkaisuihin kesän kuluessa, vesikysymyksen ollessa kaikkein akuuteimmillaan 3. Uusin ratkaisu on näin ollen suolanpoistolaitosten käyttö juomaveden tuottamiseen. Tämä on kuitenkin epäsovelias ja kallis ratkaisu, ja vaikka se kuluttaa vähemmän energiaa kuin resurssien kuljetus tankkerissa tai putkistoissa, energia on edelleen tärkeä kysymys. Kokonaisuudessaan Välimeren alueella suolan poistaminen 30 miljoonasta kuutiometristä vettä päivässä vastaa 5000 megawatin tai 8-10 kaasulla toimivan kombivoimalaitoksen, tai 1-5 ydinvoimalan kapasiteettia. Lisäksi suolanpoistolaitoksista vapautuu sekä suolavettä että kasvihuonekaasuja, ja niiden energiankulutus on vakava ongelma sähkönkulutuksen huippukauden aikana, jolloin matkailupalvelut ja matkailuun liittyvät urbaanit infrastruktuurit kuluttavat sitä eniten. Torremolinoksessa matkailun osuus sähkönkulutuksesta on 40 %. Sähkönkulutus on siellä viimeisten 20 vuoden aikana noussut 169 %. Turkin Alanyassa, jossa sähkönkulutus vuosien 2000 ja 2008 välillä nousi 208 %, matkailun osuus on 21 % kulutuksesta. Lisäksi sähkökulutus joskus kaksin- tai kolminkertaistuu turistialueilla matkailun huippukauden aikana. Kansalaisjärjestö Plan Bleu on suorittanut alueella tutkimusta ja suosittaa käsitellyn jäteveden uudelleenkäyttöä suolanpoiston lisäksi. Jäteveden kerääminen ja käsittely kuluttaisi vähemmän energiaa, ja työpaikkojen ja koulutuksen kannalta vedenkäsittely vaatii hyvin samankaltaista kokemusta (membraaniteknologia ja käänteinen osmoosi) kuin suolan poisto. Nämä kaksi lähestymistapaa voisivat näin täydentää toisiaan. Alueelle on kuitenkin ensin saatava rakennettua käsittelylaitoksia. Espanjan Torremolinoksessa sellaista ei ole, huolimatta siitä, että matkailijayöpymisten määrä alueella on noin 5 miljoonaa vuodessa. Tétouanin rannikolla Marokossa matkailun tuottama jätevesi lasketaan usein käsittelemättömänä suoraan mereen, ja olemassa olevat vedenkäsittelylaitokset ovat selvästi ylikuormitettuja. Euroopan ympäristökeskus arvioi vuonna 2000, että matkailu aiheuttaa 7 % kaikesta saastumisesta Välimerellä. Turkissa noin 90 prosentilla tehtaista ja 80 prosentilla matkailupalveluista ei ole vedenkäsittelyä. Vain 20 % kotitalouksien jätevesistä käsitellään, ja vain 6 % kiinteästä jätteestä loppukäsitellään vuosittain (WWF Turkki, 2002). Italiassa rannikolla sijaitsevien 120 tärkeimmän kaupungin jätevesistä 80 % lasketaan Välimereen täysin käsittelemättömänä. Lisäksi huomattakoon, että Välimeri muodostaa 0,7 % maapallon vesipinta-alasta, mutta saa osakseen 17 % öljyn aiheuttamasta meren pilaantumisesta koko maailman mittakaavassa. Arvioiden mukaan joka vuosi tonnia raakaöljyä joutuu mereen merikuljetustoiminnan yhteydessä. 3 Kun otetaan huomioon Välimeren veden hidas uusiutuminen joka vie noin 80 vuotta, saastuneen veden käsittelyä on pidettävä prioriteettina erityisesti sen vuoksi, että Välimerta käytetään myös kalastukseen ja vesiviljelyyn (jotka molemmat ovat myös itse saastumisen aiheuttajia) ja koska monet matkailijat tulevat sen vesiin uimaan. 3 Lucia De Stefano (2004): "Freshwater and Tourism in the Mediterranean", WWF Mediterranean Programme (http://www.scribd.com/doc/ /fress-water-and-tourism-wwf, ).

5 - 4 - Vedenkäsittelylaitoksiin investoiminen auttaisi näin puuttumaan ongelmiin, jotka liittyvät puhtaanapitoon ja kansanterveyteen, ympäristöön erityisesti merialueiden suojeluun sekä vesihuoltoon. Huomattavia säästöjä voidaan saada aikaan, mikäli matkailuala saadaan riittävän tietoiseksi ongelmista ja se saadaan liikkumaan oikeaan suuntaan, ja mikäli julkisviranomaiset ottavat käyttöön vesienhoitosuunnitelmia. Niiden on perustuttava tutkimuksiin, joissa vertaillaan erilaisten vesihuoltomallien kustannuksia ja etuja (mukaan lukien vertaileva kustannus-hyötyanalyysi vesivarojen suojelusta verrattuna veden jakelun laajentamiseen). Lisäksi kysynnän hallintaan keskittyvät toimintalinjat näyttävät olevan halvempia kuin toimintalinjat, joissa keskitytään veden jakelun hallintaan. Tällaisissa tutkimuksissa painotetaan myös etuja, joita voidaan saada optimoimalla vesivarojen jakaminen eri aloille (kotitalouskäyttö, matkailu, maatalous ja teollisuus), joiden vedenkulutusta sitten säänneltäisiin. Niiden pohjalta voitaisiin esimerkiksi velvoittaa teollisuus käsittelemään tai esikäsittelemään tuottamansa saastunut vesi. Julkisviranomaiset ovat tässä ratkaisevassa asemassa, sillä ne voivat järjestää kuulemisia, koota tietoa veden käytöstä ja siihen liittyvistä ongelmista sekä varmistaa, että uudet säännökset pannaan täytäntöön. Viimeksi mainittu tekijä on ratkaisevan tärkeä, ja sitä voidaan toteuttaa monissa eri muodoissa, kuten vesipolitiikalla, institutionaalisen ja hallinnollisen kapasiteetin rakentamisella sekä asiantuntemuksen, kannustimien ja seuraamusten vahvistamisen kautta. 1.2 Eroosio, kaupunkiasutuksen leviäminen, biologisen monimuotoisuuden kaventuminen ja rannikkoalueiden rappeutuminen Toinen tärkeä haaste on aluesuunnittelun kehittäminen kaupunkipalveluiden parantamiseksi, maankäytölle aiheutuvien paineiden sääntelemiseksi ja luonnonympäristöön kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi. Matkailun aiheuttamalla urbaanilla kehityksellä on monia kielteisiä vaikutuksia: 1) rannikoiden tilan huonontuminen ja maaperän eroosio, 2) maapinta-alan loppuminen sekä 3) maanviljelykseen käytettävissä olevan pinta-alan pienentyminen. (1) Alueen matkailu keskittyy pääasiassa rannikoille, mikä on johtamassa vakavaan rantojen eroosion ongelmaan. Eräässä Euroopan ympäristökeskuksen siteeraamassa tutkimuksessa 4 esitetään olettamus, että kolme neljäsosaa Espanjan ja Sisilian välisistä hiekkadyyneistä on kadonnut matkailun aiheuttaman kaupungistumiskehityksen tuloksena. Matkailuinfrastruktuurien rakentaminen liian lähelle rantaviivaa ja erityisesti rantadyyneille nopeuttaa rantojen eroosiota. (2) Lisääntyvä kaupungistuminen, joka johtuu matkailupalveluiden rakentamisesta ja lomaasuntojen määrän massiivisesta lisääntymisestä 1990-luvulta alkaen on myös johtanut siihen, että maapinta-ala alkaa ehtyä. Kriittinen kynnys maapinta-alan käytön suhteen on saavutettu kilometrin matkalla yhteensä kilometrin pituisesta rantaviivasta. Tetouanin 4 Euroopan ympäristökeskus (European Environment Agency) (2001): Environmental signals.

6 - 5 - rannikolla Marokossa enää 12,5 % rantaviivasta on yhä "luonnontilassa" asutuksen lisääntymisen ja golfkentän avaamiseen liittyneiden rakennushankkeiden tuloksena. Torremolinoksessa 85 % kokonaispinta-alasta on urbanisoitunut, ja jäljellä on enää 10 hehtaaria rakennusmaata. (3) Välimeren alueella kokonaisuudessaan maatalousmaan määrä asukasta kohden on pudonnut neljänneksellä vuodesta 1990 lähtien ja puolella viimeisten 40 vuoden aikana. Luku on tätä nykyä enää 0,2 hehtaaria asukasta kohden. Vaikka uutta viljelymaata on otettu käyttöön, viljelymaan kokonaismäärä on vähentynyt 7 % vuodesta Viljelykelpoisen maapintaalan vähentymistä selittävät monet tekijät, kuten eroosio, maaperän hedelmällisyyden vähentyminen sekä kaupungistuminen. Menetykset ovat usein peruuttamattomia. Lisäksi on ryhdyttävä toimiin, joilla voidaan vähentää kaupunkialueiden haavoittuvuutta ilmastonmuutosten vaikutusten suhteen sekä ottaa käyttöön suunnittelu- ja rakennusstandardeja, joissa otetaan huomioon ilmanstonmuutoksen pitkän aikavälin vaikutukset. On myös ryhdyttävä toimiin kaupunkiasutuksen leviämisen rajoittamiseksi (keskittymällä hyödyntämään täysimääräisesti jo olemassa olevia kaupunkirakenteita, käyttämällä hylättyjä teollisuusalueita ja lisäämällä asukastiheyttä harvaan asutuilla alueilla). Lisäksi on kehitettävä kestävää kaupunkisuunnittelua ja arkkitehtuuria pienentämällä rakennusten ekologista jalanjälkeä, arvioitava uudelleen liikkuvuutta (jalankulkijat, pyöräilijät, julkinen liikenne) sekä edistettävä toiminnallista monimuotoisuutta. Sanomattakin on selvää, että tämän kaltaisten sopeuttamistoimien on perustuttava kestävän kehityksen periaatteisiin, mukaan lukien veden ja kaikenlaisten jätteiden kierrätys ja uudelleenkäyttö sekä uusiutuvien energialähteiden käyttö. 1.3 Liikenne Matkailu aiheuttaa noin 5,3 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Niistä 75 % on peräisin liikenteestä, joka on tärkein matkailuun liittyvä ilman saastumisen aiheuttaja. Sen vuoksi on tärkeää asettaa ensisijaiseen asemaan saastuttamattomat tai vähemmän energiaa kuluttavat liikennemuodot. Lentomatkustus on ylivoimaisesti eniten saastuttava liikennemuoto, ja kuitenkin hallitukset itse usein asettavat sen rautatieliikenteen edelle. Lentomatkojen määrä on 1970-luvulta lähtien lisääntynyt 5 6 % vuosittain, pääasiassa lentolippujen hintojen merkittävän laskun vuoksi. Kun otetaan huomioon lentomatkailun huomattava ekologinen jalanjälki, myös yksittäisiin liikennemuotoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ranskan ympäristöinstituutin IFEN:n elokuussa 2007 julkaisema tutkimus osoittaa, että väestön viikonloppuisin ja loma-aikoina tekemät automatkat aiheuttavat yksinään 16 % yksityisautoilusta peräisin olevista hiilidioksidipäästöistä Ranskassa. Vaikka vain 7 % matkailijoista matkusti lentoteitse, lentomatkailu aiheutti 62 % kasvihuonekaasupäästöistä matkailuun liittyvässä matkustamisessa. Lisäksi 42 % näistä päästöistä syntyi pitkän matkan lennoista, joita oli vain 2 % lentojen kokonaismäärästä. Liikenteeseen liittyviä kannustimia on siksi suunnattava moniin eri kohteisiin: erityisesti paikallisviranomaisille, jotta niitä kannustetaan ottamaan käyttöön entistä energiatehokkaampia liikennemuotoja (rautatiet, raitiovaunuliikenne, polkupyöräily), edistämään julkista liikennettä sekä

7 - 6 - rajoittamaan autolla pääsyä tiettyihin kohteisiin; toisaalta matkailualalle, jotta sitä kannustetaan edistämään puhtaita toimintoja (esim. kanootti- tai kajakkiretkiä vesiskootterin sijaan), samoin kuin auto- ja lentokonevalmistajille, jotta niitä kannustetaan kehittämään vähemmän saastuttavia kuljetusmuotoja. 1.4 Jätteet Kaupunkien tuottaman kiinteän jätteen käsittelylaitosten kehittäminen on yhä tärkeämpää. Ei pelkästään Välimeren eteläpuolella nopeana säilyneen väestönkasvun vuoksi, vaan myös siksi, että väestöntiheys turistialueilla kasvaa merkittävästi kesäkuukausien aikana (esimerkiksi Torremolinoksessa väestöntiheys lisääntyy normaalista asukkaasta neliökilometriä kohden :een elokuun aikana), ja myös siksi, että matkailijat tuottavat huomattavasti enemmän kiinteää jätettä kuin pysyvät asukkaat (esimerkiksi Cabrasissa turisti tuottaa keskimäärin 7 kiloa jätettä päivässä, kun asukkaat tuottavat 0,5 kiloa päivässä). Kierrätys ei useinkaan ole kehittynyttä kyseisellä alueella. Välimeren risteilyt ovat itsessään merkittävä ekologisten ongelmien lähde, mukaan lukien veden ja rannikoiden saastuminen sekä merenpohjan tuhoutuminen. Yksi risteilyalus tuottaa vuodessa noin 50 tonnia kiinteää jätettä, 7,5 miljoonaa litraa nestemäistä jätettä, litraa saniteettilaitteista peräisin olevaa jätevettä sekä litraa ateriapalveluista peräisin olevaa jätevettä. Kun jätteen keräämiseen, varastointiin ja käsittelyyn ei investoida, tilanne johtaa vakaviin kansanterveydellisiin ongelmiin ja saastuttaa maaperää ja juomavettä. Tämän vuoksi on otettava käyttöön jätteen lajittelu- ja kierrätysmenettelyitä sekä yksityistalouksissa että matkailupalveluissa. Kaikki matkailualalla toimivat ammattien harjoittajat (työntekijät, teollisen toiminnan harjoittajat, kauppiaat ja vaaleilla valitut edustajat) on saatava tietoisiksi ongelmista ja heidän on puolestaan informoitava matkailijoita. On myös tärkeää kehittää julkisen sektorin kierrätyspalveluita ja parantaa jätehuoltoa. Matkailutoiminnan kausiluonteisuus selittää motivaation puutteen, kun kyse on matkailualaa koskevien toimenpiteiden käyttöönotosta. Siksi tulisi pikemminkin ajatella jätehuoltoa kokonaisuutena sen sijaan, että käsitellään matkailualan jätehuoltoa erillisenä kysymyksenä. 1.5 Luonnon monimuotoisuus Useimmissa Välimeren maissa infrastruktuurin rakentaminen rannikoille on tuhonnut hiekkadyynejä ja kaventanut rannikoiden kasvillisuuden monimuotoisuutta. Intensiivinen matkailu vaikuttaa myös osaltaan tiettyjen herkkien kosteikkoalueiden tilan heikkenemiseen turistikeskittymien läheisyydessä. Jo vuonna 1996 julkaistussa OECD:n ja IUCN:n raportissa 5 todettiin, että maailma on saattanut menettää 50 % kosteikkoalueistaan vuoteen OECD/IUCN (1996): Guidelines for aid agencies for improved conservation and sustainable use of tropical and sub-tropical wetlands, OECD, Pariisi, s. 10 (http://www.cbd.int/doc/guidelines/fin-oecd-gd-lns-wlands-en.pdf, 18/01/2013).

8 - 7 - verrattuna. Tätä nykyä kosteikkoalueet ovat eräillä alueilla hävinneet lähes kokonaan. Tämä koskee myös Ranskaa, Kreikkaa, Italiaa ja Espanjaa, vaikka tilanne onkin kriittisempi Välimeren eteläpuolella esimerkiksi Tetouanin rannikolla. Näiden luonnollisten habitaattien katoamiseen liittyy monien sellaisten eläinlajien määrän vähentyminen, jotka tarvitsevat kosteikkoympäristöä selviytyäkseen. Vesilintujen määrä on vähentynyt lähes puolella viimeisten 20 vuoden aikana ja neljännes niistä lajeista, jotka yhä elävät näillä alueilla, uhkaa kuolla sukupuuttoon. Meriympäristön monimuotoisuuden osalta Euroopan ympäristökeskuksen vuonna 2010 tekemän arvion 6 päätelmä oli, että vähintään 50 % Euroopan matelijoista (kilpikonnat) ja merikaloista on uhanalaisia, kun muiden lajien osalta tilanne oli joko tuntematon tai pienen kalalajien vähemmistön osalta suotuisa. Mikään matelijoiden tai selkärangattomien lajeista ei ollut vaaran ulkopuolella, ja saatavilla olevat tiedot olivat riittämättömät, jotta olisi pystytty määrittämään tilanne 70 prosentin osalta nisäkäslajeista (jotka myös ovat uhattuna) ja selkärangattomista. Veneily ja muut vesillä tapahtuvat vapaa-ajanviettomuodot ovat myös yksi tekijä biodiversiteetin kaventumisessa. Ne heikentävät meriruohoalueiden tilaa (vitakasvi- ja korallilajikkeet), pienentävät merikilpikonnien populaatioita tuhoamalla pesintäalueita ja muodostavat uhkan munkkihyljepopulaatiolle erityisesti Turkin Alanyassa. Euroopan ympäristökeskuksen mukaan vain 10:tä prosenttia Euroopan meriekosysteemeistä suojellaan asianmukaisesti. Puolet merialueista on uhanalaisia tai niiden tila on merkittävästi huonontunut, ja lopun 40 prosentin tilanne on tuntematon. Rannikkoalueilla 70 % merellisistä luontotyypeistä on joko tuhoutunut tai osittain vahingoittunut. Vain 8 prosenttia niistä on edelleen hyvässä kunnossa. Tämän vuoksi on tärkeää suosia yksinkertaisempia urheilulajeja (kuten surffaus, purjehdus, polkuveneily ja uinti) ja ottaa käyttöön rajoituksia näiden toimintojen harjoittamiselle haavoittuvilla alueilla. Matkailijoille on myös kerrottava heidän käyttämiensä tuotteiden, kuten aurinkosuojien ja laitteiden huoltoon käytettävien tuotteiden ympäristölle aiheuttamista vaaroista. Esimerkkinä mainittakoon, että Santé Environnement France -järjestö, joka edustaa 2 500:ta lääkäriä, jakaa urheilulajeja käsittelevää ilmaista "vihreää" opasta (Petit guide vert du bio-sportif) 7, jossa kerrotaan, kuinka yhdistää urheilu terveyden ja ympäristön suojeluun. Oppaassa tarkastellaan kutakin urheilulajia ja siihen liittyviä tuotteita, jotta ihmiset ymmärtäisivät, mikä on haitallista heidän terveydelleen ja ympäristölle. 1.6 Matkailun ja kestävän kehityksen välisen suhteen parantaminen On olemassa esimerkkejä siitä, että matkailun ja luonnonympäristön suojelun välille on mahdollista kehittää positiivinen suhde. Tämä on osoitettu esimerkiksi Sardiniassa, jossa luonnonsuojelualueilla vierailevia ihmisiä varten on kehitetty erityisohjelmia, sekä Rovinjissa Kroatiassa, jossa luonnonympäristöjä on suojeltu menestyksekkäästi sen ansiosta, että maankäytön suunnittelussa on keskitytty niiden säilyttämiseen. 6 7 Euroopan ympäristökeskus (European Environment Agency) (2010): 10 messages for Marine ecosystems. (http://www.eea.europa.eu/publications/10-messages-for , 18/01/ /1/2013.

9 - 8 - Matkailun ja ympäristönsuojelun välistä suhdetta voidaan näin parantaa lisäämällä kaikkien asianomaisten toimijoiden tietoisuutta ongelmista, ottamalla käyttöön vihreitä kannustimia, luomalla standardeja ja strategisia suunnitelmia, joissa ympäristönäkökohdat otetaan huomioon sekä asettamalla sanktioita noudattamatta jättämisestä ja palkitsemalla ponnistelut ympäristömerkkien ja ympäristöperuskirjojen avulla. Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuudet, hyvien käytänteiden vaihto ja yhteistyö alan erityisjärjestöjen kanssa (kuten Plan Bleu ja WWF, jotka voivat tarjota tutkimuksia ja ehdotuksia) ovat aivan yhtä tärkeitä. Ympäristöä on ajateltava kuitenkin myös laajemmassa mielessä kuin pelkästään matkailun kannalta: on otettava huomioon myös muut sektorit, kuten maatalous ja ravintolapalvelut. Tähän liittyen yksi kuvaavimmista esimerkeistä löytyy Turkin Ciralista. 8 Tämä alue Turkin rannikolla on muuttunut kestävän matkailun mallialueeksi sen ansiosta, että paikallisyhteisö osallistuu aktiivisesti luonnonsuojelutoimiin ja hyötyy ympäristön tuottamista taloudellisista eduista. Paikallisten tuotteiden tuottamista ja markkinointia varten on perustettu osuuskunta, ja Ciralissa tuotettuja tuotteita varten otettu käyttöön alkuperämerkintä. Alueella on koulutettu luonto-oppaita ja rakennettu vaellusreittejä. Turisteille suunnattu valistustoiminta, merikilpikonnien pesintäalueiden kohtelua koskevien parhaiden käytäntöjen edistäminen sekä rantojen jatkuva valvonta ovat pienentäneet merikilpikonniin kohdistuvaa uhkaa huomattavasti, samalla kun se on toiminut piristysruiskeena matkailulle. Nämä toimet ovat yhdistäneet paikallisyhteisön jäseniä ja erityisesti nuoria toisiinsa. Yhteisöön on kehittynyt yhteenkuuluvaisuuden ja osallisuuden tunne, joka on keskeinen tekijä hankkeen pitkän aikavälin menestyksen kannalta. On syytä pitää mielessä, että pelkästään taloudelliselta näkökannalta katsottuna elinkelpoisten, ympäristön kannalta vastuullisten matkailumuotojen kehittäminen on loppujen lopuksi edullisempi lähestymistapa. Se tosiasia, että lopullisen ympäristölaskun maksaa viime kädessä paikallisväestö, eivät turistit, tekee entistäkin tärkeämmäksi paikallisväestön osallistumisen tämän tyyppiseen kehittämiseen. 2. Kestävä kehitys matkailualalla Matkailulla voi olla taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia paikallisiin ja alueellisiin yhteisöihin. Se stimuloi taloutta, monipuolistaa sitä silloin, kun se on suhteellisen kapeapohjainen ja mahdollistaa infrastruktuurien parantamisen. Haasteena on siksi löytää keinot, joilla tuetaan kestävän matkailun kehitystä Välimeren alueilla. Kuten YK:n ympäristöohjelma UNEP ja Maailman matkailujärjestö UNWTO ovat osoittaneet 9, investoinnit vihreämpään ja kestävämpään matkailuun ovat keino luoda työpaikkoja ja vähentää köyhyyttä samalla, kun parannetaan tuloksia ympäristön kannalta. 8 9 Ks. WWF: Mediterranean: A showcase for sustainable tourism in Turkey, julkaistu 20. kesäkuuta (http://mediterranean.panda.org/?4685/a-showcase-for-sustainable-tourism-in-turkey, 18/1/2013). UNEPin ja UNWTO:n yhdessä vuonna 2011 julkaiseman, vihreää taloutta käsittelevän raportin matkailua koskeva luku (http://www.unep.org/greeneconomy/portals/88/documents/ger/ger_11_tourism.pdf), (18/01/2013).

10 - 9 - Tämä edellyttää paikallisen ja alueellisen ulottuvuuden huomioimista demokraattisen, osallistavan prosessin aikaansaamiseksi. ARLEMin välityksellä laadittava yhteinen pöytäkirja on tämän vuoksi tarpeen, jotta voidaan arvioida erityisiä toimintasuunnitelmia. ARLEM voisi myös kerätä tietoa ja kannustaa eri sidosryhmiä tekemään yhteistyötä paikallisten toimintastrategioiden kehittämiseksi Välimeren eri alueita varten. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että alue sopeutuu maailmanlaajuisilla matkailumarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin ja erityisesti nousevan talouden maista peräisin olevien matkailijoiden saapumiseen. Koulutus, infrastruktuurit sekä pk-yritysten tukeminen ja niille tiedottaminen ovat aloja, joilla alue- ja paikallisviranomaiset pystyvät toimimaan ja joilla niiden on tärkeää hyödyntää vastaavien viranomaisten kokemuksia sekä Välimeren unionin kaltaisten organisaatioiden tukea. Alue- ja paikallisviranomaiset voivat siten monin tavoin edistää kestävän matkailun kehittämistä alueellaan. 2.1 Innovoinnin, houkuttelevuuden, laadun ja tuottavan kasvun edistäminen Tämä edellyttää toimijoiden välistä hyvien toimintatapojen vaihtoa (ammattijärjestöjen tarjoamia malleja ei tässä pidä jättää huomiotta). Lisäksi on tuettava merkittävästi pk-yrityksiä, jotta ne pystyvät vastaamaan matkailijoiden odotuksiin erityisesti palveluiden laadun osalta. Toinen vaihtoehto on monipuolistaa matkailupalveluja räätälöimällä niitä eri kohderyhmien mukaan (kuten iäkkäät eläkeläiset, vammaiset tai opiskelijat). Mahdollisina vaihtoehtoina tulisi myös harkita monitasoista yhteistyötä sekä teknologian siirron edistämistä sen varmistamiseksi, että yrityksillä on käytössään perustavanlaatuiset palvelut, kuten puhelin ja internet. 2.2 Henkilöresurssien hallinta Vuonna 2010 joko suoraan tai epäsuorasti matkailuun liittyviä työpaikkoja oli noin 12 % alueen kaikista työpaikoista (ILO 2012). Vaikka työpaikat eivät ole lisääntynet samaa vauhtia matkailijamäärän kasvun kanssa, matkailu on ratkaisevan tärkeä työllisyyden edistäjä tällä alueella, joka kärsii jatkuvasti korkeasta työttömyydestä ja erityisesti nuorisotyöttömyydestä (ja moniin matkailuun liittyviin työtehtäviin palkataan juuri nuoria). Henkilöresurssien hallintaan tällä alalla pitäisi näin ollen sisällyttää erityiskoulutuksen tarjoaminen (sellaisilla aloilla kuin palvelut, kielet ja johtaminen) sekä entistä houkuttelevammat työehdot ja palkat. 2.3 Kunkin matkailukohteen erityislaadun korostaminen Kulttuuriperinnön säilyttäminen on myös kysymys, joka nousee esiin matkailun kehittämisen yhteydessä. Kulttuurimatkailu on erittäin tärkeässä asemassa monilla Välimeren alueilla. Pyhiinvaellusmatkat ovat olennainen seikka sellaisissa maissa kuten Kreikka, Israel, Italia, miehitetty palestiinalaisalue, Espanja ja Turkki, ja niiden osuus kaikesta matkailusta on tietyillä alueilla jopa 90%. UNESCOn kaltaiset elimet voivat tarjota alueille apua tällä alalla sekä aineellisen että henkisen perinnön, kuten perinteiden ja kulttuurien suhteen. Barissa 30. tammikuuta 2012 pidetyssä ARLEMin

11 kolmannessa täysistunnossa hyväksytyssä raportissa, jossa käsitellään kulttuuriperinnön säilyttämistä ja vahvistamista Välimeren alueella 10, ARLEMin jäsenet korostivat, että alue- ja paikallisviranomaisilla voi olla tärkeä rooli sekä kulttuuriperinnön suojelussa että sen tehokkaan hyödyntämisen varmistamisessa. Matkailuun liittyen haasteena on täyttää autenttisia elämyksiä etsivien matkailijoiden tarpeet samaan aikaan, kun modernisoidaan heille tarjottavat palvelut. Paras lähestymistapa olisi siksi ottaa käyttöön entistä tiukemmat kaupunkisuunnittelustandardit, joilla pyritään sekä suojelemaan ympäristöä että edistämään yksittäisten alueiden matkailua kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. 2.4 Resurssien säilyttäminen ja suojelu Matkailusta on tehtävä entistä energiatehokkaampaa ja kestävämpää. Etusijalle on asetettava investoiminen energiatehokkaaseen liikenteeseen ja matkailuinfrastruktuuriin, samoin kuin jätteiden ja saastumisen vähentäminen, biologisen monimuotoisuuden edistäminen sekä edistyneen teknologian hyödyntäminen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Julkisviranomaisten on kuitenkin hyödynnettävä myös luonnonsuojelujärjestöjen tukea, jotta ympäristökysymykset tulevat suuren yleisön tietoon. 2.5 Esteiden raivaaminen matkailun kehittämisen tieltä On tehtävä ero kahdentyyppisten esteiden välillä: materiaaliset esteet, kuten epäasianmukaiset liikenneinfrastruktuurit (joko maan sisäiset tai ulkoiset liikenneyhteydet), riittämätön matkailukapasiteetti tai resurssien tarjonta, sekä toisaalta "aineettomat" esteet, kuten investointien puute (johon liittyy kyvyttömyys houkutella investoijia) sekä hankalat tai koordinoimattomat hallinnolliset menettelyt. Tulisi kehittää pitkäaikaisia toimijoiden välisiä yhteistyösuunnitelmia ja seurata tarkoin niiden vaikutusta, jotta voidaan kehittää sellaista matkailua, joka tarjoaa tärkeän kansallisen tulonlähteen eteläisille ja itäisille maille, sekä säilyttää sen kestävyys. Erityisesti on korostettava, että tämän siirtymäkauden aikana eteläisten Välimeren maiden kehitykselle ei pidä asettaa esteitä. 2.6 Matkailua ja sen vaikutuksia koskevan tiedon parantaminen Mikäli matkailupolitiikkaa on määrä sopeuttaa ja yrityksistä tehdä tehokkaampia, tarvitaan tilastollisia ja informatiikkaan liittyviä välineitä, jotka kattavat matkailun kaikki näkökohdat, jotta voidaan vastata paremmin alan toimijoiden tarpeisiin, hallita matkailuun liittyviä haasteita ja kertoa mahdollisille sidosryhmille matkailun kehittämisen eduista. Tämä edellyttäisi paikallisten kestävän matkailun toimistojen kehittämistä toimimaan väliportaana ja koordinaattorina tarjoamaan tietoa ja apua matkailualan ammattilaisille, sekä seuraamaan luonnonympäristöjen tilaa (saastetasot, maan eroosio, kemianteollisuuden vaikutukset). 10 CdR 386/2011 rev. 1, saatavilla osoitteessa

12 Eurooppassa ollaan parhaillaan käynnistämässä ENPI-SEIS -hanketta 11 ; järjestelmää, jossa ympäristötietoa jaetaan EU-maiden ja laajemmin sen naapurimaiden kesken. Tämän ohjelman kumppanimaita ovat EU:n jäsenvaltiot sekä EU:n naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat, joita ovat mm. Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libya, Marokko, palestiinalaishallinto, Syyria ja Tunisia. Kansalliset tilasto- ja ympäristöorganisaatiot tarjoavat ympäristöä koskevaa avaintietoa, ja ministeriöt, virastot, tilastopalvelut ja muut elimet välittävät niiden tilastotiedot ENPI-SEIS -järjestelmään. Yhteistyötä tehdään myös YK:n ympäristöohjelman, Välimeren alueen toimintasuunnitelman ja Barcelonan yleissopimuksen puitteissa sekä YK:n Euroopan talouskomission ja Euroopan ympäristökeskuksen jäsenten ja yhteistyökumppanimaiden kanssa. Biologista monimuotoisuutta käsittelevää eurooppalaista tietojärjestelmää (BISE) voidaan myös käyttää keskitettynä biologista monimuotoisuutta koskevan tiedon tallennuspaikkana EU:n alueita sekä muita Välimereen rajoittuvia alueita koskevan tiedon osalta. Kokoamalla yhteen biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevat faktat ja numerotiedot järjestelmä yhdistää asianomaisiin politiikkoihin liittyvät ympäristötietokeskuksista, arvioista ja eri lähteiden tutkimustuloksista peräisin olevat tiedot Vakauden ja turvallisuuden varmistaminen Alueet ovat sen dilemman edessä, että ne tarvitsevat turvallisuutta säilyttääkseen turismin, mutta niillä on suhteellisen vähän vaikutusta maansa poliittiseen vakauteen. Toisaalta ne voivat ryhtyä toimiin turvallisuuden parantamiseksi omalla alueellaan, erityisesti luonnononnettomuuksien suhteen. Ne voivat myös tukea talouskehitystä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja ottaa paikallisväestön mukaan matkailun kehittämistä ja perinnön säilyttämistä koskeviin hankkeisiinsa paikallisyhteisöjen sitouttamiseksi. Suurille luonnonmullistuksille tai poliittisille levottomuuksille alttiiden alueiden ei kuitenkaan pitäisi tulla liian riippuvaisiksi matkailusta, sillä tämän kaltaisilla tapahtumilla on erityisen kielteiset vaikutukset matkailualaan ja siten mahdollisesti dramaattiset seuraukset alueen taloudelle kokonaisuudessaan. Esimerkiksi Syyriassa matkailun osuus ennen kansannousua ja sen tukahduttamistoimia oli 12 % työpaikoista ja bkt:stä. Turistit alkavat palata vasta, kun tilanne on rauhoittunut. Arabikevään vallankumouksilla oli samankaltaiset vaikutukset, myös niissä Välimeren eteläpuolisissa maissa, joita ne eivät suoraan koskeneet. Kun vakaus ja turvallisuus taas saadaan palautettua, matkailu palautuu yleensä suhteellisen pian ennalleen. 2.8 Yhteistyön rakentaminen kestävän matkailun kehityksen helpottamiseksi ARLEMin jäsenet kannattavat täysin alueiden komitean näkemystä, jonka mukaan on laajennettava yhteistyötä Euroopan unionin ja Välimeren maiden välillä, jotta edistetään kestävän matkailun malleja ja ympäristönsuojelun huomioonottavia toimintatapoja, sillä ne voivat aikaansaada myönteisen vaikutuksen ainoastaan yhteistoimin sekä samanlaisella sitoutumisella ja vastuuntunnolla. 13 Pitkän (18/01/2013). BISE-järjestelmän esittely, joka on saatavilla osoitteessa (18/01/2013). Alueiden komitean tammikuuta 2011 pitämässään 88. täysistunnossa hyväksymä lausunto aiheesta "Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet" (CdR 342/2010 fin, kohta 30; esittelijä Ramón Luis Valcárcel Siso).

13 aikavälin strategioita voidaan kehittää kumppaneina toisten alueiden kanssa tai tukeutuen kokemusten ja hyvien käytänteiden vaihtoon niiden kanssa, sekä alueiden väliseen yhteistyöhön tai vertaisarviointeihin. Euroopan alueiden liiton toteuttama PRESERVE-hanke 14 on hyvä esimerkki. Vain kolmen vuoden kuluessa PRESERVE on mahdollistanut yhdestätoista Euroopan eri alueelta peräisin olevan 13 kumppanin keskinäisen kokemusten ja hyvien käytänteiden vaihdon, jonka tavoitteena on parantaa niiden paikallisia strategioita. Kumppaneiden löytämien ratkaisujen analysoinnin perusteella laadittiin yksityiskohtainen kuvaus 24:sta kestävän matkailun esimerkistä, joita näin voidaan jäljitellä. Innovatiivinen hanke on luonut uusia työpaikkoja ja säästänyt resursseja sekä auttanut jakamaan tietoa tärkeistä kokemuksista, joista muut alueet voivat oppia. On myös monia muita kansainvälisiä organisaatioita, jotka voivat tukea ja rahoittaa kestävän matkailun kehittämistä: Välimeren unioni on monenvälinen kumppanuusjärjestelmä, joka kattaa 43 maata Euroopasta ja Välimeren alueelta. Se perustettiin vuonna 2008 ja sen tavoitteena on edistää vakautta ja hyvinvointia Välimeren alueella. Välimeren unionilla on monia aloitteita, jotka koskevat epäsuorasti kestävän kehityksen edistämistä. Se on käynnistänyt esimerkiksi hankkeen Välimeren puhdistamiseksi saasteista. Toinen tässä yhteydessä mainitsemisen arvoinen aloite on satamien, moottoriteiden ja rautatieyhteyksien rakentamista koskeva aloite, joka epäsuorasti helpottaa matkailun kehittämistä. Se on käynnistänyt myös aloitteen, jolla tuetaan yritysten ja erityisesti pkyritysten kehittämistä Välimeren alueella. Tämän lisäksi se toimii aavikoitumisen ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi Välimeren alueella. Euroopan investointipankki (EIP) rahoittaa aloitteita Välimeren kumppanimaissa, jotka nyt on ryhmitetty yhteen vuonna 2002 käynnistetyn Euro Välimeri-investointi- ja kumppanuusvälineen (FEMIP) alle. Vuodesta 2008 FEMIP-välineestä on tuettu hankkeita Välimeren puhdistamiseksi ja meri- ja maaliikenteen kehittämiseksi. Tässä yhteydessä on syytä mainita myös ELENA-hanke, jossa tarjotaan teknistä tukea alue- ja paikallisviranomaisille heidän pyrkiessään kehittämään energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskevia toimintalinjoja. Maailmanpankki sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) tarjoavat myös teknistä tukea tai rahoitusta matkailualan yrityksille. YK:n alainen Maailman matkailujärjestön (UNWTO), joka edustaa valtiollisia matkailuelimiä, kerää ja julkaisee tilastotietoa, jonka avulla voidaan vertailla matkailuvirtoja ja matkailun kasvua globaalilla tasolla. Se kannustaa panemaan täytäntöön matkailun maailmanlaajuiset eettiset säännöt, joilla pyritään varmistamaan, että kaikki toimijat maksimoivat matkailun sosioekonomisen ja taloudellisen panoksen minimoiden samalla sen mahdolliset kielteiset sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. 14 (18/01/2013).

14 Myös ARLEMilla on yhä suurempi rooli Välimeren unionissa, ja se on lisännyt yhteistyötään EU:n toimielinten ja erityisesti komission kanssa. Komissio on käynnistänyt Ciudad-ohjelman (Cooperation In Urban Development And Dialogue) 15, joka koskee ympäristön kannalta kestävää kehitystä ja enrgiatehokkuutta, kestäväpohjaista talouskehitystä ja yhteiskunnallisen epätasa-arvoisuuden vähentämistä sekä hyvää hallintotapaa ja kestävyysperiaatteiden mukaista kaupunkisuunnittelua. Kaikki nämä toimet on suunniteltu kaupunkeja varten. Euroopan komissio on hiljattain kuullut ARLEMia suunnitellessaan uutta hanketta "puhtaampi energia Välimeren kaupunkien pelastamiseksi". Komissio antoi ARLEMin sihteeristölle mahdollisuuden osallistua tarkkailijana hankkeen ohjauskomitean toimintaan. Hankkeen tavoitteena on kehittää Välimeren alueen paikallisviranomaisten kykyä suunnitella ja toimeenpanna entistä kestävämpiä paikallisia politiikkoja, joita edellyttävät esimerkiksi liittyminen kaupunginjohtajien ilmastosopimukseen sekä sopimuksen mukaisten kestävän energiankäytön toimintasuunnitelmien laatiminen. Vuonna 2013 on etsittävä myös ARLEMin toiminnan sekä alueiden komitean "luonnonvarat"-valiokunnan (NAT) välisiä synergioita. Matkailu kuuluu AK:n kyseisen valiokunnan vastuualaan, ja sen on määrä laatia lausunto komission tulevasta tiedonannosta, jossa käsitellään rannikko- ja merimatkailua. Keskus- ja paikallisviranomaisten välisten kumppanuuksien koordinointi auttaa myös edistämään tehokasta tietämyksen siirtoa. Onnistuneimpien kokemusten tulisi johtaa kansainvälisiin kumppanuuksiin hyvien käytänteiden siirtämiseksi. Ympäristöalalla ARLEM kannattaa kansallisten ja paikallisten politiikkojen yhdistämistä noudattamalla alueellista lähestymistapaa ilmastonmuutokseen. Näin tuetaan alueellista kehitystä, mutta puututaan myös hiilipäästöjen aiheuttamiin ongelmiin. Ongelmana on, että toimintaohjelmien täytäntöönpanosta vastaavien elinten mahdollisuudet rahoituksen saantiin ovat rajalliset. Tämän vuoksi on ratkaisevan tärkeää kehittää innovatiivisia järjestelmiä pitkän aikavälin rahoitusta varten ja varmistaa, että tieto menee perille alueille, jotta ne voivat paremmin hyödyntää niiden käytettävissä olevia, erityisesti Euroopan tason ja kansainvälisten elinten tarjoamia rahoituslähteitä. 15 (18/01/2013). CDR _00_02_TRA_TCD (en fi)tl/pas/ss

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta.

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10400/16 COEST 166 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 20. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2010/0073(COD) 8.9.2010 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,

Lisätiedot

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Euroopan erämaista (2008/2210(INI))

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Euroopan erämaista (2008/2210(INI)) P6_TA(2009)0034 Euroopan erämaat Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Euroopan erämaista (2008/2210(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon luonnonvaraisten lintujen suojelusta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:N JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:n ja Latinalaisen Amerikan kanta ilmastoon ja ilmastonmuutokseen liittyviin aiheisiin Pariisin huippukokouksessa

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.4.2003 KOM(2003) 209 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä tehdyn YK:n Euroopan talouskomission pöytäkirjan

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus Tiina Tihlman, ympäristöministeriö Merialueiden suunnittelu Suomessa seminaari 30.1.2014 SYKE & WWF Puitedirektiiviehdotus merialueiden suunnittelun

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Life IP CLIMA Pirkko Heikinheimo

Life IP CLIMA Pirkko Heikinheimo Life IP CLIMA 15.6.2015 Pirkko Heikinheimo Integroidut hankkeet CLIMA IP - Tukevat LIFE yleistavoitteita sekä ENV että CLIMA osaohjelmissa - Tavoitellaan valtakunnallista merkittävyyttä: laadukkaita mekanismeja

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.10.2014 COM(2014) 684 final 2014/0317 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan yhteisön ja Madagaskarin tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.10.2015 COM(2015) 512 final 2015/0241 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta TIR-yleissopimuksen hallinnollisessa komiteassa esitettävästä kannasta TIR-carnet

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä

Lisätiedot

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Aluekehitysvaliokunta 2016/0276(COD) 20.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS aluekehitysvaliokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Kaivostoiminta ja kestävä kehitys seminaari Joensuu 11.6.2014 Kaivosala ja ekologinen

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.6.2016 COM(2016) 400 final 2016/0186 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuman perustamista koskevasta unionin toiminnasta

Lisätiedot

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa

Lisätiedot

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä www.robinwoodplus.eu Robinwood Plus projektikumppanit Johtava kumppani: Liguria Italia Muut kumppanit:

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Urheilutyöryhmä pääsi 17. huhtikuuta 2012 yhteisymmärrykseen liitteessä olevasta ehdotuksesta neuvoston päätelmiksi.

Urheilutyöryhmä pääsi 17. huhtikuuta 2012 yhteisymmärrykseen liitteessä olevasta ehdotuksesta neuvoston päätelmiksi. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. huhtikuuta 2012 (24.04) (OR. en) 8838/12 SPORT 27 DOPAGE 10 SAN 83 JAI 260 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.

Lisätiedot

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa FINADAPT 343 Urban planning Kaupunkisuunnittelu Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa 13.3.2008 Sanna Peltola & Eeva TörmT rmä Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Tutkimuksen tehtävä

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunta

Valtiovarainvaliokunta Valtiovarainvaliokunta Suomen näkökulmasta ajankohtaiskatsaus ESIR-rahoituksen tilanteesta sekä mahdollisista ongelmakohdista ja kehittämishaasteista Eduskunta 12.4.2016 Globaali talous- ja finanssikriisi

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Eräitä kansainvälisiä

Eräitä kansainvälisiä Eräitä kansainvälisiä ympäristöhankkeiden rahoituslähteitä Johannes Moisio Etelä-Karjalan liitto Kuva: Arto Hämäläinen Coca-Cola säätiön tuet myönnetään vuoden mittaan perustuen * yhtiön prioriteetteihin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2012/2298(INI) 1.3.2013 MIETINTÖLUONNOS Euroopan unionin liikenneteknologiastrategian kehittämisestä tulevaisuuden kestävän liikkuvuuden edistämiseksi

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13 ENV 157 COMPET 116 IND 48 RECH 48 ECOFIN 157 ECO 32 SOC 138 SAN 76 CONSOM 28 MI 158 CHIMIE 20 ENT 65 ILMOITUS Lähettäjä:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän

Lisätiedot

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

- KASVAVA MAHDOLLISUUS - KASVAVA MAHDOLLISUUS Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian,

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.2.2016 COM(2016) 78 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2016/000 TA 2016 komission aloitteesta

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0092(NLE) 9.9.2016 *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot