KESTÄVÄÄ AMMATILLISTA KOULUTUSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESTÄVÄÄ AMMATILLISTA KOULUTUSTA"

Transkriptio

1 Jorma Kärppä, Tiina Laurila ja Kati Lundgren KESTÄVÄÄ AMMATILLISTA KOULUTUSTA näkökulmia ekologiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen kestävään kehitykseen Raportit ja selvitykset 2010:7

2 2. korjattu painos Opetushallitus ja tekijät Raportit ja selvitykset 2010:7 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Innocorp Oy Edita Prima Oy, Helsinki 2010.

3 SISÄLLYS Esipuhe Strategiat ja ohjelmat kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen taustalla Kansainväliset kestävän kehityksen strategiat ja ohjelmat Kansalliset kestävän kehityksen strategiat ja ohjelmat LUKU Sisällys 2. Kestävän kehityksen kasvatus ja koulutus Kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteet ja pedagoginen tausta Kestävän kehityksen kasvatus, ympäristökasvatus, globaalikasvatus Kestävän kehityksen sisältöjä ammatillisessa opetuksessa Kestävän kehityksen opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt Kestävän kehityksen oppimispolku Kestävä kehitys ammatillisten perustutkintojen perusteissa Kestävä kehitys ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa Kestävä kehitys ammatillisissa tutkinnon osissa Kestävä kehitys koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa Kestävä kehitys ammattitaitokilpailuissa Kestävän kehityksen osaamisen arviointi kilpailutehtävissä Kestävän kehityksen huomioon ottaminen lajien toteutuksessa Työkaluja oppilaitoksen kestävän kehityksen hallintaan Kestävän kehityksen ohjelma Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vihreä lippu Koulutuksen järjestäjän rooli kestävän kehityksen edistämisessä Arvot ja kestävän kehityksen politiikka Kestävän kehityksen työn organisointi Koulutuksen järjestäjän kestävän kehityksen ohjelma Yksiköiden tai toimipisteiden kestävän kehityksen ohjelmat Koulutus ja viestintä Toiminnan arviointi ja järjestelmän sertifioiminen Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus ja kestävä kehitys Humanistinen ja kasvatusala Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto

4 LUKU Sisällys 8. Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Kuvallisen ilmaisun perustutkinto Tanssialan perustutkinto Sirkusalan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden perustutkinto Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittelyn perustutkinto Tekniikan ja liikenteen ala Autoalan perustutkinto Elintarvikealan perustutkinto Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto Kemiantekniikan perustutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Laboratorioalan perustutkinto Lennonjohdon perustutkinto Lentokoneasennuksen perustutkinto Logistiikan perustutkinto Maanmittausalan perustutkinto Merenkulkualan perustutkinto Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Painoviestinnän perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Pintakäsittelyalan perustutkinto Puualan perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Suunnitteluassistentin perustutkinto Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Talotekniikan perustutkinto Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Turvallisuusalan perustutkinto Veneenrakennuksen perustutkinto Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto Luonnonvara- ja ympäristöala Maatalousalan perustutkinto Hevostalouden perustutkinto Puutarhatalouden perustutkinto Kalatalouden perustutkinto Metsäalan perustutkinto Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto

5 13. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Hammastekniikan perustutkinto Liikunnanohjauksen perustutkinto Lääkealan perustutkinto Hiusalan perustutkinto Kauneudenhoitoalan perustutkinto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Matkailualan perustutkinto Catering-alan perustutkinto Hotelli ja ravintola-alan perustutkinto Puhdistuspalvelujen perustutkinto Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinto LUKU Sisällys Liitteet Liite 1. Kestävän kehityksen strategiat Liite 2. Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Liite 3. Lyhenteet ja sanasto Liite 4. Linkkejä ja lisätietoa

6

7 ESIPUHE Kirjan alkulähteet ovat Opetushallituksen vuosina toteuttamassa Ammatti-KEKE -hankkeessa, jossa avattiin silloisten opetussuunnitelmien perusteiden kestävän kehityksen oppimistavoitteita ja -sisältöjä oppilaitoksen oman opetussuunnitelman tasolle. Hankkeen tavoitteena oli edistää kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden näkökulman sisällyttämistä ammatilliseen koulutukseen sekä tuottaa tähän liittyvää tukimateriaalia ja toimintamalleja. Kertyneestä materiaalista muokattiin kirja Kohti kestävää ammatillista kehitystä vuonna 2006 Suomen ympäristöopisto SYKLIn toimesta. Sen jälkeen ammatillisen koulutuksen kestävän kehityksen koulutuksessa on tapahtunut monta muutosta ja edistysaskelta, jotka toivat tarpeen kirjan uudistamiseen. Ensinnäkin ammatillisten perustutkintojen perusteet uudistuksessa vuosina kestävä kehitys sisällytettiin yhdeksi elinikäisen oppimisen avaintaidoksi. Tutkinnon uudistuksen myötä myös muu terminologia ja ammatilliset sisällöt muuttuivat. Sen lisäksi kestävän kehityksen kriteerit ammatillisiin oppilaitoksiin ovat uudistuneet. Kirja sisältää laajan katsauksen kestävän kehityksen ja koulutuksen nykytilaan. Se auttaa hahmottamaan, miten kestävä kehitys on eri vaiheiden kautta saanut yhä suuremman merkityksen nykypäivän ammatillisessa koulutuksessa. Kirja on tehty rakenteeltaan sellaiseksi, että sen voi lukea kiinnostavin osa kerrallaan. Se sisältää paljon eri aloilta konkreettisia esimerkkiä ja työvälineitä oppilaitoksen arkeen. Opetushallitus kiittää eri koulutuksenjärjestäjien ja oppilaitosten aktiivisia kestävän kehityksen edistämiseen osallistuneita opettajia ja projektihenkilöitä. Erityisen työpanoksensa kirjan tekemiseen ovat antaneet Ympäristöopisto Syklin asiantuntijoista Jorma Kärppä, Tiina Laurila ja Kati Lundgren. Myös Erkka Laininen OKKA-säätiöstä ja Anu Salo Savon ammatti- ja aikuisopistosta ovat avustaneet kirjan tekemisessä. Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen kestävän kehityksen www-sivujen tekijä Tuomo Hannukkalan (Koulutuskeskus Salpaus) työtä on hyödynnetty kirjan uudistamisessa. LUKU Esipuhe Helsingissä Susanna Tauriainen opetusneuvos Ammattikoulutus 7

8 Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Sen kolmeksi peruselementiksi ovat muotoutuneet ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät siihen, että ihmiset oppivat elämään sopusoinnussa luonnon ja toistensa kanssa. YK:n Ympäristön ja kehityksen maailman komissio

9 1. STRATEGIAT JA OHJELMAT KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TAUSTALLA 1.1 Kansainväliset kestävän kehityksen strategiat ja ohjelmat Kestävän kehityksen poliittisen prosessin voidaan katsoa alkaneen vuoden 1972 YK:n ympäristökonferenssista Tukholmasta. Tuolloin tunnustettiin, etteivät ympäristöongelmat kunnioita valtioiden rajoja ja etsittiin ensimmäisen kerran yhdessä keinoja elinympäristömme suojelemiseksi, mm. vesien ja ilman saastuminen sekä eroosion estämiseksi. Vuonna 1987 Gro Harlem Brundtlandin johtama YK:n Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio julkaisi raportin Yhteinen tulevaisuutemme, joka nosti kestävän kehityksen ajatuksen laajaan julkisuuteen. Raportin määritelmän mukaan kestävä kehitys mahdollistaa nykyhetken tarpeiden tyydyttämisen viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa". Komission raportti muodosti perustan vuoden 1992 YK:n ympäristö- ja kehityskokoukselle. Rio de Janeirossa järjestetyssä kokouksessa maailman hallitukset sitoutuivat edistämään kestävää kehitystä. Kokouksessa hyväksyttiin Agenda 21 - toimintaohjelma, jossa kestävän kehityksen edistäminen sai kansainvälisesti sovitut tavoitteet. Kokouksen myötä syntyi myös laaja yhteisymmärrys siitä, että ympäristönsuojelu, taloudellinen kasvu ja sosiaaliset, ihmisten hyvinvointiin liittyvät kysymykset liittyvät olennaisesti toisiinsa. Kymmenen vuotta Rion kokouksen jälkeen, vuonna 2002 YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa Johannesburgissa koottiin yhteinen toimintasuunnitelma tukemaan Agenda 21 ja siinä määriteltyjä tavoitteita. Johannesburgin kokouksessa sai alkunsa myös hanke kansainvälisen koulutukseen painottuvan projektin alullepanosta. Vuoden 2002 joulukuussa YK:n yleiskokous julisti kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen (DESD, Decade of Education for Sustainable Development). Unesco koordinoi vuosikymmentä ja luo puitteet jäsenmaiden toimenpiteille kestävän kehityksen koulutuksen edistämiseksi. YK:n puitteissa etenevän kestävän kehityksen prosessin lisäksi on laadittu myös alueellisia kestävän kehityksen strategioita ja ohjelmia. EU hyväksyi vuonna 2001 kestävän kehityksen strategian, joka uudistettiin vuonna Strategian perusperiaate on, että kaikkien politiikkojen taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia tulisi tarkastella koordinoidusti, ja niiden vaikutukset on otettava huomioon päätök- LUKU 1. Strategiat ja ohjelmat kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen taustalla 9

10 LUKU 1. Strategiat ja ohjelmat kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen taustalla senteossa. EU:n kestävän kehityksen strategian yhtenä tavoitteena on saattaa EU, sen jäsenmaat, kansalaisyhteiskunta sekä liiketoiminta keskittymään samoihin prioriteetteihin sekä varmistamaan koherenssi eri politiikka-alueilla. Itämeren maat ovat laatineet oman alueellisen kestävän kehityksen ohjelmansa. Itämeren maiden pääministerit perustivat vuonna 1996 Baltic 21 -ohjelman (An Agenda 21 for the Baltic Sea Region), jonka puitteissa tuotettiin maailman ensimmäinen alueellinen tavoitteisto kestävän kehityksen edistämiseksi. Koulutus on myös mukana ohjelmassa. Koulutusta koskeva ohjelma An Agenda 21 for Education in Baltic Sea Region Baltic 21E hyväksyttiin vuonna Sen tavoitteena on muodostaa kestävän kehityksen näkökohdista Itämeren maiden koulutusjärjestelmien luonteva ja pysyvä osa. Myös Pohjoismaat ovat laatineet oman kestävän kehityksen strategiansa. Strategia tuli voimaan vuonna 2001, ja strategian tarkistus Kestävä kehitys Pohjolan uusi suunta hyväksyttiin Strategiassa määritellään kestävän kehityksen pitkän aikavälin suuntaviivat vuoteen 2020 sekä kuvataan toimenpiteitä, joihin Pohjoismaat pyrkivät panostamaan vuosina Strategian yhtenä keskeisenä tavoitteena on edesauttaa kestävää kehitystä edistävää koulutusta ja integroida kestävän kehityksen näkökohdat pohjoismaisiin koulutusjärjestelmiin elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. 1.2 Kansalliset kestävän kehityksen strategiat ja ohjelmat Suomi on ollut yksi edelläkävijämaista kestävän kehityksen tavoitteiden jalkauttamisessa kansallisella tasolla. Suomeen perustettiin kansallinen kestävän kehityksen toimikunta jo vuonna Sen tehtävänä oli tuolloin edistää yhteistyötä kestävän kehityksen kysymyksissä Suomessa ja toimia neuvoa antavana elimenä YK:ta ja erityisesti sen kestävän kehityksen toimikuntaa koskevissa asioissa. Suomi laati vuonna 1998 ensimmäisten maiden joukossa oman kestävän kehityksen ohjelmansa Agenda 21 -toimintaohjelman kehotuksen mukaisesti. Hallituksen kestävän kehityksen ohjelmalla pyrittiin ekologiseen kestävyyteen ja sitä edistävien taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen edellytysten luomiseen. Siinä esitettiin lisäksi tärkeimpiä kestävän kehityksen toiminta-alueita koskevat strategiset tavoitteet ja toimintalinjat. Vuonna 2005 valmistui Suomen ohjelma kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi. Se liittyy YK:n vuoden 2002 kestävän kehityksen huippukokouksen päätökseen laatia 10-vuotinen puiteohjelma kestävien tuotanto- ja kulutustapojen edistämiseksi. KULTU-ohjelman tavoitteena on edistää energiaa ja materiaaleja säästävää tuotantoa sekä ohjata kuluttajia tekemään kestäviä valintoja. Ohjelmassa kasvatukselle ja koulutukselle on varattu oma lukunsa. Sen mukaan kestävän kehityksen kasvatus ja koulutus tulee ottaa huomioon oppilaitosten ja korkeakoulujen kaikessa toimin- 10

11 nassa. Ohjelman mukaan kasvatuksella ja koulutuksella on keskeinen rooli nyky-yhteiskunnan toiminnan muuttamisessa kestävämmäksi ja siinä esitetäänkin lukuisia toimenpide-ehdotuksia koulutukselle ja kasvatukselle. Suomen kestävän kehityksen toimikunta hyväksyi uuden Suomen kansallisen kestävän kehityksen strategian kesäkuussa 2006: Kohti kestäviä valintoja. Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi. Strategian tavoitteena on auttaa eri toimijoita tekemään kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja ja sen linjauksia voidaan käyttää mm. laadittaessa hallitus- ja politiikkaohjelmia. Strategian päämääränä on luoda kestävää hyvinvointia turvallisessa, osallisuutta edistävässä ja moniarvoisessa yhteiskunnassa, jossa kaikki kantavat vastuuta ympäristöstä. Lähtökohtana on yhdistää luonnonvarojen kestävä käyttö, hoito ja suojelu sekä turvata kansalaisten hyvinvointi ja yhteiskunnan eheys siten, että tuloksena on osaava ja vahvuutensa hyödyntävä kestävän kehityksen Suomi. Strategiassa todetaan myös koulutuksen ja kasvatuksen keskeinen rooli kestävän kehityksen tavoittelussa. Strategiassa asetetaan tavoitteita mm. arvo- ja asennekasvatuksen edistämiseksi, oppilaitosten arkikäytäntöjen ja toimintakulttuurin kehittämiseksi, yhteistyön lisäämiseksi oppiaineiden välillä ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa, oppimateriaalien kehittämiseksi sekä osallistumis- ja vaikuttamistapojen kehittämiseksi. Valtakunnallisesti tavoitteeksi asetetaan myös kestävän kehityksen toimintaohjelmien laatiminen kaikille kouluille viimeistään vuoden 2010 aikana. Suomen kestävän kehityksen toimikunnalle asetettiin vuonna 2004 myös erillinen koulutusjaosto, joka julkisti maaliskuussa 2006 Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategian ja sen toimeenpanosuunnitelman vuosille Strategiassa keskitytään kohteisiin, jotka edellyttävät laajaa yhteistyötä oppilaitoksissa sekä opetusalan ja muiden toimijoiden asiantuntemuksen ja resurssien yhdistämistä. Koulutusjaosto esittää strategiassaan toimenpiteitä mm. opettajien osaamisen ja oppimateriaalien kehittämiseen, yhteistyö- ja kehittämisverkostojen rakentamiseen sekä asettaa tavoitteita mm. oppilaitosten ympäristöasioiden hallinnalle. Näiden lisäksi ammatillisen koulutuksen osalta tavoitteeksi asetetaan mm. kestävän kehityksen merkityksen vahvistaminen näyttötutkinnoissa. Koulutusjaosto esittää myös, että vuoteen 2010 mennessä kaikkiin koulutusorganisaatioihin laaditaan oma kestävän kehityksen toimintaohjelma, joka osa toimintaja taloussuunnitelmaa ja laadunhallintaa. Strategiassa asetetaan tavoitteeksi, että 15 prosenttia päiväkodeista, kouluista ja oppilaitoksista on saanut ulkoisen tunnuksen tai sertifikaatin kestävän kehityksen toiminnastaan vuoteen 2004 mennessä. Suomi on sitoutunut edellä kuvattuihin YK:n kestävää kehitystä edistävään vuosikymmeneen sekä Itämeren alueen maiden Baltic 21E -ohjelmaan, joista on laadittu kansalliset strategiat ja toimeenpanosuunnitelmat. Vuonna 2006 julkaistiin Opetusministeriön työryhmän strategia: "Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa - Baltic 21E -ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikym- LUKU 1. Strategiat ja ohjelmat kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen taustalla 11

12 LUKU 1. Strategiat ja ohjelmat kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen taustalla mentä ( ) varten". Valmistunut strategia kattaa kaikki koulutustasot ja sisältää kaikille yhteiset sekä kullekin tasolle omat kestävän kehityksen koulutuksen edistämisen toimenpide-ehdotukset. Ammatilliselle koulutukselle strategiassa tavoitteeksi asetettiin mm. oppimateriaalin monipuolisen tuotannon kehittäminen, opettajien ja työpaikkaohjaajien täydennyskoulutus sekä kestävän kehityksen huomioon ottaminen ammattitaitokilpailuissa. Kestävän kehityksen toimintaohjelmien osalta tavoitteet ovat samat kuin kansallisessa kestävän kehityksen strategiassa ja kestävän kehityksen koulutusjaoston strategiassa: tavoitteena on myös, että 15 prosentilla ammatillisista oppilaitoksista on vuonna 2014 jokin sertifikaatti tai tunnus kestävän kehityksen työn tasosta. Tämä ulkoinen tunnus tai sertifikaatti voi olla esim. Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatti tai Vihreä lippu, joista on kerrottu enemmän tämän julkaisun luvussa 5. Ammatillisia oppilaitoksia kestävän kehityksen toimintaohjelmien rakentamiseen kannustaa myös tammikuussa 2008 vahvistettu ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus. Siinä asetetaan tavoitteita ja suosituksia kestävän kehityksen huomioon ottamisessa oppilaitoksen toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Laadunhallintasuositusten yhteyttä kestävään kehityksen tarkastellaan tässä julkaisussa tarkemmin kappaleessa 6.7. Kestävän kehityksen kasvatuksen edistämiseen tähtää myös opetusministeriön vuonna 2007 käynnistämä projekti Kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen. Projektin tavoitteena on jalkauttaa Suomen kestävän kehityksen strategiaa ja kehityspoliittista ohjelmaa sekä edistää YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen toimeenpanoa. Tavoitteisiin pyritään lisäämällä yhteiskunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä edistämällä kasvamista globaaliin vastuuseen niin muodollisen, epämuodollisen kuin myös arkipäivän oppimisen puitteissa. Edellä kuvatut lukuisat strategiat ja ohjelmat osoittavat, että kestävän kehityksen painoarvo Suomen koulutuspolitiikassa on selvästi vahvistunut viime vuosina. Kestävä kehitys tulee myös säilymään keskeisenä koulutusjärjestelmän haasteena sillä sen merkitys työelämässä korostuu tulevaisuudessa. Mm. globaali vastuullisuus, ilmastonmuutos, sosiaalisen eriarvoistumisen kysymykset, kulttuurien erilaisuus ja talouden globalisoituminen ovat kestävän kehityksen teemoja, joita joudumme työelämässä entistä useammin kohtaamaan. Koulutuksen yhtenä tehtävänä on tuottaa osaamista, jolla yhteiskuntaa ja työelämää voidaan näiden kysymysten näkökulmasta kehittää kestävämpään suuntaan. Edellä kuvattujen kestävän kehityksen strategioita ja niiden sisältöjä on kuvattu tarkemmin tämän julkaisun liitteessä 1. 12

13 Kuvio 1. Kansainväliset ja kansalliset strategiat kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen taustalla YK / Globaali taso EU/ Euroopan taso Pohjoismaat, Itämeren maat 1972 YK, Tukholman ympäristökonferenssi - alueellinen taso 1987 Brundtlandin komissio, Yhteinen tulevaisuutemme 1992 YK, Agenda 21 Rio de Janeiron ympäristö- ja kehityskonferenssi YK, Millenium Development Goals 2002 YK, Agenda 21:n toimintaohjelma Johannesburg YK, DESD Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2001 EU:n keke-strategia 2003 Euroopan neuvoston suositus globaalikasvatuksesta 2006 EU:n keke-strategian tarkistus 1996 Baltic 21-ohjelma, Itämeren maiden keke-ohjelma 2001 Pohjoismaiden neuvoston Pohjolan keke-strategia 2002 Baltic 21E Keke koulutusjärjestelmiin 2004 Pohjolan kekestrategian tarkistus - Pohjolan uusi suunta Suomi - kansallinen taso 1993 Kansallinen kestävän kehityksen toimikunta 1998 Kansallinen keke-ohjelma 2005 KULTU Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma 2006 Kansallinen kekestrategia Kohti kestäviä valintoja 2006 Keke-toimikunnan koulutusjaoston strategia, OPM:n työryhmän strategia LUKU 1. Strategiat ja ohjelmat kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen taustalla 2007 OPM, Kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen 2008 OPM,OPH, Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus 13

14 Lähteet LUKU 1. Strategiat ja ohjelmat kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen taustalla Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus (2008). Opetushallitus. Helsinki: Yliopistopaino. Saatavissa sähköisenä osoitteesta Kasvaminen globaaliin vastuuseen - Yhteiskunnan toimijoiden puheenvuoroja (2008). Rohweder, L. (toim.) Opetusministeriön julkaisuja 2008:40 Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa (2006). Baltic 21E -ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä ( ) varten. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:6. Kestävästä kehityksestä maailmanlaajuiseen vastuuseen (2008). Melén-Paaso Monica, artikkeli opetusministeriön verkkolehdessä. Julkaistu Saatavissa sähköisenä osoitteesta: Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille (2006). Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto. Helsinki: Edita Prima Oy. Kohti kestäviä valintoja. Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi (2006). Kansallinen kestävän kehityksen strategia. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2006 Tukholmasta Rioon. Kansainvälisen ympäristöpolitiikan näkymiä (2000). Stranius Leo. Tampereen Yliopisto. Vähemmästä enemmän ja paremmin (2005). Kestävän kulutuksen ja tuotannon toimikunnan (KULTU) ehdotus kansalliseksi ohjelmaksi Ympäristönsuojelu Kestävä kulutus ja tuotanto 14

15 2. KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS JA KOULUTUS 2.1 Kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteet ja pedagoginen tausta Kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteena on kasvattaa ihmisiä, joilla on kyky ja halu vaikuttaa kestävän tulevaisuuden rakentamiseen oman elämänsä eri vaiheissa ja rooleissa. Koulujen ja oppilaitosten osalta tavoitteena on, että jokainen koululainen ja opiskelija omaa tarvittavat tiedot, arvot ja taidot ollakseen aktiivinen, demokraattinen ja vastuullinen kansalainen sekä osallistuakseen päätöksentekoon sekä yksilötasolla että muilla yhteiskunnan tasoilla kestävän kehityksen edistämiseksi. Ammatillisessa koulutuksessa kestävän kehityksen kasvatuksessa ja koulutuksessa korostuu tulevaan ammattiin liittyvä osaaminen ja valmiudet työelämässä toimimiseen - kuluttajan ja kansalaisen roolia unohtamatta. Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaoston (2006) mukaan kestävän kehityksen kasvatuksen päämääränä on LUKU 2. Kestävän kehityksen kasvatus ja koulutus lisätä ymmärrystä ihmisen hyvinvoinnin, talouden ekotehokkuuden ja ympäristönsuojelun välisestä yhteydestä lisätä ymmärrystä omasta kulttuuriperinnöstä, erilaisista kulttuureista, ihmisryhmien välisen luottamuksen edellytyksistä ja oikeudenmukaisuudesta sekä kehittää valmiuksia kulttuurien väliseen ja kansainväliseen vuorovaikutuksen lisätä valmiuksia havaita muutoksia luonnossa, yhteiskunnassa ja ihmisen hyvinvoinnissa sekä selvittää niiden syitä ja seurauksia sekä omassa elinympäristössä että globaalilla tasolla saada aikaan muutoksia arkikäytänteissä ja sitoutumista kestävään elämäntapaan lisätä valmiuksia ja motivaatiota osallistumiseen ja vaikuttamiseen kansalaisena, työyhteisön ja muiden yhteisöjen jäsenenä tuottaa koulutusaloittain ammatillista osaamista, joka luo edellytyksiä kunkin tuotannonalan muuttamiselle kestävämmäksi. Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen määritelmässä on Rion Agenda 21 -toimintaohjelmasta lähtien korostettu sen olevan enemmän kuin pelkkää tiedon siirtämistä ja levittämistä. Unescon määritelmän mukaan koulutus ja kasvatus vaikuttavat tulevaisuuden maailmaan antamalla yksilöille ja yhteisöille tietoa, taitoja, näköaloja ja arvoja, joiden avulle nämä voivat elää ja työskennellä kestävällä tavalla. 15

16 LUKU 2. Kestävän kehityksen kasvatus ja koulutus Vuoden 2009 helmikuussa julkaistujen Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerien laatimisen yhteydessä kehitettiin opetuksen toteutuksen arviointia varten kestävän kehityksen kasvatuksen pedagoginen malli. Sen mukaan kestävän kehityksen kasvatuksen osa-alueita ovat 1) tiedolliset valmiudet, 2) ajattelun taidot sekä 3) toiminnan taidot ja kokemukset (ks. kuvio 2). Mallin kehittämisestä ovat vastanneet Erkka Laininen OKKA-säätiöstä, Risto Tenhunen Eco-Onesta, Kati Lundgren Suomen ympäristöopisto Syklistä sekä ympäristökasvatuksen tutkijat FT Sirpa Tani, KT Hannele Cantell ja MMM Sanna Koskinen. Työn pohjana on hyödynnetty laajasti ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen malleja sekä ENSI-hankkeen tuottamia kestävän kehityksen kasvatuksen laatukriteereitä. Kuvio 2. Kestävän kehityksen kasvatuksen osa-alueet Erkka Laininen, OKKA-säätiö (2008) 1. Tiedolliset valmiudet tieto kestävästä kehityksestä 2. Ajattelun valmiudet kokonaisuuksien ymmärtäminen kriittisen ajattelun taidot tulevaisuuden rakentamisen taidot 3. Toiminnan taidot ja kokemukset oppilaitos kestävän kehityksen oppimisympäristönä kokemuksellinen ja toiminnallinen oppiminen erilaisissa ympäristöissä osallistumisen ja vaikuttamisen taidot Tiedollisten valmiuksien oppimisen tavoitteena on tieto ja ymmärrys ekologisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta ja taloudellisesta ympäristöstämme. Kestävän elämäntavan mukainen toiminta edellyttää, että ymmärrämme luonnon, yhteiskunnan ja maailman toimintaa, kestävän kehityksen kysymysten taustoja ja ratkaisumahdollisuuksista sekä omaa rooliamme ja vaikutusmahdollisuuksiamme yhteisiin asioihin. 16

17 Kestävän tulevaisuuden rakentamisessa tärkeintä ei ole kuitenkaan olemassa olevan tiedon oppiminen, vaan tiedon käsittelyyn ja muutoksen aikaansaamiseen liittyvien valmiuksien omaksuminen. Näitä valmiuksia ovat ajattelun taidot, joihin kuuluvat kokonaisuuksien ymmärtäminen, kriittisen ajattelun taidot ja tulevaisuuden rakentamisen taidot. Kestävän kehityksen kysymykset ja niihin liittyvät ilmiöt ovat usein luonteeltaan monimutkaisia. Niiden ymmärtäminen edellyttää kokonaisuuksien ymmärtämistä, jolla tarkoitetaan mm. luonnonjärjestelmien, teknologian, talouden ja yhteiskunnan toiminnan sekä ihmisen ja luonnon välisten vuorovaikutussuhteiden hahmottamista kokonaisuuksina. Nykymaailma ei ole kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen. Siksi kestävään kehitykseen pääseminen edellyttää nykyisten yhteiskunnallisten ja kulttuuristen arvostusten, käytäntöjen ja rakenteiden sekä elämäntapojen kriittistä arviointia ja vaihtoehtoisten ratkaisujen etsimistä. Tulevaisuuden rakentamisen taitoihin kuuluu kyky pohtia, millainen maailman tulisi olla ja miten haluttuun tilaan voitaisiin päästä. Opiskelijoita tulee rohkaista luovaan ja myönteiseen ajatteluun sekä vaikuttamiseen yksin ja yhdessä: tulevaisuus rakentuu siitä, miten minä yksilönä ja miten me kaikki yhdessä toimimme ja millaisia valintoja teemme. Kestävän elämäntavan opettelu on osa tulevaisuuden rakentamista. Se tarkoittaa yksilön vaikutusmahdollisuuksien tunnistamista elämän eri rooleissa ja tilanteissa. Kestävän tulevaisuuden rakentajaksi kasvaminen edellyttää myös toiminnan taitoja ja kokemuksia. Ympäristövastuullisia toimintatapoja ja sosiaalisia taitoja voidaan oppia toimimalla oppilaitoksessa tai muissa oppimisympäristöissä. Oppilaitoksen ulkopuolisissa ympäristöissä toimimisen tavoitteena on tuoda oppimiseen kokemuksellinen ja tunnepitoinen ulottuvuus, jonka avulla on mahdollista syventää opiskelijan omaa ympäristösuhdetta ja luoda kestävän kehityksen asioille omakohtaisia merkityksiä. Aidot osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet, ympäröivässä yhteisössä toimiminen, sekä näkyvien tulosten aikaan saaminen ovat olennaisia kasvatettaessa vastuullisia kansalaisia, jotka kokevat oman toimintansa merkitykselliseksi ja haluavat vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tärkeää on, että oma oppilaitos tarjoaa osallistumista tukevan toimintakulttuurin, jossa kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin. Vaikuttamismahdollisuuksia tulee etsiä myös oppilaitoksen ulkopuolelta esimerkiksi osallisuus- ja kehittämishankkeilla tai työssäoppimisen kautta. LUKU 2. Kestävän kehityksen kasvatus ja koulutus 17

18 LUKU 2. Kestävän kehityksen kasvatus ja koulutus 2.2 Kestävän kehityksen kasvatus, ympäristökasvatus, globaalikasvatus Termejä kestävän kehityksen kasvatus ja ympäristökasvatus käytetään usein rinnakkain. Niiden tavoitteet ovat pääasiassa samanlaiset, mutta painotuksissa voi esiintyä eroja. Kestävän kehityksen kasvatus painottaa kaikkia kestävän kehityksen ulottuvuuksia (ekologinen, kulttuurinen, sosiaalinen, taloudellinen) ja ympäristökasvatus korostaa usein kestävän kehityksen ekologista ulottuvuutta. Kestävän kehityksen kasvatukseen liittyy läheisesti myös globaalikasvatus. Sillä tarkoitetaan kasvatusta ja koulutusta, jonka tavoitteena on saada ihmiset toiminaan mm. ihmisoikeuksien sekä oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman puolesta. Globaalikasvatus on toimintaa erityisesti kehitysyhteistyön, kestävän kehityksen, rauhan ja kulttuurienvälisen ymmärryksen edistämiseksi. Siten globaalikasvatuksen voidaan katsoa painottavan erityisesti kestävän kehityksen sosiaalista ja kulttuurista ulottuvuutta. Kuvio 3. Kestävän kehityksen ulottuvuudet oppilaitoksessa How to practise ecological, social and economic sustainability in school (2003), SUSDE-hankkeen julkaisu EKOLOGINEN TALOUDELLINEN ympäristökasvatus luonnon- ja ympäristönsuojelu ekologisesti kestävät arkikäytännöt säästäväisyys kohtuullisuus elinkaariajattelu ekotehokkuus kuluttajakasvatus globaalitalous lähiympäristöprojektit osallisuus yhteisöllisyys syrjäytymisen ehkäisy työssä jaksaminen turvallisuus SOSIAALINEN & KULTTUURINEN tasa-arvo, demokraattisuus toisten kunnioittaminen, monikulttuurisuus kiusaamisen ehkäisy viihtyisyys, ihmissuhteet juhlat ja perinteet 18

19 2.3 Kestävän kehityksen sisältöjä ammatillisessa opetuksessa Tässä kappaleessa on esitelty joitakin näkökohtia, joiden kautta alakohtaisia kestävän kehityksen sisältöjä voi avata eri ammatillisten tutkintojen opetuksessa. 1. Elinkaariajattelu Elinkaariajattelussa tarkastellaan tuotteen elinkaaren eri vaiheita raaka-ainelähteeltä suunnittelun, valmistuksen ja jalostuksen kautta kulutukseen sekä käytön jälkeen tapahtuvaan hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen. Kussakin vaiheessa käytetään erilaisia panoksia, kuten materiaaleja, energiaa ja vettä, ja aiheutetaan erilaisia päästöjä ja ympäristökuormitusta ilmaan, veteen tai maaperään. Ammatillisissa opinnoissa on tärkeää ymmärtää elinkaariajattelun perusteet sekä tuntea oman alan keskeisten tuotteiden tai palvelujen elinkaari. Elinkaariajattelun kautta voidaan havainnollistaa esim. suunnitteluvaiheen ja eri vaiheissa tehtyjen valintojen merkitys koko elinkaaren aikaisille ympäristövaikutuksille. Esimerkki: Pukuompelijan tai vaatetus- ja tekstiilialan artesaanin opinnoissa voidaan elinkariajattelun kautta käsitellä suunnitteluvaiheen ja materiaalivalintojen vaikutusta tuotteen koko elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin. Esimerkiksi tarkastelemalla eri raaka-aineiden tuotantovaiheiden ympäristövaikutuksia, materiaalin vaikutusta tuotteen käyttöikään tai eri materiaalien vaatimien puhdistus- ja pesumenetelmien ympäristövaikutuksia tuotteen käyttövaiheessa. LUKU 2. Kestävän kehityksen kasvatus ja koulutus Esimerkki: Talonrakennusalalla voidaan elinkaariajattelun kautta käsitellä ekologista rakentamista ja tarkastella erilaisia eriste- ja lämmitysratkaisuja ja niiden vaikutusta rakennuksen käytön aikaiseen energiankulutukseen tai lämmityksestä aiheutuviin päästöihin ja kustannuksiin. Esimerkki: Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla voidaan elinkaariajattelun avulla tarkastella ja vertailla eri elintarvikkeiden ympäristövaikutuksia, esim. viljelyn, jalostuksen, kuljetuksen ja valmistuksen aikana. 19

20 LUKU 2. Kestävän kehityksen kasvatus ja koulutus 2. Oman ammattialan järjestelmät ja prosessit Kestävän kehityksen kysymykset ovat usein monimutkaisia ja niiden ymmärtäminen ja ongelmien ratkaiseminen edellyttää kokonaisuuksien ymmärtämistä ja syy-seuraussuhteiden hahmottamista. Ammatillisessa opetuksessa tämä tarkoittaa esim. omaan ammattialaan liittyvien prosessien ja järjestelmien sekä erilaisten vuorovaikutussuhteiden ymmärtämistä. Ammattialasta riippuen keskeisiä järjestelmiä voivat olla esimerkiksi: teknologiset järjestelmät (esim. tietoverkot, vesi- ja jätevesihuolto, energiajärjestelmät, ympäristönsuojeluteknologian prosessit, liikennejärjestelmät, ammattialan yrityksen teknologiset järjestelmät) tuotantojärjestelmät (esim. teollisuustuotanto, elintarvikkeiden tuotantoketju) sosiaaliset järjestelmät (esim. työyhteisöt) Oman ammattialan työprosessien kuvaaminen voi toimia myös hyvänä opetuksen välineenä. Työn prosessikaavion kautta voi havainnollistaa eri työvaiheiden kestävän kehityksen näkökohtia, eri työvaiheissa huomioon otettavia ympäristönäkökohtia, syntyviä ympäristöhaittoja tai esiintyviä ympäristö- tai turvallisuusriskejä. Esimerkki: Luonnonvara- ja ympäristöalalla, erityisesti maatalousalalla on tärkeää ymmärtää mm. ravinteiden, veden ja hiilen kiertokulku luonnossa. Tätä tietoa tarvitaan ja sovelletaan esim. peltojen ravinnehuuhtouman vähentämisessä. Myös ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioiminen maa- tai metsätalouteen edellyttää luonnon järjestelmien ymmärrystä ja tiedon soveltamista. Esimerkki: Autoalalla erilaisten autoteknologioiden ympäristönäkökohtien vertailu edellyttää kokonaiskäsitystä mm. erilaisista polttoainevaihtoehdoista ja niiden tuotannon ympäristö- ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Esimerkiksi sähköautojen osalta ympäristövaikutuksiin vaikuttaa se, miten sähkö tuotetaan ja biopolttoaineiden tuotannon ympäristö- ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin vaikuttaa mm. missä, miten ja mistä raaka-aineista polttoaine tuotetaan. 3. Ekotehokkuus ja taloudellinen kestävyys Ammatillisissa opinnoissa taloudellinen kestävyys kytkeytyy vahvasti ekotehokkuuteen. Tämän kautta löytyy helposti kytkentä taloudellisen ja ekologisen kestävyyden välillä: materiaalien ja energian käytön tehostaminen sekä jätteiden synnyn ehkäisy 20

KESTÄVÄÄ AMMATILLISTA KOULUTUSTA

KESTÄVÄÄ AMMATILLISTA KOULUTUSTA KESTÄVÄÄ AMMATILLISTA KOULUTUSTA Jorma Kärppä, Tiina Laurila ja Kati Lundgren KESTÄVÄÄ AMMATILLISTA KOULUTUSTA näkökulmia ekologiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen kestävään kehitykseen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Uudistuneet ammatilliset perustutkinnot ja valmistavat koulutukset

Uudistuneet ammatilliset perustutkinnot ja valmistavat koulutukset UUSIEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA TUTKINNON PERUSTEIDEN KÄYTTÖÖNOTTO - AIKATAULU Sirkka-Liisa Kärki Opetusneuvos Asiantuntijayksikön päällikkö Sirkka-Liisa.Karki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS 17.2.2014 PÄÄSY- JA SOVELTUVUUSKOKEIDEN PILOTOINTI (VAKUVA2 -HANKE) VALINTARYHMÄKOHTAISET MITATTAVAT ASIAT, KOKEEN OSIOT JA PISTEYTYS

OPETUSHALLITUS 17.2.2014 PÄÄSY- JA SOVELTUVUUSKOKEIDEN PILOTOINTI (VAKUVA2 -HANKE) VALINTARYHMÄKOHTAISET MITATTAVAT ASIAT, KOKEEN OSIOT JA PISTEYTYS OPETUSHALLITUS 17.2.2014 PÄÄSY- JA SOVELTUVUUSKOKEIDEN PILOTOINTI (VAKUVA2 -HANKE) VALINTARYHMÄKOHTAISET MITATTAVAT ASIAT, KOKEEN OSIOT JA PISTEYTYS Valintaryhmät 1 Viittomakielisen ohjauksen Lapsi- ja

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

Kestävä kehitys oppilaitoksissa Kestävä kehitys oppilaitoksissa Ammatilliset opettajapäivät Naantali 21.9.2013 Erkka Laininen OKKA-säätiö Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki Kuva: http://www.footprintnetwork.org Living Planet Report 2008

Lisätiedot

ALOITUSPAIKAT 2015. Yht. AmoJtk AmoK. Ylitys / Alitus. AmoJp. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat 2014

ALOITUSPAIKAT 2015. Yht. AmoJtk AmoK. Ylitys / Alitus. AmoJp. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat 2014 ALOITUSPAIKAT 2015 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht. Alpat 2014 Ylitys / Alitus YHTEENSÄ 112 511 463 130 116 91 214 84 398 2119 2139-20 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymä kestävän työelämän edistäjä. 8.4.2013 Hannele Karhunen Savon ammatti- ja aikuisopisto

Savon koulutuskuntayhtymä kestävän työelämän edistäjä. 8.4.2013 Hannele Karhunen Savon ammatti- ja aikuisopisto Savon koulutuskuntayhtymä kestävän työelämän edistäjä 8.4.2013 Hannele Karhunen Savon ammatti- ja aikuisopisto SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Ylläpitää Savon ammatti- ja aikuisopistoa, Varkauden lukiota ja

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta 630 / 1998, 25 a : Ammattiosaamisen

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Soveltuvuus- / pääsykoe ajankohta Aloituspaikat 2016 Mahdollisuus opiskeluun pienemmässä ryhmässä Ammatino hjaaja Oppimisen tukipajat

Lisätiedot

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a LÄPÄISY TEHOSTUU Ajatusta alkuun Kukaan ei kysy, mitä mulle kuuluu Suomessa keskeyttämistä on käsitelty voittopuolisesti yksilön ongelmallisuutena koulujärjestelmän ongelmana näkemisen sijaan. A-M. Souto

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

23.8.2013 1 (9) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2013. Koulutusala: Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintikunta: Opetuksen järjestäjä:

23.8.2013 1 (9) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2013. Koulutusala: Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintikunta: Opetuksen järjestäjä: Tilasto hakeneista, hyväksytyistä ja pistemääristä.. () Valitut hakutekijät: Vuosi: Koulutus alkaa: Syksy Hakutyyppi: Varsinainen haku Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintimaakunta: Pirkanmaa

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten

Lisätiedot

Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset

Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Mistä tavoitteet, sisällöt ja menetelmät? Ops-perusteet, lukio 2003, perusopetus 2004 YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat

Lisätiedot

Kestävä kehitys. ja ammatillinen koulutus

Kestävä kehitys. ja ammatillinen koulutus 1 Kestävä kehitys ja ammatillinen koulutus 2 Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Sen kolmeksi peruselementiksi

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO Tulostuspvm ja -aika 17.03.15 15:22:21 1() Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 15 Syksy Haku: Yhteishaku ammatilliseen ja lukioon, kevät 15 Koulutuksen järjestäjä: 0973110-9 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 2008 Esityksen rakenne Osa 1. Kyselyn taustat ja toteutus Osa 2. Tulevaisuuden suunnitelmat

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

TAMPEREEN SEUDUN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN HAKUTILASTO, KEVÄT 2012

TAMPEREEN SEUDUN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN HAKUTILASTO, KEVÄT 2012 TAMPEREEN SEUDUN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN HAKUTILASTO, KEVÄT 2012 Kaikki Hyväk Alin hyväksytty hakeneet sytyt pistemäärä Ahlmanin ammattiopisto 909 114 Eläintenhoidon ko, pk (maatalousalan pt) 308 26

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA 29.4.2014 Suomen ympäristöopisto SYKLI / Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa SISÄLLYSLUETTELO Kestävä rakentaminen käsitteenä Kestävän rakentamisen osatekijät

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Ohjauksen vastuutaho: koulutuksen järjestäjä Ohjauksen vastuutaho: perusopetuksen järjestäjä KOULUTUS Lukiokoulutus PERUSOPETUS Oppilaanohjausta

Lisätiedot

KOHTI KESTÄVÄÄ AMMATILLISTA KOULUTUSTA. Kati Lundgren ja Hanna Näätsaari Suomen ympäristöopisto SYKLI

KOHTI KESTÄVÄÄ AMMATILLISTA KOULUTUSTA. Kati Lundgren ja Hanna Näätsaari Suomen ympäristöopisto SYKLI KOHTI KESTÄVÄÄ AMMATILLISTA KOULUTUSTA Kati Lundgren ja Hanna Näätsaari Suomen ympäristöopisto SYKLI Opetushallitus Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy ISBN 952-13-3072-4 (nid.) ISBN 952-13-3073-2

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit: ammatillisen opetuksen arvioinnin kohteet

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit: ammatillisen opetuksen arvioinnin kohteet Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit: ammatillisen opetuksen arvioinnin kohteet T Y Ö P R O S E S S I N H A L L I N T A Alan tuotteiden / palveluiden elinkaaren keke-näkökohdat Oman työprosessin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

25.9.2015. Keudan ammattiopisto

25.9.2015. Keudan ammattiopisto Keudan ammattiopisto 2 25.9.2015 Matkailupalvelujen tuottaja Vaatetusompelija Elektroniikka-asentaja Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Talonrakentaja Sisustusompelija (Uusi!) Kunnossapitoasentaja (Uusi!)

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu 1997 Ammattikoulutussäätiön ja Opetusalan koulutussäätiön yhdistymisen myötä Taustayhteisöinä Opetusalan

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen työn tulee olla pitkäjänteistä ja tähdätä jatkuvaan parantamiseen. Oppilaiden osallisuus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet vapaan sivistystyön kentällä

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet vapaan sivistystyön kentällä Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet vapaan sivistystyön kentällä Kestävä kehitys vapaan sivistystyön opetukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Risto Tenhunen Osuuskunta

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO, Kokkola Hyvinvointikampus, Kokkola Kannuksen toimipaikka Kaustisen toimipaikka Kälviän toimipaikka Perhon toimipaikka Toholammin toimipaikka 2013 2014 Koulutus- ja opintoala

Lisätiedot

YHTEISHAKU KEVÄT 2015 / NURMIJÄRVI / 1. HAKUTOIVEET

YHTEISHAKU KEVÄT 2015 / NURMIJÄRVI / 1. HAKUTOIVEET YHTEISHAKU KEVÄT 2015 / NURMIJÄRVI / 1. HAKUTOIVEET ISO KLA KLA10 KLAJOPO MÄN NYK RAJ RAJJOPO KIV Lukiot 60,8 % 403 69 72 4 1 62 105 90 0 0 Alppilan lukio Lukio 0 Arkadian yhteislyseo Lukio 117 25 46 4

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Vipunen 18.6.2016 Alin hyväksytty pistemäärä

Vipunen 18.6.2016 Alin hyväksytty pistemäärä Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Vipunen 18.6.2016 Alin hyväksytty pistemäärä Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, yo 0,00 Maatalousalan perustutkinto,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Ammatilliset oppilaitokset. ISBN 978-952-5508-22-2 (nid.) ISBN 978-952-5508-24-6 (PDF)

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Ammatilliset oppilaitokset. ISBN 978-952-5508-22-2 (nid.) ISBN 978-952-5508-24-6 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Ammatilliset oppilaitokset ISBN 978-952-5508-22-2 (nid.) ISBN 978-952-5508-24-6 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin tunnus:

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 11.11. 2009 Tavoitteena ympäristökasvatuksen edistäminen Lähtökohtana kyselylle keke kasvatuksen

Lisätiedot

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Joidenkin perustutkintojen alta saattaa löytyä vielä erilaisia koulutusohjelmia. Voit tarkistaa koulutusohjelmat sekä paikkakunnat osoitteesta www.opintopolku.fi. Siellä etene seuraavasti: ammatillinen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF)

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Peruskoulut ja lukiot ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin tunnus: Marisa

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Kv+ops=Koulun perustehtävä

Kv+ops=Koulun perustehtävä Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 20. - 21.11.2013 Kuopiossa Kv+ops=Koulun perustehtävä Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen rakenne- ja tavoitetyöryhmä

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot