KESTÄVÄÄ AMMATILLISTA KOULUTUSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESTÄVÄÄ AMMATILLISTA KOULUTUSTA"

Transkriptio

1 Jorma Kärppä, Tiina Laurila ja Kati Lundgren KESTÄVÄÄ AMMATILLISTA KOULUTUSTA näkökulmia ekologiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen kestävään kehitykseen Raportit ja selvitykset 2010:7

2 2. korjattu painos Opetushallitus ja tekijät Raportit ja selvitykset 2010:7 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Innocorp Oy Edita Prima Oy, Helsinki 2010.

3 SISÄLLYS Esipuhe Strategiat ja ohjelmat kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen taustalla Kansainväliset kestävän kehityksen strategiat ja ohjelmat Kansalliset kestävän kehityksen strategiat ja ohjelmat LUKU Sisällys 2. Kestävän kehityksen kasvatus ja koulutus Kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteet ja pedagoginen tausta Kestävän kehityksen kasvatus, ympäristökasvatus, globaalikasvatus Kestävän kehityksen sisältöjä ammatillisessa opetuksessa Kestävän kehityksen opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt Kestävän kehityksen oppimispolku Kestävä kehitys ammatillisten perustutkintojen perusteissa Kestävä kehitys ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa Kestävä kehitys ammatillisissa tutkinnon osissa Kestävä kehitys koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa Kestävä kehitys ammattitaitokilpailuissa Kestävän kehityksen osaamisen arviointi kilpailutehtävissä Kestävän kehityksen huomioon ottaminen lajien toteutuksessa Työkaluja oppilaitoksen kestävän kehityksen hallintaan Kestävän kehityksen ohjelma Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vihreä lippu Koulutuksen järjestäjän rooli kestävän kehityksen edistämisessä Arvot ja kestävän kehityksen politiikka Kestävän kehityksen työn organisointi Koulutuksen järjestäjän kestävän kehityksen ohjelma Yksiköiden tai toimipisteiden kestävän kehityksen ohjelmat Koulutus ja viestintä Toiminnan arviointi ja järjestelmän sertifioiminen Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus ja kestävä kehitys Humanistinen ja kasvatusala Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto

4 LUKU Sisällys 8. Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Kuvallisen ilmaisun perustutkinto Tanssialan perustutkinto Sirkusalan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden perustutkinto Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittelyn perustutkinto Tekniikan ja liikenteen ala Autoalan perustutkinto Elintarvikealan perustutkinto Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto Kemiantekniikan perustutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Laboratorioalan perustutkinto Lennonjohdon perustutkinto Lentokoneasennuksen perustutkinto Logistiikan perustutkinto Maanmittausalan perustutkinto Merenkulkualan perustutkinto Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Painoviestinnän perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Pintakäsittelyalan perustutkinto Puualan perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Suunnitteluassistentin perustutkinto Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Talotekniikan perustutkinto Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Turvallisuusalan perustutkinto Veneenrakennuksen perustutkinto Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto Luonnonvara- ja ympäristöala Maatalousalan perustutkinto Hevostalouden perustutkinto Puutarhatalouden perustutkinto Kalatalouden perustutkinto Metsäalan perustutkinto Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto

5 13. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Hammastekniikan perustutkinto Liikunnanohjauksen perustutkinto Lääkealan perustutkinto Hiusalan perustutkinto Kauneudenhoitoalan perustutkinto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Matkailualan perustutkinto Catering-alan perustutkinto Hotelli ja ravintola-alan perustutkinto Puhdistuspalvelujen perustutkinto Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinto LUKU Sisällys Liitteet Liite 1. Kestävän kehityksen strategiat Liite 2. Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Liite 3. Lyhenteet ja sanasto Liite 4. Linkkejä ja lisätietoa

6

7 ESIPUHE Kirjan alkulähteet ovat Opetushallituksen vuosina toteuttamassa Ammatti-KEKE -hankkeessa, jossa avattiin silloisten opetussuunnitelmien perusteiden kestävän kehityksen oppimistavoitteita ja -sisältöjä oppilaitoksen oman opetussuunnitelman tasolle. Hankkeen tavoitteena oli edistää kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden näkökulman sisällyttämistä ammatilliseen koulutukseen sekä tuottaa tähän liittyvää tukimateriaalia ja toimintamalleja. Kertyneestä materiaalista muokattiin kirja Kohti kestävää ammatillista kehitystä vuonna 2006 Suomen ympäristöopisto SYKLIn toimesta. Sen jälkeen ammatillisen koulutuksen kestävän kehityksen koulutuksessa on tapahtunut monta muutosta ja edistysaskelta, jotka toivat tarpeen kirjan uudistamiseen. Ensinnäkin ammatillisten perustutkintojen perusteet uudistuksessa vuosina kestävä kehitys sisällytettiin yhdeksi elinikäisen oppimisen avaintaidoksi. Tutkinnon uudistuksen myötä myös muu terminologia ja ammatilliset sisällöt muuttuivat. Sen lisäksi kestävän kehityksen kriteerit ammatillisiin oppilaitoksiin ovat uudistuneet. Kirja sisältää laajan katsauksen kestävän kehityksen ja koulutuksen nykytilaan. Se auttaa hahmottamaan, miten kestävä kehitys on eri vaiheiden kautta saanut yhä suuremman merkityksen nykypäivän ammatillisessa koulutuksessa. Kirja on tehty rakenteeltaan sellaiseksi, että sen voi lukea kiinnostavin osa kerrallaan. Se sisältää paljon eri aloilta konkreettisia esimerkkiä ja työvälineitä oppilaitoksen arkeen. Opetushallitus kiittää eri koulutuksenjärjestäjien ja oppilaitosten aktiivisia kestävän kehityksen edistämiseen osallistuneita opettajia ja projektihenkilöitä. Erityisen työpanoksensa kirjan tekemiseen ovat antaneet Ympäristöopisto Syklin asiantuntijoista Jorma Kärppä, Tiina Laurila ja Kati Lundgren. Myös Erkka Laininen OKKA-säätiöstä ja Anu Salo Savon ammatti- ja aikuisopistosta ovat avustaneet kirjan tekemisessä. Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen kestävän kehityksen www-sivujen tekijä Tuomo Hannukkalan (Koulutuskeskus Salpaus) työtä on hyödynnetty kirjan uudistamisessa. LUKU Esipuhe Helsingissä Susanna Tauriainen opetusneuvos Ammattikoulutus 7

8 Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Sen kolmeksi peruselementiksi ovat muotoutuneet ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät siihen, että ihmiset oppivat elämään sopusoinnussa luonnon ja toistensa kanssa. YK:n Ympäristön ja kehityksen maailman komissio

9 1. STRATEGIAT JA OHJELMAT KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TAUSTALLA 1.1 Kansainväliset kestävän kehityksen strategiat ja ohjelmat Kestävän kehityksen poliittisen prosessin voidaan katsoa alkaneen vuoden 1972 YK:n ympäristökonferenssista Tukholmasta. Tuolloin tunnustettiin, etteivät ympäristöongelmat kunnioita valtioiden rajoja ja etsittiin ensimmäisen kerran yhdessä keinoja elinympäristömme suojelemiseksi, mm. vesien ja ilman saastuminen sekä eroosion estämiseksi. Vuonna 1987 Gro Harlem Brundtlandin johtama YK:n Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio julkaisi raportin Yhteinen tulevaisuutemme, joka nosti kestävän kehityksen ajatuksen laajaan julkisuuteen. Raportin määritelmän mukaan kestävä kehitys mahdollistaa nykyhetken tarpeiden tyydyttämisen viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa". Komission raportti muodosti perustan vuoden 1992 YK:n ympäristö- ja kehityskokoukselle. Rio de Janeirossa järjestetyssä kokouksessa maailman hallitukset sitoutuivat edistämään kestävää kehitystä. Kokouksessa hyväksyttiin Agenda 21 - toimintaohjelma, jossa kestävän kehityksen edistäminen sai kansainvälisesti sovitut tavoitteet. Kokouksen myötä syntyi myös laaja yhteisymmärrys siitä, että ympäristönsuojelu, taloudellinen kasvu ja sosiaaliset, ihmisten hyvinvointiin liittyvät kysymykset liittyvät olennaisesti toisiinsa. Kymmenen vuotta Rion kokouksen jälkeen, vuonna 2002 YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa Johannesburgissa koottiin yhteinen toimintasuunnitelma tukemaan Agenda 21 ja siinä määriteltyjä tavoitteita. Johannesburgin kokouksessa sai alkunsa myös hanke kansainvälisen koulutukseen painottuvan projektin alullepanosta. Vuoden 2002 joulukuussa YK:n yleiskokous julisti kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen (DESD, Decade of Education for Sustainable Development). Unesco koordinoi vuosikymmentä ja luo puitteet jäsenmaiden toimenpiteille kestävän kehityksen koulutuksen edistämiseksi. YK:n puitteissa etenevän kestävän kehityksen prosessin lisäksi on laadittu myös alueellisia kestävän kehityksen strategioita ja ohjelmia. EU hyväksyi vuonna 2001 kestävän kehityksen strategian, joka uudistettiin vuonna Strategian perusperiaate on, että kaikkien politiikkojen taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia tulisi tarkastella koordinoidusti, ja niiden vaikutukset on otettava huomioon päätök- LUKU 1. Strategiat ja ohjelmat kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen taustalla 9

10 LUKU 1. Strategiat ja ohjelmat kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen taustalla senteossa. EU:n kestävän kehityksen strategian yhtenä tavoitteena on saattaa EU, sen jäsenmaat, kansalaisyhteiskunta sekä liiketoiminta keskittymään samoihin prioriteetteihin sekä varmistamaan koherenssi eri politiikka-alueilla. Itämeren maat ovat laatineet oman alueellisen kestävän kehityksen ohjelmansa. Itämeren maiden pääministerit perustivat vuonna 1996 Baltic 21 -ohjelman (An Agenda 21 for the Baltic Sea Region), jonka puitteissa tuotettiin maailman ensimmäinen alueellinen tavoitteisto kestävän kehityksen edistämiseksi. Koulutus on myös mukana ohjelmassa. Koulutusta koskeva ohjelma An Agenda 21 for Education in Baltic Sea Region Baltic 21E hyväksyttiin vuonna Sen tavoitteena on muodostaa kestävän kehityksen näkökohdista Itämeren maiden koulutusjärjestelmien luonteva ja pysyvä osa. Myös Pohjoismaat ovat laatineet oman kestävän kehityksen strategiansa. Strategia tuli voimaan vuonna 2001, ja strategian tarkistus Kestävä kehitys Pohjolan uusi suunta hyväksyttiin Strategiassa määritellään kestävän kehityksen pitkän aikavälin suuntaviivat vuoteen 2020 sekä kuvataan toimenpiteitä, joihin Pohjoismaat pyrkivät panostamaan vuosina Strategian yhtenä keskeisenä tavoitteena on edesauttaa kestävää kehitystä edistävää koulutusta ja integroida kestävän kehityksen näkökohdat pohjoismaisiin koulutusjärjestelmiin elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. 1.2 Kansalliset kestävän kehityksen strategiat ja ohjelmat Suomi on ollut yksi edelläkävijämaista kestävän kehityksen tavoitteiden jalkauttamisessa kansallisella tasolla. Suomeen perustettiin kansallinen kestävän kehityksen toimikunta jo vuonna Sen tehtävänä oli tuolloin edistää yhteistyötä kestävän kehityksen kysymyksissä Suomessa ja toimia neuvoa antavana elimenä YK:ta ja erityisesti sen kestävän kehityksen toimikuntaa koskevissa asioissa. Suomi laati vuonna 1998 ensimmäisten maiden joukossa oman kestävän kehityksen ohjelmansa Agenda 21 -toimintaohjelman kehotuksen mukaisesti. Hallituksen kestävän kehityksen ohjelmalla pyrittiin ekologiseen kestävyyteen ja sitä edistävien taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen edellytysten luomiseen. Siinä esitettiin lisäksi tärkeimpiä kestävän kehityksen toiminta-alueita koskevat strategiset tavoitteet ja toimintalinjat. Vuonna 2005 valmistui Suomen ohjelma kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi. Se liittyy YK:n vuoden 2002 kestävän kehityksen huippukokouksen päätökseen laatia 10-vuotinen puiteohjelma kestävien tuotanto- ja kulutustapojen edistämiseksi. KULTU-ohjelman tavoitteena on edistää energiaa ja materiaaleja säästävää tuotantoa sekä ohjata kuluttajia tekemään kestäviä valintoja. Ohjelmassa kasvatukselle ja koulutukselle on varattu oma lukunsa. Sen mukaan kestävän kehityksen kasvatus ja koulutus tulee ottaa huomioon oppilaitosten ja korkeakoulujen kaikessa toimin- 10

11 nassa. Ohjelman mukaan kasvatuksella ja koulutuksella on keskeinen rooli nyky-yhteiskunnan toiminnan muuttamisessa kestävämmäksi ja siinä esitetäänkin lukuisia toimenpide-ehdotuksia koulutukselle ja kasvatukselle. Suomen kestävän kehityksen toimikunta hyväksyi uuden Suomen kansallisen kestävän kehityksen strategian kesäkuussa 2006: Kohti kestäviä valintoja. Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi. Strategian tavoitteena on auttaa eri toimijoita tekemään kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja ja sen linjauksia voidaan käyttää mm. laadittaessa hallitus- ja politiikkaohjelmia. Strategian päämääränä on luoda kestävää hyvinvointia turvallisessa, osallisuutta edistävässä ja moniarvoisessa yhteiskunnassa, jossa kaikki kantavat vastuuta ympäristöstä. Lähtökohtana on yhdistää luonnonvarojen kestävä käyttö, hoito ja suojelu sekä turvata kansalaisten hyvinvointi ja yhteiskunnan eheys siten, että tuloksena on osaava ja vahvuutensa hyödyntävä kestävän kehityksen Suomi. Strategiassa todetaan myös koulutuksen ja kasvatuksen keskeinen rooli kestävän kehityksen tavoittelussa. Strategiassa asetetaan tavoitteita mm. arvo- ja asennekasvatuksen edistämiseksi, oppilaitosten arkikäytäntöjen ja toimintakulttuurin kehittämiseksi, yhteistyön lisäämiseksi oppiaineiden välillä ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa, oppimateriaalien kehittämiseksi sekä osallistumis- ja vaikuttamistapojen kehittämiseksi. Valtakunnallisesti tavoitteeksi asetetaan myös kestävän kehityksen toimintaohjelmien laatiminen kaikille kouluille viimeistään vuoden 2010 aikana. Suomen kestävän kehityksen toimikunnalle asetettiin vuonna 2004 myös erillinen koulutusjaosto, joka julkisti maaliskuussa 2006 Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategian ja sen toimeenpanosuunnitelman vuosille Strategiassa keskitytään kohteisiin, jotka edellyttävät laajaa yhteistyötä oppilaitoksissa sekä opetusalan ja muiden toimijoiden asiantuntemuksen ja resurssien yhdistämistä. Koulutusjaosto esittää strategiassaan toimenpiteitä mm. opettajien osaamisen ja oppimateriaalien kehittämiseen, yhteistyö- ja kehittämisverkostojen rakentamiseen sekä asettaa tavoitteita mm. oppilaitosten ympäristöasioiden hallinnalle. Näiden lisäksi ammatillisen koulutuksen osalta tavoitteeksi asetetaan mm. kestävän kehityksen merkityksen vahvistaminen näyttötutkinnoissa. Koulutusjaosto esittää myös, että vuoteen 2010 mennessä kaikkiin koulutusorganisaatioihin laaditaan oma kestävän kehityksen toimintaohjelma, joka osa toimintaja taloussuunnitelmaa ja laadunhallintaa. Strategiassa asetetaan tavoitteeksi, että 15 prosenttia päiväkodeista, kouluista ja oppilaitoksista on saanut ulkoisen tunnuksen tai sertifikaatin kestävän kehityksen toiminnastaan vuoteen 2004 mennessä. Suomi on sitoutunut edellä kuvattuihin YK:n kestävää kehitystä edistävään vuosikymmeneen sekä Itämeren alueen maiden Baltic 21E -ohjelmaan, joista on laadittu kansalliset strategiat ja toimeenpanosuunnitelmat. Vuonna 2006 julkaistiin Opetusministeriön työryhmän strategia: "Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa - Baltic 21E -ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikym- LUKU 1. Strategiat ja ohjelmat kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen taustalla 11

12 LUKU 1. Strategiat ja ohjelmat kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen taustalla mentä ( ) varten". Valmistunut strategia kattaa kaikki koulutustasot ja sisältää kaikille yhteiset sekä kullekin tasolle omat kestävän kehityksen koulutuksen edistämisen toimenpide-ehdotukset. Ammatilliselle koulutukselle strategiassa tavoitteeksi asetettiin mm. oppimateriaalin monipuolisen tuotannon kehittäminen, opettajien ja työpaikkaohjaajien täydennyskoulutus sekä kestävän kehityksen huomioon ottaminen ammattitaitokilpailuissa. Kestävän kehityksen toimintaohjelmien osalta tavoitteet ovat samat kuin kansallisessa kestävän kehityksen strategiassa ja kestävän kehityksen koulutusjaoston strategiassa: tavoitteena on myös, että 15 prosentilla ammatillisista oppilaitoksista on vuonna 2014 jokin sertifikaatti tai tunnus kestävän kehityksen työn tasosta. Tämä ulkoinen tunnus tai sertifikaatti voi olla esim. Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatti tai Vihreä lippu, joista on kerrottu enemmän tämän julkaisun luvussa 5. Ammatillisia oppilaitoksia kestävän kehityksen toimintaohjelmien rakentamiseen kannustaa myös tammikuussa 2008 vahvistettu ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus. Siinä asetetaan tavoitteita ja suosituksia kestävän kehityksen huomioon ottamisessa oppilaitoksen toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Laadunhallintasuositusten yhteyttä kestävään kehityksen tarkastellaan tässä julkaisussa tarkemmin kappaleessa 6.7. Kestävän kehityksen kasvatuksen edistämiseen tähtää myös opetusministeriön vuonna 2007 käynnistämä projekti Kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen. Projektin tavoitteena on jalkauttaa Suomen kestävän kehityksen strategiaa ja kehityspoliittista ohjelmaa sekä edistää YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen toimeenpanoa. Tavoitteisiin pyritään lisäämällä yhteiskunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä edistämällä kasvamista globaaliin vastuuseen niin muodollisen, epämuodollisen kuin myös arkipäivän oppimisen puitteissa. Edellä kuvatut lukuisat strategiat ja ohjelmat osoittavat, että kestävän kehityksen painoarvo Suomen koulutuspolitiikassa on selvästi vahvistunut viime vuosina. Kestävä kehitys tulee myös säilymään keskeisenä koulutusjärjestelmän haasteena sillä sen merkitys työelämässä korostuu tulevaisuudessa. Mm. globaali vastuullisuus, ilmastonmuutos, sosiaalisen eriarvoistumisen kysymykset, kulttuurien erilaisuus ja talouden globalisoituminen ovat kestävän kehityksen teemoja, joita joudumme työelämässä entistä useammin kohtaamaan. Koulutuksen yhtenä tehtävänä on tuottaa osaamista, jolla yhteiskuntaa ja työelämää voidaan näiden kysymysten näkökulmasta kehittää kestävämpään suuntaan. Edellä kuvattujen kestävän kehityksen strategioita ja niiden sisältöjä on kuvattu tarkemmin tämän julkaisun liitteessä 1. 12

13 Kuvio 1. Kansainväliset ja kansalliset strategiat kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen taustalla YK / Globaali taso EU/ Euroopan taso Pohjoismaat, Itämeren maat 1972 YK, Tukholman ympäristökonferenssi - alueellinen taso 1987 Brundtlandin komissio, Yhteinen tulevaisuutemme 1992 YK, Agenda 21 Rio de Janeiron ympäristö- ja kehityskonferenssi YK, Millenium Development Goals 2002 YK, Agenda 21:n toimintaohjelma Johannesburg YK, DESD Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2001 EU:n keke-strategia 2003 Euroopan neuvoston suositus globaalikasvatuksesta 2006 EU:n keke-strategian tarkistus 1996 Baltic 21-ohjelma, Itämeren maiden keke-ohjelma 2001 Pohjoismaiden neuvoston Pohjolan keke-strategia 2002 Baltic 21E Keke koulutusjärjestelmiin 2004 Pohjolan kekestrategian tarkistus - Pohjolan uusi suunta Suomi - kansallinen taso 1993 Kansallinen kestävän kehityksen toimikunta 1998 Kansallinen keke-ohjelma 2005 KULTU Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma 2006 Kansallinen kekestrategia Kohti kestäviä valintoja 2006 Keke-toimikunnan koulutusjaoston strategia, OPM:n työryhmän strategia LUKU 1. Strategiat ja ohjelmat kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen taustalla 2007 OPM, Kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen 2008 OPM,OPH, Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus 13

14 Lähteet LUKU 1. Strategiat ja ohjelmat kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen taustalla Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus (2008). Opetushallitus. Helsinki: Yliopistopaino. Saatavissa sähköisenä osoitteesta Kasvaminen globaaliin vastuuseen - Yhteiskunnan toimijoiden puheenvuoroja (2008). Rohweder, L. (toim.) Opetusministeriön julkaisuja 2008:40 Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa (2006). Baltic 21E -ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä ( ) varten. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:6. Kestävästä kehityksestä maailmanlaajuiseen vastuuseen (2008). Melén-Paaso Monica, artikkeli opetusministeriön verkkolehdessä. Julkaistu Saatavissa sähköisenä osoitteesta: Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille (2006). Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto. Helsinki: Edita Prima Oy. Kohti kestäviä valintoja. Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi (2006). Kansallinen kestävän kehityksen strategia. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2006 Tukholmasta Rioon. Kansainvälisen ympäristöpolitiikan näkymiä (2000). Stranius Leo. Tampereen Yliopisto. Vähemmästä enemmän ja paremmin (2005). Kestävän kulutuksen ja tuotannon toimikunnan (KULTU) ehdotus kansalliseksi ohjelmaksi Ympäristönsuojelu Kestävä kulutus ja tuotanto 14

15 2. KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS JA KOULUTUS 2.1 Kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteet ja pedagoginen tausta Kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteena on kasvattaa ihmisiä, joilla on kyky ja halu vaikuttaa kestävän tulevaisuuden rakentamiseen oman elämänsä eri vaiheissa ja rooleissa. Koulujen ja oppilaitosten osalta tavoitteena on, että jokainen koululainen ja opiskelija omaa tarvittavat tiedot, arvot ja taidot ollakseen aktiivinen, demokraattinen ja vastuullinen kansalainen sekä osallistuakseen päätöksentekoon sekä yksilötasolla että muilla yhteiskunnan tasoilla kestävän kehityksen edistämiseksi. Ammatillisessa koulutuksessa kestävän kehityksen kasvatuksessa ja koulutuksessa korostuu tulevaan ammattiin liittyvä osaaminen ja valmiudet työelämässä toimimiseen - kuluttajan ja kansalaisen roolia unohtamatta. Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaoston (2006) mukaan kestävän kehityksen kasvatuksen päämääränä on LUKU 2. Kestävän kehityksen kasvatus ja koulutus lisätä ymmärrystä ihmisen hyvinvoinnin, talouden ekotehokkuuden ja ympäristönsuojelun välisestä yhteydestä lisätä ymmärrystä omasta kulttuuriperinnöstä, erilaisista kulttuureista, ihmisryhmien välisen luottamuksen edellytyksistä ja oikeudenmukaisuudesta sekä kehittää valmiuksia kulttuurien väliseen ja kansainväliseen vuorovaikutuksen lisätä valmiuksia havaita muutoksia luonnossa, yhteiskunnassa ja ihmisen hyvinvoinnissa sekä selvittää niiden syitä ja seurauksia sekä omassa elinympäristössä että globaalilla tasolla saada aikaan muutoksia arkikäytänteissä ja sitoutumista kestävään elämäntapaan lisätä valmiuksia ja motivaatiota osallistumiseen ja vaikuttamiseen kansalaisena, työyhteisön ja muiden yhteisöjen jäsenenä tuottaa koulutusaloittain ammatillista osaamista, joka luo edellytyksiä kunkin tuotannonalan muuttamiselle kestävämmäksi. Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen määritelmässä on Rion Agenda 21 -toimintaohjelmasta lähtien korostettu sen olevan enemmän kuin pelkkää tiedon siirtämistä ja levittämistä. Unescon määritelmän mukaan koulutus ja kasvatus vaikuttavat tulevaisuuden maailmaan antamalla yksilöille ja yhteisöille tietoa, taitoja, näköaloja ja arvoja, joiden avulle nämä voivat elää ja työskennellä kestävällä tavalla. 15

16 LUKU 2. Kestävän kehityksen kasvatus ja koulutus Vuoden 2009 helmikuussa julkaistujen Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerien laatimisen yhteydessä kehitettiin opetuksen toteutuksen arviointia varten kestävän kehityksen kasvatuksen pedagoginen malli. Sen mukaan kestävän kehityksen kasvatuksen osa-alueita ovat 1) tiedolliset valmiudet, 2) ajattelun taidot sekä 3) toiminnan taidot ja kokemukset (ks. kuvio 2). Mallin kehittämisestä ovat vastanneet Erkka Laininen OKKA-säätiöstä, Risto Tenhunen Eco-Onesta, Kati Lundgren Suomen ympäristöopisto Syklistä sekä ympäristökasvatuksen tutkijat FT Sirpa Tani, KT Hannele Cantell ja MMM Sanna Koskinen. Työn pohjana on hyödynnetty laajasti ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen malleja sekä ENSI-hankkeen tuottamia kestävän kehityksen kasvatuksen laatukriteereitä. Kuvio 2. Kestävän kehityksen kasvatuksen osa-alueet Erkka Laininen, OKKA-säätiö (2008) 1. Tiedolliset valmiudet tieto kestävästä kehityksestä 2. Ajattelun valmiudet kokonaisuuksien ymmärtäminen kriittisen ajattelun taidot tulevaisuuden rakentamisen taidot 3. Toiminnan taidot ja kokemukset oppilaitos kestävän kehityksen oppimisympäristönä kokemuksellinen ja toiminnallinen oppiminen erilaisissa ympäristöissä osallistumisen ja vaikuttamisen taidot Tiedollisten valmiuksien oppimisen tavoitteena on tieto ja ymmärrys ekologisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta ja taloudellisesta ympäristöstämme. Kestävän elämäntavan mukainen toiminta edellyttää, että ymmärrämme luonnon, yhteiskunnan ja maailman toimintaa, kestävän kehityksen kysymysten taustoja ja ratkaisumahdollisuuksista sekä omaa rooliamme ja vaikutusmahdollisuuksiamme yhteisiin asioihin. 16

17 Kestävän tulevaisuuden rakentamisessa tärkeintä ei ole kuitenkaan olemassa olevan tiedon oppiminen, vaan tiedon käsittelyyn ja muutoksen aikaansaamiseen liittyvien valmiuksien omaksuminen. Näitä valmiuksia ovat ajattelun taidot, joihin kuuluvat kokonaisuuksien ymmärtäminen, kriittisen ajattelun taidot ja tulevaisuuden rakentamisen taidot. Kestävän kehityksen kysymykset ja niihin liittyvät ilmiöt ovat usein luonteeltaan monimutkaisia. Niiden ymmärtäminen edellyttää kokonaisuuksien ymmärtämistä, jolla tarkoitetaan mm. luonnonjärjestelmien, teknologian, talouden ja yhteiskunnan toiminnan sekä ihmisen ja luonnon välisten vuorovaikutussuhteiden hahmottamista kokonaisuuksina. Nykymaailma ei ole kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen. Siksi kestävään kehitykseen pääseminen edellyttää nykyisten yhteiskunnallisten ja kulttuuristen arvostusten, käytäntöjen ja rakenteiden sekä elämäntapojen kriittistä arviointia ja vaihtoehtoisten ratkaisujen etsimistä. Tulevaisuuden rakentamisen taitoihin kuuluu kyky pohtia, millainen maailman tulisi olla ja miten haluttuun tilaan voitaisiin päästä. Opiskelijoita tulee rohkaista luovaan ja myönteiseen ajatteluun sekä vaikuttamiseen yksin ja yhdessä: tulevaisuus rakentuu siitä, miten minä yksilönä ja miten me kaikki yhdessä toimimme ja millaisia valintoja teemme. Kestävän elämäntavan opettelu on osa tulevaisuuden rakentamista. Se tarkoittaa yksilön vaikutusmahdollisuuksien tunnistamista elämän eri rooleissa ja tilanteissa. Kestävän tulevaisuuden rakentajaksi kasvaminen edellyttää myös toiminnan taitoja ja kokemuksia. Ympäristövastuullisia toimintatapoja ja sosiaalisia taitoja voidaan oppia toimimalla oppilaitoksessa tai muissa oppimisympäristöissä. Oppilaitoksen ulkopuolisissa ympäristöissä toimimisen tavoitteena on tuoda oppimiseen kokemuksellinen ja tunnepitoinen ulottuvuus, jonka avulla on mahdollista syventää opiskelijan omaa ympäristösuhdetta ja luoda kestävän kehityksen asioille omakohtaisia merkityksiä. Aidot osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet, ympäröivässä yhteisössä toimiminen, sekä näkyvien tulosten aikaan saaminen ovat olennaisia kasvatettaessa vastuullisia kansalaisia, jotka kokevat oman toimintansa merkitykselliseksi ja haluavat vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tärkeää on, että oma oppilaitos tarjoaa osallistumista tukevan toimintakulttuurin, jossa kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin. Vaikuttamismahdollisuuksia tulee etsiä myös oppilaitoksen ulkopuolelta esimerkiksi osallisuus- ja kehittämishankkeilla tai työssäoppimisen kautta. LUKU 2. Kestävän kehityksen kasvatus ja koulutus 17

18 LUKU 2. Kestävän kehityksen kasvatus ja koulutus 2.2 Kestävän kehityksen kasvatus, ympäristökasvatus, globaalikasvatus Termejä kestävän kehityksen kasvatus ja ympäristökasvatus käytetään usein rinnakkain. Niiden tavoitteet ovat pääasiassa samanlaiset, mutta painotuksissa voi esiintyä eroja. Kestävän kehityksen kasvatus painottaa kaikkia kestävän kehityksen ulottuvuuksia (ekologinen, kulttuurinen, sosiaalinen, taloudellinen) ja ympäristökasvatus korostaa usein kestävän kehityksen ekologista ulottuvuutta. Kestävän kehityksen kasvatukseen liittyy läheisesti myös globaalikasvatus. Sillä tarkoitetaan kasvatusta ja koulutusta, jonka tavoitteena on saada ihmiset toiminaan mm. ihmisoikeuksien sekä oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman puolesta. Globaalikasvatus on toimintaa erityisesti kehitysyhteistyön, kestävän kehityksen, rauhan ja kulttuurienvälisen ymmärryksen edistämiseksi. Siten globaalikasvatuksen voidaan katsoa painottavan erityisesti kestävän kehityksen sosiaalista ja kulttuurista ulottuvuutta. Kuvio 3. Kestävän kehityksen ulottuvuudet oppilaitoksessa How to practise ecological, social and economic sustainability in school (2003), SUSDE-hankkeen julkaisu EKOLOGINEN TALOUDELLINEN ympäristökasvatus luonnon- ja ympäristönsuojelu ekologisesti kestävät arkikäytännöt säästäväisyys kohtuullisuus elinkaariajattelu ekotehokkuus kuluttajakasvatus globaalitalous lähiympäristöprojektit osallisuus yhteisöllisyys syrjäytymisen ehkäisy työssä jaksaminen turvallisuus SOSIAALINEN & KULTTUURINEN tasa-arvo, demokraattisuus toisten kunnioittaminen, monikulttuurisuus kiusaamisen ehkäisy viihtyisyys, ihmissuhteet juhlat ja perinteet 18

19 2.3 Kestävän kehityksen sisältöjä ammatillisessa opetuksessa Tässä kappaleessa on esitelty joitakin näkökohtia, joiden kautta alakohtaisia kestävän kehityksen sisältöjä voi avata eri ammatillisten tutkintojen opetuksessa. 1. Elinkaariajattelu Elinkaariajattelussa tarkastellaan tuotteen elinkaaren eri vaiheita raaka-ainelähteeltä suunnittelun, valmistuksen ja jalostuksen kautta kulutukseen sekä käytön jälkeen tapahtuvaan hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen. Kussakin vaiheessa käytetään erilaisia panoksia, kuten materiaaleja, energiaa ja vettä, ja aiheutetaan erilaisia päästöjä ja ympäristökuormitusta ilmaan, veteen tai maaperään. Ammatillisissa opinnoissa on tärkeää ymmärtää elinkaariajattelun perusteet sekä tuntea oman alan keskeisten tuotteiden tai palvelujen elinkaari. Elinkaariajattelun kautta voidaan havainnollistaa esim. suunnitteluvaiheen ja eri vaiheissa tehtyjen valintojen merkitys koko elinkaaren aikaisille ympäristövaikutuksille. Esimerkki: Pukuompelijan tai vaatetus- ja tekstiilialan artesaanin opinnoissa voidaan elinkariajattelun kautta käsitellä suunnitteluvaiheen ja materiaalivalintojen vaikutusta tuotteen koko elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin. Esimerkiksi tarkastelemalla eri raaka-aineiden tuotantovaiheiden ympäristövaikutuksia, materiaalin vaikutusta tuotteen käyttöikään tai eri materiaalien vaatimien puhdistus- ja pesumenetelmien ympäristövaikutuksia tuotteen käyttövaiheessa. LUKU 2. Kestävän kehityksen kasvatus ja koulutus Esimerkki: Talonrakennusalalla voidaan elinkaariajattelun kautta käsitellä ekologista rakentamista ja tarkastella erilaisia eriste- ja lämmitysratkaisuja ja niiden vaikutusta rakennuksen käytön aikaiseen energiankulutukseen tai lämmityksestä aiheutuviin päästöihin ja kustannuksiin. Esimerkki: Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla voidaan elinkaariajattelun avulla tarkastella ja vertailla eri elintarvikkeiden ympäristövaikutuksia, esim. viljelyn, jalostuksen, kuljetuksen ja valmistuksen aikana. 19

20 LUKU 2. Kestävän kehityksen kasvatus ja koulutus 2. Oman ammattialan järjestelmät ja prosessit Kestävän kehityksen kysymykset ovat usein monimutkaisia ja niiden ymmärtäminen ja ongelmien ratkaiseminen edellyttää kokonaisuuksien ymmärtämistä ja syy-seuraussuhteiden hahmottamista. Ammatillisessa opetuksessa tämä tarkoittaa esim. omaan ammattialaan liittyvien prosessien ja järjestelmien sekä erilaisten vuorovaikutussuhteiden ymmärtämistä. Ammattialasta riippuen keskeisiä järjestelmiä voivat olla esimerkiksi: teknologiset järjestelmät (esim. tietoverkot, vesi- ja jätevesihuolto, energiajärjestelmät, ympäristönsuojeluteknologian prosessit, liikennejärjestelmät, ammattialan yrityksen teknologiset järjestelmät) tuotantojärjestelmät (esim. teollisuustuotanto, elintarvikkeiden tuotantoketju) sosiaaliset järjestelmät (esim. työyhteisöt) Oman ammattialan työprosessien kuvaaminen voi toimia myös hyvänä opetuksen välineenä. Työn prosessikaavion kautta voi havainnollistaa eri työvaiheiden kestävän kehityksen näkökohtia, eri työvaiheissa huomioon otettavia ympäristönäkökohtia, syntyviä ympäristöhaittoja tai esiintyviä ympäristö- tai turvallisuusriskejä. Esimerkki: Luonnonvara- ja ympäristöalalla, erityisesti maatalousalalla on tärkeää ymmärtää mm. ravinteiden, veden ja hiilen kiertokulku luonnossa. Tätä tietoa tarvitaan ja sovelletaan esim. peltojen ravinnehuuhtouman vähentämisessä. Myös ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioiminen maa- tai metsätalouteen edellyttää luonnon järjestelmien ymmärrystä ja tiedon soveltamista. Esimerkki: Autoalalla erilaisten autoteknologioiden ympäristönäkökohtien vertailu edellyttää kokonaiskäsitystä mm. erilaisista polttoainevaihtoehdoista ja niiden tuotannon ympäristö- ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Esimerkiksi sähköautojen osalta ympäristövaikutuksiin vaikuttaa se, miten sähkö tuotetaan ja biopolttoaineiden tuotannon ympäristö- ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin vaikuttaa mm. missä, miten ja mistä raaka-aineista polttoaine tuotetaan. 3. Ekotehokkuus ja taloudellinen kestävyys Ammatillisissa opinnoissa taloudellinen kestävyys kytkeytyy vahvasti ekotehokkuuteen. Tämän kautta löytyy helposti kytkentä taloudellisen ja ekologisen kestävyyden välillä: materiaalien ja energian käytön tehostaminen sekä jätteiden synnyn ehkäisy 20

OPETUSHALLITUS 17.2.2014 PÄÄSY- JA SOVELTUVUUSKOKEIDEN PILOTOINTI (VAKUVA2 -HANKE) VALINTARYHMÄKOHTAISET MITATTAVAT ASIAT, KOKEEN OSIOT JA PISTEYTYS

OPETUSHALLITUS 17.2.2014 PÄÄSY- JA SOVELTUVUUSKOKEIDEN PILOTOINTI (VAKUVA2 -HANKE) VALINTARYHMÄKOHTAISET MITATTAVAT ASIAT, KOKEEN OSIOT JA PISTEYTYS OPETUSHALLITUS 17.2.2014 PÄÄSY- JA SOVELTUVUUSKOKEIDEN PILOTOINTI (VAKUVA2 -HANKE) VALINTARYHMÄKOHTAISET MITATTAVAT ASIAT, KOKEEN OSIOT JA PISTEYTYS Valintaryhmät 1 Viittomakielisen ohjauksen Lapsi- ja

Lisätiedot

ALOITUSPAIKAT 2015. Yht. AmoJtk AmoK. Ylitys / Alitus. AmoJp. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat 2014

ALOITUSPAIKAT 2015. Yht. AmoJtk AmoK. Ylitys / Alitus. AmoJp. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat 2014 ALOITUSPAIKAT 2015 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht. Alpat 2014 Ylitys / Alitus YHTEENSÄ 112 511 463 130 116 91 214 84 398 2119 2139-20 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn. tehostamisohjelma. Määrällisen seurannan tulokset. Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn. tehostamisohjelma. Määrällisen seurannan tulokset. Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Määrällisen seurannan tulokset 2013 2014 Sisällys Sisällys... 2 1. Määrällinen seuranta... 3 2. Tutkinnon suorittamisen lopettaminen... 4 2.1 Tulokset

Lisätiedot

ALOITUSPAIKAT 2016 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht.

ALOITUSPAIKAT 2016 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht. YHTEENSÄ 112 536 435 124 106 89 198 40 369 2009 443 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40 0 40 Viittomakielisen ohjauksen pt 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1609 Viittomakielinen ohjaus 0 Lapsi- ja perhetyön

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Opetuksen toteutuksen arviointi, tausta-aineistoa AMMATILLISET OPPILAITOKSET Taustaa Kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteena on ihmisiä, joilla on kyky ja

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta 630 / 1998, 25 a : Ammattiosaamisen

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Soveltuvuus- / pääsykoe ajankohta Aloituspaikat 2016 Mahdollisuus opiskeluun pienemmässä ryhmässä Ammatino hjaaja Oppimisen tukipajat

Lisätiedot

ALOITUSPAIKAT 2017 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht.

ALOITUSPAIKAT 2017 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht. YHTEENSÄ 112 478 458 118 104 78 197 91 381 2017 450 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40 0 40 Viittomakielisen ohjauksen pt 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1609 Viittomakielinen ohjaus 0 Lapsi- ja perhetyön

Lisätiedot

ALOITUSPAIKAT Yht. AmoJtk AmoK. AmoJp. Ylitys / Alitus. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat

ALOITUSPAIKAT Yht. AmoJtk AmoK. AmoJp. Ylitys / Alitus. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat ALOITUSPAIKAT 2017 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht. Alpat 2016 Ylitys / Alitus YHTEENSÄ 112 478 446 118 104 78 197 91 383 2007 2068-61 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40

Lisätiedot

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika :40:57 1(5) HAKUTOIVETILASTO

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika :40:57 1(5) HAKUTOIVETILASTO Tulostuspvm ja -aika 18.04.2016 10:40:57 1(5) Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 2016 Syksy Oppilaitos: 10053 Koulutuskeskus Salpaus Tiedot päivitetty Opintopolusta: 18.4.2016 08:07 Haku- Koodi Toimipiste

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a LÄPÄISY TEHOSTUU Määrällisen seurannan toteutus Läpäisyä ja keskeyttämistä koskevan määrällisen seurannan kehittäminen on osa läpäisyn tehostamisohjelmaa ( 2011 2015) Tarkoituksena on ollut tuottaa ajantasaista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Turku 30.9.2015 NAO-seminaari Juhani Pirttiniemi, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011 2015 (1)

Lisätiedot

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO Tulostuspvm ja -aika 17.03.15 15:22:21 1() Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 15 Syksy Haku: Yhteishaku ammatilliseen ja lukioon, kevät 15 Koulutuksen järjestäjä: 0973110-9 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset

Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Mistä tavoitteet, sisällöt ja menetelmät? Ops-perusteet, lukio 2003, perusopetus 2004 YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen, OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA 29.4.2014 Suomen ympäristöopisto SYKLI / Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa SISÄLLYSLUETTELO Kestävä rakentaminen käsitteenä Kestävän rakentamisen osatekijät

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Kestävä kehitys koulutuksessa

Kestävä kehitys koulutuksessa Kestävä kehitys koulutuksessa Opetusneuvos Susanna Tauriainen etunimi.sukunimi(at)oph.fi Kestävän kehityksen kansainväliset perusasiakirjat YK:n ympäristö- ja kehityskokous Rio de Janeiro 1992 Itämeren

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Alin hyväksytty pistemäärä Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto

Alin hyväksytty pistemäärä Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto 18.6.2016 Alin hyväksytty pistemäärä Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, yo 0,00 Maatalousalan perustutkinto, yo 13,00

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Vipunen 18.6.2016 Alin hyväksytty pistemäärä

Vipunen 18.6.2016 Alin hyväksytty pistemäärä Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Vipunen 18.6.2016 Alin hyväksytty pistemäärä Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, yo 0,00 Maatalousalan perustutkinto,

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Maailman muuttamisen välineitv. lineitä tieto, taito ja asenne. Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa

Maailman muuttamisen välineitv. lineitä tieto, taito ja asenne. Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa Maailman muuttamisen välineitv lineitä tieto, taito ja asenne Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa Kestävän n kehityksen edistäminen on tärkeää,, sillä ihmiskunta käyttk yttää luonnonvaroja

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia PAIKKO työkalujen käytöstä. Alueelliset työpajapäivät Tampere

Käytännön kokemuksia PAIKKO työkalujen käytöstä. Alueelliset työpajapäivät Tampere Käytännön kokemuksia PAIKKO työkalujen käytöstä Alueelliset työpajapäivät 11.-12.6.2014 Tampere Tutkinnon perusteiden työversio Tutkinnon perusteiden riisuttu versio, joka sisältää Sisällöt suoraan tutkinnon

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Kestävä kehitys haastaa vapaan sivistystyön pedagogiikan Vapaan sivistystyön päivät Varkaus

Kestävä kehitys haastaa vapaan sivistystyön pedagogiikan Vapaan sivistystyön päivät Varkaus Kestävä kehitys haastaa vapaan sivistystyön pedagogiikan Vapaan sivistystyön päivät Varkaus 28.8.2014 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu 1997 Ammattikoulutussäätiön ja Opetusalan koulutussäätiön yhdistymisen

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Oppimisvalmiuksia mittaava koe osaamisen kehittämisen suunnittelun tukena

Oppimisvalmiuksia mittaava koe osaamisen kehittämisen suunnittelun tukena Oppimisvalmiuksia mittaava koe osaamisen kehittämisen suunnittelun tukena Stadin ammattiopiston kokemuksia 4/5/13 Miksi? Stadin ammattiopiston toiminta-ajatuksena on monipuolisen ja laadukkaan ammatillisen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa

Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Tarkastelussa on yhteensä vuosina 2005-2009 suoritetut perustutkinnot. Sijoittumista katsotaan vuoden 2009

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 11.11. 2009 Tavoitteena ympäristökasvatuksen edistäminen Lähtökohtana kyselylle keke kasvatuksen

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF)

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Peruskoulut ja lukiot ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin tunnus: Marisa

Lisätiedot

/ Minna Kansanaho Nyt olemme.

/ Minna Kansanaho Nyt olemme. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ajanohjauksen perustutkinnon päivitystyö Uusi tutkinto voimaan 1.8.2009 13.11.2008 / Minna Kansanaho Minna.kansanaho@epopisto.fi Nyt olemme. Tutkintoa on edelleen päivitetty

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA

KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA Ammatillisen koulutuksen koulutushanke 2008 2010 Helsingissä KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA Tavoitteet Koulutushankkeen tavoitteena on edistää ammatillisille oppilaitoksille ja koulutuksen

Lisätiedot

TEKNIIKANJALIIKENTEENALA YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETAL. JA HALL

TEKNIIKANJALIIKENTEENALA YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETAL. JA HALL Liite 2, AmoKjk 26.5.214 ALOITUSPAIKAT2OI5 E E E E E E E E < >- YHTEENSÄ 112 511 463 13 116 91 214 84 398 2119 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 4 4 KULTTUURIALA 48 142 19 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETAL. JA

Lisätiedot

Rakkaalla lapsella on monta nimeä

Rakkaalla lapsella on monta nimeä Quick Tim e ja Rakkaalla lapsella on monta nimeä Miten luovia eri käsitteiden keskellä menestyksekkäästi? 3.12. 2009 Tarja Heinonen Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy p ak k auk s en purk uo hjel m a

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot