Osaanko? Uskallanko? Tottakai!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaanko? Uskallanko? Tottakai!"

Transkriptio

1 Osaanko? Uskallanko? Tottakai! opas koulujen kansainvälistämiseen

2 7 Kokemuksia ja näkemyksiä 8 Kansainvälisyys kotiovella 9 Uusia tuulia luokkahuoneessa Puolalainen Comenius-apulaisopettaja monipuolisti alakoulun kieltenopetusta 11 Experiences from Finnish schools A Czech Comenius assistant in Mäntsälä 13 Bücher, die wir lesen Mankkaan koulun etwinning-projektissa luetaan kirjoja 15 Oppilas kansainvälisyyttä oppimassa 16 Matkalaukullinen muistoja 16 Peruskoulun 9-luokkalainen osallistui Comenius-kielihankkeeseen 18 Vettä ja uusia tuttavuuksia Lukiolaiset Suomesta ja Ranskasta oppivat yhdessä 21 Avaruuskoulu muutti elämääni Lukiolainen innostui tieteestä sekä Venäjän kielestä ja kulttuurista 23 Kansainvälistyvä opettaja ja rehtori 24 Osaanko? Uskallanko? Tottakai! Opettajavaihdossa Grönlannissa 27 Rehtorin työ kansainvälistyi Opintovierailulla verkostoidutaan kollegoiden kanssa 29 Ylitimme rajoja Satuprojekti toi päiväkotiin uusia ideoita kielen lukiossa kansainvälisyydellä on pitkät perinteet 33 Puhtia opetukseen Comenius-täydennyskoulutuksessa ulkomailla 34 Kansainvälisyys koulutuksen kehittäjänä 35 Det började med ett brev till Italien Ett Comeniusprojekt med Baskien, Flandern och Sydtyrolen 37 Taijin opetusta Helsingissä, salibandyä Pekingissä 38 Lapissa ylitetään rajoja Naapurit mukana yhteistyössä 40 Vantaa panostaa koulutuksen kansainvälisyyteen 42 Itä-Uudellamaalla kehitetään Venäjä-osaamista verkostossa 2

3 45 Miten eteenpäin? 46 Kansallinen rahoitus 46 Opetushallituksen valtionavustukset koulujen kansainvälistymiseen 47 Opetushallituksen tuki tiedeolympialaistoiminnalle ja Suomi Venäjä-ohjelmalle 48 Ohjelmakohtainen rahoitus 48 EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelma (Lifelong Learning Programme, LLP) 48 Comenius 48 koulujen yhteistyöhankkeet 49 valmistavat vierailut ja kontaktiseminaarit 50 täydennyskoulutusapurahat opetushenkilöstölle 50 apulaisopettajatoiminto 51 etwinning 52 Opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille 53 Euroguidance 53 EU:n nuorisotoimintaohjelma Youth in Action 54 Eurodesk 56 Pohjoismaisen ministerineuvoston Nordplus-ohjelmat 56 Nordplus Junior 57 Muita yksittäisiä rahoituslähteitä 57 Euroscola (Euroopan parlamentti) 58 Pohjola-Norden 59 Hanasaari (ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus) 60 Asem-Duo 61 Fulbright 62 Vaihto-oppilasjärjestöjä 62 AFS Intercultural Programs 63 YFU Youth for Understanding 64 Suomi-Saksa Yhdistysten liiton koululaisvaihto Saksaan 64 Lukiolaisten PAD-kirjoituskilpailu U.S. Space Camp 65 Testaa koulusi kansainvälisyys 66 Linkkilista 68 Kaavio 3

4 4

5 Esipuhe Globaali toimintaympäristön muutos on suomalaisille mahdollisuus ja haaste. Erityisen tärkeää on panostaa koulutukseen ja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen, jotta voimme turvata taloutemme kilpailukykyä ja hyvinvointivaltion toimintaedellytyksiä. Kansainvälinen toiminta on tullut koko ajan helpommaksi. Tieto- ja viestintäteknologian ansiosta yhteydenpito eri maihin ei riipu etäisyyksistä tai matkakassan suuruudesta. Sekä yksittäiset ihmiset että organisaatiot voivat helposti rakentaa omia verkostojaan ympäri maailmaa. Kansainvälisyydestä on tullut osa koulujen arkea. Oppilaiden ja opettajien kansainvälistymistä tuetaan eri keinoin, ja eurooppalaisella koulutusyhteistyöllä pyritään vaikuttamaan myös koko koulutusjärjestelmämme kehitykseen. Kansainvälisyys ei kuitenkaan ole koulutuksessa itseisarvo, vaan mahdollisuus parempaan oppimiseen: kielitaidon ja kulttuurisen osaamisen parantamiseen, joustavuuteen, ongelmanratkaisutaitoihin sekä itsetuntemuksen ja itseluottamuksen kasvuun. Kansainvälistymisen ytimessä on aina oman identiteetin tunteminen ja arvostus. Kun koulussa perehdytään globaalistuvaan maailmaan, oppilas omaksuu edellytyksiä ihmisryhmien väliselle luottamukselle, keskinäiselle arvostukselle ja onnistuneelle yhteistyölle. Koulutuksen järjestäjillä ja oppilaitoksilla on puolestaan mahdollisuus löytää uusia toimintamalleja ja siten kehittää koulutuksen laatua. Opetushallitus ja Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO tekevät työtä koulujen kansainvälistymisen edistämiseksi. Tällä opetusministeriön tukemalla oppaalla haluamme esitellä kansainvälistymisen eri mahdollisuuksia ja rohkaista koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia kehittämään toimintaansa. Mukana on kansainväliseen toimintaan osallistuneiden kokemuksia sekä tietoa eri ohjelmista ja rahoituslähteistä. Toivomme, että oppaasta on hyötyä erityisesti teille, jotka olette aloittamassa koulunne kansainvälistä toimintaa. Myös kokeneet kansainvälistäjät löytävät oppaan avulla uusia keinoja opetuksen ja koulun kehittämiseen. Timo Lankinen pääjohtaja Opetushallitus Ulla Ekberg johtaja Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO 5

6 Tiesitkö tämän kansainvälisyydestä kouluissa? Kansainvälistymistä toteutetaan eri tasoilla. Kouluissa tavoitteena on tarjota kansainvälisyysvalmiuksia mahdollisimman monelle oppilaalle. Koulujen yhteis työssä toteutetaan erilaisia kehittämishankkeita, joiden teemat voivat liittyä esimerkiksi opetussuunnitelmien ja oppimisympäristöjen kehittämiseen, kouluhyvinvoinnin ja monikulttuurisuusosaamisen edistämiseen sekä koulutuksen laadun ja saavutettavuuden parantamiseen. Kansainvälisyyttä käsitellään opetussuunnitelmien perusteissa aihekokonaisuuksissa. Tavoitteena on tukea oppilaiden kulttuuri-identiteetin ja osallisuuden rakentumista suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa sekä edistää suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Liikkuvuuden rinnalla kotikansainvälisyyden merkitys kasvaa. Tätä arjen kansainvälisyyttä tukevat tieto- ja viestintäteknologian kehitys sekä yhteiskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus. 6

7 Kokemuksia ja näkemyksiä Oppaan Kokemuksia ja näkemyksiä -osassa kuvataan erilaisia tapoja toteuttaa koulujen kansainvälisyyttä. Kertojat edustavat kansainvälisten toimijoiden koko kirjoa esiopetuksesta sivistystoimen johtoon. Toiminnan kuvauksen lisäksi välittyy tietoa siitä, miten erilaisia rahoituslähteitä voidaan hyödyntää henkilöliikkuvuudessa sekä opetuksen ja sivistystoimen kehittämisessä. 7

8 Kansainvälisyys kotiovella Meillä ei juuri nyt ole varaa matkustaa minnekään. Miten toteutamme kan sainvälisyyttä? Kotikansainvälisyys tuo uusia ulottuvuuksia oman alueen kieli- ja kulttuuriseen rikkauteen tieto- ja viestintätekniikan avulla toteutettavaan oppimiseen oman alueen elinkeinoelämän kansainvälisyyteen tutustumiseen 8

9 Uusia tuulia luokkahuoneessa Puolalainen Comenius-apulaisopettaja monipuolisti alakoulun kieltenopetusta Working in a Finnish school was a great opportunity to learn, to do something useful and have fun at the same time. Kasia, puolalainen Comenius-apulaisopettaja Opetussuunnitelmamme mukaan alakoulun vieraan kielen opetuksen pääpaino on suullisessa kommunikaatiossa. Päätimme hakea kouluumme apulaisopettajaa, koska suullisen kielitaidon harjoittelumahdollisuudet ovat tervetullut lisä opetukseen. Meillä oli mahdollisuus saada englannin tunneille avuksi henkilö, joka oli omassa maassaan valmistumassa kieltenopettajaksi ja jolla oli jo vahvat pedagogiset tiedot ja taidot. Näin koulumme sai vähäisillä kustannuksilla henkilökuntaansa taitavan, motivoituneen ja oppimishaluisen aikuisen. Oppilaille tarjoutui mahdollisuus 9

10 keskustella omassa koulussa vieraalla kielellä sellaisen henkilön kanssa, joka osasi suhtautua oppilaisiin luontevasti. Kun oppilaat vähitellen huomasivat ymmärtävänsä ja tulevansa ymmärretyiksi, heidän rohkeutensa ja itseluottamuksensa lisääntyivät. Useimmat koulussa työskentelevät aikuisetkin ilmaisivat ilonsa siitä, että päivittäinen englannin kielen käyttö lisäsi myös heidän rohkeuttaan puhua. Opetussuunnitelmamme mukaan vieraan kielen opetuksen tulisi integroitua luontevissa yhteyksissä kaikkeen koulun toimintaan ja sillä tulisi olla oikeasti käyttöä jokapäiväisessä elämässä. Tämäkin toteutui, kun apulaisopettajamme matkusti oppilaiden kanssa maailman ympäri ja onnistui integroimaan englannin opetuksen maantieteen, historian ja musiikin opetukseen. Oppilaat ylsivät suullisessa kielitaidossaan saavutuksiin, joita olisi vaikea kuvitella ilman apulaisopettajan läsnäoloa. Heidän pelkonsa puhumista kohtaan katosivat ja he oppivat etsimään kiertoilmauksia, kun eivät tienneet jotakin sanaa. Tutustuminen apulaisopettajaan oli monelle oppilaalle ensimmäinen kosketus ulkomaalaiseen henkilöön, ja se tuki osaltaan koulun kansainvälisyyskasvatusta. Erilaiset oppijat hyötyivät apulaisopettajatoiminnasta eri tavoin. Apulaisopettaja auttoi heikoimpia oppilaita keskustelemaan pienissä ryhmissä, jolloin oppilaat saivat yksilöllisempää opetusta kuin normaaleissa luokkatilanteissa. Joku vähemmän motivoitunut oppilas löysi lisäpotkua kielenopiskeluunsa. Mutta myös innostuneimmat hyötyivät, sillä he pystyivät keskustelemaan apulaisopettajan kanssa omien edellytystensä mukaisesti. Koulumme kielitarjonta laajeni, kun oppilaille tarjottiin mahdollisuutta osallistua apulaisopettajan toteuttamiin englannin ja saksan keskustelukerhoihin. Lisäksi kaikki oppilaat saivat osallistua muutamille puolan kielen tunneille. Apulaisopettajatoiminta antaa koululle paljon. Se tukee koulun kansainvälistymistä ja suvaitsevaisuuskasvatusta, nykyaikaista kielenopetusta ja haluttaessa myös kerhotoimintaa. Se merkitsee vastaanottavalle koululle jonkin verran lisätyötä, mutta antaa takaisin monin verroin enemmän. Nuori, innostunut ja kielitaitoinen apulaisopettaja tuoreine ideoineen tuo luokkiin raikkaan eurooppalaisen tuulahduksen. Liisa Reinikainen, englannin opettaja, Myllyojan koulu, Oulu Apulaisopettajan vastaanottamisesta lisää oppaan sivulla 50 Apulaisopettajaksi lähtemisestä lisää oppaan sivulla 50 10

11 Experiences from Finnish schools A Czech Comenius assistant in Mäntsälä In the year 2003 I spent 5 months in Finland thanks to the Erasmus programme as an exchange student. Therefore when I found the possibility to stay in Finnish schools as an assistant thanks to the Comenius programme it was not a difficult task to decide. I have applied. Finally I spent in Finland 8 months as an assistant in Mäntsälä, where I worked in four to five small village schools. The most challenging was to go through all the papers that is necessary to fill in and send, but it was worthy. I would like to tell you what I consider to be important to have in mind when you apply for the assistant. There are many values to pupils and teachers, e.g. the assistant is there as a needed help especially for the language teacher, but not only (it is good to use the assistant in as many subjects/ways as possible); the assistant is a great sample of a foreigner (especially in a village) and pupils see the necessity to speak foreign language; the pupils are curious what the foreigner is talking about with the teachers and they want to understand; and the most important thing the pupils become much more spontaneous when talking to a foreigner than during usual English lessons. Of course there are values to the assistant too, and the school should try to fulfill at least some of them. The assistant can get to know the school system more deeply; let him/her be the equal part of the staff to feel safe and useful; let him/her decide and offer to you what he/she can do with the children (workshops, after school activities etc.); let him/her teach English without help of your mother tongue (he/she and the 11

12 The pupils become much more spontaneous when talking to a foreigner than during usual English lessons pupils too will realize that it works); take care of him/her (at least at the beginning of the stay invite him/her to families; do sport together etc.); the most important is the contact after the stay you can make many projects with his/her school abroad. It is not easy to say in one sentence how it is to be the assistant. Maybe...it is a great challenge and experience for both the assistant and the school. I myself have got to know more about village schools and I have decided to work in small school in my country too. I have realized that to be the assistant does not mean to copy materials and to wipe the blackboard we really cooperated with the teachers and prepared lessons together, during which we have learnt both a lot. And what I have done? What you can ask your assistant to do? I have participated in extra-curricular activities (trips, over night sleeping at school etc.); I had an English clubs for the children (songs, poems, reading, acting); dancing workshop (simple dances); I have started pen-friendship with a Czech school; I had a cooking workshop, art workshop, Christmas workshop and a National Project at two schools which ended in a wonderful Czech evening happening for parents. What I consider the most important is: to Have work for the assistant. The worst thing for the assistant is to feel himself/herself being totally useless. Apply for having assistant, there is nothing to lose, just to gain a lot and you also enable some foreign teacher to get to know a lot. Irena Matalová, Prague, The Czech Republic, Mäntsälän sivistyspalvelukeskus (apulaisopettajana eri kouluissa Mäntsälässä) Apulaisopettajan vastaanottamisesta lisää oppaan sivulla 50 12

13 Bücher, die wir lesen Mankkaan koulun etwinning -projektissa luetaan kirjoja Saksanopettajana kansainvälisyys on mielestäni tärkeä teema opetuksessa. Kuulin etwinning-projektista, jossa voi työskennellä portaalissa ja jonka toiminta on ilmaista. Innostuin heti asiasta. Klikkailin etwinning-kotisivulle ja huomasin yllätyksekseni, että etwinningiä käyttää opetuksessaan jo satoja jollei tuhansia opettajia ympäri Eurooppaa. Projekteja oli listattu sadoittain. Aikaisemmin olin itse etsinyt kansainvälisiä yhteistyökouluja usein huonolla menestyksellä ja nyt pääsin mukaan projektiin, jota en ollut perustamassa. Projektin nimi on Bücher, die wir lesen ja siinä työskentelee oppilaita Suomen lisäksi Puolasta, Unkarista ja Italiasta. Ensimmäisen kuukauden aikana oppilaat esittäytyivät ja kertoivat kotipaikastaan ja koulustaan. Toisen kuukauden aikana he laativat kouluillaan kyselylomakkeen ja tutkivat oppilaiden lukemisharrastusta. Mankkaan koululla sattui samaan aikaan koulun projektipäivä, jolloin saimme 13

14 paneutua päivän ajan pelkkään kyselylomakkeen tekemiseen ja vastaamiseen. Etuna oli, että projektiin ei tarvinnut käyttää saksan oppitunteja. Kolmannen kuukauden aikana oppilaat esittelivät lempikirjailijoita ja -kirjoja. Aihe vaikutti vaikealta, sillä oppilaittemme kielitaito tuntui olevan heikompi kuin muissa projektikouluissa. Huomasin myös, että erityisesti pojat eivät lukeneet kirjoja vapaa-ajallaan. Onneksi Suomessa äidinkielen tunneilla luetaan edelleenkin sen verran, että myös pojilla oli mahdollisuus osallistua projektin eri tehtäviin. Projektin avulla saatoimme yhdistää äidinkielen ja saksan oppituntien sisältöä keskenään. Monille oppilaille olikin positiivinen yllätys, että he pystyivät käyttämään niitä kirjoja hyväksi, joita he olivat jo lukeneet ja käsitelleet äidinkielen tunneilla. Joillekin oli silti äärimmäisen hankalaa valita kirjaa, jota käsitellä. Projektissa oppilailla ei ole kahdenvälisiä kontakteja, vaan siinä käsitellään kirjoja ja lukemista yleisellä tasolla. Tulevaisuudessa olemme suunnitelleet videokonferensseja, jolloin oppilaat pääsevät esittämään kysymykset kasvokkain. Kansainväliset projektit ovat mielenkiintoisia siksi, että hyvästä suunnittelusta huolimatta lopputulosta ei voi tietää etukäteen. Siksi oppituntien suunnittelu vaatii enemmän aikaa. Projektillamme on selkeät suuntalinjat, mutta sen kulun määrittelevät oppilaat. Osa heistä voi innostua kovastikin ja tehdä loistavia juttuja toiselle ryhmälle se voi olla pakkopullaa. Mielestäni kansainvälisyysprojekteilla on erittäin tärkeä funktio kouluissa; eihän elämääkään voi suunnitella pikkutarkasti ja epäonnistumiset ovat osa elämää. Lisäksi etwinning-projekteissa nousee esiin eurooppalaisuus. Kukapa koulumme oppilaista tietäisi muuten mitään puolalaisesta Torunin (saksaksi Thorn) kaupungista tai italialaisesta Padovasta (saksaksi Padua)? Saksan kieli sopii erinomaisesti projektikieleksi, sillä saksahan on maailmankieli ja sitä opiskellaan ympäri Eurooppaa. Oppilaille on ollut pieni yllätys, että esimerkiksi Italiassa opiskellaan saksaa. etwinning vaatii aikaa ja tietoteknillistä osaamista. On hyvä muistaa, että sen voi aloittaa hyvinkin rajallisilla tietoteknillisillä taidoilla. Aluksi oppilaat voivat kirjoittaa Word-dokumentteja, jotka liitetään portaaliin. Taitojen kehityttyä etwinning-projekti voi olla hyvinkin laaja. Oppilaiden ideointia ja taitoja kannattaa käyttää hyväksi: kieltenopettajan ei tarvitse ole Internet-guru ja projektit ovat oppilastöitä. Antti Piiroinen, saksan ja ruotsin lehtori, Mankkaan koulu, Espoo etwinningistä lisää oppaan sivulla 51 14

15 Oppilas kansainvälisyyttä oppimassa Mitä oppilas saa kansainvälisestä toiminnasta? oman maan ja kulttuurin tuntemus paranee samalla kun maailmankuva ja muiden kulttuurien tuntemus ja ymmärrys laajenevat kieli- ja viestintätaidot paranevat sosiaaliset taidot kasvavat oppilas tutustuu uusiin ihmisiin ja maihin hän saa valmiuksia toimia kansainvälisissä yhteyksissä itseluottamus kasvaa ja oppilas rohkaistuu löytämään uusia tapoja toimia haasteiden edessä hankkeiden ja kansainvälisen toiminnan kautta saa erityistä tietotaitoa 15

16 Matkalaukullinen muistoja Peruskoulun 9-luokkalaisen kokemuksia Comeniuskielihankkeesta Kun kuulin kielihankkeesta koulussamme, en epäillyt hetkeäkään osallistumistani siihen. Olen aina ollut kiinnostunut eri maiden kulttuureista, ja matka Suomen rajanaapureita kauemmaksi oli aina ollut haaveena. Niinpä Comenius-hankkeeseen osallistuminen osui oikeaan saumaan. Tutustuminen uusiin ihmisiin innoitti minua lisää, ja koska minulla on ennenkin ollut ulkomaalaisia ystäviä, ei ajatus englanninkielen käyttämisestä vieraiden ja kaiken lisäksi vieraskielisten kanssa tuntunut lainkaan hämmentävältä. Iloitsin käytännön puhekielen kohentumisesta, enkä enää epäillyt aloittaa keskustelua tai osallistua muiden puheisiin. Projekti antoi mahdollisuuden opetella käyttämään englantia luontevasti ja arastelematta tilanteissa, joissa monelta menisi sormi suuhun jo pelkän kehtaamisen vuoksi. Monia kokemattomia matkaajia kulttuurishokki saattaa järisyttää paljonkin, mutta olin osannut varautua siihen jo ennen matkaa. Totutellessa menee muutama päivä, mutta jos osaa olla ympäristölleen vastaanottavainen ja sopeutuva, ei ongelmia ilmene sen enempää. Meidät kielihankkeeseen osallistujat majoitettiin espanjalaisiin perheisiin. Uudet tilanteet ja toisten arkipäiväiseen elämään tutustuminen ovat alkaneet kiehtoa minua hankkeen myötä entistä enemmän, joten näillä näkymin tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu maailmanmatkailu suuntaan jos toiseen. Mielestäni tämänkaltaisiin hankkeisiin osallistuminen kannattaa, jos on hiukankin kiinnostunut tekemään yhteistyötä lujittaakseen omalta osaltaan suhdetta Euroopan 16

17 maiden välillä. Lisäksi voi avartaa omaa maailmankatsomustaan ja erojen sijasta etsiä yhdistäviä asioita ja oppia uutta. Uusista tuttavuuksista voi kehittyä lyhyessäkin ajassa pitkäaikaisia ystäviä, joiden tapaaminen voi toistua moneen kertaan kieliprojektin jälkeenkin. Kielitaidon parantuminen, tai ainakin sen herääminen oli mielestäni erittäin hyvä syy mennä mukaan Comenius-hankkeeseen. Tärkeää oli minulle myös se, että oppii arvostamaan entistä enemmän omaa kulttuuriaan ja elämäntapaansa. Minä sain paljon kotiin viemisiä Espanjasta: matkalaukullisen kullanarvoisia muistoja, ja niistä saan kiittää sekä suomalaisia että espanjalaisia kielihankeystäviäni! Emilia Heikura, peruskoululainen, Tuupovaaran koulu, Tuupovaara Comenius-ohjelmasta (kahden oppilaitoksen väliset hankkeet) lisää oppaan sivulla 48 The Name of the Game -Spanish-Finnish-English picture dictionary of a schoolday in Finland and Spain Hankkeeseen osallistui suomalainen ja espanjalainen koulu. Yhteistyön tuloksena syntyi oppilaiden tekemä ja kokoama kolmikielinen kouluaiheinen kuvasanakirja. 17

18 Vettä ja uusia tuttavuuksia Lukiolaiset Suomesta ja Ranskasta oppivat yhdessä Lähtiessäni mukaan koulumme suomalais-ranskalaiseen vesiprojektiin minulla ei todellakaan ollut selvää kuvaa siitä, mihin olin heittäytynyt mukaan. Suurin syy projektiin pyrkimiselle oli ollut syksyksi luvattu kahden viikon matka Ranskaan Rochefortin kaupunkiin, enkä osannut arvata, että projekti vaikuttaisi elämääni pitkän aikaa. Varsinainen tarkoitus oli tutkia vettä niin Rochefortissa kuin Porvoossakin, mutta projektin kenties tärkeimmät ja kauaskantoisimmat opetukset eivät liittyneet kovinkaan paljoa veteen. Lukiostamme matkalle lähtenyt kolmenkymmenen opiskelijan joukko oli karsittu noin sadan hakijan joukosta. Kevättalvella vastaava ranskalaisista opiskelijoista koostunut joukko tuli meidän kouluumme kahdeksi viikoksi. Ryhmämme, jonka jäsenet eivät ennen matkaa tunteneet toisiaan laisinkaan, muokkaantui yhtenäiseksi joukoksi jo pitkällä bussimatkalla Pariisista Rochefortiin. Tämä antoi hyvät mahdollisuudet tulevien ryhmätehtävien suorittamiseen ja myös yhteen hiileen puhaltamiseen koko monta kuukautta kestäneen projektin ajan. 18

19 Hieno kokemus oli, että pääsimme kukin asumaan yhden ranskalaisen oppilaan kotiin. Tylsän hotellielämän sijasta pääsimme näkemään läheltä, miten ranskalaiset elävät arjessaan. Oli hieno saada vertailukohtia kotoiselle ja tutulle elämänmenollemme. Opettavaista oli myös muiden ryhmäläisten kanssa keskusteltaessa havaita, kuinka erilaisia ranskalaiset perheet olivat. Varsinaisen vesiprojektin saatoimme alkuun ryhmissä. Erilaisiin työmenetelmiin tottuneiden ranskalaisten kanssa työskenteleminen opetti erityisesti joustamista ja omien vanhojen työtapojen muokkaamista. Myös englannin kielen käyttö antoi yhteistyölle uusia ulottuvuuksia, kun ranskalaiset sen enempää kuin suomalaisetkaan eivät pystyneet ilmaisemaan itseään sataprosenttisesti englanniksi. Niinpä kaikilta vaadittiin kärsivällisyyttä. Vastaavasti ranskalaisten tullessa talvella Suomeen oli suuri haaste sovittaa omat opinnot yhteen vesiprojektin kanssa, kun käytännössä saimme olla pois varsinaisilta tunneilta niin paljon kuin halusimme. Vastuu kasvoi, kokeet menivät putkeen, ja tulihan sen vesiprojektikin lopulta valmiiksi. Oli myös hieno huomata, miten eksoottisena ranskalaiset näkivät suomalaisen talvemme. Luultavasti hienointa koko hommassa olivat silti uudet ihmiset, joihin tutustuimme; niin suomalaiset kuin ranskalaisetkin. Me suomalaiset olemme pitäneet toisiimme Hienointa koko hommassa olivat silti uudet ihmiset, joihin tutustuimme; niin suomalaiset kuin ranskalaisetkin 19

20 tiiviisti yhteyttä, ja vierailuja maiden välillä on tehty vielä pitkään projektin päättymisen jälkeenkin. Työntekoa ja osallistumista vaadittiin muutaman kuukauden ajan, mutta työn hedelmät kantavat vielä monen vuoden päähän. Tuomo Kiiskinen, lukiolainen, Linnankosken lukio, Porvoo Comenius-ohjelmasta (kahden oppilaitoksen väliset hankkeet) lisää oppaan sivulla 48 De l Atlantique à la Baltique: l eau dans tous ses états Hankkeeseen osallistui suomalainen ja ranskalainen koulu. Lukiolaiset tutustuivat veteen ja sen käyttöön ja vaikutuksiin eri näkökulmista suomalais-ranskalaisissa pienryhmissä. Yhteistyön tuloksena syntyivät verkkosivut ja cd-rom. 20

21 Avaruuskoulu muutti elämääni Lukiolainen innostui tieteestä sekä Venäjän kielestä ja kulttuurista Kokemukseni avaruusfysiikan kesäkoulusta Moskovan alueella ylittivät odotukseni. Pari ekskursiota Moskovassa ja käynti teatterissa lisäsivät ennestäänkin kiinnostusta Venäjään, sen kulttuuriin ja kieleen. Vapaa-aika antoi mahdollisuuden päästä kaikkialla suoraan kontaktiin asukkaiden kanssa. Tapasin venäläisiä, jotka antoivat paljon ystävällisemmän kuvan kansasta kuin mitä Suomessa usein luullaan. Opiskelen venäjän kieltä nyt moninkertaisella innolla, ja uskon palaavani vielä monesti Venäjälle. Varmaa on, että tulen järkevöittämään ja realisoimaan ympärilläni olevien ihmisten kuvaa venäläisistä lopun ikääni. Kesäkoulun suurimpiin anteihin kuuluivat luennot Venäjän avaruustutkimuksesta ja fysiikan ilmiöistä. Luentojen taso oli juuri oikea suomalaisille lukion toisen vuoden opiskelijoille; lähes joka aiheesta jäi jokin hiukan vielä askarruttamaan. Aivot olivat jatkuvasti aktiivisimmillaan. Haastavuutta lisäsi tehtävien käsittelytapa, joka erosi lukiossa totutusta. Uusien ratkaisutapojen kohtaaminen toi aivan uusia näkökulmia fysiikan tehtäviin, yleensäkin koko tieteenalaan. Luennoitsijat sopivat kesäkouluun loistavasti kaikessa mukavuudessaan ja huumorintajuisuudessaan. En tiennyt, että fysiikan tehtävistäkin voi vitsailla! Tulkkimme lisäsi osaltaan kesäkoulun mukavaa, ystävällistä tunnelmaa. Vierailukäynnit ilmailu- ja polytekniseen museoon, Avaruuslentojen komentokeskukseen Koroleviin ja Zvezdnyi-kaupunkiin olivat ainutkertaisia kokemuksia; ne 21

22 toivat Venäjän avaruustutkimuksen aivan nenäni eteen. Olen aina ollut kiinnostunut astronomiasta, ja jo ennen kesäkoulua suunnittelin lähteväni opiskelemaan tieteenalaa. Nyt asia on kuitenkin varmempaa kuin koskaan. Jopa Moskova itse on minulle mahdollinen paikka lähteä opiskelemaan. Pääsy Moskovaan kesäkouluun 2007 muutti mahdollisesti koko elämäni. Reissu Moskovaan on syytä toteuttaa seuraavillekin ikäluokille. Stipendinomainen avaruusfysiikan kesäkoulu Moskovassa lisää Suomen mainetta tasokkaan koulutusjärjestelmän maana, joka takaa kaikille tasavertaiset mahdollisuudet kehittää itseään ja menestyä. Teemu Norrbacka, lukiolainen, Tampereen klassillinen lukio, Tampere Opetushallituksen Suomi Venäjä-ohjelman kesäkouluista lisää oppaan sivulla 47 22

23 Kansainvälistyvä opettaja ja rehtori Mitä opettaja ja rehtori saavat kansainvälisestä toiminnasta? Ammattitaito paranee: kielitaito ja kulttuurinen osaaminen lisääntyvät projektityötaidot karttuvat yhteissuunnittelu eri aineiden opettajien välillä lisääntyy oman maan ja koulujärjestelmän arvostus ja tuntemus paranevat omaa ja koulun työtä voi kehittää, kun saa näkemyksiä muiden maiden käytännöistä ja vertaistukea ulkomaisilta asiantuntijoilta työmotivaatio kasvaa urakehitys voi saada vauhtia henkilövaihdosta tietotekniset taidot kasvavat 23

24 Osaanko? Uskallanko? Tottakai! Opettajavaihdossa Grönlannissa Nordplus Junior -projekti tarjoaa opettajalle mahdollisuuden testata omaa ammattitaitoaan uudessa ympäristössä ja vieraalla kielellä, mutta mielestäni sen suurin anti on oman maailmankuvan laajenemisessa ja kansainvälistymisessä. Tapahtuipa vaihtokokemuksen aikana mitä tahansa, opettaja tuo omille oppilailleen esimerkin siitä, miten suomalainen pärjää maailmalla ja miten mielenkiintoista ulkomailla työskentely on. Oman Nordplus-matkani tein Grönlantiin kesäkuussa Työskentelin kahdessa paikallisessa koulussa englanninopettajana kahden viikon ajan. Tilanteesta riippuen sain opettaa yhtä ryhmää useamman päivän ajan tai äkillisen opettajapulan iskiessä toimin sijaisena ja opetin useita eri-ikäisiä luokkia samalla kertaa. Niinpä opin, että vaihto-opettajan tärkein ominaisuus on joustavuus ja nopea sopeutuminen uusiin tilanteisiin. 24

25 Kokemus antoi lisää uskoa ja varmuutta omaan opettajuuteen. Toisaalta huomasin olevani enemmän kulttuurilähettiläs kuin kielenopettaja. Vaihto-opettaja on omalla persoonallaan toimiva esimerkki suomalaisuudesta. Se kiinnostaa sekä ulkomaisia kollegoita että heidän oppilaitaan. Kenenkään ei siis tarvitse miettiä, onko hänellä mitään annettavaa toisen maan koulussa: pelkkä opettajan avoin uteliaisuus saa oppilaat avautumaan kansainvälistymiselle. Saman ilmiön huomasin kotikoulussani Kokemus antoi lisää uskoa ja varmuutta omaan opettajuuteen 25

26 palattuani Suomeen. Joidenkin oppilaiden hihittelevä suhtautuminen kaukaiseen alkuperäiskansaan muuttui arvostukseksi, vaikka projektiin ei kuulunutkaan oppilaiden välistä suoraa yhteistyötä. Monelle suomalaiselle Nordplus-vaihtoon hakemisen kynnyskysymykseksi saattaa muodostua oma ruotsin kielen taito, mutta englanti oli yhtä lailla hyväksyttävä projektikieli maassa, jossa enemmistö oppilaista käyttää pohjoismaista kieltä ainoastaan koulussa. Ennen opettajavaihdon alkua on hyvä sopia yhteyshenkilöstä vastaanottavan koulun kanssa, myös rahoitus ja stipendin määrä kannattaa miettiä tarkkaan. Apurahan myöntämisen harkinta-aikana esimerkiksi matkalippujen hinnat saattavat yllättäen kohota hulppeisiin summiin. Ota myös selvää, onko kotikuntasi kansainvälistymismyönteinen. Jos näin on, saatat kenties saada neuvoteltua korvauksen virkavapaasi ajaksi. Jos virkavapaa tulee muuten liian kalliiksi, harkitse kesäkuun alkua, jolloin muualla Pohjoismaissa tehdään vielä töitä. Joka tapauksessa Nordplus-vaihto on elämys, joka ei varmasti kaduta myöhemmin! Leena McKinney, luokanopettaja, Seutulan koulu, Vantaa Nordplus-ohjelmasta lisää oppaan sivulla 56 Apulaisopettajaksi lähtemisestä lisää oppaan sivulla 50 26

27 Rehtorin työ kansainvälistyi Opintovierailulla verkostoidutaan kollegoiden kanssa Olen toiminut Vasaramäen koulun rehtorina vuodesta Vuosikymmenen puolivälissä koin omakseni erään saksalaisen koulun ilmoituksen, jolla se haki kumppaneita Comenius-hankkeeseensa. Pian totesin olevani junassa Hampurista Bonniin matkalla ensimmäiseen projektikokoukseeni. Kansainvälisyydestä oli tullut keskeinen osa ammattiani. Sittemmin olen osallistunut eurooppalaisille opetushenkilöstön täydennyskoulutuskursseille sekä koulutuksen asiantuntijoille tarkoitetuille opintovierailuille (entinen Arion-ohjelma). Vierailujen asiantuntijaryhmissä rehtoreilla on aina merkittävä osuus, mutta on ollut tärkeää kohdata myös muita opetusalan asiantuntijoita: tarkastajia, opetuksen ohjaajia, psykologeja ja lääkäreitä. Vierailun teeman ympärille rakennetun ohjelman lisäksi tärkeitä ovat olleet osanottajien esitykset koskien omaa työtään ja oman maansa koulujärjestelmää sekä kaikki epäviralliset keskustelut. 27

28 Monen kanssa keskustelu jatkuu: olen säännöllisesti yhteydessä useaan vierailuilla tapaamaani kollegaan, joilta olen saanut omaan työhöni konkreettisia malleja ja välineitä. Tärkeintä on kuitenkin vuorovaikutuksen merkitys omien ammatillisten visioiden selkiinnyttämisessä. Rehtorin työ on toisinaan hyvin yksinäistä. On hyvin merkityksellistä, kun kollega Belgiasta soittaa ja antaa tukensa ja jakaa kokemuksiaan kanssani. Kansainvälisyys tuo työhön Tammikuussa 2005 järjestimme Turussa Arion-vierailun (nykyisin opintovierailu) esitelläksemme järjestelmää, tärkeää perspektiiviä eurooppalaisen ulottuvuuden jolla arvioidaan lasten kouluvalmiutta ja miten koululykkäyslapsia tuetaan. Vierailu oli oiva tilaisuus esitellä Turun kaupungin opetustointa muutoinkin; toisaalta saimme tilaisuuden asettaa toimintatapamme ulkopuolisten arvioitavaksi. Tämä vierailu poiki kolmen vuoden hankkeen, johon saimme tukea Opetushallitukselta. Hanke tuki osallistumistamme Opetushallituksen Erilaiset oppijat, yhteinen koulu -hankkeeseen. Sain tutustua vastaaviin käytäntöihin Hollannissa, Belgiassa, Skotlannissa ja Ranskassa. Perusopetuksen opetussuunnitelman kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Olen tuonut Comenius-hankkeet kouluuni tarjotakseni opettajille luontevan ja aiheeltaan ajankohtaisen ja kiinnostavan tavan toteuttaa tuota opetussuunnitelman osaa. On tärkeää korostaa, että kansainvälisyys ei ole jotakin ylimääräistä, vaan tärkeä osa toteutettavaksi tarkoitettua opetussuunnitelmaa. Kansainvälisyys antaa rehtorille samassa suhteessa kuin mitä hän kansainvälisyydelle itsestään antaa. Kansainvälisyys auttaa näkemään metsän puilta. Se tuo työhön tärkeää perspektiiviä eurooppalaisen ulottuvuuden. Henkilökohtaisesti se on minulle tärkeä työmotivaatiota ylläpitävä tekijä. Jyrki Välimäki, rehtori, Vasaramäen koulu, Turku Opintovierailuista koulutuksen asiantuntijoille lisää oppaan sivulla 52 28

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille KOTIKANSAINVÄLISYYS Kansainvälisyystaitoja kaikille Sisältö Miksi kotikansainvälisyyttä?... 3 Kotikansainvälisyys haastaa pohtimaan arvoja ja asenteita... 4 Kotikansainvälisyys on mahdollisuus kaikille...

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 26.8.2011 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden kollegoiden kanssa tieto-

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Kiinan kielen kasvava merkitys

Kiinan kielen kasvava merkitys Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli A2- kielivalinta 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli Hyvät KOLMASLUOKKALAISTEN vanhemmat Lapsellanne on nyt mahdollisuus valita toinenkin vieras kieli englannin lisäksi.

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä

Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä CIMOn kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Janna Koivisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta 4.6.2012 1 Ensivaikutelma on tärkein

Lisätiedot

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät Messukeskuksen langaton verkko " Congress" Osallistu tekstiviestillä tai www.viestiseina.fi/ oph Twitter #vvop2012 AVAUS Aulis Pitkälä, pääjohtaja OPH Euroopan laajuinen ESSIE-tutkimus, 27 Euroopan maata

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 9.5.2014 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki YANZU 言 祖 Kiinan kieltä lukioissa Kansainvälistymisen

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto EILC KOKEMUKSIA LAPISTA HAKEMUS BUDJETTI JÄRJESTÄVÄTAHO & VASTUU TYÖNJAKO KIELENOPETUS OHJELMA JA PALJON KOKEMUKSIA

Lisätiedot

Kv-strategian synty, JOENSUU. Esa Räty, lukion rehtori, kv-koordinaattori, Joensuun kaupunki

Kv-strategian synty, JOENSUU. Esa Räty, lukion rehtori, kv-koordinaattori, Joensuun kaupunki Kv-strategian synty, JOENSUU Esa Räty, lukion rehtori, kv-koordinaattori, Joensuun kaupunki Asukkaita noin 74 000, ydinkaupunki ja laaja maaseutu, Venäjän raja. Voidaan puhua seudusta Koulutustoimeen perustettiin

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi 15.11.2012 Mikko Nupponen CIMO 2/2009 EU-ohjelmat ja Suomi 3/2010 Tilastoja 2011 Elinikäisen oppimisen ohjelma: 14 000 liikkuvuusjaksoa rahoitettiin Nuorisotoimintaohjelma

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Työelämä muuttuu monipuolisen

Työelämä muuttuu monipuolisen Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 18.5.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Toiminnan tavoitteet Tarjota nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus

Lisätiedot

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50

Lisätiedot

Miksi kansainvälistä yhteistyötä? EPALE uusi työväline

Miksi kansainvälistä yhteistyötä? EPALE uusi työväline Miksi kansainvälistä yhteistyötä? EPALE uusi työväline Kansainvälistyvä vapaa sivistystyö 27.4.2015, VST Helsingin työväenopisto Eija Laine, CIMO Aikuiskoulutuksen ohjelmat Eurooppalainen yhteistyö: SOKRATES

Lisätiedot

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 22.1.2015 Ulkomailla opiskelun hyödyt Akateeminen hyöty Uusia

Lisätiedot

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 1 Opintopolun aikainen kannustus kansainvälistymiseen Fukseille johdantokurssilla Kansainvälistyminen opiskeluaikana

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Helsingin Kielitivoli Viehko. Työkalupakkeja kieltenopettajille. Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5.

Helsingin Kielitivoli Viehko. Työkalupakkeja kieltenopettajille. Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5. (Kuvan paikka) Helsingin Kielitivoli Viehko Työkalupakkeja kieltenopettajille Annamari Kajasto, projektisuunnittelija Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5.2011 11.5.2011 Tekijä

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Opetushallitus 15.1.2016 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki KIIKARISSA KIINA JA JAPANI 9:30 Seminaarin avaus Eira Kasper, Vaskivuoren

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

IP kurssi kansainvälistymisen keinona. Arja Maunumäki Oamk 18.11.2011

IP kurssi kansainvälistymisen keinona. Arja Maunumäki Oamk 18.11.2011 1 IP kurssi kansainvälistymisen keinona Arja Maunumäki Oamk 2 Intensiivikurssi (IP) Life Long Learning > Erasmus > Intensive Programmes (IP) Lyhyitä (2-6 viikkoa) opintojaksoja, joille opiskelijat ja opettajat

Lisätiedot

Sotungin lukion kansainvälisyyssuunnitelma

Sotungin lukion kansainvälisyyssuunnitelma Sotungin lukion kansainvälisyyssuunnitelma 2014 2015 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisyys asenteina... 3 2.1. Toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet... 3 3. Kotikansainvälisyys... 4 3.1. Toiminnan

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09

Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09 Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Perustettu 1972 Tarjoaa perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta yrityksille

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä

Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä muiden huomioiminen sosiaaliset taidot kansainväisyystaidot vastuun =monikulttuurisessa ja kielisessä ottaminen ryhmässä

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Siltoja Kiinaan Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden 3. yhteisseminaari

Siltoja Kiinaan Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden 3. yhteisseminaari Siltoja Kiinaan Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden 3. yhteisseminaari Ressun lukio 8.5.2015 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki Siltoja Kiinaan 9:30-10:00 Yanzu-

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

ChiNet. Ammatillista yhteistyötä Kiinassa ja Suomessa. Aino-Reetta Väänänen Kansainvälisten asioiden koordinaattori Suomen Liikemiesten Kauppaopisto

ChiNet. Ammatillista yhteistyötä Kiinassa ja Suomessa. Aino-Reetta Väänänen Kansainvälisten asioiden koordinaattori Suomen Liikemiesten Kauppaopisto ChiNet Ammatillista yhteistyötä Kiinassa ja Suomessa Aino-Reetta Väänänen Kansainvälisten asioiden koordinaattori Suomen Liikemiesten Kauppaopisto ChiNet-verkosto Ammatillisten oppilaitosten Chinet-verkosto

Lisätiedot

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011 Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen sekä Leena Kuusisto Alkuperäisidea: Julieta Lehto 01 INT. RAVINTOLAVAUNU - ALKUILTA Tyttö istuu junan ravintolavaunussa pienen baaripöydän

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Historiallinen perspektiivi: Pienistä ohjelmista suuriin kokonaisuuksiin 1986-1995 2000 2007 2014 Erasmus Comett Socrates Socrates Force + Comenius + Grundtvig LLP Erasmus+

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot