Osaanko? Uskallanko? Tottakai!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaanko? Uskallanko? Tottakai!"

Transkriptio

1 Osaanko? Uskallanko? Tottakai! opas koulujen kansainvälistämiseen

2 7 Kokemuksia ja näkemyksiä 8 Kansainvälisyys kotiovella 9 Uusia tuulia luokkahuoneessa Puolalainen Comenius-apulaisopettaja monipuolisti alakoulun kieltenopetusta 11 Experiences from Finnish schools A Czech Comenius assistant in Mäntsälä 13 Bücher, die wir lesen Mankkaan koulun etwinning-projektissa luetaan kirjoja 15 Oppilas kansainvälisyyttä oppimassa 16 Matkalaukullinen muistoja 16 Peruskoulun 9-luokkalainen osallistui Comenius-kielihankkeeseen 18 Vettä ja uusia tuttavuuksia Lukiolaiset Suomesta ja Ranskasta oppivat yhdessä 21 Avaruuskoulu muutti elämääni Lukiolainen innostui tieteestä sekä Venäjän kielestä ja kulttuurista 23 Kansainvälistyvä opettaja ja rehtori 24 Osaanko? Uskallanko? Tottakai! Opettajavaihdossa Grönlannissa 27 Rehtorin työ kansainvälistyi Opintovierailulla verkostoidutaan kollegoiden kanssa 29 Ylitimme rajoja Satuprojekti toi päiväkotiin uusia ideoita kielen lukiossa kansainvälisyydellä on pitkät perinteet 33 Puhtia opetukseen Comenius-täydennyskoulutuksessa ulkomailla 34 Kansainvälisyys koulutuksen kehittäjänä 35 Det började med ett brev till Italien Ett Comeniusprojekt med Baskien, Flandern och Sydtyrolen 37 Taijin opetusta Helsingissä, salibandyä Pekingissä 38 Lapissa ylitetään rajoja Naapurit mukana yhteistyössä 40 Vantaa panostaa koulutuksen kansainvälisyyteen 42 Itä-Uudellamaalla kehitetään Venäjä-osaamista verkostossa 2

3 45 Miten eteenpäin? 46 Kansallinen rahoitus 46 Opetushallituksen valtionavustukset koulujen kansainvälistymiseen 47 Opetushallituksen tuki tiedeolympialaistoiminnalle ja Suomi Venäjä-ohjelmalle 48 Ohjelmakohtainen rahoitus 48 EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelma (Lifelong Learning Programme, LLP) 48 Comenius 48 koulujen yhteistyöhankkeet 49 valmistavat vierailut ja kontaktiseminaarit 50 täydennyskoulutusapurahat opetushenkilöstölle 50 apulaisopettajatoiminto 51 etwinning 52 Opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille 53 Euroguidance 53 EU:n nuorisotoimintaohjelma Youth in Action 54 Eurodesk 56 Pohjoismaisen ministerineuvoston Nordplus-ohjelmat 56 Nordplus Junior 57 Muita yksittäisiä rahoituslähteitä 57 Euroscola (Euroopan parlamentti) 58 Pohjola-Norden 59 Hanasaari (ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus) 60 Asem-Duo 61 Fulbright 62 Vaihto-oppilasjärjestöjä 62 AFS Intercultural Programs 63 YFU Youth for Understanding 64 Suomi-Saksa Yhdistysten liiton koululaisvaihto Saksaan 64 Lukiolaisten PAD-kirjoituskilpailu U.S. Space Camp 65 Testaa koulusi kansainvälisyys 66 Linkkilista 68 Kaavio 3

4 4

5 Esipuhe Globaali toimintaympäristön muutos on suomalaisille mahdollisuus ja haaste. Erityisen tärkeää on panostaa koulutukseen ja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen, jotta voimme turvata taloutemme kilpailukykyä ja hyvinvointivaltion toimintaedellytyksiä. Kansainvälinen toiminta on tullut koko ajan helpommaksi. Tieto- ja viestintäteknologian ansiosta yhteydenpito eri maihin ei riipu etäisyyksistä tai matkakassan suuruudesta. Sekä yksittäiset ihmiset että organisaatiot voivat helposti rakentaa omia verkostojaan ympäri maailmaa. Kansainvälisyydestä on tullut osa koulujen arkea. Oppilaiden ja opettajien kansainvälistymistä tuetaan eri keinoin, ja eurooppalaisella koulutusyhteistyöllä pyritään vaikuttamaan myös koko koulutusjärjestelmämme kehitykseen. Kansainvälisyys ei kuitenkaan ole koulutuksessa itseisarvo, vaan mahdollisuus parempaan oppimiseen: kielitaidon ja kulttuurisen osaamisen parantamiseen, joustavuuteen, ongelmanratkaisutaitoihin sekä itsetuntemuksen ja itseluottamuksen kasvuun. Kansainvälistymisen ytimessä on aina oman identiteetin tunteminen ja arvostus. Kun koulussa perehdytään globaalistuvaan maailmaan, oppilas omaksuu edellytyksiä ihmisryhmien väliselle luottamukselle, keskinäiselle arvostukselle ja onnistuneelle yhteistyölle. Koulutuksen järjestäjillä ja oppilaitoksilla on puolestaan mahdollisuus löytää uusia toimintamalleja ja siten kehittää koulutuksen laatua. Opetushallitus ja Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO tekevät työtä koulujen kansainvälistymisen edistämiseksi. Tällä opetusministeriön tukemalla oppaalla haluamme esitellä kansainvälistymisen eri mahdollisuuksia ja rohkaista koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia kehittämään toimintaansa. Mukana on kansainväliseen toimintaan osallistuneiden kokemuksia sekä tietoa eri ohjelmista ja rahoituslähteistä. Toivomme, että oppaasta on hyötyä erityisesti teille, jotka olette aloittamassa koulunne kansainvälistä toimintaa. Myös kokeneet kansainvälistäjät löytävät oppaan avulla uusia keinoja opetuksen ja koulun kehittämiseen. Timo Lankinen pääjohtaja Opetushallitus Ulla Ekberg johtaja Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO 5

6 Tiesitkö tämän kansainvälisyydestä kouluissa? Kansainvälistymistä toteutetaan eri tasoilla. Kouluissa tavoitteena on tarjota kansainvälisyysvalmiuksia mahdollisimman monelle oppilaalle. Koulujen yhteis työssä toteutetaan erilaisia kehittämishankkeita, joiden teemat voivat liittyä esimerkiksi opetussuunnitelmien ja oppimisympäristöjen kehittämiseen, kouluhyvinvoinnin ja monikulttuurisuusosaamisen edistämiseen sekä koulutuksen laadun ja saavutettavuuden parantamiseen. Kansainvälisyyttä käsitellään opetussuunnitelmien perusteissa aihekokonaisuuksissa. Tavoitteena on tukea oppilaiden kulttuuri-identiteetin ja osallisuuden rakentumista suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa sekä edistää suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Liikkuvuuden rinnalla kotikansainvälisyyden merkitys kasvaa. Tätä arjen kansainvälisyyttä tukevat tieto- ja viestintäteknologian kehitys sekä yhteiskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus. 6

7 Kokemuksia ja näkemyksiä Oppaan Kokemuksia ja näkemyksiä -osassa kuvataan erilaisia tapoja toteuttaa koulujen kansainvälisyyttä. Kertojat edustavat kansainvälisten toimijoiden koko kirjoa esiopetuksesta sivistystoimen johtoon. Toiminnan kuvauksen lisäksi välittyy tietoa siitä, miten erilaisia rahoituslähteitä voidaan hyödyntää henkilöliikkuvuudessa sekä opetuksen ja sivistystoimen kehittämisessä. 7

8 Kansainvälisyys kotiovella Meillä ei juuri nyt ole varaa matkustaa minnekään. Miten toteutamme kan sainvälisyyttä? Kotikansainvälisyys tuo uusia ulottuvuuksia oman alueen kieli- ja kulttuuriseen rikkauteen tieto- ja viestintätekniikan avulla toteutettavaan oppimiseen oman alueen elinkeinoelämän kansainvälisyyteen tutustumiseen 8

9 Uusia tuulia luokkahuoneessa Puolalainen Comenius-apulaisopettaja monipuolisti alakoulun kieltenopetusta Working in a Finnish school was a great opportunity to learn, to do something useful and have fun at the same time. Kasia, puolalainen Comenius-apulaisopettaja Opetussuunnitelmamme mukaan alakoulun vieraan kielen opetuksen pääpaino on suullisessa kommunikaatiossa. Päätimme hakea kouluumme apulaisopettajaa, koska suullisen kielitaidon harjoittelumahdollisuudet ovat tervetullut lisä opetukseen. Meillä oli mahdollisuus saada englannin tunneille avuksi henkilö, joka oli omassa maassaan valmistumassa kieltenopettajaksi ja jolla oli jo vahvat pedagogiset tiedot ja taidot. Näin koulumme sai vähäisillä kustannuksilla henkilökuntaansa taitavan, motivoituneen ja oppimishaluisen aikuisen. Oppilaille tarjoutui mahdollisuus 9

10 keskustella omassa koulussa vieraalla kielellä sellaisen henkilön kanssa, joka osasi suhtautua oppilaisiin luontevasti. Kun oppilaat vähitellen huomasivat ymmärtävänsä ja tulevansa ymmärretyiksi, heidän rohkeutensa ja itseluottamuksensa lisääntyivät. Useimmat koulussa työskentelevät aikuisetkin ilmaisivat ilonsa siitä, että päivittäinen englannin kielen käyttö lisäsi myös heidän rohkeuttaan puhua. Opetussuunnitelmamme mukaan vieraan kielen opetuksen tulisi integroitua luontevissa yhteyksissä kaikkeen koulun toimintaan ja sillä tulisi olla oikeasti käyttöä jokapäiväisessä elämässä. Tämäkin toteutui, kun apulaisopettajamme matkusti oppilaiden kanssa maailman ympäri ja onnistui integroimaan englannin opetuksen maantieteen, historian ja musiikin opetukseen. Oppilaat ylsivät suullisessa kielitaidossaan saavutuksiin, joita olisi vaikea kuvitella ilman apulaisopettajan läsnäoloa. Heidän pelkonsa puhumista kohtaan katosivat ja he oppivat etsimään kiertoilmauksia, kun eivät tienneet jotakin sanaa. Tutustuminen apulaisopettajaan oli monelle oppilaalle ensimmäinen kosketus ulkomaalaiseen henkilöön, ja se tuki osaltaan koulun kansainvälisyyskasvatusta. Erilaiset oppijat hyötyivät apulaisopettajatoiminnasta eri tavoin. Apulaisopettaja auttoi heikoimpia oppilaita keskustelemaan pienissä ryhmissä, jolloin oppilaat saivat yksilöllisempää opetusta kuin normaaleissa luokkatilanteissa. Joku vähemmän motivoitunut oppilas löysi lisäpotkua kielenopiskeluunsa. Mutta myös innostuneimmat hyötyivät, sillä he pystyivät keskustelemaan apulaisopettajan kanssa omien edellytystensä mukaisesti. Koulumme kielitarjonta laajeni, kun oppilaille tarjottiin mahdollisuutta osallistua apulaisopettajan toteuttamiin englannin ja saksan keskustelukerhoihin. Lisäksi kaikki oppilaat saivat osallistua muutamille puolan kielen tunneille. Apulaisopettajatoiminta antaa koululle paljon. Se tukee koulun kansainvälistymistä ja suvaitsevaisuuskasvatusta, nykyaikaista kielenopetusta ja haluttaessa myös kerhotoimintaa. Se merkitsee vastaanottavalle koululle jonkin verran lisätyötä, mutta antaa takaisin monin verroin enemmän. Nuori, innostunut ja kielitaitoinen apulaisopettaja tuoreine ideoineen tuo luokkiin raikkaan eurooppalaisen tuulahduksen. Liisa Reinikainen, englannin opettaja, Myllyojan koulu, Oulu Apulaisopettajan vastaanottamisesta lisää oppaan sivulla 50 Apulaisopettajaksi lähtemisestä lisää oppaan sivulla 50 10

11 Experiences from Finnish schools A Czech Comenius assistant in Mäntsälä In the year 2003 I spent 5 months in Finland thanks to the Erasmus programme as an exchange student. Therefore when I found the possibility to stay in Finnish schools as an assistant thanks to the Comenius programme it was not a difficult task to decide. I have applied. Finally I spent in Finland 8 months as an assistant in Mäntsälä, where I worked in four to five small village schools. The most challenging was to go through all the papers that is necessary to fill in and send, but it was worthy. I would like to tell you what I consider to be important to have in mind when you apply for the assistant. There are many values to pupils and teachers, e.g. the assistant is there as a needed help especially for the language teacher, but not only (it is good to use the assistant in as many subjects/ways as possible); the assistant is a great sample of a foreigner (especially in a village) and pupils see the necessity to speak foreign language; the pupils are curious what the foreigner is talking about with the teachers and they want to understand; and the most important thing the pupils become much more spontaneous when talking to a foreigner than during usual English lessons. Of course there are values to the assistant too, and the school should try to fulfill at least some of them. The assistant can get to know the school system more deeply; let him/her be the equal part of the staff to feel safe and useful; let him/her decide and offer to you what he/she can do with the children (workshops, after school activities etc.); let him/her teach English without help of your mother tongue (he/she and the 11

12 The pupils become much more spontaneous when talking to a foreigner than during usual English lessons pupils too will realize that it works); take care of him/her (at least at the beginning of the stay invite him/her to families; do sport together etc.); the most important is the contact after the stay you can make many projects with his/her school abroad. It is not easy to say in one sentence how it is to be the assistant. Maybe...it is a great challenge and experience for both the assistant and the school. I myself have got to know more about village schools and I have decided to work in small school in my country too. I have realized that to be the assistant does not mean to copy materials and to wipe the blackboard we really cooperated with the teachers and prepared lessons together, during which we have learnt both a lot. And what I have done? What you can ask your assistant to do? I have participated in extra-curricular activities (trips, over night sleeping at school etc.); I had an English clubs for the children (songs, poems, reading, acting); dancing workshop (simple dances); I have started pen-friendship with a Czech school; I had a cooking workshop, art workshop, Christmas workshop and a National Project at two schools which ended in a wonderful Czech evening happening for parents. What I consider the most important is: to Have work for the assistant. The worst thing for the assistant is to feel himself/herself being totally useless. Apply for having assistant, there is nothing to lose, just to gain a lot and you also enable some foreign teacher to get to know a lot. Irena Matalová, Prague, The Czech Republic, Mäntsälän sivistyspalvelukeskus (apulaisopettajana eri kouluissa Mäntsälässä) Apulaisopettajan vastaanottamisesta lisää oppaan sivulla 50 12

13 Bücher, die wir lesen Mankkaan koulun etwinning -projektissa luetaan kirjoja Saksanopettajana kansainvälisyys on mielestäni tärkeä teema opetuksessa. Kuulin etwinning-projektista, jossa voi työskennellä portaalissa ja jonka toiminta on ilmaista. Innostuin heti asiasta. Klikkailin etwinning-kotisivulle ja huomasin yllätyksekseni, että etwinningiä käyttää opetuksessaan jo satoja jollei tuhansia opettajia ympäri Eurooppaa. Projekteja oli listattu sadoittain. Aikaisemmin olin itse etsinyt kansainvälisiä yhteistyökouluja usein huonolla menestyksellä ja nyt pääsin mukaan projektiin, jota en ollut perustamassa. Projektin nimi on Bücher, die wir lesen ja siinä työskentelee oppilaita Suomen lisäksi Puolasta, Unkarista ja Italiasta. Ensimmäisen kuukauden aikana oppilaat esittäytyivät ja kertoivat kotipaikastaan ja koulustaan. Toisen kuukauden aikana he laativat kouluillaan kyselylomakkeen ja tutkivat oppilaiden lukemisharrastusta. Mankkaan koululla sattui samaan aikaan koulun projektipäivä, jolloin saimme 13

14 paneutua päivän ajan pelkkään kyselylomakkeen tekemiseen ja vastaamiseen. Etuna oli, että projektiin ei tarvinnut käyttää saksan oppitunteja. Kolmannen kuukauden aikana oppilaat esittelivät lempikirjailijoita ja -kirjoja. Aihe vaikutti vaikealta, sillä oppilaittemme kielitaito tuntui olevan heikompi kuin muissa projektikouluissa. Huomasin myös, että erityisesti pojat eivät lukeneet kirjoja vapaa-ajallaan. Onneksi Suomessa äidinkielen tunneilla luetaan edelleenkin sen verran, että myös pojilla oli mahdollisuus osallistua projektin eri tehtäviin. Projektin avulla saatoimme yhdistää äidinkielen ja saksan oppituntien sisältöä keskenään. Monille oppilaille olikin positiivinen yllätys, että he pystyivät käyttämään niitä kirjoja hyväksi, joita he olivat jo lukeneet ja käsitelleet äidinkielen tunneilla. Joillekin oli silti äärimmäisen hankalaa valita kirjaa, jota käsitellä. Projektissa oppilailla ei ole kahdenvälisiä kontakteja, vaan siinä käsitellään kirjoja ja lukemista yleisellä tasolla. Tulevaisuudessa olemme suunnitelleet videokonferensseja, jolloin oppilaat pääsevät esittämään kysymykset kasvokkain. Kansainväliset projektit ovat mielenkiintoisia siksi, että hyvästä suunnittelusta huolimatta lopputulosta ei voi tietää etukäteen. Siksi oppituntien suunnittelu vaatii enemmän aikaa. Projektillamme on selkeät suuntalinjat, mutta sen kulun määrittelevät oppilaat. Osa heistä voi innostua kovastikin ja tehdä loistavia juttuja toiselle ryhmälle se voi olla pakkopullaa. Mielestäni kansainvälisyysprojekteilla on erittäin tärkeä funktio kouluissa; eihän elämääkään voi suunnitella pikkutarkasti ja epäonnistumiset ovat osa elämää. Lisäksi etwinning-projekteissa nousee esiin eurooppalaisuus. Kukapa koulumme oppilaista tietäisi muuten mitään puolalaisesta Torunin (saksaksi Thorn) kaupungista tai italialaisesta Padovasta (saksaksi Padua)? Saksan kieli sopii erinomaisesti projektikieleksi, sillä saksahan on maailmankieli ja sitä opiskellaan ympäri Eurooppaa. Oppilaille on ollut pieni yllätys, että esimerkiksi Italiassa opiskellaan saksaa. etwinning vaatii aikaa ja tietoteknillistä osaamista. On hyvä muistaa, että sen voi aloittaa hyvinkin rajallisilla tietoteknillisillä taidoilla. Aluksi oppilaat voivat kirjoittaa Word-dokumentteja, jotka liitetään portaaliin. Taitojen kehityttyä etwinning-projekti voi olla hyvinkin laaja. Oppilaiden ideointia ja taitoja kannattaa käyttää hyväksi: kieltenopettajan ei tarvitse ole Internet-guru ja projektit ovat oppilastöitä. Antti Piiroinen, saksan ja ruotsin lehtori, Mankkaan koulu, Espoo etwinningistä lisää oppaan sivulla 51 14

15 Oppilas kansainvälisyyttä oppimassa Mitä oppilas saa kansainvälisestä toiminnasta? oman maan ja kulttuurin tuntemus paranee samalla kun maailmankuva ja muiden kulttuurien tuntemus ja ymmärrys laajenevat kieli- ja viestintätaidot paranevat sosiaaliset taidot kasvavat oppilas tutustuu uusiin ihmisiin ja maihin hän saa valmiuksia toimia kansainvälisissä yhteyksissä itseluottamus kasvaa ja oppilas rohkaistuu löytämään uusia tapoja toimia haasteiden edessä hankkeiden ja kansainvälisen toiminnan kautta saa erityistä tietotaitoa 15

16 Matkalaukullinen muistoja Peruskoulun 9-luokkalaisen kokemuksia Comeniuskielihankkeesta Kun kuulin kielihankkeesta koulussamme, en epäillyt hetkeäkään osallistumistani siihen. Olen aina ollut kiinnostunut eri maiden kulttuureista, ja matka Suomen rajanaapureita kauemmaksi oli aina ollut haaveena. Niinpä Comenius-hankkeeseen osallistuminen osui oikeaan saumaan. Tutustuminen uusiin ihmisiin innoitti minua lisää, ja koska minulla on ennenkin ollut ulkomaalaisia ystäviä, ei ajatus englanninkielen käyttämisestä vieraiden ja kaiken lisäksi vieraskielisten kanssa tuntunut lainkaan hämmentävältä. Iloitsin käytännön puhekielen kohentumisesta, enkä enää epäillyt aloittaa keskustelua tai osallistua muiden puheisiin. Projekti antoi mahdollisuuden opetella käyttämään englantia luontevasti ja arastelematta tilanteissa, joissa monelta menisi sormi suuhun jo pelkän kehtaamisen vuoksi. Monia kokemattomia matkaajia kulttuurishokki saattaa järisyttää paljonkin, mutta olin osannut varautua siihen jo ennen matkaa. Totutellessa menee muutama päivä, mutta jos osaa olla ympäristölleen vastaanottavainen ja sopeutuva, ei ongelmia ilmene sen enempää. Meidät kielihankkeeseen osallistujat majoitettiin espanjalaisiin perheisiin. Uudet tilanteet ja toisten arkipäiväiseen elämään tutustuminen ovat alkaneet kiehtoa minua hankkeen myötä entistä enemmän, joten näillä näkymin tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu maailmanmatkailu suuntaan jos toiseen. Mielestäni tämänkaltaisiin hankkeisiin osallistuminen kannattaa, jos on hiukankin kiinnostunut tekemään yhteistyötä lujittaakseen omalta osaltaan suhdetta Euroopan 16

17 maiden välillä. Lisäksi voi avartaa omaa maailmankatsomustaan ja erojen sijasta etsiä yhdistäviä asioita ja oppia uutta. Uusista tuttavuuksista voi kehittyä lyhyessäkin ajassa pitkäaikaisia ystäviä, joiden tapaaminen voi toistua moneen kertaan kieliprojektin jälkeenkin. Kielitaidon parantuminen, tai ainakin sen herääminen oli mielestäni erittäin hyvä syy mennä mukaan Comenius-hankkeeseen. Tärkeää oli minulle myös se, että oppii arvostamaan entistä enemmän omaa kulttuuriaan ja elämäntapaansa. Minä sain paljon kotiin viemisiä Espanjasta: matkalaukullisen kullanarvoisia muistoja, ja niistä saan kiittää sekä suomalaisia että espanjalaisia kielihankeystäviäni! Emilia Heikura, peruskoululainen, Tuupovaaran koulu, Tuupovaara Comenius-ohjelmasta (kahden oppilaitoksen väliset hankkeet) lisää oppaan sivulla 48 The Name of the Game -Spanish-Finnish-English picture dictionary of a schoolday in Finland and Spain Hankkeeseen osallistui suomalainen ja espanjalainen koulu. Yhteistyön tuloksena syntyi oppilaiden tekemä ja kokoama kolmikielinen kouluaiheinen kuvasanakirja. 17

18 Vettä ja uusia tuttavuuksia Lukiolaiset Suomesta ja Ranskasta oppivat yhdessä Lähtiessäni mukaan koulumme suomalais-ranskalaiseen vesiprojektiin minulla ei todellakaan ollut selvää kuvaa siitä, mihin olin heittäytynyt mukaan. Suurin syy projektiin pyrkimiselle oli ollut syksyksi luvattu kahden viikon matka Ranskaan Rochefortin kaupunkiin, enkä osannut arvata, että projekti vaikuttaisi elämääni pitkän aikaa. Varsinainen tarkoitus oli tutkia vettä niin Rochefortissa kuin Porvoossakin, mutta projektin kenties tärkeimmät ja kauaskantoisimmat opetukset eivät liittyneet kovinkaan paljoa veteen. Lukiostamme matkalle lähtenyt kolmenkymmenen opiskelijan joukko oli karsittu noin sadan hakijan joukosta. Kevättalvella vastaava ranskalaisista opiskelijoista koostunut joukko tuli meidän kouluumme kahdeksi viikoksi. Ryhmämme, jonka jäsenet eivät ennen matkaa tunteneet toisiaan laisinkaan, muokkaantui yhtenäiseksi joukoksi jo pitkällä bussimatkalla Pariisista Rochefortiin. Tämä antoi hyvät mahdollisuudet tulevien ryhmätehtävien suorittamiseen ja myös yhteen hiileen puhaltamiseen koko monta kuukautta kestäneen projektin ajan. 18

19 Hieno kokemus oli, että pääsimme kukin asumaan yhden ranskalaisen oppilaan kotiin. Tylsän hotellielämän sijasta pääsimme näkemään läheltä, miten ranskalaiset elävät arjessaan. Oli hieno saada vertailukohtia kotoiselle ja tutulle elämänmenollemme. Opettavaista oli myös muiden ryhmäläisten kanssa keskusteltaessa havaita, kuinka erilaisia ranskalaiset perheet olivat. Varsinaisen vesiprojektin saatoimme alkuun ryhmissä. Erilaisiin työmenetelmiin tottuneiden ranskalaisten kanssa työskenteleminen opetti erityisesti joustamista ja omien vanhojen työtapojen muokkaamista. Myös englannin kielen käyttö antoi yhteistyölle uusia ulottuvuuksia, kun ranskalaiset sen enempää kuin suomalaisetkaan eivät pystyneet ilmaisemaan itseään sataprosenttisesti englanniksi. Niinpä kaikilta vaadittiin kärsivällisyyttä. Vastaavasti ranskalaisten tullessa talvella Suomeen oli suuri haaste sovittaa omat opinnot yhteen vesiprojektin kanssa, kun käytännössä saimme olla pois varsinaisilta tunneilta niin paljon kuin halusimme. Vastuu kasvoi, kokeet menivät putkeen, ja tulihan sen vesiprojektikin lopulta valmiiksi. Oli myös hieno huomata, miten eksoottisena ranskalaiset näkivät suomalaisen talvemme. Luultavasti hienointa koko hommassa olivat silti uudet ihmiset, joihin tutustuimme; niin suomalaiset kuin ranskalaisetkin. Me suomalaiset olemme pitäneet toisiimme Hienointa koko hommassa olivat silti uudet ihmiset, joihin tutustuimme; niin suomalaiset kuin ranskalaisetkin 19

20 tiiviisti yhteyttä, ja vierailuja maiden välillä on tehty vielä pitkään projektin päättymisen jälkeenkin. Työntekoa ja osallistumista vaadittiin muutaman kuukauden ajan, mutta työn hedelmät kantavat vielä monen vuoden päähän. Tuomo Kiiskinen, lukiolainen, Linnankosken lukio, Porvoo Comenius-ohjelmasta (kahden oppilaitoksen väliset hankkeet) lisää oppaan sivulla 48 De l Atlantique à la Baltique: l eau dans tous ses états Hankkeeseen osallistui suomalainen ja ranskalainen koulu. Lukiolaiset tutustuivat veteen ja sen käyttöön ja vaikutuksiin eri näkökulmista suomalais-ranskalaisissa pienryhmissä. Yhteistyön tuloksena syntyivät verkkosivut ja cd-rom. 20

21 Avaruuskoulu muutti elämääni Lukiolainen innostui tieteestä sekä Venäjän kielestä ja kulttuurista Kokemukseni avaruusfysiikan kesäkoulusta Moskovan alueella ylittivät odotukseni. Pari ekskursiota Moskovassa ja käynti teatterissa lisäsivät ennestäänkin kiinnostusta Venäjään, sen kulttuuriin ja kieleen. Vapaa-aika antoi mahdollisuuden päästä kaikkialla suoraan kontaktiin asukkaiden kanssa. Tapasin venäläisiä, jotka antoivat paljon ystävällisemmän kuvan kansasta kuin mitä Suomessa usein luullaan. Opiskelen venäjän kieltä nyt moninkertaisella innolla, ja uskon palaavani vielä monesti Venäjälle. Varmaa on, että tulen järkevöittämään ja realisoimaan ympärilläni olevien ihmisten kuvaa venäläisistä lopun ikääni. Kesäkoulun suurimpiin anteihin kuuluivat luennot Venäjän avaruustutkimuksesta ja fysiikan ilmiöistä. Luentojen taso oli juuri oikea suomalaisille lukion toisen vuoden opiskelijoille; lähes joka aiheesta jäi jokin hiukan vielä askarruttamaan. Aivot olivat jatkuvasti aktiivisimmillaan. Haastavuutta lisäsi tehtävien käsittelytapa, joka erosi lukiossa totutusta. Uusien ratkaisutapojen kohtaaminen toi aivan uusia näkökulmia fysiikan tehtäviin, yleensäkin koko tieteenalaan. Luennoitsijat sopivat kesäkouluun loistavasti kaikessa mukavuudessaan ja huumorintajuisuudessaan. En tiennyt, että fysiikan tehtävistäkin voi vitsailla! Tulkkimme lisäsi osaltaan kesäkoulun mukavaa, ystävällistä tunnelmaa. Vierailukäynnit ilmailu- ja polytekniseen museoon, Avaruuslentojen komentokeskukseen Koroleviin ja Zvezdnyi-kaupunkiin olivat ainutkertaisia kokemuksia; ne 21

22 toivat Venäjän avaruustutkimuksen aivan nenäni eteen. Olen aina ollut kiinnostunut astronomiasta, ja jo ennen kesäkoulua suunnittelin lähteväni opiskelemaan tieteenalaa. Nyt asia on kuitenkin varmempaa kuin koskaan. Jopa Moskova itse on minulle mahdollinen paikka lähteä opiskelemaan. Pääsy Moskovaan kesäkouluun 2007 muutti mahdollisesti koko elämäni. Reissu Moskovaan on syytä toteuttaa seuraavillekin ikäluokille. Stipendinomainen avaruusfysiikan kesäkoulu Moskovassa lisää Suomen mainetta tasokkaan koulutusjärjestelmän maana, joka takaa kaikille tasavertaiset mahdollisuudet kehittää itseään ja menestyä. Teemu Norrbacka, lukiolainen, Tampereen klassillinen lukio, Tampere Opetushallituksen Suomi Venäjä-ohjelman kesäkouluista lisää oppaan sivulla 47 22

23 Kansainvälistyvä opettaja ja rehtori Mitä opettaja ja rehtori saavat kansainvälisestä toiminnasta? Ammattitaito paranee: kielitaito ja kulttuurinen osaaminen lisääntyvät projektityötaidot karttuvat yhteissuunnittelu eri aineiden opettajien välillä lisääntyy oman maan ja koulujärjestelmän arvostus ja tuntemus paranevat omaa ja koulun työtä voi kehittää, kun saa näkemyksiä muiden maiden käytännöistä ja vertaistukea ulkomaisilta asiantuntijoilta työmotivaatio kasvaa urakehitys voi saada vauhtia henkilövaihdosta tietotekniset taidot kasvavat 23

24 Osaanko? Uskallanko? Tottakai! Opettajavaihdossa Grönlannissa Nordplus Junior -projekti tarjoaa opettajalle mahdollisuuden testata omaa ammattitaitoaan uudessa ympäristössä ja vieraalla kielellä, mutta mielestäni sen suurin anti on oman maailmankuvan laajenemisessa ja kansainvälistymisessä. Tapahtuipa vaihtokokemuksen aikana mitä tahansa, opettaja tuo omille oppilailleen esimerkin siitä, miten suomalainen pärjää maailmalla ja miten mielenkiintoista ulkomailla työskentely on. Oman Nordplus-matkani tein Grönlantiin kesäkuussa Työskentelin kahdessa paikallisessa koulussa englanninopettajana kahden viikon ajan. Tilanteesta riippuen sain opettaa yhtä ryhmää useamman päivän ajan tai äkillisen opettajapulan iskiessä toimin sijaisena ja opetin useita eri-ikäisiä luokkia samalla kertaa. Niinpä opin, että vaihto-opettajan tärkein ominaisuus on joustavuus ja nopea sopeutuminen uusiin tilanteisiin. 24

25 Kokemus antoi lisää uskoa ja varmuutta omaan opettajuuteen. Toisaalta huomasin olevani enemmän kulttuurilähettiläs kuin kielenopettaja. Vaihto-opettaja on omalla persoonallaan toimiva esimerkki suomalaisuudesta. Se kiinnostaa sekä ulkomaisia kollegoita että heidän oppilaitaan. Kenenkään ei siis tarvitse miettiä, onko hänellä mitään annettavaa toisen maan koulussa: pelkkä opettajan avoin uteliaisuus saa oppilaat avautumaan kansainvälistymiselle. Saman ilmiön huomasin kotikoulussani Kokemus antoi lisää uskoa ja varmuutta omaan opettajuuteen 25

26 palattuani Suomeen. Joidenkin oppilaiden hihittelevä suhtautuminen kaukaiseen alkuperäiskansaan muuttui arvostukseksi, vaikka projektiin ei kuulunutkaan oppilaiden välistä suoraa yhteistyötä. Monelle suomalaiselle Nordplus-vaihtoon hakemisen kynnyskysymykseksi saattaa muodostua oma ruotsin kielen taito, mutta englanti oli yhtä lailla hyväksyttävä projektikieli maassa, jossa enemmistö oppilaista käyttää pohjoismaista kieltä ainoastaan koulussa. Ennen opettajavaihdon alkua on hyvä sopia yhteyshenkilöstä vastaanottavan koulun kanssa, myös rahoitus ja stipendin määrä kannattaa miettiä tarkkaan. Apurahan myöntämisen harkinta-aikana esimerkiksi matkalippujen hinnat saattavat yllättäen kohota hulppeisiin summiin. Ota myös selvää, onko kotikuntasi kansainvälistymismyönteinen. Jos näin on, saatat kenties saada neuvoteltua korvauksen virkavapaasi ajaksi. Jos virkavapaa tulee muuten liian kalliiksi, harkitse kesäkuun alkua, jolloin muualla Pohjoismaissa tehdään vielä töitä. Joka tapauksessa Nordplus-vaihto on elämys, joka ei varmasti kaduta myöhemmin! Leena McKinney, luokanopettaja, Seutulan koulu, Vantaa Nordplus-ohjelmasta lisää oppaan sivulla 56 Apulaisopettajaksi lähtemisestä lisää oppaan sivulla 50 26

27 Rehtorin työ kansainvälistyi Opintovierailulla verkostoidutaan kollegoiden kanssa Olen toiminut Vasaramäen koulun rehtorina vuodesta Vuosikymmenen puolivälissä koin omakseni erään saksalaisen koulun ilmoituksen, jolla se haki kumppaneita Comenius-hankkeeseensa. Pian totesin olevani junassa Hampurista Bonniin matkalla ensimmäiseen projektikokoukseeni. Kansainvälisyydestä oli tullut keskeinen osa ammattiani. Sittemmin olen osallistunut eurooppalaisille opetushenkilöstön täydennyskoulutuskursseille sekä koulutuksen asiantuntijoille tarkoitetuille opintovierailuille (entinen Arion-ohjelma). Vierailujen asiantuntijaryhmissä rehtoreilla on aina merkittävä osuus, mutta on ollut tärkeää kohdata myös muita opetusalan asiantuntijoita: tarkastajia, opetuksen ohjaajia, psykologeja ja lääkäreitä. Vierailun teeman ympärille rakennetun ohjelman lisäksi tärkeitä ovat olleet osanottajien esitykset koskien omaa työtään ja oman maansa koulujärjestelmää sekä kaikki epäviralliset keskustelut. 27

28 Monen kanssa keskustelu jatkuu: olen säännöllisesti yhteydessä useaan vierailuilla tapaamaani kollegaan, joilta olen saanut omaan työhöni konkreettisia malleja ja välineitä. Tärkeintä on kuitenkin vuorovaikutuksen merkitys omien ammatillisten visioiden selkiinnyttämisessä. Rehtorin työ on toisinaan hyvin yksinäistä. On hyvin merkityksellistä, kun kollega Belgiasta soittaa ja antaa tukensa ja jakaa kokemuksiaan kanssani. Kansainvälisyys tuo työhön Tammikuussa 2005 järjestimme Turussa Arion-vierailun (nykyisin opintovierailu) esitelläksemme järjestelmää, tärkeää perspektiiviä eurooppalaisen ulottuvuuden jolla arvioidaan lasten kouluvalmiutta ja miten koululykkäyslapsia tuetaan. Vierailu oli oiva tilaisuus esitellä Turun kaupungin opetustointa muutoinkin; toisaalta saimme tilaisuuden asettaa toimintatapamme ulkopuolisten arvioitavaksi. Tämä vierailu poiki kolmen vuoden hankkeen, johon saimme tukea Opetushallitukselta. Hanke tuki osallistumistamme Opetushallituksen Erilaiset oppijat, yhteinen koulu -hankkeeseen. Sain tutustua vastaaviin käytäntöihin Hollannissa, Belgiassa, Skotlannissa ja Ranskassa. Perusopetuksen opetussuunnitelman kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Olen tuonut Comenius-hankkeet kouluuni tarjotakseni opettajille luontevan ja aiheeltaan ajankohtaisen ja kiinnostavan tavan toteuttaa tuota opetussuunnitelman osaa. On tärkeää korostaa, että kansainvälisyys ei ole jotakin ylimääräistä, vaan tärkeä osa toteutettavaksi tarkoitettua opetussuunnitelmaa. Kansainvälisyys antaa rehtorille samassa suhteessa kuin mitä hän kansainvälisyydelle itsestään antaa. Kansainvälisyys auttaa näkemään metsän puilta. Se tuo työhön tärkeää perspektiiviä eurooppalaisen ulottuvuuden. Henkilökohtaisesti se on minulle tärkeä työmotivaatiota ylläpitävä tekijä. Jyrki Välimäki, rehtori, Vasaramäen koulu, Turku Opintovierailuista koulutuksen asiantuntijoille lisää oppaan sivulla 52 28

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 7.10.2009 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden oppilaiden kanssa tieto-

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Määränpää tuntematon. Kielenopettajan asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Leena Kuure Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia Language Learning and New Technologies

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 26.8.2011 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden kollegoiden kanssa tieto-

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Opintovierailun järjestäminen Suomessa Tiedotustilaisuus Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO

Opintovierailun järjestäminen Suomessa Tiedotustilaisuus Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO Opintovierailun järjestäminen Suomessa 2012-2013 Tiedotustilaisuus Helsinki 1.9.2011 Paula Tyrväinen/CIMO Miksi järjestää opintovierailu? Vierailu mahdollistaa verkostoitumisen eurooppalaisten kollegojen

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

NORDPLUS JUNIOR Aktiivista oppimista Pohjolassa ja Baltiassa

NORDPLUS JUNIOR Aktiivista oppimista Pohjolassa ja Baltiassa NORDPLUS JUNIOR Aktiivista oppimista Pohjolassa ja Baltiassa Nordplus Junior -ohjelmassa on kyse aktiivisesta oppimisesta. Koululuokat vierailevat toistensa luona, opettajavaihto toimii koulujen välillä

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 2016 International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 koulua 150 maassa (yli1 235 000 opp.) Opinnot kestävät

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Ymmärrys ja myönteiset asenteet kansainvälisyyteen kehittyvät kokemusten kautta.

Ymmärrys ja myönteiset asenteet kansainvälisyyteen kehittyvät kokemusten kautta. Pateniemen koulun kansainvälisyyssuunnitelma Motto: Ymmärrys ja myönteiset asenteet kansainvälisyyteen kehittyvät kokemusten kautta. Periaatteet: Kansainvälinen toiminta koulullamme perustuu opetussuunnitelmiin

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto EILC KOKEMUKSIA LAPISTA HAKEMUS BUDJETTI JÄRJESTÄVÄTAHO & VASTUU TYÖNJAKO KIELENOPETUS OHJELMA JA PALJON KOKEMUKSIA

Lisätiedot

Työelämä muuttuu monipuolisen

Työelämä muuttuu monipuolisen Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Opetuksen tilanne ja valtionavustuksen hakeminen Anna-Kaisa Mustaparta Tiedotukset lääneittäin 19.- 28.1.09 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vieraiden

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Opetushallitus 15.1.2016 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki KIIKARISSA KIINA JA JAPANI 9:30 Seminaarin avaus Eira Kasper, Vaskivuoren

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Master Pizza- Lieksan Keskusta-Turkki Pizzeria Slemani

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Voisitko auttaa minua? Avun pyytäminen Puhutko englantia? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Can you help me, please? Do you speak English? Puhutteko _[kieltä]_? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Can you help me, please? Avun pyytäminen Do you speak English? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Voisitko auttaa minua? Puhutko englantia? Do you speak _[language]_? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme Muutoksen tuulia muilta mailta Haastateltavina Raija Collin ja Anita Martikainen Torniossa Nina Eskola, CIMO

Kansainvälisty kanssamme Muutoksen tuulia muilta mailta Haastateltavina Raija Collin ja Anita Martikainen Torniossa Nina Eskola, CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisty kanssamme Muutoksen tuulia muilta mailta Haastateltavina Raija Collin ja Anita Martikainen 27.4.2015 Torniossa Nina Eskola, CIMO Mikä

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Nordplus Junior. Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle. Tavoitteet. Kohderyhmät

Nordplus Junior. Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle. Tavoitteet. Kohderyhmät Nordplus Junior Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet Vahvistaa ja kehittää kouluyhteistyötä ja luoda verkostoja ja kumppanuuksia koulujen välillä Pohjoismaissa ja

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011 Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen sekä Leena Kuusisto Alkuperäisidea: Julieta Lehto 01 INT. RAVINTOLAVAUNU - ALKUILTA Tyttö istuu junan ravintolavaunussa pienen baaripöydän

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen Päivi Puutio

Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen Päivi Puutio Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen 8.11.2013 Päivi Puutio Hankkeen taustaa Selvitys tutkintotavoitteisen ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistymisen nykytilasta ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä

Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä Luokkatyön näkökulma 3c-luokka: L, M, S, B, I, L, S, E, A, E, J, L, M, J, L, K, S 17 oppijaa 11 suomalaistaustaista,

Lisätiedot

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Susanna Kärki Suomen Europass-keskus, Opetushallitus europassi@oph.fi This project has been funded with support from the European Commission. This

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattoritapaaminen 29.- 30.10.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Minkä kielten opetusta mukana olevat kunnat ja koulut aikovat lisätä tai kehittää?

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot