ASIAKASKOKEMUSTA OMAAVAT HENKILÖT HANKKEEN KEHITTÄMISTOIMINNASSA HAASTATTELUT, kevät 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIAKASKOKEMUSTA OMAAVAT HENKILÖT HANKKEEN KEHITTÄMISTOIMINNASSA HAASTATTELUT, kevät 2011"

Transkriptio

1 ASIAKASKOKEMUSTA OMAAVAT HENKILÖT HANKKEEN KEHITTÄMISTOIMINNASSA HAASTATTELUT, kevät 2011 Arvioinnin tekivät kokemusasiantuntijakoulutuksessa ollut Soili Rannanmäki ja arviointikoordinaattori Minna-Kaisa Järvinen. Yhdessä teimme haastattelujen suunnittelun ja aineiston analysointia. Soili oli päävastuullisena haastattelijana fokusryhmähaastatteluissa ja M-K teki yksilöhaastattelut. Yhden yksilöhaastattelun teki Vaasan osahankkeen työntekijä. Yhdessä tekeminen kokemusasiantuntijan kanssa oli antoisaa. Keskustelut koulutuksessa ja toiminnassa mukana olevan kanssa avasi uudenlaisia näkökulmia ja painopisteitä haastatteluihin. 2 fokusryhmähaastattelua (7+8), 4 yksilöhaastattelua, yhteensä 19 henkilöä. Huom. hankkeessa on ollut enemmän asiakaskokemusta omaavia mukana. Etelä-Pohjanmaan osahanke: 7 kokemusasiantuntijakoulutuksessa mukana olevaa, 3 muutoin hankkeen toiminnassa mukana ollutta Hämeen osahanke: 8 hankkeen toiminnassa mukana ollutta Vaasan osahanke: 1 hankkeen toiminnassa mukana ollut Etelä-Pohjanmaan osahankkeen haastateltavilla oli kokemusta pääasiassa mielenterveyspalveluiden käytöstä, Hämeen ja Vaasan haastateltavilla oli kokemusta taas päihdepalveluiden käytöstä. Myös oli niitä, joilla oli kokemusta molemmista (mielenterveys- ja päihde). Lisäksi Etelä-Pohjanmaalla kahdella oli kokemusta perheväkivallasta sekä kolme omaista. 1. KEHITTÄMISTOIMINNASSA MUKANA OLO kokemuskouluttajana (koulutukset, seminaarit, työntekijäryhmät, oppilaitokset): 5 vertaisryhmäohjaajana ammattilaisen työparina: 5 kehittämis- tai työryhmissä: 5 ohjaus- tai johtoryhmissä: 3 Viidakon (videoavusteinen avokuntoutus) kehittämiseen osallistuminen: 3 hankkeen arviointiin osallistuminen: 2 kampanjapäivään osallistuminen: 1 henkilökunnan tiedotustilaisuudet: 1 Jotkut ovat olleet myös lehti- tai tv-haastattelussa. Tämän lisäksi jotkut ovat ennen hanketta toimineet vertaistoiminnan parissa esim. jonkin järjestön tai oman työnsä kautta. Miten tullut mukaan? Kehittämistoimintaan mukaantulo oli tapahtunut kokemusasiantuntijakoulutuksen kautta tai hanketyöntekijän pyytäessä toimintaan mukaan. Viidakkoon ihmiset ohjautuivat oltuaan kuntoutumisjakson Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa. Kokemusasiantuntijakoulutukseen ohjautuminen oli tapahtunut mm. oman hoitokontaktin kautta tai muun vertaistoiminnan järjestämisen tai suunnittelun kautta. Yksi henkilö oli ollut rekrytoimassa muita koulutukseen ja infotilaisuudessa oli oivaltanut, että tämähän koskettaa 1

2 minuakin. Koulutukseen hakeutumisen motiiveja oli mm. halu hyödyntää omaa elämänkokemustaan toisten avuksi tai ajatus siitä, että mulle on joku tehtävä varattuna. Monet henkilöistä, jotka olivat ohjautuneet hankkeen kehittämistoimintaan hanketyöntekijän kautta, pitivät tärkeänä oman kokemuksensa ja ongelmista selviämisen hyödyntämistä toisten auttamiseksi. Joillakin oli taustalla tarve kertoa avoimesti omista kokemuksistaan, mikä voisi muuttaa ihmisten asenteita: esim. mielenterveysongelmista ja perheväkivallasta puhuminen avoimesti voisi tehdä asioista arkipäiväisiä ja ei-hävettäviä puheenaiheita. Taustalla saattoi olla myös halu tavata uusia ihmisiä, oppia jotakin uutta tai vaikuttaa asioihin. Yksi haastateltavista toi esille, että oli pitkään ajatellut, että hoitohenkilökunnan kanssa olisi hyvä tehdä yhteistyötä, jolloin pyyntö mukaan hankkeen toimintaan oli vastaus tähän toiveeseen. 2. KOKEMUKSET KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUKSESTA Kaikki arvioijat pitivät Kokemuksesta oppia vertaisuudesta voimaa -koulutusta hyvänä kokemuksena. Koulutuksessa oli henkilöitä erilaisilla taustoilla, ihmisillä oli kokemusta mielenterveyspalveluista, päihdepalveluista tai omaisena olosta. Tämä mahdollisti laajan kuvan käsiteltävistä asioista. Koulutuksen sisältöä pidettiin hyvänä ja monipuolisena. Koulutuksen pituus mahdollisti asioiden sulattelun, vaikka pituus toi myös raskautta. Koettiin, että osallistujia ei aliarvioitu aiheiden valinnassa. Osallistujien erilaisista taustoista huolimatta oli pyritty tuomaan tasavertaisesti vaikeitakin asioita. Ryhmäkeskusteluja pidettiin hyvinä. Moodle keskustelualustaa pidettiin hyvänä, tosin se tuli turhan myöhään. Koulutuksen aikaisemmassa vaiheessa se olisi toiminut yhdistävänä tekijänä. Koulutuksen kehittämisehdotuksia: tilaa vapaamuotoisille ryhmäkeskusteluille enemmän enemmän ryhmätöitä, ryhmätöiden purkuun enemmän aikaa koulutuskerta 4 h (nyt 3 h) tiedotusasioille varattu oma aikansa koulutuksen alussa tai lopussa (45 min - 1 h) pedagogiset valmiudet osio laajemmaksi ja aikaisemmaksi, koska suuri osa käy esiintymässä jo koulutuksen aikana. Tämä lisäisi valmiuksia kohdata asioita, mitä nousee julkisen esiintymisen myötä. ristiriitaisia kannanottoja sen suhteen, pitäisikö ed. takia supistaa esim. teatteri- tai kirjoittamisosioita koulutukseen palvelujärjestelmän toiminnasta (yksi ihminen toi tämän) fläpille tärkeät asiat (seuraava koulutuskerta ym.) seuraavassa kokemusasiantuntijakoulutuksessa nyt valmistuvat voisivat olla mukana jollakin tavalla Vertaistuki on tärkeä elementti koulutuksessa. Koulutukseen osallistujilla on mahdollisuus tuoda elämänkokemustaan ja tarinaansa, mikä lisää vertaisuutta ja herättää keskustelua. Koulutuksessa itse kerrottu alkutarina on voitu kokea hyvin merkitykselliseksi. Koulutusryhmässä on ollut lämmin ja tervetullut olo, kokemus siitä, että kuuluu porukkaan. Eräs haastateltavista kertoi alussa pohtineensa koulutuksen onnistumista, mutta alun epävarmuuden jälkeen hän ajatteli, että koulutuksen järjestäminen on ollut rohkea teko, joka on lisännyt vertaisuutta. Osa koulutukseen osallistujista on pitänyt koulutusta voimaannuttavana kokemuksena. He kertoivat itsetuntemuksen, itseluottamuksen ja rohkeuden kasvusta. Vaikka oma 2

3 kuntoutuminen ei olekaan koulutuksen tavoitteena, sitä tapahtuu koulutuksen ohella. Joillakin osallistujilla on oma tilanne ollut pitkään vakaa, niin heillä ei ole tämänkaltaista kuntoutumista tapahtunut. Koulutus on voinut lisätä valmiuksia kuunnella itseään, mikä voi estää pohjalle menon uudelleen. Erään haastateltavan sanoin kaapista ulostulo masennuksen kanssa auttaa kääntämään masennuksen voitoksi! Koulutus on tuonut elämään sisältöä ja selkeyttänyt oman elämänsä pohdintaa. Joku kertoi, että on hienoa kuulua johonkin vähän isompaan kokonaisuuteen. Eräs haastateltavista kertoi ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan rooleista, joita hän joutui pohtimaan. Hän kertoi ratkaisseensa asian oikealla tavalla, koska vertaisena puhuminen ei ole tuonut ristiriitoja työelämän roolin kanssa. Hän pystyi myös hyödyntämään kokemusasiantuntijakoulutusta omassa työssään. 3. KOKEMUKSET MUKANAOLOSTA KEHITTÄMISTOIMINNASSA JA YHTEISTYÖ ERI TAHOJEN KANSSA Haastateltavilla oli pääsääntöisesti erittäin hyviä kokemuksia kehittämistoiminnassa mukanaolosta ja siihen liittyvästä yhteistyöstä eri tahojen kanssa. Kouluttajana Asiakaskokemusta omaavat olivat olleet puhumassa erilaisissa koulutuksissa, seminaareissa ja oppilaitoksissa sekä erilaisille työntekijäryhmille. Koulutuksista saatu palaute oli ollut erittäin hyvää ja yhteistyö koulutuksen järjestäjien kanssa oli ollut arvostavaa. Esimerkkejä erään koulutuksen palautteesta: kokemusasiantuntijapuheenvuoro avasi käytännön, mitä se elämä on siellä takana, antoi työkaluja ja ymmärrystä kohdata asiakkaita ammattilaisena ja asenteet muuttuivat. Verrattuna arkipäiväisiin asiakastilanteisiin ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan vuorovaikutus koulutustilaisuuksissa mahdollistaa mm. kysymykset, joita työntekijä on miettinyt, mutta ei ole asiakastilanteissa voinut kysyä suoraan. Työntekijät voivat saada kokemustietoa oman työnsä tueksi. Kokemuskouluttajana toiminen voi yllättää, joten valmentautuminen ja tilanteen purkaminen on tärkeää. Varsinkin kun henkilö on ensimmäisiä kertoja puhumassa, esim. yleisön kysymyksiin ei ole välttämättä varautunut. Julkisesti puhuminen voi aiheuttaa puhujalle myös ikäviä jälkituntemuksia. Yksi haastateltava kertoi, kun hän oli puhumassa ensimmäistä kertaa isossa seminaarissa, niin hän ei ollut varautunut siihen, että ihmiset kävivät kertomassa sen päivän aikana hänelle elämäntarinoita. Tilanne oli tästä syystä hyvin raskas kouluttajalle. Kokemusasiantuntijakoulutuksessa ei oltu vielä siinä vaiheessa käsitelty tämän tyyppisiä asioita. Kun henkilö puhuu julkisesti omista kokemuksista, se pakottaa pohtimaan läheisten suhtautumista asiaan. Omais-kokemusasiantuntija kertoi ratkaisseensa asian sillä, että hän aina kirjoittaa puheensa ja hyväksyttää sen omaisellaan. Kehittämistyöryhmän jäsenenä Osallistujat ovat kokeneet erilaisissa kehittämistyöryhmissä mukanaolon antoisina ja opettavina. Kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä. He näkevät yhdessä kehittämisen saman pöydän ympärillä tarpeellisena ja odottavat siitä myös tuloksia. Jotkut ovat olleet yllättyneitä siitä, että ammattilaiset ovat olleet asiantuntevia, osaavia ja halukkaita 3

4 oppimaan ja kehittymään työssään. He ovat kokeneet, että heillä on ollut paikkansa niin kuin muillakin läsnäolijoilla. He kokivat saaneensa saman infopaketin kuin muutkin työryhmäläiset, tosin toiset työryhmäläiset tietävät yleensä työnsä kautta enemmän palvelujärjestelmästä ym. Vuorovaikutus työryhmissä on ollut avartavaa. Osallistuminen vaatii tosin rohkeutta puhumiseen. Työryhmässä voi törmätä myös asenteisiin. Yksi haastateltavista kertoi, että joutui aluksi taistelemaan paikastaan työryhmässä. Hän kohtasi ihmettelyä, miksi kokemusasiantuntija on työryhmässä. Kommentit ovat tämänkaltaisia: mitä hommaa sinä hoidat?, miksi olet täällä, kun et ole virkaihminen?, miten voit olla suunnittelemassa, kun et paljoa osaa/tiedä?, mitä kokemusasiantuntija tekee suunnittelutoimissa mukana? Hän koki itsensä ulkopuoliseksi alussa, vaikka koki myöhemmin, että häntä kuunneltiin ja tarvittiin suunnittelussa. Hän koki, että hänestä olisi ollut enemmän hyötyä työryhmässä, jos hänen ei olisi tarvinnut pitää puoliaan kokoajan. Kokemusasiantuntijan kiinnittymistä työryhmään voi hankaloittaa myös käsityksen saaminen kehitettävästä asiasta: siellä ei vielä oikein oltu selvillä, mitä halutaan. Työryhmän jäsenenä toimiminen voi myös kehittää asiakasedustajaa. Aluksi voi olla jännittävää istua saman pöydän äärellä mm. johtajien, ylilääkäreiden ja sairaanhoitajien kanssa. Kokemus opettaa huomaamaan, että johtajatittelin omaavatkin ovat ihan tavallisia ihmisiä. Monella oli asenne, että jokainen uusi asia kasvattaa minua ihmisenä. Näitä kommentteja, mitkä liittyivät omaan vahvistumiseen ja kuntoutumisen edistymiseen, esittivät myös jotkut ohjausryhmien jäsenet ja kouluttajana toimineet. Mitä asiakasedustajan osallistuminen tuo työryhmään? Yhdessä tekeminen ja pohtiminen voi hälventää molemminpuolisia asenteita. Työntekijöillä ja johtotason henkilöillä voi olla ennakkokäsityksiä päihdeongelmaisia kohtaan ja asiakasedustajilla voi olla ennakkokäsityksiä ammattilaisia kohtaan. Erilaiset todellisuudet kohtaavat, ylilääkärin arkitodellisuus on aika lailla erilainen kuin mitä se on nistillä. Asiakasedustajat näkevät merkityksellisenä sen, että kehittämässä on heitä, jotka ovat olleet niissä palveluissa tai mahdollisesti testaavat niitä. Kyseessä on näkökulma myös omaan hyvinvointiin, kun kehitetään palveluita, joita he itse voivat tarvita joskus. Ammattilaiset voivat oppia paljon kuuntelemalla asiakasedustajan avointa puhetta kokemuksistaan. Tärkeää on kuulla myös suhteellisen tuoreita näkökulmia, henkilöitä, joilla ei omasta selviytymisestään ole kovin kauan. Ammattilainen joutuu miettimään, että onko hän osannut ottaa asiakkaan näkemyksen huomioon tuosta näkökulmasta. Kyse on pitkälti kirjatiedon ja kokemuksen yhdistämisestä, mistä molemmat osapuolet rikastuvat ja saavat uutta ajattelemista. Ohjaus- tai johtoryhmän jäsenenä Ohjaus- ja johtoryhmäkokemukset olivat kaikki miellyttäviä. Asiakasedustajat on otettu hyvin vastaan ja on oltu kiinnostuneita, kyselty ja kuunneltu heidän näkökulmiaan. Käytännön järjestelyt ovat toimineet. Palaute on ollut tärkeää, että asiakas on mukana suuntaista. Joku haastateltavista kertoi, että ohjausryhmässä oli aluksi vaikea olla, koska itsellä oli ajatus, että muut ovat hienoja ihmisiä ja itse on renttu. Hänen oma tunteensa muuttui kuitenkin pian ja nyt hän odottaa aina seuraavaa ohjausryhmän kokoontumista ja hänellä on olo, että kuuluu johonkin. Vertaisryhmäohjaajana Kokemusasiantuntijakoulutuksessa olevat ovat olleet vertaisryhmäohjaajina ammattilaisen työparina. Ryhmätoiminnoissa on otettu hyvin vastaan, sekä ammattilaiset että ryhmäläiset. 4

5 Kun kokemusasiantuntija kertoo omista kokemuksistaan avoimesti, niin silloin ryhmäläinenkin pystyy avautumaan helpommin omista asioistaan. Kokemusasiantuntijoilla oli kokemusta myös siitä, että henkilö, johon heillä on ollut hoitokontakti, suhtautuu epäillen tai jopa kieltäen vertaisryhmäohjaajana toimimisen. Kokemusasiantuntijaan suhtaudutaan joko kuntoutujana ( olet siellä enemmän ryhmäläisenä kuin ohjaajana ) tai työntekijällä voi olla asenne, että kokemusasiantuntijaa ei voida käyttää ohjaajana, koska hän syrjäyttäisi ammattilaisen. Kokemusasiantuntija on kuitenkin vertaisryhmänohjaajan roolissa ryhmässä, vaikka hän olisikin kuntoutujan roolissa jossakin toisessa tilanteessa. Toiminta on uutta ja kokemusasiantuntijat pioneereja. Ammattilaiset eivät välttämättä tiedä, mitä odottavat kokemusasiantuntijoilta. Kokemusasiantuntija-sanan painopiste asiantuntijaan voi lisätä epävarmuutta ammattilaisissa ja myös ryhmäläisissä. Ammattilaisten epävarmuus voi näkyä tilanteissa esim. puolusteluna. Haastateltavat haluaisivat painottaa pikemmin kokemus-sanaa ja tasavertaista työskentelyä yhdessä. Viidakkolaisena Viidakossa asiakkaat ovat osallistuneet videoavusteiseen avokuntoutukseen ja siinä samalla osallistuneet toiminnan kehittämiseen. Kuntoutuksen ja kehittämisen kytkeytyminen kiinteästi toisiinsa näkyy viidakkolaisten puheessa. Viidakkolaiset pitivät toimintaa itselleen tärkeänä tukimuotona, kokemukset olivat pelkästään myönteisiä. Viidakon kehittämisessä he kokivat olevansa tasa-arvoisia vetäjien, hanketyöntekijöiden, kanssa. He kokivat, että heillä on yhtä suuri sananvalta kuin työntekijöillä. Mun mielestä asiat on aika hyvin, jos kokee, että vaikuttaminen on mahdollista. He kertoivat pystyvänsä vaikuttamaan mm. keskusteluaiheisiin, tapaamisaikatauluihin ja yleisiin sääntöihin. Toimintamallin pilotointi ja rakentaminen perustuu tasavertaiseen neuvotteluun: asiakkaat tuovat kehittämiseen kenttäkokemuksen, miten Viidakko toimii heidän näkökulmastaan. Osallistuminen fokusryhmähaastatteluun videoyhteyden välityksellä lisäsi myös asiakkaiden osallisuutta. Viidakko herätti myös muiden haastatteluun osallistuvien mielenkiinnon ja sai aikaan paljon keskustelua sen käyttökelpoisuudesta esim. kotiutusvaiheessa, soveltuvuudesta eri henkilöille ja laajentamisesta. Hankkeen arviointiin osallistujana Hankkeen arvioijatyöpari piti arviointiin osallistumista positiivisena kokemuksena. Yhteistyö arviointikoordinaattorin kanssa sujui hyvin. Riittävä pohjatieto arvioinnista olisi herättänyt todennäköisesti enemmän kiinnostusta tehtävää kohtaan koulutusryhmässä. Arviointiprosessi osoittautui ennakkokäsitystä mielenkiintoisemmaksi, alkuodotus oli jonkin kyselylomakkeen mukaisesta haastattelusta. Ensimmäinen ryhmähaastattelu jännitti jonkin verran, mutta toisessa ryhmähaastattelussa oli tuttu porukka. Koska aihe oli ollut itseä koskettava, niin siihen oli helppo tulla mukaan. Vieraampi aihe olisi vaatinut etukäteisvalmisteluja enemmän. Hän kertoi myös siitä, että silmät aukesivat, kun näki myös muita kuin oman ryhmänsä. Henkilökunnan tiedotustilaisuudessa puhujana, kampanjaan osallistujana. 5

6 Hanketyöntekijä oli pyytänyt AA:ssa toimivaa henkilöä puhumaan terveyskeskuksen henkilökunnan tiedotustilaisuuksiin. Kyse oli yhteistyön rakentamisesta vertaistoimijoiden ja terveyskeskuksen välille. Asiakaskokemusta omaava henkilö oli kokenut tilaisuudet myönteisinä ja vastavuoroisina kokemuksina. Hän koki, että yhteistyö lisää lääkäreiden ja sairaanhoitajien tietoa AA-toiminnasta ja toisaalta hän saa keinoja tavoittaa apua tarvitsevia ihmisiä. Kyse on siis yhteisen tavoitteen saavuttamista. Kampanjan toteuttamiseen osallistunut asiakas piti osallistumista hyvänä, hän oli saanut mahdollisuuden hyvään informaation ja uusiin ajatuksiin. Hän koki myös, että asian kehittäminen lisää hänen ja muiden mahdollisuuksia saada terveysasemien lääkäreiltä asianmukaista hoitoa päihdeasiaan. Palvelujärjestelmään soluttautumisen haasteet Kokemusasiantuntijakoulutuksessa olevia on valmennettu kokemusasiantuntijana toimimiseen, mikä on saanut heidät pohtimaan heitä vastaanottavien asenteita. Millaiset törmäyskurssit meillä on ammatti-ihmisten kanssa vielä tulevaisuudessa? Asenteista voi olla vaikea saada käsitystä, koska niitä ei välttämättä sanota suoraan, ainakaan heille. Kokemusasiantuntijatoiminnan istuttaminen muun toiminnan sisälle voi olla vaikeaa, vaikka Antero Lassila on pitänyt varmasti hyvät selvitykset kokemusasiantuntijoiden tulosta hoitojärjestelmään. Koulutuksen rinnalla pitäisi olla toimintaa, joka valmentaisi henkilökuntaa ja palvelujärjestelmää vastaanottamaan kokemusasiantuntijoita. Soluttautuminen on vaikeaa, jos toinen osapuoli on pallo hukassa, ne ei tiedä, mitä mä nyt tässä teen. Nyt koulutuksessa olleet kokemusasiantuntijat toimivat pioneereina. Heidän koulutuksensa on konkreettista, jolla voidaan viedä kokemusasiantuntijuutta järjestelmään. Toisaalta kokemusasiantuntijat tuntevat epävarmuutta asian edessä, mutta toisaalta Me vielä noustaan kuin Saksa savuna ilmaan. 4. YHTEISTYÖ HANKETYÖNTEKIJÖIDEN KANSSA Kaikkien näkemykset yhteistyöstä hanketyöntekijöiden kanssa olivat erittäin positiivisia. Esimerkkejä kommenteista: Kokemusasiantuntijakoulutus: Hyvin otettu vastaan, aivan ihania, aina lähettävät sähköpostia, kannustavia, kaikki on aina niin hyviä, mitä me ollaan tehty ja sanottu. Kannustavia ja myötäeläviä, ettei niitä edes huomaa ohjaajiksi, ne on niin soluttautuneet sinne. Kukaan ei ole asettanut itseään meidän muitten yläpuolelle. Sellainen kuva jää, että se on ollut samassa veneessä olemista. Muut hanketyöntekijät: Ihana ihminen, Positiivinen ja otti hienosti kontaktia minuun heti siellä palaverissakin, oli kiinnostunut mun työpanoksesta, Tää ihminen on sydämellään mukana siinä, mitä hän tekee. Tää ihminen on oikealla alalla. Olen saanut tietoa, rohkeutta ja tahtoa heiltä. Huomioi tasa-arvoisena, turvallinen, tuntui hyvältä olla hänen kanssaan tekemisissä, hyvin luotettavan tuntuinen ja asiansa osaava. 6

7 Jos yhteys olisi katkennut, niin olisi jäänyt tänne tulematta [haastatteluun], narussa kiinni. Mun kaltaiselle ihmiselle nämä ei ole mitään helppoja tilanteita. Seuraaminen ylipäätänsä kaikissa jutuissa, välitarkastukset tavallaan, ne osoittaa sitä välittämistä. Viidakko-hanketyöntekijät: yhteistyö on ollut todella loistavaa, otetaan huomioon, tämä on hyvin demokraattinen tämä meidän piiri. erittäin avointa, rehellistä ja rajoja rikkovaa. Tasa-arvoista, asioista niiden oikeilla nimillä puhumista, suoraselkäistä ja rehellistä. tää on laiva, missä me kaikki ollaan mukana, kaikki samalla viivalla. Luottamus, hirveän helppo puhua tälle kuvaruudulle, ehkä helpompaa kuin kasvotusten joissakin asioissa, esimerkiksi laitoksessa kohtaa sen asian vielä monta kertaa sinä päivänä, kun sä näet tän kyseisen ihmisen. 5. JATKOSSA PITÄISI KIINNITTÄÄ HUOMIOTA kun asiakaskokemusta omaavat henkilöt toimivat kehittämistoiminnassa Kaikki haastateltavat kannattivat tämänsuuntaista kehittämistoimintaa jatkossakin. Heillä oli haaveita ja visioita toiminnan suhteen. Toivottiin, että jossakin vaiheessa toiminta laajenee ja vakiintuu niin, että virkamiehet haluavat kuulla asiakaskokemusta omaavia niin, että kokemusasiantuntijuus ei tule perässä vain rinnakkain ammattilaisuuden kanssa mielenterveys- ja päihdeasioissa. Heillä oli myös visioita toiminnan laajentamisesta, esim. oppilaitoksiin, sairaalan kotiutumisvaiheeseen, yliopistoon (vrt. Birminghamin yliopistossa mielenterveysasioita käsittävällä laitoksella on kokemusasiantuntijoita töissä). Tietoa ja raivausta tarvitaan. Asiakaskokemusta omaavien osallistuminen erilaiseen kehittämistoimintaan vaatii pitkäjänteistä asennetyötä ja tiedottamista työntekijä- ja johtotasolle. Kokemusasiantuntijakoulutuksessa olevat olivat törmänneet ammattilaisten asenteisiin ja tiedonpuutteeseen. He kertoivat siitä, etteivät ammattilaiset vielä tiedä, mitä kokemusasiantuntijuus on ja mitä he voivat tehdä. Toisaalta heillä oli myös kokemusta siitä, kun he ovat olleet kertomassa kokemusasiantuntijatoiminnasta, asenne on muuttunut positiivisemmaksi. He toivoivat, että raivaustyötä tehtäisiin jo ennen kuin he ovat menossa kentälle. Nyt monet olivat kokeneet, että he joutuvat raivaamaan itselleen tilaa. He kokivat myös, että yksin meneminen on vaikeaa, heidän tarvitsee mennä joukkona. Sairaalat ja eri palvelujärjestelmät ovat pirstaleisia ja myös vieraita heille. Toisaalta he kokivat, että heihin luotetaan, että he osaavat tätä tietoa viedä kentälle, koska ovat asiantuntijoita kokemuksessa. Jatkuvuus on avainsana tiedottamisessa mm. vuorotyöstä ja henkilövaihdoksista johtuen. Joku yksikkö voisi toimia malliyksikkönä, uranuurtajana. Asioista jutustelu, neuvotteleminen toimii ehkä paremmin kuin kouluttaminen. Ammattilaiset voivat olla epävarmoja, mm. siitä syystä, että heillä on samoja kokemuksia itsellään tai lähipiirissä ja he joutuvat ammattilaisina oman tuskansa kanssa kohtaamaan kokemusasiantuntijoita. Esimiesten tuki on edellytys toiminnalle. Toivottiin, että sairaanhoitopiiri sijoittelisi eri kuntiin kokemusasiantuntijoita. Kehittämistoimintaan tarvitaan laaja otos asiakaskokemusta omaavia: miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja, päihdeongelman selättäneitä ja vielä käyttäviä jne. Kehittämistoiminnassa on tärkeää myös kierto eli henkilöiden vaihtaminen aika ajoin. Fokusryhmähaastattelussa Viidakon laajentaminen herätti keskustelua myös muissa osallistujissa. Sillä nähtiin olevan pilotoinnin jälkeen laajentamismahdollisuuksia eri hoitolaitoksiin ja ylipäätään laajempaan käyttöön. Erilaisia hoitomuotoja on hyvä olla olemassa, joku voi tuntea, että oma koti on ainoa turvallinen paikka, jossa voi avautua. He 7

8 uskoivat, että kuntoutumisen kannalta tärkeä yhteys toiseen ihmiseen voi syntyä videoyhteyden kautta. Toisaalta kotiutumisen jälkeen voisi pitää yhteyttä tuttuun työntekijään. Ryhmäkoon pitäminen pienenä nähtiin tärkeänä ja myös kaikille avoimia ryhmiä voisi kokeilla. Yhteisön merkitys korostui. Ryhmähaastattelutilanne toimi Hämeessä myös kehittäjien kohtaamisareenana, jolle kaivattiin jatkoa. Mä koen tämän tilaisuuden henkilökohtaisesti itselleni tosi hyvänä. On kiva kuulla erilaisia, eri näkövinkkelistä näitä ajatuksia. Toivon, että saisin vastaisuudessakin tällaisessa kokoontua. Tämä kertonee siitä, että halutaan tavata muita kehittämistoiminnassa mukana olevia ja vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia. Kokemusasiantuntijakoulutuksessa mukana olleille yhteisö on olemassa, jatkuvuutta tosin korostettiin sielläkin. MITÄ OLISI HYVÄ OTTAA HUOMIOON -MUISTILISTA Kokemusasiantuntijakoulutus antaa valmiuksia ja työkaluja toimia eri paikoissa. Joku haastateltavista sanoikin, että en olisi kylmiltään pystynyt lähtemään. Koulutuksen kautta saa itsevarmuutta, koulutuksen ei-käyneet puhuivat enemmän renttu herrojen joukossa tuntemuksistaan työryhmätoiminnan alussa. Kehittämistoiminnassa on mukana kuitenkin myös muita kuin koulutuksen käyneitä, joiden kohdalla erityisesti on hyvä kiinnittää huomiota seuraavan muistilistan asioihin. Muistilista on koottu haastattelujen pohjalta. OMIEN MOTIIVIEN MIETTIMINEN, miksi lähden mukaan? Motiivien mietintä auttaa selviämään mm. mahdollisesta negatiivisesta palautteesta. KOKEMUSKOULUTTAJAN ROOLIN LÖYTÄMINEN, millainen olen kouluttajana? Ensin löytää yksilönä rooli, mutta jatkossa voisi olla hyvä, jos löytyy työpari/ ryhmä/ ammattilainen, joiden kanssa voi pitää myös yhteisesityksiä. ENSIMMÄISIIN JULKISIIN PUHUMISTILANTEISIIN VALMENTAUTUMINEN. Julkinen puhuminen on aivan erilaista kuin esim. hoitotilanteissa tai pienryhmissä puhuminen. Tilaisuuksissa voi lisäksi tulla kiperiä kysymyksiä, elämäntilityksiä ym. OMIEN RAJOJEN MIETTIMINEN, avoimuustaso. Mitä jätän kertomatta, mihin jätän vastaamatta? Miten rajaan puhettani julkisessa puheenvuorossa niin, jotta kestän jälkikäteen tulevan olotilan, kun olen paljastanut itseäni? Miten löydän itselleni sopivan tavan puhua? Moni kokee puhumisen eheyttävänä, mutta kaikki eivät sitä kestä. Mitä siinä tilanteessa tehdään, jos en kestä tilanteita. Rajaaminen varsinkin alussa on tärkeää. NEGATIIVISEN PALAUTTEEN MAHDOLLISUUS ja siihen valmentautuminen. Pääsääntöisesti palaute on positiivista, mutta negatiivinen palaute voi olla mahdollista esim. läheisiltä, yleisöltä tai työryhmän jäseniltä. TILANTEEN PURKU koulutustilaisuuksien, työryhmien, vertaisryhmien ym. jälkeen, varsinkin alussa, esimerkiksi koulutuksen järjestäjän kanssa, luottotyöntekijän tai toisen kokemusasiantuntijan kanssa. PALAUTTEEN KERÄÄMINEN koulutusten jälkeen kuulijakunnalta ja tilaajalta. Palaute tärkeä varsinkin alkuvaiheessa, tuo realismia. Ensimmäisiä palautteita ei ole hyvä katsoa yksin. TYÖNOHJAUS mahdollisuuksien mukaan. TILAUKSET JONKUN TAHON KAUTTA, ei suoraan kyseiselle henkilölle. Riskinä on, että tulee paljon yhteydenottoja eri ihmisiltä, jotka vuodattavat omia vaikeuksiaan. Menettely suojaa kokemusasiantuntijaa. 8

9 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT: turvallisen tilanteen luominen mm. niin, että se on aikataulullisesti sopiva kokemuskouluttajalle. Esiintymistä suunniteltaessa on hyvä sopia selkeästi tilaajan kanssa mahdollisista rajoista, esimerkiksi siitä, että vastaa kysymyksiin tilaisuudessa, muttei vapaa-ajalla. RIITTÄVÄ PEREHDYTTÄMINEN kehittämisaiheeseen asiakaskokemusta omaavan osallistuessa esimerkiksi työryhmään tai arviointiin. Jos henkilö menee itselleen vieraalle alueelle, alkuvaiheeseen on hyvä kiinnittää huomiota. POHJATYÖ työryhmissä ym. Ennen kuin asiakaskokemusta omaavaa pyydetään työryhmiin, ohjausryhmiin tms., ryhmän on hyvä työstää yhdessä sitä, että miksi haluamme asiakskokemusta omaavan työryhmäämme. YHTEISÖN TUKI asiakaskokemusta omaavalle kehittäjälle. 9

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi - Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta

Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry. KAVERI projekti 2001-2004 Kokemus tiedoksi projekti 2004-2009 Kokemusasiantuntijatoiminta 2010 Suvi Nousiainen Seinäjoella

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA

TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA Lähtökohdat ennen kuin oli ohjattavia 2 Tavoitteena oli Selvittää miten työnohjaus tukee luottamushenkilöiden iden oppimista ja tehtävien hoitamista? Miten työnohjaus

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaisuus ja kokemus = inhimillisen toiminnan perusasioita Hoito- ja kuntoutusjärjestelmissä

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Päihdetiedotusseminaari 2013 6.-8.6 Jurmala Mija Alho Yksikköjohtaja Vinkki, A-klinikka Vinkki on päihteiden käyttäjien, erityisesti suonensisäisesti huumeita käyttävien

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Toisin tekemisestä toisin johtamiseen? Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön kehitysnäkymiä

Toisin tekemisestä toisin johtamiseen? Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön kehitysnäkymiä Toisin tekemisestä toisin johtamiseen? Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön kehitysnäkymiä { Markku Salo, YTT, toiminnanjohtaja, Mielenterveys- ja päihdepäivät, Helsinki, 9.10.2013 Säätiö omistamisen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria Mikä? Miksi? Miten kehitetty? Miten otettu vastaan? Mitä seuraavaksi? ja käytäntö Ryhmäilmiö pähkinänkuoressa Yksinkertainen työkalupakki nuorten ryhmien ohjaamiseen

Lisätiedot

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu Hyvinvointialan asiantuntijaseminaari 9.12.2010 Mikkeli Helvi Janhunen Projektisuunnittelija Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu TULEVAISUUDEN VISIO Etelä-Savoon

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Kokijasta asiantuntijaksi

Kokijasta asiantuntijaksi Kokijasta asiantuntijaksi Kokemuskouluttaja Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Opastava hankkeen seminaari Työväenmuseo Werstas auditorio 29.5.2013 Kokija asiantuntija? Kuka on

Lisätiedot

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Mikä on kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntija on henkilö jolla on pitkä historia hoitopalveluiden

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4. NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE PÄMI-hanke kehittämisen lähtökohtana PÄMI Päihde- ja mielenterveys avokuntoutuksen

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen:

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Lifeplus Global Training System Aloittaminen Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Koulutuspyörä Tämän yksinkertaisen pyörän pitäisi antaa sinulle käsitys ensimmäisistä askeleista, joita voit

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

Alkusanat. Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Anna-Liisa Lämsä Anna-Liisa Lämsä Kuin olisin ollut mustan sisällä ja tuo musta puristava möykky olisi pitänyt kehoni lytyssä. Näin kuvailee Katja Lemberg masennustaan. Tämän kirjan nimi Miltä musta tuntuu? viittaa yhtäältä

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

Epshp Kokemusasiantuntijat Petri Karoskoski

Epshp Kokemusasiantuntijat Petri Karoskoski Epshp Kokemusasiantuntijat Klo 9.00 Tervetulokahvit Klo 9.15 11.00 Kokemusasiantuntijoiden esiinnousu Klo 11.00 12.00 Lounas Klo 12.00 13.15 Kokemusasiantuntijuus käytännössä Klo 13.15 13.45 Kahvi Klo

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms)

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN KOKEMUSARVIOINTI JA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA Vöyri 8.9.2009 Anne-Marita Ruuska, Kaisa Saavalainen ja Markku Salo Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) TAUSTAA: YaY-hanke: asukkaat

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Milla Ilonen suunnittelija 040 848 0909 milla.ilonen(at)aspa.fi

Milla Ilonen suunnittelija 040 848 0909 milla.ilonen(at)aspa.fi Nyt puhutaan asumispalveluiden laadusta asiakkaan äänellä! Jokainen mielipide on TÄRKEÄ!! Milla Ilonen suunnittelija 040 848 0909 milla.ilonen(at)aspa.fi Palovaroitin, parisuhde vai pamppu -seminaarit

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot