ASIAKASKOKEMUSTA OMAAVAT HENKILÖT HANKKEEN KEHITTÄMISTOIMINNASSA HAASTATTELUT, kevät 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIAKASKOKEMUSTA OMAAVAT HENKILÖT HANKKEEN KEHITTÄMISTOIMINNASSA HAASTATTELUT, kevät 2011"

Transkriptio

1 ASIAKASKOKEMUSTA OMAAVAT HENKILÖT HANKKEEN KEHITTÄMISTOIMINNASSA HAASTATTELUT, kevät 2011 Arvioinnin tekivät kokemusasiantuntijakoulutuksessa ollut Soili Rannanmäki ja arviointikoordinaattori Minna-Kaisa Järvinen. Yhdessä teimme haastattelujen suunnittelun ja aineiston analysointia. Soili oli päävastuullisena haastattelijana fokusryhmähaastatteluissa ja M-K teki yksilöhaastattelut. Yhden yksilöhaastattelun teki Vaasan osahankkeen työntekijä. Yhdessä tekeminen kokemusasiantuntijan kanssa oli antoisaa. Keskustelut koulutuksessa ja toiminnassa mukana olevan kanssa avasi uudenlaisia näkökulmia ja painopisteitä haastatteluihin. 2 fokusryhmähaastattelua (7+8), 4 yksilöhaastattelua, yhteensä 19 henkilöä. Huom. hankkeessa on ollut enemmän asiakaskokemusta omaavia mukana. Etelä-Pohjanmaan osahanke: 7 kokemusasiantuntijakoulutuksessa mukana olevaa, 3 muutoin hankkeen toiminnassa mukana ollutta Hämeen osahanke: 8 hankkeen toiminnassa mukana ollutta Vaasan osahanke: 1 hankkeen toiminnassa mukana ollut Etelä-Pohjanmaan osahankkeen haastateltavilla oli kokemusta pääasiassa mielenterveyspalveluiden käytöstä, Hämeen ja Vaasan haastateltavilla oli kokemusta taas päihdepalveluiden käytöstä. Myös oli niitä, joilla oli kokemusta molemmista (mielenterveys- ja päihde). Lisäksi Etelä-Pohjanmaalla kahdella oli kokemusta perheväkivallasta sekä kolme omaista. 1. KEHITTÄMISTOIMINNASSA MUKANA OLO kokemuskouluttajana (koulutukset, seminaarit, työntekijäryhmät, oppilaitokset): 5 vertaisryhmäohjaajana ammattilaisen työparina: 5 kehittämis- tai työryhmissä: 5 ohjaus- tai johtoryhmissä: 3 Viidakon (videoavusteinen avokuntoutus) kehittämiseen osallistuminen: 3 hankkeen arviointiin osallistuminen: 2 kampanjapäivään osallistuminen: 1 henkilökunnan tiedotustilaisuudet: 1 Jotkut ovat olleet myös lehti- tai tv-haastattelussa. Tämän lisäksi jotkut ovat ennen hanketta toimineet vertaistoiminnan parissa esim. jonkin järjestön tai oman työnsä kautta. Miten tullut mukaan? Kehittämistoimintaan mukaantulo oli tapahtunut kokemusasiantuntijakoulutuksen kautta tai hanketyöntekijän pyytäessä toimintaan mukaan. Viidakkoon ihmiset ohjautuivat oltuaan kuntoutumisjakson Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa. Kokemusasiantuntijakoulutukseen ohjautuminen oli tapahtunut mm. oman hoitokontaktin kautta tai muun vertaistoiminnan järjestämisen tai suunnittelun kautta. Yksi henkilö oli ollut rekrytoimassa muita koulutukseen ja infotilaisuudessa oli oivaltanut, että tämähän koskettaa 1

2 minuakin. Koulutukseen hakeutumisen motiiveja oli mm. halu hyödyntää omaa elämänkokemustaan toisten avuksi tai ajatus siitä, että mulle on joku tehtävä varattuna. Monet henkilöistä, jotka olivat ohjautuneet hankkeen kehittämistoimintaan hanketyöntekijän kautta, pitivät tärkeänä oman kokemuksensa ja ongelmista selviämisen hyödyntämistä toisten auttamiseksi. Joillakin oli taustalla tarve kertoa avoimesti omista kokemuksistaan, mikä voisi muuttaa ihmisten asenteita: esim. mielenterveysongelmista ja perheväkivallasta puhuminen avoimesti voisi tehdä asioista arkipäiväisiä ja ei-hävettäviä puheenaiheita. Taustalla saattoi olla myös halu tavata uusia ihmisiä, oppia jotakin uutta tai vaikuttaa asioihin. Yksi haastateltavista toi esille, että oli pitkään ajatellut, että hoitohenkilökunnan kanssa olisi hyvä tehdä yhteistyötä, jolloin pyyntö mukaan hankkeen toimintaan oli vastaus tähän toiveeseen. 2. KOKEMUKSET KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUKSESTA Kaikki arvioijat pitivät Kokemuksesta oppia vertaisuudesta voimaa -koulutusta hyvänä kokemuksena. Koulutuksessa oli henkilöitä erilaisilla taustoilla, ihmisillä oli kokemusta mielenterveyspalveluista, päihdepalveluista tai omaisena olosta. Tämä mahdollisti laajan kuvan käsiteltävistä asioista. Koulutuksen sisältöä pidettiin hyvänä ja monipuolisena. Koulutuksen pituus mahdollisti asioiden sulattelun, vaikka pituus toi myös raskautta. Koettiin, että osallistujia ei aliarvioitu aiheiden valinnassa. Osallistujien erilaisista taustoista huolimatta oli pyritty tuomaan tasavertaisesti vaikeitakin asioita. Ryhmäkeskusteluja pidettiin hyvinä. Moodle keskustelualustaa pidettiin hyvänä, tosin se tuli turhan myöhään. Koulutuksen aikaisemmassa vaiheessa se olisi toiminut yhdistävänä tekijänä. Koulutuksen kehittämisehdotuksia: tilaa vapaamuotoisille ryhmäkeskusteluille enemmän enemmän ryhmätöitä, ryhmätöiden purkuun enemmän aikaa koulutuskerta 4 h (nyt 3 h) tiedotusasioille varattu oma aikansa koulutuksen alussa tai lopussa (45 min - 1 h) pedagogiset valmiudet osio laajemmaksi ja aikaisemmaksi, koska suuri osa käy esiintymässä jo koulutuksen aikana. Tämä lisäisi valmiuksia kohdata asioita, mitä nousee julkisen esiintymisen myötä. ristiriitaisia kannanottoja sen suhteen, pitäisikö ed. takia supistaa esim. teatteri- tai kirjoittamisosioita koulutukseen palvelujärjestelmän toiminnasta (yksi ihminen toi tämän) fläpille tärkeät asiat (seuraava koulutuskerta ym.) seuraavassa kokemusasiantuntijakoulutuksessa nyt valmistuvat voisivat olla mukana jollakin tavalla Vertaistuki on tärkeä elementti koulutuksessa. Koulutukseen osallistujilla on mahdollisuus tuoda elämänkokemustaan ja tarinaansa, mikä lisää vertaisuutta ja herättää keskustelua. Koulutuksessa itse kerrottu alkutarina on voitu kokea hyvin merkitykselliseksi. Koulutusryhmässä on ollut lämmin ja tervetullut olo, kokemus siitä, että kuuluu porukkaan. Eräs haastateltavista kertoi alussa pohtineensa koulutuksen onnistumista, mutta alun epävarmuuden jälkeen hän ajatteli, että koulutuksen järjestäminen on ollut rohkea teko, joka on lisännyt vertaisuutta. Osa koulutukseen osallistujista on pitänyt koulutusta voimaannuttavana kokemuksena. He kertoivat itsetuntemuksen, itseluottamuksen ja rohkeuden kasvusta. Vaikka oma 2

3 kuntoutuminen ei olekaan koulutuksen tavoitteena, sitä tapahtuu koulutuksen ohella. Joillakin osallistujilla on oma tilanne ollut pitkään vakaa, niin heillä ei ole tämänkaltaista kuntoutumista tapahtunut. Koulutus on voinut lisätä valmiuksia kuunnella itseään, mikä voi estää pohjalle menon uudelleen. Erään haastateltavan sanoin kaapista ulostulo masennuksen kanssa auttaa kääntämään masennuksen voitoksi! Koulutus on tuonut elämään sisältöä ja selkeyttänyt oman elämänsä pohdintaa. Joku kertoi, että on hienoa kuulua johonkin vähän isompaan kokonaisuuteen. Eräs haastateltavista kertoi ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan rooleista, joita hän joutui pohtimaan. Hän kertoi ratkaisseensa asian oikealla tavalla, koska vertaisena puhuminen ei ole tuonut ristiriitoja työelämän roolin kanssa. Hän pystyi myös hyödyntämään kokemusasiantuntijakoulutusta omassa työssään. 3. KOKEMUKSET MUKANAOLOSTA KEHITTÄMISTOIMINNASSA JA YHTEISTYÖ ERI TAHOJEN KANSSA Haastateltavilla oli pääsääntöisesti erittäin hyviä kokemuksia kehittämistoiminnassa mukanaolosta ja siihen liittyvästä yhteistyöstä eri tahojen kanssa. Kouluttajana Asiakaskokemusta omaavat olivat olleet puhumassa erilaisissa koulutuksissa, seminaareissa ja oppilaitoksissa sekä erilaisille työntekijäryhmille. Koulutuksista saatu palaute oli ollut erittäin hyvää ja yhteistyö koulutuksen järjestäjien kanssa oli ollut arvostavaa. Esimerkkejä erään koulutuksen palautteesta: kokemusasiantuntijapuheenvuoro avasi käytännön, mitä se elämä on siellä takana, antoi työkaluja ja ymmärrystä kohdata asiakkaita ammattilaisena ja asenteet muuttuivat. Verrattuna arkipäiväisiin asiakastilanteisiin ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan vuorovaikutus koulutustilaisuuksissa mahdollistaa mm. kysymykset, joita työntekijä on miettinyt, mutta ei ole asiakastilanteissa voinut kysyä suoraan. Työntekijät voivat saada kokemustietoa oman työnsä tueksi. Kokemuskouluttajana toiminen voi yllättää, joten valmentautuminen ja tilanteen purkaminen on tärkeää. Varsinkin kun henkilö on ensimmäisiä kertoja puhumassa, esim. yleisön kysymyksiin ei ole välttämättä varautunut. Julkisesti puhuminen voi aiheuttaa puhujalle myös ikäviä jälkituntemuksia. Yksi haastateltava kertoi, kun hän oli puhumassa ensimmäistä kertaa isossa seminaarissa, niin hän ei ollut varautunut siihen, että ihmiset kävivät kertomassa sen päivän aikana hänelle elämäntarinoita. Tilanne oli tästä syystä hyvin raskas kouluttajalle. Kokemusasiantuntijakoulutuksessa ei oltu vielä siinä vaiheessa käsitelty tämän tyyppisiä asioita. Kun henkilö puhuu julkisesti omista kokemuksista, se pakottaa pohtimaan läheisten suhtautumista asiaan. Omais-kokemusasiantuntija kertoi ratkaisseensa asian sillä, että hän aina kirjoittaa puheensa ja hyväksyttää sen omaisellaan. Kehittämistyöryhmän jäsenenä Osallistujat ovat kokeneet erilaisissa kehittämistyöryhmissä mukanaolon antoisina ja opettavina. Kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä. He näkevät yhdessä kehittämisen saman pöydän ympärillä tarpeellisena ja odottavat siitä myös tuloksia. Jotkut ovat olleet yllättyneitä siitä, että ammattilaiset ovat olleet asiantuntevia, osaavia ja halukkaita 3

4 oppimaan ja kehittymään työssään. He ovat kokeneet, että heillä on ollut paikkansa niin kuin muillakin läsnäolijoilla. He kokivat saaneensa saman infopaketin kuin muutkin työryhmäläiset, tosin toiset työryhmäläiset tietävät yleensä työnsä kautta enemmän palvelujärjestelmästä ym. Vuorovaikutus työryhmissä on ollut avartavaa. Osallistuminen vaatii tosin rohkeutta puhumiseen. Työryhmässä voi törmätä myös asenteisiin. Yksi haastateltavista kertoi, että joutui aluksi taistelemaan paikastaan työryhmässä. Hän kohtasi ihmettelyä, miksi kokemusasiantuntija on työryhmässä. Kommentit ovat tämänkaltaisia: mitä hommaa sinä hoidat?, miksi olet täällä, kun et ole virkaihminen?, miten voit olla suunnittelemassa, kun et paljoa osaa/tiedä?, mitä kokemusasiantuntija tekee suunnittelutoimissa mukana? Hän koki itsensä ulkopuoliseksi alussa, vaikka koki myöhemmin, että häntä kuunneltiin ja tarvittiin suunnittelussa. Hän koki, että hänestä olisi ollut enemmän hyötyä työryhmässä, jos hänen ei olisi tarvinnut pitää puoliaan kokoajan. Kokemusasiantuntijan kiinnittymistä työryhmään voi hankaloittaa myös käsityksen saaminen kehitettävästä asiasta: siellä ei vielä oikein oltu selvillä, mitä halutaan. Työryhmän jäsenenä toimiminen voi myös kehittää asiakasedustajaa. Aluksi voi olla jännittävää istua saman pöydän äärellä mm. johtajien, ylilääkäreiden ja sairaanhoitajien kanssa. Kokemus opettaa huomaamaan, että johtajatittelin omaavatkin ovat ihan tavallisia ihmisiä. Monella oli asenne, että jokainen uusi asia kasvattaa minua ihmisenä. Näitä kommentteja, mitkä liittyivät omaan vahvistumiseen ja kuntoutumisen edistymiseen, esittivät myös jotkut ohjausryhmien jäsenet ja kouluttajana toimineet. Mitä asiakasedustajan osallistuminen tuo työryhmään? Yhdessä tekeminen ja pohtiminen voi hälventää molemminpuolisia asenteita. Työntekijöillä ja johtotason henkilöillä voi olla ennakkokäsityksiä päihdeongelmaisia kohtaan ja asiakasedustajilla voi olla ennakkokäsityksiä ammattilaisia kohtaan. Erilaiset todellisuudet kohtaavat, ylilääkärin arkitodellisuus on aika lailla erilainen kuin mitä se on nistillä. Asiakasedustajat näkevät merkityksellisenä sen, että kehittämässä on heitä, jotka ovat olleet niissä palveluissa tai mahdollisesti testaavat niitä. Kyseessä on näkökulma myös omaan hyvinvointiin, kun kehitetään palveluita, joita he itse voivat tarvita joskus. Ammattilaiset voivat oppia paljon kuuntelemalla asiakasedustajan avointa puhetta kokemuksistaan. Tärkeää on kuulla myös suhteellisen tuoreita näkökulmia, henkilöitä, joilla ei omasta selviytymisestään ole kovin kauan. Ammattilainen joutuu miettimään, että onko hän osannut ottaa asiakkaan näkemyksen huomioon tuosta näkökulmasta. Kyse on pitkälti kirjatiedon ja kokemuksen yhdistämisestä, mistä molemmat osapuolet rikastuvat ja saavat uutta ajattelemista. Ohjaus- tai johtoryhmän jäsenenä Ohjaus- ja johtoryhmäkokemukset olivat kaikki miellyttäviä. Asiakasedustajat on otettu hyvin vastaan ja on oltu kiinnostuneita, kyselty ja kuunneltu heidän näkökulmiaan. Käytännön järjestelyt ovat toimineet. Palaute on ollut tärkeää, että asiakas on mukana suuntaista. Joku haastateltavista kertoi, että ohjausryhmässä oli aluksi vaikea olla, koska itsellä oli ajatus, että muut ovat hienoja ihmisiä ja itse on renttu. Hänen oma tunteensa muuttui kuitenkin pian ja nyt hän odottaa aina seuraavaa ohjausryhmän kokoontumista ja hänellä on olo, että kuuluu johonkin. Vertaisryhmäohjaajana Kokemusasiantuntijakoulutuksessa olevat ovat olleet vertaisryhmäohjaajina ammattilaisen työparina. Ryhmätoiminnoissa on otettu hyvin vastaan, sekä ammattilaiset että ryhmäläiset. 4

5 Kun kokemusasiantuntija kertoo omista kokemuksistaan avoimesti, niin silloin ryhmäläinenkin pystyy avautumaan helpommin omista asioistaan. Kokemusasiantuntijoilla oli kokemusta myös siitä, että henkilö, johon heillä on ollut hoitokontakti, suhtautuu epäillen tai jopa kieltäen vertaisryhmäohjaajana toimimisen. Kokemusasiantuntijaan suhtaudutaan joko kuntoutujana ( olet siellä enemmän ryhmäläisenä kuin ohjaajana ) tai työntekijällä voi olla asenne, että kokemusasiantuntijaa ei voida käyttää ohjaajana, koska hän syrjäyttäisi ammattilaisen. Kokemusasiantuntija on kuitenkin vertaisryhmänohjaajan roolissa ryhmässä, vaikka hän olisikin kuntoutujan roolissa jossakin toisessa tilanteessa. Toiminta on uutta ja kokemusasiantuntijat pioneereja. Ammattilaiset eivät välttämättä tiedä, mitä odottavat kokemusasiantuntijoilta. Kokemusasiantuntija-sanan painopiste asiantuntijaan voi lisätä epävarmuutta ammattilaisissa ja myös ryhmäläisissä. Ammattilaisten epävarmuus voi näkyä tilanteissa esim. puolusteluna. Haastateltavat haluaisivat painottaa pikemmin kokemus-sanaa ja tasavertaista työskentelyä yhdessä. Viidakkolaisena Viidakossa asiakkaat ovat osallistuneet videoavusteiseen avokuntoutukseen ja siinä samalla osallistuneet toiminnan kehittämiseen. Kuntoutuksen ja kehittämisen kytkeytyminen kiinteästi toisiinsa näkyy viidakkolaisten puheessa. Viidakkolaiset pitivät toimintaa itselleen tärkeänä tukimuotona, kokemukset olivat pelkästään myönteisiä. Viidakon kehittämisessä he kokivat olevansa tasa-arvoisia vetäjien, hanketyöntekijöiden, kanssa. He kokivat, että heillä on yhtä suuri sananvalta kuin työntekijöillä. Mun mielestä asiat on aika hyvin, jos kokee, että vaikuttaminen on mahdollista. He kertoivat pystyvänsä vaikuttamaan mm. keskusteluaiheisiin, tapaamisaikatauluihin ja yleisiin sääntöihin. Toimintamallin pilotointi ja rakentaminen perustuu tasavertaiseen neuvotteluun: asiakkaat tuovat kehittämiseen kenttäkokemuksen, miten Viidakko toimii heidän näkökulmastaan. Osallistuminen fokusryhmähaastatteluun videoyhteyden välityksellä lisäsi myös asiakkaiden osallisuutta. Viidakko herätti myös muiden haastatteluun osallistuvien mielenkiinnon ja sai aikaan paljon keskustelua sen käyttökelpoisuudesta esim. kotiutusvaiheessa, soveltuvuudesta eri henkilöille ja laajentamisesta. Hankkeen arviointiin osallistujana Hankkeen arvioijatyöpari piti arviointiin osallistumista positiivisena kokemuksena. Yhteistyö arviointikoordinaattorin kanssa sujui hyvin. Riittävä pohjatieto arvioinnista olisi herättänyt todennäköisesti enemmän kiinnostusta tehtävää kohtaan koulutusryhmässä. Arviointiprosessi osoittautui ennakkokäsitystä mielenkiintoisemmaksi, alkuodotus oli jonkin kyselylomakkeen mukaisesta haastattelusta. Ensimmäinen ryhmähaastattelu jännitti jonkin verran, mutta toisessa ryhmähaastattelussa oli tuttu porukka. Koska aihe oli ollut itseä koskettava, niin siihen oli helppo tulla mukaan. Vieraampi aihe olisi vaatinut etukäteisvalmisteluja enemmän. Hän kertoi myös siitä, että silmät aukesivat, kun näki myös muita kuin oman ryhmänsä. Henkilökunnan tiedotustilaisuudessa puhujana, kampanjaan osallistujana. 5

6 Hanketyöntekijä oli pyytänyt AA:ssa toimivaa henkilöä puhumaan terveyskeskuksen henkilökunnan tiedotustilaisuuksiin. Kyse oli yhteistyön rakentamisesta vertaistoimijoiden ja terveyskeskuksen välille. Asiakaskokemusta omaava henkilö oli kokenut tilaisuudet myönteisinä ja vastavuoroisina kokemuksina. Hän koki, että yhteistyö lisää lääkäreiden ja sairaanhoitajien tietoa AA-toiminnasta ja toisaalta hän saa keinoja tavoittaa apua tarvitsevia ihmisiä. Kyse on siis yhteisen tavoitteen saavuttamista. Kampanjan toteuttamiseen osallistunut asiakas piti osallistumista hyvänä, hän oli saanut mahdollisuuden hyvään informaation ja uusiin ajatuksiin. Hän koki myös, että asian kehittäminen lisää hänen ja muiden mahdollisuuksia saada terveysasemien lääkäreiltä asianmukaista hoitoa päihdeasiaan. Palvelujärjestelmään soluttautumisen haasteet Kokemusasiantuntijakoulutuksessa olevia on valmennettu kokemusasiantuntijana toimimiseen, mikä on saanut heidät pohtimaan heitä vastaanottavien asenteita. Millaiset törmäyskurssit meillä on ammatti-ihmisten kanssa vielä tulevaisuudessa? Asenteista voi olla vaikea saada käsitystä, koska niitä ei välttämättä sanota suoraan, ainakaan heille. Kokemusasiantuntijatoiminnan istuttaminen muun toiminnan sisälle voi olla vaikeaa, vaikka Antero Lassila on pitänyt varmasti hyvät selvitykset kokemusasiantuntijoiden tulosta hoitojärjestelmään. Koulutuksen rinnalla pitäisi olla toimintaa, joka valmentaisi henkilökuntaa ja palvelujärjestelmää vastaanottamaan kokemusasiantuntijoita. Soluttautuminen on vaikeaa, jos toinen osapuoli on pallo hukassa, ne ei tiedä, mitä mä nyt tässä teen. Nyt koulutuksessa olleet kokemusasiantuntijat toimivat pioneereina. Heidän koulutuksensa on konkreettista, jolla voidaan viedä kokemusasiantuntijuutta järjestelmään. Toisaalta kokemusasiantuntijat tuntevat epävarmuutta asian edessä, mutta toisaalta Me vielä noustaan kuin Saksa savuna ilmaan. 4. YHTEISTYÖ HANKETYÖNTEKIJÖIDEN KANSSA Kaikkien näkemykset yhteistyöstä hanketyöntekijöiden kanssa olivat erittäin positiivisia. Esimerkkejä kommenteista: Kokemusasiantuntijakoulutus: Hyvin otettu vastaan, aivan ihania, aina lähettävät sähköpostia, kannustavia, kaikki on aina niin hyviä, mitä me ollaan tehty ja sanottu. Kannustavia ja myötäeläviä, ettei niitä edes huomaa ohjaajiksi, ne on niin soluttautuneet sinne. Kukaan ei ole asettanut itseään meidän muitten yläpuolelle. Sellainen kuva jää, että se on ollut samassa veneessä olemista. Muut hanketyöntekijät: Ihana ihminen, Positiivinen ja otti hienosti kontaktia minuun heti siellä palaverissakin, oli kiinnostunut mun työpanoksesta, Tää ihminen on sydämellään mukana siinä, mitä hän tekee. Tää ihminen on oikealla alalla. Olen saanut tietoa, rohkeutta ja tahtoa heiltä. Huomioi tasa-arvoisena, turvallinen, tuntui hyvältä olla hänen kanssaan tekemisissä, hyvin luotettavan tuntuinen ja asiansa osaava. 6

7 Jos yhteys olisi katkennut, niin olisi jäänyt tänne tulematta [haastatteluun], narussa kiinni. Mun kaltaiselle ihmiselle nämä ei ole mitään helppoja tilanteita. Seuraaminen ylipäätänsä kaikissa jutuissa, välitarkastukset tavallaan, ne osoittaa sitä välittämistä. Viidakko-hanketyöntekijät: yhteistyö on ollut todella loistavaa, otetaan huomioon, tämä on hyvin demokraattinen tämä meidän piiri. erittäin avointa, rehellistä ja rajoja rikkovaa. Tasa-arvoista, asioista niiden oikeilla nimillä puhumista, suoraselkäistä ja rehellistä. tää on laiva, missä me kaikki ollaan mukana, kaikki samalla viivalla. Luottamus, hirveän helppo puhua tälle kuvaruudulle, ehkä helpompaa kuin kasvotusten joissakin asioissa, esimerkiksi laitoksessa kohtaa sen asian vielä monta kertaa sinä päivänä, kun sä näet tän kyseisen ihmisen. 5. JATKOSSA PITÄISI KIINNITTÄÄ HUOMIOTA kun asiakaskokemusta omaavat henkilöt toimivat kehittämistoiminnassa Kaikki haastateltavat kannattivat tämänsuuntaista kehittämistoimintaa jatkossakin. Heillä oli haaveita ja visioita toiminnan suhteen. Toivottiin, että jossakin vaiheessa toiminta laajenee ja vakiintuu niin, että virkamiehet haluavat kuulla asiakaskokemusta omaavia niin, että kokemusasiantuntijuus ei tule perässä vain rinnakkain ammattilaisuuden kanssa mielenterveys- ja päihdeasioissa. Heillä oli myös visioita toiminnan laajentamisesta, esim. oppilaitoksiin, sairaalan kotiutumisvaiheeseen, yliopistoon (vrt. Birminghamin yliopistossa mielenterveysasioita käsittävällä laitoksella on kokemusasiantuntijoita töissä). Tietoa ja raivausta tarvitaan. Asiakaskokemusta omaavien osallistuminen erilaiseen kehittämistoimintaan vaatii pitkäjänteistä asennetyötä ja tiedottamista työntekijä- ja johtotasolle. Kokemusasiantuntijakoulutuksessa olevat olivat törmänneet ammattilaisten asenteisiin ja tiedonpuutteeseen. He kertoivat siitä, etteivät ammattilaiset vielä tiedä, mitä kokemusasiantuntijuus on ja mitä he voivat tehdä. Toisaalta heillä oli myös kokemusta siitä, kun he ovat olleet kertomassa kokemusasiantuntijatoiminnasta, asenne on muuttunut positiivisemmaksi. He toivoivat, että raivaustyötä tehtäisiin jo ennen kuin he ovat menossa kentälle. Nyt monet olivat kokeneet, että he joutuvat raivaamaan itselleen tilaa. He kokivat myös, että yksin meneminen on vaikeaa, heidän tarvitsee mennä joukkona. Sairaalat ja eri palvelujärjestelmät ovat pirstaleisia ja myös vieraita heille. Toisaalta he kokivat, että heihin luotetaan, että he osaavat tätä tietoa viedä kentälle, koska ovat asiantuntijoita kokemuksessa. Jatkuvuus on avainsana tiedottamisessa mm. vuorotyöstä ja henkilövaihdoksista johtuen. Joku yksikkö voisi toimia malliyksikkönä, uranuurtajana. Asioista jutustelu, neuvotteleminen toimii ehkä paremmin kuin kouluttaminen. Ammattilaiset voivat olla epävarmoja, mm. siitä syystä, että heillä on samoja kokemuksia itsellään tai lähipiirissä ja he joutuvat ammattilaisina oman tuskansa kanssa kohtaamaan kokemusasiantuntijoita. Esimiesten tuki on edellytys toiminnalle. Toivottiin, että sairaanhoitopiiri sijoittelisi eri kuntiin kokemusasiantuntijoita. Kehittämistoimintaan tarvitaan laaja otos asiakaskokemusta omaavia: miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja, päihdeongelman selättäneitä ja vielä käyttäviä jne. Kehittämistoiminnassa on tärkeää myös kierto eli henkilöiden vaihtaminen aika ajoin. Fokusryhmähaastattelussa Viidakon laajentaminen herätti keskustelua myös muissa osallistujissa. Sillä nähtiin olevan pilotoinnin jälkeen laajentamismahdollisuuksia eri hoitolaitoksiin ja ylipäätään laajempaan käyttöön. Erilaisia hoitomuotoja on hyvä olla olemassa, joku voi tuntea, että oma koti on ainoa turvallinen paikka, jossa voi avautua. He 7

8 uskoivat, että kuntoutumisen kannalta tärkeä yhteys toiseen ihmiseen voi syntyä videoyhteyden kautta. Toisaalta kotiutumisen jälkeen voisi pitää yhteyttä tuttuun työntekijään. Ryhmäkoon pitäminen pienenä nähtiin tärkeänä ja myös kaikille avoimia ryhmiä voisi kokeilla. Yhteisön merkitys korostui. Ryhmähaastattelutilanne toimi Hämeessä myös kehittäjien kohtaamisareenana, jolle kaivattiin jatkoa. Mä koen tämän tilaisuuden henkilökohtaisesti itselleni tosi hyvänä. On kiva kuulla erilaisia, eri näkövinkkelistä näitä ajatuksia. Toivon, että saisin vastaisuudessakin tällaisessa kokoontua. Tämä kertonee siitä, että halutaan tavata muita kehittämistoiminnassa mukana olevia ja vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia. Kokemusasiantuntijakoulutuksessa mukana olleille yhteisö on olemassa, jatkuvuutta tosin korostettiin sielläkin. MITÄ OLISI HYVÄ OTTAA HUOMIOON -MUISTILISTA Kokemusasiantuntijakoulutus antaa valmiuksia ja työkaluja toimia eri paikoissa. Joku haastateltavista sanoikin, että en olisi kylmiltään pystynyt lähtemään. Koulutuksen kautta saa itsevarmuutta, koulutuksen ei-käyneet puhuivat enemmän renttu herrojen joukossa tuntemuksistaan työryhmätoiminnan alussa. Kehittämistoiminnassa on mukana kuitenkin myös muita kuin koulutuksen käyneitä, joiden kohdalla erityisesti on hyvä kiinnittää huomiota seuraavan muistilistan asioihin. Muistilista on koottu haastattelujen pohjalta. OMIEN MOTIIVIEN MIETTIMINEN, miksi lähden mukaan? Motiivien mietintä auttaa selviämään mm. mahdollisesta negatiivisesta palautteesta. KOKEMUSKOULUTTAJAN ROOLIN LÖYTÄMINEN, millainen olen kouluttajana? Ensin löytää yksilönä rooli, mutta jatkossa voisi olla hyvä, jos löytyy työpari/ ryhmä/ ammattilainen, joiden kanssa voi pitää myös yhteisesityksiä. ENSIMMÄISIIN JULKISIIN PUHUMISTILANTEISIIN VALMENTAUTUMINEN. Julkinen puhuminen on aivan erilaista kuin esim. hoitotilanteissa tai pienryhmissä puhuminen. Tilaisuuksissa voi lisäksi tulla kiperiä kysymyksiä, elämäntilityksiä ym. OMIEN RAJOJEN MIETTIMINEN, avoimuustaso. Mitä jätän kertomatta, mihin jätän vastaamatta? Miten rajaan puhettani julkisessa puheenvuorossa niin, jotta kestän jälkikäteen tulevan olotilan, kun olen paljastanut itseäni? Miten löydän itselleni sopivan tavan puhua? Moni kokee puhumisen eheyttävänä, mutta kaikki eivät sitä kestä. Mitä siinä tilanteessa tehdään, jos en kestä tilanteita. Rajaaminen varsinkin alussa on tärkeää. NEGATIIVISEN PALAUTTEEN MAHDOLLISUUS ja siihen valmentautuminen. Pääsääntöisesti palaute on positiivista, mutta negatiivinen palaute voi olla mahdollista esim. läheisiltä, yleisöltä tai työryhmän jäseniltä. TILANTEEN PURKU koulutustilaisuuksien, työryhmien, vertaisryhmien ym. jälkeen, varsinkin alussa, esimerkiksi koulutuksen järjestäjän kanssa, luottotyöntekijän tai toisen kokemusasiantuntijan kanssa. PALAUTTEEN KERÄÄMINEN koulutusten jälkeen kuulijakunnalta ja tilaajalta. Palaute tärkeä varsinkin alkuvaiheessa, tuo realismia. Ensimmäisiä palautteita ei ole hyvä katsoa yksin. TYÖNOHJAUS mahdollisuuksien mukaan. TILAUKSET JONKUN TAHON KAUTTA, ei suoraan kyseiselle henkilölle. Riskinä on, että tulee paljon yhteydenottoja eri ihmisiltä, jotka vuodattavat omia vaikeuksiaan. Menettely suojaa kokemusasiantuntijaa. 8

9 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT: turvallisen tilanteen luominen mm. niin, että se on aikataulullisesti sopiva kokemuskouluttajalle. Esiintymistä suunniteltaessa on hyvä sopia selkeästi tilaajan kanssa mahdollisista rajoista, esimerkiksi siitä, että vastaa kysymyksiin tilaisuudessa, muttei vapaa-ajalla. RIITTÄVÄ PEREHDYTTÄMINEN kehittämisaiheeseen asiakaskokemusta omaavan osallistuessa esimerkiksi työryhmään tai arviointiin. Jos henkilö menee itselleen vieraalle alueelle, alkuvaiheeseen on hyvä kiinnittää huomiota. POHJATYÖ työryhmissä ym. Ennen kuin asiakaskokemusta omaavaa pyydetään työryhmiin, ohjausryhmiin tms., ryhmän on hyvä työstää yhdessä sitä, että miksi haluamme asiakskokemusta omaavan työryhmäämme. YHTEISÖN TUKI asiakaskokemusta omaavalle kehittäjälle. 9

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Pohjanmaa-hanke 2005 2014 Juhlaseminaari Seinäjoella 25 26.3.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Mielen avain Kokemusasiantuntijakoulutus Kokemusasiantuntija 1) Käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen 2) Kokemusta mielenterveys- ja/tai

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy 1. Koulutusryhmä johon osallistuin (mikäli osallistuit päiviin eri ryhmistä vastaa 1. koulutuspäivän osalta) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 17: Turku 6. ja

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta

Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry. KAVERI projekti 2001-2004 Kokemus tiedoksi projekti 2004-2009 Kokemusasiantuntijatoiminta 2010 Suvi Nousiainen Seinäjoella

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä

Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä Mielenterveysmessut 2016 Jouni Puumalainen, tutkija Mielenterveyden Keskusliitto / Kuntoutussäätiö Puumalainen 2016 1 Vertaisuus;

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJUUS B A L A N S S I R Y

KOKEMUSASIANTUNTIJUUS B A L A N S S I R Y KOKEMUSASIANTUNTIJUUS B A L A N S S I R Y 2 0 1 3 SOSIOKULTTUURINEN VAHVISTAMINEN Tarvitaan vain nämä kädet maailman muuttamiseksi. Kaiken ei tarvitse valmistua heti saa olla huomisen raakile ylihuomisen

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Vertaisuus mistä siinä on kysymys?

Vertaisuus mistä siinä on kysymys? Vertaisuus mistä siinä on kysymys? Esa Pöntinen, Hyvinkään A-kilta ry Outi Hietala, Kuntoutussäätiö 19.9.2016 Järvenpään opisto, Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto Vertaisuuden juuret Ystävyys, kumppanuus,

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4. NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin

Ketään ei saa jättää yksin Ketään ei saa jättää yksin Valtakunnalliset Lastensuojelun perhehoidon päivät 13.11.2014 VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto KETÄÄN EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN 1. Kokemuksia

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan. Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014

KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan. Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014 KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014 KOONTI Tämä materiaali on koottu Aivovammaliiton liittopäivillä järjestetyn Työkalupakki ryhmän yhteiseen

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Kokemuksia Valtiokonttorin Kieku-käyttöönotosta

Kokemuksia Valtiokonttorin Kieku-käyttöönotosta Kokemuksia Valtiokonttorin Kieku-käyttöönotosta Talous- ja henkilöstöhallinnon substanssit sekä Kiekuprosessit Mikä Heltta-hanke oli? Otimme käyttöön 1.1.2011 Kieku-tietojärjestelmän talousja henkilöstöhallintoon

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä Oulu ARI TERÄVÄ. Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua

Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä Oulu ARI TERÄVÄ. Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä 14.2.2014 - Oulu ARI TERÄVÄ Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua Verkottaja 2013-2016 keskeiset päämäärät Päihde- ja mielenterveystyön

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Harri Raisio & Alisa Puustinen DDI T&K-päivä 9.11.2016, Vantaa TURVALLISUUSKAHVILA Ketterä tapa osallistaa laaja joukko ihmisiä yhteiseen keskusteluun

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus Yhteenveto 1 Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset 1. Helsingin jatkokoulutus 20.9.2016 Vertaisohjaajien tukeminen työnohjauksellisin keinoin Kouluttaja: Riitta Mykkänen-Hänninen Paikka: Haaga Helia

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Harvinaiset-verkosto

Harvinaiset-verkosto Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kouluyhteisön monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma

Kouluyhteisön monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma Kouluyhteisön monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma Täydennyskoulutuksen ensimmäinen palautekysely Avovastaukset Net Effect Oy 1 Nimeä kolme asiaa, jotka opit täydennyskoulutuksessa Verkostoituminen,

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot