HL7-toiminnan jatkosuunnittelu

Transkriptio

1 HL7-toiminnan jatkosuunnittelu HL7 Finland IHE SIG Helsinki Juha Mykkänen Itä-Suomen yliopisto, HIS-tutkimusyksikkö pohjaa myös edellisen SIG-kokouksen materiaalissa:

2 Tausta HL7-yhdistyksen hallitus päätti vuoden ensimmäisessä kokouksessaan käynnistää yhdistyksen pitkän tähtäimen toimintasuunnitelman valmistelun tavoitteena on tuottaa HL7-yhdistyksen kevätkokoukseen (23.3.) mennessä yhteenveto tilanteesta ja esiin nostetuista jatkotyön suuntaamisen painotuksista valmistelutyöryhmään pyydetty 11 henkilöä keskeisten kysymysten käsittelyä sähköpostikysely (käynnissä), työkokous (tulossa) HUOM. painopiste yhdistyksen tehtävän ja toiminnan jatkokehittämisessä ja fokusoinnissa, ei koko kehittämiskentän hallinnassa (rajaukset olennaisia)! 2

3 yhdistyksen tärkeimmät tehtävät Kysymysalueet osallistuminen järjestelmäintegraation kansainvälisiin järjestöihin tekninen komitea ja helpdesk projektitoiminta standardit ja niiden soveltamisohjeet SIG-toiminta koulutus ja tiedotus muuta olennaista 3

4 Perustettu 1995, viides kansallinen HL7-järjestö n. 80 yritys- tai yhteisöjäsentä HL7 Finland ry Järjestelmäintegraation edistäminen yleisesti, HL7-standardien paikallistaminen ja edistäminen, tuki standardien hyödyntämiselle, kansainvälinen osallistuminen ja tapahtumat Hallituksen lisäksi työryhmät Tekninen komitea Laboratorio SIG (Special interest group) IHE SIG Common Services SIG Soveltamisohjeita Suomessa mm. earkisto, eresepti, kontekstinhallinta, ajanvaraus, lähete/hoitopalaute, potilashallinto, laboratoriosanomat, ydinpalvelurajapinnat, laboratoriovastaukset 4

5 Yhdistyksen tärkeimmät tehtävät HL7-yhdistyksen tarkoituksena on edistää terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteen liittämiseksi tarvittavien rajapinta- ja sanomamääritysten käyttöä Suomessa ja toimia näiden tekniikoiden käyttäjien, toimittajien ml. maahantuojien ja viranomaisten välisenä yhdyssiteenä. Yhdistys pyrkii toiminnallaan edistämään alan voimassaolevien standardien tunnetuksi tekemistä ja käyttöä. Kansallisten rajapintojen määrittelytyö siirtyy Kelan vastuulle Yhdistyksen mahdollista keskittyä alkuperäiseen järjestelmäintegraatiotehtävään Toimintakentällä aktiivisuutta: mm. ISO-, CEN-, SFS-, IHE-, Continuamääritykset, teollisuusvaikuttaminen (COCIR, FiHTA), lääkintälaite- ym. direktiivit, HL7:n Euroopan toimisto, komission projektit ja mandaatit jne. esillä on ollut mm. yhdistyksen toiminta-alueen laajentaminen koskemaan myös muita kuin HL7-standardeja sekä tarvittaessa myös yhdistyksen nimen tai sääntöjen muutokset 5

6 Health Level Seven Internat. Dicom IHE ISO CEN DG InfoSoc KTM Continua TC215 TC251 M403 Tekes SFS SR 301 Yleinen teollisuusliitto HL7 Finland ry Lab IT-yritykset Palveluntuottajat Kuntaliitto THL VTT YO+ AMK Kela FiHTA IHE SIG ValTo? Mirror Group? THL Tulosohjaus STM Standardointikenttää Päivitetty: [Mykkänen J, Korhonen M, Porrasmaa J, Tuomainen T, Ensio A. Tietojärjestelmien standardointityön organisointi ja kehittäminen terveydenhuollossa: nykytila ja toimenpide-ehdotukset. Helsinki: Stakes, Osaavien keskusten verkoston julkaisuja 3/ s.] 6

7 Osallistuminen järjestelmäintegraation kansainvälisiin järjestöihin hyödyt jäsenille ja kansalliseen kehittämiseen kansainvälisten standardien seurannasta? miten pitäisi vaikuttaa kv. standardien kehittämiseen? tulisiko jatkossa olla jäsen Health Level Seven Internationalissa? tulisiko jatkossa olla jäsen muissa järjestöissä? missä määrin yhdistyksen resursseja ja jäsen- tai projektimaksuja tulisi suunnata kv. seurantaan ja osallistumiseen, missä määrin toiminnan pitäisi perustua jäsenten tai ulkoisten hankkeiden omaan aktiivisuuteen? 7

8 Tekninen komitea ja helpdesk yhdistyksen järjestämien lausunto- ja äänestys- / hyväksyttämiskäytäntöjen tarve jatkossa? tarpeet teknisen komitean kautta tapahtuvalle määritysten tarkennustarpeiden kokoamiselle ja määritysten hyödyntämiseen liittyvien kysymysten käsittelylle? tarpeet yhdistyksen helpdesk-palvelulle (yksi osoite, josta saa vastauksia määrityksiin liittyviin kysymyksiin) - suhteessa kansallisiin ratkaisuihin ja muihin integraatiomäärittelyihin? missä määrin yhdistyksen resursseja tulisi suunnata tähän toimintaan? 8

9 Projektitoiminta millaista projektitoimintaa jatkossa tarvitaan? esim. standardien paikallistaminen tiettyyn käyttötarkoitukseen kotimaisten määrittelyjen tuottaminen tai viimeistely osallistuminen johonkin kansainväliseen kehitysalueeseen olennaisimmat hyödyt jäsenten ja kansallisen kehittämisen kannalta yllä mainitusta projektitoiminnasta? missä määrin ko. toiminta tulisi järjestää yhdistyksen piirissä (ja missä määrin yhdistyksen resursseja ja/tai projektimaksuja tulisi suunnata siihen), missä määrin sen ulkopuolella? 9

10 Standardit ja niiden soveltamisohjeet mitkä tärkeimpiä järjestelmäintegraatiossa käytettäviä standardeja? mille sisällöllisille alueille standardoinnin kehittämistä ja seurantaa tulisi jatkossa erityisesti suunnata? kuinka tärkeää olisi panostaa seuraavan tyyppisiin määrityksiin ja niihin liittyvään osaamiseen yleiset pohjastandardit (esim. HL7v3 perusstandardien käyttö, CDA R2- ja R3-kehittäminen, ISO/CEN standardit) tietylle tarkalle osa-alueelle suunnatut sanomastandardit ja soveltamisoppaat (esim. HL7 ajanvaraus- tai lääkitys-soveltamisalueet, DICOM, IHE-profiilit esim. kuvantamisen työnkulkuihin) tietylle tarkalle osa-alueelle suunnatut dokumenttistandardien soveltamioppaat (esim. kuvantamisen CDA-soveltaminen, kansainväliset CDA-määrittelyt potilaskertomustietojen yhteenvetoihin, erikoisalakohtaiset CDA-määrittelyt) tietylle tarkalle osa-alueelle suunnatut työpöytäintegraation ja palvelurajapintojen standardit (esim. minimikontekstinhallinta, CCOW, koodistorajapinnat, päätöksentuen rajapinnat) HL7 versio 2 -sanomastandardit tiedonsiirtoprotokollien tai toimialariippumattomien teknisten standardien yhtenäinen hyödyntäminen terveydenhuollossa (esim. HL7 web services-profiilit, IHE IT infrastructure - määritykset, yleiset web services- tai ebxml-standardit) terveydenhuollon sanasto- ja koodistostandardit (esim. Snomed CT, LOINC, kansainväliset luokitukset) toiminnalliset viitemallistandardit (esimerkiksi EHR- tai PHR-toiminnallisuutta kuvaavat standardit) muita olennaisia alueita, esim. tietoturvastandardit, laiteliitännät, JHS- ja JulkIT -suositukset 10

11 SIG-toiminta millaisille SIG-ryhmille näet tarvetta (nykyisin aktiivisia Laboratorio SIG, Dokumentti SIG, IHE SIG, Common Services SIG, aiemmin PACS SIG)? millaiset asiat tulisi käsitellä SIG-ryhmissä sen sijaan että niitä käsitellään esim. teknisessä komiteassa? tulisiko SIG-ryhmille suunnata osa yhdistyksen jäsen- tai projektimaksuista? mitkä näet hyötyinä SIG-toiminnasta? 11

12 Koulutus ja tiedotus millaisia koulutustarpeita näet standardien kehittämiseen ja hyödyntämiseen liittyen ja miten yhdistyksen tulisi tukea niitä? millaisia tarpeita näet yhdistyksen tiedotukselle ja tapahtumille (esim. kuukausitiedote, seminaarit, yhdistyksen nimissä tehnyt kannanotot)? muuta olennaista huomioitavaa yhdistyksen toiminnan suunnitteluun? 12

13 Yhdistyksen tärkeimmät tehtävät poimintoja tähänastisista vastauksista ja perusteluista Standardien yhtenäisen implementoinnin tuki. Jos jokainen implementoi tietyn standardin omalla tavallaan, niin standardoinnista ei ole mitään hyötyä. Implementoinnin tuki edellyttää standardien osaamista ja tietoa siitä, miten ne on muualla implementoitu. tehtävät, jotka edistävät uudenlaisen teknologian käyttöä, lisää uusia sähköisiä palveluja, lisää avoimuutta, lisää asiakasyhteistyötä, edistää sopivien standardien käyttöä, uudistaa ja laajentaa integraatiokäsitettä palvelujen väliseksi, standardoi prosessinpätkiä terveydenhuollossa, yhtenäistää ketterää arkkitehtuuria (eli purkaa nykyisen auki), seuraa kansainvälistä kehittämistä olisi hyvä löytää taho ja keino, jolla voitaisiin vauhdittaa terveydenhuollossa uusien itratkaisujen syntymistä tahot, jotka luovat kysyntää (nyt kehitys kulkee ohjaamattomasti tai kehitys jumittuu paikoilleen) korostuu jatkossa asiakasyhteistyö toimittajat, joilta syntyy uusia ratkaisuja avoimuuden vaatimus arkkitehtuuri, joka mahdollistaa ketterästi kehittämien - hyvät ratkaisut ovat yleensä simppeleitä ja ne vain pitää löytää sekä kuhunkin käyttötarkoitukseen sopivat standardit kv. toiminta yleisen infrastruktuurin kehittäminen mahdollistaa yleensä käyttöönottoa ja edistää kehittämistä yhteinen foorumi, jossa voidaan sopia pelisäännöistä, arkkitehtuurista ja standardeista kaikki osapuolet mukana markkinavetoisuuden synnyttäminen nyt tilanne seisahtunut järjestelmien avaaminen oppia olisi hyvä ottaa niistä maista, joissa on onnistuttu (vaikkakin vain yhdessä pienessä asiassa) miten tutustua näihin ratkaisuihin 13

14 SIG-kysymyksiin saatuja vastauksia (1) Tulisiko yhdistyksen olla jatkossa jäsenenä muissa järjestöissä (kuin HL7)? : Kyllä, kyllä, kyllä - edistää tiedon saantia ja välittämistä Kokonaisuutena SIG-toiminta voitaisiin järjestää säännöllisesti kokoontuvaksi toiminnaksi. Usein on niin, että aina kulloinkin on ajankohtaista yksi tai korkeintaan kaksi aihetta - siksi nykyiset SIG t toimivat hetken aktiivisesti ja sitten tulee hiljaisempaa vaihetta. Voisiko ajatella, että sovittaisiin muutama SIG-kerta vuodessa, johon eri sig t voivat tuoda asioita käsiteltäväksi yhteisesti eli kaikkien SIG ien päivä. esiin nostettuja hyötyjä SIG-toiminnasta avustaa projekteja tai määrityksiä saada laajempaa joukkoa mukaan saadaan tiettyyn osa-alueeseen liittyvää määrittelyä ja implementointia vietyä eteenpäin ilman varsinaista projektia 14

15 SIG-kysymyksiin saatuja vastauksia (2) Voisi olla jokin arkkitehtuureihin keskittyvä SIG. millaiset asiat tulisi käsitellä SIG-ryhmissä sen sijaan että niitä käsitellään esim. teknisessä komiteassa? Kehittäminen SIG-ryhmissä, TC:ltä kysytään vasta sitten, kun tulee ongelma eteen eikä tiedetä, mikä vaihtoehtoisista ratkaisuista olisi paras. 5C: tulisiko SIG-ryhmille suunnata osa yhdistyksen jäsen- tai projektimaksuista? Varmaankin näin tulisi tehdä. En ole seurannut SIG-toimintaa, enkä osaa sanoa 15

16 IHE osalta jatkosuuntaaminen? HL7 perustettu yleisesti järjestelmäintegraation edistämiseen muissa maissa IHE ja HL7 erillisiä (2007), mutta ei ole nähty varsinaisia esteitä samassa organisaatiossa toimimiseen (kotimaassa eikä kansainvälisesti kysyttäessä) viime aikojen kehitys (mm. standardoinnin koordinointiryhmät, uudet HL7-jäsenmaat) IHE- ja HL7-toiminta selkeämmin yhdessä edelleen osana yhdistystä (ks. esim. 11/09 kokouksen tulokset) kv. osallistuminen: seuranta (tapahtumat, web, postilistat?) / IHE Europe / määrittelykomiteat kv. jäsenyys, jos + kun kv. governance selvinnyt? projektit: oltava kysyntävetoisia, tiettyihin profiileihin kohdistuvia, SIG:ssä yhteinen foorumi, mutta toteuttajat? tiedotus ja tiedonvälitys: postilista, tapahtumat, muuta? koulutus?: mikä järjestämismalli? 16

17 Sisällöt / IHE ja HL7 kuvantaminen, IT infrastructure, laboratory, patient care devices, patient care coordination (PHR ym.) tulevat kansalliset ratkaisut (esim. kuvantaminen)? IHE-otsikoita ollut myös HL7-yhdistyksen agendalla, mutta vähän käytännön projektilinkityksiä profiileissa viittauksia "vanhoihin" HL7-standardeihin tarkennustarpeita?: sisältöprofiilien (CDA R2) template -käytön suhde kotimaiseen CDA-soveltamiseen, HL7 version 3-käyttö PIX/PDQ-profiileissa? 17

18 tulot korvamerkitty osuus yhdistyksen budjetista vai erillinen (IHE) SIG-maksu vai projektien käynnistäminen + projektimaksu yhdistyksen sisällä vai taustahanke- / vapaaehtoisvoimin (nykymalli)? menot SIG talous osallistuminen? ja postilista? vain yhdistyksen jäsenille / tai vain maksun maksaneille? kv. jäsenmaksu (IHE Europe)? -> osallistuminen ja vaikuttaminen kv. kokouksiin, national extensions kotimaan kokous- ja tiedotuskulut (esitteet, materiaali)? jos resursseja jää, tuki kv. seurantaan 18

19 Mitä seuraavaksi tässä esitettyihin kysymyksiin näkemyksiä, kommentteja tai ehdotuksia osoitteeseen tulossa valmisteluryhmän työkokous HL7-kevätkokouksessa tulosten esittely ja lähetekeskustelu uutta toimintasuunnitelmaa varten HL7 hallituksessa toimenpiteet tarkemman strategian ja toimintasuunnitelman tuottamiseksi ja käynnistämiseksi 19